Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan datastrategia”

(COM(2020) 66 final)

(2020/C 429/38)

Esittelijä:

Antonio GARCÍA DEL RIEGO

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 22.4.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean työvaliokunnan päätös	18.2.2020
Vastaava jaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksytty jaostossa	23.7.2020
Hyväksytty täysistunnossa	18.9.2020
Täysistunnon numero	554
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	216/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti datastrategiaa koskevaan komission ehdotukseen, jossa asetetaan etusijalle monialainen datan yhteiskäyttö ja parannetaan datan käyttöä, yhteiskäyttöä, saatavuutta ja hallintaa alakohtaisilla lainsäädäntötoimilla. Kunnianhimoisella datastrategialla voidaan vastata kriittiseen tarpeeseen parantaa EU:n datavalmiuksia.

1.2

ETSK kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan EU:n data-arkkitehtuurin kokonaisrakenteen avulla olisi voitava edistää sellaisten yksilöiden oikeuksien täytäntöönpanoa, jotka liittyvät heidän omien tietojensa käyttöön, suojaan ja valvontaan, lisätä yksilöiden tietoisuutta, parantaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan selkeämmät takeet tarjoavien henkilötietojen data-avaruuksien välityksellä ja vahvistaa yleisen tietosuoja-asetuksen 20 artiklassa yksilöille annettua siirto-oikeutta (1).

1.3

ETSK kehottaa komissiota ottamaan käyttöön selkeämmän strategian, jolla edistetään sen datakehystä. Strategia olisi laadittava siten, että siinä yhdistyvät korkeat tietosuojanormit, monialainen ja vastuullinen datan yhteiskäyttö, eri alojen hallinnointia ja datan laatua koskevat selkeät perusteet ja yksilöiden laajemmat mahdollisuudet valvoa tietojaan. ETSK ehdottaa myös strategian rahoitukseen sovellettavan lähestymistavan selventämistä entisestään ja suosittaa keinoja osaamisvajeen poistamiseksi.

1.4

ETSK katsoo, että kehitettäessä datavetoisia alustoja EU:ssa olisi otettava huomioon eurooppalaiset arvot, muun muassa yksilöiden asettaminen etusijalle. ETSK katsoo, että nykyinen kuluttajalähtöinen lähestymistapa olisi laajennettava ”ihminen määrää” -periaatteeseen perustuvaksi lähestymistavaksi, jossa tietojen käyttöön liittyy eettinen ulottuvuus.

1.5

ETSK pitää valitettavana, että kaksi vuotta yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen asetusta ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön ja että eroja on edelleen. Komission olisi ratkaistava nämä kysymykset muun muassa jäsenvaltioille suunnatuin kannustimin, jotta varmistetaan, että kaikki ihmiset kaikkialla EU:ssa voivat hyötyä täysimääräisesti oikeuksistaan.

1.6

ETSK katsoo, että sisämarkkinoiden toteutuminen on ensisijainen edellytys yhteisten data-avaruuksien toimivuudelle.

1.7

ETSK ottaa huomioon jaettavien tietojen arkaluonteisuuden ja korostaa, että yksilöiden tietosuoja on taattava suostumus-, valvonta-, seuraamus- ja seurantamekanismien avulla ja että on varmistettava, että data anonymisoidaan (eikä sitä voida jälleentunnistaa).

1.8

ETSK suosittelee, että komissio määrittelee strategiassa käsityksensä datan omistajuudesta. Käynnissä olevat oikeudelliset keskustelut aiheuttavat tällä hetkellä yksilöille epävarmuutta siitä, mitä vaatimuksia he voivat esittää.

1.9

ETSK kehottaa käymään kansalaisyhteiskunnan kanssa tiiviimpää vuoropuhelua ja muistuttaa tarpeesta antaa pk-yrityksille selkeämpiä ohjeita datan yhteiskäyttömekanismeista, sillä kummallakin näistä on keskeinen merkitys, jotta data-avaruuksiin voidaan osallistua laaja-alaisesti.

1.10

ETSK toistaa, että datan sisämarkkinoilla olisi varmistettava, ettei henkilötietoihin sovelleta samoja sääntöjä kuin tavaroihin ja palveluihin, toisin sanoen, ettei henkilötietoja aleta vähitellen pitää muina kuin henkilötietoina (2).

