KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

Euroopan unionin konsolidoitu tilinpäätös – Varainhoitovuosi 2018

(2019/C 327/01)

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO

EUROOPAN UNIONIN POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS, HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

VARAINHOITOVUODEN 2018 TÄRKEIMPIÄ TAPAHTUMIA

KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT

TASE

TUOTTO- JA KULULASKELMA

RAHAVIRTALASKELMA

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ JA ANALYYSI

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUS JA LIITETIEDOT

104

SANASTO

159

LYHENTEET

163

JOHDANTO

Minulla on ilo esittää Euroopan unionin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2018. Tilinpäätös antaa kattavan kuvan EU:n rahoituksesta ja EU:n talousarvion toteutuksesta viime vuonna ja sisältää tiedot ehdollisista veloista sekä unionin taloudellisista sitoumuksista ja muista velvoitteista. Tilinpäätöksessä selitetään keskeisiä numerotietoja ja niiden kehitystä ottaen huomioon, että unionin toimet toteutetaan usein monen vuoden aikana. Eur19960917oopan unionin konsolidoitu tilinpäätös on osa komission integroitua talous- ja vastuuvelvollisuusraportointia ja olennainen osa hyvin kehittynyttä taloudellisen vastuun järjestelmäämme.

EU:n talousarvio on kooltaan melko vaatimaton, mutta sillä on suuri vaikutus miljoonien eurooppalaisten elämään. Se täydentää kansallisia talousarvioita, ja sillä tuetaan poliittisia painopisteitä aloilla, joilla sillä saadaan aikaan todellista lisäarvoa ja tuotetaan tuloksia kaikkein tehokkaimmin.

Vuosi 2018 oli nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viides voimassaolovuosi, joten kaikki rahoitusohjelmat ovat käynnissä. EU:n talousarvion maksusitoumusmäärärahat olivat yhteensä 173,1 miljardia euroa ja maksumäärärahat 156,7 miljardia euroa. EU:n talousarvio auttoi kuluneena vuonna vastaamaan monimutkaisesta geopoliittisesta ympäristöstä aiheutuviin haasteisiin. Samaan aikaan se mahdollisti strategiset investoinnit ja kestävän kasvun Euroopassa.

Lähes puolet talousarvion varoista suunnattiin kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseen. Rahoitusta myönnettiin tutkimukselle ja innovoinnille Horisontti 2020 puiteohjelmasta, pienille ja keskisuurille yrityksille COSME-ohjelmasta sekä koulutukselle Erasmus+ -ohjelmasta. Myös Euroopan strategisten investointien rahastolla, Verkkojen Eurooppa välineellä ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla oli tärkeä tehtävä. Kehotan teitä tutustumaan EU:n investointien taustalla oleviin tarinoihin InvestEU-portaalissa (https://europa.eu/investeu).

EU:n talousarviosta myönnettiin runsaasti tukea myös muille painopistealoille, joihin kuuluivat muun muassa muuttoliikettä koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa, turvallisuusunioni ja EU:n ulkoiset toimet. Talousarvion ansiosta EU:lla on myös näkyvämpi asema EU:n ulkopuolella tilanteessa, jolle on ominaista epävakaus unionin lähialueilla. Lisäksi talousarvion avulla edistettiin ilmastonmuutokseen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien monialaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2018 ilmastotoimien valtavirtaistamiseen osoitettiin yli 32 miljardia euroa eli 20 prosenttia koko talousarviosta.

Talousarviosta tuettiin lisäksi edelleen kestävän kasvun edistämistä ja Euroopan luonnonvarojen säilyttämistä yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan kautta sekä ilmasto- ja ympäristöalan toimia Life-ohjelman kautta.

Euroopan unionin konsolidoitu tilinpäätös laaditaan julkisen sektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Public Sector Accounting Standards) mukaisesti. Näiden standardien noudattamiseksi komissio kehittää jatkuvasti sääntöjään ja menettelyjään, organisaatiorakennettaan ja muuntautumiskykyään. Johdonmukainen ja tehokas raportointi lisää EU:n menoihin liittyvää vastuuvelvollisuutta muutoinkin kuin lainsäädännön noudattamisen kannalta. Raportointi auttaa välittämään tietoa kansalaisille ja muille sidosryhmille ja ylläpitää heidän luottamustaan Euroopan unioniin.

Günther H. OETTINGER

Budjetista ja henkilöstöstä vastaava komission jäsen

EUROOPAN UNIONIN POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS,  HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

Euroopan unioni (EU) on unioni, jolle sen jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jossa vallitsevat moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

1. POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS

EU:n perussopimukset

Yleiset tavoitteet ja periaatteet, jotka ohjaavat Euroopan unionia ja sen toimielimiä, on määritelty perussopimuksissa. Unioni ja EU:n toimielimet voivat toimia vain sen toimivallan rajoissa, joka niille on annettu perussopimuksissa kyseisissä sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden on noudatettava kaikessa toiminnassaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta (1). Unionilla on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat taloudelliset resurssit. Komission tehtävänä on panna tavoitteet täytäntöön yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

EU pyrkii saavuttamaan perussopimuksessa vahvistetut tavoitteet useilla eri välineillä, joista yksi on EU:n talousarvio. Muita tehtäviä ovat esimerkiksi lainsäädännön ehdottaminen ja poliittisten strategioiden toteuttaminen.

Komission poliittiset painopisteet

Komission poliittiset painopisteet määritellään komission puheenjohtajan vahvistamissa suuntaviivoissa. Niissä esitetään komission toimia varten etenemissuunnitelma, joka on täysin sopusoinnussa EU:n pitkän aikavälin kasvustrategian (Eurooppa 2020) kanssa.

10 PAINOPISTETTÄ

—	Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

—	Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla

—	Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat

—	Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue

—	Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka

—	Kohti uudenlaista muuttoliikepolitiikkaa

—	Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja

—	EU:sta vahvempi maailmanlaajuinen toimija

—	Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto

—	Demokraattisen muutoksen unioni

Eurooppa 2020 -strategia

EU:n jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet sopivat vuonna 2010 Eurooppa 2020 strategiasta, jossa määritettiin työllisyyttä ja kasvua EU:ssa edistävä 10-vuotinen strategia (2). Strategiassa esitetään kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia, jotka ovat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu, sekä viisi EU:n yleistavoitetta.

EU:n talousarvio on yksi EU:n vaikutuskeinoista, joilla edistetään Eurooppa 2020 strategian tavoitteiden toteuttamista. Lisäksi tarvitaan monenlaisia toimia kansallisella tasolla, EU:n tasolla ja kansainvälisellä tasolla, jotta Eurooppa 2020 strategia tuottaa konkreettisia tuloksia.

Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 (3)

Kestävä kehitys on jo pitkään ollut Eurooppa-hankkeen ytimessä. EU:n perussopimuksissa tunnustetaan sen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus, joita olisi käsiteltävä yhdessä. EU on sitoutunut edistämään kehitystä, joka vastaa nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta vastata omiin tarpeisiinsa. EU:n talousarviolla on keskeinen asema monissa kestävyyteen liittyvissä haasteissa, kuten nuorisotyöttömyys, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, saastuminen, kestävä energia ja muuttoliike. Nykyisen komission toimikaudella kestävä kehitys on sisällytetty keskeisiin monialaisiin hankkeisiin sekä alakohtaisiin politiikkoihin ja aloitteisiin.

EU:n talousarviosta tuettavat politiikkatoimet toteutetaan monivuotisen rahoituskehyksen sekä alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, jossa määritellään meno-ohjelmat.

Monivuotinen rahoituskehys ja meno-ohjelmat

Monivuotisessa rahoituskehyksessä esitetään, miten taloudelliset resurssit jaetaan unionin poliittisille painopisteille aikavälillä, joka on riittävän pitkä tuottaakseen tuloksia. Monivuotinen rahoituskehys tarjoaa johdonmukaisen pitkän aikavälin näkymän EU-varojen saajille ja yhteisrahoitukseen osallistuville kansallisille viranomaisille. Rahoituskehyksessä vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät sekä EU:n menoille kokonaisuutena että keskeisille menoluokille (otsakkeet). Otsakkeiden enimmäismäärien summa muodostaa maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärän. Monivuotisesta rahoituskehyksestä on sovittu yksimielisesti. Tämä tarkoittaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tavoitteet ja varojen käytön (talousarviositoumusten ja maksujen enimmäismäärät) Euroopan parlamentin suostumuksella.

Toimielinten välinen sopimus

Monivuotista rahoituskehystä täydentää toimielinten välinen sopimus (4), joka on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen poliittinen sopimus. Vuonna 2013 SEUT-sopimuksen 295 artiklan mukaisesti tehdyn sopimuksen tarkoituksena on toteuttaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, parantaa vuotuista talousarviomenettelyä ja toimielinten talousarvioyhteistyötä sekä varmistaa moitteeton varainhoito.

Vuotuinen talousarvio

Vuotuisen talousarvion laatii komissio, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen yleensä joulukuun puoliväliin mennessä SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Talousarvion tasapainoperiaatteen mukaisesti kokonaistulojen ja kokonaismenojen (maksumäärärahojen) on oltava tasapainossa tiettynä varainhoitovuonna.

EU:n pääasiallisena rahoituslähteenä ovat omat varat, joita täydennetään muilla tuloilla. Omia varoja on kolmenlaisia: perinteiset omat varat (esimerkiksi tulli- ja sokerimaksut), arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat. EU:n toiminnasta kertyvien muiden tulojen (esimerkiksi kilpailun alalla määrätyt sakot) osuus on yleensä alle 10 prosenttia kaikista tuloista. Talousarvion rahoittamiseksi tarvittava omien varojen kokonaismäärä riippuu siitä, kuinka suurta osaa kokonaismenoista ei saada katettua muilla tuloilla. Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,20 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL).

EU:n toimintamenot sisältävät monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeisiin liittyvät menot, joita hallinnoidaan eri tavoin. Hallinnointitapa määrää sen, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hoidetaan. EU:n talousarvion toteuttamisessa käytetään kolmea hallinnointitapaa:

—	Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa: talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät siirretään jäsenvaltioille. Noin 75:tä prosenttia menoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa maatalousmenojen ja rakennetoimien aloilla.

—	Suora hallinnointi: komission yksiköt vastaavat suoraan talousarvion toteuttamisesta.

—	Välillinen hallinnointi: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kolmansille osapuolille, kuten EU:n sääntelyvirastoille tai kansainvälisille järjestöille.

VARAINHOITOASETUS

Yleiseen talousarvioon sovellettava varainhoitoasetus (5) on EU:n rahoitusjärjestelmän sääntelykehykseen kuuluva keskeinen säädös, jossa määritellään EU:n varainhoitosäännöt.

2. HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

2.1 INSTITUTIONAALINEN RAKENNE

EU:n organisatorinen hallinto koostuu toimielimistä, virastoista ja muista elimistä, jotka luetellaan konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 9. Euroopan investointipankki (EIP), Euroopan investointirahasto (EIR) ja Euroopan keskuspankki (EKP) eivät kuulu varainhoitoasetuksen soveltamisalaan. Politiikan valmistelun ja päätöksenteon näkökulmasta EU:n keskeiset toimielimet ovat Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio.

Euroopan komissio on ainutlaatuinen organisaatio. Perussopimuksen mukaan komissio on vastuussa lainsäädännön suunnittelusta, valmistelusta ja ehdottamisesta, EU-politiikkojen hallinnoinnista, myös EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon seurannasta ja valvonnasta sekä EU:n rahoituksen kohdentamisesta, ja EU:n edustamisesta kansainvälisesti.

Kuten perussopimuksessa (6) todetaan, komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Yhdessä ne varmistavat, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Asetuksissa vahvistetaan jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastusvelvoitteet talousarvion toteuttamisessa sekä niistä johtuvat tehtävät. Niissä vahvistetaan myös kunkin toimielimen tehtävät sekä erityissäännöt, joiden mukaisesti ne toteuttavat ovat menonsa.

Komissio hoitaa tehtävänsä komission kollegion johdolla. Kollegio vahvistaa painopisteet ja kantaa poliittisen kokonaisvastuun komission päätöksistä. Komission puheenjohtajan asemaa vahvistettiin Nizzan ja Lissabonin sopimuksilla. Puheenjohtaja päättää komission sisäisestä organisaatiosta ja varmistaa, että komissio toimii johdonmukaisesti ja tehokkaasti kollegiaalisena elimenä.

Komission sisäinen toiminta perustuu hyvän hallintotavan keskeisiin periaatteisiin, joihin kuuluvat selkeät tehtävät ja vastuut, vahva sitoutuminen tulosjohtamiseen ja oikeudellisen kehyksen noudattamiseen, selkeät vastuumekanismit, laadukas ja osallistava sääntelykehys, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä tiukat eettiset toimintaperiaatteet.

2.2 KOMISSION HALLINTORAKENNE

Euroopan komissiolla on ainutlaatuinen hallintojärjestelmä, jossa erotetaan selkeästi poliittisen ja hallinnollisen valvonnan rakenteet ja jossa taloudellinen vastuu ja muut vastuualueet on määritelty selkeästi (7). Järjestelmä perustuu perussopimuksiin, ja sen rakenne on kehittynyt ajan mittaan mukautumaan muuttuvaan ympäristöön. Hallintojärjestelmässä noudatetaan parhaita käytänteitä, jotka on vahvistettu asiaa koskevissa kansainvälisissä standardeissa (8).

Vuonna 2018 komissio hyväksyi ”hallintopaketin” (9), jolla yksinkertaistettiin ja vahvistettiin merkittävästi sen hallinnointi- ja ohjausjärjestelyjä. Paketissa hyödynnettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (10) ja sisäisen tarkastuksen toimialan viimeaikaista tarkastustyötä.

—	Komission kollegio ottaa yhdessä poliittisen vastuun komission työstä. Talousarvion operatiivinen toteutus on annettu tehtäväksi pääjohtajille ja toimialajohtajille, jotka johtavat komission hallintoa (11).

—

Komission kollegio antaa varainhoidon tehtäviä pääjohtajille tai toimialajohtajille, joista tulee valtuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä. Nämä tehtävät voidaan siirtää vielä johtajille, yksikönpäälliköille ja muille henkilöille, joista tulee edelleenvaltuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä. Tulojen ja menojen hyväksyjät ovat vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. He mm. päättävät, mitä toimia toimielimen asettamien poliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ja vastaavat sekä varsinaisten toimien että niihin osoitettujen määrärahojen hallinnoinnista.

—	Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea valvoo sisäisten tarkastusten suorittamista, erityisesti sisäisen tarkastuksen toimialan työtä. Se hyödyntää myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksia.

—

Puheenjohtajan alaisuudessa toimivan hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii pääsihteeri. Hallintoneuvosto kokoaa säännöllisesti yhteen talousarviosta, henkilöstöresursseista ja turvallisuudesta vastaavat pääjohtajat ja oikeudellisen yksikön pääjohtajan. Talousarviosta ja hallinnosta vastaavat puheenjohtajan kabinetin jäsenet sekä talousarviosta, henkilöstöresursseista ja hallinnosta vastaavien komission jäsenten kabinettipäälliköt osallistuvat siihen tarkkailijoina. Hallintoneuvosto tarjoaa koordinointia, seurantaa, neuvoja ja strategisia suuntaviivoja organisaatiohallintoa koskevissa kysymyksissä, jotka liittyvät muun muassa rahoitus- ja henkilöstöresurssien hallintaan, riskienhallintaan, tulosjohtamiseen, tietohallintatapaan, kyberturvallisuuteen ja fyysiseen turvallisuuteen, toiminnan jatkuvuuteen ja tiedonhallintaan. Näin hallintoneuvosto auttaa varmistamaan, että komissiolla on käytössä tarvittavat rakenteet, prosessit ja hallinnolliset toimintapolitiikat, jotta komissio voi saavuttaa kollegion poliittisiin painopisteisiin sisältyvät tavoitteet ja hoitaa sille perussopimuksissa annetut tehtävät tehokkaasti ja tuloksellisesti.

2.3 KOMISSION VARAINHOITO

Komissiossa varainhoidon tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi (esim. varainhoitoasetuksessa), ja niitä sovelletaan asianmukaisesti. Hajautettu lähestymistapa perustuu selkeästi määriteltyihin vastuualueisiin ja pyrkimykseen luoda hallintokulttuuri, joka kannustaa virkamiehiä ottamaan vastuuta niistä toimista, joihin he voivat vaikuttaa. Heille myös annetaan vaikutusmahdollisuuksia omilla vastuualueillaan.

Komissio voi myös siirtää tiettyjen ohjelmien täytäntöönpanon toimeenpanovirastoille. Menoja koskevia päätöksiä voidaan myös hallinnoida muun toimielimen tai elimen välityksellä tai yhdessä muun toimielimen tai elimen kanssa. Suurta osaa talousarviosta hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa erityisesti rakennerahastojen ja maatalouden aloilla.

Talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä voidaan siirtää myös seuraaville tahoille:

—	kansalliset toimistot;

—	Euroopan investointipankkiryhmä;

—	kolmannet maat;

—	kansainväliset järjestöt (esim. Maailmanpankki tai Yhdistyneet kansakunnat);

—	muut yhteisöt.

Valtuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä pääjohtajat ovat vastuussa siitä, että resurssit käytetään moitteettoman varainhoidon mukaisesti. Kun valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät toteuttavat EU:n talousarviota, heidän on noudatettava varainhoitoasetuksen säännöksiä ja perustettava asianmukainen sisäisen valvonnan kehys. Sisäisen valvonnan tavoitteissa painotetaan muun muassa seuraavia asioita:

—	toimien tehokkuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus;

—	varainhoidon valvonta ja petostentorjunta;

—	lahjomattomuus ja etiikka;

—	henkilöresurssien hallinta;

—	luotettava raportointi;

—	viestintä;

—	varojen ja tietojen turvaaminen.

Kukin valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi käyttää sisäisen valvontajärjestelmän toteuttamisen valvonnassa ja seurannassa apuna yhtä tai kahta riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta vastaavaa ylemmän ja keskitason johtajaa. Komission keskusyksiköt antavat ohjeita ja neuvoja ja edistävät parhaita käytäntöjä.

Osana komission strategisen suunnittelun ja ohjelmoinnin kierrosta kunkin tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava vuotuinen toimintakertomus toimista sekä toimintapolitiikan saavutuksista ja vuoden aikana saavutetuista tuloksista. Tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa vuotuisessa toimintakertomuksessa, että varat on käytetty moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että hän on ottanut käyttöön valvontamenettelyt, jotka antavat tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Komission tasolla EU:n talousarviota koskeva vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus on tärkein väline, jolla komission kollegio ottaa poliittisen vastuun talousarvion hallinnoimisesta.

Komission tilinpitäjä vastaa keskitetysti kassanhallinnasta, takaisinperintämenettelyistä, julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) perustuvien tilinpäätössääntöjen laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien validoinnista sekä komission tilinpäätöksen ja EU:n vuotuisen konsolidoidun tilinpäätöksen laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjän on varmennettava tilinpäätös allekirjoituksellaan ja vakuutettava olevansa riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan unionin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista. Komission kollegio hyväksyy tilinpäätöksen. Tilinpitäjän tehtävä on riippumaton toiminto, ja hän on päävastuussa komissiolle tehtävästä taloudellisesta raportoinnista. Myös komission sisäisen tarkastajan tehtävä on keskitetty, riippumaton toiminto. Sisäinen tarkastaja tarjoaa riippumatonta neuvontaa sekä antaa lausuntoja ja suosituksia komission, EU:n virastojen ja muiden riippumattomien elinten sisäisen valvonnan järjestelmien laadusta ja toiminnasta.

2.4 TULOSKEHYS

Vankkojen tuloskehysten täytäntöönpano on välttämätöntä, jotta varmistetaan tiukka keskittyminen tuloksiin, EU:n tuottamaan lisäarvoon ja EU:n ohjelmien moitteettomaan hallinnointiin. EU:n talousarvion tuloskehys on hyvin tarkasti määritelty, ja indeksitasoltaan tehokkain Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) valtioiden joukossa tulosbudjetointikehysten standardissa. EU:n talousarvion tuloskehys raportoi useista erilaisista ja eritasoisista strategisista tavoitteista, muista tavoitteista ja osatavoitteista, myös Eurooppa 2020 strategian ja muiden poliittisten painopisteiden osalta. Siinä on myös otettava huomioon toimintapolitiikkojen ja ohjelmien täydentävyys ja valtavirtaistaminen sekä jäsenvaltioiden keskeinen rooli EU:n talousarvion toteuttamisessa.

—

Ohjelmien oikeusperustoissa esitetään niiden tavoitteet ja indikaattorit, ja komissio raportoi niistä vuosittain talousarvioesityksen liitteenä olevissa ohjelmaselvityksissä. Ohjelmaselvityksissä esitetään kaikki huolellisen ohjelmien valvonnan ja tulosmittauksen kannalta keskeiset tiedot, joita ovat 7-vuotiset rahoitussitoumukset, ohjelmien suorituskyvyn perustaso (politiikkatoimien lähtökohdat), päämäärät (jotka on määrä saavuttaa monivuotisen ohjelmakauden loppuun mennessä) sekä välitavoitteet.

—

Komissio edistää komission yksiköissä tuloksellisuuskulttuuria varmistaakseen, että resurssit kohdennetaan painopisteisiin ja että jokainen toimi tuottaa paljon hyviä tuloksia ja runsaasti lisäarvoa. Lisäksi komissio on viime vuosina kehittänyt toimintatapaa, jolla edistetään entistä parempaa tasapainoa sääntöjen noudattamisen ja tuloksellisuuden välillä.

—

EU:n talousarviota koskevassa vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa annetaan kattavat tiedot EU:n talousarvion tuloksellisuudesta, hallinnoinnista ja suojaamisesta. Siinä selitetään, miten EU:n talousarvio tukee unionin poliittisia painopisteitä, ja kerrotaan EU:n talousarviovarojen avulla saavutetuista tuloksista. Siinä tarkastellaan myös, miten komissio toimii pyrkiessään varmistamaan mahdollisimman korkeatasoisen talousarvio- ja varainhallinnon ja kehittämään sitä.

—	Euroopan tilintarkastustuomioistuin soveltaa järjestelmällistä ja perusteellista lähestymistapaa arvioidessaan budjetoinnin laatunäkökohtia, myös tuloksellisuusulottuvuutta, osana tavanomaisten vuosikertomusten sekä erityiskertomusten laadintaa.

Kaikki nämä osatekijät vahvistavat budjettivallan käyttäjän laajaa mahdollisuutta ottaa tuloksellisuus merkittävänä tekijänä huomioon seuraavaa vuotuista talousarviota koskevassa päätöksenteossa.

2.5 TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI

EU:n tilinpäätösraportoinnin tärkein osa on integroitu talous- ja vastuuvelvollisuusraportointi, joka sisältää EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen, talousarviota koskevan vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen (johon kuuluu myös varainhoitoasetuksen 247 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukainen arviointiraportti), vuotuisen sisäisen tarkastuskertomuksen, pitkän aikavälin ennusteen tulevista sisään- ja ulosvirtauksista seuraavien viiden vuoden ajalta ja kertomuksen vastuuvapauspäätösten seurannasta. Integroitu talous- ja vastuuvelvollisuusraportointi tarjoaa suurelle yleisölle vuosittain kattavan kuvan EU:n taloudesta ja toiminnasta.

EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä annetaan taloudelliset tiedot toimielinten, virastojen ja muiden elinten toiminnasta sekä suoriteperusteisen kirjanpidon että talousarvion näkökulmasta. Jäsenvaltioiden tilinpäätökset eivät sisälly tähän tilinpäätökseen.

EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen kuuluu kaksi erillistä mutta toisiinsa yhteydessä olevaa osaa:

a)	konsolidoitu tilinpäätös; ja

b)	talousarvion toteuttamisesta laadittu selvitys, jossa annetaan kootut tiedot talousarvion toteuttamisesta.

Lisäksi EU:n konsolidoidun tilipäätöksen rinnalla julkaistaan ”Tilinpäätöksen sisältö ja analyysi” (Financial Statement Discussion and Analysis, FSDA), jossa esitetään yhteenveto tilinpäätökseen tehdyistä merkittävistä muutoksista ja tärkeimmistä suuntauksista ja selitetään keskeiset riskit ja epävarmuustekijät, jotka EU on kohdannut ja joihin sen on puututtava tulevaisuudessa.

Raportointi ja vastuuvelvollisuus komissiossa:

Integroitu talous- ja vastuuvelvollisuusraportointi Varainhoitoasetuksen 247 artikla

—	EU:n konsolidoitu tilinpäätös

—	EU:n talousarviota koskeva vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus (ml. raportointi EU:n varoja koskevasta arvioinnista)

—	Vuotuinen sisäinen tarkastuskertomus

—	Pitkän aikavälin ennuste tulevista sisään- ja ulosvirtauksista seuraavien viiden vuoden ajalta

—	Kertomus vastuuvapauspäätösten seurannasta

Muut kertomukset

—	Viestintäpaketti unionin tilaa koskevan keskustelun yhteydessä

—	Yleiskertomus EU:n toiminnasta

—	Pääosastojen vuotuiset toimintakertomukset

—	Selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta

2.6 ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISMENETTELY

Ulkoinen tarkastus

EU:n toimielinten (ja elinten) ulkopuolisena tilintarkastajana on Euroopan tilintarkastustuomioistuin, jäljempänä ”tilintarkastustuomioistuin”. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on kehittää osaltaan EU:n varainhoitoa, edistää vastuuvelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä toimia EU:n kansalaisten etuja edistävänä riippumattomana valvojana. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävä EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastajana on varmistaa, että EU:n varat on kirjattu oikein, että ne on kerätty ja käytetty asianomaisten sääntöjen ja säännösten mukaisesti ja että rahalle on saatu vastinetta.

Osana toimintaansa tilintarkastustuomioistuin laatii Euroopan parlamentin neuvoston käyttöön seuraavat asiakirjat:

1)	yleisestä talousarviosta rahoitettavia toimintoja koskeva vuosikertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia EU:n tilinpäätöksestä ja sen perustana olevista toimista;

tarkastusten perusteella laadittu lausunto, joka sisältyy vuosikertomukseen tarkastuslausuman muodossa ja joka koskee i) tilien luotettavuutta ja ii) tilien perustana olevien toimien (joihin kuuluvat sekä kerätyt tulot että lopullisille tuensaajille suoritetut maksut) laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta; ja

3)	erityiskertomukset, joissa käsitellään tiettyjä osa-alueita, sekä erityiset vuosikertomukset (esimerkiksi Euroopan kehitysrahastosta tai EU:n virastoista).

Vastuuvapaus

Talousarvioprosessin viimeinen vaihe on vastuuvapauden myöntäminen asianomaiselta varainhoitovuodelta. Vastuuvapauden myöntämistä voidaan pitää talousarvion toteuttamiseen kohdistuvan ulkoisen valvonnan poliittisena ulottuvuutena. ”Vastuuvapauden myöntämisestä vastaava viranomainen” (neuvoston suosituksen perusteella päätöksen tekevä Euroopan parlamentti) vapauttaa komission (ja EU:n muut elimet) tietyn vuoden talousarvion toteuttamiseen liittyvästä vastuusta. Parlamentti tarkastelee päätöksensä perustaksi EU:n konsolidoitua tilinpäätöstä, useita komission kertomuksia (EU:n talousarviota koskeva vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus, kertomus vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta edellisen varainhoitovuoden osalta sekä vuosikertomus vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimitetuista sisäisistä tarkastuksista) sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomusta, tarkastuslausumaa ja erityiskertomuksia. Parlamentti ottaa huomioon myös komission sille esitettyihin kysymyksiin ja muihin tietopyyntöihin antamat kirjalliset vastaukset sekä talousarviosta vastaavan komission jäsenen, merkittävimmistä menoaloista vastaavien komission jäsenten ja pääjohtajien sekä pääsihteerin kuulemiset Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnassa.

Vastuuvapauden myöntämismenettely johtaa johonkin seuraavista kolmesta tuloksesta: vastuuvapaus myönnetään, vastuuvapauden myöntämistä lykätään tai vastuuvapautta ei myönnetä. Lopullinen vastuuvapauden myöntämistä koskeva mietintö sisältää myös Euroopan parlamentin ja neuvoston komissiolle esittämät pyynnöt. Komissio laatii näiden pyyntöjen perusteella seurantakertomuksen, jossa esitetään konkreettiset toimet, jotka on jo toteutettu tai aiotaan toteuttaa.

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

Euroopan unionin vuoden 2018 konsolidoitu tilinpäätös on laadittu käyttäen tietoja, jotka toimielimet ja elimet ovat toimittaneet Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 246 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vakuutan, että tilinpäätös on laadittu kyseisen varainhoitoasetuksen XIII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Olen saanut kyseisten toimielinten ja elinten tilinpitäjiltä kaikki heidän oikeiksi vakuuttamansa tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan unionin varat ja velat sekä talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin Euroopan komission tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan Euroopan unionin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista.

Rosa ALDEA BUSQUETS

Euroopan komission tilinpitäjä

21. kesäkuuta 2019

VARAINHOITOVUODEN 2018 TÄRKEIMPIÄ TAPAHTUMIA

Unionin vuoden 2018 talousarvion toteuttaminen

Vuodeksi 2018 hyväksytty talousarvio keskittyi kahteen unionin tärkeimpään painopisteeseen, jotka sisältyivät komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin tämän komission toimikauden alussa esittämiin kymmeneen painopisteeseen. Toinen koski niitä EU:n toimia, joilla pyritään vastaamaan monimutkaisesta geopoliittisesta ympäristöstä johtuviin uusiin haasteisiin. Näihin kuuluvat muun muassa muuttoliikkeen hallinta, EU:n ulkorajojen suojaaminen sekä EU:n kansalaisten turvallisuuden varmistaminen. Toisena keskeisenä tavoitteena olivat strategiset investoinnit ja kestävä kasvu. Tähän liittyvien toimien tavoitteena on tukea taloudellista yhteenkuuluvuutta ja luoda uusia työpaikkoja etenkin nuorille. Näiden kahden selkeän painopisteen lisäksi EU:n talousarviolla ja muilla rahoitusvälineillä tuettiin vuonna 2018 aiempaan tapaan viljelijöitä ja maaseudun kehittämistä sekä toimia, jotka liittyvät digitaalisten sisämarkkinoiden ja energiaunionin toteuttamiseen ja joiden tarkoituksena on syventää ja vahvistaa EU:n jäsenvaltioiden välisiä strategisia yhteyksiä ja verkostoja. Talousarviosta tuettiin edelleen EU:n ulkoista roolia tärkeänä taloudellisena ja poliittisena kumppanina sekä johtavana kansainvälisenä investoijana ja humanitaarisen avun antajana.

EU:n vuoden 2018 talousarvion maksusitoumusmäärärahat olivat yhteensä 173,1 miljardia euroa ja maksumäärärahat 156,7 miljardia euroa.

Lähes puolet talousarviosta (87,4 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina) käytettiin älykkään ja osallistavan kasvun, työpaikkojen, kilpailukyvyn ja koheesion edistämiseen. Tähän sisältyy rahoitus tutkimukselle ja innovoinnille Horisontti 2020 puiteohjelmasta, koulutukselle Erasmus+ -ohjelmasta, pienille ja keskisuurille yrityksille COSME-ohjelmasta, Verkkojen Eurooppa väline, Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) takuurahasto, joka on Euroopan investointiohjelman toteuttamisväline, sekä jäsenvaltioiden ja alueiden välisen lähentymisen edistäminen Euroopan rakenne- ja investointirahaston kautta. Lisäksi EU:n talousarviosta myönnettiin tukea eurooppalaisille maanviljelijöille 44,4 miljardia euroa.

Talousarviota käytettiin myös unionin ulkorajojen vahvistamiseen sekä muuttoliike- ja pakolaiskriisin hallintaan rahoittamalla toimia, joihin kuuluivat muun muassa hätäapu, sisäiset siirrot, rajavalvonta ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittaminen, palauttaminen ja kotouttaminen. Talousarviosta jatkettiin myös niiden ohjelmien rahoittamista, joilla tuetaan oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojaamista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Näin voitiin varmistaa, että eurooppalaiset yhteiskunnat säilyvät osallistavina, vapaina ja oikeudenmukaisina.

Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista

Taustaa

Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 Euroopan unionin jäsenyyttä koskenut kansanäänestys, jossa kansalaisten enemmistö kannatti eroamista EU:sta. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti Eurooppa-neuvostolle 29. maaliskuuta 2017 virallisesti aikomuksestaan erota EU:sta ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Näin se käynnisti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisen menettelyn, joka koskee jäsenvaltion eroamista unionista.

Neuvotteluprosessi

Komissio julkaisi 19. maaliskuuta 2018 erosopimusluonnoksen, jossa selostettiin neuvottelujen etenemistä. Taloudellista selvitysratkaisua koskeva erosopimusluonnoksen osa sisältää EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa saavutettuun edistymiseen perustuvan oikeudellisen tekstin.

Marraskuun 14 päivänä 2018 julkaistiin yhteinen raportti, jossa ilmoitettiin neuvottelijoiden tasolla erosopimuksen koko tekstistä saavutetusta sopimuksesta ja luonnoksesta poliittiseksi julistukseksi kehyksestä Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevalle suhteelle. Tämä päivitetty ja sovittu erosopimusluonnos julkaistiin samana päivänä. Sopimusluonnoksen mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on valmis maksamaan kaikki nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja aiempien rahoituskehysten mukaiset velvoitteensa ikään kuin se olisi edelleen jäsenvaltio, myös osuutensa unionin veloista ja ehdollisista veloista. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus hyväksyi erosopimusluonnoksen 14. marraskuuta ja Eurooppa-neuvosto hyväksyi sen 25. marraskuuta 2018. Neuvosto (50 artikla) hyväksyi 11. tammikuuta 2019 päätöksen erosopimuksen tekemisestä ja lähetti sen Euroopan parlamentille tämän suostumuksen saamiseksi. Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä Eurooppa-neuvosto suostui 21. maaliskuuta 2019 SEUT-sopimuksen 50 artiklan mukaista menettelyä noudattaen lykkäämään Yhdistyneen kuningaskunnan eropäivämäärän 22. päivään toukokuuta 2019, mikäli Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuone hyväksyisi erosopimuksen viimeistään 29. maaliskuuta 2019, ja 12. päivään huhtikuuta 2019, jos näin ei tapahtuisi (12). Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuone ei kuitenkaan hyväksynyt erosopimusta 29. maaliskuuta 2019 mennessä. Näin ollen Eurooppa-neuvosto suostui 10. huhtikuuta 2019 – jälleen Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä – lykkäämään Yhdistyneen kuningaskunnan eroa 31 päivään lokakuuta 2019 (13). Eroamisen olisi tapahduttava sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona ratifiointimenettelyt on saatu päätökseen tai 1. marraskuuta 2019 sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Yhdistynyt kuningaskunta pysyy jäsenvaltiona uuteen eropäivään saakka, ja sillä on SEU-sopimuksen 50 artiklan mukaisesti täydet oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeus milloin tahansa peruuttaa ilmoituksensa.

Taloudellinen selvitysratkaisu ja EU:n vuoden 2018 tilinpäätös

Taloudellisen selvitysratkaisun osalta 14. marraskuuta 2018 julkaistussa erosopimusluonnoksessa todettiin, että Yhdistynyt kuningaskunta maksaa kaikki nykyisen ja aiempien monivuotisten rahoituskehysten mukaiset velvoitteensa ikään kuin se olisi edelleen jäsenvaltio. Täsmällisemmin esitettynä erosopimusluonnoksessa todetaan, että Yhdistynyt kuningaskunta vastaa erityisesti osuudestaan:

—	unionin talousarviositoumuksista ja unionin erillisvirastojen 31. joulukuuta 2020 maksamatta olevista määrärahoista – ks. erosopimusluonnoksen 140 artikla,

—	unionin 31. joulukuuta 2020 mennessä syntyneiden velkojen rahoituksesta tietyin poikkeuksin – ks. 142 artikla,

—	ennen eropäivää päätetyistä/hyväksytyistä rahoitustoimista syntyneistä unionin ehdollisista rahoitusveloista – ks. 143 ja 144 artikla; sekä

—	maksuista unionin vapauttamiseksi sellaisista ehdollisista veloista, jotka ovat seurausta unionin taloudellisia etuja koskevista oikeustapauksista (edellyttäen, että oikeudenkäynnin kohteen muodostavat seikat ovat tapahtuneen 31. joulukuuta 2020 mennessä) – ks. 147 artikla.

Tätä tilinpäätöstä allekirjoitettaessa ja Yhdistyneen kuningaskunnan ratifioinnin puuttuessa tosiasiallinen eropäivämäärä ja eroamisen tapa (sopimuksella vai ilman sopimusta) ei vielä ole tiedossa. Nykyisen tilanteen perusteella eroprosessilla ei ole vaikutusta varainhoitovuotta 2018 koskevaan EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen.

KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT (14)

SISÄLLYSLUETTELO

TASE

TUOTTO- JA KULULASKELMA

RAHAVIRTALASKELMA

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

TASEEN LIITETIEDOT

TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

EHDOLLISET VELAT JA VARAT

TALOUSARVIOSITOUMUKSET JA OIKEUDELLISET SITOUMUKSET

RAHOITUSRISKIN HALLINTA

LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

KONSOLIDOINNIN LAAJUUS

TASE

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet	2.1	446	405
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2.2	11 185	10 745
Pääomaosuusmenetelmällä arvostetut sijoitukset	2.3	591	581
Rahoitusvarat	2.4	65 231	59 980
Ennakkomaksut	2.5	26 006	25 022
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6	416	611
		103 875	97 344
LYHYTAIKAISET VARAT
Rahoitusvarat	2.4	4 168	8 655
Ennakkomaksut	2.5	23 968	24 005
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6	24 248	11 755
Vaihto-omaisuus	2.7	73	295
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.8	18 113	24 111
		70 570	68 821
VASTAAVAA YHTEENSÄ		174 444	166 165
PITKÄAIKAISET VELAT
Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet	2.9	(80 456 )	(73 122 )
Varaukset	2.10	(3 281 )	(2 880 )
Rahoitusvelat	2.11	(53 289 )	(50 063 )
		(137 025 )	(126 065 )
LYHYTAIKAISET VELAT
Varaukset	2.10	(852)	(659)
Rahoitusvelat	2.11	(2 617 )	(6 850 )
Muut lyhytaikaiset velat	2.12	(32 227 )	(39 048 )
Menojäämät ja tuloennakot	2.13	(63 186 )	(63 902 )
		(98 882 )	(110 459 )
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		(235 907 )	(236 524 )
NETTOVARAT		(61 463 )	(70 359 )
Rahastot	2.14	4 961	4 876
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet (*1)	2.15	(66 424 )	(75 234 )
NETTOVARAT		(61 463 )	(70 359 )

TUOTTO- JA KULULASKELMA

milj. euroa
	Liitetieto	2018	2017
TULOT
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista
BKTL-varat	3.1	105 780	78 620
Perinteiset omat varat	3.2	22 767	20 520
Alv-varat	3.3	17 624	16 947
Sakot	3.4	6 740	4 664
Varojen takaisinperintä	3.5	2 215	1 879
Muut	3.6	3 312	10 376
		158 438	133 006
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista
Rahoitustuotot	3.7	3 115	1 845
Muut	3.8	1 379	1 332
		4 494	3 177
Tuotot yhteensä		162 932	136 183
KULUT
Jäsenvaltioiden toteuttamat	3.9
Maataloustukirahasto		(43 527 )	(44 289 )
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja muut maaseudun kehittämistä koskevat välineet		(13 149 )	(11 359 )
Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto		(30 230 )	(17 650 )
Euroopan sosiaalirahasto		(11 935 )	(7 353 )
Muut		(2 826 )	(1 253 )
Komission, toimeenpanovirastojen ja erityisrahastojen toteuttamat	3.10	(17 551 )	(15 738 )
EU:n muiden virastojen ja elinten toteuttamat	3.11	(3 396 )	(2 667 )
Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen toteuttamat	3.11	(4 016 )	(4 115 )
Muiden yhteisöjen toteuttamat	3.11	(3 569 )	(1 478 )
Henkilöstö- ja eläkekulut	3.12	(10 929 )	(10 002 )
Työsuhde-etuuksiin liittyvien vakuutusmatemaattisten oletusten muutokset	3.13	—	(3 544 )
Rahoituskulut	3.14	(1 677 )	(1 896 )
Muut kulut	3.15	(6 208 )	(6 756 )
Kulut yhteensä		(149 014 )	(128 101 )
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		13 918	8 082

RAHAVIRTALASKELMA

milj. euroa
	2018	2017
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	13 918	8 082
Toiminnan rahavirta
Hankintamenon jaksottaminen	104	99
Poistot	998	888
Sijoitusten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen)	—	—
Lainojen (lisäys)/väheneminen	1 041	497
Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	(947)	(3 557 )
Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen	(12 299 )	(745)
Vaihto-omaisuuden (lisäys)/väheneminen	222	(130)
Eläkkeisiin ja muihin työsuhde-etuuksiin liittyvän velan lisäys/(väheneminen)	7 334	5 891
Varausten lisäys/(väheneminen)	594	928
Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)	(1 007 )	(438)
Muiden lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)	(6 821 )	(957)
Menojäämien ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)	(716)	(3 678 )
Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä, joka kirjataan tuottona, johon ei liity maksutapahtumaa	(556)	(6 405 )
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset (tuotto- ja kululaskelmaan sisältymättömät transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa)	(4 396 )	—
Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa	(71)	3
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (lisäys)/väheneminen	(1 583 )	(1 687 )
Pääomaosuusmenetelmällä arvostettujen sijoitusten (lisäys)/väheneminen	(9)	(53)
Myytävissä olevien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen	(1 811 )	(3 190 )
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen	7	(22)
NETTORAHAVIRTA	(5 998 )	(4 474 )
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettomääräinen lisäys/(väheneminen)	(5 998 )	(4 474 )
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	24 111	28 585
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	18 113	24 111

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

milj. euroa
	Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet Kertynyt ylijäämä/ (alijäämä)	Muut rahastot	Käyvän arvon rahasto	Nettovarat
SALDO 31.12.2016	(76 881 )	4 516	325	(72 040 )
Takuurahaston varojen muutos	(20)	20	—	—
Käypään arvoon perustuvat muutokset	—	—	(2)	(2)
Muut	(11)	62	(46)	5
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2016 tuloksesta	(6 405 )	—	—	(6 405 )
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	8 082	—	—	8 082
SALDO 31.12.2017	(75 234 )	4 598	278	(70 359 )
Takuurahaston varojen muutos	(186)	186	—	—
Käypään arvoon perustuvat muutokset	—	—	(47)	(47)
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset	(4 396 )	—	—	(4 396 )
Muut	30	(54)	—	(24)
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2017 tuloksesta	(556)	—	—	(556)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	13 918	—	—	13 918
SALDO 31.12.2018	(66 424 )	4 730	231	(61 463 )

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1 OIKEUSPERUSTA JA TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖT

EU:n kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 1046/2018 (15), jäljempänä ”varainhoitoasetus”.

Varainhoitoasetuksen 80 artiklan mukaisesti EU laatii tilinpäätöksensä suoriteperusteisena. Kyseiset säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS). Näitä komission tilinpitäjän vahvistamia kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä on noudatettava kaikissa konsolidoinnin piiriin kuuluvissa EU:n toimielimissä ja elimissä. Tavoitteena on luoda kirjanpitoa, arvostamista sekä tilinpäätöksen laadintaa ja esittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että tilinpäätökset laaditaan ja konsolidoidaan yhdenmukaisella tavalla.

Euroopan unionin uusien ja tarkistettujen tilinpäätössääntöjen soveltaminen

Tarkistettu Euroopan unionin tilinpäätössääntö, joka on voimassa 1. tammikuuta 2018 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta

Seuraavien komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen soveltamisesta tuli pakollista kuluvana vuonna:

—

Tilinpäätössäännön nro 12 ”Työsuhde-etuudet” tarkistus: Tilinpitäjä hyväksyi tarkistetun tilinpäätössäännön nro 12 vuonna 2017. Tarkistus perustuu uuteen IPSAS 39 standardiin ”Työsuhde-etuudet”, joka julkaistiin heinäkuussa 2016. Tarkistetun tilinpäätössäännön nro 12 ensimmäisellä soveltamisella ei ollut merkittäviä vaikutuksia EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen lukuun ottamatta vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista saatavien tappioiden tai voittojen kirjaamista. Tarkistetun tilinpäätössäännön mukaan ne on kirjattava suoraan nettovaroihin, kun aiempien vaatimusten mukaan ne otettiin huomioon ylijäämässä tai alijäämässä.

Hyväksytty uusi tilinpäätössääntö, jota ei vielä sovellettu 31. joulukuuta 2018

EU:ssa ei ole sovellettu seuraavaa uutta tilinpäätössääntöä, jonka komission tilinpitäjä on hyväksynyt, mutta joka ei vielä ole voimassa:

—

Uusi tilinpäätössääntö nro 20 ”Julkisen sektorin yhdistelyt” (voimassa 1. tammikuuta 2019 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta): IPSAS-standardiin 40 ”Julkisen sektorin yhdistelyt” perustuvassa tilinpäätössäännössä nro 20 annetaan julkisen sektorin yhdistelyn luokitus. Se perustuu kahteen eri tyyppiin riippuen siitä, toteutuuko transaktio yhteisessä valvonnassa vaiko ei: i) sulautuminen, jossa transaktio perustuu EU:hun yhdistetyn yhteisön kirjanpitoarvoihin; ja ii) hankinta, jossa transaktio perustuu EU:n hankkiman yhteisön käypään arvoon hankintapäivänä. Molempien osalta esitetään erilliset vaatimukset ja julkistamisen taso. Tämän tavoitteena on antaa EU:n tilinpäätöksen käyttäjille parempi käsitys vaikutuksista.

Vaikutus EU:n tilinpäätökseen ensimmäisenä soveltamisvuotena riippuu siitä, toteuttaako EU kyseisenä ajankohtana julkisen sektorin yhdistelyjä koskevia transaktioita.

1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EU on julkisoikeudellinen yhteisö, tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että unioni on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti.

Yleiset periaatteet (laskentaperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään EU:n tilinpäätössäännössä nro 1 (”Tilinpäätös”), ja ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa eli oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, olennaisuus, erien yhdistäminen, bruttoperiaate ja tietojen vertailtavuus. Tilinpäätösraportoinnin laadulliset ominaisuudet ovat merkityksellisyys, todenmukaisen kuvan antaminen (luotettavuus), ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus, vertailukelpoisuus ja todennettavuus.

1.3 KONSOLIDOINTI

Konsolidoinnin laajuus

EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen kuuluvat kaikki merkittävät määräysvallassa olevat yhteisöt (eli EU:n toimielimet, mukaan lukien komissio, ja EU:n virastot), osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Konsolidoitujen yhteisöjen täydellinen luettelo on EU:n tilinpäätöksen liitetiedossa 9. Siihen sisältyy nykyisin 52 määräysvallassa olevaa yhteisöä ja 1 osakkuusyritys. Yhteisöjä, jotka kuuluvat konsolidoinnin piiriin mutta joilla on vähäinen merkitys EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä, ei tarvitse konsolidoida tai arvostaa pääomaosuusmenetelmällä, jos se veisi kohtuuttomasti aikaa tai aiheuttaisi liian suuret kustannukset EU:lle. Kyseiset ”vähämerkityksiset yhteisöt” luetellaan erikseen liitetiedossa 9. Vuonna 2018 vähämerkityksisiksi luokiteltiin 7 yhteisöä.

Määräysvallassa olevat yhteisöt

Päätös yhteisön sisällyttämisestä konsolidointiin perustuu määräysvallan käsitteeseen. Määräysvallassa olevat yhteisöt ovat yhteisöjä, joista EU saa tai sillä on oikeus saada vaihtuvia etuja toimintaan osallistumisesta. EU voi vaikuttaa kyseisten etujen luonteeseen ja määrään käyttämällä määräysvaltaansa yhteisössä. Määräysvallan on oltava käytettävissä kaiken aikaa, ja sen on liityttävä yhteisön relevantteihin toimintoihin. Määräysvallassa olevat yhteisöt konsolidoidaan kokonaisuudessaan. Konsolidointi alkaa siitä päivästä, jona määräysvalta saadaan, ja loppuu kun määräysvaltaa ei enää ole.

Määräysvallan tavallisimmat osoittajat ovat EU:ssa yhteisön perustaminen perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti, yhteisön toiminnan rahoittaminen EU:n talousarviosta saatavalla rahoituksella, äänioikeudet hallintoelimissä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät tarkastukset ja Euroopan parlamentin myöntämä vastuuvapaus. Kunkin yhteisön osalta on arvioitava erikseen, syntyykö määräysvalta yhden vai kaikkien edellä mainittujen perusteiden seurauksena.

Tämän lähestymistavan mukaisesti EU:n toimielinten (Euroopan keskuspankkia lukuun ottamatta) ja virastojen (entiseen toiseen pilariin kuuluneet virastot pois luettuina) katsotaan olevan EU:n yksinomaisessa määräysvallassa, ja ne on tämän vuoksi otettu konsolidoinnin piiriin. Myös selvitystilassa olevaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä (EHTY) pidetään määräysvallassa olevana yhteisönä.

Kaikki EU:n määräysvallassa olevien yhteisöjen väliset olennaiset transaktiot ja rahamäärät eliminoidaan. Sen sijaan näihin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestely on sopimus, jonka mukaisesti EU:lla ja yhdellä tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on sopimukseen perustuva, tiettyä järjestelyä koskeva jaettu määräysvalta. Se on olemassa vain silloin, kun asianomaisia toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä suostumusta. Yhteisjärjestelyt voivat olla joko yhteisiä toimia tai yhteisyrityksiä. Jos yhteisjärjestely on rakenteeltaan erillinen yksikkö ja yhteisjärjestelyn osapuolilla on järjestelyn nettovaroja koskevia oikeuksia, kyseinen yhteisjärjestely luokitellaan yhteisyritykseksi. Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen (ks. liitetieto 1.5.4). Jos osapuolilla on järjestelyyn liittyen omaisuuseriä koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita, kyseinen yhteisjärjestely luokitellaan yhteiseksi toimeksi. EU kirjaa tilinpäätökseensä yhteisiä toimia koskevista osuuksista seuraavat erät: EU:n varat, velat, tulot ja menot sekä EU:n osuus yhteisistä varoista, veloista, tuloista ja menoista.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa EU:lla on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Vaikutusvalta katsotaan huomattavaksi, jos EU:lla on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia äänioikeuksista. Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen (ks. liitetieto 1.5.4).

Konsolidoinnin ulkopuoliset yhteisöt, joiden varoja komissio hallinnoi

Euroopan komissio hallinnoi EU:n henkilöstön sairausvakuutusjärjestelmän, Euroopan kehitysrahaston ja osallistujien takuurahaston varoja niiden puolesta. Näitä yhteisöjä ei kuitenkaan ole konsolidoitu EU:n tilinpäätökseen, koska ne eivät ole EU:n määräysvallassa.

1.4 LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätös laaditaan vuosittain. Tilivuosi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

1.4.1 Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Toimintavaluutta ja raportointivaluutta

Jos ei toisin mainita, tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina, koska euro on EU:n toiminta- ja raportointivaluutta.

Transaktiot ja saldot

Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltuihin ei-monetaarisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät muuntoerot kirjataan käyvän arvon rahastoon.

Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita Euroopan keskuspankin (EKP) valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

Valuutta	31.12.2018	31.12.2017	Valuutta	31.12.2018	31.12.2017
BGN	1,9558	1,9558	PLN	4,3014	4,177
CZK	25,7240	25,5350	RON	4,6635	4,6585
DKK	7,4673	7,4449	SEK	10,2548	9,8438
GBP	0,8945	0,8872	CHF	1,1269	1,1702
HRK	7,4125	7,4400	JPY	125,8500	135,01
HUF	320,9800	310,3300	USD	1,145	1,1993

1.4.2 Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätökseen sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, varaukset, vaihto-omaisuuteen ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski, tulo- ja menojäämät, ehdolliset varat ja velat, aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen sekä rahoitusvälineitä koskevissa liitetiedoissa esitetyt määrät. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioihin tehtävät muutokset kirjataan kaudella, jonka aikana ne tulevat tietoon.

