Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle –Kestävä Eurooppa –investointiohjelma – Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma”

(COM(2020) 21 final)

(2020/C 311/09)

Esittelijä:	Carlos TRIAS PINTÓ
Toinen esittelijä:	Petr ZAHRADNÍK

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 6.2.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	13.5.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	10.6.2020
Täysistunnon numero	552
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	220/1/8

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Koronaviruspandemian hoito on tällä hetkellä Euroopan tärkein prioriteetti. Vallitseva epävarmuus saattaa myöhemmin johtaa suuriin muutoksiin EU:n talousarvion kohdentamisessa ja jakamisessa. ETSK suosittaa painokkaasti lisämäärärahojen osoittamista seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen ja talousarvion menokaton tilapäistä korottamista kahteen prosenttiin, jotta saataisiin käyttöön tarvittavat taloudelliset resurssit ja voitaisiin tukea unionin joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua osana tehokasta elpymissuunnitelmaa.

1.2

Komitea on tyytyväinen euroryhmän äskettäiseen sopimukseen (1) osoittaa 540 miljardia euroa työntekijöiden, yritysten ja jäsenvaltioiden tukemiseen ja sallia enemmän joustavuutta finanssipoliittista sopimusta koskeviin EU:n sääntöihin.

1.3

EU:n neuvoston pitäisi päästä yhteisymmärrykseen elpymisrahastosta (2) ja monivuotisesta rahoituskehyksestä ennen kesätaukoa Euroopan komission 27. toukokuuta esittämän ehdotuksen pohjalta, jotta voidaan auttaa EU:n taloutta elpymään ja vauhdittaa vihreän kehityksen ohjelman mukaista vihreää ja digitaalista siirtymää.

1.4

Komitea arvostaa myös kaikkien asiaankuuluvien EU:n toimielinten nopeaa ja yhtenäistä solidaarista vastausta (3).

1.5

Koronaviruspandemia tulee haittaamaan vakavasti kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. ETSK korostaakin, että tähän välittömään uhkaan on vastattava mahdollisimman ripeästi ja että elvytystoimet tulee kohdentaa ilman aiheetonta viivytystä nimenomaan kestävän kehityksen tavoitteisiin ja vihreän kehityksen ohjelmaan.

1.6

Tilapäisten solidaarisuustoimien lisäksi ETSK vaatii Euroopan investointien vakautusjärjestelyn hyödyntämistä sekä euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen ottamista välittömästi käyttöön ja sen määrärahojen lisäämistä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027.

1.7

Tarvitaan uusi sosiaalinen vihreän kehityksen sopimus, joka tuo yhteen kansalaiset kaikessa moninaisuudessaan sekä valtio-, alue- ja paikallistason viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän tekemään tiivistä yhteistyötä EU:n toimielinten ja neuvoa-antavien elinten kanssa.

1.8

Kestävä Eurooppa -investointiohjelma on ensimmäinen kokonaisvaltainen poliittinen toimenpide, jolla on tarkoitus saavuttaa erittäin kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet vuoteen 2050 mennessä EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti.

1.9

ETSK kannattaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita mutta pitää valitettavana epäjohdonmukaisuutta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen budjettimäärärahojen kanssa: määrärahat ovat kaukana jäsenvaltioiden bruttokansantuloon suhteutetusta 1,3 prosentin osuudesta, jota Euroopan parlamentti ja ETSK vaativat, jotta kukin yksittäinen toimi voitaisiin toteuttaa koko laajuudessaan muiden kärsimättä.

1.10

ETSK epäilee myös, kuinka tehokkaasti ilmastonäkökulma voidaan sisällyttää kaikkiin EU:n ohjelmiin, ja kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan ajamaan EU:n varainkäytön ilmastokestävyyttä. Keskeisiä työvaiheita, joihin ympäristö- ja kansalaisoikeusryhmät voivat osallistua, ovat kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja kansalliset uudistusohjelmat.