1.11

Komission olisi varmistettava, että oikeudellinen kehys mahdollistaa kaikille yrityksille yhtäläisen datan saatavuuden niiden koosta riippumatta ja että sillä puututaan hallitsevien alustojen markkinavoimaan. Kaiken kaikkiaan komission olisi esitettävä paljon selkeämpi ja konkreettisempi ehdotus data-avaruuksien valvonnasta ja hallinnoinnista ja siitä, miten sidosryhmät jakavat dataa.

1.12

ETSK korostaa, että on olennaisen tärkeää ottaa huomioon personoitujen tuotteiden yksilöihin kohdistuvat vaikutukset (kuten syrjintä) ja tietojen yhteiskäytöstä yrityksiin kohdistuvat vaikutukset. Kehyksellä olisi ylläpidettävä korkeita turvallisuusnormeja sekä teollis- ja tekijänoikeuksia. Johdettua dataa olisi suojattava, eikä sen saatavuuden tai siirtämisen pitäisi olla pakollista.

1.13

ETSK korostaa, että digitaalisia taitoja ja digitaalista lukutaitoa on parannettava kiireellisesti koulutuksen avulla muun muassa hyödyntämällä digitaalisten taitojen puitekehystä ja kannustamalla jäsenvaltioita parantamaan elinikäistä oppimista niiden taitojen osalta, joita tarvitaan eniten kaikilla koulutustasoilla (3). Näin varmistetaan, että käyttäjistä tulee dataan perehtyneitä toimijoita, jotka ovat paremmin selvillä omista tiedoistaan, massadatasovelluksista ja tietohallinnosta ja valvovat niitä paremmin sekä ymmärtävät digitaalista ympäristöään ja sen riskejä (esimerkiksi personointia) (4).

1.14

ETSK kehottaa komissiota selventämään ja vahvistamaan toimivaltaisten viranomaisten, kuluttajajärjestöjen ja riippumattomien elinten tärkeää roolia alakohtaisten aloitteiden hallinnoinnissa ja sen varmistamisessa, että yritykset noudattavat säännöksiä ja käyttäjiä ohjataan, neuvotaan ja koulutetaan.

2.   Yleistä: Oikeanlainen datastrategia

2.1

ETSK yhtyy komission painotukseen, joka koskee yksilöiden ja liiketoiminnan kannalta keskeisessä asemassa olevaa dataa. Digitalisaatio ja teknologiset parannustoimet ovat lisänneet tuotetun datan soveltamisalaa ja frekvenssiä sekä helpottaneet datan tallentamista, käsittelyä, analysointia ja siirtoa. Datavetoisilla palveluilla parannetaan kuluttajien käyttömukavuutta ja vastataan heidän odotuksiinsa sekä parannetaan olemassa olevia teollisia prosesseja.

2.2

ETSK on samaa mieltä siitä, että datavetoinen innovointi on EU:n talouskasvun ja kilpailukyvyn tärkeä vauhdittaja ja että sen roolia rajoittaa se, ettei EU:n saatavilla ole teollista dataa ja käyttäjädataa. ETSK yhtyy komission ehdotukseen puuttua tähän asiaan ja parantaa monialaista datan käyttöä, yhteiskäyttöä ja saatavuutta luomalla yhteisiä data-avaruuksia, jotka noudattavat tiukasti yleistä tietosuoja-asetusta, laatimalla yhteisiä teknisiä ja oikeudellisia sääntöjä ja normeja sekä toteuttamalla täydentäviä toimenpiteitä.

2.3

ETSK katsoo, että datastrategialla on keskeinen rooli EU:n teknologisen riippumattomuuden vahvistamisessa, millä taataan turvallinen ja suojattu datan yhteiskäyttö ja saatavuus, jotta parannetaan EU:n kansalaisten mahdollisuuksia valvoa tietojaan ja saadaan aikaan hyötyjä yksilöille ja yrityksille.

2.4

ETSK on samaa mieltä siitä, että tarkoituksenmukaisin lähestymistapa datan saatavuuteen on alakohtainen, jotta voidaan etsiä kunkin alan erityispiirteisiin ja markkinoiden toimintapuutteisiin soveltuvia ratkaisuja sekä varmistaa samalla, että kuluttajansuojalla on mahdollisimman vahvat takeet. (5)

2.5

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tietojärjestelmien merkittävät yhteentoimivuusongelmat rajoittavat EU:n kykyä hyödyntää ja jakaa tietoja. Covid-19-kriisi osoitti kattavan dataekosysteemin tarpeen ja hyödyllisyyden, koska data ei rajoitu tiettyihin aloihin, kun esimerkiksi kehitetään henkilöiden turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja (kuten geopaikannus- ja terveysdata) ja vältetään siiloajattelua. Terveydenhuollon alalla tutkijat voisivat hyödyntää eri aloilla kerättyä kansanterveyden kannalta tärkeää dataa, jotta nopeutetaan lääkkeiden kehittämistä ja autetaan ymmärtämään paremmin sairauksia.