1.5 TASE

1.5.1 Aineettomat hyödykkeet

Hankitut tietokoneohjelmistojen lisenssit kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Kyseisistä omaisuuseristä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä omaisuuserien arvioituna taloudellisena vaikutusaikana (3–11 vuotta). Aineettomien hyödykkeiden arvioitu taloudellinen vaikutusaika riippuu niiden sopimuksessa määritellystä taloudellisesta tai oikeudellisesta käyttöajasta. Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, kun EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaiset kriteerit täyttyvät. Menot liittyvät pelkästään omaisuuserän kehitysvaiheeseen. Aktivoitaviin menoihin kuuluvat kaikki välittömät menot, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen luomiseksi, tuottamiseksi ja saattamiseksi valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tutkimustoimintaan liittyvät menot, aktivointikelvottomat kehitysmenot ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.

1.5.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai siirtämiseen.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että EU saa omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja kun omaisuuserään liittyvät menot voidaan määrittää luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät.

Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Myöskään keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja, koska tällaiset omaisuuserät eivät ole vielä käytettävissä. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana seuraavasti:

Omaisuuserän laji	Tasapoisto prosentteina
Rakennukset	4–10 %
Avaruusresurssit	8–25 %
Koneet ja kalusto	10–25 %
Irtaimisto ja ajoneuvot	0–25 %
Tietokonelaitteet	25–33 %
Muut	10–33 %

Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa, josta on vähennetty myyntikustannukset, luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kyseiset voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Vuokraus

Aineellisten hyödykkeiden vuokraus luokitellaan rahoitusleasingtoiminnaksi silloin, kun omistamiseen liittyvät riskit ja edut kuuluvat olennaisilta osin EU:lle. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät aktivoidaan leasingsopimuksen syntymisajankohtana joko omaisuuserän käypään arvoon tai leasingmaksujen vähimmäismäärän nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Koron osuus rahoitusleasingmaksusta kirjataan kuluksi vuokra-aikana, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet, joista on vähennetty rahoitusmenot, sisällytetään (lyhyt- ja pitkäaikaisiin) rahoitusvelkoihin. Koron osuus rahoituskustannuksista kirjataan kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan vuokra-aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingilla hallussa pidettävistä omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi.

Leasingsopimukset, joissa omistajuuteen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokralleantajalla, luokitellaan muiksi leasingsopimuksiksi. Käyttöleasingin maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä leasingsopimuksen voimassaoloaikana.

1.5.3 Muiden kuin rahoitusvarojen arvon alentuminen

Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja / hankintamenon jaksotuksia vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Kyseisten omaisuuserien arvon mahdollinen alentuminen selvitetään aina, kun on viitteitä siitä, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ole enää kerrytettävissä tapahtumien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai omaisuuserän käyttöarvo, sen mukaan kumpi näistä on suurempi.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja muutetaan tarvittaessa. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi vastaamaan siihen liittyvää kerrytettävissä olevaa rahamäärää, jos kirjanpitoarvon havaitaan olevan kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi. Jos aiempina vuosina kirjattujen arvonalennusten perusteet eivät enää päde, arvonalentumistappiot peruutetaan.

1.5.4 Pääomaosuusmenetelmällä arvostetut sijoitukset

Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä

Sijoitukset, jotka käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, kirjataan alun perin hankintamenoon. Myöhemmin tätä kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään, jotta voidaan arvostaa EU:n osuus sijoittajan ylijäämästä tai alijäämästä hankintapäivämäärän jälkeen. EU:n osuus sijoittajan ylijäämästä tai alijäämästä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan, ja EU:n osuus sijoittajan pääoman muutoksista kirjataan nettovaroihin sisältyviin rahastoihin. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset (myöhemmät rahoitusosuudet, osuus taloudellisista voitoista, tappioista, rahastojen muutoksista, arvon alentumisesta ja osingoista) muodostavat sijoituksen kirjanpitoarvon EU:n tilinpäätöslaskelmissa tilinpäätöspäivänä. Sijoituksesta saatu voitonjako vähentää omaisuuserän kirjanpitoarvoa.

Jos EU:n osuus kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää käyttäen käsiteltävän sijoituksen tuottamista tappioista on yhtä suuri kuin sen omistusosuus sijoituksesta tai ylittää tämän, EU ei merkitse lisätappioita taseeseensa (”taseeseen merkitsemättömät tappiot”). Kun EU:n osuus on pienentynyt nollan suuruiseksi, lisätappioita otetaan huomioon ja velkaa kirjataan vain siihen määrään asti kuin EU:lla on oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite tai se on suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.

Jos arvon alentuminen voidaan osoittaa, omaisuuserät kirjataan alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään edellä liitetiedossa 1.5.3 kuvatulla tavalla. Jos arvon alentumiselle ei myöhempänä ajankohtana ole enää perustetta, arvonalentumistappio peruutetaan kirjaamalla omaisuuserä arvonalentumistappiosta puhdistettuun kirjanpitoarvoon.

EU ei pyri käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sellaisissa pääomasijoitusrahastoissa, joissa sillä on vähintään 20 prosentin omistusosuus. Näitä rahastoja pidetään tämän vuoksi myytävissä olevina rahoitusvaroina.

Osakkuusyrityksiä ja yhteisyrityksiä, joiden katsotaan olevan vähämerkityksisiä, ei käsitellä kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. EU:n rahoitusosuudet kyseisissä yhteisöissä kirjataan kuluksi asianomaisella tilikaudella.

1.5.5 Rahoitusvarat

Luokittelu

EU luokittelee rahoitusvaransa seuraavasti: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat; lainat ja muut saamiset; eräpäivään asti pidettävät sijoitukset; ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

i) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä sijoitetaan tähän luokkaan, jos se on ensisijaisesti hankittu myytäväksi lyhyellä aikavälillä tai jos yhteisö on nimennyt sen myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Myös johdannaiset sijoitetaan tähän luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

ii) Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Nämä saamiset syntyvät silloin, kun EU antaa velalliselle suoraan rahaa, tavaroita tai palveluita ilman aikomusta käydä saamisella kauppaa tai siinä tapauksessa, että alkuperäisen luotonantajan oikeudet ovat siirtyneet EU:lle sen suoritettua maksun takaussopimuksen mukaisesti. Maksut, jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Maksut, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Lainoihin ja muihin saamisiin sisältyvät määräaikaistalletukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta.

iii) Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä, jotka erääntyvät tiettyyn aikaan ja jotka EU aikoo pitää ja pystyy pitämään eräpäivään asti. EU:lla ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2018.

iv) Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisia, ja ne on joko nimetty tähän luokkaan kuuluviksi tai niitä ei ole sijoitettu mihinkään muuhun luokkaan. Ne luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin sen mukaan, milloin EU aikoo luovuttaa ne. Sijoitukset yhteisöihin, joita ei ole konsolidoitu ja joita ei käsitellä kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen sekä muut oman pääoman tyyppiset sijoitukset (esimerkiksi riskipääomatoimet) luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaiset rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, pidetään eräpäivään saakka tai jotka ovat myytävissä, kirjataan kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona Euroopan unioni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Muut rahavarat ja lainat kirjataan silloin, kun raha talletetaan rahoituslaitokseen tai siirretään lainanottajille. Rahoitusvälineet kirjataan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon lisätään transaktiomenot kaikille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä yleensä kauppahinta eli saadun vastikkeen käypä arvo, paitsi jos kyseisen rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta saadaan näyttöä vertaamalla sitä muihin saman instrumentin todettavissa oleviin sen hetkisiin markkinatapahtumiin taikka sellaisen arvostusmenetelmän perusteella, jonka muuttujat sisältävät vain seurattavissa olevilta markkinoilta saatuja tietoja (esimerkiksi tietyt johdannaissopimukset). Kun myönnetään pitkäaikainen laina, josta ei peritä korkoa tai perittävä korko on markkinakorkoa alhaisempi, lainan käypänä arvona voidaan pitää kaikkien vastaisten rahavirtojen nykyarvoa, joka saadaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat vastaavaan luottoluokkaan kuuluvan vastaavan instrumentin vallitsevalla markkinakorolla.

Myönnetyt lainat arvostetaan nimellisarvoon, jota pidetään lainan käypänä arvona. Tämä johtuu seuraavista syistä:

—

EU:n lainanannon ”markkinaympäristö” poikkeaa selvästi tavanomaisista pääomamarkkinoista, joilla kaupallisia ja valtioiden joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeeseen. Koska lainanantajilla on näillä markkinoilla myös vaihtoehtoisia sijoituskohteita, ne otetaan huomioon markkinahinnoissa. Tätä vaihtoehtoisten sijoitusten mahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta EU:hun, koska se ei saa sijoittaa rahaa pääomamarkkinoille. Se voi ainoastaan ottaa lainaa markkinoilta lainatakseen sen edelleen samoilla ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:lla ei ole ottamilleen lainoille vaihtoehtoista lainaus- tai sijoituskohdetta. Tällöin ei ole myöskään vaihtoehtoiskustannusta eikä vertailuperustaa markkinakorkojen kanssa. EU:n lainaustoiminta muodostaa itse asiassa omat markkinat. Koska vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei oteta huomioon, markkinahinta ei vastaa asianmukaisesti EU:n lainatransaktioiden sisältöä. Näin ollen EU:n lainanannon käypää arvoa ei voida määrittää suhteessa kaupallisiin tai valtioiden joukkovelkakirjoihin.

—	Koska vertailukelpoisia toimivia markkinoita tai vastaavia transaktioita ei ole, Euroopan unionin olisi käytettävä perittyä korkoa määrittäessään käypiä arvoja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin, maksutaselainoihin ja muihin vastaaviin välineisiin liittyvässä lainanannossa.

—

Koska näissä lainoissa lainanotto ja lainananto toteutetaan yleensä samoin ehdoin (back-to-back), ne kompensoivat toistensa vaikutuksia. Myönnettyjen lainojen efektiivinen korko on tämän vuoksi sama kuin niiden rahoittamiseksi otettujen lainojen korko. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvälineet poistetaan taseesta, kun EU:lla ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun EU on siirtänyt kaikki olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle.

Myöhempi arvostaminen

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Luokkaan ”tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvälineet” kuuluvien erien käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa samaa efektiivistä korkoa sovelletaan sekä otto- että antolainaukseen, koska kyseiset lainat ovat luonteeltaan ns. back-to-back-operaatioita, eivätkä otto- ja antolainauksen ehdot ja määrät eroa merkittävästi toisistaan. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

c)	Eräpäivään saakka pidettävät omaisuuserät kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. EU:lla ei tällä hetkellä ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia.

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan käyvän arvon rahastoon lukuun ottamatta monetaaristen varojen muuntoeroja, jotka kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Kun kyseiset omaisuuserät poistetaan taseesta tai niiden arvo alenee, käyvän arvon rahastoon aiemmin merkityt kumulatiiviset käyvän arvon oikaisut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottama korko kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saatavat osingot kirjataan silloin, kun EU:n oikeus saada maksuja syntyy.

Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita, arvopaperi on noteeraamaton tai kyseessä on OTC-johdannainen, EU määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeisiltä osiltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen rahavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät.

Riskipääomarahastoihin tehdyt sijoitukset, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja joilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla, arvostetaan osuudenomistajille kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän nettoarvoon, jonka katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa.

Jos sellaisiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, tehtyjen sijoitusten käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, nämä sijoitukset arvostetaan hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumistappiot.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut ja tappio kirjataan ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena ja että tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumilla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin. EU arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut.

a) Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä lainoista ja muista saamisista tai eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvon ja sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vastaisia, vielä toteutumattomia luottotappioita). Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan ja tappion määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Jos lainan tai eräpäivään asti pidettävän sijoituksen korko on vaihtuva, arvonalentumistappiota määritettäessä diskonttauskorkona käytetään sopimuksen perusteella määräytyvää tarkasteluhetken efektiivistä korkoa. Rahoitusvaroihin kuuluvan vakuudellisen erän arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon laskennassa otetaan huomioon rahavirrat, jotka mahdollisesti saadaan vakuuden realisoinnin seurauksena, vähennettyinä vakuuden haltuunotosta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla riippumatta siitä, onko vakuuden realisointi todennäköistä vai ei. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

b) Käypään arvoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Kun on kyse myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista sijoituksista, arvopaperin käyvän arvon huomattava tai pysyvä (pitkittynyt) alentuminen alle hankintamenon otetaan huomioon määritettäessä sitä, onko arvopaperien arvo alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kumulatiivinen tappio poistetaan rahastoista ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Kumulatiivinen tappio lasketaan seuraavien erien erotuksena: hankintameno ja tarkasteluhetken käypä arvo, vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tuotto- ja kululaskelmaan kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti. Jos myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitellun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypä arvo nousee myöhemmällä kaudella ja jos nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

1.5.6 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvioista on pienempi. Hankintamenoa määritettäessä käytetään FIFO-menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista suoraan kohdistettavissa olevista menoista sekä valmistuksen yleismenoista, jotka perustuvat normaaliin toiminta-asteeseen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvat menot. Jos vaihto-omaisuutta säilytetään luovutettavaksi veloituksetta tai nimellistä veloitusta vastaan, se arvostetaan hankintamenoon tai jälleenhankintahintaan, sen mukaan kumpi näistä arvoista on pienempi. Jälleenhankintahinta on hinta, jonka EU maksaisi hankkiessaan omaisuuserän tilinpäätöspäivänä.

1.5.7 Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EU:lle. Tukikelpoisten kustannusten hyväksyminen (jolloin ne kirjataan kuluksi) voi johtaa ennakkomaksun määrän vähentämiseen tai poistamiseen kokonaan.

Myöhempinä tilinpäätöspäivinä ennakkomaksut arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty tilikauden aikana aiheutuneet tukikelpoiset menot (mukaan lukien tarvittaessa arvioidut määrät).

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella vuoden lopussa ja merkitään taseeseen.

Muut jäsenvaltioille suoritettavat ennakot, joilla EU korvaa jäsenvaltioille ennakkomaksut, jotka ne ovat suorittaneet tuensaajille (ml. yhteistyössä hallinnoitavat rahoitusvälineet) kirjataan varoiksi ja merkitään kirjanpidossa ennakkomaksuiksi. Myöhemmin muut ennakot jäsenvaltioille arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty kohtuullisten ja perusteltavissa olevien oletusten pohjalta muodostettu paras arvio lopullisille tuensaajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista.

EU:n rahoitusosuudet Euroopan kehitysrahaston tai muiden konsolidoinnin ulkopuolisten yhteisöjen erityisrahastoihin luokitellaan myös ennakkomaksuiksi, koska niiden tarkoituksena on tarjota erityisrahastolle käteisvaroja, jotta se voisi rahoittaa tavoitteissaan määriteltyjä erityistoimia. EU:n rahoitusosuudet erityisrahastoihin arvostetaan EU:n rahoitusosuuden alkuperäiseen määrään, josta vähennetään tukikelpoiset menot (ja tarvittaessa myös arvioidut määrät), jotka ovat syntyneet erityisrahastolle raportointikauden aikana ja jotka on kohdennettu EU:n rahoitusosuuteen asianomaisen sopimuksen mukaisesti.

1.5.8 Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

EU:n tilinpäätössäännöissä edellytetään, että vaihtoon perustuvat ja muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot esitetään erikseen. Tämän vuoksi tilinpäätöstä laadittaessa saamisten määritellään syntyvän vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevien rahamäärien muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista. Viimeksi mainitut transaktiot ovat sellaisia, joissa EU saa arvoa toiselta yhteisöltä antamatta sille suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa (esimerkiksi omiin varoihin liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta).

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ovat rahoitusvälineiden määritelmän mukaisia. Näin ollen ne luokitellaan lainoiksi ja muiksi saamisiksi, ja niiden määrä lasketaan vastaavasti (ks. liitetieto 1.5.5). Rahoitusvälineitä koskeviin liitetietoihin, jotka liittyvät saamisiin vaihtoon perustuvista transaktioista, sisältyvät vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat tulojäämät ja menoennakot, koska ne ovat vähäisiä. Lisäksi kirjataan aiempaan kokemukseen perustuva yleinen arvonalentuminen sellaisista voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole vielä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta.

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kirjataan koroilla ja muilla seuraamusmaksuilla oikaistuun alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Kerrytettävissä olevien rahamäärien arvon alentuminen todetaan muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden osalta silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei EU pysty perimään kaikkia kerrytettävissä olevia rahamääriä muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Lisäksi kirjataan aiempaan kokemukseen perustuva yleinen arvonalentuminen sellaisista voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole vielä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Ks. liitetieto 1.5.14, joka koskee vuoden lopussa kirjattavien tulojäämien käsittelyä. Määrät, jotka esitetään muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kerrytettävissä olevina rahamäärinä, eivät ole rahoitusvälineitä, koska ne eivät perustu sopimukseen, joka synnyttää rahoitusvelan tai oman pääoman ehtoisen instrumentin. Tästä huolimatta muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kerrytettävissä olevat rahamäärät esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa tarpeen mukaan yhdessä vaihtoon perustuvista transaktioista syntyvien saamisten kanssa.

1.5.9 Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat ovat rahoitusinstrumentteja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä varoitusajalla maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset.

1.5.10 Työsuhde-etuudet

Työsuhde-etuuksia koskevia tilinpäätösperiaatteita on päivitetty tarkistetun tilinpäätössäännön nro 12 ”Työsuhde-etuudet” vaatimusten mukaisesti. Tarkistettu tilinpäätössääntö on voimassa 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen alkaneiden tilikausien osalta, ja se perustuu heinäkuussa 2016 julkaistuun uuteen IPSAS 39 standardiin (Työsuhde-etuudet). Tärkein tilinpäätössäännön nro 12 tarkistuksesta aiheutuva muutos on se, että vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot esitetään nettovarojen muutoksina eikä tuotto- ja kululaskelmassa.

Etuuspohjaisten järjestelyjen kirjanpitokäsittely on monimutkaista, koska velvoitteen määrittämiseen tarvitaan vakuutusmatemaattisia oletuksia ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Soveltaessaan tarkistettua tilinpäätössääntöä EU on arvioinut uudelleen käytettyjä harkintaan perustuvia ratkaisuja erityisesti työntekijöihin kohdistuvan etuuden lopullisten kustannusten arvioinnin osalta. Tämän seurauksena vahvistettiin, että työntekijän arvioitua aktiivista palveluksessaoloaikaa on asianmukaista käyttää perustana määritettäessä palveluksessaoloaikojen etuuksia. Etuudet, joihin EU:n työntekijöillä on oikeus, myönnetään yhdestä yhteisestä järjestelmästä, joka on jaettu kahteen alajärjestelmään. Etuuksia on kohdeltava samalla tavalla, jotta tilanteesta esitetään tasapuolinen kuva ja jotta esitetty kuva vastaa taloudellista todellisuutta.

EU tarjoaa työntekijöille tiettyjä etuuksia (palkat ja sosiaaliturva). Kirjanpidossa nämä on luokiteltava lyhytaikaisiin työsuhde-etuuksiin ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin.

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet ovat etuuksia, jotka on määrä maksaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua sen raportointikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät tekivät työsuorituksen. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi palkat, vuosilomat, palkalliset sairauslomat ja muut lyhytaikaiset korvaukset. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluiksi, kun asianomainen työsuoritus tehdään. Velkaa kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti maksetaan, jos EU:lla on työntekijän aiemman työsuorituksen seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen maksuvelvoite ja velvoite on arvioitavissa luotettavasti.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

EU myöntää työntekijöille tiettyjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, joita ovat muun muassa vanhuus-, perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä sairausvakuutus (ks. liitetieto 2.9).

EU tarjoaa henkilöstölleen työsuhteen päättymisen jälkeisen etuusjärjestelmän, johon sisältyvät seuraavat:

Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä (Pension Scheme of European Officials, PSEO): Tästä laskennallisesti rahoitetusta (16) järjestelmästä myönnetyt etuudet liittyvät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeisiin sekä perhe-etuuksiin tai kuolemaan ennen eläkkeelle jäämistä. Etuuksia sovelletaan EU:n toimielimissä, virastoissa ja muissa EU:n elimissä työskenteleviin tai työskennelleisiin työntekijöihin tai menehtyneiden virkamiesten tai eläkkeensaajien perheenjäseniin. Henkilöstö maksaa palkastaan kolmanneksen näiden etuuksien aiheuttamista arvioiduista kustannuksista.

ii)

Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä (JSIS): EU tarjoaa tämän järjestelmän mukaisesti terveydenhuollon Euroopan komission, toimielinten, virastojen ja muiden elinten henkilöstölle korvaamalla sairauskulut. Etuudet, jotka myönnetään tästä järjestelmästä muille edunsaajille kuin nykyisille työntekijöille (kuten eläkeläiset ja orvot), luokitellaan ”työsuhteen päättymisen jälkeisiksi etuuksiksi”.

Lisäksi EU tarjoaa työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia EU:n toimielinten jäsenille erillisten eläkejärjestelmien välityksellä. Nämä esitetään kohdassa ”Muut eläke-etuusjärjestelmät”. Näiden järjestelmien mukaisesti EU tarjoaa eläke-etuuksia komission, unionin tuomioistuimen ja yleisen tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, neuvoston, Euroopan parlamentin, oikeusasiamiehen, tietosuojavaltuutetun ja virkamiestuomioistuimen jäsenille. EU tarjoaa sairausvakuutusturvan EU:n toimielinten jäsenille yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän kautta.

Edellä mainitut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet luokitellaan EU:n etuuspohjaisiksi velvoitteiksi. Ne lasketaan tilinpäätöspäivänä arvioimalla työntekijöiden tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien aikana ansaitsemien tulevien etuuksien määrä, diskonttaamalla kyseinen määrä ja vähentämällä järjestelyn mahdollisten varojen käypä arvo. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen arvo lasketaan vuosittain soveltamalla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla järjestelystä maksettavat arvioidut tulevat rahavirrat käyttämällä maksettavien etuuksien kanssa saman valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjalainojen korkoja, joiden erääntymisaika vastaa suunnilleen eläkevastuun erääntymisaikaa.

EU:n henkilöstölle myönnettävät työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisällytetään yhteen yhteiseen järjestelmään, joka kattaa sekä eläkejärjestelmän (PSEO) että sairausvakuutusjärjestelmän (JSIS). Oikeus JSIS-järjestelmän mukaiseen vakuutusturvaan edellyttää oikeutta PSEO-järjestelmän mukaiseen suojaan. Tämän henkilöstösäännöissä vahvistetun yhden yhteisen järjestelmän mukaan tietyt oikeudet, kuten oikeus siirrettyyn tai vähennettyyn eläkkeeseen PSEO-järjestelmän nojalla, saavutetaan 10 vuoden palveluksessaolon jälkeen. Työntekijän tämän jälkeen palveluksessaoloaikanaan yhdessä yhteisessä järjestelmässä ansaitsemat oikeudet ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin edellä tarkoitetut ensimmäiset oikeudet, kuten vuosittain karttuvat eläkeoikeudet osoittavat.

Sekä EU:n tilinpäätössäännössä nro 1 että IPSAS-standardien käsitteellisessä viitekehyksessä todetaan, että tilinpäätösraportoinnin laadullisiin ominaisuuksiin kuuluu todenmukaisen kuvan antaminen, mikä edellyttää tilien perustana olevien toimien taloudellisen sisällön kuvaamista. Jotta näin voidaan toimia, aiheutunut rahoituskustannus kerrytetään tasaerinä henkilöstön arvioidun aktiivisen palveluksessaoloajan aikana. Kyseinen kausi alkaa päivästä, jona työntekijän työsuoritus johtaa ensimmäistä kertaa etuuksiin järjestelmän nojalla (riippumatta siitä, onko etuuksien ehtona työsuorituksen jatkuminen), ja päättyy päivään, jona työntekijän työsuorituksen jatkumisesta ei aiheudu huomattavaa määrää uusia etuuksia järjestelmän nojalla, lukuun ottamatta myöhempiä palkankorotuksia. Tätä menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti etuuksiin, jotka myönnetään yhdestä yhteisestä järjestelmästä.

Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenarvostukset kattavat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyn varojen tuotot, ja ne kirjataan välittömästi nettovaroihin.

EU kirjaa nettokorkokulut (tuotot) ja muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut tuotto- ja kululaskelman kohtaan ”Henkilöstö- ja eläkekulut”.

Jos tarjottuja etuuksia muutetaan tai rajoitetaan, aiempaan työsuoritukseen liittyviin etuuksiin tästä aiheutuva muutos tai rajoituksesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan. Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan, kun velvoite täytetään. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan, paitsi jos muutosten edellytyksenä on, että työntekijät pysyvät palveluksessa määrätyn ajan.

1.5.11 Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun EU:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois unionista ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Vastaisia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

Tappiollisia sopimuksia koskevat varaukset arvostetaan sopimuksen päättämisen arvioitujen kustannusten nykyarvoon tai sopimuksen jatkamisen arvioitujen nettokustannusten nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on pienempi.

1.5.12 Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi tai jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittäviksi rahoitusveloiksi (lainat) tai rahoitusvakuuksiin liittyviksi veloiksi.

Lainoja ovat lainat luottolaitoksilta ja velkakirjalainat. Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu rahamäärä (saadun vastikkeen käypä arvo), josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmässä vaiheessa ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Saadun rahamäärän, josta on vähennetty transaktiomenot, ja lunastusarvon välinen mahdollinen erotus kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan laina-aikana efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa efektiivisen koron menetelmää ei olennaisuusseikkojen vuoksi saa soveltaa otto- ja antolainaukseen. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat sisältävät johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja (ks. liitetieto 1.5.5).

Rahoitusvakuuksiin liittyvät velat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu preemio. Myöhemmin rahoitusvakuuksiin liittyvät velat arvostetaan parhaan arvion mukaan odotettavissa olevista menoista rahoitusvakuuksiin liittyvän velan täyttämiseksi tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tarvittaessa vähennetty kertyneet jaksotukset, sen mukaan kumpi näistä määristä on suurempi. Euroopan unioni kirjaa rahoitusvakuuksiin liittyvät velat saatuaan vakuuden myöntämistä koskevan vastikkeen, eli markkinaehtoisesti, tai kun käypä arvo voidaan luotettavasti arvioida. Jos täysin vastaavalle vakuussopimukselle ei ole toimivia markkinoita, EU esittää annetun vakuuden ehdollisena velkana (ks. liitetieto 1.7.2) tai kun on todennäköisempää, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois yhteisöstä, EU kirjaa varauksen (ks. liitetieto 1.5.11).

Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

EU:n erityisrahastot, joiden katsotaan kuuluvan komission operatiiviseen toimintaan, kirjataan komission tileihin ja konsolidoidaan EU:n tilinpäätökseen. Näin ollen muiden rahoittajien rahoitusosuudet EU:n erityisrahastoihin täyttävät muista kuin vaihtoon perustuvista ehtoja sisältävistä transaktioista saatavien tulojen edellytykset, ja ne esitetään rahoitusvelkoina siihen asti, kun siirrettyihin rahoitusosuuksiin liittyvät ehdot ovat täyttyneet eli tukikelpoiset menot ovat syntyneet erityisrahastolle. Erityisrahaston tehtävänä on rahoittaa erityishankkeita ja palauttaa jäljellä olevat varat toiminnan päätyttyä. Tilinpäätöspäivänä jäljellä olevat rahoitusosuuksiin liittyvät velat arvostetaan saatujen rahoitusosuuksien määrään, josta vähennetään erityisrahastolle aiheutuneet menot (ja tarvittaessa myös arvioidut määrät). Raportointia varten nettomenot kohdennetaan muiden rahoittajien rahoitusosuuksiin 31. joulukuuta mennessä maksettujen nettorahoitusosuuksien suhteessa. Rahoitusosuuksien kohdentaminen on vain suuntaa antava. Kun erityisrahasto lopetetaan, erityisrahaston hallintoneuvosto päättää jäljellä olevien varojen lopullisesta jakamisesta.

1.5.13 Muut lyhytaikaiset velat

Huomattava osa Euroopan unionin muista lyhytaikaisista veloista on maksamattomia maksupyyntöjä tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta EU:n rahoitusta (muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot). Ne kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat muut lyhytaikaiset velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun Euroopan unioni on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

1.5.14 Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot

Liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EU:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöksen merkitään vastaava tulojäämä. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

Myös menot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä menojäämät kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Menojäämät lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa todenmukaisen kuvan esitetyistä taloudellisista ja muista tapahtumista. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevista palveluista tai tavaroista on suoritettu maksu etukäteen, vastaavat menot merkitään tilinpäätökseen siirtosaamisiin menoennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.6 TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.6.1 Tulot

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Suurin osa EU:n tuloista saadaan muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista:

Alv- ja BKTL-varat

Tulot kirjataan sillä kaudella, jolla komissio lähettää jäsenvaltioille pyynnön maksaa niiden rahoitusosuudet. Nämä summat arvostetaan ”pyydettyyn määrään”. Koska alv- ja BKTL-varat perustuvat asianomaista varainhoitovuotta koskeviin arvioihin, niiden määriä voidaan tarkistaa muutosten perusteella siihen saakka, kunnes jäsenvaltiot ilmoittavat lopulliset tiedot. Arvioon tehdyn muutoksen vaikutukset otetaan huomioon määritettäessä sen kauden nettoylijäämää tai -alijäämää, jolla muutos tapahtui.

Perinteiset omat varat

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista ja niihin liittyvät tuotot kirjataan, kun vastaavat A-kirjanpitoon liittyvät kuukausikatsaukset saadaan jäsenvaltioilta (ml. kannetut tullimaksut ja sellaiset erääntyneet määrät, joille on vakuus ja joita ei ole riitautettu). Jäsenvaltioiden keräämät varainhoitovuotta koskevat tulot, joita ei ole vielä maksettu komissiolle, arvioidaan tilinpäätöspäivänä ja merkitään taseeseen siirtosaamiseksi. B-kirjanpitoon liittyvät jäsenvaltioiden toimittamat neljännesvuosikatsaukset (ml. tullimaksut, joita ei ole kannettu ja joilla ei ole vakuutta, sekä vakuudelliset määrät, jotka velallinen on riitauttanut) kirjataan tuotoiksi, joista on vähennetty osuus, jonka jäsenvaltiot saavat pidättää kantokuluina. Lisäksi kirjataan arvonalennus, joka vastaa perimättä jäävien saamisten määrästä tehtyä arviota.

Sakot

Sakoista saatavat tuotot kirjataan silloin kun komissio on tehnyt päätöksen sakon määräämisestä ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Jos yrityksen maksukykyä pidetään epävarmana, saamisen arvoa alennetaan kirjanpidossa. Sakkopäätöksen tekemisen jälkeen velallisen on kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta:

a)	joko hyväksyttävä päätös ja maksettava sakko määräajassa, jolloin EU kirjaa saamisen lopullisesti perityksi;

b)	tai oltava hyväksymättä päätöstä ja nostettava kanne EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Sakko on kuitenkin aina maksettava kolmen kuukauden määräajassa, koska kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta (perussopimuksen 278 artikla). Sakkoa vastaavalle määrälle voidaan tietyissä olosuhteissa komission tilinpitäjän suostumuksella antaa vaihtoehtoisesti pankkitakaus.

Jos velallinen, joka on jo maksanut sakon alustavasti, nostaa kanteen päätöksestä, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisissa veloissa. Koska velallisen nostamalla kanteella ei kuitenkaan ole lykkäävää vaikutusta EU:n tekemään päätökseen, saatu rahamäärä käytetään kerrytettävissä olevan rahamäärän kuittaamiseen. Jos maksun sijaan saadaan vakuus, sakko kirjataan kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi. Jos pidetään mahdollisena, että unionin yleinen tuomioistuin antaa EU:n vastaisen tuomion, kirjataan varaus, joka kattaa kyseisen riskin. Jos alustavan maksun sijaan on saatu vakuus, kerrytettävissä olevaa rahamäärää pienennetään kirjanpidossa vastaavasti. Komission saamat korot, jotka kertyvät pankkitileiltä, joille saadut maksut talletetaan, kirjataan tuotoiksi, ja ehdollisten velkojen määrää korotetaan vastaavasti.

Vuodesta 2010 komissio on hallinnoinut alustavasti maksettuja sakkoja erillisessä rahastossa (BUFI). Varat sijoitetaan rahoitusvälineisiin.

TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

Korkotuotot ja kulut

Korkotuotot ja kulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluvan erän jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja kulut asianomaiselle kaudelle. Efektiivistä korkokantaa laskiessaan EU arvioi rahavirrat ottamalla huomioon rahoitusvälineen kaikki sopimusehdot (kuten mahdollisuuden suorittaa maksu ennen eräpäivää), mutta huomioon ei oteta vastaisia luottotappioita. Laskelmaan sisällytetään kaikki sellaiset sopimuspuolten välillä suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli- tai alikurssit.

Siitä alkaen, kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai samankaltaisten rahoitusvarojen muodostaman ryhmän kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumistappion johdosta, korkotuotto kirjataan käyttämällä sitä korkokantaa, jota on käytetty vastaisten rahavirtojen diskonttaamiseen arvonalentumistappiota määritettäessä.

Osinkotuotot

Osinkotuotot ja vastaavien voitonjakojen tuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

1.6.2 Menot

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot ovat tyypillisiä EU:lle, ja ne muodostavat valtaosan unionin menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen ryhmään: saamiset; sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset; rahoitusosuudet ja lahjoitukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus, henkilöstösäännöt tai muu lainsäädäntö) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka EU on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole kirjattu, arvioidaan ja merkitään taseeseen menojäämiksi.

Tavaroiden ja palvelujen ostamiseen liittyvistä vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EU vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen määrään. Lisäksi tilinpäätöspäivänä tarjottuun palveluun liittyvät kustannukset sen ajanjakson aikana, jona lasku ei ole vielä saatu eikä hyväksyä, arvioidaan ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

1.7 EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.7.1 Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

1.7.2 Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EU:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

1.8 RAHAVIRTALASKELMA

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EU kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että varainhoitovuoden taloudellista tulosta oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla sekä investointien rahavirtoihin kuuluvilla tuotto- ja kuluerillä.

Ulkomaanrahan määräisten toimien rahavirrat kirjataan EU:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

Rahavirtalaskelmassa esitetään tilikauden rahavirrat jaoteltuina toiminnan ja investointien rahavirtoihin (EU:lla ei ole rahoitustoimiin liittyviä rahavirtoja).

Toiminnan rahavirrat sisältävät muusta EU:n toiminnasta kuin investoinneista kertyvät rahavirrat. Rahavirroista suurin osa kuuluu näihin rahavirtoihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja (ja mahdollisesti niiden rahoittamiseksi otettuja lainoja) ei katsota investoinneiksi (eikä rahoitustoiminnaksi), koska ne kuuluvat EU:n yleisiin tavoitteisiin ja ovat näin osa EU:n päivittäistä toimintaa.

Investointien rahavirrat sisältävät aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ja luovutukset sekä sellaiset muihin investointeihin liittyvät hankinnat ja luovutukset, joita ei sisällytetä muihin rahavaroihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja ei ole sisällytetty investointien rahavirtaan. Tavoitteena on esittää vain EU:n varsinaiset investoinnit.

2. TASEEN LIITETIEDOT

VARAT

2.1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

milj. euroa
Kirjanpitoarvo 31.12.2017, brutto	940
Lisäykset	152
Luovutukset	(16)
Omaisuusluokkien väliset siirrot	0
Muut muutokset	(2)
Kirjanpitoarvo 31.12.2018, brutto	1 073
Kertyneet poistot 31.12.2017	(535)
Poistot varainhoitovuoden aikana	(105)
Palautuneet poistot	1
Luovutukset	13
Omaisuusluokkien väliset siirrot	—
Muut muutokset	(1)
Kertyneet poistot 31.12.2018	(627)
Kirjanpitoarvo 31.12.2018, netto	446
Kirjanpitoarvo 31.12.2017, netto	405

Suurin osa näistä määristä liittyy tietokoneohjelmistoihin.

2.2 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Avaruusresurssien luokka kattaa käyttöomaisuushyödykkeet, jotka liittyvät EU:n kahteen avaruusohjelmaan: maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (Galileo ja EGNOS) ja Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus). Avaruusjärjestelmien resurssit, jotka eivät vielä ole toiminnassa, sisältyvät keskeneräisiin hankintoihin.

Galileo-järjestelmään lisättiin vuonna 2018 neljä uutta satelliittia, joten siihen kuuluu 22 satelliittia. Galileo-järjestelmän toimintaan liittyvien käyttöomaisuushyödykkeiden (sekä satelliitit että maa-asemat) arvo poistojen jälkeen oli 2 410 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2018 (2 276 miljoonaa euroa vuonna 2017). Jäljellä olevia keskeneräisiä hankintoja oli 1 324 miljoonaa euroa (1 026 miljoonaa euroa vuonna 2017). Niihin sisältyi neljä heinäkuun 2018 aikana avaruuteen lähetettyä satelliittia, joiden testaus kiertoradalla ei ollut vielä päättynyt tilinpäätöspäivänä. Galileo-järjestelmän kehitystyö jatkuu niin kauan että täysi toimintakapasiteetti saavutetaan. Järjestelmän valmistuttua siihen kuuluu 24 toiminnassa olevaa satelliittia ja 6 varasatelliittia.

Copernicus-ohjelman osalta kaksi uutta satelliittia (Sentinel 5P ja 3B) aloittivat toimintansa vuonna 2018 viiden muun jo toiminnassa olleen satelliitin lisäksi, ja Copernicuksen toimintaan liittyvien käyttöomaisuushyödykkeiden arvo poistojen jälkeen oli 1 455 miljoonaa euroa (1 140 miljoonaa euroa vuonna 2017). Lisäksi keskeneräisiin hankintoihin kirjattiin vuonna Copernicus-satelliittien osalta 1 207 miljoonaa euroa (1 443 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Avaruusresurssien otsakkeeseen on sisällytetty myös Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) maainfrastruktuuriin liittyviä käyttöomaisuushyödykkeitä 52 miljoonan euron arvosta (67 miljoonaa euroa vuonna 2017). Lisäksi EGNOS-järjestelmän omaisuuseriä kirjattiin keskeneräisiin hankintoihin 130 miljoonaa euroa (52 miljoonaa euroa vuonna 2017).

EU:n avaruusohjelmiin liittyviä omaisuuseriä on rakennettu Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avustuksella.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

milj. euroa
	Maa-alueet ja rakennukset	Avaruusresurssit	Koneet ja kalusto	Irtaimisto ja ajoneuvot	Tietokonelaitteet	Muut	Rahoitusleasingsopimukset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 31.12.2017, brutto	5 456	4 264	597	266	675	309	2 787	2 920	17 273
Lisäykset	38	14	48	13	55	20	10	1 311	1 509
Luovutukset	(39)	(0)	(22)	(10)	(103)	(5)	(9)	(8)	(196)
Omaisuusluokkien väliset siirrot	202	982	0	0	5	3	(170)	(1 023 )	0
Muut muutokset	(31)	0	17	0	2	0	1	0	(11)
Kirjanpitoarvo 31.12.2018, brutto	5 626	5 259	641	270	634	327	2 620	3 199	18 575
Kertyneet poistot 31.12.2017	(3 035 )	(780)	(502)	(188)	(553)	(226)	(1 244 )		(6 528 )
Poistot varainhoitovuoden aikana	(180)	(561)	(47)	(19)	(63)	(34)	(98)		(1 003 )
Palautetut poistot	—	—	0	0	5	0	—		6
Luovutukset	10	0	14	9	96	5	7		142
Omaisuusluokkien väliset siirrot	(74)	—	(0)	(0)	(5)	(0)	79		—
Muut muutokset	0	(0)	(5)	(0)	(1)	(0)	(1)		(7)
Kertyneet poistot 31.12.2018	(3 279 )	(1 342 )	(540)	(198)	(521)	(255)	(1 257 )		(7 390 )
KIRJANPITOARVO 31.12.2018, NETTO	2 347	3 917	101	72	113	72	1 363	3 199	11 185
KIRJANPITOARVO 31.12.2017, NETTO	2 422	3 484	95	78	122	83	1 543	2 920	10 745

2.3 PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ ARVOSTETUT SIJOITUKSET

Komission edustaman EU:n osuutta Euroopan investointirahastossa (EIR) käsitellään kirjanpidossa osakkuusyrityksenä pääomaosuusmenetelmää soveltaen. EIR toimii EU:n rahoituslaitoksena. Se on erikoistunut tarjoamaan riskipääomaa ja takauksia pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). EIR on sijoittautunut Luxemburgiin. Se toimii julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena, jonka jäseniä ovat Euroopan investointipankki (EIP), EU ja ryhmä rahoituslaitoksia. EU:n omistusosuus EIR:ssä oli 29,7 prosenttia 31. joulukuuta 2018 (29,7 prosenttia vuonna 2017) ja ääniosuus 29,7 prosenttia (29,7 prosenttia vuonna 2017). EIR:n on perussääntönsä mukaisesti siirrettävä vuotuisesta nettotuloksestaan vähintään 20 prosenttia sääntömääräiseen rahastoon, kunnes rahaston kumulatiiviset varat ovat 10 prosenttia merkitystä pääomasta. Tätä rahastoa ei saa käyttää voitonjakoon.

milj. euroa Euroopan investointirahasto
Osuus 31.12.2017	581
Rahoitusosuudet	—
Saadut osingot	(3)
Osuus nettotuloksesta	37
Osuus nettovaroista	(24)
Osuus 31.12.2018	591

Seuraavat kirjanpitoarvot on kohdistettu EU:lle käyttäen perusteena sen prosenttilukuna ilmaistuja osuuksia:

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
	EIR yhteensä	EIR yhteensä
Varat	2 662	2 488
Velat	(674)	(532)
Tulot	291	263
Menot	(167)	(153)
Ylijäämä/(alijäämä)	124	110

Edellä esitetty taloudellisten tietojen yhteenveto täsmäytetään EIR:ssä olevan omistusosuuden kirjanpitoarvon kanssa seuraavasti:

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Osakkuusyrityksen nettovarat	1 988	1 956
Euroopan komission omistusosuus EIR:ssä	29,7 %	29,7 %
Kirjanpitoarvo	591	581

Komission edustama EU on maksanut merkitsemistään osakkeista EIR:n pääomasta 20 prosenttia 31. joulukuuta 2018. Jäljelle jäävä osuus, jota ei ole vaadittu maksettavaksi on

milj. euroa
	EIR:n pääoma yhteensä	EU:n merkitsemä osuus
Osakepääoma yhteensä	4 500	1 337
Maksettu	(900)	(267)
Maksamista ei ole pyydetty	3 600	1 070

2.4 RAHOITUSVARAT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	2.4.1	13 657	11 758
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	2.4.2	14	16
Lainat	2.4.3	51 560	48 205
		65 231	59 980
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	2.4.1	1 786	1 873
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	2.4.2	2	6
Lainat	2.4.3	2 380	6 776
		4 168	8 655
Yhteensä		69 398	68 635

2.4.1 Myytävissä olevat rahoitusvarat

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
BUFI-sijoitukset	1 888	2 158
Selvitystilassa oleva EHTY	1 506	1 658
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki	188	188
	3 582	4 004
Talousarviotakauksia varten perustetut takuurahastot:
ESIR-takuurahasto	5 000	3 414
Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto	2 465	2 199
EKKR-takuurahasto	9	—
	7 474	5 613
EU:n talousarviosta rahoitetut rahoitusvälineet:
Horisontti 2020	2 031	1 730
Riskinjakorahoitusväline	679	665
Verkkojen Eurooppa väline	540	482
Pk-yrityksille tarkoitetut EU:n pääomajärjestelyt	464	508
Euroopan Kaakkois-Euroopparahasto (EFSE)	113	119
Riskipääomatoimet	115	113
Muut	444	397
	4 386	4 014
Yhteensä	15 443	13 632
Pitkäaikaiset	13 657	11 758
Lyhytaikaiset	1 786	1 873

Edellä esitetystä yhteensä 15 443 miljoonan euron kokonaismäärästä EU:lla on myytävissä olevia rahoitusvaroja velkapapereina (esim. joukkovelkakirjat) 13 993 miljoonaa euroa (12 048 miljoonaa euroa vuonna 2017), oman pääoman ehtoisina instrumentteina 1 365 miljoonaa euroa (1 333 miljoonaa euroa vuonna 2017) ja EIP:n Unitary-rahamarkkinarahastoon sijoitettuna 85 miljoonaa euroa (251 miljoonaa euroa vuonna 2017). Velkapapereita ja EIP:n Unitary-rahastossa olevia varoja käytetään pääasiassa sijoitettaessa väliaikaisesti EU:n takaus- ja riskinjakovälineisiin kohdennettuja varoja, joita voidaan ajan mittaan joutua käyttämään takauksiin perustuviin maksuvaatimuksiin.

BUFI-sijoitukset

Kilpailuasioihin liittyvät alustavasti maksetut sakot kohdennetaan erilliseen rahastoon (BUFI). Komissio sijoittaa kyseiset varat myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltaviin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin.

Selvitystilassa oleva EHTY

Kaikki selvitystilassa olevan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset ovat toimivilla markkinoilla noteerattuja euromääräisiä vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki

EU on investoinut Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääomaan, josta sillä oli 90 044 osaketta 31. joulukuuta 2018 (90 044 osaketta myös vuonna 2017). Niiden osuus on kolme prosenttia merkitystä osakepääomasta yhteensä. EU on sijoittanut yhteensä 900 miljoonaa euroa osakepääomaa, josta 713 miljoonaa ei ole pyydetty maksettavaksi. EBRD:n perustamissopimuksen mukaan osakkailla on sopimusperusteisia rajoituksia, joiden mukaan esimerkiksi osakkeet eivät ole siirrettäviä ja omistusosuus voidaan myydä enintään hankintahintaan.

EU:n investoinnit EBRD:ssä arvostetaan käypään arvoon. Alkuperäinen hankintahinta katsotaan parhaaksi arvioksi käyvästä hinnasta, erityisesti edellä mainittujen sopimusperusteisten rajoitteiden vuoksi. Vaikka EBRD:n osakkeita ei noteerata pörssissä, sen pääomaa koskevia transaktioita on tehty viime aikoina (pääoman nimellisarvon mukainen liikkeeseenlasku), mikä viittaa siihen, että hankintahinta on tässä tilanteessa paras arvio käyvästä hinnasta.

TALOUSARVIOTAKAUKSIA VARTEN PERUSTETUT TAKUURAHASTOT

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahasto on perustettu ESIR-asetuksen (asetus (EU) 2015/2017) mukaisesti likviditeettipuskuriksi potentiaalisten tappioiden varalta, joita EIP voi joutua kattamaan niiden rahoitus- ja investointitoimiensa osalta, joille on ESIR-sopimuksen nojalla myönnetty ESIR-rahaston EU-takaus – ks. liitetieto 4.1.1. ESIR-takuurahasto rahoitetaan EU:n talousarviosta saatavilla rahoitusosuuksilla. Se saa rahoitusta myös sijoittamiensa varojen tuotoista sekä tuotoista, jotka EU saa palkkioksi ESIR-sopimuksen mukaisesti myönnetyistä takauksista. Takuurahastolle siirretään myös varat, jotka EIP perii takaisin niiltä velallisilta, joiden maksulaiminlyöntien vuoksi on jouduttu suorittamaan maksuja takauksen perusteella. Rahastoa hallinnoi komissio, joka on valtuutettu sijoittamaan ESIR-takuurahaston varat rahoitusmarkkinoille moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen. ESIR-takuurahasto aloitti toimintansa huhtikuussa 2016. ESIR-asetuksen mukaan, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2017 (asetus (EU) 2017/2396 (17), sitä rahoitetaan asteittain, kunnes varoja on 9,1 miljardia euroa, eli 35 prosenttia ESIR-rahaston EU-takauksien kokonaismäärästä.

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta katetaan lainat, joille on myönnetty takaus EU:n talousarviosta. Tällaisiin kuuluvat etenkin EIP:n omista varoista rahoitetut EU:n ulkopuolelle myönnetyt EIP:n lainat, makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyt lainat ja EU:n ulkopuolisille maille myönnetyt Euratom-lainat – ks. liitetieto 4.1.1. Takuurahasto on EIP:n hallinnoima pitkäaikainen väline (pitkäaikaiset varat ovat 2 275 miljoonaa euroa), jolla katetaan EU:n takaamiin lainoihin liittyvät maksujen laiminlyönnit. Rahastoa rahoitetaan unionin talousarviosta suoritettavilla maksuilla, rahaston sijoitusten korkotuotoilla ja maksuvelvoitteensa laiminlyöneiltä velallisilta perityillä varoilla, jos rahasto on suorittanut maksuja takauksen perusteella. Rahastolla pitäisi olla varoja tavoitemäärä, joka vastaa 9:ää prosenttia lainakannasta vuoden lopussa. Tavoitemäärän ja rahaston varojen vuoden lopun arvon välinen erotus katetaan EU:n talousarviosta vuonna n + 2, ja mahdollinen ylijäämä maksetaan takaisin EU:n talousarvioon.

EKKR-takuurahasto

EKKR-asetuksen (asetus (EU) 2017/1601 (18) mukaisesti on perustettu EKKR-takuurahasto. Se toimii likviditeettipuskurina, jos unionin takuun perusteella esitetään maksuvaatimuksia asianomaisten EKKR-takuusopimusten mukaisesti. EKKR-takuurahastoa rahoitetaan EU:n talousarviosta maksettavin rahoitusosuuksin, 11. EKR:sta EU:n talousarvioon maksettavin rahoitusosuuksin sekä jäsenvaltioiden ja muiden rahoittajien vapaaehtoisin rahoitusosuuksin. Rahasto saa rahoitusta myös sijoitettujen varojen tuotoista, maksut laiminlyöneiltä velallisilta takaisinperityistä määristä sekä tuloista ja kaikista muista maksuista, jotka EU on saanut EKKR-takuusopimusten perusteella. Rahastoa hallinnoi komissio, joka on valtuutettu sijoittamaan rahaston varat moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen. Ensimmäiset EU:n talousarviosta EKKR-takuurahastoon maksetut rahoitusosuudet suoritettiin elokuussa 2018. Saatujen maksujen kokonaismäärä vuonna 2018 oli 275,1 miljoonaa euroa. Tästä summasta 9 miljoonaa euroa on sijoitettu myytävissä oleviin rahoitusvaroihin 31. joulukuuta 2018. Rahaston varoista on sidottu 325 miljoonaa euroa (275 miljoonaa euroa vuonna 2017). Kyseisiä varoja ei vielä ole maksettu, joten ne sisältyvät maksamatta oleviin sitoumuksiin liitetiedossa 5.1. EKKR-takuurahastoa rahoitetaan asteittain, kunnes varoja on 750 miljoonaa euroa eli 50 prosenttia EU:n talousarviosta katettavien EKKR-takausvelvoitteiden kokonaismäärästä. Rahastoa voidaan kasvattaa tämänkin jälkeen muista rahoitusosuuksista peräisin olevilla varoilla.

EU:N TALOUSARVIOSTA RAHOITETUT RAHOITUSVÄLINEET

Horisontti 2020

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020:n (2014–2020) perustamisasetuksen mukaisesti on otettu käyttöön uusia rahoitusvälineitä, joilla voidaan parantaa tutkimus- ja innovointitoimintaa (T&I) harjoittavien yhteisöjen rahoituksen saantia. Nämä välineet ovat seuraavat: InnovFin-laina- ja takauspalvelu T&I-toimintaa varten, jonka puitteissa komissio jakaa taloudellisen riskin, joka liittyy EIP:n toteuttamien uusien rahoitustoimien salkkuun; pk-yritysten InnovFin-takausjärjestelmä, mukaan lukien pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvä rajaamatonta vakuutta koskeva väline (SIUGI), joka muodostuu EIR:n hallinnoimista takausjärjestelyistä, joista tarjotaan takauksia ja vastatakauksia rahoituksen välittäjien uusille lainasalkuille (komissio jakaa SIUGIn puitteissa jäsenvaltioiden, EIR:n ja EIP:n kanssa annettuihin takauksiin liittyvän taloudellisen riskin); ja EIR:n hallinnoima InnovFin-pääomajärjestely T&I-toimintaa varten, josta tarjotaan sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin.