1.11

ETSK kannattaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia mutta pitää valitettavana, että mekanismin määrärahat ovat ilmeisen riittämättömät (7,5 miljardia euroa, joilla pitäisi saada 100 miljardin euron suuruinen rahoitus). Tämän paikkaamiseksi tarvitaan varainsiirtoja EAKR:stä ja ESR+:sta ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia sekä toivotaan mittavia yksityisiä investointeja ja EIP:n tarjoamaa julkisen sektorin lainajärjestelyä.

1.12

Onnistuminen edellyttää yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutta rahoituksessa ja vastuunjaossa (YK:n kestävän kehityksen tavoite 17 – Kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi), kuten vihreiden joukkovelkakirjojen markkinoiden vilkastuminen osoittaa.

1.13

ETSK kannattaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja pitää erittäin tervetulleina julkisen ja yksityisen investointi- ja rahoitustoiminnan kannustimia ja erityisesti ympäristöä säästävien julkisten hankintojen edistämistä sekä valtiontukisääntöjen joustavoittamisesta odotettavaa tukea.

1.14

ETSK kannattaa myös EU:n julkisen talouden ohjausjärjestelmän parantamista kestävyysriskien näkökulmasta ottaen opiksi vihreän budjetoinnin parhaista käytännöistä ja finanssipoliittisten suunnitelmien tarkastelusta. Kannustinpolitiikan täydentämiseksi tarvitaan lisäksi joukkorahoittajien ja tukijoiden asianmukaista verokohtelua.

1.15

Euroopan talous- ja rahaliiton valmiiksi saattaminen (Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevan sopimuksen uudistaminen käsi kädessä euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen ja eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän kanssa) on myös välttämätöntä, jotta voidaan luoda tehokas ja yhdennetty pääomamarkkinaunioni ja pankkiunioni, joihin kuuluvat kaikki jäsenvaltiot ja joissa tavoitellaan pidemmälle menevää yhdenmukaistamista.

1.16

ETSK kehottaa parantamaan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvää EU-ohjausjaksoprosessia asettamalla kestävän kehityksen tavoitteet EU:n poliittisen päätöksenteon ytimeen ja ottamalla käyttöön kattavampi EU:n luokitusjärjestelmä, johon sisältyy myös sosiaalinen ulottuvuus.

1.17

ETSK katsoo, että julkinen ja yksityinen sektori voisivat soveltaa samoja vaatimuksia luokituksen lisäksi myös muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamiseen. ETSK suhtautuu myönteisesti muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin seuraavaan tarkistukseen, jonka pitäisi olla riittävän perusteellinen kannustamaan yrityksiä ymmärtämään todelliset vaikutuksensa. Tämän olisi oltava kytköksissä vakiomuotoisten ympäristö- ja sosiaalilausekkeiden käyttöönottoon julkisissa hankinnoissa.

1.18

ETSK kehottaa hyödyntämään julkisia tilastolähteitä perusteellisemmin ja paremmin ja vahvistamaan Eurostatin ja julkisten rekistereiden roolia luotettavien tietojen tuottamiseksi kestävyyden alalla saavutetuista tuloksista.

1.19

ETSK korostaa, että on tärkeää antaa kaikille potentiaalisille käyttäjille paikkansapitävää, helposti saatavilla olevaa tietoa, jotta helpotetaan räätälöidyn neuvonnan ja teknisen avun antamista. Ketään ei saa jättää jälkeen.

1.20

Vihreisiin työpaikkoihin tarvittava oikeanlainen osaaminen on ennakkoedellytys sille, että siirtymä vihreään ja oikeudenmukaiseen talouteen voi onnistua. ETSK vaatii selkeitä strategioita tulevaisuuden taidoista ja ammatillisesta koulutuksesta sekä niihin liittyviä etenemissuunnitelmia, jotta työvoima pysyisi kehityksen perässä kaikilla aloilla ja vastaisi niiden tulevia tarpeita.

1.21

ETSK ehdottaa, että EU:n jäsenvaltiot kehittäisivät talousvalistusohjelmiaan sisällyttämällä niihin kestävän rahoituksen ja kannustaisivat viranomaisia kaikilla tasoilla tarjoamaan verokannustimia yrityksille ja yksityishenkilöille, jotka investoivat sosiaalisia vaikutuksia aikaansaaviin vihreisiin aloitteisiin.