2.6

ETSK on samaa mieltä siitä, että datalähtöistä innovointia rajoittavat osaamisvaje, datalukutaitoisten työntekijöiden puute EU:ssa ja heikko digitaalinen lukutaito. ETSK suhtautuu myönteisesti strategian tavoitteeseen luoda ”yhteinen eurooppalainen osaamisen data-avaruus” ja komission digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman tulevaan päivitykseen.

3.   EU:n datakehyksen edistäminen: yleistä

ETSK toteaa, että kehitettäessä EU:n datakehystä on tärkeää ottaa huomioon eettisyyteen liittyvä kysymys. Tätä kysymystä käsitellään ETSK:n vuonna 2016 teettämässä massadatan etiikkaa koskevassa tutkimuksessa (Ethics of Big Data) (6). Siinä tarkastellaan yksilön tarvetta yksityisyyteen ja itsemääräämisoikeuteen useista näkökulmista, kuten tietoisuus, valvonta, luottamus, omistajuus, seuranta ja turvallisuus, digitaalinen identiteetti, räätälöity todellisuus, jälleentunnistaminen, digitaalinen kuilu ja yksityisyys. ETSK suosittelee pitämään näitä kaikkien politiikkojen ohjaavina periaatteina.

3.1   Tietosuojavaatimukset

3.1.1

ETSK kehottaa komissiota painottamaan, että tietojen olisi pysyttävä yksilöiden valvonnassa, koska tietojen kerääminen ja yhteiskäyttö vaikuttavat heidän yksityisyyteensä ja tasa-arvoonsa. Yritykset voivat monialaisen datan käytön avulla edistää ja parantaa nykyisiä prosessejaan, tehostaa tietämyksen lisäämistä ja tarjota kuluttajille uusia, personoituja tuotteita ja kokemuksia. Käyttäjädatasta saadaan tietämystä erityisesti luonteenomaisista piirteistä, tarpeista ja käyttäytymisestä. Tätä tietämystä ei pystytä keräämään anonymisoidun datan avulla, ja sillä on myönteisiä kerrannaisvaikutuksia, jotka ulottuvat selvästi sitä alaa laajemmalle, jolla data on alun perin tuotettu. Esimerkiksi rahoitusalalla monialaisella datan yhteiskäytöllä voitaisiin parantaa riskianalyysia ja kassavirtaennusteita, puuttua petosten havaitsemiseen ja parantaa yksilöiden kykyä hallita ylivelkaantumista sekä edistää mahdollisuutta käyttää rahoituspalveluja ja talousvalistusta. Lisäksi personointiin voi liittyä haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien kannalta riskejä, kuten syrjintää, hyväksikäyttöä ja manipulointia.

3.1.2

Komission olisi puututtava yleisen tietosuoja-asetuksen riittämättömään ja hajanaiseen täytäntöönpanoon, erilaisiin oikeudellisiin tulkintoihin ja tietosuojaviranomaisten resurssien puutteeseen. Vuonna 2012 laadittu yleinen tietosuoja-asetus, joka hyväksyttiin vuonna 2016 ja joka tuli voimaan vuonna 2018, ei sovellu ehdotetun kehyksen perustaksi. ETSK suosittelee, että komissio päivittää yleistä tietosuoja-asetusta asianmukaisesti ja toteuttaa vaikutustenarvioinnin, koska sen on sovittava yhteen yhteisiä data-avaruuksia koskevan lähestymistavan kanssa. ETSK myös kehottaa komissiota puuttumaan yleisessä tietosuoja-asetuksessa asetettuihin datan siirrettävyyttä koskevien oikeuksien rajoituksiin. Ne on laadittu silloin, kun palveluja oli tarkoitus vaihtaa vain kerran, kun taas nykyään dataa käytetään uudelleen useita kertoja ja siitä on reaaliaikaista hyötyä.