Riskinjakorahoitusväline

Riskinjakorahoitusvälinettä (Risk Sharing Finance Facility, RSFF) hallinnoi EIP. Komission sijoitussalkkua käytetään kattamaan taloudellista riskiä, joka liittyy tukikelpoisille tutkimushankkeille myönnettyihin EIP:n lainoihin ja takauksiin. EU on budjetoinut vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen puitteissa riskinjakorahoitusvälineelle yhteensä enintään 1 miljardi euroa. Vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä riskinjakorahoitusvälineelle ei ole osoitettu uusia rahoitusosuuksia EU:n talousarviosta. EU:n kokonaisriski on rajoitettu määrään, jonka se on sijoittanut riskinjakorahoitusvälineeseen.

Verkkojen Eurooppa väline

Verkkojen Eurooppa välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline on perustettu asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (19) mukaisesti helpottamaan infrastruktuurihankkeiden mahdollisuuksia saada rahoitusta liikenteen, televiestinnän ja energian aloilla. Sitä hallinnoi EIR EU:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tämä vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline on jatkoa TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmälle ja hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheelle. Kyseiset kaksi järjestelyä yhdistettiin Verkkojen Eurooppa välineen vieraan pääoman ehtoiseksi rahoitusvälineeksi 1. tammikuuta 2016. Vieraan pääoman ehtoinen väline tarjoaa lainarahoituksen riskinjakoa etuoikeutettujen ja etuoikeusasemaltaan huonompien lainojen ja takausten muodossa.

Pk-yrityksille tarkoitetut EU:n pääomajärjestelyt

Nämä ovat EIR:n hallinnoimia oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä, jotka rahoitetaan COSME-ohjelmasta, CIP- ja MAP-ohjelmista sekä teknologian siirron pilottihankkeesta. Niillä tuetaan pk-yritysten perustamista ja käynnistys- (start-up) ja kasvuvaiheessa olevien pk-yritysten rahoittamista EU:ssa investoimalla sopiviin erikoistuneisiin pääomasijoitusrahastoihin.

2.4.2 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

milj. euroa
Johdannaistyyppi	31.12.2018		31.12.2017
Johdannaistyyppi	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
Valuuttatermiinisopimus	476	2	634	6
Pääomasijoitussalkun takaus	674	14	258	16
Yhteensä	1 150	16	892	23
Pitkäaikaiset	674	14	258	16
Lyhytaikaiset	476	2	634	6

EU tekee valuuttatermiinisopimuksia suojautuakseen ESIR-takuurahaston hallussa oleviin Yhdysvaltain dollarin määräisiin velkapapereihin liittyvältä valuuttariskiltä. Valuuttatermiinisopimusten mukaisesti EU on velvollinen maksamaan edellä olevassa taulukossa esitetyn sovitun nimellismäärän ulkomaan valuutassa (pay leg), ja sille maksetaan sovittu nimellismäärä euroissa (receive leg) sopimuksen erääntymispäivänä. Nämä johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä ja luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi tai veloiksi riippuen siitä, onko niiden käypä arvo positiivinen vai negatiivinen.

EU:n EIP-ryhmälle antama pääomasijoitussalkkua koskeva ESIR-takaus luokitellaan johdannaissopimukseksi ja merkitään kirjanpitoon käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettuina rahoitusvaroina tai rahoitusvelkoina, ks. liitetieto 4.1.1. EIP:n ja EIR:n oman pääoman ehtoisten sijoitusten nostettu määrä 31. joulukuuta 2018 oli 674 miljoonaa euroa, ja ESIR-rahaston pääomasijoitussalkun EU-takauksen käypä arvo yhteensä 14 miljoonaa euroa.

Käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen hierarkia

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Taso 1: Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat	13 993	11 983
Taso 2: Muut todettavissa olevat tiedot kuin noteeratut hinnat	275	510
Taso 3: Arvostusmenetelmät, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon	1 191	1 161
Yhteensä	15 459	13 654

Varainhoitovuoden aikana ei tehty siirtoja tasojen 1 ja 2 välillä.

Niiden rahoitusvarojen täsmäytys, joiden arvo määritettiin arvostusmenetelmillä, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (taso 3)

milj. euroa
Alkusaldo 1.1.2018	1 161
Ostot, myynnit, liikkeeseenlaskut ja suoritukset	104
Kauden aikana syntyneet voitot tai tappiot, jotka kirjataan rahoitustuottoihin tai -kuluihin	(36)
Voitot tai tappiot, jotka kirjataan nettovaroihin	(37)
Siirrot tasolle 3	—
Siirrot tasolta 3	—
Muut	—
Loppusaldo 31.12.2018	1 191

2.4.3 Lainat

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Rahoitusapuna myönnetyt lainat	2.4.3.1	53 873	54 844
Muut lainat	2.4.3.2	67	137
Yhteensä		53 939	54 981
Pitkäaikaiset		51 560	48 205
Lyhytaikaiset		2 380	6 776

2.4.3.1. Rahoitusapuna myönnetyt lainat

milj. euroa
	ERVM	Maksutasetuki	Makrotaloudellinen rahoitusapu	Euratom	Selvitystilassa oleva EHTY	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2017	47 456	3 114	3 924	250	100	54 844
Uudet lainat	4 500	—	515	50	—	5 065
Takaisinmaksut	(4 500 )	(1 350 )	(56)	(46)	—	(5 952 )
Valuuttakurssierot	—	—	—	(0)	(1)	(1)
Kirjanpitoarvon muutokset	(56)	(30)	5	0	(2)	(84)
Arvonalennus	—	—	—	—	—	—
Yhteensä 31.12.2018	47 400	1 734	4 388	254	98	53 873
Pitkäaikaiset	46 800	200	4 309	213	—	51 521
Lyhytaikaiset	600	1 534	79	41	98	2 351

Rahoitusapuna myönnettävien lainojen nimellisarvo oli 53 206 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2018 (54 093 miljoonaa euroa vuonna 2017). Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta.

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista voidaan myöntää jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet kyseiselle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia. Taloudellinen apu myönnetään lainan tai luottojärjestelyn muodossa. Toukokuun 9. päivänä 2010 kokoontuneen Ecofin-neuvoston päätelmissä järjestelyn enimmäismäärä rajoitetaan 60 miljardiin euroon, mutta jäsenvaltioille myönnettävien lainojen tai luottojärjestelyjen pääoma rajoitetaan omien varojen enimmäismäärän mukaisten maksumäärärahojen liikkumavaraan. ERVM:n puitteissa myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus EU:n talousarviosta. Nykyisten suunnitelmien mukaan Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ei enää osallistu uusiin rahoitusohjelmiin eikä tee uusia sopimuksia lainajärjestelyistä. Molemmat edunsaajamaat – Irlanti ja Portugali – pyysivät 31. joulukuuta 2018 päättyneen vuoden aikana maksuajan pidennystä lainoille, jotka erääntyivät vuonna 2018. Irlannin osalta erääntyvä määrä oli 3,9 miljardia euroa ja Portugalin 0,6 miljardia euroa.

Maksutaselaina on politiikkalähtöinen rahoitusväline, jolla tarjotaan keskipitkän aikavälin rahoitustukea EU:n jäsenvaltioille, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön. Välineestä voidaan myöntää lainoja jäsenvaltioille, joilla on maksutasetta tai pääomatasetta koskevia vaikeuksia tai joita tällaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat. Välineestä myönnettävien maksamatta olevien lainojen enimmäismäärä on rajoitettu 50 miljardiin euroon. Maksutaselainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus EU:n talousarviosta.

Makrotaloudellinen rahoitusapu on EU:n rahoitusväline, josta myönnetään maksutasetukea kumppanimaille, joilla on maksutasetta koskeva kriisi. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän ja/tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten tarkoituksenmukaisesta yhdistelmästä. Yleensä sillä täydennetään Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tukemien rakennemuutos- ja uudistusohjelmien rahoitusta. Näille lainoille on myönnetty takaus ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta. Makrotaloudelliseen rahoitusapuun kuuluvia lainoja nostettiin 31. joulukuuta 2018 päättyneen vuoden aikana yhteensä 515 miljoonaa euroa. Summasta 500 miljoonaa euroa maksettiin Ukrainalle ja 15 miljoonaa euroa Georgialle – ks. myös liitetieto 4.1.2.

Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom, jota edustaa komissio) myöntää lainoja sekä jäsenvaltioille että muille maille sekä molempien yhteisöille energia-alan laitoksiin liittyvien hankkeiden rahoittamista varten. Euratom-lainojen kattamiseksi oli saatu 254 miljoonan euron takaukset (250 miljoonaa euroa vuonna 2017) kolmansilta osapuolilta – ks. liitetieto 4.1.2.

Selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat eivät ole rahoitusapuna myönnettäviä lainoja vaan velkakirjoja, joiden avulla rahavirrat pidetään samalla tasolla lainojen kanssa. Niitä kuitenkin myönnetään kuten rahoitusapuna myönnettäviä lainoja lainavaroista EHTY:n perustamissopimuksen 54 ja 56 artiklan mukaisesti hankkeiden rahoitukseen.

Lainojen efektiivinen korko (ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä)

	31.12.2018	31.12.2017
Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat	0 % – 3,82 %	0 % – 4,54 %
Euratom-lainat	0,08 % – 5,76 %	0,08 % – 5,76 %
Maksutaselainat	2,88 % – 3,38 %	2,88 % – 3,38 %
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)	0,50 % – 3,75 %	0,62 % – 3,75 %
Selvitystilassa oleva EHTY	5,23 % – 5,81 %	5,23 % – 5,81 %

2.4.3.2. Muut lainat

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Erityisehdoin myönnetyt lainat	64	78
Selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät asuntolainat	2	4
Määräaikaistalletukset	0	55
Yhteensä	67	137
Pitkäaikaiset	38	61
Lyhytaikaiset	28	76

Muiden lainojen nimellisarvo oli 617 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2018 (561 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Tähän kohtaan kuuluvat erityisehdoin myönnetyt lainat ovat halpakorkoisia lainoja, joita myönnetään osana EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Määräaikaistalletukset sisältävät pääasiassa määrät, joiden maturiteetti on 3–12 kuukautta ja jotka eivät täytä muiden rahavarojen määritelmää.

Muiden lainojen arvon alentuminen

milj. euroa
	31.12.2017	Lisäykset	Peruutukset	Luottotappiot	Muut	31.12.2018
Erityisehdoin myönnetyt lainat	8	1	—	(0)	—	8
EU:lle siirretyt lainat	432	147	—	—	—	579
Yhteensä	440	148	—	(0)	—	587

EU:lle siirretyt lainat ovat EU:n takaamia EIP:n myöntämiä lainoja, joiden takaisinmaksu on laiminlyöty. Kaikki näihin lainoihin liittyvät oikeudet on siirretty EU:lle sen jälkeen kun maksut suoritettiin ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta tai ESIR-takuurahastosta. Näiden kokonaan luottotappioiksi kirjattujen lainojen kokonaismäärä on 579 miljoonaa euroa (432 miljoonaa euroa vuonna 2017). Vuonna 2018 esitetyt takauksiin perustuvat vaatimukset katettiin osittain aiempina vuosina tehdyillä rahoitustoimintaa koskevilla varauksilla. EU:n ja EIP:n välisten asiaa koskevien sopimusten mukaisesti EIP toteuttaa EU:n puolesta takaisinperintämenettelyt.

2.5 ENNAKKOMAKSUT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Pitkäaikaiset ennakkomaksut
Ennakkomaksut	2.5.1	21 814	21 939
Muut ennakot jäsenvaltioille	2.5.2	4 122	3 018
Rahoitusosuudet erityisrahastoissa		71	64
		26 006	25 022
Lyhytaikaiset ennakkomaksut
Ennakkomaksut	2.5.1	21 572	22 361
Muut ennakot jäsenvaltioille	2.5.2	2 396	1 645
		23 968	24 005
Yhteensä		49 974	49 027

Eri ohjelmista suoritettavien ennakkomaksujen on oltava riittävän suuria, jotta tuensaajalla on riittävästi käteisvaroja hankkeen aloittamista varten. Samalla on kuitenkin suojattava EU:n taloudelliset edut ja otettava huomioon oikeudelliset, operatiiviset ja kustannustehokkuuteen liittyvät rajoitteet. Ennakkomaksujen kokonaismäärän kasvu liittyy pääasiassa kasvuun kohdassa ”Muut ennakot jäsenvaltioille” (ks. liitetieto 2.5.2).

2.5.1 Ennakkomaksut

milj. euroa
	Bruttomäärä	Kuitattu kuluja vastaan	Nettomäärä 31.12.2018	Bruttomäärä	Kuitattu kuluja vastaan	Nettomäärä 31.12.2017
Yhteistyöhön perustuva hallinnointi
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	3 743		3 743	3 735	—	3 735
EAKR ja koheesiorahasto	18 088	(3 461 )	14 627	20 561	(5 678 )	14 883
Euroopan sosiaalirahasto	6 548	(1 147 )	5 401	6 792	(1 182 )	5 610
Muut	4 684	(2 498 )	2 186	5 037	(2 267 )	2 770
	33 063	(7 105 )	25 958	36 125	(9 127 )	26 998
Suora hallinnointi
Toteuttaja:
Komissio	12 531	(8 262 )	4 269	12 165	(8 331 )	3 834
EU:n toimeenpanovirastot	15 012	(9 540 )	5 472	13 843	(8 749 )	5 094
Erityisrahastot	585	(433)	152	440	(212)	228
	28 127	(18 234 )	9 893	26 447	(17 292 )	9 155
Välillinen hallinnointi
Toteuttaja:
Muut EU:n virastot ja elimet	762	(207)	555	723	(148)	575
Kolmannet maat	1 546	(879)	667	1 586	(956)	630
Kansainväliset järjestöt	7 684	(5 053 )	2 631	9 000	(5 879 )	3 121
Muut yhteisöt	9 107	(5 426 )	3 681	7 753	(3 933 )	3 820
	19 099	(11 565 )	7 534	19 062	(10 916 )	8 146
Yhteensä	80 289	(36 904 )	43 386	81 635	(37 335 )	44 300
Pitkäaikaiset	21 814	—	21 814	21 939	—	21 939
Lyhytaikaiset	58 476	(36 904 )	21 572	59 696	(37 335 )	22 361

Ennakkomaksut ovat maksettua rahaa, joten ne ovat toteutuneita maksumäärärahoja. Kuten liitetiedossa 1.5.7 todetaan, kyse on ennakoista, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi. Vaikka ennakkomaksut vähentävät maksattamatta olevia sitoumuksia (ks. liitetieto 5.1), ne ovat menoja, joita ei ole vielä kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan.

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa lähes kaikki ennakkomaksut liittyvät nykyiseen ohjelmakauteen. Alkuvaiheessa maksettavat ensimmäiset ennakkomaksut, joita ei kuitata ennen ohjelmakauden päättymistä, kirjataan pitkäaikaisiksi ennakkomaksuiksi. Niiden lisäksi maksetaan vuotuisia ennakkomaksuja, jotka kuitataan vuosittain ja jotka kirjataan lyhytaikaisiksi ennakkomaksuiksi. Vuonna 2018 uusia ennakkomaksuja maksettiin 10 miljardia euroa. Yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin liittyvät ennakkomaksumäärät pysyivät vakaina vuoteen 2017 verrattuna lukuun ottamatta määrien vähenemistä kohdassa ”Muut”. Tämä vähennys liittyy Euroopan unionin solidaarisuusrahastoon (Italiassa vuosina 2016 ja 2017 tapahtuneiden maanjäristysten jälkeisen jälleenrakentamisen tukemiseen osoitetut määrät). Nämä määrät maksettiin ennakkomaksuina vuonna 2017 ja kirjattiin kuluiksi vuonna 2018.

Suoraan hallinnoitavissa maksuissa ennakkomaksujen määrä liittyy pääasiassa Horisontti 2020 ohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa välineeseen.

Välillisen hallinnoinnin osalta ennakkomaksut kattavat pääasiassa Erasmuksen, Galileon ja EGNOSin kaltaisia sisäisten politiikkojen ohjelmia, mutta myös ulkosuhteisiin liittyviä välineitä, joita ovat esimerkiksi Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline, kehitysyhteistyöväline ja humanitaarinen apu.

Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Tämä erä sisältää vakuudet, joita komissio edellyttää joissakin tapauksissa tuensaajilta maksaessaan näille ennakkomaksuja. Tällaisista vakuuksista ilmoitetaan kaksi arvoa, jotka ovat nimellisarvo ja käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan. Komissiolle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2018 oli 516 miljoonaa euroa (620 milj. euroa vuonna 2017). Vakuuksien käypä arvo oli 420 miljoonaa euroa (462 milj. euroa vuonna 2017).

Tietyt seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (FP7) ja Horisontti 2020 ohjelman mukaisesti suoritetut ennakkomaksut katetaan käytännössä osallistujien takuurahastosta. Kyseinen rahasto on monenkeskinen väline, jolla pyritään kattamaan riskit, jotka liittyvät siihen, että tuensaajat eivät suorita maksujaan seitsemänteen puiteohjelmaan ja Horisontti 2020 ohjelmaan kuuluvien epäsuorien toimien toteuttamisen aikana. Kaikki epäsuoriin toimiin osallistuvat, jotka saavat avustuksia EU:lta, maksavat 5 prosentin osuuden osallistujien takuurahaston kokonaispääomasta.

Osallistujien takuurahastosta katettavien ennakkomaksujen kokonaismäärä oli 2 miljardia euroa 31. joulukuuta 2018 (1,9 miljardia euroa vuonna 2017). EU (komission edustamana) on osallistujien takuurahaston toimeenpaneva elin, mutta osallistujat omistavat rahaston.

Osallistujien takuurahaston kokonaisvarat olivat vuoden lopussa yhteensä 2,1 miljardia euroa (2,0 miljardia euroa vuonna 2017). Osallistujien takuurahaston varoihin kuuluvat myös rahoitusvarat, joita hallinnoi komissiossa talouden ja rahoituksen pääosasto. Koska osallistujien takuurahasto on erillinen yhteisö, sen varoja ei konsolidoida EU:n tilinpäätökseen.

2.5.2 Muut ennakot jäsenvaltioille

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Yhteistyössä hallinnoitaviin rahoitusvälineisiin liittyvät ennakot jäsenvaltioille	3 675	2 768
Tukiohjelmat	2 843	1 895
Yhteensä	6 518	4 663
Pitkäaikaiset	4 122	3 018
Lyhytaikaiset	2 396	1 645

Yhteistyössä hallinnoitaviin rahoitusvälineisiin liittyvät ennakot jäsenvaltioille

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) puitteissa jäsenvaltioille voidaan suorittaa EU:n talousarviosta ennakkomaksuja, joilla tuetaan niiden osallistumista rahoitusvälineisiin (lainoihin, takauksiin tai oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin). Näiden rahoitusvälineiden perustaminen ja hallinnointi ei ole komission vaan jäsenvaltioiden vastuulla. Näistä rahoitusvälineistä vuoden lopussa käyttämättä olevat rahamäärät ovat kuitenkin EU:n omaisuutta (kuten kaikki ennakkomaksut), ja niitä käsitellään EU:n taseessa omaisuuserinä.

Kausi 2014–2020:

Koheesiopolitiikan osalta maksetuista 5 790 miljoonasta eurosta oli 31. joulukuuta 2018 käyttämättä arvion mukaan 3 590 miljoonaa euroa. Kokonaismäärään sisältyy jäsenvaltioiden rahoitusosuus pk-yrityksiä koskevassa aloitteessa. Se on rahoitusväline, jolla pyritään kannustamaan pankkisektoria myöntämään enemmän lainoja pk-yrityksille (1 213 miljoonaa euroa on maksettu, ja arviolta 391 miljoonaa euroa on käyttämättä).

Maaseudun kehittämiseen myönnetyistä varoista oli käyttämättä 83 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa.

Kausi 2007–2013:

Kaikki koheesiopolitiikkaan liittyvät varat katsotaan joko käytetyiksi tai kohdennetuksi uudelleen muihin toimenpiteisiin, joten taseeseen ei jäänyt omaisuuseriä 31. joulukuuta 2018. On todettava, että eri välineiden tosiasiallista täytäntöönpanoa tarkastellaan osana ohjelmien päättämisprosessia.

Tukiohjelmat

Vastaavasti jäsenvaltioiden maksamat useisiin tukiohjelmiin (valtiontuki, maataloustukirahaston markkinatoimet ja maaseuturahaston investointitoimet) liittyvät ennakkomaksut, joita ei ollut käytetty vuoden loppuun mennessä, kirjataan omaisuuseriksi (ennakoiksi) EU:n taseeseen. Komissio on arvioinut näiden ennakkomaksujen arvon jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella; kyseiset määrät sisältyvät edellä kohtaan ”Tukiohjelmat”.

Kausi 2014–2020:

Koheesiopolitiikassa varoista oli käyttämättä 1 477 miljoonaa euroa ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla 1 171 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa.

Kausi 2007–2013:

Arvioiden mukaan maatalouden kehittämisen yhteydessä maksetuista varoista käyttämättä oli 195 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa.

2.6 VAIHTOON PERUSTUVAT SAAMISET JA MUUT KUIN VAIHTOON PERUSTUVAT KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Pitkäaikaiset
Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.1	397	594
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.2	19	17
		416	611
Lyhytaikaiset
Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.1	22 212	11 065
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.2	2 036	689
		24 248	11 755
Yhteensä		24 664	12 366

2.6.1 Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Pitkäaikaiset
Jäsenvaltiot	2.6.1.1	397	594
		397	594
Lyhytaikaiset
Jäsenvaltiot	2.6.1.1	10 900	6 190
Kilpailun alalla määrätyt sakot	2.6.1.2	9 727	4 225
Tulojäämät ja menoennakot	2.6.1.3	1 511	570
Muut kerrytettävissä olevat rahamäärät		74	81
		22 212	11 065
Yhteensä		22 609	11 659

2.6.1.1. Kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
A-kirjanpitoon kirjatut perinteiset omat varat	5 609	3 113
Erilliseen kirjanpitoon kirjatut perinteiset omat varat	1 612	1 617
Omiin varoihin kuuluvat saamiset	2 758	46
Arvonalennus	(991)	(997)
Muut	86	56
Omista varoista kerrytettävissä olevat rahamäärät	9 075	3 836
Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	1 708	2 280
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	859	955
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI)	13	16
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard)	82	136
Arvonalennus	(788)	(804)
Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät	1 875	2 583
Arvio takaisin perittävistä ennakkomaksuista	145	182
Maksettu ja kerrytettävissä oleva arvonlisävero	45	64
Muut kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta	158	120
Yhteensä	11 297	6 784
Pitkäaikaiset	397	594
Lyhytaikaiset	10 900	6 190

Jäsenvaltioilta olevat pitkäaikaiset saamiset liittyvät pääasiassa täytäntöönpanoa odottaviin, Euroopan maatalouden tukirahastoa (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) koskeviin sääntöjenmukaisuuspäätöksiin. Näihin päätöksiin liittyvät rahamäärät peritään vuotuisina erinä.

Omista varoista kerrytettävissä olevat rahamäärät

”A-kirjanpito” viittaa kuukausikatsauksiin, joissa jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle todettuihin mutta vielä perimättä oleviin perinteisiin omiin varoihin liittyvien saamisten määrän. Jäsenvaltiot kantavat komission puolesta perinteiset omat varat, jotka muodostuvat tullimaksuista ja sokerimaksuista.

Vuonna 2018 A-kirjanpidon määrä sisältää perinteiset omat varat, jotka ovat peräisin jäljempänä kuvatusta rikkomistapauksesta sekä tarkastuskertomuksista. Nämä tapaukset ovat vaikuttaneet kohdan ”A-kirjanpito” kasvuun. Koska 1,3 miljardin euron viivästyskorkoa sovelletaan, kyseiset määrät ilmoitetaan myös tässä tilinpäätöksessä (ks. liitetiedot 2.6.2 ja 3.7).

Rikkomistapauksen yhteydessä Euroopan komissio lähetti 8. maaliskuuta 2018 virallisen ilmoituksen (rikkominen nro 2018/2008) Yhdistyneelle kuningaskunnalle, koska tämä kieltäytyi asettamasta tullimaksuja EU:n talousarvion käyttöön, vaikka unionin lainsäädännössä niin edellytetään. Koska komissio ei saanut Yhdistyneeltä kuningaskunnalta tyydyttävää vastausta, komissio lähetti sille 24. syyskuuta 2018 perustellun lausunnon ja päätti 19. joulukuuta 2018 siirtää tapauksen käsittelyn Euroopan unionin tuomioistuimeen. Yhdistynyt kuningaskunta vastasi perusteltuun lausuntoon 11. helmikuuta 2019. Tätäkin vastausta pidettiin riittämättömänä, joten komissio vahvisti 6. maaliskuuta 2019 päätöksensä siirtää rikkomisen käsittelyn Euroopan unionin tuomioistuimeen. Kanne nostettiin 7. maaliskuuta 2019. OLAFin vuonna 2017 laatimassa kertomuksessa todettiin, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivat maahantuojat olivat välttäneet suuren määrän tullimaksuja käyttämällä tuonnin yhteydessä tekaistuja laskuja ja virheellisiä tullausarvoilmoituksia. OLAFin ja Yhteisen tutkimuskeskuksen kehittämien menetelmien ja saatavilla olevien tietojen perusteella komissio arvioi, että EU:n lainsäädännön rikkominen aiheutti marraskuun 2011 ja lokakuun 2017 välisenä aikana 2,1 miljardin euron tappiot EU:n talousarvioon (netto, eli bruttomäärä 2,7 miljardia euroa vähennettynä Yhdistyneen kuningaskunnan pidättämillä kantokuluilla). Yhdistynyt kuningaskunta ei hyväksy menetelmiä, joita komissio on käyttänyt arvioidessaan kyseiset tappiot.

Lisäksi komissio sisällytti kirjanpitoon hallinnon arvion vahvistetuista tullimaksuista. Arvio oli 0,7 miljardia euroa (ja summasta suurin osa on sovellettavia korkoja). Yhdistynyt kuningaskunta on eri mieltä tästä määrästä.

”Erillinen kirjanpito” tarkoittaa vahvistettuja saamisia, joita ei ole sisällytetty A-kirjanpitoon, koska jäsenvaltiot eivät ole perineet niitä eikä vakuutta ole annettu (tai vakuus on annettu, mutta saaminen on kiistetty). Näistä saamisista tehdään arvonalennus jäsenvaltioiden vuosittain toimittamien tietojen perusteella.

”Omiin varoihin kuuluvat saamiset” viittaa 12. joulukuuta 2018 hyväksyttyyn lisätalousarvioon nro 6/2018 perustuviin kerrytettävissä oleviin rahamääriin. Jäsenvaltioiden oli tuloutettava rahamäärät tammikuun 2019 ensimmäisenä pankkipäivänä.

Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät saamiset

Kohtaan on kirjattu pääasiassa jäsenvaltioiden ilmoittamat ja vahvistamat saamiset (tilanne 15. lokakuuta 2018) maataloustukirahaston tuensaajilta 31. joulukuuta 2018. Kerrytettävissä olevat rahamäärät jaksolta, joka ulottuu edellä tarkoitetun ilmoituksen jättämisestä vuoden 2018 joulukuun 31. päivään, on arvioitu. Komissio tekee lisäksi arvion arvonalennuksesta, joka vastaa sitä osaa edunsaajien velasta, jota ei todennäköisesti saada perittyä takaisin. Arvonalennuksen kirjaaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio luopuisi kyseisten määrien perimisestä. Oikaistuun määrään sisältyy myös 20 prosentin osuus, jonka jäsenvaltiot pidättävät hallintokustannusten kattamista varten.

2.6.1.2. Kilpailun alalla määrättyihin sakkoihin liittyvät saamiset

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Sakkoihin liittyvät saamiset bruttomäärä	13 022	7 679
Alustavat maksut	(3 131 )	(3 282 )
Arvonalennus	(164)	(172)
Yhteensä	9 727	4 225
Pitkäaikaiset	—	—
Lyhytaikaiset	9 727	4 225

Alustavat maksut liittyvät pääasiassa suoritettuihin maksuihin yrityksiltä, jotka ovat kuitenkin hakeneet muutosta tai joilla on edelleen mahdollisuus hakea EU:n tuomioistuimissa muutosta sakkopäätökseen. Ehdollinen velka esitetään, koska nämä määrät joudutaan mahdollisesti maksamaan takaisin yrityksille (ks. liitetieto 4.1.4).

Yritykset, joille on määrätty sakko ja jotka ovat hakeneet tai aikovat hakea muutosta, voivat joko suorittaa alustavan maksun tai toimittaa komissiolle pankkitakauksen. Komissio on hyväksynyt takaukset vuoden loppuun mennessä maksamattomien sakkojen osalta määrästä, joka on 9 354 miljoonaa euroa (4 004 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Arvonalennusten määrät vastaavat komission tapauskohtaista arviointia maksamattomista sakkomääristä tai määristä, joita takaus ei kata, joita komissio ei odota perittävän takaisin.

Kilpailusakoista kerrytettävien määrien lisääntyminen johtuu pääasiassa kahdesta merkittävästä sakosta (yhteensä 5 339 miljoonaa euroa), joiden osalta kyseiset yritykset antoivat komissiolle hyväksytyn pankkitakauksen.

2.6.1.3. Tulojäämät ja menoennakot

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Muut tulojäämät	1 240	328
Muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin liittyvät menoennakot	272	241
Yhteensä	1 511	570
Pitkäaikaiset	—	—
Lyhytaikaiset	1 511	570

Muihin tulojäämiin sisältyy 1 146 miljoonaa euroa, jonka komissio odottaa perivänsä takaisin jäsenvaltioilta koheesiopolitiikan alalla. Perintä toteutetaan jäsenvaltioiden 15. helmikuuta 2019 mennessä toimittamien tilinpäätösten tarkastelun ja hyväksynnän perusteella. Jäsenvaltioiden tilinpäätösten hyväksymismenettely otettiin ensi kertaa käyttöön koheesioalalla ohjelmakaudelle 2014–2020.

2.6.2 Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Pitkäaikaiset
Muut saamiset	19	17
	19	17
Lyhytaikaiset
Tuensaajat	232	241
Tuensaajilta olevien saamisten arvon alentuminen	(143)	(141)
Muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin liittyvät menoennakot	243	259
Muut	1 704	331
	2 036	689
Yhteensä	2 055	707

Saamiset kohdassa ”Muut” sisältävät 1,4 miljardia euroa omista varoista kertyneitä viivästyskorkoja, joista 1,3 miljardia euroa liittyy liitetiedossa 2.6.1.1 jo mainittuihin tapauksiin.

2.7 VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Tutkimusmateriaali	52	45
Muut	21	250
Yhteensä	73	295

2.8 KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Tilit valtiokonttoreissa ja keskuspankeissa		12 932	20 078
Käyttötilit		79	152
Ennakkomaksutilit		5	5
Siirrot (siirrettävinä olevat käteisvarat)		0	0
Talousarvion toteuttamisessa käytettävät pankkitilit	2.8.1	13 017	20 236
Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat	2.8.2	2 377	1 608
Sakkoihin liittyvät käteisvarat	2.8.3	1 438	1 234
Muihin toimielimiin, virastoihin ja elimiin liittyvät käteisvarat		1 167	999
Erityisrahastoihin liittyvät käteisvarat		114	34
Yhteensä		18 113	24 111

2.8.1 Talousarvion toteuttamisessa käytettävät pankkitilit

Tähän kohtaan kuuluvat varat, joita komissio säilyttää jäsenvaltioissa ja Efta-maissa olevilla pankkitileillään (valtiokonttori tai keskuspankki) tai käyttötileillä liikepankeissa, ennakkomaksutileillä tai käteiskassoissa. Kassavarojen määrä vuoden 2018 lopussa johtuu pääasiassa seuraavista syistä:

—	Omien varojen osalta vuoden lopun saldoon sisältyy 0,75 miljardia euroa joidenkin jäsenvaltioiden ennakkoon maksamia määriä, jotka perustuvat vuonna 2018 hyväksyttyyn lisätalousarvion nro 6.

—	Vuonna 2018 maksettiin lopullisesti 1,4 miljardia euroa sakkoja, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta ja jotka eivät vielä sisälly yhteenkään lisätalousarvioon. Nämä sakot sisältyvät kassavarojen vuoden lopun saldoon

—	Kassavaroihin sisältyy myös 7,4 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ja muita maksumäärärahoja.

2.8.2 Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat

Tässä kohdassa esitetyt määrät ovat pääasiassa muita rahavaroja, jotka komissio on antanut ulkopuolisten tahojen hoidettavaksi ja jotka käytetään EU:n talousarviosta rahoitettavien yksittäisten rahoitusvälineohjelmien rahoittamiseen, sekä talousarviotakauksiin liittyvissä takuurahastoissa olevia käteisvaroja ja muita rahavaroja (ks. liitetieto 2.4.1). Rahoitusvälineisiin ja takuurahastoihin liittyvät käteisvarat voidaan siis käyttää ainoastaan asianomaisissa ohjelmissa.

2.8.3 Sakkoihin liittyvät käteisvarat

Nämä käteisvarat sisältävät määrät, jotka komissio on saanut määräämiensä sakkojen perusteella sellaisissa tapauksissa, joissa asian käsittely on vielä kesken. Näitä varoja säilytetään erityisillä talletustileillä, joita ei käytetä muihin tarkoituksiin. Jos toinen osapuoli on hakenut muutosta komission päätökseen tai ei ole tiedossa, haetaanko päätökseen muutosta, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisena velkana liitetiedossa 4.1.4.

Vuodesta 2010 komissio on hallinnoinut kaikkia alustavasti maksettuihin sakkoihin liittyviä varoja BUFI-rahastossa. Kyseiset varat sijoitetaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltuihin rahoitusvälineisiin (ks. liitetieto 2.4.1).

VELAT

2.9 ELÄKKEET JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET

Työsuhde-etuusjärjestelmän nettovelka

milj. euroa
	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä	Muut eläke-etuus-järjestelmät	Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä	31.12.2018 Yhteensä	31.12.2017 Yhteensä
Etuuspohjaiset velvoitteet	70 017	1 865	8 990	80 871	73 560
Järjestelmän varat	—	(119)	(296)	(415)	(438)
Nettovelka	70 017	1 746	8 694	80 456	73 122

Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan kasvu johtuu pääasiassa Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän nettovelan kasvusta. Vuoden aikana työsuoritusten ansiosta karttuneet oikeudet ovat suuremmat kuin vuoden aikana maksetut etuudet. Lisäksi tähän vaikuttavat vuotuiset korkomenot (vastuiden diskonttauksen purkaminen) ja kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset tappiot, joista merkittävä määrä liittyy liitetiedossa 2.9.1 mainittuun parannukseen.

2.9.1 Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä

Tämä etuuspohjainen velvoite on tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuorituksiin perustuvien, eläkevelvoitteiden täyttämiseksi EU:lta vaadittavien odotettavissa olevien vastaisten maksujen nykyarvo. Järjestelmä on jatkuva, ja siksi kaikki järjestelmästä vuoden aikana vaaditut maksut sisällytetään EU:n talousarvioon vuosittain.

Henkilöstösääntöjen 83 artiklan mukaan eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan EU:n talousarviosta. Järjestelmä on laskennallisesti rahoitettu, ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä rahoittamaan kyseiset etuudet. Lisäksi työelämässä olevien jäsenten peruspalkasta vähennetään pakollinen eläkemaksu, joka on nykyään 10,0 prosenttia. Nämä maksuosuudet ovat varainhoitovuoden talousarviotuloja, joilla rahoitetaan osaltaan EU:n yleisiä menoja – ks. myös liitetieto 3.6.

Eläkejärjestelmän vastuita arvioitiin 31. joulukuuta 2018 henkilöstön ja eläkkeellä olevan henkilöstön määrän sekä kyseisenä päivänä voimassa olleiden henkilöstösääntöjen perusteella. Arviointi tehtiin kansainvälisen tilinpäätösstandardin IPSAS 39 (ja näin ollen myös EU:n tilinpäätössäännön nro 12) mukaisesti. Kuten jo vuoden 2017 tilinpäätöksessä todettiin, komission asiasta vastaavat yksiköt ovat toteuttaneet toimia, joilla tehostetaan tiedonkeruumenetelmiä sekä parannetaan oletuksia ja laskentamenetelmiä. Yksi tämän työn tuloksista on ollut perheenjäsenten eläkkeisiin (eli tapaukset, joissa järjestelmän jäsen on menehtynyt) liittyvän vastuun aiempaa tarkempi arviointi, jossa sovelletaan ajantasaisinta vakuutusmatemaattista käytäntöä. Tämän parannetun menetelmän käyttö kasvattaa vuoden 2018 vastuuta 2,1 miljardilla eurolla. Jos tätä menetelmää olisi käytetty vuonna 2017, kyseinen vastuu olisi ollut 2,3 miljardia euroa suurempi kuin aiemmalla menetelmällä määritetty vastuu.

2.9.2 Muut eläke-etuusjärjestelmät

Tämä kohta sisältää komission, unionin tuomioistuimen (ja yleisen tuomioistuimen) ja tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten sekä neuvoston, Euroopan oikeusasiamiesten, Euroopan tietosuojavaltuutettujen ja Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen jäsenten eläkevastuut. Tähän kohtaan on sisällytetty myös Euroopan parlamentin jäsenten eläkevastuut.

2.9.3 Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä

Edellä mainittujen eläke-etuusjärjestelmien lisäksi määritetään arvioitu vastuu, joka EU:lla on yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä (JSIS) terveydenhuollon kustannuksista, jotka on maksettava työsuhteen jälkeiseltä ajalta (vähennettynä työntekijöiden omalla maksuosuudellaan). Kuten liitetiedossa 1.5.10 todetaan, tämän vastuun laskennassa otetaan huomioon koko aktiivinen palveluksessaoloaika. Näin varmistetaan, että henkilöstön työsuhteen päättymisen jälkeiseen järjestelmään kuuluvat eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmät kirjataan johdonmukaisesti. Sekä EU:n tilinpäätössääntöjen että IPSAS-standardien mukaan velvollisuutena on kuvata todenmukaisesti asianomaisen tilanteen taloudellista sisältöä. Siksi IPSAS 39 standardia ei ole tulkittu tiukemmin määritettäessä palveluksessaoloaikojen etuuksia. Jos JSIS-järjestelmän rahoituskustannus kertyisi täysimääräisesti 10 vuoden aikana kaikille virkamiehille eikä työntekijän aktiivisen palveluksessaoloajan perusteella, kyseistä menetelmää käyttämällä etuuspohjaiset velvoitteet olisivat vuoden lopussa 3 miljardia euroa suuremmat. Kuten jo kuitenkin todettiin, tämä tiukempi lähestymistapa ei olisi yhteensopiva todenmukaisen kuvan antamista koskevan laadullisen ominaisuuden kanssa. Siksi sen ei katsota tarjoavan luotettavaa tietoa EU:n tilinpäätössäännön nro 1 ja IPSAS-standardien käsitteellisen viitekehyksen mukaisesti. Arvio on erityisen herkkä nykyisen henkilöstön hallinnollisen aseman muutoksille (erityisesti tämä koskee niiden määräaikaisten työntekijöiden määrää, joista odotetaan tulevan virkamiehiä tulevaisuudessa).

Työntekijöiden etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvon muutos

Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo on tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuorituksiin perustuvan velvoitteen täyttämiseksi vaadittavien, odotettavissa olevien vastaisten maksujen diskontattu arvo.

Seuraavassa analysoidaan etuuspohjaisen velvoitteen muutosta varainhoitovuonna:

milj. euroa
	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä	Muut eläkeetuus-järjestelmät	Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä	Yhteensä
Nykyarvo 31.12.2017	63 951	1 854	7 756	73 560
Kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	2 716	87	270	3 074
Korkomenot	1 215	32	155	1 402
Kirjattu nettovaroihin
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset
Kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot	3 380	(15)	4	3 369
Demografisista oletuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot	—	1	—	1
Rahoitusta koskevista oletuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot	251	(36)	901	1 115
Muut
Maksetut etuudet	(1 496 )	(58)	(96)	(1 650 )
Nykyarvo 31.12.2018	70 017	1 865	8 990	80 872

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot muodostuvat etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvon kasvusta, joka johtuu järjestelmän nykyisten jäsenten työsuorituksesta kauden aikana.

Korkomenoilla tarkoitetaan korkomenoja, jotka muodostuvat etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvon kasvusta varainhoitovuoden aikana, koska etuuksien suorittaminen on yhtä kautta lähempänä.

Kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot viittaavat vuotta 2018 koskevien edellisten vakuutusmatemaattisten oletusten ja vuoden 2018 toteutumien välisten erojen vaikutuksiin. Tämä määrä sisältää liitetiedossa 2.9.1 mainitun parannuksen.

Vakuutusmatemaattisista oletuksista (demografiset ja taloudelliset, kuten diskonttokorot ja ennustetut palkankorotukset) johtuvia vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita aiheutuu, kun näitä oletuksia päivitetään, jotta ne vastaavat muutoksia niiden perustana olevassa tilanteessa.

Etuudet (esimerkiksi eläkkeet tai terveydenhoitomenojen korvaukset) maksetaan vuoden aikana järjestelmän sääntöjen mukaisesti. Näiden maksettujen etuuksien vuoksi etuuspohjaisesta järjestelystä johtuva velvoite väheni.

Järjestelmän varat

milj. euroa
	Muut eläke-etuusjärjestelmät	Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä	Yhteensä
Nykyarvo 31.12.2017	137	301	438
Järjestelmän varojen nettomuutos	(18)	(5)	(23)
Nykyarvo 31.12.2018	119	296	415

Vakuutusmatemaattiset oletukset – Työsuhde-etuudet

Seuraavassa esitetään tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset, joita käytetään määritettäessä EU:n kahden tärkeimmän työsuhde-etuusjärjestelmän arvoa.

	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä	Yhteinen sairausvakuutus-järjestelmä
2018
Nimellinen diskonttokorko	1,9 %	2,0 %
Ennustettu inflaatiovauhti	1,4 %	1,5 %
Reaalinen diskonttokorko	0,5 %	0,5 %
Palkankorotusten ennustettu taso	1,9 %	1,8 %
Terveydenhoitomenojen kehityssuunnat	—	3,0 %
Eläkeikä	63/64/66	63/64/66
2017
Nimellinen diskonttokorko	1,9 %	2,0 %
Ennustettu inflaatiovauhti	1,5 %	1,6 %
Reaalinen diskonttokorko	0,4 %	0,4 %
Palkankorotusten ennustettu taso	1,8 %	1,7 %
Terveydenhoitomenojen kehityssuunnat	—	3,0 %
Eläkeikä	63/64/66	63/64/66

Kuolleisuus vuosina 2017 ja 2018 perustuu EU:n virkamiesten elinaikataulukkoon – EULT 2018.

Nimellinen diskonttokorko on määritetty euromääräisten nollakorkoisten joukkovelkakirjalainojen arvon mukaan (maturiteetti on 20 vuotta joulukuusta 2018 unionin virkamiesten eläkejärjestelmässä ja 25 vuotta yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä). Inflaatiovauhti on ennustettu inflaatiovauhti vastaavan ajanjakson aikana. Se on määritettävä empiirisesti käyttäen perustana eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden indeksisidonnaisiin joukkovelkakirjalainoihin pohjautuvia arvioita. Reaalisen diskonttokoron laskennassa käytetään nimellistä diskonttokorkoa ja ennustettua pitkän aikavälin inflaatiovauhtia.

Herkkyysanalyysit

Herkkyysanalyysi perustuu simulaatioihin, joissa muutetaan kyseisten oletusten arvoa (jos tilanne muuten pysyy samanlaisena) ja seurataan, miten malli reagoi muutoksiin.

Yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän herkkyys muutoksille

Kymmenen peruspisteen muutoksella terveydenhuoltomenojen ennustetussa kehityksessä olisi seuraavat vaikutukset:

milj. euroa
	2018		2017
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Kauden nettomääräiset työsuhteen jälkeiset terveydenhoitomenot: työsuoritukseen perustuvien menojen ja korkomenojen yhteismäärä	12	(12)	11	(11)
Etuuspohjainen velvoite	253	(246)	220	(213)

Kymmenen peruspisteen (0,1 prosentin) muutoksella arvioidussa diskonttokorossa olisi seuraavat vaikutukset:

milj. euroa
	2018		2017
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	(219)	226	(188)	194

Kymmenen peruspisteen (0,1 prosentin) muutoksella ennustetuissa palkankorotuksissa olisi seuraavat vaikutukset:

milj. euroa
	2018		2017
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	(26)	25	(25)	24

Vuoden muutoksella oletetussa eläkeiässä olisi seuraavat vaikutukset:

milj. euroa
	2018		2017
	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys
Etuuspohjainen velvoite	(91)	54	(82)	44

Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän herkkyys muutoksille

Kymmenen peruspisteen (0,1 prosentin) muutoksella arvioidussa diskonttokorossa olisi seuraavat vaikutukset:

milj. euroa
	2018		2017
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	(1 434 )	1 478	(1 281 )	1 319

Kymmenen peruspisteen (0,1 prosentin) muutoksella ennustetuissa palkankorotuksissa olisi seuraavat vaikutukset:

milj. euroa
	2018		2017
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	1 427	(1 388 )	1 313	(1 192 )

Vuoden muutoksella oletetussa eläkeiässä olisi seuraavat vaikutukset:

milj. euroa
	2018		2017
	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys
Etuuspohjainen velvoite	(573)	645	(496)	639

2.10 VARAUKSET

milj. euroa
	Määrä 31.12.2017	Lisävaraukset	Käyttämättä olevat peruutetut määrät	Käytetyt määrät	Luokkien väliset siirrot	Arvioiden muutos	Määrä 31.12.2018
Oikeustapaukset:
maatalous	49	270	(2)	(47)	—	—	270
koheesio	20	—	(20)	—	—	—	(0)
muut	120	3	(19)	(2)	—	(1)	100
Ydinlaitosten purkaminen	1 934	—	—	(34)	—	32	1 933
Rahoitusvaraukset	1 115	590	(7)	(149)	—	2	1 551
Sakot	27	—	(27)	—	—	—	—
Muut	272	38	(38)	(18)	—	24	278
Yhteensä	3 538	901	(115)	(249)	—	57	4 132
Pitkäaikaiset	2 880	704	(38)	(52)	(272)	59	3 281
Lyhytaikaiset	659	197	(77)	(197)	272	(2)	852

Varaukset ovat aiempiin tapahtumiin liittyviä luotettavasti arvioituja määriä, jotka on todennäköisesti maksettava EU:n talousarviosta tulevaisuudessa.

Oikeustapaukset

Tässä kohdassa esitetään arvio käsiteltävinä oleviin oikeustapauksiin liittyvistä määristä, jotka todennäköisesti tulevat maksettaviksi vuoden lopun jälkeen.

Ydinlaitosten purkaminen

Varauksen perustetta päivitettiin vuonna 2017 Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ydinlaitosten käytöstäpoistoa ja jätehuoltoa koskevan strategian (D&WM-ohjelma) vuoden 2017 päivityksen mukaiseksi. Strategian sekä määräraha- ja henkilöstötarpeen tarkistus toteutettiin yhdessä riippumattoman D&WMP-asiantuntijaryhmän kanssa. Se on paras saatavilla oleva arvio määräraha- ja henkilöstötarpeesta JRC:n Ispran, Geelin, Karlsruhen ja Pettenin laitosten purkamisen loppuunsaattamiseksi.

Varaukseen tehtiin EU:n tilinpäätössääntöjen mukaisesti inflaatiokorjaus, minkä jälkeen se diskontattiin nettomääräiseen nykyarvoonsa (käyttämällä euromääräistä swap-käyrän korkoa). Varauksen arvoksi 31. joulukuuta 2018 saatiin näin yhteensä 1 933 miljoonaa euroa. Tämä kokonaismäärä jaetaan osuuteen, joka todennäköisesti käytetään vuonna 2018 (31 miljoonaa euroa), ja osuuteen, joka käytetään myöhemmin (1 902 miljoonaa euroa).

On huomattava, että merkittävät epävarmuudet, jotka liittyvät ydinlaitosten purkamisen pitkän aikavälin suunnitteluun, voivat vaikuttaa arvioon, ja määrä voi nousta merkittävästi tulevaisuudessa. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät purettujen laitosten lopulliseen vaiheeseen, ydinmateriaaliin, jätehuollon ja loppukäsittelyn näkökohtiin, epätäydellisiin tai puuttuviin kansallisiin sääntelykehyksiin, monimutkaisiin ja aikaavieviin lisensointimenettelyihin sekä käytöstäpoistomarkkinoiden tulevaan kehitykseen.

Rahoitusvaraukset

Tähän kohtaan on merkitty varaukset, jotka perustuvat arvioituihin tappioihin eri rahoitusvälineistä myönnetyistä takauksista, jotka valtuutetut yhteisöt voivat myöntää omissa nimissään EU:n puolesta ja EU:n riskillä. Takauksiin liittyvä EU:n rahoitusriski on kuitenkin rajattu ja rahoitusvarat rahoitetaan asteittain kattamaan tulevat vakuuteen perustuvien maksujen vaatimukset. Tähän kohtaan sisältyvät myös varaukset EIP:n ulkoisen lainanantovaltuutensa puitteissa takaamien Syyrialle myönnettyjen lainojen osalta, jotka EU on siis taannut ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston avulla. Pitkäaikaiset rahoitusvaraukset on diskontattu niiden nettomääräiseen nykyarvoon

Rahoitusvarausten kasvu liittyy Horisontti 2020- ja COSME-takausvälineiden lisääntyneeseen käyttöön.

2.11 RAHOITUSVELAT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	2.11.1	53 281	50 061
Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat	2.11.2	7	2
		53 289	50 063
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	2.11.1	2 602	6 850
Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat	2.11.2	15	—
		2 617	6 850
Yhteensä		55 906	56 913

2.11.1 Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Rahoitusavun antamiseksi otetut lainat	2.11.1.1	53 872	54 841
Muut rahoitusvelat	2.11.1.2	2 012	2 070
Yhteensä		55 884	56 911
Pitkäaikaiset		53 281	50 061
Lyhytaikaiset		2 602	6 850

2.11.1.1. Rahoitusavun antamiseksi otetut lainat

milj. euroa
	ERVM	Maksutasetuki	Makrotaloudellinen rahoitus-apu	Euratom-lainat	Selvitys-tilassa oleva EHTY	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2017	47 456	3 114	3 924	250	97	54 841
Uudet lainat	4 500	—	515	50	—	5 065
Takaisinmaksut	(4 500 )	(1 350 )	(56)	(46)	—	(5 952 )
Valuuttakurssierot	—	—	—	(0)	(1)	(1)
Kirjanpitoarvon muutokset	(56)	(30)	5	0	0	(82)
Yhteensä 31.12.2018	47 400	1 734	4 388	254	97	53 872
Pitkäaikaiset	46 800	200	4 309	213	—	51 521
Lyhytaikaiset	600	1 534	79	41	97	2 350

Ottolainaus sisältää pääasiassa velkakirjalainat, joiden määrä on 53 725 miljoonaa euroa (54 674 miljoonaa euroa vuonna 2017). Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta.

Selvitystilassa olevaa EHTY:ä lukuun ottamatta edellä mainittujen lainojen takaisinmaksun takaajina ovat viime kädessä EU:n talousarvio (ks. liitetieto 4.1.2) ja kukin jäsenvaltio.