2. Taustaa

2.1

Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma, josta käytetään myös nimitystä Kestävä Eurooppa -investointiohjelma, on ensimmäinen konkreettinen poliittinen toimi, jolla pyritään saavuttamaan EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut erittäin kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet. Se on EU:n vihreän kehityksen ohjelman investointipilari, jonka avulla odotetaan saatavan aikaan 260 miljardin euron lisäinvestoinnit joka vuosi vuoteen 2030 asti: vuotuiset lisäinvestoinnit pelkästään energia- ja liikennejärjestelmiin ja niihin liittyviin infrastruktuureihin ovat vuosina 2020–2030 noin 1,5 prosenttia suhteessa vuoden 2018 BKT:hen.

2.2

Jotta järjestely onnistuisi, on ehdottoman tärkeää, että siihen osallistuu myös yksityisen pääoman lähteitä. Järjestely onkin tosiasiassa uudenlainen yksityisen ja julkisen sektorin yhteiskuntasopimus, jolla rahoitetaan tärkeimpiä, yleisen edun mukaisia hankkeita.

2.3

Monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 on asetettu yleiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamistavoitteeksi 25 prosenttia kaikissa EU:n ohjelmissa. Etenemistä kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman todellista ja syvällistä täytäntöönpanoa on jatkettava määrätietoisesti, ja sen on tarjottava tähän valtavaan maailmanlaajuiseen haasteeseen ratkaisuja, jotka ovat poliittisesti kunnianhimoisia ja teknisesti erittäin tehokkaita. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman voidaankin katsoa olevan EU:n tulevan talousasetelman selkäranka, potentiaalinen alku perustavalle muutokselle ja käännekohta. Siitä voisi tulla yhteisen eurooppalaisen lisäarvon ja EU:n maailmanlaajuisen johtajuuden tunnusmerkki.

2.4

Rahoitusvaroja ja soveltuvia välineitä on koottava yhteen ja koordinoitava jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien kanssa, ja niitä on laajennettava kohti kansainvälistä toimintaympäristöä. Tätä varten vihreän kehityksen etenemissuunnitelmaan sisältyy keskeisiä ilmasto-, energia- ja liikkuvuustoimia, elinkeinostrategia puhtaan ja kiertoon perustuvan talouden hyväksi, toimia maatalouspolitiikan, luonnon monimuotoisuuden ja digitalisaation alalla, kestävän kehityksen valtavirtaistaminen Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman kautta sekä uudistettu kestävän rahoituksen strategia. Tämä on mekanismin perustava osa, jossa tavoitteena on saada käyttöön 1 biljoona euroa kestäviä yksityisiä ja julkisia investointeja vuoteen 2030 mennessä ja ottaa myös huomioon sosiaaliset seuraukset.

2.5

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla, johon sisältyy seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaa komission ehdotusta täydentävä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (4), tavoitellaan 100 miljardin euron investointeja vuosina 2021–2027. Sen tulisi auttaa lieventämään sosioekonomisia sekä työhön ja ympäristöön kohdistuvia seurauksia, joita unionin siirtyminen ilmastoneutraaliuteen aiheuttaa aluetasolla.

2.6

EU:n siirtymistä ilmastoneutraaliuteen tuetaan myös innovointi- ja nykyaikaistamisrahastoista, joihin osoitetaan lisärahoituksena osa hiilipäästöoikeuksista saatavista tuloista (ainakin 25 miljardia euroa seuraavien kymmenen vuoden aikana). Nykyaikaistamisrahasto koskee kuitenkin vain kymmentä EU:n jäsenvaltiota.

3. Yleistä

3.1

Eurooppa on tällä hetkellä sekä terveydellisessä että taloudellisessa hätätilassa koronaviruspandemian vuoksi. EU:n toimielinten tulee koordinoida molempiin kohdistettavia vastauksia niin kauan kuin se on tarpeen.

3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti terveys- ja talouskriisiin vastaamiseksi osoitettuihin merkittäviin resursseihin, joilla autetaan jäsenvaltioita täydentämään investointeihin tarkoitettuja varoja, takaamaan yritysten maksuvalmius (5), säilyttämään työpaikat ja antamaan turvaa työttömille. Näiden tärkeiden askelten jatkoksi olisi hyväksyttävä eurooppalainen työttömyysvakuutusjärjestelmä.