3.1.3

Vaikka ETSK katsoo, että ehdotetut välineet voisivat auttaa yksilöitä päättämään ”mitä heidän tiedoillaan tehdään” (7), komission olisi oikeudellisen epävarmuuden vähentämiseksi määriteltävä strategiassa käsityksensä datan omistajuudesta. Näin selvennettäisiin yleisesti, kuka omistaa datan ja esimerkiksi mitä tämä data on ja mitä sille tapahtuu, jos se luodaan esineiden internetin kodinkoneilla.

3.1.3.1

On tehtävä selväksi, että yksilöiden tiedonsaantioikeudet ja tietojen omistajuus ovat kaksi eri asiaa.

3.1.4

Koska datan tarjoaminen ilmaisia palveluja vastaan on eräs maksutapa, ETSK kehottaa komissiota ilmoittamaan, mihin asiakirjaan tai perusteisiin se viittaa, kun se vetoaa ”yleiseen etuun”, ja kertomaan, mikä on sen tarkoitus tällä alalla. Komitea suosittelee myös, että komissio määrittelee datan luovuttamisen ilman suoraa palkkiota (tai ”tietoaltruismin”) ja varmistaa asianmukaiset toimenpiteet, joilla estetään se, etteivät datan kerääjät vapaudu velvoitteistaan.

3.2   Datan yhteiskäyttöä koskeva vastuullinen kehys

3.2.1

Komission olisi selvennettävä, miten se aikoo antaa ohjeistusta yksilöille, jotta nämä ymmärtävät, miten ”henkilökohtaiset datatilat” toimivat. Ilman tätä ymmärrystä yksilöiden oikeus päästä näihin data-avaruuksiin on merkityksetön, eikä ehdotusta tai strategian tavoitteita voida toteuttaa tehokkaasti.

3.2.2

EU:ssa on todettu yhteiskäyttöä koskevan oikeuden tarve ja otettu käyttöön käytännön mekanismeja erityisesti alakohtaisissa aloitteissa, kuten datankäsittelypalvelujen tarjoajia (tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu asetus (8)) ja maksutileillä olevaa dataa (toinen maksupalveludirektiivi (9)) koskevissa aloitteissa. Muutamaa erityistapausta lukuun ottamatta yksilöillä (datan käyttäjät, kuluttajat ja kansalaiset) ei kuitenkaan ole osaamista, lukutaitoa eikä välineitä, jotta he voisivat vaatia pääsyä henkilötietoihinsa ja muihin kuin henkilötietoihinsa tai jakaa niitä helposti ja tehokkaasti.

3.2.3

Siirrettävyyden parantamiseksi ”tiukentamalla rajapintojen vaatimuksia reaaliaikaisesta pääsystä tietoihin”, henkilötietojen data-avaruuksien takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajat toimivat ”neutraaleina välittäjinä” (10), ETSK kehottaa komissiota tutustumaan käyttötapauksiin, jotka koskevat suojattuja yhteiskäyttömekanismeja, kuten henkilöiden digitaalisia tunnistusmenetelmiä, joita yksityiset ja julkiset organisaatiot voisivat ottaa käyttöön ja laajentaa eri alojen välisen datan yhteiskäytön nopeuttamiseksi. Rahoitusalalla käytettävät sähköisen tunnistamisen sovellukset, kuten Itsme-sovellus (digitaalisten tapahtumien mobiili-identiteetti), ovat esimerkkejä onnistuneista ja molempia osapuolia hyödyttävistä käyttötavoista, myös pankkien ja matkaviestinoperaattoreiden välillä. Ne tuottavat yrityksille merkittävää arvoa (kustannussäästöt, myynnin lisääntyminen, petosten ja identiteettivarkauksien väheneminen), tarjoavat enemmän valinnanvaraa, suojaavat käyttäjien yksityisyyttä, parantavat kuluttajien luottamusta, tarjoavat yksilöille vahvoja todentamistoimenpiteitä ja -välineitä, jotta he voivat hallinnoida oikeuksiaan ja toteuttaa valvontatoimia, sekä mahdollistavat suojatut, tarkoituksenmukaiset ja aikaa säästävät digitaaliset prosessit, kuten asiakassuhteen aloittamisen sähköisesti.