Lainojen efektiivinen korko (ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä)

	31.12.2018	31.12.2017
Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat	0 % – 3,82 %	0 % – 4,54 %
Euratom-lainat	0 % – 5,68 %	0 % – 5,68 %
Maksutaselainat	2,88 % – 3,38 %	2,88 % – 3,38 %
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)	0,50 % – 3,75 %	0,62 % – 3,75 %
Selvitystilassa oleva EHTY	6,91 % – 8,97 %	6,91 % – 8,97 %

2.11.1.2. Muut rahoitusvelat

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Pitkäaikaiset
Rahoitusleasingvelat	1 331	1 456
Erissä maksettavat rakennukset	314	305
Muut	115	159
	1 760	1 920
Lyhytaikaiset
Rahoitusleasingvelat	93	89
Erissä maksettavat rakennukset	29	24
Takaisin maksettavat sakot	125	13
Muut	5	24
	252	150
Yhteensä	2 012	2 070

Rahoitusleasingvelat

milj. euroa
Erän kuvaus	Vastaisuudessa maksettavat määrät
Erän kuvaus	Erääntymiseen < 1 vuosi	Erääntymiseen 1–5 vuotta	Erääntymiseen > 5 vuotta	Velat yhteensä
Maa-alueet ja rakennukset	86	428	893	1 407
Muut käyttöomaisuushyödykkeet	7	10	—	17
Yhteensä 31.12.2018	93	438	893	1 424
Koron osuus	60	216	196	472
Leasingmaksujen tuleva vähimmäismäärä yhteensä 31.12.2018	153	654	1 089	1 896
Leasingmaksujen tuleva vähimmäismäärä yhteensä 31.12.2017	158	682	1 271	2 111

Edellä mainitut leasingiin ja rakennuksiin liittyvät määrät on rahoitettava tulevista talousarvioista.

2.11.2 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

milj. euroa
Johdannaistyyppi	31.12.2018		31.12.2017
Johdannaistyyppi	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
Pääomasijoitussalkun takaus	536	20	—	—
Ulkomaanvaluutan määräiset optiot (hajotettu)	11	2	9	2
Yhteensä	546	22	9	2
Pitkäaikaiset	82	7	9	2
Lyhytaikaiset	464	15	—	—

Pääomasijoitussalkun takaus

Pääomasijoitussalkulle annetut takaukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, koska ne eivät täytä rahoitusvakuuksiin liittyvän velan määritelmää – ks. liitetieto 1.5.12. Tämä otsake liittyy 31. joulukuuta 2018 takaukseen, jonka EU on antanut Horisontti 2020 takausvälineistä (ks. liitetieto 2.4.1) EIP-ryhmälle oman pääoman ehtoisten toimenpiteiden salkkua varten. EU:n taloudellinen vastuu mitataan kohteena olevien sijoitusten arvon perusteella.

Ulkomaanvaluutan määräinen optio

EU:lla on 31. joulukuuta 2018 johdannaissopimus (ulkomaanvaluutan määräinen optio – put spread optio), jolla se kattaa rahoituslaitosten Ukrainan pk-yrityksille rahoituksen saatavuuden vahvistamiseksi sekä lainaehtojen houkuttavuuden parantamiseksi Ukrainassa myöntämiin lainoihin liittyvän ulkomaanvaluutan (UAH) devalvoinnin. Sopimusehtojen mukaan EU antaa kumppaneilleen mahdollisuuden hakea kunkin tukikelpoisen lainan osalta enintään EU:n 30 prosentin maksuosuutta, jos Ukrainan hryvnia devalvoidaan suhteessa euroon.

Käypään arvoon kirjattavien rahoitusvelkojen hierarkia

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Taso 1: Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat	—	—
Taso 2: Muut todettavissa olevat tiedot kuin noteeratut hinnat	2	2
Taso 3: Arvostusmenetelmät, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon	20	—
Yhteensä	22	2

2.11.3 Rahoitusvakuuksiin liittyvät velat

EIP:n ESIR:in infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan puitteissa (IIW) maksaman velkasalkun ESIR-takuu merkitään rahoitusvakuuksiin liittyväksi velaksi. ESIR-rahaston rahoitusvakuuksiin liittyvien velkojen määrä oli nolla euroa 31. joulukuuta 2018, koska takauksen perusteella saatavat määrät ylittävät odotetut tappiot (ks. liitetieto 4.1.1).

2.12 MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

milj. euroa
	Bruttomäärä	Oikaisut	Nettomäärä 31.12.2018	Bruttomäärä	Oikaisut	Nettomäärä 31.12.2017
Maksupyynnöt ja laskut, jotka on saatu:
Jäsenvaltioilta
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	247	—	247	481	—	481
EAKR ja koheesiorahasto	10 761	(1 724 )	9 037	12 602	(883)	11 719
Euroopan sosiaalirahasto	5 195	(496)	4 699	4 183	(264)	3 919
Muut	632	(75)	557	746	(280)	466
Yksityisiltä yrityksiltä ja julkisyhteisöiltä	1 461	(179)	1 282	1 563	(144)	1 419
Saadut maksupyynnöt ja laskut yhteensä	18 296	(2 475 )	15 821	19 574	(1 571 )	18 004
Maataloustukirahasto	14 772	—	14 772	11 534	—	11 534
Omiin varoihin liittyvät velat	769	—	769	8 836	—	8 836
Muut	570	—	570	341	—	341
Muut	294	—	294	333	—	333
Yhteensä	34 701	(2 475 )	32 227	40 618	(1 571 )	39 048

Muihin lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy saatuja laskuja ja menoilmoituksia, joita ei ole vielä maksettu vuoden loppuun mennessä. Ne kirjataan alun perin laskun/menoilmoituksen vastaanoton yhteydessä esitetyn määrän suuruisiksi. Muita lyhytaikaisia velkoja oikaistaan vastaamaan kustannusten tarkastuksen jälkeen hyväksyttyjä määriä ja tukikelpoisiksi arvioituja määriä. Määrät, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia, esitetään kohdassa ”Oikaisut”. Suurimmat määrät liittyvät rakennetoimiin.

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa, jota sovelletaan rakennerahastoihin (EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto), koheesiorahastoon ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, säädetään ohjelmakauden 2014–2020 osalta, että EU:n talousarviota suojataan pidättämällä välimaksuista järjestelmällisesti 10 prosenttia. Valvontasykli päättyy tilivuoden (1. heinäkuuta – 30. kesäkuuta) päättymistä seuraavan vuoden helmikuussa hallintoviranomaisten suoritettua hallinnon tarkastukset ja tarkastusviranomaisten suoritettua omat tarkastuksensa. Komissio tarkastaa jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamat varmistusasiakirjat ja tilityksen. Loppusaldo maksetaan tai peritään takaisin vasta sitten kun tämä arviointi on tehty ja tilit hyväksytty. Näiden sääntöjen mukaisesti pidätetty määrä oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 5,7 miljardia euroa. Osa tästä määrästä (0,9 miljardia euroa) arvioidaan tukikelvottomaksi jäsenvaltioiden tilinpäätöksissään toimittamien tietojen perusteella, ja sekin esitetään kohdassa ”Oikaisut”. Muita lyhytaikaisia velkoja koskevien oikaisujen viimeinen komponentti ovat jäsenvaltioille maksettavien muiden ennakoiden määrät (ks. liitetieto 2.5.2), jotka ovat vielä maksamatta vuoden lopussa (0,8 miljardia euroa).

Koheesiopolitiikan osalta (EAKR, koheesiorahasto, ESR) muut lyhytaikaiset velat ovat vähentyneet pääasiassa sen vuoksi, että kauteen 2007–2013 liittyvät menoilmoitukset ovat vähentyneet merkittävästi, 3,5 miljardiin euroon (10 miljardia euroa vuonna 2017), koska komissio tarkistaa vielä jäsenvaltioiden toimittamia lopullisia menoilmoituksia. Samaan aikaan kautta 2014–2020 koskevat menoilmoitukset nousivat 10 miljardiin euroon (5 miljardia euroa vuonna 2017) ohjelmien toteuttamisen edistyessä.

Maataloustukirahaston muiden lyhytaikaisten velkojen kasvu liittyy maataloustukirahaston velkojen kokonaismäärän jakamiseen muihin lyhytaikaisiin velkoihin ja menojäämiin. Maataloustukirahaston velkojen kokonaismäärä säilyi edellisvuoteen verrattuna lähes ennallaan: se oli 44 159 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna se oli 44 837 miljoonaa euroa. Sääntöjenmukaisuustarkastuksen seurauksena tehtyjen päätösten kattama määrä (käsitellään kirjanpidossa velkana) oli vuonna 2018 kuitenkin suurempi kuin vuonna 2017.

Ennakkorahoituspyynnöt

Edellä mainittujen määrien lisäksi vuoden 2018 lopussa on saatu 0,5 miljoonan euron suuruiset ennakkomaksupyynnöt, joita ei ollut maksettu vuoden lopussa. EU:n tilinpäätössääntöjen mukaan näitä määriä ei kirjata muiksi lyhytaikaisiksi veloiksi.

Omiin varoihin liittyvät velat

Omiin varoihin liittyvät velat viittaavat sellaisiin jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon maksamiin rahoitusosuuksiin, jotka palautetaan vuoden lopussa lisätalousarvion nro 6/2018 mukaisesti. Kyseinen lisätalousarvio hyväksyttiin 12. joulukuuta 2018. Lisätalousarviot toteutetaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (20) 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Lisätalousarvion mukaiset määrät palautettiin tämän säännöksen mukaisesti jäsenvaltioille vuoden 2019 tammikuun ensimmäisenä pankkipäivänä. Vastaava suuri palautettava määrä 31. joulukuuta 2017 oli seurausta 30. marraskuuta 2017 hyväksytystä lisätalousarviosta nro 6/2017. Tänä vuonna lisätalousarvio pääasiassa kasvatti jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia (ks. liitetieto 2.6.1.1).

2.13 MENOJÄÄMÄT JA TULOENNAKOT

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Menojäämät	62 877	63 588
Tuloennakot	96	111
Muut	213	203
Yhteensä	63 186	63 902

Menojäämät on jaoteltu seuraavasti:

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Maataloustukirahasto	29 387	33 303
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	18 687	17 464
EAKR ja koheesiorahasto	5 863	4 249
Euroopan sosiaalirahasto	2 321	2 870
Muut	6 619	5 702
Yhteensä	62 877	63 588

Suurin muutos koskee maataloutta (maataloustukirahastoa). Lisätietoja on liitetiedossa 2.12. Koheesiopolitiikan osalta EAKR:n ja koheesiorahaston kasvu johtuu siirtyvien erien kasvusta nykyisellä ohjelmakaudella 2014–2020, kun ohjelmien toteutus etenee.

NETTOVARAT

2.14 RAHASTOT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Käyvän arvon rahasto	2.14.1	231	278
Takuurahasto	2.14.2	2 849	2 663
Muut rahastot	2.14.3	1 881	1 935
Yhteensä		4 961	4 876

2.14.1 Käyvän arvon rahasto

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään EU:n tilinpäätössääntöjen mukaisesti käyvän arvon rahastoon.

Käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana

milj. euroa
	2018	2017
Sisältyy käyvän arvon rahastoon	(70)	(8)
Sisältyy tuotto- ja kululaskelmaan	23	6
Yhteensä	(47)	(2)

2.14.2 Takuurahasto

Tähän erään on kirjattu takuurahaston tavoitesumma, joka on 9 prosenttia vastuista, jotka on taattu EU:n talousarviosta EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden puitteissa. Tavoitesumma on samalla ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston varojen vähimmäismäärä (ks. liitetieto 2.4.1).

2.14.3 Muut rahastot

Nämä varat (1 514 miljoonaa euroa) kuuluvat pääasiassa selvitystilassa olevalle EHTY:lle ja sen teräs- ja hiilialan tutkimusrahastolle. Tämä rahasto perustettiin EHTY:n toiminnan lopettamisen yhteydessä.

2.15 JÄSENVALTIOILTA MAKSETTAVIKSI VAADITTAVAT RAHOITUSOSUUDET

	milj. euroa
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet 31.12.2017	75 234
Varainhoitovuoden 2017 ylijäämän palautus jäsenvaltioille	556
Takuurahaston varojen muutos	186
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset	4 396
Muiden varojen muutokset	(30)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(13 918 )
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet yhteensä 31.12.2018	66 424

Tämä kohta vastaa sellaisia EU:lle joulukuun 31. päivään mennessä aiheutuneita menoja, jotka on katettava tulevista talousarvioista. Monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti vuonna n, vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta vuonna n + 1 (tai myöhemmin) ja rahoitetaan tämän vuoksi vuoden n + 1 (tai sen jälkeisten vuosien) talousarviosta. Koska tällaiset velat kirjataan tilinpäätökseen ja koska niitä vastaavat maksut rahoitetaan vasta tulevista talousarvioista, velat ovat vuoden lopussa huomattavasti varoja suuremmat. Tärkeimpiä tällaisia eriä ovat maataloustukirahaston toimintaan ja työsuhde-etuuksista johtuviin velkoihin liittyvät erät.

On huomattava, että edellä esitetyllä jakaumalla ei ole vaikutusta talousarvion toteutumaan. Talousarvioon otetut tulot vastaavat aina talousarvioon otettuja menoja, koska kaikki ylimääräiset tulot palautetaan jäsenvaltioille.

Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset liittyvät vakuutusmatemaattisiin voittoihin ja tappioihin, jotka johtuvat kyseisten velkojen vakuutusmatemaattisesta uudelleenarvioinnista. Tammikuun 1. päivästä 2018 alkaen sovelletaan tarkistettua EU:n tilinpäätössääntöä nro 12 ”Työsuhde-etuudet” (perustuu IPSAS 39 standardiin). Kyseisen säännön mukaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot esitetään nettovarojen muutoksina eikä tuotto- ja kululaskelmassa.

3. TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

TULOT

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON LIITTYVISTÄ TRANSAKTIOISTA: OMAT VARAT

3.1 BKTL-VARAT

Omista varoista saatavat tuotot ovat EU:n tärkeimpiä toiminnan tuottoja. BKTL-tuotot ovat tärkeimpiä omien varojen kolmesta ryhmästä, ja niiden määrä oli yhteensä 105 780 miljoonaa euroa vuonna 2018 (78 620 miljoonaa euroa vuonna 2017). Kaikilta jäsenvaltioilta kannetaan yhdenmukainen prosentuaalinen osuus BKTL:sta. BKTL-perusteiset varat tasapainottavat tuloja ja menoja, eli niillä rahoitetaan talousarvion osaa, jota muut tulonlähteet eivät kata. BKTL-perusteisista varoista saatavien tuottojen kasvu johtuu pääasiassa maksumäärärahojen kasvusta vuonna 2018 ja edellisen varainhoitovuoden vähäisestä talousarvion ylijäämästä (556 miljoonaa euroa; ei sisällä EFTAn osuutta). Molemmat osatekijät vaikuttivat vuonna 2018 jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuuksiin, jotka muodostavat tasapainottavan määrän.

3.2 PERINTEISET OMAT VARAT

milj. euroa
	2018	2017
Tullimaksut	22 763	20 475
Sokerimaksut	4	45
Yhteensä	22 767	20 520

Perinteisiin omiin varoihin kuuluvat sokerimaksut ja tullimaksut. Jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 20 prosenttia perinteisistä omista varoista. Edellä esitetyt luvut ovat nettomääriä, joista on vähennetty kyseiset kantokulut. Tullimaksujen kasvu liittyy pääasiassa rikkomistapaukseen perustuviin tulojäämiin (ks. liitetieto 2.6.1.1).

3.3 ALV-VARAT

Arvonlisävero määritellään unionin toiseksi omien varojen tyypiksi, koska se oli ensimmäinen EU:n tasolla laajasti yhdenmukaistettu verotyyppi. Alv-perusteiset rahoitusosuudet lasketaan soveltamalla kansalliseen alv:n määräytymisperusteeseen yhdenmukaista 0,3 prosentin verokantaa. Määräytymisperuste saa olla enintään 50 prosenttia kunkin jäsenvaltion bruttokansantulosta (BKTL). Vuosina 2014–2020, sovelletaan alennettua verokantaa (0,15 %) Saksaan, Alankomaihin ja Ruotsiin neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (21) mukaisesti.

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON LIITTYVISTÄ TRANSAKTIOISTA: SIIRROT

3.4 SAKOT, UHKASAKOT JA SEURAAMUSMAKSUT

Nämä 6 740 miljoonan euron tuotot (4 664 miljoonaa euroa vuonna 2017) liittyvät sakkoihin, jotka komissio on määrännyt yrityksille EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta sekä sakkoihin, jotka komissio on määrännyt jäsenvaltioille EU:n lainsäädännön rikkomisesta. Komissio kirjaa sakkoihin liittyvät tuotot tehdessään päätöksen sakon määräämisestä ja kun asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Määrät liittyvät pääasiassa kilpailusääntöjen rikkomisesta määrättyihin sakkoihin (6 534 miljoonaa euroa). Suurimmat määrät koskevat EU:n kilpailusääntöjen rikkomista. Ne sisältävät muun muassa Googlelle Android-laitteiden valmistajiin kohdistuvien laittomien rajoitusten asettamisesta määrätyn sakon (4 343 miljoonaa euroa) ja Qualcommille piirisarjoihin liittyvän määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä määrätyn sakon (997 miljoonaa euroa).

3.5 VAROJEN TAKAISINPERINTÄ

milj. euroa
	2018	2017
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	2 116	1 775
Suora hallinnointi	65	81
Välillinen hallinnointi	34	23
Yhteensä	2 215	1 879

Tässä kohdassa esitetään lähinnä komission antamat perintämääräykset, joita vastaavat maksut on saatu tai jotka on kuitattu (eli vähennetty) komission kirjanpitojärjestelmään myöhemmin kirjatuista maksuista. Perintämääräysten tarkoituksena on periä takaisin maksuja, jotka on aiemmin maksettu EU:n talousarviosta. Nämä toimet perustuvat tehtyihin tarkastuksiin, tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin, minkä vuoksi ne ovat tärkeä osa EU:n talousarvion toteutusta. Näillä toimilla suojellaan EU:n talousarviota menoilta, jotka ovat syntyneet säännösten vastaisesti.

Kohdassa esitetään myös perintämääräykset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet maataloustukirahastosta myönnetyn tuen takaisin perimiseksi. Tähän kohtaan sisältyvät myös siirtosaamisia koskevien arvioiden muutokset edellisen vuoden lopusta tilinpäätösvuoden loppuun.

Edellä olevaan taulukkoon sisällytetyt määrät vastaavat tuloja, jotka on saatu antamalla perintämääräyksiä. Tämän vuoksi ne eivät voi sisältää kaikkia EU:n talousarvion suojaamiseksi toteutettuja toimia, erityisesti kun kyse on koheesiopolitiikasta. Tällä alalla on käytössä erityisjärjestelmät, joilla varmistetaan, että aiheettomasti maksetut määrät oikaistaan, ja useimmissa tapauksissa perintämääräystä ei anneta. Mukaan ei ole luettu myöskään määriä, jotka on peritty takaisin kuittaamalla menoja vastaan tai peruutuksilla taikka perimällä ennakkomaksuja takaisin.

Suurin osa tässä esitetyistä määristä liittyy yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien varojen takaisinperintään:

Maatalous: maataloustukirahasto ja maaseudun kehittäminen

Tähän kohtaan sisältyvät maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskevat varainhoitovuoden tuotot ovat vuoden 2018 rahoitusoikaisuja ja jäsenvaltioiden ilmoittamia vuoden aikana perittyjä määriä. Niihin on lisätty petosten ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi vuoden lopussa takaisinperittävinä olevien, jäsenvaltioiden ilmoittamien määrien nettokasvua vastaava määrä.

Koheesiopolitiikka

Koheesiopolitiikkaa koskeva kohta sisältää pääasiassa 1 146 miljoonaa euroa tulojäämiä määristä, jotka komissio odottaa perivänsä takaisin jäsenvaltioilta. Perintä toteutetaan jäsenvaltioiden 15. helmikuuta 2019 mennessä toimittamien tilinpäätösten tarkastelun ja hyväksynnän perusteella. Jäsenvaltioiden tilinpäätösten hyväksymismenettely otettiin ensi kertaa käyttöön koheesioalalla ohjelmakaudelle 2014–2020.

3.6 MUUT TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

milj. euroa
	2018	2017
Henkilöstön maksamat verot ja muut maksut	1 268	1 218
Kolmansien maiden rahoitusosuudet	1 376	1 269
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet ulkoista apua varten	594	988
Omaisuuserien siirto	85	208
Varausten oikaisut	100	29
Maatalousmaksut	4	4
Budjettioikaisut	(726)	5 806
Muut	612	854
Yhteensä	3 312	10 376

Henkilöstön maksamista veroista ja muista maksuista saadut tuotot liittyvät pääasiassa henkilöstön palkoista tehtyihin vähennyksiin. Merkittäviä määriä tässä erässä ovat eläkemaksut ja tulovero.

Kolmansien maiden rahoitusosuudet ovat EFTA-maiden ja liittymisneuvotteluja käyvien maiden suorittamia rahoitusosuuksia.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet ulkoista apua varten on käytetty pääasiassa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen perustamiseen.

Varojen siirrosta saadut tuotot liittyvät Copernicus-ohjelman mukaiseen satelliittien siirtoon Euroopan avaruusjärjestöltä (ESA) komissiolle (ks. liitetieto 2.2). Tämä siirto on EU:n tilinpäätössääntöjen mukaan muu kuin vaihtoon perustuva transaktio, ja se toistuu tulevina varainhoitovuosina muiden rakenteilla olevien Copernicus-ohjelman satelliittien osalta.

Budjettioikaisujen tulos oli miinusmerkkinen, koska ne sisältävät huomattavasti pienemmän talousarvion ylijäämän edelliseltä vuodelta (555 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuonna 2017 oli 6,4 miljardia euroa) ja suuret BKTL- ja ALV-oikaisut, joiden määrä oli 1 292 miljoonaa euroa.

Muut tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista sisältävät vuonna 2018 EKR:n maksettavaksi tulleen 100 miljoonan euron määrän, joka vastaa sen rahoitusosuutta EU:n talousarvioon vuonna 2018 asetuksen (EU) 2017/1601 mukaisesti perustettua EKKR-takuurahastoa varten. Muut merkittävät määrät liittyvät pääasiassa EHTY:n teräs- ja hiilialan tutkimusrahastoon (64 miljoonaa euroa) ja muiden yhteisöjen rahoitusosuuksiin (176 miljoonaa euroa).

TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

3.7 RAHOITUSTUOTOT

milj. euroa
	2018	2017
Korkotuotot:
viivästyneistä suorituksista	1 458	217
lainoista	1 265	1 379
muut	68	41
Palkkio rahoitusvakuuksiin liittyvästä velasta (ESIR)	121	61
Osingot	103	23
Tuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja veloista	29	57
Rahoitusvarojen realisoituneet myyntivoitot	23	38
Muut	48	28
Yhteensä	3 115	1 845

Korkotuotot viivästyneistä suorituksista liittyvät pääasiassa erääntyneisiin sakkoihin ja omia varoja koskeviin maksuosuuksiin, joita ei ole maksettu ajallaan. Yhteensä 1,3 miljardia euroa liittyy liitetiedossa 2.6.1.1 mainittuihin omia varoja koskeviin tapauksiin.

Lainoista saadut korkotuotot liittyvät pääasiassa rahoitusapuna myönnettyihin luottoihin (ks. liitetieto 2.4.3).

3.8 MUUT TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

milj. euroa
	2018	2017
Maksutuotot tarjotuista palveluista (virastot)	602	557
Kurssivoitot	329	281
Rahoitusvälineisiin liittyvät maksu- ja palkkiotuotot	54	51
Osuus EIR:n nettotuloksesta	37	21
Tavaroiden myynti	33	42
Tuotot käyttöomaisuushyödykkeistä	27	43
Muut	297	338
Yhteensä	1 379	1 332

Maksutuotot tarjotuista palveluista sisältävät pääasiassa Euroopan lääkeviraston myyntiluvista perimät maksut sekä Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston tavaramerkkien rekisteröinnistä perimät maksut.

KULUT

3.9 HALLINNOINTI YHTEISTYÖSSÄ JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

milj. euroa
Jäsenvaltioiden toteuttamat	2018	2017
Maataloustukirahasto	43 527	44 289
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja muut maaseudun kehittämistä koskevat välineet	13 149	11 359
Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto	30 230	17 650
Euroopan sosiaalirahasto	11 935	7 353
Muut	2 826	1 253
Yhteensä	101 666	81 905

Suurin lisäys koskee koheesiopolitiikkaa (EAKR, koheesiorahasto ja ESR) ja liittyy pääasiassa vuoden aikana ilmoitettuihin kuluihin, jotka maksettiin tai kuitattiin ennakkomaksuja vastaan. Vaikka kulut vähenivät vuosina 2007–2013 (päätösvaihe), kuluvaa ohjelmakautta 2014–2020 koskeva täytäntöönpano lisääntyi merkittävästi vuonna 2018. Sama koskee maaseuturahastoa ja muita maaseudun kehittämisen välineitä.

Kohta ”Muut” käsittää pääasiassa seuraavat erät: turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat (0,6 miljardia euroa), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (0,4 miljardia euroa), Euroopan solidaarisuusrahasto (0,9 miljardia euroa) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (0,6 miljardia euroa). Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna liittyy pääasiassa Euroopan solidaarisuusrahastoon ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon.

3.10 SUORA HALLINNOINTI

milj. euroa
	2018	2017
Komission toteuttamat	8 120	8 831
EU:n toimeenpanovirastojen toteuttamat	8 964	6 699
Erityisrahastojen toteuttamat	468	208
Yhteensä	17 551	15 738

Nämä määrät liittyvät lähinnä tutkimuspolitiikan toteuttamiseen (7,3 miljardia euroa), verkkoja koskeviin ohjelmiin (2,7 miljardia euroa), kehitysyhteistyön välineisiin (1,4 miljardia euroa) ja Euroopan naapuruuspolitiikkaan (1,1 miljardia euroa).

EU:n toimeenpanovirastojen toteuttamaan suoraan hallinnointiin liittyvien kulujen kasvu (1,7 miljardia euroa) liittyy pääasiassa innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirastoon (INEA), erityisesti Verkkojen Eurooppa välineen liikennettä koskevaan osioon. Verkkojen Eurooppa välineeseen kuuluva liikenneosio on rahoitusväline, jonka avulla toteutetaan EU:n liikenneinfrastruktuuripolitiikkaa ja jonka tavoitteena on rakentaa uutta liikenneinfrastruktuuria tai parantaa ja kunnostaa olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria Euroopassa.

3.11 VÄLILLINEN HALLINNOINTI

milj. euroa
	2018	2017
EU:n muiden virastojen ja elinten toteuttamat	3 396	2 667
Kolmansien maiden toteuttamat	679	1 101
Kansainvälisten järjestöjen toteuttamat	3 337	3 014
Muiden yhteisöjen toteuttamat	3 569	1 478
Yhteensä	10 981	8 260

Välillisen hallinnoinnin menoista 4,2 miljardia euroa liittyy ulkoisiin toimiin (pääasiassa liittymistä valmisteleviin toimiin, humanitaariseen apuun, kansainväliseen yhteistyöhön ja naapurustoon). Menoista 6 miljardia liittyy Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseen (tutkimuksen, satelliittinavigointijärjestelmien ja koulutuksen kaltaisilla aloilla).

3.12 HENKILÖSTÖ- JA ELÄKEKULUT

milj. euroa
	2018	2017
Henkilöstökulut	6 454	6 193
Eläkekulut	4 476	3 808
Yhteensä	10 929	10 002

Eläkekuluissa on otettu huomioon työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen vakuutusmatemaattisesta uudelleenarvioinnista johtuvat muutokset, jotka eivät liity muihin vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Ne eivät siis ole tosiasiallisia vuoden aikana suoritettuja eläkemaksuja, jotka ovat merkittävästi vähäisempiä.

3.13 TYÖSUHDE-ETUUKSIIN LIITTYVIEN VAKUUTUSMATEMAATTISTEN OLETUSTEN MUUTOKSET

Tammikuun 1 päivästä 2018 alkaen sovelletaan tarkistettua EU:n tilinpäätössääntöä nro 12 ”Työsuhde-etuudet” (perustuu IPSAS 39 standardiin). Kyseisen säännön mukaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot (”työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset”) esitetään nettovarojen muutoksina eikä tuotto- ja kululaskelmassa. Uusi tilinpäätössääntö ei vaikuta näiden määrien arviointiin.

3.14 RAHOITUSKULUT

milj. euroa
	2018	2017
Korkokulut:
ottolainaus	1 260	1 373
muut	26	22
Arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista	126	324
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja veloista aiheutuneet tappiot	95	12
Rahoitusleasingsopimukset	73	81
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappiot	25	39
Rahoitusvarojen toteutuneet myyntitappiot	21	2
Muut	50	42
Yhteensä	1 677	1 896

Ottolainauksen korkokulut vastaavat rahoitusapuna myönnettävistä lainoista saatuja korkotuottoja (back-to-back).

3.15 MUUT KULUT

milj. euroa
	2018	2017
Hallinnolliset ja tietotekniset kulut	2 313	2 521
Käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	1 608	1 423
Varausten oikaisut	923	1 377
Kurssitappiot	341	446
Käyttöleasingkulut	424	414
Unionin tuomioistuimen määräämät sakkojen alentamiset	1	67
Muut	598	509
Yhteensä	6 208	6 756

Tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät kulut sisältyvät hallinnollisiin ja tietoteknisiin kuluihin ja ovat seuraavat:

milj. euroa
	2018	2017
Tutkimuskulut	385	376
Aktivoimattomat kehitysmenot	106	81
Yhteensä	491	456

3.16 SEGMENTTIRAPORTOINTI MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
	Älykäs ja osallistava kasvu	Kestävä kasvu	Turvallisuus ja kansalaisuus	Globaali Eurooppa	Hallinto	Ei sidottu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen (*2)	Yhteensä
BKTL-varat	—	—	—	—	—	105 780	105 780
Perinteiset omat varat	—	—	—	—	—	22 767	22 767
ALV	—	—	—	—	—	17 624	17 624
Sakot	—	—	—	—	—	6 740	6 740
Varojen takaisinperintä	1 395	777	6	35	0	2	2 215
Muut	1 223	48	109	228	5 077	(3 374 )	3 312
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2 619	825	115	262	5 077	149 540	158 438
Rahoitustuotot	282	0	0	16	0	2 816	3 115
Muut	170	(14)	(8)	6	337	887	1 379
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista	453	(13)	(8)	23	337	3 703	4 494
Tuotot yhteensä	3 072	812	107	285	5 414	153 243	162 932
Jäsenvaltioiden toteuttamat menot:
Maataloustukirahasto	—	(43 527 )	—	—	—	—	(43 527 )
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	—	(13 149 )	—	—	—	—	(13 149 )
EAKR ja koheesiorahasto	(30 230 )	—	—	—	—	—	(30 230 )
ESR	(11 935 )	—	—	—	—	—	(11 935 )
Muut	(437)	(596)	(1 762 )	(31)	—	—	(2 826 )
Komission, toimeenpanovirastojen ja erityisrahastojen toteuttamat	(11 565 )	(571)	(930)	(4 496 )	(13)	24	(17 551 )
EU:n muiden virastojen ja elinten toteuttamat	(2 767 )	2	(810)	(48)	—	226	(3 396 )
Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen toteuttamat	(505)	(74)	(202)	(3 236 )	(0)	—	(4 016 )
Muiden yhteisöjen toteuttamat	(2 696 )	(0)	2	(875)	(0)	—	(3 569 )
Henkilöstö- ja eläkekulut	(1 675 )	(369)	(447)	(699)	(6 697 )	(1 043 )	(10 929 )
Työsuhde-etuuksiin liittyvien vakuutusmatemaattisten oletusten muutokset	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskulut	(149)	(22)	(0)	(16)	(93)	(1 397 )	(1 677 )
Muut kulut	(1 945 )	(313)	(137)	(109)	(3 231 )	(472)	(6 208 )
Kulut yhteensä	(63 903 )	(58 620 )	(4 287 )	(9 510 )	(10 034 )	(2 661 )	(149 014 )
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(60 831 )	(57 808 )	(4 180 )	(9 225 )	(4 620 )	150 581	13 918

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain esitetyt tuotot ja kulut perustuvat arvioon, koska kaikki sitoumukset eivät liity monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen.

4. EHDOLLISET VELAT JA VARAT

4.1 EHDOLLISET VELAT

Ehdolliset velat ovat potentiaalisia tulevia maksuvelvoitteita, jotka voivat syntyä EU:lle aiempien tapahtumien tai tehtyjen oikeudellisten sitoumusten seurauksena. Ne riippuvat tulevista tapahtumista, jotka eivät ole kokonaan EU:n määräysvallassa. Ehdolliset velat liittyvät pääasiassa takauksiin (lainat ja rahoitusapuohjelmat) ja oikeudellisiin riskeihin. Kaikki ehdolliset velat rahoitetaan niiden toteutuessa EU:n (eli käytännössä EU:n jäsenvaltioiden) tulevista talousarvioista tulevina vuosina, lukuun ottamatta rahastojen kattamiin sakkoihin ja takauksiin liittyviä ehdollisia velkoja (ks. liitetieto 2.4.1).

4.1.1 Talousarviotakaukset

milj. euroa
	31.12.2018			31.12.2017
	Enimmäismäärä	Allekirjoitettu	Maksettu	Enimmäismäärä	Allekirjoitettu	Maksettu
EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät takaukset	40 417	30 889	20 510	37 479	28 950	19 972
ESIR-takuu	25 898	19 842	15 764	16 000	13 473	10 128
Yhteensä	66 315	50 731	36 273	53 479	42 423	30 100

Edellä olevassa taulukossa esitetään riski, joka aiheutuu EU:n talousarviolle mahdollisista tulevista maksuista, jotka liittyvät EIP-ryhmälle myönnettyihin takauksiin. Maksetut määrät on suoritettu lopullisille tuensaajille. Allekirjoitettuihin määriin sisältyvät jo maksettujen määrien lisäksi tuensaajien tai rahoituksen välittäjien kanssa allekirjoitetut sopimukset, joihin liittyviä määriä ei ole vielä maksettu. Enimmäismäärä on takauksen kokonaismäärä, jonka kattamiseen on sitouduttu EU:n talousarviosta eli jonka jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kattamaan.

EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät takaukset

EU:n talousarviosta on myönnetty takauksia EIP:n omista varoistaan kolmansille maille myöntämille lainoille. Myönnettyjen ja EU:n takauksella katettujen lainojen kokonaismäärä oli 20 510 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2018 (19 972 miljoonaa euroa vuonna 2017). EU:n talousarviotakaukset:

—	19 360 miljoonaa euroa (18 583 miljoonaa euroa vuonna 2017) ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston kautta (ks. liitetieto 2.4.1); ja

—	1 150 miljoonaa euroa (1 389 miljoonaa euroa vuonna 2017) suoraan jäsenvaltioille ennen liittymistä myönnetyille lainoille.

Edellä esitetyn 20 510 miljoonan euron maksettuna ilmoitetun määrän lisäksi EU on taannut 210 miljoonaa euroa Syyrialle myönnettyjä lainoja, joista on tehty varaukset.

EIP:n ulkoisen lainanantovaltuutensa puitteissa myöntämiin lainoihin liittyvä EU:n takaus on rajoitettu 65 prosenttiin jäljellä olevasta velasta vuoden 2007 jälkeen allekirjoitetuissa sopimuksissa (vuosia 2007–2013 ja 2014–2020 koskevat valtuutukset). Ennen vuotta 2007 tehdyissä sopimuksissa EU:n takaus on rajoitettu tiettyyn prosenttiosuuteen hyväksyttyjen lainajärjestelyjen enimmäismäärästä (useimmiten 65 prosenttia, mutta myös 70, 75 tai 100 prosenttia). Jos enimmäismäärää ei saavuteta, EU:n takaus annetaan koko lainakannalle.

Jotta voidaan määrittää EU:hun kohdistuva kokonaisriski 31. joulukuuta 2018, laskelmaan on sisällytettävä myös hyväksytyt lainat, joita koskevaa sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu (9 528 miljoonaa euroa), ja allekirjoitetut lainat, joita ei ole vielä maksettu (10 379 miljoonaa euroa).

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät maaliskuussa 2018 päätöksen (EU) 2018/412 (22) EU:n takuun kattamiin EIP:n rahoitustoimiin sovellettavan enimmäismäärän korotuksesta. EIP:n kanssa tehtyä takaussopimusta on päivitetty vastaavasti, minkä vuoksi EU:n enimmäisriski kasvoi 3,4 miljardia euroa vuonna 2018.

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)

ESIR-rahastolla pyritään parantamaan EIP-ryhmän riskinkantokykyä antamalla EIP:lle valmiudet laajentaa sijoituksiaan EU:ssa. ESIR-rahaston tavoitteena on tukea lisäinvestointeja EU:ssa ja pienten yritysten rahoituksen saantia. ESIR-rahasto ei ole suppeassa merkityksessä erillinen oikeushenkilö eikä investointirahasto. ESIR-rahaston riskivaraus tarjoaa EIP:lle suojaa rahoitettavien toimien aiheuttamien potentiaalisten tappioiden varalta. Se muodostuu EIP:n omasta pääomasta vaiheittain osoitetusta vähintään 7,5 miljardin euron rahoitusosuudesta ja enintään 26 miljardin euron suuruisista EU:n talousarviotakauksista (ESIR-rahaston EU-takaus). ESIR-rahaston EU-takaus myönnetään EIP:lle EU:n ja EIP:n välisellä sopimuksella, jäljempänä ESIR-sopimus. ESIR-sopimusta muutettiin vuonna 2018, jotta voitiin ottaa huomioon ESIR-rahaston EU-takauksen korotus 26 miljardiin euroon muutetun ESIR-asetuksen (asetus (EU) 2017/2396) mukaisesti.

ESIR-rahaston toimet toteutetaan kahden ikkunan kautta: EIP toteuttaa infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan (EU:n takaus 19,5 miljardia euroa) ja Euroopan investointirahasto (EIR) pk-yritysikkunan (EU:n takaus 6,5 miljardia euroa). Niillä kummallakin on velkasalkku ja pääomasalkku. EIR toimii EIP:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti ja EIP:n takauksen perusteella, jolla puolestaan on EU:n vastatakaus.

EU:lla ja EIP:llä on omat erilliset tehtävänsä ESIR-rahastossa. ESIR-rahasto on perustettu EIP:n yhteyteen. EIP rahoittaa toimet (vieraan ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset) ja lainaa tätä varten tarvittavat varat pääomamarkkinoilta. Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan osalta EIP tekee sijoituspäätökset itsenäisesti ja hallinnoi toimia noudattaen omia sääntöjään ja menettelyjään. Sama koskee EIR:n hallinnoimia pk-yritysikkunan toimia.

Käytössä on erityinen hallintorakenne sen varmistamiseksi, että ESIR-rahaston puitteissa tehdyillä sijoituksilla keskitytään nimenomaisena tavoitteena olevaan markkinoiden toimintapuutteiden poistamiseen ja että sijoitukset voidaan ottaa EU:n takauksen piiriin. Riippumattomista asiantuntijoista muodostuva investointikomitea tutkii jokaisen EIP:n infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan osalta ehdottaman hankkeen ja määrittää, voidaanko se kattaa EU:n takauksella. Kun asiantuntijat ovat varmistaneet hankkeen olevan tukikelpoinen toimi, joka voidaan kattaa ESIR-takauksella, päätökseen jatkaa hanketta ja sen hallinnointiin sovelletaan EIP:n tavanomaista hankkeiden elinkaarta ja hallintoa koskevaa prosessia. Pk-yritysikkunan osalta investointikomitean tehtävä rajoittuu pk-yritysikkunan tuotteiden kuvausta koskevaan neuvontaan. ESIR-rahaston johtokunta ja ESIR-rahaston toimitusjohtaja hyväksyvät kuvauksen. ESIR-rahastoa valvoo myös johtokunta, jossa on viisi jäsentä. Jäsenistä kolme on komission nimittämiä, yksi EIP:n nimittämä ja yksi Euroopan parlamentin nimittämä. Euroopan parlamentin nimittämällä jäsenellä ei ole äänioikeutta. Päätökset tehdään yksimielisesti, ja jos yksimielisyyteen ei päästä, äänioikeutettujen jäsenten kesken yksimielisesti. Johtokunta ei tee sijoituspäätöksiä.

EU:n tehtävänä on tarjota EU:n talousarviotakaus osalle potentiaalisista tappioista, jotka EIP voi kärsiä sijoituksistaan vieraan ja oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin. Näin ollen EU ei puutu ESIR-rahaston toimien valintaan ja hallinnointiin eikä sijoita varoja ESIR-rahaston toimiin. EU ei myöskään ole suoraan ESIR-rahaston rahoitusvälineiden sopimuspuoli. Koska EU:n tilinpäätössääntöjen (ja IPSAS-standardien) mukaiset konsolidointia koskevat valvonnan perusteet ja tilinpäätösvaatimukset eivät täyty, asianomaisia omaisuuseriä ei merkitä EU:n konsolidoituun tilipäätökseen.

EU:n EIP-ryhmälle ESIR-rahaston puitteissa myöntämä takaus merkitään EU:n tilinpäätössääntöjen mukaisesti kirjanpidossa rahoitusvakuuteen liittyväksi velaksi infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan velkasalkun osalta ja johdannaiseksi (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi tai veloiksi) molempien pääomasijoitussalkkujen osalta. Lisäksi tässä viitetiedossa esitetään ESIR-takuuseen liittyvä ehdollinen velka.

ESIR-rahaston infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan velkasalkun osalta EU:n takaus kattaa EIP:n toteuttamien rahoitustoimien suuririskisimmän osan, joka koostuu pääasiassa vakiomuotoisista lainoista ja takauksista. EU:lta vaaditaan vakuuteen perustuvaa maksua, kun velallinen ei suorita maksua eräpäivään mennessä tai kun velkoja järjestellään uudelleen. EU:n takauksesta maksetaan korvaus suhteessa EU:n ottamaan riskiin siten, että riskiin liittyvät tulot, jotka EIP saa takauksen kohteena olevista toimista, jaetaan EIP:n ja EU:n välillä. EU:n saamilla tuloilla olisi ensisijaisesti katettava tappiot, jotka syntyvät takauksen kohteena olevista toimista. EU:n takaus merkitään tämän vuoksi kirjanpitoon rahoitusvakuuteen liittyväksi velaksi ja arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, joka on saatavien maksujen (EU:n tulot) nykyarvo. Myöhempinä tilinpäätöspäivinä rahoitusvakuuteen liittyvä velka arvostetaan odotettujen tappioiden määrään tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tarvittaessa vähennetty kertyneet saadut tulot, sen mukaan kumpi näistä määristä on suurempi. Rahoitusvakuuteen liittyvä velka esitetään tilinpäätöksessä vähennettynä EU:n vastaisuudessa saamilla tuloilla. Velan määrä oli nolla euroa 31. joulukuuta 2018 (nolla euroa vuonna 2017) – ks. liitetieto 2.11.3.

ESIR-rahaston infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan pääomasijoitussalkun (joka koostuu suorista oman pääoman ehtoisista sijoituksista, oman pääoman luonteisista sijoituksista ja etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevista lainoista) puitteissa EIP sijoittaa samoin ehdoin omalla riskillään ja EU:n riskillä. Näin ollen EU:n takaus kattaa EU:n takaaman osan oman pääoman ehtoisista sijoituksista, negatiiviset arvontarkistukset (realisoitumattomat tappiot) jokaisena tilinpäätöspäivänä, sijoitusten purkamisen yhteydessä realisoituneet tappiot ja EIP:n rahoituskustannukset. Jos sijoituksen, jolle tehtiin aiemmin negatiivinen arvontarkistus, arvo on noussut myöhempänä tilinpäätöspäivänä, EIP maksaa enintään sijoituksen alkuperäistä hankintamenoa vastaavan määrän EU:lle. Sijoituksen purkamisen yhteydessä EU on oikeutettu saamaan myös ne sijoituksen tuotot, jotka ylittävät alkuperäisen hankintamenon. EU:n takauksesta maksetaan korvaus tuloista, jotka EIP saa takauksen kohteena olevista toimista, mukaan lukien korot, osingot ja realisoituneet voitot. EU ja EIP selvittävät keskenään maksujen saldon vuosittain laskemalla nettomäärän, josta on vähennetty tappiot ja tulot.

ESIR-rahaston infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan pääomasijoitussalkun osalta EU takaa EIP:n rahoittamat ja EIR:n hallinnoimat pääomasijoitukset riskipääomarahastoihin ja pääomasijoitusrahastoihin. EU:n takaus myönnetään salkkupohjalta kahdelle salkulle: alaikkuna 1 ja alaikkuna 2. ESIR-takuu kattaa takauksen saaneiden investointien arvon alentumisen ja realisoituneet tappiot sekä EIP:n rahoituskulut. EU on oikeutettu korvaukseen riskistä takauksen saaneiden toimien johdannaisten ja realisoituneiden voittojen muodossa. Alaikkunan 2 osalta myös EU:n Horisontti 2020 ohjelmasta tehdään osittain sijoituksia samaan pääoman ehtoisten sijoitusten salkkuun (EU:n rahoittama H2020-investointi katsotaan EU:n tilinpäätöksessä myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi) ja se vastaa ensin investointien tappioista. Myöhemmin syntyvät tappiot katetaan EU:n takauksesta ja EIR:stä.

ESIR-rahaston pääomasijoitussalkun ESIR-takaus luokitellaan johdannaisinstrumentiksi ja kirjataan rahoitusvaroihin tai rahoitusvelkoihin tulosvaikutteisesti käypään arvoon. ESIR-rahaston pääomasijoitussalkun EU-takauksen käypä arvo oli 31. joulukuuta 2018 14 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa vuonna 2017) – ks. liitetieto 2.4.2.

Tämä ehdollinen velka sisältää COSME- ja Horisontti 2020 ohjelmien, CCS- ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevien ohjelmien toimet, jotka on katettu ESIR-rahaston EU-takauksella pk-yritysikkunan velkasalkun puitteissa.

EU:n takauksiin liittyvät mahdolliset maksut suoritetaan ESIR-takuurahastosta – ks. liitetieto 2.4.1. Takuurahastolla oli vuoden 2018 lopussa varoja 5 452 miljoonaa euroa(3 504 miljoonaa euroa vuonna 2017). Lisäksi on sidottu, mutta ei vielä maksettu 2 688 miljoonaa euroa (2 633 miljoonaa euroa vuonna 2017). Kyseinen määrä sisältyy maksamatta oleviin sitoumuksiin liitetiedossa 5.1. Vuonna 2018 ESIR-takuurahastosta maksettiin 61 miljoonaa euroa takauksia.

4.1.2 Rahoitusapuun liittyvät takaukset (otto- ja antolainaustoiminta)

milj. euroa
	31.12.2018			31.12.2017
	Nostettu	Nostamatta	Yhteensä	Nostettu	Nostamatta	Yhteensä
ERVM-lainat	47 400	—	47 400	47 456	—	47 456
Maksutaselainat	1 734	—	1 734	3 114	—	3 114
Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat	4 388	980	5 368	3 924	460	4 384
Euratom-lainat	254	200	454	250	250	500
Yhteensä	53 775	1 180	54 955	54 744	710	5 554

EU:n talousarviosta myönnetään takaus lainoille back-to-back toimissa, joilla komissio rahoittaa lainanantoa jäsenvaltioille ja kolmansille maille. Nämä lainat on jo kirjattu ehdollisiksi veloiksi EU:n taseessa – ks. lisätietoja liitetiedosta 2.11.1. Jos näiden lainoilla rahoitettujen back-to-back lainojen takaisinmaksussa tapahtuu laiminlyöntejä, laiminlyödyt maksut katetaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 14 artiklan mukaisesti täysimääräisesti EU:n talousarviosta:

—	ERVM:n puitteissa myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus vain EU:n talousarviosta,

—	maksutaselainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus vain EU:n talousarviosta,

—	makrotaloudellista rahoitusapua varten otetut lainat katetaan ensi kädessä ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta (ks. liitetieto 2.4.1) ja sen jälkeen EU:n talousarviosta; ja

—	jäljellä olevat Euratom-lainat katetaan kokonaisuudessaan ensisijaisesti kolmansilta saaduilla takauksilla. Takuurahasto kattaa ulkoisen lainanannon siltä osin kuin kolmansien antamilla takauksilla ei voida kattaa mahdollisia tappioita.

Lainavaroilla rahoitetut selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat eivät kuulu EU:n talousarviotakauksen piiriin. Niiden vakuutena on sen sijaan selvitystilassa olevan EHTY:n rahoitusvaroja – ks. liitetieto 2.4.1.

4.1.3 EU:n rahoitusvälineille myönnetyt takaukset

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Horisontti 2020	1 467	1 297
Riskinjakorahoitusväline	642	654
Verkkojen Eurooppa väline	579	490
Muut	29	32
Yhteensä	2 717	2 473

Varainhoitoasetuksen 210 artiklan 1 kohdassa säädetään, että rahoitusvälineeseen liittyvät talousarviomenot ja unionin rahoitusvastuu eivät saa missään tapauksessa ylittää rahoitusvälinettä varten tehtyä määrärahasitoumusta. Näin suljetaan pois mahdollisuus, että talousarvioon kohdistuisi ehdollisia velkoja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näillä veloilla on vasta-erä taseen vastaavaa puolella tai että niiden vakuutena talousarviositoumuksia, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi. Edellä esitetyistä ehdollisista veloista on vähennetty asianomaisista välineistä tehdyt rahoitusvaraukset – ks. liitetieto 2.10.

4.1.4 Oikeustapaukset

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Sakot	3 187	3 242
Maatalous	653	1 737
Koheesio	26	3
Muut	1 867	481
Yhteensä	5 732	5 463

Sakot

Nämä määrät koskevat sakkoja, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta ja jotka sakon saaneet yritykset ovat alustavasti maksaneet. Lisäksi sakon määräämistä koskevaan komission päätökseen on joko haettu muutosta tai ei tiedetä, haetaanko siihen muutosta. Ehdollinen velka säilytetään siihen saakka kunnes unionin tuomioistuin on antanut asiassa lainvoimaisen päätöksen tai muutoksenhakuaika päättyy. Alustaville maksuille kertynyt korko sisältyy varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen, ja se esitetään myös ehdollisena velkana määriin liittyvän komission omistusoikeuden epävarmuuden osoittamiseksi.

Jos EU häviää jonkin määrättyihin sakkoihin liittyvän oikeudenkäynnin, alustavasti maksetut varat palautetaan yrityksille. Sakkoihin liittyviä määriä ei oteta tuloina talousarvioon ennen kuin sakot ovat varmoja (varainhoitoasetuksen 107 artikla).

Maatalous

Tämä erä sisältää sellaiset ehdolliset velat jäsenvaltioille, jotka liittyvät maataloustukirahaston menojen sääntöjenmukaisuustarkastusten seurauksena tehtyihin päätöksiin sekä maaseudun kehittämistä ja liittymistä valmistelevia toimia koskeviin rahoitusoikaisuihin, joista unionin tuomioistuin ei ole vielä antanut tuomiota. Menettelyn kesto unionin tuomioistuimessa määrää sen, milloin velan lopullinen määrä vahvistetaan ja minkä vuoden talousarviosta velallisen hyväksi ratkaistun muutoksenhaun vaikutus katetaan.

Koheesio

Tämä erä sisältää sellaiset ehdolliset velat jäsenvaltioille, jotka liittyvät koheesiopolitiikan piiriin kuuluviin toimiin. Asioissa odotetaan suullisen kuulemisen päivämäärää tai unionin tuomioistuimen tuomiota.

Muut oikeustapaukset

Tämä erä liittyy EU:ta vastaan nostettuihin käsiteltävinä oleviin vahingonkorvauskanteisiin ja muihin oikeusriitoihin sekä näihin liittyviin arvioituihin kustannuksiin. On huomattava, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 340 artiklan nojalla nostetuissa vahingonkorvauskanteissa kantajan on näytettävä toteen, että toimielin on vakavasti rikkonut oikeussääntöä, jonka tarkoituksena on antaa yksityisille oikeuksia, että kantaja on kärsinyt todellista vahinkoa ja että lainvastaisen teon ja vahingon välillä on suora syy-yhteys. Suurin osa vuoden 2018 määrästä koskee Euroopan komissiota vastaan nostettua vahingonkorvauskannetta, joka liittyy sulautuman kieltoa koskevaan päätökseen. Oikeustapaus on melko uusi ja varhaisessa vaiheessa. Koska luotettava arvio puuttuu, esitetty määrä perustuu vaadittuun määrään.