3.3

Euroopan 20 miljoonaa yritystä ovat ratkaisevassa asemassa tässä asiassa, mutta käyttöön saatavien investointien laajuuden on oltava oikeassa suhteessa haasteiden laajuuteen nähden. Siksi on keskeisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet ovat valmiita ylittämään jakolinjansa.

3.4

Samaan aikaan EU:n rahoituksen rakenne olisi suunniteltava niin, että vältetään päällekkäisyyttä ja otetaan näin huomioon komission ehdotukset (6).

3.5

ETSK kyseenalaistaa komission ehdotuksen mukaisen monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 todelliset valmiudet vastata Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman tarpeisiin. Kun on ensin todettu, että vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 2,6 biljoonaa euroa ”lisäinvestointeja”, ohjelmalla tavoiteltu 1 biljoonan euron summa jää kauas päämäärän saavuttamisesta. Ohjelman todellista laajuutta on vaikea arvioida siksi, että kaikkia suunniteltuja mekanismeja ja ohjelmia ei ole selostettu tarkasti.

3.6

ETSK kehottaa antamaan tarkempia tietoja Kestävä Eurooppa -investointiohjelman rahoituskehyksestä. Esimerkiksi kaikki kolme oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pääpilaria edellyttävät hyvin kunnianhimoisten edellytysten toteutumista eli oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toteutumista ja EIP-pohjaiselta instrumentilta odotettua vipuvaikutusta julkisella sektorilla.

3.7

ETSK kehottaa kuvaamaan tarkemmin vihreän kehityksen ohjelmassa InvestEU-ohjelmalle ehdotettua erityisjärjestelyä.

3.8

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti lisäehtojen asettamiseen ja yksinkertaistamiseen, joilla pyritään turvaamaan vahvemmat yksityiset investoinnit nimenomaan vihreisiin joukkovelkakirjoihin. Empiiriset analyysit viime vuosilta ovat selvästi osoittaneet, että joukkovelkakirjoista on tulossa aidosti vihreitä. Vihreiden joukkovelkakirjojen käyttö parantaa liikkeeseenlaskijan mainetta (tietoisuus ilmastoasioista ja sitoutuminen kestävään kehitykseen). Vihreistä joukkovelkakirjoista on tullut suosittuja monenlaisten sijoittajien – kotimaisten, kansainvälisten ja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan keskittyvien sijoittajien – keskuudessa. Suuret investointipankit ovat myös halukkaita lisäämään vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua ja auttavat tällä tavoin levittämään vihreää ajattelua.

3.9

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että investointeihin sovelletaan joustavia valtiontukisääntöjä, kun ne edistävät vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista, ja kehottaa antamaan enemmän liikkumavaraa pk-yrityksille, jotta ne pystyvät siirtymään kiertotalouteen. Koronaviruskriisin jälkeisen elpymisen aikana EU:n olisi myös harkittava väliaikaisena välineenä ”sosiaalista ja vihreää kultaista sääntöä”, jonka nojalla investoinnit, joilla pyritään suoraan lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja vähentämään sosiaalista eriarvoisuutta ja köyhyyttä (joihin ei ole finanssikriisin jälkeen edelleenkään juurikaan puututtu), suljetaan finanssipoliittisten sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle. Näin vauhditettaisiin osaltaan kipeästi kaivattuja investointeja covid-19-kriisin jälkeisen taloudellisen elpymisen vaiheessa ja autettaisiin samalla sekä torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia että edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta koko EU:n alueella.

3.10

Kaikenlaisten yritysten pitäisi päästä hyötymään komission sitoumuksesta edistää vihreää rahoitusta ja investointitoimintaa ja turvata oikeudenmukainen siirtymä asianomaisilla aloilla ja alueilla, ja tämän tulisi olla kannustin ja mahdollisuus paikallisviranomaisille luoda kumppanuusjärjestelyjä yhteisöllisten aloitteiden, kuten uusiutuvaa energiaa tuottavien osuuskuntien, kanssa.