3.2.4

ETSK kehottaa komissiota tutustumaan kokemuksiin, joita on saatu toisen maksupalveludirektiivin yhteydessä (direktiivissä annetaan kolmannen osapuolen asemassa oleville palveluntarjoajille mahdollisuus käyttää asiakkaiden suostumuksella pankkien asiakastietoja innovointiin liittyviin tarkoituksiin), ja muihin käyttötapauksiin (kuten geopaikannus- ja transaktiotietojen käyttöön), jotka voivat luoda pohjan datan yhteiskäyttöä koskevalle laajemmalle kehykselle. Näitä periaatteita olisi sovellettava tasapuolisesti eri aloilla ja samanlaisella ajanjaksolla, jotta taataan tasapuoliset toimintaedellytykset eri markkinatoimijoiden välillä.

3.2.5

EU:n olisi hyödynnettävä yleistä tietosuoja-asetusta, jotta mahdollistetaan eri alojen käyttäjien välinen datan yhteiskäyttö, ja replikoitava näitä aloitteita eri aloilla, jotta helpotetaan suojattua datan yhteiskäyttöä sekä tuotetaan hyötyä yksilöille ja arvoa yrityksille. Näin taattaisiin loppukäyttäjille oikeus pyytää, että heidän antamansa henkilötiedot (syötetyt tiedot, kuten nimi ja osoite) ja havainnointiin perustuvat henkilökohtaiset tiedot (kuten geopaikannus) siirretään suoraan datan hallussapitäjältä toiselle standardoidusti ja reaaliaikaisten sovellusrajapintojen avulla (11). Henkilö voisi esimerkiksi pyytää, että Spotify antaa Deezerille pääsyn henkilön kuuntelemiin soittolistoihin. Näin taattaisiin turvallisuus yleisen tietosuoja-asetuksen periaatteiden varmistamiseksi, annettaisiin käyttäjille mahdollisuus hallita prosessia kaikilta osin ja hyödyntää datansa arvoa sekä lisättäisiin henkilötietojen siirrettävyyttä koskevan oikeuden todellista tehokkuutta, dynaamisuutta, oikea-aikaisuutta ja avoimuutta. Sama periaate ulotettaisiin koskemaan myös tiettyjä muita kuin henkilötietoja.

3.2.6

Sekä yritysten että käyttäjien olisi voitava yhteiskäyttää turvallisesti omaa dataansa riippumatta siitä, kuka sen on kerännyt, sekä valita ja hallita sitä, kenen kanssa he tietoja yhteiskäyttävät ja miten yhteiskäytettävää dataa käytetään.

3.2.7

Yhteisten data-avaruuksien järjestelmässä ja toiminnassa olisi taattava julkisen rekisterin laatutaso, ja datan tarjoajien olisi itse varmistettava datan saumaton laatu ja infrastruktuurin jatkuvuus. Näiden ”datan hallinnoijien” ei pitäisi estää datan jakamista vaan edistää sitä. Tämä on olennaisen tärkeää vankan ja saumattoman tiedonhallinnan ja korkealaatuisen datan saatavuuden kannalta. ETSK katsoo, että strategiassa painotetaan liian vähän datan laatua ja että tätä on selvennettävä. Lisäksi ETSK suosittaa, että asetetaan vähimmäisvelvoitekynnys, jolla varmistetaan datan laatukriteerit ja yksilön oikeudet, joita kaikkien yritysten on noudatettava koostaan riippumatta. Koska datan laadun varmistaminen voi olla kallista eikä kaikilla sidosryhmillä ole käytettävissään tarvittavaa teknologiaa, kynnysarvojen olisi oltava realistisia kaikkien yritysten ja erityisesti pk-yritysten kannalta. Niillä voi olla vaikeuksia noudattaa vaatimuksia rajallisten resurssien vuoksi, ja niitä olisikin tuettava, jotta niille ei aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia (12).

3.2.8

Datavetoiset alustat ovat arvostetuimpia yrityksiä, koska niillä on strateginen merkitys digitaalisilla markkinoilla ja ne valvovat erityisiä data-aineistoja oligopolistisessa asemassa. Datan rajallinen saatavuus EU:n yritysten kannalta rajoittaa kuitenkin sitä, missä määrin ne voivat hyödyntää dataa innovoinnin lisäämiseksi. Digitaalisille markkinoille tyypillinen ”voittaja saa kaiken” -toimintamalli tarkoittaa, että muutamat suuryritykset hallitsevat verkkodatavirtoja ja saavat siten haltuunsa dataa, joka ei ole muiden palveluntarjoajien saatavilla. Vaikka dataresurssit jakautuisivat tasaisemmin, niitä on harvoin saatavilla yli toimialarajojen, mikä vähentää teollisuuden ja muiden tahojen mahdollisuuksia toteuttaa innovointeja eri toimialoilla. Koska alustat eivät ole velvollisia perustamaan datapooleja, loppukäyttäjät eivät pysty yhdistämään ja kokoamaan yhteen eri toimialoilla tuottamaansa dataa. ETSK kehottaa painokkaasti komissiota tutkimaan, miten yritys- ja yksityiskäyttäjät voivat paremmin valvoa dataansa, ja puuttumaan tässä yhteydessä ensisijaisesti järjestelmäalustojen (suuret teknologiayritykset) toimintaan. ETSK ehdottaa myös, että perustetaan EU:n tukema alusta, johon keskitetään ja kootaan yhteen kaikki EU:n julkinen data, joka on saatavilla palvelua pyytävien yritysten markkinoilla.