4.2 EHDOLLISET VARAT

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Saadut vakuudet:
suoritustakuut	321	352
muut vakuudet	19	22
muut ehdolliset varat	25	34
Yhteensä	366	409

Tuensaajilta vaaditaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EU:n rahoitusta saavat tuensaajat noudattavat EU:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

5. TALOUSARVIOSITOUMUKSET JA OIKEUDELLISET SITOUMUKSET

Tässä liitetiedossa annetaan tietoja talousarviomenettelystä ja tulevista rahoitustarpeista (tässä ei siis käsitellä velkojen tilannetta 31. joulukuuta 2018).

Jäsenvaltioiden hyväksymässä monivuotisessa rahoituskehyksessä määritetään ohjelmat ja vahvistetaan otsakekohtaiset maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen enimmäismäärä, joiden puitteissa EU voi tehdä talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia ja suorittaa maksuja seitsemän vuoden aikana – ks. talousarvion toteuttamiskertomuksen liitetiedoissa oleva taulukko 1.1.

Neuvosto (jäsenvaltiot) on hyväksynyt monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 16 artiklassa luodaan suora yhteys maataloustukirahaston menojen vuotuisen enimmäismäärän ja monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen välille. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat myös hyväksyneet maataloustukirahaston menoja koskevat perussäädökset, joissa vahvistetaan jäsenvaltioittain menot koko ohjelmakaudelle 2014–2020.

Oikeudelliset sitoumukset koskevat ohjelmia, hankkeita tai allekirjoitettuja sopimuksia, joissa EU on osapuoli ja jotka näin sitovat EU:ta oikeudellisesti. Oikeudellisen sitoumuksen tekeminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa (EU:lle) velvoitteen, josta aiheutuu meno (varainhoitoasetuksen 2 artiklan 37 kohta).

Talousarviositoumus tehdään periaatteessa ennen oikeudellista sitoumusta. Joissakin monivuotisissa ohjelmissa tai hankkeissa toimitaan kuitenkin päinvastoin. Tällöin tarvittavat talousarviositoumukset tehdään vuotuisissa erissä usean vuoden aikana, jos perussäädöksessä niin säädetään. Yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (23) 76 artiklassa säädetään esimerkiksi koheesiopolitiikan osalta, että ohjelman hyväksymisestä annettu komission päätös muodostaa varainhoitoasetuksessa tarkoitetun rahoituspäätöksen, mutta unionin talousarviositoumukset toteutetaan kunkin ohjelman osalta rahastokohtaisina vuotuisina erinä 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 välisenä aikana. Muissa oikeusperustoissa voi olla vastaavia säännöksiä. Tämän vuoksi EU voi olla oikeudellisesti sitoutunut maksamaan tietyt määrät, joista ei ole vielä tehty talousarviositoumusta – ks. jäljempänä liitetiedot 5.2 ja 5.3.

Jos talousarviositoumus on tehty, mutta sen mukaisia maksuja ei ole vielä suoritettu, jäljellä olevaa määrää kutsutaan maksattamatta olevaksi sitoumukseksi. Se voi liittyä (usein monivuotisiin) ohjelmiin tai hankkeisiin, joita koskevat sopimukset on allekirjoitettu ja joita koskevat maksut suoritetaan vasta myöhempinä vuosina. Maksattamatta olevat sitoumukset ovat tulevien vuosien velvoitteita. Koska tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisena ja talousarvion toteuttamiskertomukset kassaperusteisena, osa maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärästä on jo kirjattu kuluiksi ja merkitty velaksi taseeseen (ks. liitetiedot 2.12 ja 2.13). Nämä menot lasketaan saatujen menoilmoitusten ja laskujen perusteella. Jos EU:lle ei ole vielä toimitettu menoilmoituksia, arvioidaan ohjelman tai hankkeen toteutusaste – ks. jäljempänä liitetieto 5.1. Velka poistetaan taseesta, kun maksattamatta oleviin sitoumuksiin liittyvät maksut suoritetaan vuoden 2018 joulukuun 31. päivän jälkeen. Sitä osaa maksattamatta olevista sitoumuksista, jota ei ole vielä kirjattu kuluksi, ei sisällytetä velkoihin vaan se esitetään jäljempänä.

Jäljempänä esitetään siis määrät, jotka EU on 31. joulukuuta 2018 mennessä sitoutunut maksamaan täyttääkseen sopimusvelvoitteensa ja jotka tämän vuoksi on rahoitettava EU:n tulevista talousarvioista.

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi	5.1	235 836	221 391
Voimassa olevaan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvat yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin varoihin liittyvät oikeudelliset sitoumukset, jotka odottavat toteuttamista	5.2	143 883	211 688
Merkittävät oikeudelliset sitoumukset muilla aloilla	5.3	18 126	20 030
Yhteensä		397 845	453 109

5.1 TALOUSARVIOSITOUMUKSET, JOITA EI OLE VIELÄ KIRJATTU KULUIKSI

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi	235 836	221 391

Edellä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä (281 175 miljoonaa euroa) (ks. talousarvion toteuttamiskertomuksen liitetiedoissa oleva taulukko 4.4) niihin liittyvät, taseeseen veloiksi ja tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät. Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Kuten edellä on todettu, maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä.

On huomattava, että ennakkomaksujen kokonaismäärä oli 50 miljardia euroa 31. joulukuuta 2018 (ks. liitetieto 2.5). Ennakkomaksut ovat jo maksettuja talousarviositoumuksia, ja ne vähentävät maksattamatta olevia sitoumuksia. Näiden varojen katsotaan kuitenkin kuuluvan EU:lle eikä tuensaajille siihen asti kun sopimusvelvoitteet on täytetty. Ne ovat näin ollen edellä esitettyjen maksattamatta olevien sitoumusten kaltaisia eriä, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi.

5.2 VOIMASSA OLEVAAN MONIVUOTISEEN RAHOITUSKEHYKSEEN KUULUVAT YHTEISTYÖSSÄ JÄSENVALTIOIDEN KANSSA HALLINNOITAVIIN VAROIHIN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET SITOUMUKSET, JOTKA ODOTTAVAT TOTEUTTAMISTA

milj. euroa
Rahastot	Rahoituskehys 2014–2020 (A)	Tehdyt oikeudelliset sitoumukset (B)	Talousarviositoumukset (C)	Oikeudelliset sitoumukset, joista vähennetty talousarviositoumukset (B–C)
Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto	262 408	262 408	179 831	82 578
Euroopan sosiaalirahasto	92 935	92 819	65 230	27 588
Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline				—
Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	3 814	3 814	2 670	1 144
OTSAKE 1 B: KOHEESIOPOLITIIKAN RAHASTOT	359 157	359 041	247 731	111 310
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto	100 079	100 079	70 748	29 331
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto	5 749	5 749	4 048	1 702
OTSAKE 2: LUONNONVARAT	105 828	105 828	74 795	31 033
Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto	5 028	4 393	3 577	816
Sisäisen turvallisuuden rahasto	3 016	2 883	2 159	724
OTSAKE 3: TURVALLISUUS JA KANSALAISUUS	8 044	7 276	5 736	1 540
Yhteensä	473 030	472 145	328 262	143 883

Nämä ovat oikeudellisia velvoitteita, joiden mukaisiin maksuihin EU on sitoutunut hyväksyessään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavia toimenpideohjelmia. Komission päätös toimenpideohjelman hyväksymisestä on varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös. Siitä tulee kyseisessä asetuksessa tarkoitettu oikeudellinen sitoumus, kun päätöksestä on ilmoitettu asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 76 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Unionin talousarviositoumukset toteutetaan kunkin ohjelman osalta rahastokohtaisina vuotuisina erinä 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Suoritusvaraukseen liittyvät talousarviositoumukset tehdään kussakin ohjelmassa erikseen muista ohjelmaan kohdennettavista määrärahoista.”

Edellä olevassa taulukossa esitetään ensin koko monivuotinen rahoituskehys (sarake A) ja sen jälkeen oikeudelliset sitoumukset, joista ei ole vielä tehty talousarviositoumuksia vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeissa 1B, 2 ja 3. Nämä oikeudelliset sitoumukset ovat siis avoinna olevia määriä, jotka EU on sitoutunut maksamaan vuoden 2018 joulukuun 31. päivän jälkeen. Sarakkeessa B esitetään komission vuoden loppuun mennessä tekemät oikeudelliset sitoumukset, ja sarakkeessa C niihin liittyvät talousarviositoumukset vuoden lopussa.

5.3 MERKITTÄVÄT OIKEUDELLISET SITOUMUKSET MUILLA ALOILLA

milj. euroa
	31.12.2018	31.12.2017
Verkkojen Eurooppa väline	11 554	12 676
ITER	1 489	1 496
Copernicus	1 267	1 841
Galileo-ohjelma	493	253
Kalastussopimukset	46	133
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset	2 352	2 577
Muut sopimukset	924	1 054
Yhteensä	18 126	20 030

Nämä määrät liittyvät pitkäaikaisiin oikeudellisiin sitoumuksiin, joita ei ollut vielä katettu talousarviossa maksusitoumusmäärärahoilla vuoden lopussa. Nämä sitovat velvoitteet budjetoidaan vuotuisina erinä ja maksut suoritetaan tulevina vuosina.

Tietyt tärkeät ohjelmat (ks. jäljempänä) voidaan toteuttaa vuotuisina erinä varainhoitoasetuksen 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tällä tavoin EU voi tehdä oikeudellisia sitoumuksia (allekirjoittaa avustus-, valtuutus- ja hankintasopimuksia) tiettynä vuonna käytettävissä olevia maksusitoumusmäärärahoja suuremmalle määrälle. Tämän vuoksi huomattava osa voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaismäärärahoista voi olla jo sidottu. Kyseessä ovat erityisesti seuraavat ohjelmat:

Verkkojen Eurooppa väline (CEF)

Verkkojen Eurooppa välineestä annetaan rahoitustukea Euroopan laajuisille verkoille, jotta voidaan tukea yhteistä etua koskevia infrastruktuurihankkeita liikenne-, televiestintä- ja energia-alalla. Verkkojen Eurooppa välinettä koskevat oikeudelliset sitoumukset kattavat liikenteen osalta täytäntöönpanokauden 2014–2023. Energian osalta kausi päättyy 31. joulukuuta 2024. Näiden sitoumusten oikeusperusta on 11. joulukuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013 Verkkojen Eurooppa välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129). Tämän asetuksen 19 artiklassa säädetään vuosierien käyttämisestä.

Copernicus

Copernicus on Euroopan maanseurantaohjelma – ks. myös liitetieto 2.2. Nämä sitoumukset ovat voimassa vuoteen 2020 saakka. Komissio on allekirjoittanut Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 377/2014 (24) mukaisesti valtuutussopimukset Euroopan avaruusjärjestön (ESA), Euroopan sääsatelliittijärjestön (Eumetsat), Mercatorin ja Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kanssa. Kyseisen asetuksen 8 artiklassa säädetään mahdollisuudesta jakaa sitoumukset vuosieriin.

ITER – Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori

Näillä sitoumuksilla on tarkoitus kattaa ITER-laitosten tulevat rahoitustarpeet vuoteen 2021 saakka. EU:n (Euratomin) rahoitusosuus ITER-organisaatiossa toteutetaan Fusion for Energy yhteisyrityksen kautta. Rahoitusosuuksia on myös jäsenvaltioilla ja Sveitsillä. Nämä sitoumukset on tehty eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom muuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/791/Euratom (25) perusteella. Kyseisessä päätöksessä säädetään mahdollisuudesta jakaa sitoumukset vuosieriin. ITER perustettiin hallinnoimaan ITER-laitteistoa, kannustamaan ITER-laitteiston käyttämiseen, edistämään yleistä tietämystä fuusioenergiasta ja lisäämään sen hyväksyntää sekä hoitamaan muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen ITERin tavoitteiden saavuttamiseksi. ITER-yhteisyritykseen osallistuvat EU, Kiina, Intia, Venäjä, Etelä-Korea, Japani ja Yhdysvallat.

Galileo-ohjelma

Nämä määrät on osoitettu Galileo-ohjelmalle, jonka puitteissa kehitetään globaalia eurooppalaista satelliittinavigointijärjestelmää – ks. myös liitetieto 2.2. Nämä sitoumukset ovat voimassa vuoteen 2020 saakka. Komissio on allekirjoittanut ESAn kanssa valtuutussopimuksen asetuksen (EU) N:o 1285/2013 mukaisesti (26). Kyseisen asetuksen 9 artiklassa säädetään mahdollisuudesta jakaa sitoumukset vuosieriin.

Kalastussopimukset

Nämä sitoumukset on tehty kolmansien maiden kanssa vuoteen 2023 ulottuvien kansainvälisten kalastussopimusten mukaisten toimien toteuttamiseksi. Sitoumukset perustuvat kutakin kolmatta maata koskeviin neuvoston päätöksiin (esim. 4. maaliskuuta 2019 annettu neuvoston päätös (EU) 2019/385 (27) Euroopan unionin ja Norsunluurannikon tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (2018–2024) tekemisestä), ja niitä pidetään kansainvälisinä sopimuksina, joihin sisältyy monivuotisia oikeuksia ja velvoitteita.

Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

Näiden vuokrasopimusten jäljellä olevana voimassaoloaikana on suoritettava niistä tehtyjen sopimusten mukaisesti seuraavat minimimaksut:

milj. euroa
	Vuokramaksujen vähimmäismäärä
	Erääntymiseen  < 1 vuosi	Erääntymiseen  1–5 vuotta	Erääntymiseen  > 5 vuotta	Yhteensä
Rakennukset	439	943	940	2 321
Atk-laitteet ja muut laitteet	9	21	0	31
Yhteensä	448	964	940	2 352

Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut aikomuksestaan erota Euroopan unionista. Siksi Euroopan lääkeviraston (EMA) kotipaikka siirrettiin asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainnin osalta 14 päivänä marraskuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1718 (28) Lontoosta Amsterdamiin. Lontoon liiketilojen nykyinen vuokrasopimus päättyy vuonna 2039, joten sopimus on päätettävä ennenaikaisesti tai siitä on tehtävä siirto- tai alivuokrasopimus kolmannen osapuolen kanssa.

Edellä olevassa taulukossa ilmoitetut määrät sisältävät 468 miljoonaa euroa, jotka on vielä maksettava tämän vuokrasopimuksen perusteella. Mahdollinen tuleva taloudellinen nettovaikutus konsolidoituun tilinpäätökseen riippuu kuitenkin vuokranantajan kanssa käytävistä sopimuksen päättämistä koskevista neuvotteluista tai kolmannen osapuolen kanssa tehtävän alivuokrasopimuksen sopimusehdoista.

Muut sopimukset

Tämä erä sisältää määrät, joita vastaavat maksut on vielä suoritettava sopimusten voimassaoloaikana. Suurin yksittäinen määrä (87 miljoonaa euroa) liittyy Euroopan parlamentin rakennushankkeisiin.

6. RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EU:n rahoitusriskien hallintaa koskevat tiedot liittyvät:

—

rahoitusavun myöntämistä koskevaan otto- ja antolainaustoimintaan; komissio on toteuttanut kyseisen avun käyttämällä seuraavia välineitä: Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi, maksutaselainat, makrotaloudellinen rahoitusapu, Euratom-lainat sekä (selvitystilassa olevan) Euroopan hiili- ja teräsyhteisön lainat,

—	treasury-toimintoihin, jotka komissio on toteuttanut EU:n talousarvion toteuttamiseksi ja joihin kuuluvat myös sakkojen tuloutukset,

—	talousarviotakauksia varten perustetuissa rahastoissa oleviin varoihin (ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto, ESIR-takuurahasto ja EKKR-takuurahasto); ja

—	EU:n talousarviosta rahoitettuihin rahoitusvälineisiin.

6.1 RISKITYYPIT

Markkinariski on riski siitä, että rahoitusvälineen käypä arvo tai vastaiset rahavirrat vaihtelevat markkinahintojen muutoksista johtuen. Markkinariski käsittää paitsi tappion myös voiton mahdollisuuden. Siihen kuuluvat valuuttariski, korkoriski ja muu hintariski (EU:hun ei kohdistu merkittävää muuta hintariskiä).

—	Valuuttariski on riski siitä, että EU:n toimien tai sen sijoitusten arvo vaihtelee valuuttakurssimuutosten vuoksi. Tämä riski aiheutuu yhden valuutan arvon muuttumisesta suhteessa toiseen valuuttaan.

—	Korkoriski liittyy mahdollisuuteen siitä, että arvopaperin, erityisesti joukkovelkakirjalainan, arvo pienenee korkojen noustessa. Nouseva korkotaso yleensä laskee kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen hintaa ja päinvastoin.

Luottoriski on tappion riski, joka aiheutuu siitä mahdollisuudesta, että velallinen/lainanottaja ei maksa takaisin lainaa tai muuta luottoa (pääomaa, korkoa tai ei kumpaakaan) tai rikkoo muuten sopimuksesta johtuvia velvoitteita. Lainan takaisinmaksu voi viivästyä, lainanottajan maksuja voidaan joutua järjestelemään uudelleen tai velallinen voi joutua konkurssiin.

Likviditeettiriski tarkoittaa riskiä siitä, että omaisuuserää on hankala myydä; esimerkiksi tiettyä arvopaperia tai muuta omaisuuserää ei voida myydä riittävän nopeasti markkinoilla tappion estämiseksi tai velvoitteen täyttämiseksi.

6.2 RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA

EU:n talousarvion toteuttaminen perustuu yhä enemmän toimenpideohjelmiin liittyvien rahoitusvälineiden käyttöön. Lisätietoja näistä instrumenteista on liitetiedossa 2.4.1.

Useimmille rahoitusvälineille on yhteistä se, että toteutus on delegoitu joko EIP-ryhmälle (mukaan lukien EIR) tai muille rahoituslaitoksille komission ja asianomaisen rahoituslaitoksen välisellä sopimuksella. Kyseisten rahoituslaitosten kanssa tehtyihin sopimuksiin sisältyy välittäjiä koskevia tiukkoja ehtoja ja velvoitteita. Niillä varmistetaan, että EU:n rahavarojen käyttöä hallinnoidaan ja niistä raportoidaan asianmukaisesti. Kun rahoitusosuus on sidottu johonkin välineeseen, varat siirretään rahoituslaitoksen avaamalle erilliselle pankkitilille (varainhoitotili). Rahoituslaitos voi käytettävästä välineestä riippuen käyttää varainhoitotilillä olevia varoja esimerkiksi lainojen myöntämiseen, velkainstrumenttien liikkeeseenlaskuun, oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin tehtäviin sijoituksiin tai takauksiin perustuvien maksujen suorittamiseen. Rahoitusvälineiden tuotot on pääsääntöisesti palautettava EU:n talousarvioon.

Rahoitusvälineisiin liittyvä riski on rajoitettu niistä tehdyissä sopimuksissa asetettuun enimmäismäärään, joka on kyseiselle instrumentille talousarviossa osoitettu määrä. Komission vastuulla on usein hankkeen suuririskisin osa (first loss piece). Lisäksi näillä instrumenteilla on tarkoitus tarjota rahoitusta sellaisille tuensaajille, joiden toimintaan liittyy keskimääräistä suurempi riski ja joilla on vaikeuksia saada rahoitusta kaupallisilta luotonantajilta. Tämän vuoksi on todennäköistä, että EU:n talousarviosta joudutaan kattamaan jonkin verran tappioita.

Rahoitusinstrumenttien arvostaminen

Seuraavia rahoitusvarojen ja velkojen luokkia ei arvosteta käypään arvoon: käteisvarat ja muut rahavarat, myönnetyt lainat, saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista sekä otetut lainat ja muut jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävät rahoitusvelat. Kyseisten rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan kohtuullisen hyvin niiden käypää arvoa.

Rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

EU:n lainanottoon ja antoon sekä niihin liittyviin treasury-toimintoihin sovelletaan näitä toimintoja koskevia neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöksiä ja tapauksen mukaan EU:n sisäisiä ohjeita. Eri osa-alueista, kuten lainanotosta, lainanannosta sekä treasury-toiminnoista, on annettu kirjalliset menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Antolainaustoiminta rahoitetaan back-to-back-lainoilla (laina myönnetään samoin ehdoin kun sitä on otettu), jolloin avoimia valuutta- tai korkopositioita ei ole.

Treasury-toiminnot

Talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavien komission treasury-toimintojen säännöistä ja periaatteista säädetään neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014 (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2016/804 (29) sekä varainhoitoasetuksessa.

Edellä mainittujen asetusten mukaisesti sovelletaan seuraavia perusperiaatteita:

—	Jäsenvaltiot asettavat EU:n omat varat sen käyttöön maksamalla ne tileille, jotka on avattu tätä tarkoitusta varten komission nimissä kunkin jäsenvaltion valtiokonttoriin tai kansalliseen keskuspankkiin. Komissio nostaa varoja kyseisiltä tileiltä ainoastaan kattaakseen käteisvaratarpeensa.

—	Jäsenvaltiot maksavat omat varat kansallisessa valuutassaan, mutta komissio suorittaa maksunsa pääasiassa euromääräisinä.

—

Komission nimissä avatuilla tileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä. Tämä rajoitus ei koske komission omien varojen tilejä tapauksissa, joissa on kyse sellaisten lainojen takaisinmaksun laiminlyönnistä, joista on sovittu tai joille on myönnetty takaus neuvoston asetusten ja päätösten mukaisesti, tai tapauksissa, joissa (tietyin edellytyksin) käteisvaratarpeet ovat suuremmat kuin tilillä olevat varat.

—	Muiden valuuttojen kuin euron määräisillä tileillä olevat varat joko käytetään saman valuutan määräisten maksujen suorittamiseen tai muunnetaan säännöllisesti euroiksi.

Omien varojen tilien lisäksi komissio on avannut pankkitilejä keskuspankeissa ja liikepankeissa suorittaakseen ja vastaanottaakseen maksuja, jotka eivät liity EU:n talousarvioon tuloutettaviin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Treasury- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Komission treasury- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin. Tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot (esimerkiksi maksujen suorittaminen ja kassanhallinta, rahavirtojen ennustaminen ja toiminnan jatkuvuus). Ohjeiden ja menettelyjen noudattamista valvotaan säännöllisesti. Lisäksi budjettipääosaston ja talouden ja rahoituksen pääosaston välillä vaihdetaan säännöllisesti tietoja riskienhallinnasta ja parhaista käytänteistä.

Sakot

Alustavasti maksetut sakot: talletukset

Ennen vuotta 2010 saadut määrät on talletettu pankkitileille pankeissa, jotka on erityisesti valittu alustavasti maksettujen sakkojen tallettamista varten. Pankit valitaan varainhoitoasetuksessa säädettyjen tarjouskilpailumenettelyjen mukaisesti. Varoja yksittäisiin pankkeihin sijoitettaessa noudatetaan sisäistä riskienhallintapolitiikkaa, jossa määritetään luottoluokitusta koskevat vaatimukset ja varojen määrä, joka voidaan sijoittaa suhteessa vastapuolen oman pääoman määrään. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten toimintalinjojen ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Alustavasti maksetut sakot: BUFI-salkku

Määrätyt ja alustavasti maksetut sakot on vuodesta 2010 alkaen sijoitettu tarkoitusta varten perustettuun salkkuun (BUFI). Salkun päätavoitteet ovat rahoitusmarkkinoihin liittyvien riskien vähentäminen ja kaikkien yhteisöjen, joille sakkoja on määrätty, tasapuolinen kohtelu tarjoamalla yhdenmukaisin perustein laskettu takuutuotto. Alustavasti maksetuista sakoista saatujen omaisuuserien hoidosta vastaa komissio, joka noudattaa omaisuudenhoitoa koskevia sisäisiä ohjeita. Eri osa-alueista, muun muassa treasury-toiminnoista, on annettu menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Omaisuudenhoidon tavoitteena on sijoittaa komissiolle alustavasti maksetut sakot siten, että

—	varat ovat tarvittaessa nopeasti käytettävissä;

—	tavanomaisissa olosuhteissa varoille saadaan keskimäärin tuotto, joka vastaa vähintään BUFI-viitearvon mukaista tuottoa, josta on vähennetty kulut, ja sellaisten sakkojen nimellisarvo säilyy, jotka maksettiin salkkuun ennen kuin uusi varainhoitoasetus tuli voimaan elokuussa 2018.

Sijoitukset tehdään periaatteessa ainoastaan seuraaviin kohteisiin: määräaikaistalletukset jäsenvaltioiden keskuspankeissa, valtioiden luottolaitoksissa, valtioiden kokonaan omistamissa tai takaamissa pankeissa tai ylikansallisissa laitoksissa; joukkovelkakirjat, velkasitoumukset tai sijoitustodistukset, joiden liikkeeseenlaskijoina ovat valtion tai ylikansalliset laitokset.

Pankkitakaukset

Komissiolla on lisäksi merkittävät rahoituslaitosten antamat vakuudet, jotka liittyvät komission EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta yrityksille määräämiin sakkoihin (ks. liitetieto 2.6.1.2). Nämä vakuudet on saatu sakkojen maksamiseen velvoitetuilta yrityksiltä vaihtoehtona sakkoihin liittyville alustaville maksuille. Näitä vakuuksia hallinnoidaan sisäisen riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten toimintalinjojen ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto

Takuurahaston omaisuudenhoidossa noudatettavat säännöt ja periaatteet sisältyvät 25. marraskuuta 1994 Euroopan komission ja Euroopan investointipankin välillä tehtyyn sopimukseen, jota on muutettu 17. ja 23. syyskuuta 1996, 8. toukokuuta 2002, 25. helmikuuta 2008, 9. marraskuuta 2010 ja 28. lokakuuta 2018. Tämän takuurahaston toiminnassa käytetään vain yhtä valuuttaa eli euroa. Takuurahaston kaikki sijoitukset tehdään euroina valuuttakurssiriskin välttämiseksi. Varojen hoidossa noudatetaan rahoitustoimintaan tavanomaisesti sovellettavia varovaisuutta koskevia sääntöjä. Takuurahaston hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota riskien vähentämiseen ja sen varmistamiseen, että hoidettavina olevat varat voidaan myydä tai siirtää ilman merkittävää viivettä katettavina olevien sitoumusten asettamien vaatimusten mukaisesti.

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahasto perustettiin ESIR-asetuksella – ks. liitetieto 2.4.1. Rahaston omaisuudenhoidossa noudatettavat säännöt ja periaatteet esitetään 21. tammikuuta 2016 annetussa komission päätöksessä C(2016) 165. Hoidettavien varojen on tarjottava riittävästi likviditeettiä vakuuksiin perustuvien mahdollisten maksuvaatimusten varalta. Samalla on kuitenkin pyrittävä optimoimaan tuotto ja riskitaso siten, että turvallisuus ja vakaus säilyvät korkealla tasolla.

EKKR-takuurahasto

EKKR-takuurahasto on perustettu EKKR-asetuksen mukaisesti – ks. liitetieto 2.4.1. Komissio hallinnoi EKKR-takuurahaston varoja sisäisten ohjeiden ja omaisuudenhoitoa koskevien suuntaviivojen mukaisesti. Kyseiset ohjeet ja suuntaviivat sisältyvät 22. marraskuuta 2017 annetun komission päätöksen C(2017)7693 liitteeseen 1. Varojen hoidolla on tarjottava riittävästi likviditeettiä vakuuksiin perustuvien mahdollisten maksuvaatimusten varalta. Samalla on kuitenkin pyrittävä optimoimaan tuotto ja riskitaso siten, että turvallisuus ja vakaus säilyvät korkealla tasolla.

6.3 VALUUTTARISKI

EU:n rahoitusvälineisiin kohdistuva valuuttariski vuoden lopussa – nettopositio

milj. euroa 31.12.2018
	USD	GBP	DKK	SEK	euro	Muut	Yhteensä
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	619	57	18	7	14 725	17	15 443
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	(475)	—	—	—	491	—	16
Antolainaus (*3)	6	0	—	—	56	5	67
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	19	4 109	99	109	20 026	303	24 664
Käteisvarat ja muut rahavarat	49	1 524	290	406	14 338	1 505	18 113
	218	5 690	407	523	49 635	1 830	58 303
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	—	—	—	—	(20)	(2)	(22)
Muut lyhytaikaiset velat	(2)	(1)	(0)	(0)	(32 218 )	(5)	(32 227 )
	(2)	(1)	(0)	(0)	(32 238 )	(7)	(32 249 )
Yhteensä	216	5 689	407	523	17 397	1 824	26 055

milj. euroa 31.12.2017
	USD	GBP	DKK	SEK	euro	Muut	Yhteensä
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	680	57	17	56	12 806	16	13 632
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	(632)	—	—	—	655	—	23
Antolainaus (*3)	6	0	—	—	123	7	137
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	15	549	63	86	11 591	62	12 366
Käteisvarat ja muut rahavarat	49	3 180	27	693	18 468	1 694	24 111
	118	3 787	107	835	43 642	1 779	50 268
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	—	—	—	—	—	(2)	(2)
Muut lyhytaikaiset velat	(4)	(2)	(0)	(1)	(39 029 )	(12)	(39 048 )
	(4)	(2)	(0)	(1)	(39 029 )	(14)	(39 050 )
Yhteensä	114	3 785	107	834	4 613	1 765	11 218

Jos euro olisi vahvistunut 10 prosenttia suhteessa tiettyihin muihin valuuttoihin, vaikutukset olisivat olleet seuraavat:

milj. euroa Taloudellinen tulos
	USD	GBP	DKK	SEK
2018	(7)	(512)	(35)	(47)
2017	(5)	(339)	(8)	(71)

milj. euroa Nettovarat
	USD	GBP	DKK	SEK
31.12.2018	(13)	(5)	(2)	(1)
31.12.2017	(5)	(5)	(2)	(5)

Jos euro olisi heikentynyt 10 prosenttia suhteessa kyseisiin valuuttoihin, vaikutukset olisivat olleet seuraavat:

milj. euroa Taloudellinen tulos
	USD	GBP	DKK	SEK
2018	9	625	43	57
2017	6	414	10	87

milj. euroa Nettovarat
	USD	GBP	DKK	SEK
31.12.2018	16	6	2	1
31.12.2017	7	6	2	6

Rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

Rahoitusvarat ja velat ovat pääasiassa euromääräisiä, joten EU:lla ei ole valuuttariskiä.

Treasury-toiminnot

Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU) 2016/804, mukaisesti omat varat, jotka jäsenvaltiot maksavat muissa valuutoissa kuin euroina, säilytetään omien varojen pankkitileillä. Varat muunnetaan euroiksi, kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseen. Edellä mainitussa asetuksessa säädetään menettelyistä, joita sovelletaan kyseisten varojen hallinnoinnissa. Joissakin tapauksissa varoja käytetään kyseisen vieraan valuutan määräisten maksujen suorittamiseen ilman muuntamista euroiksi.

Komissio on avannut muiden EU-valuuttojen kuin euron sekä Sveitsin frangin ja Yhdysvaltain dollarin määräisiä pankkitilejä liikepankeissa suorittaakseen kyseisten valuuttojen määräisiä maksuja. Näille tileille siirretään lisää varoja sitä mukaa kuin maksuja suoritetaan, minkä vuoksi ne eivät muodosta valuuttariskiä.

Kun sekalaisia tuloja (muita tuloja kuin omia varoja) saadaan muussa valuutassa kuin euroina, ne joko siirretään muille saman valuutan määräisille komission tileille, jos varoja tarvitaan maksujen suorittamiseen, tai ne muunnetaan euroiksi ja siirretään muille euromääräisille tileille. Muille kuin euromääräisille ennakkotileille siirretään varoja sen mukaan miten paljon kulloinkin kyseeseen tulevan valuutan määräisiä varoja arvioidaan lyhyellä aikavälillä tarvittavan maksujen kattamiseksi. Näiden tilien saldoille on asetettu enimmäismäärät.

Sakot

Alustavasti maksetut sakot (talletukset ja BUFI-salkku) ja pankkitakaukset

Koska kaikki sakot määrätään ja maksetaan euroina, komissiolle ei aiheudu riskiä valuuttakurssien vaihtelusta.

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto

Tämän rahaston rahoitusvarat ovat euromääräisiä, joten valuuttakurssiriskiä ei ole. Lainat, jotka ovat siirtyneet EU:lle sen vuoksi, että rahastolta on vaadittu maksua lainansaajan maksulaiminlyöntien vuoksi, pidetään alkuperäisessä valuutassa, eivätkä ne aiheuta EU:lle valuuttariskiä. Ulkomaanvaluuttojen kurssien vaihteluilta suojaavia toimia ei ole toteutettu, koska lainojen takaisinmaksun aikataulusta ei ole varmuutta.

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahaston toimissa käytetään sekä euroja että Yhdysvaltain dollareita. Valuuttariskiä hallitaan tekemällä johdannaissopimuksia (valuuttatermiinisopimuksia), joilla suojataan dollarimääräisen sijoitussalkun markkina-arvoa. Suojaamattoman valuuttariskin enimmäismääräksi on vahvistettu 1 prosentti sijoitussalkun kokonaisarvosta viitearvon puitteissa ja vuotuisia strategisia allokaatioita noudattaen. Dollarimääräisten sijoitusten markkina-arvon ylittäessä tai alittaessa 1 prosentin raja-arvon tehdään tasapainottava kauppa (muutoksen suuntainen tai vastainen uusi termiinisopimus), jolla suojattu positio kumotaan tai sitä mukautetaan. Suojauksen mukauttaminen voi johtua myös euron ja dollarin kurssin muutoksista.

Lainat, jotka ovat siirtyneet EU:lle sen vuoksi, että rahastolta on vaadittu maksua lainansaajan maksulaiminlyöntien vuoksi, pidetään alkuperäisessä valuutassa, eivätkä ne aiheuta EU:lle valuuttariskiä. EU:lle siirrettyjen lainojen osalta ulkomaanvaluuttojen kurssien vaihteluilta suojaavia toimia ei ole toteutettu, koska lainojen takaisinmaksun aikataulusta ei ole varmuutta.

EKKR-takuurahasto

EKKR-takuurahaston toimissa käytetään tällä hetkellä ainoastaan euroa, mutta EKKR-takuurahaston omaisuudenhoitoa koskevissa suuntaviivoissa tarjotaan mahdollisuus sijoittaa tiettyihin omaisuuseriin, joiden viitevaluuttana ei ole euro.

6.4 KORKORISKI

Seuraavassa taulukossa kuvataan myytävissä olevien rahoitusvarojen korkoherkkyyttä olettaen, että korot nousevat tai laskevat 100 peruspistettä (yhden prosenttiyksikön).

milj. euroa
	Nousu (+) / lasku (–) peruspisteinä	Vaikutus nettovaroihin
2018: Myytävissä olevat rahoitusvarat	+100	(348)
	–100	374
2017: Myytävissä olevat rahoitusvarat	+100	(359)
	–100	382

Rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

EU:lla on otto- ja antolainaustoimintansa luonteen vuoksi merkittävät korolliset varat ja velat. Korkoriskiä ei kuitenkaan ole, koska EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back).

Treasury-toiminnot

Komission treasury-toimintaan ei kuulu ottolainaus. Tämän vuoksi korkoriskiä ei ole. Korko saa kuitenkin korkoa varoista, joita se säilyttää pankkitileillään. Komissio on tämän vuoksi ottanut käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että pankkitileille kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden mahdollista vaihtelua.

Jäsenvaltioiden valtiokonttoreihin omien varojen vastaanottamista varten avatut tilit ovat korottomia, eikä niistä peritä kuluja. Kansallisissa keskuspankeissa oleville tileille voidaan maksaa korkoa kunkin laitoksen kanssa sovittujen ehtojen mukaisesti. Koska osa näihin tileihin sovellettavista koroista voi olla nykyään negatiivisia, tileillä olevat saldot pidetään mahdollisimman pieninä kassanhallintaan liittyvillä menettelyillä.

Lisäksi omien varojen tilit suojataan negatiivisen koron vaikutuksilta neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 mukaisesti sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2016/804.

Liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille kertyy korko päivittäin. Korko perustuu muuttuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan positiivista tai negatiivista sopimusmarginaalia. Sopimuksissa määrätään yleensä, että liikepankkien maksama korko ei voi laskea alle nollan. Tämän vuoksi ei ole riskiä siitä, että komission saama korko alittaisi markkinakorot.

Sakot

Alustavasti maksetut sakot (talletukset ja BUFI-salkku) ja pankkitakaukset

Alustavasti maksetut sakot sijoitetaan rahamarkkinainstrumenttien ja pitkäaikaisten joukkolainojen salkkuun. Niiden duraatio on keskimäärin 2,58 vuotta.

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto

Takuurahastossa olevat varat on sijoitettu salkkuun, jossa olevien rahamarkkinainstrumenttien ja pitkäaikaisten joukkolainojen duraatio on keskimäärin 2,58 vuotta.

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahastossa olevat varat on sijoitettu salkkuun, jossa olevien rahamarkkinainstrumenttien ja pitkäaikaisten joukkolainojen duraatio on keskimäärin 2,4 vuotta.

EKKR-takuurahasto

Koska EKKR-takuurahaston ensimmäinen rahoittaminen alkoi vasta vuoden 2018 lopussa, rahasto koostuu pääasiassa keskuspankeissa pidetyistä käteisvaroista. Salkun duraatio on keskimäärin 0,03 vuotta.

6.5 LUOTTORISKI

Rahamäärät, jotka edustavat EU:hun kohdistuvaa luottoriskiä raportointikauden lopussa, ovat rahoitusvälineiden kirjanpitoarvot sellaisina kuin ne ilmoitetaan liitetiedossa 2.

Analyysi niiden rahoitusvarojen ikäjakaumasta, joiden arvo ei ole alentunut

milj. euroa
	Yhteensä	Suoritus ei ole viivästynyt eikä arvo alentunut	Suoritus viivästynyt, mutta arvo ei alentunut
	Yhteensä	Suoritus ei ole viivästynyt eikä arvo alentunut	< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta
Antolainaus	53 939	53 939	0	—	—
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	24 664	14 737	6 585	3 209	134
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	16	16	—	—	—
Yhteensä 31.12.2018	78 620	68 692	6 585	3 209	134
Antolainaus	54 981	54 980	0	—	—
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	12 366	8 905	2 894	359	208
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	23	23	—	—	—
Yhteensä 31.12.2017	67 369	63 908	2 894	359	208

Saamisiin ja kerrytettävissä oleviin rahamääriin, jotka kuuluvat ryhmään alle 1 vuosi, sisältyy kilpailusääntöjen rikkomisesta määrättyihin sakkoihin liittyviä kerrytettävissä olevia rahamääriä 6 366 miljoonaa euroa. Saamisiin ja kerrytettävissä oleviin rahamääriin, jotka kuuluvat ryhmään 1–5 vuotta, sisältyy kilpailusääntöjen rikkomisesta määrättyihin sakkoihin liittyviä kerrytettävissä olevia rahamääriä 3 136 miljoonaa euroa. Edellä mainitut rahamäärät on suurelta osin katettu pankkitakauksilla, joten komissioon kohdistuva luottoriski on vähäinen. Sakkojen maksamiseen velvoitetut yritykset antavat nämä takaukset vaihtoehtona sakkoihin liittyville alustaville maksuille.

Luoton laatu niissä rahoitusvaroissa, joihin liittyvä suoritus ei ole viivästynyt ja joiden arvo ei ole alentunut

milj. euroa 31.12.2018
	Myytävissä olevat rahoitusvarat (*4)	Tulos-vaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat (*5)	Lainat	Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	Käteisvarat	Yhteensä
Vastapuolet, joilla on ulkoinen luottoluokitus
Paras ja hyvä luokitus	9 019	16	98	9 064	14 950	33 146
Ylemmän keskitason luokitus	3 209	—	23 513	755	2 740	30 217
Alemman keskitason luokitus	1 765	—	25 775	1 456	181	29 177
Spekulatiivinen luokitus	—	—	4 488	200	221	4 909
	13 993	16	53 874	11 475	18 092	97 449
Vastapuolet, joilla ei ole ulkoista luottoluokitusta
Ryhmä 1	—	—	64	3 262	21	3 347
Ryhmä 2	—	—	2	0	—	2
	—	—	66	3 262	21	3 349
Yhteensä	13 993	16	53 939	14 737	18 113	100 797

milj. euroa 31.12.2017
	Myytävissä olevat rahoitusvarat (*4)	Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat (*5)	Lainat	Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	Käteisvarat	Yhteensä
Vastapuolet, joilla on ulkoinen luottoluokitus
Paras ja hyvä luokitus	8 068	16	143	2 989	19 261	30 477
Ylemmän keskitason luokitus	1 794	—	23 585	293	3 977	29 650
Alemman keskitason luokitus	2 186	—	27 195	846	463	30 691
Spekulatiivinen luokitus	—	—	3 977	110	389	4 476
	12 048	16	54 901	4 239	24 090	95 293
Vastapuolet, joilla ei ole ulkoista luottoluokitusta
Ryhmä 1	—	6	80	4 665	21	4 772
Ryhmä 2	—	—	—	1	—	1
	—	6	80	4 666	21	4 773
Yhteensä	12 048	23	54 980	8 904	24 111	100 067

Edellä olevaan taulukkoon ei ole sisällytetty sellaisia myytävissä olevia rahoitusvaroja, jotka ovat oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä ilman ulkoista luottoluokitusta. Edellä mainitut neljä riskiluokkaa perustuvat pääosin ulkoisten luokituslaitosten luottoluokkiin seuraavasti:

—	Paras ja hyvä luokitus: Moody’s P-1, Aaa – Aa 3; S&P A-1+, A-1, AAA – AA-; Fitch F1+, F1, AAA – AA- ja vastaavat.

—	Ylemmän keskitason luokitus: Moody’s P-2, A1–A3; S&P A-2+, A+ - A-; Fitch F2, A+ – A- ja vastaavat.

—	Alemman keskitason luokitus: Moody’s P-3, Baa1–Baa3, S&P A-3, BBB+ – BBB-; Fitch F-3, BBBB+ – BBB- ja vastaavat.

—	Spekulatiivinen luokitus: Moody’s (muu kuin prime), Ba1–C; S&P B, C, BB+ – D; Fitch B, C, BB+ – D ja vastaavat.

EU käyttää näitä ulkoisten luokituslaitosten luottoluokituksia viitearvoina erityisesti rahoitusvälineitä ja liikepankkeja arvioidessaan. EU voi kuitenkin yksittäistapauksia analysoituaan päättää pitää omaisuuserän tai pankin jossakin edellä mainitussa riskiluokassa, vaikka yksi tai useampi edellä mainituista luokituslaitoksista olisi laskenut vastaavan vastapuolen luottoluokitusta. Vailla luottoluokitusta olevia vastapuolia arvioitaessa ryhmään 1 kuuluvat velalliset, joilla ei ole aiempia maksulaiminlyöntejä, ja ryhmään 2 velalliset, joilla niitä on.

Edellä kohdassa ”Lainat ja muut saamiset” esitetyt spekulatiivisiksi luokitellut määrät liittyvät pääasiassa lainoihin, jotka komissio on myöntänyt tukena taloudellisissa vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille, ja tiettyjä jäsenvaltioita koskeviin kerrytettävissä oleviin määriin, jotka perustuvat omia varoja koskeviin säännöksiin tai muuhun oikeusperustaan. Käteisvarat liittyvät omien varojen pankkitileihin, jotka on avattu jäsenvaltioiden valtiokonttoreihin tai keskuspankkeihin edellä mainitussa asetuksessa säädettyjen omien varojen maksuosuuksien säilyttämistä varten. Komissio voi nostaa näiltä tileiltä varoja ainoastaan kattaakseen talousarvion toteuttamisesta johtuvia käteisvaratarpeita.

Rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

Luottoriskiä hallitaan ensisijaisesti hankkimalla takauksia valtioilta (Euratomin tapauksessa). Seuraavaksi kyseeseen tulee ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto (makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom) ja takuurahaston jälkeen varojen ottaminen jäsenvaltioissa olevilta komission nimissä avatuilta omien varojen tileiltä. Viime kädessä luottoriskiä hallinnoidaan EU:n talousarvion kautta.

Omia varoja koskevien maksujen enimmäismäärä on omista varoista annettujen säännösten mukaan 1,20 prosenttia suhteessa jäsenvaltioiden BKTL:oon. Maksumäärärahojen kattamiseen vuonna 2018 käytetty omien varojen määrä oli 0,90 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että 31. joulukuuta 2018 näiden vakuuksien kattamiseen oli käytettävissä 0,30 prosentin marginaali. Tätä varten EU:lla on oikeus kääntyä jäsenvaltioiden puoleen varmistaakseen, että se pystyy täyttämään oikeudelliset velvoitteensa velkojiaan kohtaan.

Treasury-toiminnot

Pääosaa komission rahavaroista säilytetään omista varoista annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 804/2016) mukaisesti pankkitileillä, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksien maksamista varten (omat varat). Kaikki tällaiset tilit ovat jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. Näistä laitoksista aiheutuu komissiolle pienin mahdollinen luottoriski (tai vastapuoliriski), koska vastapuolena on jäsenvaltio. Osa komission rahavaroista on talletettu liikepankkeihin maksujen suorittamista varten. Näitä tilejä täydennetään tarpeen mukaan, ja niitä hallinnoidaan automaattisesti kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä säilytetään vähimmäismäärä varoja, joka vastaa tileiltä keskimäärin päivittäin suoritettavia maksuja. Tämän vuoksi tilien yliyön-saldot ovat koko ajan pieniä (noin 20 tilillä on keskimäärin alle 80 miljoonaa euroa) eikä komissiolle aiheudu juurikaan riskiä. Nämä määrät on syytä suhteuttaa kaikkien pankkitileillä olevien varojen päivittäiseen yhteismäärään, joka vaihteli 6 miljardista eurosta 37 miljardiin euroon vuonna 2018. Vuonna 2018 näiltä tileiltä suoritettiin maksuja yli 155 miljardia euroa.

Komissioon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.

—	Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailulla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään P-1 (Moody’s) tai vastaava, jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä alhaisempikin luokitus.

—	Niiden liikepankkien, joissa komissiolla on tilejä, luottoluokituksia seurataan päivittäin.

—

EU:n ulkopuolisilla edustustoilla on ennakkotilejä paikallisissa pankeissa, jotka on valittu yksinkertaistetulla tarjouskilpailulla. Luokitusvaatimukset riippuvat paikallisista olosuhteista ja voivat vaihdella huomattavasti maiden välillä. Riskien rajoittamiseksi näiden tilien saldot pidetään niin pieninä kuin operatiiviset tarpeet sallivat. Tileille siirretään varoja säännöllisesti ja sovellettavia enimmäismääriä tarkistetaan vuosittain.

Sakot

Alustavasti maksetut sakot: talletukset

Pankit, joihin talletetaan alustavasti maksetuista sakoista ennen vuotta 2010 saadut määrät, on valittu tarjouskilpailussa noudattaen riskienhallintapolitiikkaa, jossa määritetään luottoluokitusta koskevat vaatimukset ja varojen määrä, joka voidaan tallettaa suhteessa vastapuolen oman pääoman määrään.

Liikepankeilla, jotka on erikseen valittu alustavasti maksettujen sakkojen tallettamista varten, on pääsäännön mukaan oltava kahdessa luottoluokituslaitoksessa pitkän aikavälin luottoluokituksena vähintään A- (S&P tai vastaava). Erityistoimia sovelletaan silloin, kun kyseisiin ryhmiin kuuluvien pankkien luottoluokitusta alennetaan. Lisäksi kuhunkin pankkiin talletettu määrä on rajoitettu tiettyyn prosenttiosuuteen pankin omista varoista. Tämä osuus vaihtelee pankin luottoluokituksen mukaan. Tällaisten enimmäismäärien laskennassa otetaan huomioon myös kyseisen pankin komission hyväksi antamien vakuuksien määrä. Komissio varmistaa säännöllisesti sen, että pankkeihin tehdyt talletukset täyttävät riskienhallintapolitiikan vaatimukset.

Alustavasti maksetut sakot: BUFI-salkku

Vuodesta 2010 lähtien määrätyistä alustavasti maksetuista sakoista saatujen varojen sijoittamisesta valtionlainoihin aiheutuu komissiolle luottoriski. Suurimmat riskikeskittymät aiheutuvat Espanjasta, jonka osuus sijoitussalkun yhteenlasketusta nimellismäärästä on 16 prosenttia Viiden suurimman riskin maan (Espanja, Ranska, Luxemburg, Saksa ja Italia) osuus sijoitussalkusta on yhteensä 67 prosenttia. Salkun painotettu keskimääräinen luottoluokitus on A– (S&P tai vastaava).

Pankkitakaukset

Näiden takauksien hyväksymiseen sovellettavalla riskienhallintapolitiikalla varmistetaan, että komission luottokannan laatu on hyvä. Komissio varmistaa säännöllisesti sen, että avoinna olevat vakuudet täyttävät riskinhallintapolitiikan vaatimukset.

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto

Käteissalkkua varten hyväksytyissä omaisuudenhoidon suuntaviivoissa ja/tai sijoitusstrategiassa määritetään tietyt raja-arvot ja rajoitukset, joilla rajoitetaan salkkuun kohdistuvaa luottoriskiä. Näihin raja-arvoihin ja rajoituksiin kuuluvat kelpoisuuskriteerit, liikkeeseenlaskijaluokasta riippuvat nimellismääräiset absoluuttiset luottolimiitit, liikkeeseenlaskijaluokasta riippuvat suhteelliset keskittymärajat ja yksittäistä liikkeeseenlaskua koskevat keskittymärajat. Kaikilla sijoituksilla on vähintään investointitason luokitus (investment grade).

ESIR-takuurahasto

Omaisuudenhoitoa koskevissa suuntaviivoissa ja riski- ja sijoitusstrategioissa määritetään tietyt raja-arvot ja rajoitukset, joilla rajoitetaan salkkuun kohdistuvaa luottoriskiä. Se rajoitetaan yleensä investointiluokkaan. Salkun painotettu keskimääräinen luottoluokitus on A– (S&P tai vastaava).

Luottoriskiä vähentäviä lisäjärjestelyjä, kuten takauksia, nettoutussopimuksia tai muita vakuuksia ei ole otettu toistaiseksi käyttöön, koska kaikkien valuuttatermiinisopimusten ainoa vastapuoli on joulukuun 31. päivästä 2018 Banque de France. Valuuttajohdannaisiin, joiden käypä arvo raportointikauden lopussa on positiivinen, liittyvä suurin mahdollinen luottoriski on sama kuin niiden taseeseen merkitty kirjanpitoarvo.

EKKR-takuurahasto

6.6 LIKVIDITEETTIRISKI

Rahoitusvelkojen maturiteettien analyysi sopimuksen jäljellä olevan maturiteetin mukaan jaoteltuna

milj. euroa
	Erääntymiseen < 1 vuosi	Erääntymiseen 1–5 vuotta	Erääntymiseen > 5 vuotta	Yhteensä
Ottolainaus	(2 350 )	(17 363 )	(34 158 )	(53 872 )
Muut lyhytaikaiset velat	(32 227 )	—	—	(32 227 )
Muut	(252)	(648)	(1 112 )	(2 012 )
Yhteensä 31.12.2018	(34 829 )	(18 011 )	(35 270 )	(88 110 )
Ottolainaus	(6 700 )	(14 862 )	(33 279 )	(54 841 )
Muut lyhytaikaiset velat	(39 048 )	—	—	(39 048 )
Muut	(150)	(665)	(1 255 )	(2 070 )
Yhteensä 31.12.2017	(45 898 )	(15 527 )	(34 534 )	(95 959 )

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvälineet

milj. euroa
	Erääntymiseen < 1 vuosi	Erääntymiseen 1–5 vuotta	Erääntymiseen > 5 vuotta	Yhteensä
Johdannaisiin liittyvät velat	(490)	(2)	(6)	(498)
Johdannaisiin liittyvät saamiset	477	—	—	477
Nettorahavirta 31.12.2018	(14)	(2)	(6)	(21)
Johdannaisiin liittyvät velat	(634)	(2)	—	(635)
Johdannaisiin liittyvät saamiset	638	—	—	638
Nettorahavirta 31.12.2017	5	(2)	—	3

Rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

Lainanotosta aiheutuva likviditeettiriski katetaan yleensä siten, että EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back). Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto toimii makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratomin likviditeettireservinä ja turvaverkkona siltä varalta, että velalliset myöhästyvät maksuissaan tai laiminlyövät ne. Maksutaselainoihin liittyvissä laiminlyönneissä sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 431/2009 (30). Tässä asetuksessa säädetään menettelystä, joka antaa riittävästi aikaa ottaa käyttöön varoja jäsenvaltioissa olevilta komission nimissä avatuilta omien varojen tileiltä. Vastaavasta Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin sovellettavasta menettelystä säädetään asetuksessa (EU) N:o 407/2010 (31).