3.11

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman etenemissuunnitelmaan sisältyvänä ympäristötavoitteena on kannustaa EU:n ulkopuolisia osapuolia ryhtymään toimiin varmistamalla toiminnan vertailukelpoisuus. Tämä olisi toteutettava luomalla ilmastotavoitetta ajavien maiden yhteenliittymä, jossa Nobel-palkittujen Tirolen (2017) ja Nordhausin (2018) suositusten mukaisesti luokitellaan maat niiden tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen mukaan. Näin voitaisiin painostaa Maailman kauppajärjestöä ottamaan käyttöön hiilitulli. Hiilen pohjahinnan määrittämismekanismi voitaisiin ottaa käyttöön joko EU:n päästökauppajärjestelmän tai osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa tarkistettavan energiaverodirektiivin avulla.

4. Erityistä

4.1 Talousarvion tehokkuuden varmistaminen

4.1.1

ETSK kannattaa kaikkia covid-19-pandemian lieventämiseksi ehdotettuja toimia, joissa sitoudutaan maksuvalmiustuen antamiseen elinkeinoaloille ja yrityksille EIP:n takuupohjaisten välineiden kautta. Tämä voi myös edistää EIP:n muuttamista EU:n ilmastopankiksi.

4.1.2

Yksi koronaviruspandemian aiheuttaman täysin poikkeuksellisen inhimillisen ja taloudellisen kriisin tärkeimmistä opetuksista on se, että tarvitaan vahvistettu Euroopan investointien vakautusjärjestely, joka pystyy vastaamaan riittävin julkisin investoinnein kunkin maan erityisiin haasteisiin. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla autetaan jäsenvaltioita tehostamaan verotusjärjestelmiensä ja julkisen politiikan kannustinten (7) hyödyntämistä talouden elvyttämiseksi.

4.1.3

ETSK toteaa myös, että Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen suunniteltu uudistus olisi toteutettava käsi kädessä euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen ja eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän kanssa. Huomattavia toimia on jo toteutettu pankkialan riskien vähentämiseksi (järjestämättömien lainojen vähentäminen, tiukemmat vähimmäisvaatimukset omille varoille ja hyväksyttäville veloille, maksukyvyttömyysjärjestelmä jne.).

4.1.4

ETSK on täysin samaa mieltä Euroopan investointipankin (EIP) roolista unionin ilmastopankkina sekä tärkeydestä tehdä yhteistyötä muiden rahoituslaitosten kanssa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen varmistaa, että kaikilla vihreän kehityksen ohjelman mukaiseen toimintaan mahdollisesti osallistuvilla pankeilla on riittävä likviditeetti.

4.2 Suunniteltujen EU-ohjausjaksoprosessia uudelleen kohdentavien instrumenttien ja välineiden tuloksellisuuden optimointi asettamalla kestävän kehityksen tavoitteet EU:n politiikan ja toiminnan ytimeen

4.2.1

Tarvitaan järkevä ja kunnianhimoisempi kestävän toiminnan luokitusjärjestelmä, jossa otetaan huomioon myös sosiaaliset näkökohdat ja jossa luodaan synergiaa ja yhtymäkohtia Yhdistyneiden kansakuntien saavuttaman edistyksen kanssa sisällyttämällä kestävän kehityksen tavoitteet asianmukaisesti EU-ohjausjaksoon. Päätösten EU:n elvytysvarojen käytöstä olisi pohjauduttava EU:n laajuiseen vihreän rahoituksen luokitusjärjestelmään, jolla pyritään palkitsemaan investoinneista ympäristöä säästävään teknologiaan.

4.2.2

ETSK kehottaa hyödyntämään julkisia tilastolähteitä perusteellisemmin ja paremmin ja vahvistamaan Eurostatin roolia luotettavien tietojen tuottamiseksi kestävyyden alalla saavutetuista tuloksista. Yhteyttä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien tulosindikaattorien ja EIP:n säännösten välillä olisi tiivistettävä.