3.3   Data-avaruuksien hallinnointi

3.3.1

ETSK ehdottaa seuraavia perusteita alakohtaisten data-avaruuksien hallinnoimiseksi. Ensinnäkin toteuttamalla datan saatavuuden muotoon liittyviä toimia olisi pyrittävä torjumaan markkinoiden toimintapuutteita, jotka johtavat kuluttajahintojen nousuun, kuluttajien valinnanvaran vähenemiseen ja innovoinnin vähenemiseen. Toiseksi datan saatavuuden on edistettävä kuluttajakeskeisen innovoinnin kehittämistä. Kolmanneksi henkilötietojen käsittelijöiden olisi noudatettava korkeita tietoturvanormeja. Neljänneksi yksilöille olisi tarjottava teknisiä ratkaisuja henkilötietovirtojen valvontaan ja hallintaan. Viidenneksi yksilöiden olisi voitava vastustaa henkilötietojensa yhteiskäyttöä ja saada mahdollisuus muutoksenhakuun, jos periaatteita ei noudateta (ETSK kannattaa ”ihminen määrää” -periaatetta).

3.3.2

Kaiken datan ei pitäisi olla avointa tai julkista. B2B-, B2C-, B2G- ja Me2B-dataan olisi sovellettava eri sääntöjä. Johdettua dataa olisi suojattava, eikä sen saatavuuden tai siirtämisen pitäisi olla pakollista.

3.3.3

Datan yhteiskäyttö eri data-avaruuksissa kattaa yhdistetyt data-aineistot (henkilötiedot ja muut kuin henkilötiedot) esimerkiksi terveydenhuolto- ja talousalalla. Arkaluonteisten tietojen ja henkilötietojen keräämiseksi ja käyttämiseksi seurantaa tai paikannusta varten olisi saatava asianomaisen henkilön suostumus. Takeilla olisi varmistettava, että henkilötietojen (esimerkiksi talous- ja terveystietojen) yhdistäminen ei johda toimittajariippuvuuden, epäoikeudenmukaisten käytäntöjen tai syrjinnän riskiin, esimerkiksi henkilöiden työmarkkinoille pääsyn osalta.

3.3.4

Sidosryhmillä (yrityksillä ja yksilöillä) ei ole tietoa tunnistamis-, todentamis- ja valtuutusmekanismeista eikä pääsyä näihin mekanismeihin, jotka mahdollistavat yksityisyyttä suojaavan datan siirron erityisesti terveydenhuollossa. Tämä vaikeuttaa datan yhteiskäyttöä. ETSK suosittaa eurooppalaisen yhtenäisen sähköisen raportointimuodon (ESEF) kaltaisen yhteisen terveydenhuollon data-aineiston käyttöönottoa.

3.3.5

Kolmansien osapuolien pääsylle tutkimus- ja kehitysdataan olisi asetettava ehtoja. Jos esimerkiksi terveydenhuollon alan tutkijat ja kuntien yksiköt käyttävät ilmaista dataa, sitä olisi hallinnoitava yleisellä tietosuoja-asetuksella.

3.3.6

ETSK korostaa, että koska kaikkia yrityksiä ei ole digitalisoitu (esimerkiksi perinteisten teollisuudenalojen yritykset ja monet eurooppalaiset pk-yritykset), kaikki yritykset eivät myöskään pysty hyödyntämään datan arvoa. Tämä heikentää tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. Vapaaehtoinen datan yhteiskäyttö on hyvä mutta riittämätön väline datan yhtäläisen saatavuuden varmistamiseksi. Komission olisi puututtava tähän tasapainon puutteeseen digitaalisten ja muiden kuin digitaalisten yritysten sekä suurten ja pienten yritysten välillä. EU:n pk-yritysstrategia ja teollisuusstrategia ovat tässä yhteydessä hyvä lähtökohta.