Treasury-toiminnot

EU:n budjettiperiaatteilla varmistetaan se, että rahavaroista pystytään koko vuoden ajan suorittamaan kaikki maksut. Käytännössä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien kokonaismäärä ja sekalaiset tulot vastaavat varainhoitovuoden maksumäärärahoja. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet saadaan kahtenatoista kuukausittaisena suorituksena vuoden mittaan, mutta maksujen aikataulu on epätasaisempi. Lisäksi neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (omien varojen käyttöön asettamisesta annettu asetus sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2016/804) mukaan jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka liittyvät tiettynä kuukautena (n) hyväksyttyihin lisätalousarvioihin, ovat käytettävissä vasta kuukauden n + 1 ensimmäisenä työpäivänä (jos lisätalousarvio hyväksytään ennen kuukauden 16. päivää) tai kuukauden n + 2 ensimmäisenä työpäivänä (jos lisätalousarvio hyväksytään kuukauden 16. päivän jälkeen). Vastaavat maksumäärärahat sen sijaan ovat käytettävissä välittömästi.

Jotta voidaan varmistaa, että käytettävissä olevat rahavarat riittävät joka kuukausi maksujen suorittamiseen, tarvittavien rahavarojen määrästä laaditaan säännöllisesti ennusteita. Jäsenvaltioita voidaan myös pyytää maksamaan etukäteen omiin varoihin kuuluvia rahoitusosuuksiaan tiettyyn enimmäismäärään saakka, jos tietyt edellytykset täyttyvät, tai niiltä voidaan pyytää etukäteen lisärahoitusta. Menojen epätasainen aikataulu ja yleiset budjettirajoitukset ovat viime vuosina johtaneet siihen, että maksujen rytmiä on valvottava tiiviimmin vuoden aikana. Lisäksi komission päivittäisessä kassanhallinnassa käytetään automatisoituja kassanhallintavälineitä, joilla varmistetaan, että komission jokaisella pankkitilillä on joka päivä riittävästi varoja.

Sakot

Alustavasti maksetut sakot: BUFI-salkku

Rahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Salkussa on pääasiassa hyvin likvidejä arvopapereita, jotka voidaan myydä odottamattomien käteistarpeiden täyttämiseksi. Lisäksi 12 kuukauden kuluessa erääntyvien käteisvarojen, muiden rahavarojen ja arvopaperien osuus on 23 prosenttia.

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto

Rahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Rahastolla on näin ollen riittävästi monetaarisia varoja lyhytaikaisten tarpeiden kattamiseksi. Rahastossa olevien 12 kuukauden kuluessa erääntyvien käteisvarojen, muiden rahavarojen ja arvopaperien osuus on 9,2 prosenttia.

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Salkussa on hyvin likvidejä omaisuuseriä, jotka voidaan myydä odottamattomien käteistarpeiden täyttämiseksi. Lisäksi 12 kuukauden kuluessa erääntyvien käteisvarojen, muiden rahavarojen ja arvopaperien osuus on 22 prosenttia.

Johdannaissopimusten selvitys tapahtuu bruttoselvityksenä niiden sopimusperusteisen maturiteetin mukaisesti. Velvoitteet täytetään dollarimääräisten omaisuuserien myynnillä ja/tai vaihtosopimuksella, jolloin voi syntyä yhteisöstä poistuvaa kassavirtaa valuuttakurssierojen vuoksi.

Vakuusvaatimuksiin liittyvää maksuvalmiuden hallintaa ei tarvita, koska nykyinen suojauksen vastapuoli on suostunut toimimaan komission kanssa ilman vakuusvaatimuksia/vakuuksien muutospyyntöjä.

EKKR-takuurahasto

EKKR-takuurahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys.

Käyttötileillä pidettyjen käteisvarojen osuus salkusta on 97 prosenttia.

Muut rahoitusvälineet – johdannaissopimuksiin liittyvät rahoitusvelat

EU teki vuonna 2017 johdannaissopimuksen (ulkomaanvaluutan määräinen optio), jolla se kattaa rahoituslaitosten myöntämiin lainoihin liittyvän ulkomaanvaluutan devalvoinnin (ks. liitetieto 2.11.2). Lisäksi EIP-ryhmän pääomasijoitussalkkujen EU-takaus aiheutti taloudellisen velvoitteen kattaa kohteena olevien sijoitusten arvon muutokset tai alentumiset. Muiden EU:n talousarviosta rahoitettujen rahoitusvälineiden osalta määrä, josta EU on vastuussa näiden välineiden mukaisesti, ei voi ylittää sidottua määrää, joka on likviditeettiriski.

7. LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

7.1 LÄHIPIIRI

EU:n lähipiiriin kuuluvat EU:n konsolidoidut yhteisöt ja kyseisten yhteisöjen johtoon kuuluvat avainhenkilöt. Näiden yhteisöjen väliset transaktiot ovat osa EU:n normaalia toimintaa. Tämän vuoksi EU:n tilinpäätössääntöihin ei sisälly kyseisiä transaktioita koskevia erityisiä tiedonantovaatimuksia.

7.2 JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN ETUUDET

Euroopan komission johtoon kuuluviin avainhenkilöihin liittyvien lähipiiriä koskevien tietojen esittämiseksi kyseiset henkilöt on jaettu seuraaviin viiteen ryhmään:

Ryhmä 1: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti.

Ryhmä 2: komission varapuheenjohtaja, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja muut komission varapuheenjohtajat.

Ryhmä 3: neuvoston pääsihteeri, komission jäsenet, unionin tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet, unionin yleisen tuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.

Ryhmä 4: tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja jäsenet.

Ryhmä 5: Euroopan unionin toimielinten ja erillisvirastojen korkeimmat virkamiehet.

Tiivistelmä ylimmän johdon etuuksista esitetään seuraavassa taulukossa – lisätietoja löytyy myös Europa-sivustolla julkaistuista henkilöstösäännöistä. Henkilöstösäännöt ovat virallinen asiakirja, jossa esitetään kaikkien EU:n virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet. Johtoon kuuluvat avainhenkilöt eivät ole saaneet EU:lta edullisin ehdoin myönnettäviä lainoja.

JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN TALOUDELLISET ETUUDET

euroa
Etuus työntekijää kohti	Ryhmä 1	Ryhmä 2	Ryhmä 3	Ryhmä 4	Ryhmä 5
Peruspalkka (kuukausipalkka)	27 903,32	25 274,75 -	20 219,80 -	21 837,39 -	12 856,84 -
		26 285,75	22 747,28	23 252,78	20 219,80
Asuinpaikkakorvaus/Ulkomaankorvaus	15 %	15 %	15 %	15 %	0–4 %–16 %
Perhelisät:
Kotitalouslisä (% palkasta)	2 % + 187,69	2 % + 187,69	2 % + 187,69	2 % + 187,69	2 % + 187,69
Huollettavana oleva lapsi	410,11	410,11	410,11	410,11	410,11
Alle kouluikäinen	100,18	100,18	100,18	100,18	100,18
Kouluikäinen tai	278,25	278,25	278,25	278,25	278,25
koulutus työpaikan sijaintipaikan ulkopuolella	556,5	556,5	556,5	556,5	556,5
Oikeuden puheenjohtajan korvaus	—	—	638,43	—	—
Edustuslisä	1 512,12	971,82	638,43	—	—
Vuotuinen matkakulukorvaus	—	—	—	—	—
Siirrot palkasta jäsenvaltioihin:
Koulutuslisä (*6)	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
% palkasta (*6)	5 %	5 %	5 %	5 %	5 %
% palkasta ilman korjauskerrointa	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %
Edustuskulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	—	—
Palvelukseen astuminen:
Asettautumiskorvaus	55 806,65	50 549,49	40 439,60	43 674,78	Korvataan
		-52 571,49	-45 494,55	-46 505,55
Perheen matkakulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Muuttokulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Palvelussuhteen päättyminen:
Uudelleenasettautumiskorvaus	27 903,32	25 274,75 -	20 219,80 -	21 837,39 -	Korvataan
		26 285,75	22 747,28	23 252,78
Perheen matkakulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Muuttokulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Siirtymäjakso (% palkasta) (*7)	40 % – 65 %	40 % – 65 %	40 % – 65 %	40 % – 65 %	—
Sairausvakuutus	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Eläke (% palkasta, ennen veroja)	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %
Vähennykset:
Vero palkasta	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %
Sairausvakuutusmaksu (% palkasta)	1,7 %	1,7 %	1,7 %	1,7 %	1,7 %
Erityismaksu	7 %	7 %	7 %	7 %	6–7 %
Eläkemaksu	—	—	—	—	10,0 %
Henkilöiden lukumäärä 31.12.2018	3	6	93	28	112

8. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Jäljempänä esitettyjä tietoja lukuun ottamatta komission tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen allekirjoittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

9. KONSOLIDOINNIN LAAJUUS

A. EUROOPAN UNIONIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT (52)

1. Toimielimet ja neuvoa-antavat elimet (11)

Euroopan parlamentti

Eurooppa-neuvosto

Euroopan komissio

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Euroopan unionin tuomioistuin

Euroopan ulkosuhdehallinto

Euroopan tietosuojavaltuutettu

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan oikeusasiamies

Alueiden komitea

Euroopan unionin neuvosto

2. EU:n virastot (39)

2.1 Toimeenpanovirastot (6)

Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto

Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto

Tutkimuksen toimeenpanovirasto

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto

Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto

Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto

2.2 Erillisvirastot (33)

Euroopan meriturvallisuusvirasto

Euroopan lääkevirasto

Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen

Euroopan kemikaalivirasto

Fusion for Energy -yhteisyritys (Eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten)

Eurojust

Euroopan tasa-arvoinstituutti

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

Euroopan ympäristökeskus

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus

Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto

Euroopan pankkiviranomainen

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO)

Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin – Virasto

Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)

eu-LISA (vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

Euroopan rautatievirasto

Yhteisön kasvilajikevirasto

Euroopan kalastuksenvalvontavirasto

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto

Euroopan poliisivirasto (Europol)

Euroopan lentoturvallisuusvirasto

Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto

Euroopan perusoikeusvirasto

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen

Euroopan unionin elinten käännöskeskus

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen

Euroopan koulutussäätiö

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö

Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL)

3. Muut määräysvallassa olevat yhteisöt (2)

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (selvitystilassa)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti

B. OSAKKUUSYRITYKSET (1)

Euroopan investointirahasto

VÄHÄMERKITYKSISET YHTEISÖT

Jäljempänä lueteltuja yhteisöjä ei ole käsitelty pääomaosuusmenetelmää soveltaen EU:n vuoden 2018 konsolidoidussa tilinpäätöksessä, koska niiden merkityksen katsotaan olevan vähäinen.

BIOPOHJAISTEN TEOLLISUUDENALOJEN YHTEISYRITYS (BBI-YHTEISYRITYS)

BBI-yhteisyritys on EU:n ja Bio-based Industries Consortiumin (BIC) välinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke. Se pyrkii toteuttamaan eurooppalaista biotalouden potentiaalia jalostamalla biojätettä vihreämmiksi arkipäivän tuotteiksi käyttäen innovatiivista teknologiaa ja biojalostamoita, jotka muodostavat biotalouden ytimen.

CLEAN SKY -YHTEISYRITYS

Clean Sky on suurin eurooppalainen tutkimusohjelma, jossa kehitetään innovatiivista huipputeknologiaa lentoliikenteen melutason, hiilidioksidipäästöjen ja muiden päästöjen vähentämiseksi. EU:n Horisontti 2020 ohjelmasta rahoitusta saavalla Clean Sky yhteisyrityksellä edistetään EU:n ilmailuteollisuuden yhteistyötä, globaalia johtajuutta ja kilpailukykyä.

INNOVATIIVISTEN LÄÄKKEIDEN ALAN YHTEISEN TEKNOLOGIA-ALOITTEEN TOTEUTTAMISEKSI PERUSTETTU YHTEISYRITYS (IMI-YHTEISYRITYS)

IMI-yhteisyritys on Euroopan suurin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke. Sillä pyritään nopeuttamaan parempien ja turvallisempien lääkkeiden kehittämistä potilaille. IMI on Euroopan unionin ja Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestön yhteisyritys.

ELEKTRONISIA KOMPONENTTEJA JA JÄRJESTELMIÄ EUROOPAN JOHTOASEMAA VARTEN (ELECTRONIC COMPONENTS AND SYSTEMS FOR EUROPEAN LEADERSHIP) KEHITTÄVÄN YHTEISEN TEKNOLOGIA-ALOITTEEN TOTEUTTAMISEKSI PERUSTETTU ECSEL-YHTEISYRITYS (JOHON ON SULAUTETTU ENTISET ARTEMIS- JA ENIAC-YHTEISYRITYKSET)

ECSEL-yhteisyritys on elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla toteutettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke, jolla kurotaan umpeen tutkimuksen ja käytännön hyödyntämisen välistä kuilua, yhteensovitetaan strategioita eurooppalaisten ja kansallisten investointien lisäämiseksi ja rakennetaan edistyksellistä ekosysteemiä.

POLTTOKENNO- JA VETY-YHTEISYRITYS (FCH)

FCH-yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke, jolla tuetaan tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia polttokenno- ja vetyenergiateknologian alalla Euroopassa. Yhteisyrityksen avulla pyritään nopeuttamaan näiden alojen teknologian tuloa markkinoille ja toteuttamaan niiden potentiaali välineenä, jolla autetaan saavuttamaan vähähiilinen energiajärjestelmä.

EUROOPPALAISEN ILMALIIKENTEEN HALLINNAN NYKYAIKAISTAMISHANKE (SESAR-YHTEISYRITYS)

SESAR-yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä koordinoimalla ja keskittämällä kaikki alaa koskevat tutkimus- ja innovointitoimet EU:ssa.

SHIFT2RAIL-YHTEISYRITYS

Shift2Rail on ensimmäinen eurooppalainen yhteinen teknologia-aloite rautatiealalla. Yhteisyritys pyrkii keskittämään tutkimusta ja innovaatioita ja löytämään markkinaperusteisia ratkaisuja nopeuttamalla uuden edistyneen teknologian integroimista rautatiealan innovatiivisiksi tuoteratkaisuiksi.

Edellä mainittujen yhteisöjen tilinpäätökset ovat julkisesti saatavilla niiden verkkosivuilla.

TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ JA ANALYYSI (32)

SISÄLLYSLUETTELO

EUROOPAN UNIONIN KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS: TALOUDELLINEN TILANNE VUONNA 2018

1.1.

TULOT

1.2.

MENOT

1.3.

VARAT

1.4.

VELAT

100

RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN HALLINTA EU:N TALOUSARVIOTA TOTEUTETTAESSA

101

2.1.

MAKROTALOUDELLINEN YMPÄRISTÖ

101

2.2.

TALOUSARVIOON KOHDISTUVAT RAHOITUSAPUUN LIITTYVÄT EHDOLLISET VELAT

102

2.3.

TALOUSARVIOTAKAUKSET

103

2.4.

UUSIEN OSALLISTUJIEN VARANTO (NER 300 OHJELMA)

103

Tämän ”Tilinpäätöksen sisältö ja analyysi” osion tavoite on antaa lukijalle käsitys unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä esitetyistä EU:n taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Tässä osiossa esitettyjä taloudellisia tietoja ei ole tarkastettu.

1. EUROOPAN UNIONIN KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS: TALOUDELLINEN TILANNE VUONNA 2018

1.1 TULOT

EU:n konsolidoidut tulot sisältävät vaihtoon perustuviin transaktioihin ja muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin liittyvät määrät, joista viimeksi mainitut ovat merkittävimpiä.

Seuraavassa taulukossa luodaan yleiskatsaus muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden tärkeimpiin tuloluokkiin.

Muista kuin vaihtoon liittyvistä transaktioista saatujen tulojen viiden vuoden trendi (milj. euroa)

Koska talousarvioon otettujen tulojen on aina vähintäänkin vastattava talousarvioon otettuja menoja, tärkein edellä kuvattuun tulojen trendiin vaikuttava tekijä ovat kunakin vuonna suoritetut maksut. Konsolidoidut tulot kasvoivat vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna 20 prosenttia 163 miljardiin euroon pääasiassa seuraavista syistä:

—

BKTL-varat kasvoivat 27 miljardia euroa eli 35 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvu liittyy lähinnä maksumäärärahojen kasvuun vuoden 2018 talousarviossa. Merkittävän kasvun taustalla ovat pääasiassa BKTL-varojen vähäisyys vuonna 2017 sekä vuoden 2016 talousarvion ylijäämä (6,4 miljardia euroa), joka kirjattiin ”muihin tuottoihin muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista”. Vuonna 2018 tuotto- ja kululaskelmaan 31. joulukuuta 2018 kirjattu talousarvion ylijäämä vuodelta 2017 oli paljon pienempi (0,6 miljardia euroa). Tämä selittää toisaalta lisääntyneen BKTL-varojen tarpeen, koska BKTL-varoja käytetään rahoittamaan se osuus talousarviosta, jota ei voida kattaa muista lähteistä saatavilla tuloilla, ja toisaalta ”muiden tuottojen” vähenemisen;

—

perinteiset omat varat kasvoivat 2,2 miljardia euroa. Tämä kasvu liittyi siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta rikkoi EU:n lainsäädäntöä marraskuun 2011 ja lokakuun 2017 välisenä aikana. Tämän rikkomisen seurauksena perittiin 1,3 miljardin euron viivästyskorko, mikä selittää rahoitustuottojen kasvun; ja

—	EU:n määräämät kilpailusakot kasvoivat 2 miljardia euroa vuoteen 2017 verrattuna. Sakkoja määrättiin yksityisille yhteisöille lainsäädännön rikkomisen vuoksi.

1.2 MENOT

Suurimmat menoerät konsolidoidussa tilinpäätöksessä ovat jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavien varojen siirtoja, jotka koskevat seuraavia rahastoja: i) Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto); ii) maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet; iii) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto sekä iv) Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Näiden rahastojen menot muodostivat lähes 66 prosenttia kokonaismenoista vuonna 2018. Menojen jakautuminen rahastoittain on esitetty jäljempänä olevassa kuviossa.

Jäsenvaltioiden (yhteistyöhön perustuva hallinnointi) varainhoitovuonna 2018 toteuttamien merkittävimpien menojen suhteellinen osuus

Suoraan hallinnoitavat menot syntyvät komission, toimeenpanovirastojen ja erityisrahastojen toteuttaessa talousarviota. Välillisessä hallinnoinnissa talousarviota toteuttavat EU:n virastot ja elimet, kolmannet maat, kansainväliset järjestöt ja muut yhteisöt.

Suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvat menot muodostavat noin 19 prosenttia kokonaismenoista (28,5 miljardia euroa). Osuus pysyi samana edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

EU kirjaa tietyt tulevat maksuvelvoitteet menoiksi, mutta ne eivät vielä näy maksuperusteisessa talousarviokirjanpidossa. Merkittävät määrät merkitään muihin lyhytaikaisiin velkoihin ja menojäämiin maatalouden ja maaseudun kehittämisen osalta sekä eläkkeisiin ja työsuhde-etuuksiin liittyviin velkoihin komissaarien, Euroopan parlamentin jäsenten ja henkilöstön eläkeoikeuksien ja muiden työsuhteen päättymisen jälkeisten oikeuksien osalta.

Menot kasvoivat yhteensä 16 prosenttia 149 miljardiin euroon vuoteen 2017 verrattuna. Kasvu johtui pääasiassa jäsenvaltioiden toteuttamista ohjelmista, joiden menot kasvoivat noin 24 prosenttia eli 19,8 miljardia euroa, koska ohjelmien toteuttaminen on edennyt vaiheeseen, jossa niistä aiheutuu enemmän menoja. Tärkeimmät tähän kasvuun vaikuttaneet ohjelmat olivat EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n ohjelmat, joiden osuus kasvusta on yhteensä 17,2 miljardia euroa.

1.3 VARAT

Merkittävimmät erät taseen vastaavaa-puolella ovat rahoitusvarat (myönnetyt lainat, myytävissä olevat rahoitusvarat ja käteisvarat) ja ennakkomaksut, jotka muodostavat lähes 79 prosenttia EU:n varoista.

EU:n konsolidoitujen varojen koostumus

Varat olivat kokonaisuudessaan 174,4 miljardia 31. joulukuuta 2018, eli ne lisääntyivät noin 5 prosenttia. Tärkeimmät muutokset olivat seuraavat:

—	lyhytaikaisissa saamisissa ja kerrytettävissä olevissa rahamäärissä tapahtui 12,5 miljardin euron lisäys, joka liittyi suoraan sellaisten tulojen lisäykseen vuonna 2018, joita ei ole maksettu tilinpäätöspäivänä;

—	edellä mainittua vaikutusta kompensoi osittain se, että käteisvarat ja muut rahavarat vähenivät 6 miljardia euroa (ks. jäljempänä);

—	rahoitusvaroissa tapahtui 1 miljardin euron lisäys, joka liittyi pääasiassa ESIR-takuurahaston määrärahoihin;

—	aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä tapahtui 0,4 miljardin euron lisäys, joka johtuu avaruusresurssien (Galileo ja Copernicus) kehityksestä.

EU:n toimielimet ja elimet pyrkivät pitämään käteisvarojen ja muiden rahavarojen määrän alhaisena. Käteisvarojen saldo vuoden lopussa (18,1 miljardia euroa) on pienempi kuin vuonna 2017. Siihen vaikuttivat seuraavat osatekijät:

—	Omien varojen osalta vuoden lopun saldoon sisältyy 0,75 miljardia euroa joidenkin jäsenvaltioiden ennakkoon maksamia määriä, jotka perustuvat vuonna 2018 hyväksyttyyn lisätalousarvion nro 6.

—	Vuonna 2018 maksettiin lopullisesti 1,4 miljardia euroa sakkoja, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta ja jotka eivät vielä sisälly yhteenkään lisätalousarvioon. Nämä sakot sisältyvät kassavarojen vuoden lopun saldoon

—	Kassavaroihin sisältyy myös 7,4 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ja muita maksumäärärahoja.

Ennakkomaksut

On huomattava, että ennakkomaksujen määrään vaikuttaa merkittävästi monivuotisen rahoituskehyksen sykli. Esimerkiksi rahoituskehyksen soveltamiskauden alussa voidaan olettaa, että jäsenvaltioille maksetaan koheesiopolitiikan mukaisesti suuria ennakkomaksuja. Komissio pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että ennakkomaksut pysyvät sopivalla tasolla. Hankkeiden riittävän rahoituksen varmistamisen ja menojen oikea-aikaisen kirjaamisen välille on löydettävä oikea tasapaino.

Ennakkomaksujen (pl. muut ennakot jäsenvaltioille sekä Bêkou- ja Afrikka-erityisrahastojen rahoitusosuudet) kokonaismäärä on EU:n taseessa 43,4 miljardia euroa (44,3 miljardia euroa vuonna 2017). Kyseinen määrä liittyy lähes kokonaan komission toimintaan. Noin 60:tä prosenttia komission ennakkomaksuista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että talousarvion toteuttaminen on siirretty jäsenvaltioille (komissiolla on valvontatehtävä).

Komission ennakkomaksut hallinnointitavan mukaan jaoteltuna

Merkittävimmät yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavat ennakkomaksut koskevat Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa (14,6 miljardia euroa). Tämä vastaa vuoden 2017 tasoa.

RAHOITUSVÄLINEET

Seuraavat erät esitetään rahoitusvälineinä EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä:

—

EU:n talousarviosta rahoitetut rahoitusvälineet: talousarvion toteuttamiseen liittyvät varat on joko jo maksettu valtuutettujen elinten varainhoitotileille ja ovat edelleen käytettävissä (käteisvarat ja muut rahavarat ja velkapaperit) kattamaan tulevat vakuuteen perustuvat maksuvaatimukset tai ovat sijoituksia oman pääoman ehtoisiin välineisiin;

—

Talousarviotakauksia varten takuurahastoissa olevat rahoitusvarat: talousarvion toteuttamisessa EU tarjoaa takaukset vastapuolille, joiden rahoitus toteutetaan vain osittain komission perustamien takuurahastojen kautta, jotka muodostavat näin EU:n talousarvioon kohdistuvia ehdollisia velkoja – ks. liitetieto 4.1; sekä

—	Rahoitusapuohjelmien puitteissa myönnetyt lainat ja niihin liittyvä lainanotto.

EU:n talousarviosta rahoitetut rahoitusvälineet

EU:n talousarviosta rahoitettavien, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden merkitys ja volyymi ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tämä lähestymistapa poikkeaa avustusten ja tukien myöntämiseen perustuvasta perinteisestä tavasta toteuttaa talousarvio. Sitä sovellettaessa jokaisesta eurosta, joka maksetaan talousarviosta rahoitusvälineiden kautta, lopullinen tuensaaja saa yli euron rahoitustukea vipuvaikutuksen ansiosta. Tällä EU:n budjettivarojen käytöllä pyritään maksimoimaan käytettävissä olevien varojen vaikutus. EU:n talousarviosta rahoitettavat rahoitusvälineet ovat takausvälineitä, oman pääoman ehtoisia välineitä tai lainavälineitä – ks. yleiskatsaus rahoituskehyksittäin jäljempänä olevassa taulukossa. Näissä rahoitusvälineissä olevat omaisuuserät ovat joko käteisvaroja ja muita rahavaroja tai sijoituksia oman pääoman ehtoisiin välineisiin ja velkapapereihin. Ne luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

EU:n talousarviosta rahoitettaviin rahoitusvälineisiin sisältyvät myytävissä olevat rahoitusvarat (vuoden lopun arvo):

Seuraavissa taulukoissa esitetään yhteenveto EU:n talousarviosta rahoitettavista rahoitusvälineistä monivuotisissa rahoituskehyksissä ja niiden arvot 31. joulukuuta 2018:

milj. euroa
Useampaa kuin yhtä monivuotista rahoituskehystä koskevat	Varat (*8)	Velat (*9)	Annetut takaukset (*10)
Takaus- ja riskinjakovälineet:
Länsi-Balkanin takausväline	37	(34)	—
	37	(34)	—
Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet:
Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahasto (EFSE)	165	—	—
Vihreän kasvun rahasto (itäiset lähialueet)	63	(0)	—
MENA -rahasto mikro- ja pk-yrityksille (SANAD)	25	—	—
Yritysten innovointirahasto – ENIF	18	—	—
Yritysten laajentumisrahasto – ENEF	10	—	—
Aasian velkarahastoon liittyvä mikrotaloushanke	9	—	—
	290	(0)	—
Yhteensä	327	(34)	—
Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020	Varat	Velat	Annetut takaukset
Takaus- ja riskinjakovälineet:
Horisontti 2020 – InnovFin tutkimuksen ja innovoinnin laina- ja takauspalvelu	1 107	(43)	(934)
Horisontti 2020 – InnovFin pk-yritysten takausjärjestelmä	902	(381)	(533)
Verkkojen Eurooppa välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline (CEF DI)	598	(2)	(579)
COSME lainatakausjärjestely	310	(613)	(2)
Energiatehokkuuden yksityinen rahoitus (PF4EE)	34	(0)	(5)
Kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausväline	30	(12)	—
SEMED MSME Financial Inclusion Programme (mikro- ja pk-yritysten taloudellisen osallisuuden ohjelma Välimeren eteläisellä ja itäisellä alueella)	25	—	(11)
Opintolainojen takausjärjestelmä	14	(1)	—
Itäisen kumppanuuden pk-yritysten rahoitusväline	13	(4)	(1)
Luonnonpääoman rahoitusjärjestely	12	(0)	(6)
Itäiseen kumppanuuteen kuuluva Women in Business ohjelma	4	—	(4)
Tuki Mongolian talouden monipuolistamiselle	2	—	—
Transferability & Convertibility (T&C) Facility (siirrettävyyttä ja muuntoa koskeva väline)	1	(1)	—
	3 052	(1 057 )	(2 075 )
Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet:
Horisontti 2020 puiteohjelma – InnovFin tutkimuksen ja innovoinnin pääomajärjestely	368	(10)	—
COSME (kasvuun tähtäävä pääomajärjestely)	67	(2)	—
EU:n eteläisten naapurimaiden riskipääomajärjestely	24	—	—
Climate Investor One	22	—	—
Latinalaisen Amerikan investointiväline	12	—	—
Afrikan maatalous-, kauppa- ja investointirahasto	11	—	—
	504	(12)	—
Yhdistelmärahoitus:
Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI-ohjelma) takausjärjestely ja valmiuksien kehittäminen	73	(39)	—
EU:n pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue	68	(6)	—
Maaseudun sähköistämisen rahoittamista koskeva aloite (ElectriFI)	31	—	—
Maatalouden rahoitusväline (AgriFI)	10	—	—
	182	(44)	—
Yhteensä	3 738	(1 113 )	(2 075 )
Monivuotinen rahoituskehys ennen vuotta 2014	Varat	Velat	Annetut takaukset
Takaus- ja riskinjakovälineet:
Riskinjakorahoitusväline (RSFF)	731	(65)	(642)
CIP:hen sisältyvä pk-yritysten takausjärjestelmä	83	(151)	—
Yritysten monivuotinen ohjelma (MAP)	32	(31)	—
Pk-yritysten takausjärjestelmä	7	—	—
Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn takausjärjestelmä	4	(4)	—
	857	(251)	(642)
Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet:
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvä kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki	410	(6)	—
Monivuotisen puiteohjelman pääomajärjestely	208	—	—
Euroopan energiatehokkuusrahasto	104	—	—
Energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto	90	(20)	—
Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusrahasto	68	—	—
Marguerite-rahasto	43	—	—
Euroopan teknologian käynnistysjärjestelmä (ETF) 1998	9	(0)	—
Teknologian siirron pilottihankkeet	0	—	—
	932	(26)	—
Yhdistelmärahoitus:
MEDA-ohjelma (Euro–Välimeri-kumppanuuteen kuuluva taloudellisen ja teknisen yhteistyön väline)	140	(2)	—
Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI)	120	(2)	—
	260	(4)	—
Yhteensä	2 049	(281)	(642)
Kaikki yhteensä	6 115	(1 428 )	(2 717 )

Talousarviotakauksia varten takuurahastoissa olevat rahoitusvarat

Komissio on perustanut takuurahastoja EIP-ryhmälle annettujen talousarviotakausten kattamiseksi (ks. konsolidoidun tilinpäätöksen liitetieto 4.1.1). Nämä takuurahastot rahoitetaan EU:n talousarviosta suoritetuilla maksuilla, jotta voidaan ylläpitää likviditeettipuskuria niiden potentiaalisten tappioiden varalta, joita voidaan joutua kattamaan takausten piiriin kuuluvien toimien osalta. Takuurahastoihin maksetut varat sijoitetaan rahoitusinstrumentteihin, kuten velkapapereihin ja käteis- ja määräaikaistalletuksiin. Komissiolla oli 31. joulukuuta 2018 rahoitusvaroja

—	ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetussa takuurahastossa 2,5 miljardia euroa

—	ESIR-takuurahastossa 5,5 miljardia euroa ja

—	EKKR-takuurahastossa 0,3 miljardia euroa.

Rahoitusapuohjelmien puitteissa myönnetyt lainat ja niihin liittyvä lainanotto

Komissio antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten nojalla jäsenvaltioille ja kolmansille maille rahoitustukea kahdenvälisinä lainoina. Tarvittava rahoitus hankitaan pääomamarkkinoilta, ja sen takaisinmaksu taataan EU:n talousarviosta.

Komissio, joka toimii EU:n puolesta, vastaa tällä hetkellä kolmesta pääasiallisesta lainaohjelmasta:

—	Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)

—	maksutaselainat ja

—	makrotaloudellinen rahoitusapu, jota voidaan myöntää lainoina.

EU:n antolainauksen rahoittamiseen tarvittavat varat hankitaan pääomamarkkinoilta tai käyttämällä rahoituslaitoksia välittäjinä.

Joulukuun 31. päivään 2018 ERVM:n ja maksutaselainojen avulla rahoitusapuna myönnettyjen lainojen nimellisarvo oli:

							miljardia euroa
	Maksutasetuki			ERVM (*11)			YHTEENSÄ
	Latvia	Romania	Yhteensä	Irlanti	Portugali	Yhteensä	YHTEENSÄ
Myönnetty yhteensä	3,1	5,0 (*12)	8,1	22,5	26,0	48,5	56,6
Nostetut lainat 31.12.2018	2,9	5,0	7,9	22,5	24,3	46,8	54,7
Takaisin maksetut lainat yhteensä 31.12.2018	(2,2)	(4)	(6,2)	—	—	—	(6,2)
Takaisin maksamatta oleva määrä 31.12.2018	0,7	1	1,7	22,5	24,3	46,8	48,5

ERVM

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin antamaan rahoitustukea kaikille sellaisille jäsenvaltioille, joille poikkeukselliset tapahtumat ovat kyseisistä jäsenvaltioista riippumattomista syistä aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa tällaisia häiriöitä. ERVM:ää käytettiin uudistusten toteuttamiseen sidotun rahoitusavun myöntämiseen Irlannille ja Portugalille vuosina 2011–2014.

Ohjelman voimassaolo on päättynyt, minkä vuoksi lisälainoja ei voida nostaa. Mekanismia käytetään kuitenkin erityisiä tehtäviä varten, kuten Irlannin ja Portugalin lainojen maksuajan pidennykseen ja siltarahoitukseen.

ERVM-ohjelman pääkohdat ovat:

Irlanti

—	Irlanti pyysi joulukuussa 2010 ERVM:stä myönnetyn 22,5 miljardin euron kokonaismäärän maksamista. Määrä maksettiin kahdeksassa erässä tammikuun 2011 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana;

—	Irlannilla on mahdollisuus pidentää ERVM-lainojen maksuaikaa lainojen keskimääräisen painotetun erääntymisajan pidentämisen perusteella 19,5 vuoteen, josta neuvosto päätti vuonna 2013;

—

Irlannin oli määrä maksaa takaisin 3,4 miljardia euroa huhtikuussa 2018 ja 0,5 miljardia euroa lokakuussa 2018. Irlanti pyysi maksuajan pidennystä, ja tarvittavat määrät myönnettiin ja rahoitettiin ottamalla lainaa markkinoilta vuonna 2018. Uudet määrät erääntyvät kahdessa erässä (2,4 miljardia euroa vuonna 2025 ja 1,5 miljardia euroa vuonna 2033).

Portugali

—

Portugali on pyytänyt 24,3 miljardia ERVM:stä toukokuussa 2011 myönnetystä yhteensä 26 miljardista eurosta. Määrä maksettiin seitsemässä erässä toukokuun 2011 ja marraskuun 2014 välisenä aikana. Portugalin oli määrä maksaa takaisin 0,6 miljardia euroa lokakuussa 2018, mutta Portugali pyysi Irlannin tapaan maksuajan pidennystä ja laina rahoitettiin uudelleen markkinoilta siten, että uusi erääntymispäivä on vuonna 2033.

MAKSUTASELAINAT

Maksutaselainojen rahoitusapuohjelma on suunnattu maksutaseensa osalta vaikeuksissa oleville tai vaikeuksien uhasta kärsiville euroalueen ulkopuolisille maille. Maksutaselainojen rahoitusapu toteutetaan keskipitkän ajan lainoina, joiden ehtona on ongelmien taustalla olevien taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen suunniteltujen toimien toteuttaminen. EU:n maksutaseapua tarjotaan tavallisesti yhteistyössä IMF:n ja muiden kansainvälisten laitosten tai valtioiden kanssa.

EU:n keskipitkän aikavälin rahoitustukea koskeva järjestely (maksutasejärjestely) otettiin uudelleen käyttöön marraskuussa 2008 Unkarin tukemiseksi ja sen jälkeen vuoden 2009 tammi- ja toukokuussa Latvian ja Romanian markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi. Määrärahoja sidottiin yhteensä 14,6 miljardia euroa. Unkarille myönnettyjen maksutaselainojen rahoitusapuohjelma päättyi 2010, ja lainat on maksettu takaisin kokonaisuudessaan vuonna 2016. Latvian ja Romanian rahoitusapuohjelmat puolestaan päättyivät vuonna 2012, minkä vuoksi lisäeriä ei voida nostaa.

Lisäksi Romanialle myönnetyt kaksi ennalta varautuvan rahoitusavun ohjelmaa päättyivät vuosina 2013 ja 2015. Romania ei nostanut näitä lainoja ohjelmien voimassaoloaikana.

Tärkeimmät kohdat ovat seuraavat:

—	Maksutaselainojen edunsaajamaat ovat vuoden 2018 aikana maksaneet ajallaan ja kokonaisuudessaan takaisin 1,45 miljardia euroa, josta 1,35 miljardia euroa liittyi Romanian maksamaan pääoman lyhennykseen. Loput määrästä oli korkoja;

—	vuoden 2018 lopussa maksamatta oleva määrä on yhteensä 1,7 miljardia euroa. Tästä 0,7 miljardia koskee Latviaa ja 1 miljardi euroa Romaniaa.

MAKROTALOUDELLINEN RAHOITUSAPU

Makrotaloudellinen rahoitusapu on EU:n rahoitusväline, josta myönnetään maksutasetukea EU:n ulkopuolisille kumppanimaille, joilla on maksutasetta koskeva kriisi. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän/pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten yhdistelmästä, ja sitä voivat saada vain IMF:n ohjelman piirissä olevat maat.

Joulukuun 31. päivään 2018 makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmasta mennessä myönnettyjen lainojen nimellisarvo oli 4,4 miljardia euroa.

1.4 VELAT

Taseen vastattavaa-puoli koostuu pääasiassa neljästä erästä: i) eläkkeisiin ja muihin työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, ii) lainat, iii) muut lyhytaikaiset velat kolmansille ja iv) menojäämät.

EU:n konsolidoidussa taseessa olevien velkojen koostumus

Velat olivat 31. joulukuuta 2018 yhteensä 235,9 miljardia euroa, eli ne pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Keskeiset muutokset liittyivät seuraaviin:

—

Lyhytaikaiset velat vähenivät 6,8 miljardia euroa, koska omiin varoihin liittyvät jäsenvaltioille maksettavat määrät (eli EU:n talousarvioon suoritetut rahoitusosuudet, jotka palautetaan jäsenvaltioille vuoden lopussa lisätalousarvion mukaisesti) pienenivät. Jäsenvaltiot maksoivat vuonna 2018 ylimääräisiä rahoitusosuuksia.

—	Rahoitusvelat vähenivät hieman (1 miljardi euroa) pääasiassa sen vuoksi, että Romanialle maksutasejärjestelyn puitteissa myönnetyn lainan rahoittamiseksi otetut lainat (1,35 miljardia euroa) maksettiin takaisin.

—	Edellä mainittuja vähennyksiä supisti kuitenkin 7,3 miljardin euron lisäys työsuhde-etuuksiin liittyvissä veloissa.

Muut vastattavaa-puolen kohdat pysyivät yleisesti vakaina. Pitkäaikaiset rahoitusvelat (ottolainaus) lisääntyivät, kun taas lyhytaikaiset rahoitusvelat vähenivät pitkäaikaisten rahoitusvelkojen lisäystä vastaavalla määrällä. Tämä liittyy ERVM-velan uudelleenjärjestelyyn Irlannin (3,9 miljardia euroa) ja Portugalin (0,6 miljardia euroa) osalta.

Saadut ja taseessa muiksi lyhytaikaisiksi veloiksi kirjatut maksupyynnöt ja laskut yhteensä

Nettovarat

Vaikka velkoja on enemmän kuin varoja, EU:n toimielimet ja elimet eivät ole taloudellisissa vaikeuksissa, vaan tietyt velat maksetaan tulevista vuotuisista talousarvioista. Monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti kuluvana vuonna, vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta seuraavan vuoden tai sen jälkeisten vuosien talousarvioista. Niihin liittyvät tulot kirjataan vasta tulevina vuosina. Suurimmat tällaiset määrät liittyvät maataloustukirahaston toimintaan (näistä määristä suurin osa maksetaan yleensä seuraavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä) ja työsuhde-etuuksiin (maksetaan seuraavien yli 30 vuoden aikana).

2. RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN HALLINTA EU:N TALOUSARVIOTA TOTEUTETTAESSA

2.1 MAKROTALOUDELLINEN YMPÄRISTÖ

Unionin makrotaloudellinen ympäristö (33) vaikuttaa EU:n jäsenvaltioiden kykyyn täyttää rahoitusvelvoitteensa EU:n toimielimiä ja elimiä kohtaan ja siten myös EU:n kykyyn jatkaa EU:n toimintapolitiikan täytäntöönpanoa.

Euroopan talous kasvoi kuudetta vuotta peräkkäin vuonna 2018. Kasvuaste oli kuitenkin odotettua alhaisempi varsinkin vuoden toisella puoliskolla. Tähän vaikuttivat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäisiä tekijöitä olivat muun muassa eurooppalaisen teollisuustuotannon (erityisesti autoteollisuuden) häiriöt vuoden kolmannella neljänneksellä sekä sosiaaliset jännitteet ja finanssipoliittinen epävarmuus joissakin jäsenvaltioissa. Tärkeimpiä ulkoisia tekijöitä olivat kauppapolitiikkaan liittyvän epävarmuuden kasvu erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kauppapolitiikassa sekä maailmanlaajuisen teollisuustuotannon laskusuuntaus, jonka vuoksi maailmankaupan kasvu heikkeni. Tämä vaikutti erityisesti euroalueeseen.

Tästä kehityksestä huolimatta EU:n talouden perustekijät ovat pysyneet vahvoina, ja kahden seuraavan vuoden aikana talouden odotetaan edelleen kasvavan, joskin hieman aiempaa hitaammin.

Euroalueen ja EU:n BKT:n arvioidaan kasvaneen 1,9 prosenttia vuonna 2018. Euroalueen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2019 ja 1,6 prosenttia vuonna 2020. Vastaavasti EU:n BKT:n ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2019 ja 1,7 prosenttia vuonna 2020.

Kokonaisinflaatio oli vuonna 2018 keskimäärin 1,7 prosenttia, kun se vuonna 2017 oli 1,5 prosenttia. Öljyn hintaa koskevat oletukset vuodelle 2019 ja vuodelle 2020 ovat nyt alhaisemmat kuin syksyllä 2018, ja euroalueen inflaation ennustetaan hidastuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2019 ja sen jälkeen hieman kiihtyvän 1,5 prosenttiin vuonna 2020. Koko EU:ssa inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna keskimäärin 1,6 prosenttia ja sen jälkeen kiihtyvän 1,8 prosenttiin vuonna 2020.

Euroalueen työmarkkinatilanne parani edelleen vuoden 2018 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Työssäkäyvien määrä nousi korkeimmalle koskaan mitatulle tasolle euroalueella vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Joulukuussa 2018 euroalueen työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, eli se oli pienimmillään lokakuun 2008 jälkeen.

Talousnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen merkittäviä, koska kaupan jännitteet ja niiden epävarma kehitys aiheuttavat yhä huolta. Yhdysvalloissa voi tapahtua äkillisiä finanssipolitiikan muutoksia. Kiinan talous saattaa hidastua odotettua jyrkemmin. Maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinat ja monet kehittyvien talouksien markkinat ovat haavoittuvia riskinottohalun ja kasvuodotusten äkillisille muutoksille. EU:ssa sisäiset tekijät saattavat olla odotettua pitkäkestoisempia ja brexit aiheuttaa edelleen epävarmuutta.

Myönteistä on kuitenkin se, että edelleen suotuisat työmarkkinaolosuhteet saattavat lisätä kotimaista kysyntää ja EU:n rahoituksen laajempi käyttö vastaanottajamaissa voi saada aikaan lisäinvestointeja. Maailman BKT:n näkymät pysyvät vakaina, ja sen odotetaan kasvavan 3,8 prosenttia kahden seuraavan vuoden aikana.

2.2 TALOUSARVIOON KOHDISTUVAT RAHOITUSAPUUN LIITTYVÄT EHDOLLISET VELAT

Rahoitusapuohjelmiin liittyvä EU:n otto- ja antolainaus toteutetaan talousarvion ulkopuolella. Hankitut varat lainataan edelleen lainansaajavaltiolle samoin ehdoin kuin ne on hankittu, ts. otetun ja myönnetyn lainan kuponkikorko, erääntymisaika ja määrä ovat samat. Edellä mainitusta järjestelystä huolimatta rahoitusvälineiden velanhoidosta vastaa kuitenkin EU, millä varmistetaan, että kaikki maksut suoritetaan täysimääräisesti ja ajoissa. Komissio on ottanut käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että otetut lainat maksetaan takaisin myös lainansaajan ollessa maksukyvytön.

Otetut lainat ovat EU:n suoria ja ehdottomia velvoitteita, joiden takaajina ovat EU:n jäsenvaltiot (talousarvioon kohdistuvat ehdolliset velat). EU:n ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi otetut lainat katetaan ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten tarkoitetusta takuurahastosta. Jos lainan saanut jäsenvaltio laiminlyö takaisinmaksun, velanmaksua varten tarvittavat varat otetaan mahdollisuuksien mukaan komission kassavaroista. Jos tämä ei ole mahdollista, komissio hankkii tarvittavat varat jäsenvaltioilta. EU:n jäsenvaltioilla on EU:n omia varoja koskevan lainsäädännön mukaan (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 14 artikla) velvollisuus asettaa EU:n käyttöön riittävästi varoja sen velvoitteiden kattamiseksi. Tämän vuoksi sijoittajiin ei kohdistu rahoitettujen lainojen saajavaltioon liittyvää luottoriskiä vaan ainoastaan EU:hun liittyvä luottoriski. Samoin ehdoin toteutettavalla lainanannolla varmistetaan, ettei EU:n talousarvioon kohdistu korko- eikä valuuttariskiä.

Lainapaketin kokonaismäärä, nostoerien määrä ja (keskimääräinen) enimmäismaturiteetti määritetään kunkin maaohjelman osalta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksissä. Komissio ja lainansaajavaltio sopivat tämän jälkeen laina- ja rahoitusjärjestelyistä, etenkin lainaerien takaisinmaksun eräpäivistä. Lisäksi kaikkien muiden paitsi ensimmäisen lainaerän maksaminen riippuu EU:n ja IMF:n yhteisen rahoitusavun tapauksessa sovittujen poliittisten ehtojen täyttämisestä. Tämä vaikuttaa osaltaan rahoitustoimien aikatauluun. Tämä merkitsee sitä, että liikkeeseenlaskun aikataulu ja instrumenttien erääntymisajat riippuvat vastaavasta EU:n lainanannosta. Rahoitus on aina euromääräistä, ja erääntymisajat ovat 3–30 vuotta.

Seuraavassa taulukossa esitetään suunniteltu nimellismääräinen takaisinmaksuaikataulu maksamatta oleville ERVM- ja maksutaselainoille 31. joulukuuta 2018:

miljardia euroa
	Maksutasetuki			ERVM			YHTEENSÄ
	Latvia	Romania	Yhteensä	Irlanti	Portugali	Yhteensä	YHTEENSÄ
2019	0,5	1,0	1,5	—	—	—	1,5
2021	—	—	—	3,0	6,8	9,8	9,8
2022	—	—	—	—	2,7	2,7	2,7
2023	—	—	—	2,0	1,5	3,5	3,5
2024	—	—	—	0,8	1,8	2,6	2,6
2025	0,2	—	0,2	2,4	—	2,4	2,6
2026	—	—	—	2,0	2,0	4,0	4,0
2027	—	—	—	1,0	2,0	3,0	3,0
2028	—	—	—	2,3	—	2,3	2,3
2029	—	—	—	1,0	0,4	1,4	1,4
2031	—	—	—	—	2,2	2,2	2,2
2032	—	—	—	3,0	—	3,0	3,0
2033	—	—	—	1,5	0,6	2,1	2,1
2035	—	—	—	2,0	—	2,0	2,0
2036	—	—	—	—	1,0	1,0	1,0
2038					1,8	1,8	1,8
2042	—	—	—	1,5	1,5	3,0	3,0
Yhteensä	0,7	1,0	1,7	22,5	24,3	46,8	48,5

Valtioiden väliset rahoituksenvakautusmekanismit (Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM)) eivät kuulu EU:n perussopimuksen soveltamisalaan, joten niitä ole sisällytetty EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen.

2.3 TALOUSARVIOTAKAUKSET

EU on antanut EIP-ryhmälle takaukset EU:n ulkopuolella myönnetyille lainoille sekä ESIR-takauksella katetuille vieraan ja oman pääoman ehtoisille toimenpiteille. EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään edellä mainittuja takauksia vastaavat ehdolliset velat 31. joulukuuta 2018 (ks. liitetieto 4.1.1). Olemassa olevia velvoitteita koskevat määrät kirjataan tilinpäätöksessä varauksiin (ks. konsolidoidun tilinpäätöksen liitetieto 2.10). Lieventääkseen EU:n talousarvioon kohdistuvaa riskiä, joka voisi aiheutua EIP-ryhmän vaatiessa vakuuteen perustuvaa maksua, EU on perustanut antamiaan vakuuksia varten erilliset takuurahastot, jotka ovat ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto ja ESIR-takuurahasto.

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto rahoitetaan EU:n talousarviosta siten, että se kattaa 9 prosenttia EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden piiriin kuuluvista, takauksen saaneista kolmansille maille myönnetyistä lainoista vuoden lopussa. Takuurahaston kokonaisvarat olivat 31. joulukuuta 2018 yhteensä 2,5 miljardia euroa. Summalla katetaan rahaston kokonaisvastuut, jotka muodostuvat 20,7 miljardin euron nostetuista lainoista.

ESIR-takuurahasto aloitti toimintansa vuonna 2016. Muutetun ESIR-asetuksen (asetus (EU) 2017/2396) mukaisesti ESIR-rahaston EU-takauksien enimmäismäärää korotettiin 26 miljardiin euroon (alkuperäisestä 16 miljardista eurosta) ja takuurahaston osuus EU:n koko takausvastuusta laski 35 prosenttiin (alkuperäisestä 50 prosentista). Tämän vuoksi ESIR-takuurahaston odotetaan nyt kasvavan kaikkiaan 9,1 miljardiin euroon. Vuonna 2018 ESIR-sopimusta muutettiin tarkistetun ESIR-asetuksen mukaisesti. ESIR-takuurahaston kokonaisvarat 31. joulukuuta 2018 olivat 5,5 miljardia euroa, ja ne kattavat 15,8 miljardin euron osuuden maksetuista määristä muodostuvasta kokonaisvastuusta.

EKKR-asetuksen (asetus (EU) 2017/1601) mukaisesti on perustettu uusi takuurahasto eli EKKR-takuurahasto. Ensimmäiset EU:n talousarvion rahoitusosuudet rahastoon suoritettiin vuonna 2018, mutta yhtään takaussopimusta ei ollut voimassa 31. joulukuuta 2018.

2.4 UUSIEN OSALLISTUJIEN VARANTO (NER 300 OHJELMA)

NER 300 rahaston varat saadaan rahaksi muunnetuista päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista. Se kuuluu jäsenvaltioille, jotka käyttävät varoja innovatiivisten vähähiilistä energiaa koskevien demonstrointihankkeiden rahoittamiseen. Komissio hallinnoi ohjelmaa jäsenvaltioiden puolesta, ja EIP vastaa NER 300 rahaston omaisuudenhoidosta ja toimii teknisenä neuvonantajana komission kanssa tekemänsä yhteistyösopimuksen mukaisesti. Koska sen paremmin päästöoikeuksista saatavat tulot kuin rahoitettujen hankkeiden menot eivät kuulu EU:n talousarvioon, näitä määriä ei merkitä EU:n kirjanpitoon.