4.2.3

Tarvitaan teknisiä ratkaisuja, joilla kerätään ”rakeista tietoa” eri lähteistä (aina paikkatietoperusteista sijaintia myöten) ja parannetaan vertailukelpoisuutta maiden välillä. Muita kuin taloudellisia tietoja koskevan direktiivin (2014/95/EU) tarkistaminen voisi puolestaan edistää entistä kattavampien, merkityksellisempien ja vertailukelpoisempien korkealaatuisten vakiomuotoisten tietojen julkistamista yhdenmukaistetun menetelmän (8) ansiosta, ottaen huomioon ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän (TCFD) huomiot.

4.2.3.1

Muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisen tulisi olla pk-yritysten ulottuvilla, ja niille olisi annettava teknistä apua helposti saatavilla olevien avaintietojen poimimiseksi (keskeisiä tulosindikaattoreita varten).

4.2.4

Kestävien toimintojen dynaaminen luokitusjärjestelmä: Markkinakäytänteitä, joihin liittyy järeitä vaikutusindikaattoreita, olisi arvioitava ja otettava käyttöön. ETSK korostaa markkinatestien merkitystä sopivien hankkeiden valinnassa (9).

4.2.4.1

ETSK korostaa, että tarkempien menetelmien käyttö on välttämätöntä, jos niitä on saatavilla, jotta voidaan kehittää yritysten toimittamiin luotettaviin tietoihin perustuvia pisteytysjärjestelmiä ja täyttää näin kaikki kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmassa rahoitustuotteille asetetut vaatimukset (laatutunnukset, vihreät joukkovelkakirjat ja kestävyyskriteerit).

4.2.4.2

Tarvitaan palautetta vaikutuslaskemien tarkistusprosessista Yhdistyneiden kansakuntien eri toimitusryhmiltä (erityisesti hiiliveron ja päästökaupan osalta, sillä tämä vaikuttaa keskeisesti luotettaviin kestäväpohjaisiin vertailuarvoihin).

4.2.5

ETSK suhtautuu myönteisesti suunnitelmaan nostaa vuodeksi 2030 asetettuja EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita. Suunnitelmasta on tehty vaikutustenarviointi, se on määrä julkaista kesään 2020 mennessä, ja sen yhteydessä esitetään analyysi investointitarpeista. Lisäksi ETSK kehottaa erittelemään YK:n Agenda 2030:n ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon edistymiseen liittyvät vaikutukset.

4.2.6

Tarkastuselimillä ja muilla julkisilla valvontaelimillä, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuimella, tulisi myös olla täydentävä rooli edellä mainittujen vähentämistavoitteiden sosiaalisten vaikutusten seurannassa.

4.2.7

ETSK korostaa big datan ja tekoälyn mahdollisuuksia sijoittajien toiveiden ja sijoituskohteiden yhteensovittamisessa. Myös koneoppimisratkaisuja olisi analysoitava investointivirtojen suuntaamiseksi tietyille sellaisille aloille tai sellaisiin toimintoihin, joiden yhteydessä noudatetaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä nk. ESG-periaatteita.

4.3 Tekninen tuki

4.3.1

Euroopan komission ja Euroopan investointineuvontakeskuksen aiemmat valmiuksien kehittämistoimet luovat hyvän pohjan kestävien hankkeiden jatkumon luomiselle, mutta on otettava käyttöön järeämpiä menetelmiä, jotka mahdollistavat rahoitusvirtojen ohjaamisen todella kohti vihreää taloutta.

4.3.2

ETSK kannattaa keskitetyn asiointipisteen perustamista, jotta rahoituksen saaminen on helpompaa sekä julkisille että yksityisille hankkeiden toteuttajille ja rahoituksenvälittäjille. Pk-yritysten kohdalla ETSK kannattaa jäsenneltyä yhteistyötä niitä edustavien järjestöjen kanssa.

4.4 Talousvalistus (yhdessä teknisen avun kanssa)

4.4.1

Kansalaisille esikoulusta alkaen: Eurooppalaisia kiinnostaa yhä enemmän se, että heidän säästönsä ja sijoituksensa kytketään sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin tavoitteisiin. Talouden lukutaito (syvempi ymmärrys siitä, miten talous toimii) voi auttaa voimaannuttamaan kansalaisia ja saamaan heidät asianmukaisesti ymmärtämään kestävään rahoitukseen liittyviä asioita ja myös määrittämään talouden asianmukaisen roolin yhteiskunnassa.