3.3.7

ETSK korostaa, että vaikka EU:ssa onkin tapahtunut lähentymistä, sen digitaaliset sisämarkkinat eivät ole vielä läheskään yhtenäiset, vaan säännöt ovat edelleen hajanaisia. Tämän vuoksi yritysten on vaikeaa ja hyödytöntä laajentua ja kilpailla yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia yrityksiä vastaan, sillä näihin sovelletaan tosiasiallisesti yhtenäistä sääntelykehystä ja ne ostavat ulos EU:ssa toimivia kilpailijoitaan, kuten Skypen ja Booking.comin tapauksessa. EU:n startup-yritysten perustajat siirtyvät lopulta Yhdysvaltojen markkinoille tai muille yritysystävällisemmille markkinoille hyödyntääkseen laajempia sisämarkkinoita ja suurempia riskipääomia. Jotta data-avaruuksia tukeva yhteinen infrastruktuuri olisi tehokas, siinä olisi otettava huomioon myös sisämarkkinoiden monikielisyys (13).

3.4   Rahoitus

3.4.1

Strategian rahoitukseksi esitetään 4–6 miljardia euroa. Sekä EU:n jäsenvaltioiden että teollisuuden odotetaan osallistuvan rahoitukseen. Komission olisi selvennettävä, miten se aikoo mobilisoida rahoituksen, sekä laadittava selkeät perusteet rahoituksen oikeudenmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi ja arvioimiseksi.

3.4.2

ETSK katsoo, että riittävien yksityisten investointien ja monille EU:n yrityksille tarjottujen nykyisten palvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi on olennaisen tärkeää taata edelleen ulkomaisten palveluntarjoajien osallistuminen hankkeeseen (EU:n sääntöjen mukaisesti). Myös esimerkiksi Horisontti Eurooppa- ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmien kautta myönnettävä julkinen rahoitus on keskeisessä asemassa. EU:n talousarviota, jossa on otettava huomioon talouden elpymiseen liittyvät painopisteet, on kuitenkin supistettu komission toukokuussa esittämään ensimmäiseen ehdotukseen verrattuna. Erityisesti todettakoon, että samalla kun unionin keskeisten strategisten digitaalisten valmiuksien kokonaisrahoitusta on lisätty edelliseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman määrärahoja on supistettu 8,2 miljardista eurosta 6,76 miljardiin euroon.

3.5   Osaamisvajeen kurominen umpeen

3.5.1

Talouskriisi saattaa aiheuttaa muutoksia yhteiskunnan kannalta hyödyllisinä pidettyjen työpaikkojen hierarkiassa mutta ei todennäköisesti vähennä teknisen osaamisen tarvetta. Automaatio voi johtaa työn ja tehtävien uudelleenmäärittelyyn (tarvitaan enemmän pehmeää osaamista) ja massatyöttömyyden sijaan työntekijöiden laajamittaiseen uudelleensijoittamiseen. (14)

3.5.2

Massadataan liittyvillä työpaikoilla tarvitaan eniten seuraavia taitoja (15): analyyttiset taidot, datan visualisointi, liiketoiminta-alan ja massadatatyökalujen tuntemus, ohjelmointi, ongelmanratkaisu, SQL-kieli, tiedonlouhinta, teknologioiden tuntemus, julkiset pilvipalvelut ja hybridipilvet sekä käytännön kokemus. Joitakin näistä taidoista voidaan opettaa kouluissa, jotkut on hankittava ja niitä on kehitettävä koko elämän ajan ”elinikäisen ja koko elämän kattavan” lähestymistavan mukaisesti jatkuvan, epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen avulla. (16)

3.5.3

Tämän mahdollisuuden hyödyntämiseksi ja koska koulutus kuuluu edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan, ETSK kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita panemaan täytäntöön digitaalista lukutaitoa edistävää vaikuttavampaa toimintapolitiikkaa, jossa puututaan dataosaamiseen liittyvään vajeeseen ja sen keskittymiseen eriarvoisuuden torjumiseksi kaikkialla EU:ssa sekä pyritään vähentämään taitotiedon menettämistä.