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUS JA LIITETIEDOT (34)

SISÄLLYSLUETTELO

EU:N TALOUSARVION TOTEUTUMA

105

BUDJETOITUJEN JA TOTEUTUNEIDEN MÄÄRIEN VERTAILUTAULUKOT

106

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUKSEN LIITETIEDOT

109

EU:N TALOUSARVIOKEHYS

109

1.1.

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2014–2020

109

1.2.

MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN YKSITYISKOHTAISET ALAOTSIKOT (OHJELMAT)

110

1.3.

VUOTUINEN TALOUSARVIO

110

1.4.

TULOT

111

1.5.

TALOUSARVION TOTEUTUMAN LASKEMINEN

112

1.6.

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTYS

113

EU:N VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN – YHTEENVETO

114

2.1.

TULOT

114

2.2.

MENOT

115

EU:N TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

116

3.1.

YHTEENVETO TALOUSARVION TULOTOTEUTUMASTA

116

EU:N TALOUSARVION MENOJEN TOTEUTUMINEN

117

4.1.

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET

117

4.2.

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

118

4.3.

MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

120

4.4.

MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

121

4.5.

MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

122

4.6.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET

123

4.7.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

129

4.8.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

136

4.9.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET

142

4.10.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

148

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN TOIMIELIMITTÄIN

153

5.1.

TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

153

5.2.

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

154

5.3.

MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

155

ERILLISVIRASTOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUTTAMINEN

156

6.1.

TALOUSARVIOTULOT

156

6.2.

MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHAT VIRASTOITTAIN

157

EU:N TALOUSARVION TOTEUTUMA

milj. euroa
	Liitetieto	2018	2017
Varainhoitovuoden tulot	1.1	159 318	139 691
Maksut varainhoitovuoden talousarviomäärärahoista	1.2	(154 833 )	(135 764 )
Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat	1.3	(1 675 )	(1 796 )
Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu	1.4	106	40
Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muutokset	1.5	(1 114 )	(1 450 )
Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	1.6	(1)	(166)
Talousarvion toteutuma		1 802	555

Talousarvion toteutuma palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se vuoden 2019 maksuosuuksista. Toteutuma lasketaan Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä 26 päivänä toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 (35) 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Lisätietoja asiasta esitetään kohdassa ”Talousarvion toteutuman laskeminen”.

1.1	Varainhoitovuoden tulot: ks. taulukko 3.1 ”Yhteenveto talousarvion tulototeutumasta”, sarake 8 ”Tuotot yhteensä”.

1.2	Maksut varainhoitovuoden talousarviomäärärahoista: ks. taulukko 4.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain”, sarake 2 ”Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista” ja sarake 4 ”Käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista”.

1.3	Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat: ks. taulukko 4.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain”, sarake 7 ”Automaattisesti siirtyneet” ja sarake 8 ”Päätöksellä siirretyt”.

1.4

Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu: kohdassa otetaan huomioon maksumäärärahojen (automaattisesti siirtyneet ja päätöksellä siirretyt) määrä edellisen vuoden lopussa ja kuluvan vuoden ”edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista suoritetut maksut”, kuten taulukon 4.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain” sarakkeessa 3.

1.5

Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muutokset vuoden lopussa: vähennetään käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrästä edellisen vuoden lopussa (plus) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä kuluvan vuoden lopussa (kuten taulukon 4.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain” sarakkeessa 9 – miinus). Erotuksen avulla saadaan selville käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen nettomuutos kuluvana varainhoitovuonna.

1.6	Valuuttakurssierot sisältävät realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssierot.

BUDJETOITUJEN JA TOTEUTUNEIDEN MÄÄRIEN VERTAILUTAULUKOT

Talousarvion tulot

milj. euroa
		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Vahvistetut saamiset	Tulot
1	Omat varat	142 832	142 364	142 373	142 330
	11 – Sokerimaksut	—	(93)	(85)	(85)
	12 – Tullimaksut	22 844	20 165	20 360	20 317
	13 – Arvonlisävero	17 250	17 149	17 133	17 133
	14 – BKTL-varat	102 739	105 143	104 979	104 979
	15 – Budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely	—	—	(19)	(19)
	16 – Alankomaiden ja Ruotsin BKTL-maksuosuuden vähennys	—	—	6	6
3	Käytettävissä olevat ylijäämät	—	556	581	581
4	Unionin toimielinten ja elinten palveluksessa olevasta henkilöstöstä kertyvät tulot	1 547	1 547	1 552	1 542
5	Toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot	45	45	583	563
6	Unionin ohjelmiin ja sopimuksiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset	110	110	13 346	12 777
7	Viivästyskorot ja sakot	115	115	14 592	1 473
8	Otto- ja antolainaus	6	6	39	39
9	Sekalaiset tulot	25	25	24	13
	Yhteensä	144 681	144 768	173 090	159 318

Talousarviomenot: sitoumukset monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset
1	Älykäs ja osallistava kasvu	77 534	77 532	89 649	87 357
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	22 001	22 000	25 864	23 773
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	55 532	55 532	63 785	63 585
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	59 285	59 239	62 419	60 560
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	43 235	43 233	45 284	44 364
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	3 493	3 492	4 015	3 855
4	Globaali Eurooppa	9 569	10 379	11 448	11 062
5	Hallinto	9 666	9 666	10 508	10 124
	josta: toimielinten hallintomenot	4 015	4 015	4 465	4 280
6	Korvaukset	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	567	388	429	180
	Yhteensä	160 114	160 696	178 468	173 139

Talousarviomenot: maksut monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut
1	Älykäs ja osallistava kasvu	66 624	66 733	80 917	75 876
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	20 097	20 155	25 073	21 408
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	46 527	46 578	55 844	54 468
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	56 084	56 241	59 648	58 046
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	43 189	43 180	45 436	44 310
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	2 981	3 013	3 305	3 108
4	Globaali Eurooppa	8 906	8 813	10 788	9 519
5	Hallinto	9 666	9 667	11 355	9 944
	josta: toimielinten hallintomenot	4 015	4 015	4 963	4 140
6	Korvaukset	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	420	302	340	180
	Yhteensä	144 681	144 768	166 353	156 673

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUKSEN LIITETIEDOT

1. EU:N TALOUSARVIOKEHYS

Talousarviokirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä. Unionin yleisessä talousarviossa vahvistetaan vuosittain unionin tulot ja menot. Siinä noudatetaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä ja muita kyseiseen kehykseen sisältyviä säännöksiä sekä kyseisen kehyksen mukaisesti hyväksyttyjä monivuotisia ohjelmia koskevia säädöksiä.

1.1 MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2014–2020

milj. euroa

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Yhteensä

1.	Älykäs ja osallistava kasvu

52 756

77 986

69 304

73 512

76 420

79 924

83 661

513 563

1a.	Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

16 560

17 666

18 467

19 925

21 239

23 082

25 191

142 130

1b.	Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

36 196

60 320

50 837

53 587

55 181

56 842

58 470

371 433

2.	Kestävä kasvu: luonnonvarat

49 857

64 692

64 262

60 191

60 267

60 344

60 421

420 034

josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

43 779

44 190

43 951

44 146

44 163

44 241

44 264

308 734

3.	Turvallisuus ja kansalaisuus

1 737

2 456

2 546

2 578

2 656

2 801

2 951

17 725

4.	Globaali Eurooppa

8 335

8 749

9 143

9 432

9 825

10 268

10 510

66 262

Hallinto

8 721

9 076

9 483

9 918

10 346

10 786

11 254

69 584

josta: toimielinten hallintomenot

7 056

7 351

7 679

8 007

8 360

8 700

9 071

56 224

6.	Korvaukset

—

8.	Negatiivinen varaus

—

9.	Erityisrahoitusvälineet

—

Maksusitoumusmäärärahat

121 435

162 959

154 738

155 631

159 514

164 123

168 797

1 087 197

Maksumäärärahat yhteensä

135 762

140 719

130 694

142 906

154 565

159 235

162 406

1 026 287

Edellä olevassa taulukossa on esitetty monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset enimmäismäärät käyvin hinnoin. Varainhoitovuosi 2018 oli vuodet 2014–2020 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen viides vuosi. Maksusitoumusmäärärahojen yhteenlaskettu enimmäismäärä vuonna 2018 oli 159 514 miljoonaa euroa, eli 1,02 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon. Vastaava maksumäärärahojen enimmäismäärä oli 154 565 miljoonaa euroa, eli 0,98 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon.

Monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 varten on sovittu uudet joustavuussäännökset. Yksi uusista säännöksistä antaa mahdollisuuden siirtää maksumäärärahojen enimmäismäärään sisältyvä käyttämätön liikkumavara seuraaville vuosille. Siirto tapahtuu maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran kautta osana monivuotisen rahoituskehyksen seuraavaa vuotta koskevaa teknistä mukautusta. Vuonna 2016 käyttämättä jääneet määrärahat (13 991 miljoonaa euroa käypinä hintoina) ja vuonna 2017 käyttämättä jääneet määrärahat (16 414 miljoonaa euroa käypinä hintoina) siirrettiin tämän vuoksi varainhoitovuosille 2018–2020 ja varainhoitovuosien 2016–2020 enimmäismääriin tehtiin tämän edellyttämät mukautukset – ks. edellä mainittu monivuotisen rahoituskehyksen vuotta 2018 koskeva tekninen mukautus ja vuotta 2019 koskeva tekninen mukautus (COM(2018) 282, 23. toukokuuta 2018).

Komissio antoi 23. toukokuuta 2018 tiedonannon varainhoitovuotta 2019 koskevan rahoituskehyksen mukautuksesta BKTL:n muutosten mukaisesti (EKT 2010) (COM(2018) 282, 23. toukokuuta 2018).

Seuraavassa selitetään monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeet:

Otsake 1 - Älykäs ja osallistava kasvu

Tämä otsake jakautuu kahteen toisiinsa yhteydessä olevaan komponenttiin:

1a	Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: otsakkeeseen kuuluvat tutkimuksen ja innovoinnin, koulutuksen, Verkkojen Eurooppa välineen, sosiaalipolitiikan, sisämarkkinoiden ja näihin osa-alueisiin liittyvien politiikkojen menot.

1b	Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus: otsakkeen määrärahoilla tuetaan vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymistä, EU:n kestävän kehityksen strategiaa muita heikommassa asemassa olevien alueiden ulkopuolella sekä alueiden välistä yhteistyötä.

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

Otsakkeeseen 2 sisältyvät yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka ja ympäristötoimet, erityisesti Life + ohjelma.

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

Otsakkeella 3 (turvallisuus ja kansalaisuus) otetaan huomioon oikeus- ja sisäasioiden, rajojen turvaamisen, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, kansanterveyden ja kuluttajansuojan, kulttuurin ja nuorison, tiedotuksen ja kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeyden lisääntyminen sekä EU:n erityistehtävät näillä aloilla.

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

Otsakkeeseen 4 kuuluvat kaikki ulkoiset toimet, mukaan lukien kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu sekä liittymistä valmistelevat ja naapuruuspolitiikan välineet. EKR ei ole osa monivuotista rahoituskehystä, koska se on EU:n talousarvion ulkopuolella.

Otsake 5 – Hallinto

Tämä otsake kattaa kaikkien toimielinten, eläkejärjestelmien ja Eurooppa-koulujen hallintomenot. Hallintokustannukset muodostavat kaikki menot muilla toimielimillä kuin komissiolla.

Otsake 6 – Korvaukset

Uusia jäsenvaltioita ei poliittisen sopimuksen mukaisesti aseteta heti jäsenyyden alkuvaiheessa nettomaksajan asemaan. Tähän otsakkeeseen on tämän vuoksi otettu varoja korvauksia varten. Määrä on käytettävissä siirtoihin, joilla tasapainotetaan uusien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon suorittamat maksut ja niiden unionin talousarviosta saama rahoitus.

Otsake 9 – Erityisrahoitusvälineet

EU voi joustomekanismien ansiosta ottaa käyttöön varoja, joita se tarvitsee voidakseen reagoida ennakoimattomiin tapahtumiin, kuten kriiseihin ja hätätilanteisiin. Joustomekanismien soveltamisala ja määrärahat ja niiden käyttämisessä noudatettavat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa ja toimielinten välisessä sopimuksessa. Tämänhetkisessä tilanteessa, jossa menoja pyritään supistamaan, joustomekanismeilla varmistetaan lisäksi, että talousarviolla voidaan vastata painopisteiden muutoksiin ja näin varmistaa, että jokainen euro käytetään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Suurin osa joustomekanismeista on sen vuoksi pidetty monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella, ja niiden mukainen rahoitus voidaan ottaa käyttöön, vaikka menojen enimmäismäärät ylittyisivät.

1.2 MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN YKSITYISKOHTAISET ALAOTSIKOT (OHJELMAT)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsikot jaetaan edelleen yksityiskohtaisempiin alaotsikoihin, jotka vastaavat tärkeimpiä meno-ohjelmia (esim. Horisontti 2020 ja Erasmus+). Talousarvion toteutuksen oikeusperustat hyväksytään ohjelmatasolla. Ohjelmat ovat yleisesti käytössä oleva toteutusta ja tuloksia koskeva raportointirakenne. Ohjelmakohtaiset taulukot sisältyvät talousarvion toteuttamiskertomukseen (ks. taulukot 4.6–4.10 jäljempänä).

1.3 VUOTUINEN TALOUSARVIO

Komissio laatii joka vuosi arvion kaikkien toimielinten tuloista ja menoista ja tekee budjettivallan käyttäjälle talousarvioesityksen. Neuvosto vahvistaa tämän talousarvioesityksen pohjalta kantansa, josta se käy tämän jälkeen neuvotteluja parlamentin kanssa. Kun neuvottelut on saatu päätöksen, parlamentin puhemies toteaa, että yhteinen teksti on lopullisesti hyväksytty, minkä jälkeen talousarvion toteuttaminen voidaan aloittaa. Asianomaisen vuoden aikana hyväksytään lisätalousarvioita. Talousarvion toteuttaminen on pääosin komission tehtävä.

Talousarvion rakenteessa komission talousarvioon sisältyy sekä hallinto- että toimintamäärärahoja. Muilla toimielimillä on vain hallintomäärärahoja. Talousarviossa on kahdenlaisia määrärahoja: jaksottamattomia määrärahoja ja jaksotettuja määrärahoja. Jaksottamattomilla määrärahoilla rahoitetaan yksivuotisia toimintoja (jotka ovat vuotuisperiaatteen mukaisia). Jaksotetut määrärahat on otettu käyttöön, jotta myös monivuotisten toimintojen rahoittamisessa voidaan noudattaa talousarvion vuotuisperiaatetta. Jaksotetut määrärahat jaetaan maksusitoumusmäärärahoihin ja maksumäärärahoihin:

—

maksusitoumusmäärärahoilla katetaan kaikki monivuotisiin toimiin liittyvistä oikeudellisista sitoumuksista kuluvana varainhoitovuonna aiheutuvat kustannukset. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan kuitenkin jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin, jos perussäädöksessä niin säädetään;

—	maksumäärärahoilla katetaan menot, jotka johtuvat asianomaisen varainhoitovuoden ja/tai aiempien varainhoitovuosien aikana tehtyjen maksusitoumusten täyttämisestä.

Tilinpäätöksessä rahoitus on jaettu kahteen pääluokkaan seuraavasti:

—	lopulliset hyväksytyt talousarviomäärärahat sekä

—

lisämäärärahat, jotka sisältävät seuraavat erät:

—	edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt määrärahat (käyttämättä jääneet määrät voidaan varainhoitoasetuksen mukaan tietyissä tapauksissa siirtää edelliseltä varainhoitovuodelta kuluvalle varainhoitovuodelle); ja

—

käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka ovat peräisin takaisin maksetuista määristä, kolmansien osapuolten/maiden EU:n ohjelmiin maksamista rahoitusosuuksista sekä kolmansille tehdyistä töistä; nämä tulot osoitetaan suoraan niitä vastaaviin menopuolen budjettikohtiin, ja ne muodostavat rahoituksen kolmannen pilarin.

Käytettävissä olevat määrärahat saadaan kaikista edellä mainituista rahoituslähteistä.

1.4 TULOT

1.4.1 Omista varoista saatavat tulot

Suurin osa tuloista saadaan omista varoista, jotka muodostuvat seuraavista luokista:

1)	Perinteiset omat varat: perinteisten omien varojen osuus kaikista omista varoista on yleensä noin +/-14 prosenttia.

2)	Arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat: alv-varojen osuus kaikista omista varoista on yleensä 12 prosenttia.

3)	Bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat: BKTL-varojen osuus kaikista omista varoista on yleensä +/-74 prosenttia.

Omien varojen jakautumisessa noudatetaan EU:n omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2014/335/EY, Euratom vahvistettuja sääntöjä. Tämä päätös tuli voimaan 1. lokakuuta 2016, ja sitä sovelletaan takautuvasti 1. tammikuuta 2014 lähtien.

Unionin käyttöön vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettujen omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,20 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta.

1.4.2 Perinteiset omat varat

Perinteiset omat varat muodostuvat tullimaksuista (jotka kannetaan kolmansista maista peräisin olevasta tuonnista) ja sokerimaksuista (jotka kannetaan sokerin tuottajilta sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn rahoittamiseksi). Jäsenvaltiot kantavat nämä varat talouden toimijoilta EU:n puolesta ja pidättävät kyseisistä varoista kantokuluina 20 prosenttia. Kaikki todetut perinteiset omat varat on vietävä jompaankumpaan seuraavista toimivaltaisten viranomaisten ylläpitämistä kirjanpitojärjestelmistä.

—	Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen kirjanpitoon viedään kaikki perityt määrät ja määrät, joille on asetettu vakuus.

—	Edellä mainitussa artiklassa tarkoitettuun erilliseen kirjanpitoon viedään kaikki sellaiset määrät, joita ei ole vielä peritty ja/tai joille ei ole asetettu vakuutta. Tähän kirjanpitoon voidaan viedä myös sellaiset vakuuksien kattamat määrät, joista on syntynyt erimielisyyttä.

Jäsenvaltion on tuloutettava perinteiset omat varat komission tilille kyseisen jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai keskuspankissa viimeistään varojen perimiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 19. päivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä (tai perittävä, kun on kyse erilliskirjanpidosta).

1.4.3 Arvonlisävero (alv)

Arvonlisävero kannetaan osuutena jäsenvaltioiden alv-määräytymisperusteista, jotka on yhdenmukaistettu EU:n sääntöjä noudattaen tätä tarkoitusta varten. Alv-määräytymisperuste on kuitenkin jokaisella jäsenvaltiolla rajattu 50 prosenttiin sen BKTL:sta. Yhdenmukainen alv-kanta on 0,30 prosenttia lukuun ottamatta Saksaa, Alankomaita ja Ruotsia, joiden osalta verokanta on 0,15 prosenttia kaudella 2014–2020.

1.4.4 Bruttokansantulo (BKTL)

BKTL:oon perustuvilla omilla varoilla rahoitetaan se osuus talousarvion menoista, jota ei voida kattaa muista lähteistä saatavilla tuloilla. BKTL-varat saadaan soveltamalla kunkin jäsenvaltion BKTL:oon samaa kerrointa. BKTL määritetään unionin sääntöjä noudattaen.

Alv- ja BKTL-varat määritetään niiden määräytymisperusteita koskevien ennusteiden perusteella talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä. Ennusteita tarkistetaan varainhoitovuoden aikana annettavassa lisätalousarviossa. Erotus, joka kuvaa, miten paljon määrä, joka jäsenvaltioiden on maksettava todellisten alv- ja BKTL-määräytymisperusteiden perusteella, poikkeaa määrästä, jonka ne ovat jo maksaneet (tarkistettujen) ennusteiden perusteella, voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Komissio tasaa erotuksen kyseistä varainhoitovuotta seuraavan toisen varainhoitovuoden kesäkuun ensimmäiseen työpäivään mennessä. Todellisiin alv- ja BKTL-määräytymisperusteisiin voidaan vielä tehdä oikaisuja seuraavien neljän vuoden aikana, ellei perusteista ole esitetty varaumaa. Varaumia olisi pidettävä mahdollisina saamisina jäsenvaltioilta. Varaumien taloudellista vaikutusta ei kuitenkaan voida vielä tällöin tarkkaan arvioida, joten saamisten määrää ei voida vahvistaa. Kun tarkka määrä tunnetaan, alv- ja BKTL-varoista muodostuva saaminen peritään joko alv- ja BKTL-saldojen erotuksen tasaamisen yhteydessä tai erikseen.

1.4.5 Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus

Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestelystä (jonka mukaisesti kyseisen jäsenvaltion suoritettavaksi tulevia omien varojen maksuosuuksia vähennetään ja muiden jäsenvaltioiden vastaavia maksuosuuksia kasvatetaan) päätettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Fontainebleaussa kesäkuussa 1984. Saksan, Itävallan, Ruotsin ja Alankomaiden osuuksia korjausjärjestelyn rahoittamisessa on vähennetty neljäsosaan niiden tavanomaisista rahoitusosuuksista.

1.4.6 Bruttovähennys

Helmikuun 7.–8. päivänä 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että Tanska, Alankomaat ja Ruotsi saavat tehdä vuotuiseen BKTL-maksuosuuteensa bruttovähennyksen vuosina 2014–2020 ja Itävalta vain vuosina 2014–2016. Tanskan vuotuinen bruttovähennys on 130 miljoonaa euroa, Alankomaiden 695 miljoonaa euroa ja Ruotsin 185 miljoonaa euroa.

1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMAN LASKEMINEN

Talousarvion toteutuma palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan vuoden maksuosuuksista.

Omat varat viedään kirjanpitoon niiden määrien perusteella, jotka jäsenvaltioiden viranomaiset ovat varainhoitovuoden kuluessa maksaneet komission puolesta avaamilleen tileille. Tuloihin sisältyy myös edellisen varainhoitovuoden talousarvion toteutuma, jos se on ollut ylijäämäinen. Muut tulot viedään kirjanpitoon varainhoitovuoden aikana saatujen määrien perusteella.

Varainhoitovuoden talousarvion toteutumaa laskettaessa menoilla tarkoitetaan varainhoitovuoden määrärahoista suoritettuja maksuja. Näihin lisätään sellaiset kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Varainhoitovuoden määrärahoista suoritetuiksi maksuiksi katsotaan tilinpitäjän viimeistään 31. joulukuuta suorittamat maksut. Maataloustukirahaston osalta otetaan huomioon maksut, jotka jäsenvaltiot ovat suorittaneet vuoden n – 1 lokakuun 16. päivän ja vuoden n lokakuun 15. päivän välisenä aikana, jos tieto maksusitoumuksesta ja maksun hyväksymisestä on saapunut tilinpitäjälle viimeistään vuoden n + 1 tammikuun 31. päivänä. Maataloustukirahaston menoista voidaan myöhemmin tehdä sääntöjenmukaisuutta koskeva päätös jäsenvaltioissa tehtyjen tarkastusten jälkeen.

Talousarvion toteutuma muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat Euroopan unionin talousarvion toteutuma ja Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvien Efta-maiden rahoitusosuuden toteutuma. Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutuma muodostuu seuraavien erien erotuksesta:

—	varainhoitovuoden aikana kertyneiden tulojen kokonaismäärä ja

—	varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen kokonaismäärä, johon on lisätty kyseiseltä varainhoitovuodelta seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt määrärahat.

Tämän erotuksen määrään lisätään tai siitä vähennetään:

—	edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset (nettomäärä) ja sellaiset maksut, jotka euron kurssimuutosten vuoksi ylittävät edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt jaksottamattomat määrärahat,

—	käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muutos ja

—	varainhoitovuoden aikana kirjattujen kurssivoittojen ja -tappioiden nettomäärä.

Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt kolmansien osapuolten rahoitusosuuksiin ja kolmansille tehtyihin töihin liittyvät määrärahat, jotka eivät periaatteessa koskaan raukea, otetaan varainhoitovuoden lisämäärärahoihin. Tämän vuoksi määrät, jotka on vuoden n talousarvion toteuttamiskertomuksen mukaan siirretty edelliseltä varainhoitovuodelta, poikkeavat määristä, jotka vuoden n – 1 talousarvion toteuttamiskertomuksen mukaan siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Ennakoiden palauttamisen jälkeen uudelleen käyttöön saatuja määrärahoja ei oteta huomioon varainhoitovuoden toteutumaa laskettaessa.

Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat sisältävät sekä ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat että päätöksellä siirretyt määrärahat. Varainhoitovuoden lopussa käyttämättä olevien edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset sisältävät peruutukset, jotka koskevat sekä ilman eri toimenpiteitä siirrettyjä että erillisellä päätöksellä siirrettyjä määrärahoja.

1.6 VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTYS

milj. euroa
	2018	2017
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	13 918	8 082
Tulot
Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita ei ole vielä saatu	(6 220 )	(4 408 )
Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot	9 331	10 739
Siirtosaamiset (netto)	(4 015 )	(257)
Menot
Siirtovelat (netto)	4 511	3 725
Edellisen vuoden aikana syntyneet menot, jotka on maksettu kuluvan vuoden aikana	(6 086 )	(3 574 )
Ennakkomaksujen nettovaikutus	(8 634 )	(12 059 )
Seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt maksumäärärahat	(2 941 )	(3 373 )
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista suoritetut maksut ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutukset	2 098	1 784
Varausten muutos	3 567	6 752
Muut	(4 175 )	(6 676 )
Erillisvirastojen ja EHTY:n taloudellinen tulos	448	(179)
VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA	1 802	555

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on varainhoitoasetuksen mukaisesti laskettu suoriteperusteisena. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu mukautettuihin maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin kattavat samat tapahtumat, ne on syytä täsmäyttää.

Täsmäytyserät – Tulot

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella. Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään tämän vuoksi täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella varainhoitovuoden aikana saadut tulot on täsmäytystä tehtäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Siirtosaamisten määrä muodostuu pääasiassa maatalouteen, omiin varoihin, korkoihin ja osinkoihin liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset.

Täsmäytyserät – Menot

Siirtovelkojen määrä muodostuu pääasiassa varainhoitovuosien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EU:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu komissiolle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat. Varainhoitovuoden aikana suoritetut maksut, jotka liittyvät aiempina vuosina kirjanpitoon merkittyihin laskuihin, kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin ja ne on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu seuraavasti: 1) varainhoitovuoden aikana suoritetut ennakkomaksut, jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi, ja 2) suoritettujen ennakkomaksujen kuittaaminen hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperusteisia menoja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin talousarviomenoksi jo silloin kun maksu suoritettiin.

Varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen lisäksi myös sellaiset kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle vuodelle, on otettava huomioon laskettaessa talousarvion toteutumaa (neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 608/2014 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti). Tämä koskee myös talousarviomaksuja, jotka suoritetaan edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyistä määrärahoista, ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutuksia.

Varausten muutos liittyy siirtyvistä eristä tilinpäätöksessä vuoden lopussa tehtyihin arvioihin (jotka koskevat pääasiassa työsuhde-etuuksia), jotka eivät vaikuta talousarviokirjanpitoon. Muihin täsmäytyseriin sisältyy muun muassa omaisuuseristä tehtäviä poistoja/ hankintamenojen jaksotuksia, omaisuuserien hankintoja, pääomaleasing-maksuja sekä rahoitusosuuksia, joita käsitellään eri tavalla talousarviokirjanpidossa ja suoriteperusteisessa kirjanpidossa.

2. EU:N VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN – YHTEENVETO

2.1 TULOT

Hyväksytyssä alkuperäisessä talousarviossa, jonka Euroopan parlamentin puhemies allekirjoitti 30. marraskuuta 2017, oli yhteensä 144 681 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Omilla varoilla rahoitettavat maksumäärärahat olivat yhteensä 142 832 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion meno- ja tuloarvioihin tehdään yleensä varainhoitovuoden aikana oikaisuja, jotka sisältyvät lisätalousarvioihin. BKTL:oon perustuviin omiin varoihin tehtävillä oikaisulla varmistetaan, että unionin talousarvion tulot ja menot ovat täsmälleen yhtä suuret. Tasapainoperiaatteen mukaan talousarvion tulojen ja menojen (maksumäärärahojen) on oltava tasapainossa.

Vuonna 2018 hyväksyttiin kuusi lisätalousarviota. Kun niiden vaikutus otetaan huomioon, vuonna 2018 hyväksytyt lopulliset tulot olivat yhteensä 144 767,9 miljoonaa euroa ja omista varoista rahoitettu kokonaismäärä oli (142 363,7 miljoonaa euroa). Tärkein tekijä, joka supisti jäsenvaltioiden maksuosuuksia vuonna 2018, oli edellisen varainhoitovuoden ylijäämä (555,5 miljoonaa euroa), jonka vaikutusta vähensi kuitenkin hieman maksumäärärahojen nettolisäys (86,9 miljoonaa euroa).

Omien varojen osalta on huomattava, että perinteisiä omia varoja kannettiin lähes täsmälleen ennustettu määrä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että talousarvioon otettuja ennusteita muutettiin lisätalousarviolla nro 6/2018 (pääasiassa kevään 2018 ennusteiden perusteella).

Myös jäsenvaltioiden lopulliset alv- ja BKTL-maksut vastasivat hyvin lopullisia talousarvioennusteita. Ennusteiden ja todellisuudessa maksettujen määrien ero johtuu siitä, että talousarviota laadittaessa käytetyt euron kurssit poikkesivat kursseista, jotka olivat voimassa silloin kun rahaliittoon kuulumattomat jäsenvaltiot tosiasiassa suorittivat maksut.

Alv- ja BKTL-saldoihin sovelletaan sääntöjä, jotka annetaan omien varojen käyttöön asettamisesta annetun asetuksen (neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014) 10 b artiklassa. Menettelyssä näistä määristä ei enää tehdä lisätalousarviota, vaan komissio kehottaa suoraan jäsenvaltioita maksamaan nettomäärät. Järjestelmän vuoksi mukautusten vaikutus talousarvioon oli lähellä nollaa.

Kohdassa ”EU:n ohjelmiin ja sopimuksiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset” suurimmat määrät liittyvät rahoitusoikaisuista saatuihin tuloihin (ERI-rahastot, maataloustukirahasto ja maaseuturahasto), kolmansien maiden osallistumiseen tutkimusohjelmiin, maatalousrahastojen tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen sekä EU:n ohjelmia ja toimintoja koskeviin muihin rahoitusosuuksiin ja palautuksiin. Huomattava osa kokonaismäärästä muodostuu määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetuista tuloista, joihin yleensä liittyy lisämäärärahojen ottaminen menopuolelle. Vuonna 2018 näiden rahoitusosuuksien kokonaismäärä oli (12,8 miljardia euroa).

Suurin osa sakoista saatavista tuloista liittyy kilpailun alalla määrättyihin sakkoihin.

2.2 MENOT

Vuoden 2018 talousarviossa pyrittiin löytämään oikeanlainen tasapaino käynnissä olevien ohjelmien toteutuksen ja uudempien haasteiden ratkaisemisen välillä. Sen vuoksi talousarvioesityksen pohjaksi otettiin aiempien vuosien sitoumukset, ja siinä hyödynnettiin käytettävissä olevaa joustovaraa, jotta voidaan vastata haasteisiin vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Vuodet 2014–2020 kattavaan monivuotiseen rahoituskehykseen on tehty välitarkistus. Tarkistuksen ansiosta EU:n talousarviolla pystytään jatkossa vastaamaan entistä paremmin haasteisiin ja tuleviin rahoitustarpeisiin.

Monivuotisessa rahoituskehyksessä ennakoidun vuotuisen kehityksen mukaisesti talousarvioesityksessä ehdotettiin 160,7 miljardin euron maksusitoumusmäärärahoja (1,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa) ja 144,7 miljardin euron maksumäärärahoja (8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017), jotka vastasivat 1,02 ja 0,92 prosenttia EU:n BKTL:sta. Maksumäärärahojen osalta monivuotisen rahoituskehyksen alussa havaittu epänormaali maksukasauma selvitettiin vuonna 2016, ja odotuksena oli, että monet ohjelmat pääsevät vauhtiin erityisesti taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alalla (rahoituskehyksen otsake 1 b).

Vuonna 2018 komissio ei tehnyt merkittäviä mukautuksia lisätalousarvioilla. Ainoat mukautukset esitettiin lisätalousarviossa nro 6, jossa mukautettiin sekä maksumäärärahojen että maksusitoumusmäärärahojen määriä, jotta ne saatiin paremmin vastaamaan kokonaismäärärahasiirron yhteydessä tehtyä tarvearviointia.

Käytettävissä olevien määrärahojen toteuttaminen vuonna 2018

Vuonna 2018 kaikkien määrärahojen (talousarvio, siirretyt määrärahat ja käyttötarkoituksiinsa sidotut tulot) toteutumisaste oli 97 prosenttia maksusitoumusten ja 94 prosenttia maksujen osalta. Kaikki määrärahat (99,9 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista ja 98,5 prosenttia maksumäärärahoista) käytettiin vuonna 2018. Määrärahojen toteutusaste oli 99,8 prosenttia maksusitoumusmäärärahojen ja 99,7 prosenttia maksumäärärahojen osalta, kun oletetaan, että vuodelle 2019 siirretyt määrät käytetään kokonaisuudessaan.

Kaikissa otsakkeissa saavutettiin korkea toteutusaste. Erityisrahoitusvälineissä tavoitteena ei ole täysimittainen toteuttaminen, koska ne otetaan käyttöön vain kriiseissä tai odottamattomissa tilanteissa.

Maksattamatta olevat sitoumukset

Vuoden 2018 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli 281,2 miljardia euroa. Maksamatta olevat sitoumukset (13,5 miljardia euroa) kasvoivat odotettua vähemmän. Tämä johtui lisätalousarviolla nro 3 käyttöön otetuista ylimääräisistä maksusitoumusmäärärahoista (jotka liittyivät Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen voimassaolon jatkamiseen) ja kaikentyyppisistä lähteistä (hyväksytyt määrärahat, vuodelta 2017 siirretyt määrärahat ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot) peräisin olevien maksumäärärahojen ja maksusitoumusmäärärahojen odotettua paremmasta toteutuksesta.

Talousarvioon tehtyjen muutosten yksityiskohtaisempi analyysi ja niiden taustat, perustelut ja vaikutukset esitetään komission vuodelta 2018 laatiman, talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen osassa A, jossa tiedot esitetään talousarvion tasolla, ja osassa B, jossa käsitellään erikseen kutakin monivuotisen rahoituskehyksen otsaketta.

Talousarvion toteutuma

Vuoden 2017 talousarvion toteutuma oli ennennäkemättömän pieni (0,56 miljardia euroa). Siihen verrattuna vuoden 2018 talousarvion toteutuma on suurempi (1,8 miljardia euroa). Tämä johtuu ensisijaisesti tulopuolesta, jossa unionin sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset olivat huomattavan suuria vuonna 2018 (12,8 miljardia euroa). Maksumäärärahat toteutettiin lähes kokonaisuudessaan (94 prosenttia), käyttämättä jääneet määrät (5 prosenttia) voitiin siirtää varainhoitovuodelle 2019, ja käyttämättä jäänyt määrä ei ole merkittävä.

3. EU:N TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

3.1 YHTEENVETO TALOUSARVION TULOTOTEUTUMASTA

milj. euroa
Osasto		Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot % budjetoiduista	Perimätt
Osasto		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Varainhoitovuonna	Siirretyt määrät	Yhteensä	Varainhoito- vuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä	Tulot % budjetoiduista	Perimätt
		1	2	3	4	5=3+4	6	7	8=6+7	9=8/2	10=5-8
1	Omat varat	142 832	142 364	142 334	39	142 373	142 329	0	142 330	100 %	44
3	Käytettävissä olevat ylijäämät	—	556	581	—	581	581	—	581	105 %	—
4	Unionin toimielinten ja elinten palveluksessa olevasta henkilöstöstä kertyvät tulot	1 547	1 547	1 541	11	1 552	1 531	11	1 542	100 %	10
5	Toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot	45	45	559	24	583	545	18	563	1 250 %	20
6	Unionin ohjelmiin ja sopimuksiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset	110	110	13 021	324	13 346	12 619	157	12 777	11 615 %	569
7	Viivästyskorot ja sakot	115	115	6 778	7 814	14 592	897	576	1 473	1 281 %	13 119
8	Otto- ja antolainaus	6	6	24	15	39	24	15	39	631 %	—
9	Sekalaiset tulot	25	25	17	6	24	12	1	13	53 %	10
	Yhteensä	144 681	144 768	164 856	8 234	173 090	158 539	779	159 318	110 %	13 771

4. EU:N TALOUSARVION MENOJEN TOTEUTUMINEN

4.1 MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake		Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
		Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä
		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lisätalousarviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttötark. sidotut tulot	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lisätalousarviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttö tark. sidotut tulot	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä
		1	2	3=1+2	4	5	6=3+4+5	7	8	9=7+8	10	11	12=9+10+11
1	Älykäs ja osallistava kasvu	77 534	(2)	77 532	123	11 994	89 649	66 624	108	66 733	120	14 064	80 917
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	22 001	(2)	22 000	4	3 861	25 864	20 097	57	20 155	108	4 811	25 073
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	55 532	—	55 532	119	8 133	63 785	46 527	51	46 578	13	9 253	55 844
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	59 285	(46)	59 239	451	2 729	62 419	56 084	157	56 241	663	2 744	59 648
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	43 235	(1)	43 233	451	1 601	45 284	43 189	(9)	43 180	656	1 601	45 436
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	3 493	(1)	3 492	247	276	4 015	2 981	32	3 013	16	276	3 305
4	Globaali Eurooppa	9 569	810	10 379	64	1 005	11 448	8 906	(93)	8 813	315	1 659	10 788
5	Hallinto	9 666	—	9 666	11	832	10 508	9 666	0	9 667	854	834	11 355
	josta: toimielinten hallintomenot	4 015	—	4 015	11	439	4 465	4 015	—	4 015	507	441	4 963
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	567	(179)	388	—	41	429	420	(118)	302	0	38	340
	Yhteensä	160 114	583	160 696	895	16 876	178 468	144 681	87	144 768	1 970	19 616	166 353

4.2 MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset					Vuodelle 2019 siirretyt määräraha			Raukeavat määrärahat
		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttötark. sidotut tulot	Päätöksellä siirretyt	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+11+12
1	Älykäs ja osallistava kasvu	89 649	77 514	114	9 729	87 357	97 %	2 265	0	2 265	18	9	0	27
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	25 864	21 988	4	1 780	23 773	92 %	2 080	0	2 081	11	0	0	11
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	63 785	55 525	110	7 949	63 585	100 %	184	—	184	7	9	—	16
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	62 419	58 774	442	1 344	60 560	97 %	1 385	460	1 845	6	9	—	15
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	45 284	42 771	442	1 152	44 364	98 %	449	460	908	3	9	—	11
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	4 015	3 491	247	118	3 855	96 %	158	—	158	2	—	0	2
4	Globaali Eurooppa	11 448	10 377	64	621	11 062	97 %	383	—	383	2	—	0	2
5	Hallinto	10 508	9 545	7	572	10 124	96 %	259	1	260	119	5	0	124
	josta: toimielinten hallintomenot	4 465	3 939	7	334	4 280	96 %	105	0	105	76	5	0	81
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	429	180	—	—	180	42 %	41	64	104	144	—	—	144
	Yhteensä	178 468	159 881	873	12 385	173 139	97 %	4 491	525	5 015	291	23	0	314

4.3 MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut					Vuodelle 2019 siirretyt määrärahat				Raukeavat määrärahat
		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattisesti siirtyneet	Päätöksellä siirretyt	Käyttö tark. sidotut tulot	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9	10=7+8+9	11	12	13	14=11+12+13
1	Älykäs ja osallistava kasvu	80 917	66 540	107	9 230	75 876	94 %	130	3	4 833	4 966	59	14	1	74
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	25 073	19 993	97	1 318	21 408	85 %	117	3	3 492	3 612	41	11	1	53
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	55 844	46 547	10	7 912	54 468	98 %	13	—	1 341	1 354	18	3	—	21
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	59 648	55 576	643	1 827	58 046	97 %	193	460	918	1 570	13	20	—	33
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	45 436	42 533	636	1 142	44 310	98 %	186	460	459	1 104	2	20	—	22
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	3 305	2 980	11	117	3 108	94 %	9	—	159	167	25	5	0	29
4	Globaali Eurooppa	10 788	8 711	310	498	9 519	88 %	65	—	1 161	1 226	37	5	0	42
5	Hallinto	11 355	8 731	768	445	9 944	88 %	818	2	389	1 209	120	82	1	203
	josta: toimielinten hallintomenot	4 963	3 435	446	259	4 140	83 %	508	0	182	690	76	58	—	133
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	340	157	0	22	180	53 %	0	—	16	16	144	0	—	144
	Yhteensä	166 353	142 695	1 840	12 138	156 673	94 %	1 214	465	7 475	9 154	398	126	2	526

4.4 MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake		Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa				Varainhoitovuoden sitoumukset				Maksattamatta olevat sitoumukset yhteensä varainhoitovuoden lopussa
		Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt sitoumukset	Puretut sitoumukset/ uudelleenarvostukset/ peruutukset	Maksut	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	Varainhoitovuoden aikana tehdyt sitoumukset	Maksut	Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa
		1	2	3	4=1+2+3	5	6	7	8=5+6+7	9=4+8
1	Älykäs ja osallistava kasvu	196 837	(1 323 )	(67 640 )	127 874	87 357	(8 237 )	(4)	79 117	206 991
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	35 576	(932)	(13 691 )	20 953	23 773	(7 717 )	(4)	16 052	37 006
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	161 260	(392)	(53 948 )	106 920	63 585	(520)	(0)	63 064	169 985
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	37 883	(360)	(13 466 )	24 058	60 560	(44 580 )	(0)	15 980	40 037
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	309	(14)	(228)	67	44 364	(44 082 )	—	282	349
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	5 194	(107)	(1 781 )	3 306	3 855	(1 327 )	—	2 528	5 834
4	Globaali Eurooppa	26 478	(667)	(6 746 )	19 064	11 062	(2 773 )	(1)	8 288	27 352
5	Hallinto	867	(87)	(775)	6	10 124	(9 169 )	(0)	955	961
	josta: toimielinten hallintomenot	507	(61)	(444)	2	4 280	(3 695 )	0	584	587
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	0	(0)	(0)	—	180	(180)	—	0	0
	Yhteensä	267 258	(2 544 )	(90 407 )	174 307	173 139	(66 265 )	(5)	106 868	281 175

4.5 MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake		< 2012	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	Yhteensä
1	Älykäs ja osallistava kasvu	1 355	744	5 867	3 807	13 803	37 234	65 049	79 131	206 991
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	554	289	1 645	2 067	2 880	4 994	8 521	16 055	37 006
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	801	455	4 222	1 739	10 923	32 240	56 528	63 076	169 985
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	186	56	461	311	2 138	8 301	12 411	16 173	40 037
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	—	—	—	0	3	9	55	282	349
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	50	67	56	45	118	901	2 069	2 528	5 834
4	Globaali Eurooppa	1 065	671	1 526	1 753	2 920	4 697	6 385	8 335	27 352
5	Hallinto	—	—	0	0	—	0	3	957	961
	josta: toimielinten hallintomenot	0	0	0	0	0	0	0	587	587
9	Erityisrahoitusvälineet	—	—	—	—	—	—	(0)	0	0
	Yhteensä	2 656	1 538	7 910	5 916	18 979	51 133	85 917	107 126	281 175

4.6 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET

milj. euroa
Ohjelma		Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
		Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettävissä olevat yhteensä
		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lisätalousarviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttötark. sidotut tulot	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lisätalousarviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttö tark. sidotut tulot	Käytettävissä olevat yhteensä
		1	2	3=1+2	4	5	6=3+4+5	7	8	9=7+8	10	11	12=9+10+11
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	2 038	—	2 038	—	89	2 127	1 828	151	1 979	—	89	2 068
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	808	—	808	—	169	977	718	192	910	2	259	1 171
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	376	—	376	—	50	426	501	148	649	1	50	699
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	630	—	630	—	15	645	608	(47)	561	2	15	577
	Euroopan solidaarisuusjoukot	43	—	43	—	—	43	33	—	33	—	—	33
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	141	—	141	—	—	141	152	44	196	—	—	196
	Horisontti 2020	11 212	5	11 217	—	2 190	13 407	10 901	(332)	10 570	67	3 116	13 753
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	356	(3)	353	—	123	475	315	(24)	291	20	151	462
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	354	0	354	—	49	403	253	2	255	2	97	355
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	2 315	—	2 315	—	427	2 741	2 146	103	2 249	7	441	2 697
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	132	—	132	—	11	143	118	(1)	117	2	10	129
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	135	4	139	—	7	146	125	(1)	124	0	7	132
	Verkkojen Eurooppa väline – Energia	680	—	680	—	6	686	218	43	261	1	6	267
	Verkkojen Eurooppa väline – Liikenne	1 898	0	1 898	—	165	2 063	1 163	(103)	1 060	2	90	1 151
	Verkkojen Eurooppa väline – Tieto- ja viestintäteknologia	170	(1)	170	4	5	178	142	(53)	89	0	4	94
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	—	—	—	—	53	53	210	(52)	158	—	48	205
	Erillisvirastot	316	(5)	311	—	25	336	318	(11)	307	—	25	332
	Muut toimet ja ohjelmat	176	(2)	174	—	473	647	153	19	172	1	400	573
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	92	(0)	91	—	1	93	78	(25)	52	—	1	53
	Komission erityiset toimivaltuudet	129	(0)	129	—	4	133	117	5	122	—	4	125
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	27 012	(53)	26 960	96	4 223	31 279	23 388	749	24 137	—	4 722	28 858
	Siirtymäalueet	5 739	(10)	5 729	—	850	6 579	4 040	(605)	3 435	—	939	4 374
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	8 427	41	8 468	—	1 370	9 837	7 394	(21)	7 373	—	1 907	9 280
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	226	—	226	—	32	258	169	88	257	—	32	289
	Koheesiorahasto	9 394	—	9 394	—	1 325	10 719	8 456	(272)	8 184	—	1 264	9 448
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	1 934	—	1 934	23	248	2 205	1 235	(160)	1 074	—	148	1 222
	Tekninen apu	230	22	252	—	2	253	200	2	202	12	2	215
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	557	—	557	—	0	557	401	(40)	361	0	6	368
	Nuorisotyöllisyysaloite	350	—	350	—	84	434	600	220	820	—	206	1 026
	Verkkojen Eurooppa väline (CEF)	1 655	—	1 655	—	—	1 655	626	100	725	—	28	754
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	8	—	8	—	0	8	18	(10)	9	—	0	9
	Rahoituskehyksen otsake 1 yhteensä	77 534	(2)	77 532	123	11 994	89 649	66 624	108	66 733	120	14 064	80 917
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	43 235	(1)	43 233	451	1 601	45 284	43 189	(9)	43 180	656	1 601	45 436
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	14 381	(1)	14 380	—	972	15 352	11 852	213	12 066	2	862	12 929
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	933	—	933	—	140	1 073	515	(7)	507	1	268	776
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	141	(47)	95	—	—	95	132	(34)	97	—	—	97
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	523	—	523	—	9	532	316	1	317	4	6	327
	Erillisvirastot	57	3	60	—	8	68	57	3	60	—	8	68
	Muut toimet ja toimenpiteet	—	—	—	—	—	—	6	—	6	—	—	6
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	16	—	16	—	0	16	18	(9)	8	—	0	8
	Erityistoimet	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 2 yhteensä	59 285	(46)	59 239	451	2 729	62 419	56 084	157	56 241	663	2 744	59 648
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	719	29	748	207	38	993	594	112	706	2	38	746
	Kuluttajat	28	—	28	—	1	29	23	6	29	1	1	31
	Luova Eurooppa	230	—	230	—	13	244	181	16	197	2	16	214
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	200	(1)	199	—	0	199	221	12	233	0	0	233
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	720	10	730	40	132	901	481	(48)	433	2	129	565
	Tietotekniikkajärjestelmät	26	(17)	10	—	3	13	13	(3)	10	—	3	13
	Oikeusasiat	47	—	47	—	1	49	36	12	48	1	1	50
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	63	—	63	—	2	65	47	27	73	0	2	75
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	33	—	33	—	2	35	34	—	34	5	2	41
	Kansalaisten Eurooppa	28	—	28	—	1	28	29	—	29	0	1	29
	Elintarvikkeet ja rehut	280	(1)	279	—	5	284	248	(4)	244	1	6	252
	Terveydenhuolto	66	—	66	—	2	69	56	4	60	1	2	63
	Erillisvirastot	940	(20)	920	—	76	996	908	(98)	810	—	76	886
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	13	(1)	11	—	0	11	18	(5)	13	—	0	13
	Erityistoimet	99	—	99	—	1	99	92	2	93	1	0	94
	Rahoituskehyksen otsake 3 yhteensä	3 493	(1)	3 492	247	276	4 015	2 981	32	3 013	16	276	3 305
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	1 649	393	2 041	1	106	2 149	1 452	(186)	1 266	6	475	1 747
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	42	(32)	11	—	—	11	42	(32)	10	—	—	10
	Takuurahasto ulkosuhteisiin liittyville hankkeille	138	—	138	—	110	248	138	—	138	—	110	248
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	16	(10)	6	—	1	7	15	(5)	11	2	1	13
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	20	(0)	20	—	—	20	17	(1)	16	0	—	16
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	25	—	25	—	401	426	25	—	25	275	401	701
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	2 367	112	2 478	—	40	2 518	2 278	(167)	2 111	5	51	2 167
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	2 976	5	2 981	—	74	3 055	2 735	(78)	2 657	14	110	2 781
	Kumppanuusväline	140	5	145	—	6	151	101	27	128	0	7	135
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	193	(5)	188	—	1	190	169	22	191	3	1	195
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	370	(1)	370	—	9	378	325	2	327	3	12	342
	Humanitaarinen apu	1 085	332	1 417	62	58	1 537	1 095	348	1 443	5	275	1 723
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	328	20	348	—	39	387	292	(0)	292	0	52	345
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	33	—	33	—	0	33	45	(7)	39	1	1	40
	Erillisvirastot	20	—	20	—	0	20	20	—	20	—	0	20
	Muut toimet ja ohjelmat	83	(3)	80	—	158	238	75	(5)	70	0	162	232
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	9	(6)	3	1	1	4	14	(5)	9	—	1	10
	Erityistoimet	74	1	75	—	0	76	68	(6)	61	—	0	62
	Rahoituskehyksen otsake 4 yhteensä	9 569	810	10 379	64	1 005	11 448	8 906	(93)	8 813	315	1 659	10 788
5	Eläkkeet	1 893	(0)	1 893	—	2	1 894	1 893	(0)	1 893	—	2	1 894
	Eurooppa-koulut	192	(9)	183	—	15	199	192	(9)	183	0	15	199
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	—	4	—	0	4	4	(1)	4	1	0	4
	Komission hallintomenot	3 562	9	3 571	—	376	3 947	3 562	10	3 572	346	377	4 294
	Muiden toimielinten hallintomenot	4 015	—	4 015	11	439	4 465	4 015	—	4 015	507	441	4 963
	Rahoituskehyksen otsake 5 yhteensä	9 666	—	9 666	11	832	10 508	9 666	0	9 667	854	834	11 355
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 6 yhteensä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 8 yhteensä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Hätäapuvaraus	345	(310)	34	—	—	34	345	(225)	120	—	—	120
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	172	—	172	—	41	213	25	(19)	6	0	38	44
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	50	132	182	—	—	182	50	127	177	—	—	177
	Rahoituskehyksen otsake 9 yhteensä	567	(179)	388	—	41	429	420	(118)	302	0	38	340
	Yhteensä	160 114	583	160 696	895	16 876	178 468	144 681	87	144 768	1 970	19 616	166 353