4.4.2

Tämä on tärkeää kaikille teknisille elimille, jotka osallistuvat vihreän kehityksen prosessiin, ja asianomaisille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille.

4.5 Yritysten tarvitseman osaamisen kestäväpohjaisuus

4.5.1

ETSK korostaa, että puhtaan teknologian käyttöönotto ja yleistyminen edellyttävät teknologian käyttö-, mukauttamis- ja ylläpitotaitoja. Osaaminen on ratkaisevan tärkeää myös taloudelle ja yrityksille, työntekijöille ja yrittäjille, jotta nämä kaikki voivat nopeasti sopeutua ympäristöpolitiikan tai ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin. Vihreisiin työpaikkoihin tarvittava oikeanlainen osaaminen on ennakkoedellytys sille, että siirtymä vihreään talouteen voi onnistua.

4.5.2

ETSK korostaa, että keskeinen tavoite muuttuviin työtehtäviin ja työn vaatimuksiin sopeutumisessa on se, että työntekijöiden taidot pidetään ajan tasalla vihreässä taloudessa tarvittavien uusien taitojen kanssa. Olisi oltava selkeä strategia siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, ja osaamisalan etenemissuunnitelma, jonka avulla työvoima pysyy elinkeinoelämän tarpeiden tasalla ja voi vastata niihin myös tulevaisuudessa. Investoinnit koulutukseen sekä elinikäisen oppimisen kulttuurin vahvistaminen ovat siten asioita, joiden tulisi olla oikeudenmukaisen alueellisen siirtymän kulmakiviä.

4.6 Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat

4.6.1

Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat ovat peruslähtökohta hallinnon ekologiselle siirtymälle ja korruption torjunnalle sekä vastuullisten käytäntöjen edistämiselle palveluntarjoajien kautta.

4.6.2

ETSK kannattaa julkisia hankintoja koskevien sellaisten pakollisten vihreiden vähimmäisvaatimusten tai tavoitteiden käyttöönottoa toimialakohtaisissa hankkeissa, EU:n rahoituksessa tai tuotekohtaisessa lainsäädännössä, joissa hyödynnetään EU:n luokitusjärjestelmän edistymiseen perustuvia ympäristöindikaattoreita. Tässä yhteydessä tarvitaan kokonaisvaltaisempia, läpinäkyvämpiä ja suoraviivaisempia ympäristömerkintätietojärjestelmiä, jotka osoittavat yhdenmukaisuuden tiukkojen kestävyystavoitteiden kanssa.

4.7 Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi

4.7.1

ETSK suhtautuu myönteisesti oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin, joka voi hyvinkin edistää vihreää siirtymää tietyillä aloilla ja alueilla. Komitea toteaa, että sen ei pidä rajoittua hiilestä irtautumista koskevien prosessien rahoittamiseen ja että sen käyttöönoton tulee tapahtua rinnan tilannekohtaisten vakausmekanismien kanssa, jotta se hyödyttää muitakin aloja ja alueita, joilla on epäsuotuisa taloudellinen tilanne ja joilla tarvitaan rakenneuudistuksia.

4.7.2

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi on tasapainoinen yhdistelmä tukia ja rahoitusvälineitä, keskitetysti tai hajautetusti hallinnoitavia ohjelmia, erilaisia rahoituslähteitä sekä toimivaltuuksia ja vastuualoja eri tasoilla (unioni, valtiot, alue- ja kuntataso). Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä edellyttää siksi uutta hallinnointi- ja ohjaustasoa.

4.7.3

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pitäisi luoda uusia laadukkaita työpaikkoja kohdealueille. ETSK korostaa, että ILO on jo myöntänyt osaamisvajeen olevan suuri pullonkaula monilla aloilla, kuten uusiutuvan energian ja energia- ja resurssitehokkuuden alalla, rakennusten energiaperuskorjauksissa, nollaenergiarakentamisessa, ympäristöpalveluissa ja valmistusteollisuudessa.