3.5.4

EU:n olisi uudistettava koulutusohjelmia perusteellisesti. Liian usein käy ilmi, että STEM (17)-oppiaineita ei ole riittävästi sisällytetty opetussuunnitelmiin eri koulutustasoilla. Tämä vaikuttaa erityisesti naisiin, mitä komissio ei ole korostanut huolimatta sen puheenjohtajan esittämistä, sukupuolten tasa-arvoa koskevista suosituksista. (18) Tällä alalla ETSK pitää kansalaisille tarkoitettua eurooppalaista digitaalisten taitojen puitekehystä (19) hyödyllisenä välineenä, jota olisi edistettävä ja joka olisi pantava täytäntöön laajemmin. Komitea kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita käynnistämään ja nopeuttamaan ennakoivasti tämän kehyksen mukaisia aloitteita.

3.5.5

ETSK kehottaa komissiota vahvistamaan kuluttajajärjestöjen roolia, joka liittyy käyttäjien koulutuksen, valistuksen ja riippumattoman neuvonnan tarjoamiseen välineistä, joita yksilöt voivat käyttää (esimerkiksi miten saada tietoa datan käytöstä ja yhteiskäytöstä, kenellä on heidän datansa hallussaan, miten hakea muutosta ja tehdä valitus). Suomalaisen ”Tekoälyn perusteet” -verkkokurssin (joka on nyt maksutta kaikkien saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä) kaltaisia aloitteita voitaisiin laajentaa monipuolisiksi koulutuskokonaisuuksiksi ja näin voitaisiin edistää digitaalista lukutaitoa.

---

(1)  https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-european-strategy-data-19feb2020_en.pdf, s. 20.

(2)  EUVL C 14, 15.1.2020, s. 122

(3)  Ks. alaviite 2.

(4)  Vaikka eurooppalaiset ovat entistä tietoisempia oikeuksistaan, heidän on edelleen vaikea saada tietoa siitä, miten heidän tietojaan käytetään ja jaetaan eri organisaatioissa: 81 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että heillä ei ole lainkaan määräysvaltaa tai vain osittainen määräysvalta niihin. Ks. Eurobarometri (kesäkuu 2019), https://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/index.cfm/survey/getsurveydetail/instruments/special/surveyky/2222

(5)  Ks. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-europe-moment-repair-prepare-next-generation.pdf (s. 9 ja 10).

(6)  Ks. ETSK:n teettämä tutkimus The ethics of Big Data: Balancing economic benefits and ethical questions of Big Data in EU policy context, (2017).

(7)  Oikeanlaisia välineitä ovat esimerkiksi suostumuksenhallinnan välineet, henkilötietojen hallintasovellukset, mukaan lukien täysin hajautetut ratkaisut, https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-european-strategy-data-19feb2020_en.pdf, s. 10.

(8)  Tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu asetus: https://ec.europa.eu/knowledge4policy/publication/regulation-free-flow-non-personal-data_en

(9)  Toinen maksupalveludirektiivi: https://ec.europa.eu/info/law/payment-services-psd-2-directive-eu-2015-2366_en

(10)  https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-european-strategy-data-19feb2020_en.pdf, s. 20.

(11)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 238.

(12)  Ks. alaviite 11.

(13)  EUVL C 75, 10.3.2017, s. 119

(14)  Jokaista digitalisaation seurauksena tulevaisuudessa menetettyä työpaikkaa kohden voitaisiin luoda 3,7 uutta työpaikkaa. Ks. https://www.agoria.be/en/Agoria-Without-a-suitable-policy-there-will-be-584-000-unfilled-vacancies-in-2030 https://newsroom.ibm.com/2019-10-30-MIT-IBM-Watson-AI-Lab-Releases-Groundbreaking-Research-on-AI-and-the-Future-of-Work, ks. seuraaviin asiakokonaisuuksiin kuuluvat ETSK:n lausunnot: TEN/705, (ks. tämän virallisen lehden sivu 77) (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161).

(15)  Utkarsh Singh, Top 10 In-Demand Big Data Skills To Land ”Big” Data Jobs in 2020 (upGrad-blogi, 24.12.2019), https://www.upgrad.com/blog/big-data-skills/

(16)  Ks. alaviite 2.

(17)  Luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka.

(18)  Asiakokonaisuuteen TEN/705 kuuluva ETSK:n lausunto, (ks. tämän virallisen lehden sivu 77).

(19)  EU Science Hub, DigComp: Digital Competence Framework for Citizens (Euroopan komissio), https://ec.europa.eu/jrc/en/digcomp