4.7.4

ETSK vaatii turvaamaan pitkälle menevän johdonmukaisuuden vuodeksi 2021 kaavaillun yhteisötaloutta koskevan toimintasuunnitelman ja Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman välillä, jotta yhteisötalouden investoinnit voidaan sisällyttää oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin täytäntöönpanoon.

4.7.5

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismissa on myös otettava huomioon maiden ja alueiden vuodesta 1990 toteuttamat toimet hiilestä irtautumiseksi (10), jotta myös ne voivat saada rahoitusta eivätkä ne joudu kärsimään siitä, että ovat tehneet työn jo aikaisemmin. Tätä varten Eurostatin tulisi kehittää alueellisten lähentymis- ja eriytymisindikaattorien (mukaan luettuna väestön väheneminen ja ikääntyminen) julkaisemista, jotta myös nämä alueet voisivat saada hyötyä.

4.8 Maailmanlaajuisia toimia kansainvälisen yhteistyön kautta

4.8.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että äskettäin on perustettu kestävän rahoituksen kansainvälinen foorumi (11) ohjaamaan yhä enemmän yksityistä pääomaa kohti ympäristön kannalta kestävää rahoitusta maailmanlaajuisesti. Foorumin avulla tulisi ajaa myös päästökauppajärjestelmän ottamista käyttöön kansainvälisesti.

4.8.2

ETSK painottaa lisäksi sellaisten ympäristö- ja ilmastoinvestointien tarvetta, joilla tuetaan toimintaa EU:n ulkopuolella ja erityisesti Afrikka-strategian puitteissa.

4.8.3

ETSK antaa koronaviruksen torjuntaa tukevaan kansainväliseen varainkeruukampanjaan liittyen vahvan tukensa maailmanlaajuiselle hyväntekeväisyysmaratonille, jonka tavoitteena on kerätä varoja koronavirusdiagnostiikkaa, -hoitoja ja -rokotteita varten.

Bryssel 10. kesäkuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2020/04/09/report-on-the-comprehensive-economic-policy-response-to-the-covid-19-pandemic/

(2) 750 miljardin euron Next Generation EU -elpymisväline.

(3) Erityisesti Euroopan komission ehdotukset hyödyntää nykyistä talousarviota parhaalla mahdollisella tavalla eli kokonaisvaltaisesti, helposti ja joustavasti: EU:n solidaarisuusrahasto, koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite (I ja II paketti) ja hätätilanteen tukivälineen (ESI) uudelleenaktivointi, hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD); Euroopan keskuspankin pandemiaan liittyvä poikkeustilanteessa toteutettava osto-ohjelma (PEPP), jossa on laajennetut vakuuskelpoiset omaisuuserät ja kevennetyt vakuudet; valvontaviranomaisten rooli rahoitusta koskevien lakisääteisten vaatimusten oikea-aikaisessa käsittelyssä; Euroopan investointipankin (EIP) aloite perustaa Euroopan laajuinen pk-yrityksiin keskittyvä takuurahasto; Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) kriisitoiminta-aloite.

(4) COM(2020) 22 final

(5) Pankkitoiminnan vakavaraisuusäännösten mukauttaminen, jotta voidaan maksimoida luottolaitosten kyky myöntää luottoja ja kattaa tappioita ja samalla varmistaa niiden jatkuva häiriönsietokyky.

(6) ETSK:n lausunto aiheesta ”Vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys”, annettu 19. syyskuuta 2018, EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106.

(7) Myönteisten ulkoisvaikutusten käsittelemiseksi.

(8) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma”, annettu 17. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 73).

(9) ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta”, annettu 17. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s 131).

(10) Maakunnat, jotka ovat kärsineet kaivostoiminnan lopettamisesta neuvoston päätöksen 2010/787/EU nojalla.

(11) Kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin perustivat 18. lokakuuta 2019 Argentiinan, Chilen, Intian, Kanadan, Kenian, Kiinan, Marokon ja Euroopan unionin viranomaiset. Foorumin jäsenet edustavat näin lähes puolta maailman kasvihuonekaasupäästöistä.