4.7 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

milj. euroa
Ohjelma		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset					Vuodelle 2019 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttötark. sidotut tulot	Päätöksellä siirretyt	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+11+12
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	2 127	2 038	—	59	2 097	99 %	30	—	30	0	—	—	0
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	977	808	—	84	892	91 %	85	—	85	0	—	—	0
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	426	376	—	18	394	92 %	32	—	32	—	—	—	—
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	645	630	—	15	645	100 %	0	—	0	—	—	—	—
	Euroopan solidaarisuusjoukot	43	43	—	—	43	99 %	—	0	0	(0)	—	—	(0)
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	141	141	—	—	141	100 %	—	—	—	—	—	—	—
	Horisontti 2020	13 407	11 214	—	1 040	12 254	91 %	1 149	—	1 149	3	—	0	3
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	475	353	—	45	397	84 %	78	—	78	0	—	—	0
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	403	354	—	37	391	97 %	12	—	12	0	—	—	0
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	2 741	2 315	—	258	2 573	94 %	168	—	168	—	—	—	—
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	143	129	—	5	134	94 %	6	—	6	2	—	0	2
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	146	138	—	1	139	95 %	6	—	6	1	—	—	1
	Verkkojen Eurooppa väline – Energia	686	680	—	0	680	99 %	6	—	6	0	—	—	0
	Verkkojen Eurooppa väline – Liikenne	2 063	1 898	—	89	1 986	96 %	76	—	76	0	—	—	0
	Verkkojen Eurooppa väline – Tieto- ja viestintäteknologia	178	170	4	5	178	100 %	0	—	0	0	0	—	0
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	53	—	—	—	—	—	53	—	53	—	—	—	—
	Erillisvirastot	336	311	—	15	326	97 %	10	—	10	0	—	—	0
	Muut toimet ja ohjelmat	647	174	—	107	281	43 %	366	—	366	1	—	0	1
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	93	91	—	1	92	99 %	0	—	0	1	—	—	1
	Komission erityiset toimivaltuudet	133	125	—	3	128	96 %	1	—	1	3	—	—	3
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	31 279	26 960	87	4 103	31 150	100 %	120	—	120	—	9	—	9
	Siirtymäalueet	6 579	5 729	—	850	6 579	100 %	—	—	—	—	—	—	—
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	9 837	8 467	—	1 345	9 811	100 %	25	—	25	1	—	—	1
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	258	226	—	32	258	100 %	—	—	—	—	—	—	—
	Koheesiorahasto	10 719	9 394	—	1 299	10 693	100 %	26	—	26	—	—	—	—
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	2 205	1 934	23	236	2 193	99 %	12	—	12	—	—	—	—
	Tekninen apu	253	246	—	1	247	97 %	1	—	1	6	—	—	6
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	557	557	—	—	557	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Nuorisotyöllisyysaloite	434	350	—	84	434	100 %	—	—	—	—	—	—	—
	Verkkojen Eurooppa väline (CEF)	1 655	1 655	—	—	1 655	100 %	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	8	8	—	0	8	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Rahoituskehyksen otsake 1 yhteensä	89 649	77 514	114	9 729	87 357	97 %	2 265	0	2 265	18	9	0	27
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	45 284	42 771	442	1 152	44 364	98 %	449	460	908	3	9	—	11
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	15 352	14 380	—	47	14 427	94 %	925	—	925	1	—	—	1
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	1 073	931	—	139	1 070	100 %	1	—	1	2	—	—	2
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	95	94	—	—	94	100 %	—	—	—	0	—	—	0
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	532	522	—	0	522	98 %	9	—	9	0	—	—	0
	Erillisvirastot	68	60	—	6	66	97 %	2	—	2	—	—	—	—
	Muut toimet ja toimenpiteet	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	16	16	—	—	16	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Erityistoimet	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 2 yhteensä	62 419	58 774	442	1 344	60 560	97 %	1 385	460	1 845	6	9	—	15
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	993	747	207	33	986	99 %	6	—	6	1	—	—	1
	Kuluttajat	29	28	—	1	29	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Luova Eurooppa	244	230	—	9	239	98 %	5	—	5	0	—	—	0
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	199	199	—	—	199	100 %	0	—	0	—	—	—	—
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	901	729	40	30	799	89 %	102	—	102	1	—	—	1
	Tietotekniikkajärjestelmät	13	10	—	2	12	93 %	1	—	1	0	—	—	0
	Oikeusasiat	49	47	—	1	48	99 %	0	—	0	0	—	—	0
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	65	63	—	1	64	98 %	1	—	1	0	—	—	0
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	35	33	—	1	35	98 %	1	—	1	0	—	—	0
	Kansalaisten Eurooppa	28	28	—	0	28	99 %	0	—	0	0	—	—	0
	Elintarvikkeet ja rehut	284	279	—	2	281	99 %	3	—	3	—	—	—	—
	Terveydenhuolto	69	66	—	2	68	99 %	1	—	1	0	—	0	0
	Erillisvirastot	996	920	—	36	956	96 %	39	—	39	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	11	11	—	—	11	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Erityistoimet	99	99	—	1	99	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Rahoituskehyksen otsake 3 yhteensä	4 015	3 491	247	118	3 855	96 %	158	—	158	2	—	0	2
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	2 149	2 041	1	55	2 097	98 %	52	—	52	1	—	—	1
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	11	10	—	—	10	97 %	—	—	—	0	—	—	0
	Takuurahasto ulkosuhteisiin liittyville hankkeille	248	138	—	—	138	56 %	110	—	110	—	—	—	—
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	7	6	—	1	7	100 %	0	—	0	0	—	0	0
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	20	20	—	—	20	100 %	—	—	—	0	—	—	0
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	426	25	—	300	325	76 %	101	—	101	—	—	—	—
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	2 518	2 478	—	23	2 501	99 %	17	—	17	0	—	—	0
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	3 055	2 981	—	34	3 015	99 %	40	—	40	0	—	—	0
	Kumppanuusväline	151	145	—	1	146	96 %	5	—	5	0	—	—	0
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	190	188	—	1	189	100 %	1	—	1	0	—	—	0
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	378	369	—	3	373	99 %	5	—	5	0	—	—	0
	Humanitaarinen apu	1 537	1 417	62	54	1 533	100 %	5	—	5	0	—	—	0
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	387	348	—	23	371	96 %	16	—	16	0	—	—	0
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	33	33	—	—	33	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Erillisvirastot	20	20	—	0	20	100 %	0	—	0	—	—	—	—
	Muut toimet ja ohjelmat	238	80	—	128	208	87 %	31	—	31	0	—	—	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	3	1	—	3	85 %	1	—	1	—	—	—	—
	Erityistoimet	76	75	—	0	76	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Rahoituskehyksen otsake 4 yhteensä	11 448	10 377	64	621	11 062	97 %	383	—	383	2	—	0	2
5	Eläkkeet	1 894	1 877	—	2	1 879	99 %	0	—	0	15	—	—	15
	Eurooppa-koulut	199	178	—	13	190	96 %	3	—	3	6	—	—	6
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	3	—	0	4	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Komission hallintomenot	3 947	3 548	—	224	3 772	96 %	151	1	152	22	—	0	22
	Muiden toimielinten hallintomenot	4 465	3 939	7	334	4 280	96 %	105	0	105	76	5	0	81
	Rahoituskehyksen otsake 5 yhteensä	10 508	9 545	7	572	10 124	96 %	259	1	260	119	5	0	124
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 6 yhteensä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 8 yhteensä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Hätäapuvaraus	34	—	—	—	—	—	—	34	34	—	—	—	—
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	213	28	—	—	28	13 %	41	—	41	144	—	—	144
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	182	152	—	—	152	84 %	—	30	30	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 9 yhteensä	429	180	—	—	180	42 %	41	64	104	144	—	—	144
	Yhteensä	178 468	159 881	873	12 385	173 139	97 %	4 491	525	5 015	291	23	0	314

4.8 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
Ohjelma		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut					Vuodelle 2019 siirretyt määrärahat				Raukeavat määrärahat
		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattisesti siirtyneet	Päätöksellä siirretyt	Käyttötark. sidotut tulot	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9	10=7+8+9	11	12	13	14=11+12+13
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	2 068	1 979	—	59	2 038	99 %	0	—	30	30	0	—	—	0
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	1 171	908	2	54	964	82 %	2	—	205	207	0	0	—	0
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	699	648	1	18	666	95 %	1	—	32	33	0	0	—	0
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	577	559	2	15	576	100 %	2	—	0	2	0	0	0	0
	Euroopan solidaarisuusjoukot	33	26	—	—	26	78 %	4	3	—	7	—	—	—	—
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	196	196	—	—	196	100 %	—	—	—	—	0	—	—	0
	Horisontti 2020	13 753	10 492	61	766	11 319	82 %	75	—	2 349	2 424	2	7	1	10
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	462	273	18	26	317	69 %	19	—	125	143	0	2	—	2
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	355	252	2	46	300	85 %	3	—	51	54	0	0	—	0
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	2 697	2 242	7	118	2 366	88 %	7	—	323	330	(0)	0	0	0
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	129	115	1	4	120	93 %	1	—	6	7	1	1	0	2
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	132	118	0	1	120	91 %	0	—	6	6	6	0	—	6
	Verkkojen Eurooppa väline – Energia	267	258	1	6	264	99 %	1	—	0	1	2	0	—	2
	Verkkojen Eurooppa väline – Liikenne	1 151	1 058	2	77	1 137	99 %	1	—	12	13	1	0	—	1
	Verkkojen Eurooppa väline – Tieto- ja viestintäteknologia	94	76	0	3	80	85 %	0	—	0	1	13	0	0	13
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	205	150	—	9	159	77 %	0	—	39	39	7	—	—	7
	Erillisvirastot	332	307	—	15	322	97 %	0	—	10	10	0	—	—	0
	Muut toimet ja ohjelmat	573	169	1	98	269	47 %	1	—	302	303	2	0	0	2
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	53	48	—	1	49	92 %	0	—	0	0	4	—	—	4
	Komission erityiset toimivaltuudet	125	119	—	2	121	97 %	0	—	1	1	3	—	0	3
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	28 858	24 137	—	3 962	28 099	97 %	0	—	760	760	—	—	—	0
	Siirtymäalueet	4 374	3 435	—	787	4 223	97 %	0	—	151	151	—	—	—	(0)
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	9 280	7 373	—	1 742	9 115	98 %	0	—	165	165	—	—	—	0
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	289	257	—	26	283	98 %	0	—	6	6	—	—	—	0
	Koheesiorahasto	9 448	8 184	—	1 045	9 229	98 %	0	—	219	219	—	—	—	(0)
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	1 222	1 074	—	116	1 190	97 %	0	—	32	32	—	—	—	0
	Tekninen apu	215	185	10	1	196	91 %	13	—	1	13	4	3	—	6
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	368	347	0	6	354	96 %	0	—	0	0	14	0	—	14
	Nuorisotyöllisyysaloite	1 026	820	—	200	1 020	99 %	0	—	6	6	—	—	—	—
	Verkkojen Eurooppa väline (CEF)	754	725	—	27	752	100 %	—	—	1	1	1	—	—	1
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	9	9	—	0	9	99 %	0	—	—	—	0	—	—	0
	Rahoituskehyksen otsake 1 yhteensä	80 917	66 540	107	9 230	75 876	94 %	130	3	4 833	4 966	59	14	1	74
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	45 436	42 533	636	1 142	44 310	98 %	186	460	459	1 104	2	20	—	22
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	12 929	12 055	2	409	12 467	96 %	2	—	453	455	8	0	—	8
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	776	506	1	267	774	100 %	1	—	1	2	0	0	—	0
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	97	97	—	—	97	100 %	0	—	—	—	—	—	—	—
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	327	311	4	2	317	97 %	4	—	4	8	2	0	—	2
	Erillisvirastot	68	60	—	6	66	97 %	0	—	2	2	—	—	—	(0)
	Muut toimet ja toimenpiteet	6	6	—	—	6	100 %	0	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	8	8	—	—	8	93 %	0	—	0	0	1	—	—	1
	Erityistoimet	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 2 yhteensä	59 648	55 576	643	1 827	58 046	97 %	193	460	918	1 570	13	20	—	33
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	746	704	2	32	738	99 %	1	—	5	7	1	0	—	1
	Kuluttajat	31	27	0	1	28	92 %	1	—	0	1	1	0	—	2
	Luova Eurooppa	214	196	2	9	206	96 %	1	—	7	8	0	0	0	0
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	233	226	0	—	226	97 %	0	—	0	0	7	0	—	7
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	565	424	2	29	454	80 %	1	—	100	102	8	0	—	8
	Tietotekniikkajärjestelmät	13	10	—	3	13	98 %	0	—	0	0	—	—	—	—
	Oikeusasiat	50	46	0	1	47	94 %	1	—	0	1	2	0	0	2
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	75	72	0	1	73	97 %	0	—	1	1	1	0	0	1
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	41	31	2	1	34	83 %	0	—	1	1	3	3	—	6
	Kansalaisten Eurooppa	29	28	0	0	29	98 %	0	—	0	0	0	0	—	0
	Elintarvikkeet ja rehut	252	244	1	3	247	98 %	1	—	3	4	0	0	—	0
	Terveydenhuolto	63	59	1	1	61	98 %	1	—	1	1	0	0	0	0
	Erillisvirastot	886	810	—	36	846	96 %	0	—	39	39	0	—	—	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	13	11	—	—	11	89 %	0	—	0	0	1	—	—	1
	Erityistoimet	94	92	0	0	93	98 %	1	—	0	1	1	0	—	1
	Rahoituskehyksen otsake 3 yhteensä	3 305	2 980	11	117	3 108	94 %	9	—	159	167	25	5	0	29
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	1 747	1 236	6	205	1 446	83 %	6	—	270	276	24	1	—	25
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	10	5	—	—	5	50 %	0	—	—	—	5	—	—	5
	Takuurahasto ulkosuhteisiin liittyville hankkeille	248	138	—	—	138	56 %	—	—	110	110	—	—	—	—
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	13	6	2	1	9	64 %	0	—	0	0	4	0	0	5
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	16	16	0	—	16	99 %	—	—	—	—	0	0	—	0
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	701	—	275	0	275	39 %	25	—	401	426	—	—	—	—
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	2 167	2 106	5	34	2 145	99 %	5	—	17	22	0	1	—	1
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	2 781	2 641	12	31	2 684	97 %	16	—	79	95	0	2	—	2
	Kumppanuusväline	135	127	0	3	130	96 %	0	—	5	5	0	0	—	0
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	195	188	2	1	191	98 %	3	—	0	4	0	1	—	1
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	342	324	2	8	334	98 %	4	—	4	8	0	0	—	1
	Humanitaarinen apu	1 723	1 437	5	63	1 506	87 %	6	—	212	217	0	0	—	0
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	345	292	0	24	316	92 %	0	—	28	28	0	0	—	0
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	40	38	1	1	40	99 %	1	—	—	1	0	0	—	0
	Erillisvirastot	20	20	—	0	20	100 %	0	—	0	0	—	—	—	0
	Muut toimet ja ohjelmat	232	69	0	127	197	85 %	0	—	35	35	0	0	—	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	10	8	—	0	8	88 %	0	—	1	1	1	—	—	1
	Erityistoimet	62	60	—	0	61	98 %	0	—	0	0	1	—	—	1
	Rahoituskehyksen otsake 4 yhteensä	10 788	8 711	310	498	9 519	88 %	65	—	1 161	1 226	37	5	0	42
5	Eläkkeet	1 894	1 877	—	2	1 879	99 %	—	—	0	0	15	—	—	15
	Eurooppa-koulut	199	178	0	10	188	94 %	—	—	5	5	6	0	—	6
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	2	1	—	3	57 %	0	1	0	1	0	0	—	1
	Komission hallintomenot	4 294	3 239	322	174	3 734	87 %	310	1	202	513	22	24	1	47
	Muiden toimielinten hallintomenot	4 963	3 435	446	259	4 140	83 %	508	0	182	690	76	58	—	133
	Rahoituskehyksen otsake 5 yhteensä	11 355	8 731	768	445	9 944	88 %	818	2	389	1 209	120	82	1	203
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 6 yhteensä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
	Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 8 yhteensä	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
9	Hätäapuvaraus	120	—	—	—	—	—	0	—	—	—	120	—	—	120
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	44	5	0	22	28	64 %	0	—	16	16	0	0	—	0
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	177	152	—	—	152	86 %	0	—	—	—	25	—	—	25
	Rahoituskehyksen otsake 9 yhteensä	340	157	0	22	180	53 %	0	—	16	16	144	0	—	144
	Yhteensä	166 353	142 695	1 840	12 138	156 673	94 %	1 214	465	7 475	9 154	398	126	2	526

4.9 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET

milj. euroa
Ohjelma		Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa				Varainhoitovuoden sitoumukset				Varainhoitovuoden lopussa maksamatta olevat sitoumukset yhteensä
		Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt sitoumukset	Puretut sitoumukset/ uudelleenarvostukset/ peruutukset	Maksut	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	Varainhoitovuoden aikana tehdyt sitoumukset	Maksut	Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa
		1	2	3	4=1+2+3	5	6	7	8=5+6+7	9=4+8
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	2 654	(0)	(1 963 )	691	2 097	(75)	—	2 022	2 714
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	1 300	(4)	(573)	724	892	(391)	—	501	1 224
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	1 727	(0)	(594)	1 133	394	(72)	(0)	321	1 454
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	174	(0)	(157)	16	645	(418)	—	227	243
	Euroopan solidaarisuusjoukot	—	—	—	—	43	(26)	—	17	17
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	651	—	(194)	457	141	(2)	—	139	596
	Horisontti 2020	19 921	(312)	(7 515 )	12 094	12 254	(3 804 )	(3)	8 447	20 541
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	198	(4)	(70)	124	397	(247)	(0)	150	275
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	908	(55)	(259)	593	391	(41)	—	350	943
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	704	(55)	(291)	359	2 573	(2 076 )	—	497	855
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	222	(15)	(102)	105	134	(18)	—	116	222
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	159	(4)	(90)	65	139	(30)	—	109	175
	Verkkojen Eurooppa väline – Energia	1 678	(22)	(248)	1 407	680	(16)	—	664	2 072
	Verkkojen Eurooppa väline – Liikenne	3 673	(281)	(1 085 )	2 307	1 986	(53)	—	1 934	4 241
	Verkkojen Eurooppa väline – Tieto- ja viestintäteknologia	360	(10)	(75)	275	178	(5)	—	173	448
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	545	(132)	(159)	254	—	—	—	—	254
	Erillisvirastot	49	(2)	(31)	17	326	(291)	—	35	52
	Muut toimet ja ohjelmat	412	(21)	(177)	215	281	(92)	—	189	404
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	66	(2)	(24)	39	92	(24)	—	68	107
	Komission erityiset toimivaltuudet	174	(12)	(84)	78	128	(37)	—	91	169
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	82 421	(278)	(27 946 )	54 197	31 150	(153)	—	30 997	85 194
	Siirtymäalueet	16 151	(6)	(4 196 )	11 949	6 579	(27)	—	6 553	18 502
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	25 870	(43)	(8 944 )	16 883	9 811	(171)	—	9 640	26 523
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	613	—	(271)	343	258	(12)	—	246	588
	Koheesiorahasto	24 398	(11)	(9 214 )	15 173	10 693	(14)	—	10 678	25 851
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	3 514	(15)	(1 184 )	2 314	2 193	(6)	—	2 188	4 502
	Tekninen apu	218	(18)	(73)	126	247	(123)	(0)	124	251
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	1 101	(0)	(351)	750	557	(3)	—	554	1 304
	Nuorisotyöllisyysaloite	2 248	(7)	(1 016 )	1 224	434	(3)	—	431	1 655
	Verkkojen Eurooppa väline (CEF)	4 704	(13)	(745)	3 946	1 655	(7)	—	1 648	5 595
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	22	(1)	(6)	14	8	(2)	—	6	20
	Rahoituskehyksen otsake 1 yhteensä	196 837	(1 323 )	(67 640 )	127 874	87 357	(8 237 )	(4)	79 117	206 991
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	309	(14)	(228)	67	44 364	(44 082 )	—	282	349
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	32 742	(108)	(12 174 )	20 460	14 427	(292)	—	14 134	34 594
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	3 218	(233)	(754)	2 231	1 070	(21)	(0)	1 049	3 280
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	21	(3)	(10)	8	94	(87)	—	7	15
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	1 564	(2)	(283)	1 279	522	(34)	—	488	1 768
	Erillisvirastot	3	(0)	(3)	—	66	(63)	—	3	3
	Muut toimet ja toimenpiteet	6	—	(6)	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	20	(0)	(7)	12	16	(0)	—	15	28
	Erityistoimet	0	—	—	0	—	—	—	—	0
	Rahoituskehyksen otsake 2 yhteensä	37 883	(360)	(13 466 )	24 058	60 560	(44 580 )	(0)	15 980	40 037
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	2 447	(34)	(721)	1 692	986	(17)	—	969	2 662
	Kuluttajat	41	(1)	(20)	21	29	(9)	—	20	40
	Luova Eurooppa	193	(7)	(91)	94	239	(115)	—	124	219
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	90	(1)	(67)	22	199	(160)	—	40	62
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	1 420	(19)	(433)	969	799	(22)	—	777	1 746
	Tietotekniikkajärjestelmät	47	(1)	(13)	34	12	(0)	—	12	46
	Oikeusasiat	90	(1)	(34)	55	48	(13)	—	35	90
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	115	(1)	(63)	51	64	(10)	—	54	105
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	44	(2)	(21)	21	35	(13)	—	21	43
	Kansalaisten Eurooppa	22	(0)	(13)	9	28	(16)	—	12	21
	Elintarvikkeet ja rehut	316	(31)	(187)	98	281	(60)	—	221	319
	Terveydenhuolto	133	(6)	(46)	81	68	(16)	—	52	133
	Erillisvirastot	132	(1)	(5)	126	956	(841)	—	115	242
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	24	(1)	(9)	14	11	(2)	—	9	24
	Erityistoimet	77	(1)	(59)	17	99	(34)	—	65	82
	Rahoituskehyksen otsake 3 yhteensä	5 194	(107)	(1 781 )	3 306	3 855	(1 327 )	—	2 528	5 834
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	6 899	(124)	(1 225 )	5 549	2 097	(221)	(0)	1 875	7 425
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	40	(0)	(0)	40	10	(5)	—	5	45
	Takuurahasto ulkosuhteisiin liittyville hankkeille	—	—	—	—	138	(138)	—	—	—
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	18	(1)	(6)	12	7	(3)	—	4	15
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	18	(0)	(2)	16	20	(14)	—	6	22
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	275	—	(275)	—	325	(0)	—	325	325
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	7 662	(185)	(1 724 )	5 753	2 501	(421)	(0)	2 080	7 833
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	8 643	(218)	(2 418 )	6 006	3 015	(265)	—	2 749	8 755
	Kumppanuusväline	376	(6)	(113)	257	146	(17)	(0)	129	386
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	370	(10)	(139)	222	189	(52)	(0)	137	358
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	623	(34)	(220)	369	373	(114)	(0)	258	627
	Humanitaarinen apu	899	(33)	(429)	437	1 533	(1 077 )	(0)	456	893
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	243	(32)	(80)	132	371	(236)	—	134	266
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	122	(8)	(39)	75	33	(1)	—	32	107
	Erillisvirastot	—	—	—	—	20	(20)	—	—	—
	Muut toimet ja ohjelmat	154	(13)	(29)	113	208	(168)	—	39	152
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	22	(1)	(7)	13	3	(1)	—	2	16
	Erityistoimet	113	(2)	(42)	70	76	(19)	—	57	126
	Rahoituskehyksen otsake 4 yhteensä	26 478	(667)	(6 746 )	19 064	11 062	(2 773 )	(1)	8 288	27 352
5	Eläkkeet	—	—	—	—	1 879	(1 879 )	—	—	—
	Eurooppa-koulut	0	(0)	(0)	—	190	(188)	—	2	2
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	6	—	(2)	3	4	(0)	—	3	6
	Komission hallintomenot	354	(26)	(328)	0	3 772	(3 407 )	(0)	365	366
	Muiden toimielinten hallintomenot	507	(61)	(444)	2	4 280	(3 695 )	0	584	587
	Rahoituskehyksen otsake 5 yhteensä	867	(87)	(775)	6	10 124	(9 169 )	(0)	955	961
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 6 yhteensä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 8 yhteensä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Hätäapuvaraus	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	0	(0)	(0)	—	28	(28)	—	0	0
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	—	—	—	—	152	(152)	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 9 yhteensä	0	(0)	(0)	—	180	(180)	—	0	0
	Yhteensä	267 258	(2 544 )	(90 407 )	174 307	173 139	(66 265 )	(5)	106 868	281 175

4.10 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
	Ohjelma	< 2012	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	Yhteensä
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	—	—	—	—	0	4	687	2 022	2 714
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	0	0	—	—	47	112	564	501	1 224
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	—	—	546	—	15	306	267	321	1 454
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	—	—	—	0	0	3	12	227	243
	Euroopan solidaarisuusjoukot	—	—	—	—	—	—	—	17	17
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	—	—	97	72	77	103	108	139	596
	Horisontti 2020	246	273	784	1 440	2 120	2 908	4 320	8 450	20 541
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	8	1	2	7	24	35	48	150	275
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	2	4	181	6	46	113	242	350	943
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	0	0	1	23	43	93	199	497	855
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	2	4	6	7	13	14	60	116	222
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	—	0	—	1	4	15	44	109	175
	Verkkojen Eurooppa väline – Energia	5	2	2	245	235	387	532	664	2 072
	Verkkojen Eurooppa väline – Liikenne	13	—	6	226	192	705	1 166	1 934	4 241
	Verkkojen Eurooppa väline – Tieto- ja viestintäteknologia	—	0	—	21	34	135	85	173	448
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	254	—	—	—	—	—	—	—	254
	Erillisvirastot	—	—	—	—	0	1	15	35	52
	Muut toimet ja ohjelmat	22	4	14	14	23	35	103	189	404
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	2	1	2	0	3	8	23	68	107
	Komission erityiset toimivaltuudet	0	0	4	5	5	17	46	91	169
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	510	445	3 057	651	5 465	16 652	27 416	30 997	85 194
	Siirtymäalueet	38	—	—	149	1 594	4 066	6 102	6 553	18 502
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	53	—	626	327	1 766	5 071	9 040	9 640	26 523
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	—	—	—	9	38	74	222	246	588
	Koheesiorahasto	159	—	487	321	1 046	3 598	9 561	10 678	25 851
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	40	9	52	—	5	417	1 780	2 199	4 502
	Tekninen apu	1	1	0	2	27	37	60	124	251
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	—	—	—	0	36	300	415	554	1 304
	Nuorisotyöllisyysaloite	—	—	—	0	397	413	413	431	1 655
	Verkkojen Eurooppa väline (CEF)	—	—	—	279	550	1 608	1 510	1 648	5 595
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	—	—	1	1	4	9	6	20
	Rahoituskehyksen otsake 1 yhteensä	1 355	744	5 867	3 807	13 803	37 234	65 049	79 131	206 991
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	—	—	—	0	3	9	55	282	349
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	34	—	293	198	1 567	7 296	11 072	14 134	34 594
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	9	3	96	4	358	760	1 000	1 049	3 280
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	—	—	—	—	—	3	5	7	15
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	142	53	72	107	209	229	273	682	1 768
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	0	3	3
	Muut toimet ja toimenpiteet	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	2	1	4	5	15	28
	Erityistoimet	—	—	—	0	0	—	—	—	0
	Rahoituskehyksen otsake 2 yhteensä	186	56	461	311	2 138	8 301	12 411	16 173	40 037
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	20	17	29	4	37	491	1 094	969	2 662
	Kuluttajat	—	0	0	1	2	4	14	20	40
	Luova Eurooppa	—	—	1	4	6	22	61	124	219
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	—	—	—	—	—	13	9	40	62
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	19	42	13	12	26	266	589	777	1 746
	Tietotekniikkajärjestelmät	1	0	0	1	2	3	25	12	46
	Oikeusasiat	1	1	4	4	8	16	21	35	90
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	3	4	2	4	7	12	19	54	105
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	—	0	—	1	2	6	12	21	43
	Kansalaisten Eurooppa	0	—	0	0	0	1	7	12	21
	Elintarvikkeet ja rehut	1	0	2	6	9	27	52	221	319
	Terveydenhuolto	4	1	2	5	14	22	33	52	133
	Erillisvirastot	—	—	—	—	0	12	114	115	242
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	1	1	2	3	3	4	9	24
	Erityistoimet	0	0	0	0	0	2	15	65	82
	Rahoituskehyksen otsake 3 yhteensä	50	67	56	45	118	901	2 069	2 528	5 834
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	349	94	522	437	971	1 475	1 702	1 875	7 425
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	—	—	—	—	—	—	40	5	45
	Takuurahasto ulkosuhteisiin liittyville hankkeille	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	—	—	—	2	2	2	6	4	15
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	—	—	—	7	3	2	4	6	22
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	—	—	—	—	—	—	—	325	325
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	426	341	485	594	783	1 367	1 716	2 120	7 833
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	250	178	453	564	938	1 424	2 198	2 751	8 755
	Kumppanuusväline	0	8	13	37	42	70	82	133	386
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	5	2	9	20	35	61	90	137	358
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	7	9	20	36	67	88	141	258	627
	Humanitaarinen apu	9	13	14	8	11	117	267	456	893
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	4	14	2	24	23	21	43	134	266
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	7	4	7	10	12	18	18	32	107
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Muut toimet ja ohjelmat	5	4	2	13	23	31	36	39	152
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	3	1	0	1	3	0	5	2	16
	Erityistoimet	1	2	1	2	7	20	37	57	126
	Rahoituskehyksen otsake 4 yhteensä	1 065	671	1 526	1 753	2 920	4 697	6 385	8 335	27 352
5	Eläkkeet	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Eurooppa-koulut	—	—	—	—	—	—	0	2	2
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	—	—	—	—	—	0	3	3	6
	Komission hallintomenot	—	—	0	0	—	0	0	365	366
	Muiden toimielinten hallintomenot	0	0	0	0	0	0	0	587	587
	Rahoituskehyksen otsake 5 yhteensä	—	—	0	0	—	0	3	957	961
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 6 yhteensä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 8 yhteensä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Hätäapuvaraus	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	—	—	—	—	—	—	0	0	0
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Rahoituskehyksen otsake 9 yhteensä	—	—	—	—	—	—	0	0	0
	Yhteensä	2 656	1 538	7 910	5 916	18 979	51 133	85 917	107 126	281 175

5. TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN TOIMIELIMITTÄIN

5.1 TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

milj. euroa
Toimielin	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot % budjetoiduista	Perimättä
	Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Varainhoitovuonna	Siirretyt määrät	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä	Tulot % budjetoiduista	Perimättä
	1	2	3	4	5=3+4	6	7	8=6+7	9=8/2	10=5-8
Euroopan parlamentti	164	164	197	19	217	191	3	194	118 %	23
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	53	53	79	2	81	79	1	80	151 %	1
Komissio	144 315	144 401	164 179	8 210	172 389	157 870	773	158 643	110 %	13 747
Unionin tuomioistuin	56	56	53	0	53	53	0	53	96 %	0
Tilintarkastustuomioistuin	21	21	21	0	21	21	—	21	101 %	0
Talous- ja sosiaalikomitea	12	12	16	0	16	16	0	16	136 %	—
Alueiden komitea	9	9	11	0	11	11	0	11	124 %	0
Oikeusasiamies	1	1	1	0	1	1	0	1	86 %	0
Euroopan tietosuojavaltuutettu	1	1	1	0	1	1	0	1	78 %	—
Euroopan ulkosuhdehallinto	49	49	296	2	297	295	2	297	607 %	1
Yhteensä	144 681	144 768	164 856	8 234	173 090	158 539	779	159 318	110 %	13 771

Konsolidoitu selvitys EU:n yleisen talousarvion toteuttamisesta sisältää edellisvuosien tapaan selvitykset kunkin toimielimen talousarvion toteuttamisesta, koska eri toimielinten talousarviot sisältyvät EU:n talousarvioon erillisinä.

Virastojen talousarviota ja toteuttamista ei konsolidoida EU:n talousarvioon. Komission avustus sisältyy EU:n talousarvioon.

Euroopan ulkosuhdehallinnon osalta olisi otettava huomioon, että oman talousarvionsa lisäksi se saa rahoitusosuudet komissiolta (141,7 miljoonaa euroa, 144 miljoonaa euroa vuonna 2017) ja Euroopan kehitysrahastolta ja erityisrahastoilta (70,1 miljoonaa euroa, 72 miljoonaa euroa vuonna 2017). Tämä kattaa komission henkilöstön kustannukset Euroopan kehitysrahastosta ja erityisrahastoista rahoitetuissa edustustoissa, mukaan lukien vuoden aikana näistä rahoitusosuuksista syntyneet käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. Nämä talousarviomäärärahat asetetaan Euroopan ulkosuhdehallinnon käyttöön (käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina) ja niillä katetaan lähinnä EU:n edustustoissa työskentelevän komission henkilöstön kustannukset. Kyseisten edustustojen hallinnosta vastaa Euroopan ulkosuhdehallinto.

5.2 MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

milj. euroa
Toimielin	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset					Vuodelle 2019 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttötark. sidotut tulot	Päätöksellä siirretyt	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä
	1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+11+12
Euroopan parlamentti	2 031	1 934	3	56	1 993	98 %	22	0	22	16	—	0	16
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	629	527	4	24	555	88 %	23	0	23	46	5	0	51
Komissio	174 003	155 941	866	12 051	168 859	97 %	4 386	525	4 911	215	18	0	233
Unionin tuomioistuin	411	407	0	1	407	99 %	1	0	1	3	0	0	3
Tilintarkastustuomioistuin	146	140	0	0	141	96 %	0	0	0	6	0	0	6
Talous- ja sosiaalikomitea	140	134	0	4	138	99 %	0	0	0	2	0	0	2
Alueiden komitea	98	95	0	2	97	99 %	0	0	0	1	0	0	1
Oikeusasiamies	11	10	0	0	10	95 %	0	0	0	1	0	0	1
Euroopan tietosuojavaltuutettu	14	14	0	0	14	94 %	0	0	0	1	0	0	1
Euroopan ulkosuhdehallinto	984	678	0	247	925	94 %	59	0	59	1	0	0	1
Yhteensä	178 468	159 881	873	12 385	173 139	97 %	4 491	525	5 015	291	23	0	314

5.3 MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

milj. euroa
Toimielin	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut					Vuodelle 2019 siirretyt määrärahat				Raukeavat määrärahat
	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksy- tyistä määrärahoista	Siirretyistä määrä- rahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattisesti siirtyneet	Päätöksellä siirretyt	Käyttötark. sidotut tulot	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrä rahoista	Käyttötark. sidotuista tuloista	Yhteensä
	1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9	10=7+8+9	11	12	13	14
Euroopan parlamentti	2 321	1 637	268	28	1 933	83 %	298	0	50	347	16	24	0	41
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	681	470	43	23	536	79 %	61	0	24	84	46	14	0	60
Komissio	161 390	139 260	1 394	11 879	152 533	95 %	706	465	7 294	8 465	322	68	2	392
Unionin tuomioistuin	432	386	18	1	404	94 %	21	0	1	22	3	3	0	6
Tilintarkastustuomio-istuin	154	133	7	0	140	91 %	7	0	0	8	6	1	0	6
Talous- ja sosiaalikomitea	150	126	8	3	137	91 %	8	0	1	9	2	2	0	4
Alueiden komitea	108	87	8	1	96	90 %	8	0	1	9	1	1	0	2
Oikeusasiamies	12	10	1	0	11	91 %	0	0	0	0	1	0	0	1
Euroopan tietosuojavaltuutettu	16	11	1	0	12	75 %	2	0	0	2	1	1	0	2
Euroopan ulkosuhdehallinto	1 090	575	93	202	870	80 %	102	0	105	208	1	11	—	12
Yhteensä	166 353	142 695	1 840	12 138	156 673	94 %	1 214	465	7 475	9 154	398	126	2	526

6. ERILLISVIRASTOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUTTAMINEN

Jäljempänä olevissa kertomuksissa esitetään virastojen tulot ja menot. Kertomukset kattavat sekä erillisvirastot (perinteiset virastot) että toimeenpanovirastot.

Virastojen tuloja ja menoja ei konsolidoida EU:n talousarvioon. Komission avustus sisältyy EU:n talousarvioon.

Virastojen muita tulo- ja menolähteitä ei lisätä EU:n talousarvion tilinpäätökseen. Kukin virasto esittää oman tilinpäätöksensä. Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetyt tiedot antavat yleisen taloudellisen kuvan näistä EU:n elimistä.

6.1 TALOUSARVIOTULOT

milj. euroa
Virasto	Rahoitus komission toimintalohkosta	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Toteutuneet tulot
Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)	6	14	14
Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC)	9	4	4
Yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO)	17	17	18
Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea)	17	11	11
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)	15	50	50
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)	4	15	15
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA)	18	94	97
Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO)	18	98	98
Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA)	6	198	155
Euroopan pankkiviranomainen (EPV)	12	43	44
Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)	18	289	306
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC)	17	58	58
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)	15	18	18
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)	2	119	121
Euroopan ympäristökeskus (EYK)	7	66	66
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA)	11	17	17
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)	17	80	80
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound)	4	21	21
Euroopan GNSS-virasto	6	33	746
Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE)	4	8	8
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)	15	370	345
Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA)	12	25	25
Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA)	6	77	103
Euroopan lääkevirasto (EMA)	2	338	317
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA)	18	16	16
Euroopan poliisivirasto	18	137	137
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (ERCEA)	8	49	49
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA)	12	44	44
Euroopan koulutussäätiö (ETF)	15	20	20
Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)	18	23	23
Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL)	18	9	14
Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA)	9	11	12
Euroopan unionin rautatievirasto	6	29	29
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)	12	403	245
Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikkö (Eurojust)	33	38	38
Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto (EASME)	6	44	44
ITER-yhteisyritys (Fusion for Energy)	8	795	831
Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA)	6	27	27
Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)	8	70	70
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	15	47	41
Yhteensä		3 822	4 377

milj. euroa
Tulolaji	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Toteutuneet tulot
Euroopan komission avustus	1 424	1 425
Maksutulot	746	726
Muut tulot	1 652	2 226
Yhteensä	3 822	4 377

6.2 MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHAT VIRASTOITTAIN

milj. euroa
Virasto	Maksusitoumusmäärärahat		Maksumäärärahat
Virasto	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut
Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)	14	13	17	14
Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC)	4	4	5	4
Yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO)	19	17	18	16
Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea)	11	10	13	10
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)	50	49	56	48
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)	16	16	20	14
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA)	211	154	107	94
Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO)	103	94	106	86
Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA)	237	179	244	151
Euroopan pankkiviranomainen (EPV)	44	44	47	41
Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)	318	306	406	293
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC)	59	58	69	57
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)	18	18	19	18
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)	121	117	133	114
Euroopan ympäristökeskus (EYK)	97	78	102	61
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA)	18	17	22	19
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)	80	80	87	80
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound)	21	21	25	21
Euroopan GNSS-virasto	3 522	2 428	1 270	828
Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE)	8	8	9	8
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)	459	395	380	340
Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA)	25	25	28	24
Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA)	126	114	122	91
Euroopan lääkevirasto (EMA)	344	312	392	302
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA)	16	16	17	17
Euroopan poliisivirasto	143	132	156	129
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (ERCEA)	49	49	51	48
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA)	46	46	51	44
Euroopan koulutussäätiö (ETF)	20	20	21	20
Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)	23	23	30	23
Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL)	14	13	15	11
Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA)	12	12	13	11
Euroopan unionin rautatievirasto	30	30	34	30
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)	422	245	445	235
Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikkö (Eurojust)	40	40	47	41
Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto (EASME)	44	44	49	45
ITER-yhteisyritys (Fusion for Energy)	1 019	1 008	847	814
Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA)	27	27	28	26
Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)	70	70	73	67
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	47	45	51	45
Yhteensä	7 946	6 376	5 625	4 342

milj. euroa
Menolaji	Maksusitoumusmäärärahat		Maksumäärärahat
Menolaji	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut
Hallintomenot	368	352	445	334
Henkilöstö	1 220	1 188	1 236	1 181
Toimintamenot	6 358	4 836	3 944	2 826
Yhteensä	7 946	6 376	5 625	4 342

SANASTO

Budjettikohta

Tulot ja menot esitetään talousarviossa budjettivallan käyttäjän vahvistaman sitovan budjettinimikkeistön mukaisesti. Nimikkeistössä budjettikohdat on järjestetty niiden luonteen ja tarkoituksen mukaan. Nimikkeistön rakenneosat ovat osastot, luvut, momentit ja alamomentit.

Diskonttokorko

Korko, jota käytetään tulevaisuuden rahavirran nykyarvon laskemisessa. Diskonttausta käytetään verrattaessa eri aikoina aiheutuvia kuluja ja hyötyjä.

Efektiivinen korko

Korkokanta, jota käyttäen rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluvan erän odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen kyseisen rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluvan erän nettokirjanpitoarvon suuruisiksi.

Ennakkomaksu

Maksu, jonka tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Se voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä määrätyn mukaisesti. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin.

Ennalta ehkäisevä toimenpide

Komission käytettävissä oleva toimenpide, jolla se voi suojata EU:n talousarviota silloin kun sen tietoon on tullut mahdollisia puutteita. Ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa EU:n talousarviosta toimenpideohjelmalle suoritettavien maksujen lykkääminen ja keskeyttäminen.

Etuuspohjainen järjestely

Eläke- tai muu eläke-etuusjärjestely, jossa järjestelyn säännöt määrittelevät etuudet niin, etteivät ne riipu maksusuorituksista, ja jossa etuuksilla ei ole suoraa yhteyttä järjestelyn sijoituksiin. Järjestely voi olla rahastoitu tai rahastoimaton.

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

Talousarvion toteuttamistapa, jossa talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät siirretään jäsenvaltioille. Noin 80:tä prosenttia EU:n menoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Hallintomäärärahat

Hallintomäärärahat kattavat toimielinten ja yhteisöjen juoksevat menot (kuten henkilöstö-, kiinteistö- ja toimistolaitemenot).

Hyväksytty talousarvio

Talousarvioesityksestä tulee hyväksytty talousarvio, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen.

Johdannainen

Rahoitusinstrumentti, jonka arvo on kytketty jonkin toisen rahoitusinstrumentin tai jonkin indikaattorin tai hyödykkeen arvon muutokseen. Toisin kuin primaarin rahoitusinstrumentin (kuten valtion joukkovelkakirjan) haltijalla, jolla on ehdoton oikeus saada rahamäärä (tai jokin muu taloudellinen hyöty) tulevaisuudessa, johdannaisen haltijalla on vain ehdollinen oikeus saada tällaista hyötyä. Johdannaisiin kuuluvat muun muassa valuuttatermiinisopimukset.

Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet

Nämä rahoitusosuudet vastaavat sellaisia tilikauden menoja, jotka on rahoitettava tulevista talousarvioista eli jotka jäsenvaltioiden on rahoitettava. Nämä määrät ovat seurausta siitä, että tilinpäätöksessä noudatetaan suoriteperustetta ja talousarviokirjanpidossa maksuperustetta.

Kauden työsuoritukseen perustuva meno

Kuluvalle varainhoitovuodelle kuuluvasta työsuorituksesta johtuva eläkejärjestelyn velvoitteiden lisäys.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat tai velat

Kaikki rahoitusvarat tai velat, jotka julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Public Sector Accounting Standards) mukaan arvostetaan käypään arvoon ja joiden käyvän arvon muutokset kirjataan kauden yli- tai alijäämään (ts. johdannaiset).

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Tulot, jotka saadaan ja osoitetaan tiettyjen menoerien rahoittamista varten. Suurin osa ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saadaan rahoitusosuuksista, joilla kolmannet maat osallistuvat unionin ohjelmien rahoittamiseen. Suurin osa sisäisistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saadaan kolmansilta osapuolilta niille tilauksesta toimitetuista tavaroista tai palveluista tai niille tilauksesta tehdystä työstä, aiheettomasti maksettujen määrien palautuksista sekä julkaisujen ja elokuvien myynnistä.

Lisätalousarvio

Varainhoitovuoden aikana tehty päätös muuttaa kyseisen varainhoitovuoden talousarviota (lisäykset, vähennykset, määrärahasiirrot).

Maksattamatta olevat määrät (RAL, ”Reste à liquider”)

Maksamatta oleva määrä tilanteessa, jossa talousarviositoumus on tehty mutta sen mukaisia maksuja ei ole vielä suoritettu. Nämä sitoumukset ovat EU:n tulevien vuosien maksuvelvoitteita, ja ne ovat suoraan seurausta monivuotisista ohjelmista ja määrärahojen jakamisesta maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin.

Maksujen keskeyttäminen ja lykkääminen

Jos komissio havaitsee joko omien tarkastustensa tai tarkastusviranomaisten ilmoittamien tietojen tuloksena, että jokin jäsenvaltio ei ole pystynyt korjaamaan hallinto- ja valvontajärjestelmissään havaittuja vakavia puutteita ja/tai oikaisemaan jo ilmoitettuja ja todennettuja sääntöjenvastaisia menoja, se voi keskeyttää maksut tai lykätä niitä.

Maksumäärärahat

Maksumäärärahat kattavat kuluvana varainhoitovuonna suoritettaviksi tulevat maksut, jotka johtuvat kuluvana varainhoitovuonna ja/tai aikaisempina varainhoitovuosina tehdyistä oikeudellisista sitoumuksista.

Maksusitoumusmäärärahat

Maksusitoumusmäärärahat kattavat niiden oikeudellisten velvoitteiden (hankintasopimusten, avustussopimusten tai avustuspäätösten) kokonaiskustannukset, joista voidaan allekirjoittaa sopimus kuluvana varainhoitovuonna.

Määrärahat

Määrärahoilla rahoitetaan talousarvio. Talousarvio sisältää ennusteet sekä maksusitoumuksista että maksuista (edunsaajille käteisellä tai tilisiirtona suoritetut maksut). Maksusitoumusmäärärahojen määrä poikkeaa (jaksotettujen määrärahojen tapauksessa) usein maksumäärärahojen määrästä, koska monivuotisia ohjelmia ja hankkeita koskevat sitoumukset tehdään yleensä koko määrältä sinä vuonna, jona ohjelmia ja hankkeita koskevat päätökset annetaan, kun taas maksut suoritetaan vuosien mittaan sitä mukaa kuin ohjelmien ja hankkeiden toteuttaminen etenee. Jaksottamattomia määrärahoja käytetään kattamaan hallintomenot, maatalousmarkkinatuet ja suorat tuet. Jaksottamattomien määrärahojen tapauksessa maksusitoumusmäärärahojen määrä on yhtä suuri kuin maksumäärärahojen määrä.

Määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle

Varainhoitovuonna käyttämättä jääneet määrärahat voidaan vuotuisuusperiaatteesta poiketen tietyissä tilanteissa siirtää käytettäviksi seuraavana varainhoitovuonna. Tällainen siirto on poikkeuksellinen, ja se voidaan tehdä ainoastaan tiukkojen edellytysten täyttyessä.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Kaikki rahoitusvarat (johdannaisia lukuun ottamatta), jotka julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Public Sector Accounting Standards) mukaan arvostetaan käypään arvoon ja joiden käyvän arvon muutokset kirjataan nettovaroihin kuuluvaan rahastoon taseesta poistamiseen (tai arvon alentumiseen) asti.

Omat varat

Tärkein EU:n toimielinten ja elinten rahoituksen lähde. Omat varat määritellään niistä annetussa neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014. Omat varat muodostuvat bruttokansantuloon (BKTL) perustuvista varoista, arvonlisäveroon (alv) perustuvista varoista ja perinteisistä omista varoista.

Perinteiset omat varat

Omiin varoihin kuuluvia EU:n tuloja, joilla rahoitetaan EU:n toimia. Perinteiset omat varat määritellään omista varoista annetussa neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014. Ne muodostuvat tullimaksuista ja sokerimaksuista.

Peruutetut määrärahat

Käyttämättömät määrärahat, jotka eivät enää ole käytettävissä.

Rahoitusoikaisu

Rahoitusoikaisujen tarkoituksena on suojata EU:n talousarviota virheellisiltä tai sääntöjenvastaisilta menoilta. Kun varoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, virheellisten määrien takaisin periminen on ensi sijassa jäsenvaltioiden tehtävä.

Jos rahoitusoikaisu on ”vahvistettu”, jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen. Jos rahoitusoikaisu on ”päätetty”, se on hyväksytty komission päätöksellä. Päätetty rahoitusoikaisu on aina nettomääräinen, mikä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltion on palautettava sääntöjenvastaisesti maksetut varat EU:n talousarvioon. Tällainen rahoitusoikaisu johtaa näin aina kyseiselle jäsenvaltiolle osoitettujen määrärahojen lopulliseen vähentämiseen. Vahvistetut ja päätetyt rahoitusoikaisut on tässä tilinpäätöksessä ilmoitettu yhtenä eränä.

Jos rahoitusoikaisu on ”toteutettu”, sillä on korjattu havaittu sääntöjenvastaisuus.

Raukeavat määrärahat

Varainhoitovuoden lopussa peruutettavat käyttämättä jääneet määrärahat. Raukeamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa määrärahoihin liittyvä valtuutus menojen ja/tai velvoitteiden syntymiseen peruutetaan osittain tai kokonaan. Ainoastaan yhteisyritysten osalta käyttämättä jääneet määrärahat voidaan niiden varainhoitosääntöjen mukaan kirjata ennakkoarvioon tuloista ja menoista kolmen seuraavan varainhoitovuoden ajan (niin kutsuttu N+3 sääntö). Yhteisyritysten käyttämättä jääneet määrärahat voidaan siis ottaa uudelleen käyttöön varainhoitovuoteen N+3 saakka.

Siirto (budjettikohtien välillä)

Budjettikohtien välisessä siirrossa määrärahoja siirretään varainhoitovuoden aikana budjettikohdasta toiseen. Siirto muodostaa sen vuoksi poikkeuksen erittelyperiaatteesta. Siirrot on kuitenkin nimenomaisesti hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa varainhoitoasetuksessa säädetyin edellytyksin. Varainhoitoasetuksessa erotetaan erityyppisiä siirtoja sen mukaan, tehdäänkö siirto talousarvion osastojen, lukujen, momenttien vai otsakkeiden välillä, ja millä tasolla siirto on hyväksyttävä.

Sitoumuksen purkaminen

Toimenpide, jolla peruutetaan aikaisempi sitoumus (tai osa siitä).

Sitoumus

Oikeudellinen sitoumus siitä, että rahoitusta annetaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. EU sitoutuu kattamaan osuutensa EU-rahoitteisen hankkeen kustannuksista. Nykyiset sitoumukset ovat tulevia maksuja. Nykyiset maksut ovat aikaisempia sitoumuksia.

Suora hallinnointi

Talousarvion toteuttamistapa. Suorassa hallinnoinnissa komission yksiköt, toimeenpanovirastot tai erityisrahastot toteuttavat talousarviota suoraan.

Sääntöjenvastaisuus

Sääntöjenvastaisuus on EU:n sääntöjen vastainen toimi, jolla mahdollisesti on negatiivinen vaikutus EU:n taloudellisiin etuihin ja joka voi olla seurausta myös maksupyynnön esittäneen tuensaajan tai maksujen suorittamisesta vastaavan viranomaisen tahattomasta virheestä. Jos sääntöjenvastaisuus on tahallinen, kyseessä on petos.

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Oletukset, joita käytetään laskettaessa eläkevastuuseen vaikuttavien tulevien tapahtumien kustannuksia.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot

Vakuutusmatemaattisten ali- ja ylijäämien muutokset etuuspohjaisessa järjestelyssä. Ne syntyvät aiempien vakuutusmatemaattisten oletusten ja todellisten toteutumien välisten erojen sekä vakuutusmatemaattisissa oletuksissa tapahtuneiden muutosten seurauksena.

Vuotuinen toimintakertomus

Vuotuisissa toimintakertomuksissa käsitellään muun muassa toimien tuloksia suhteessa niiden tavoitteisiin, toimiin liittyviä riskejä sekä sisäisen valvonnan rakennetta. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on komission tapauksessa varainhoitovuodesta 2001 ja kaikkien muiden EU:n toimielinten tapauksessa varainhoitovuodesta 2003 lähtien täytynyt antaa tehtäviensä hoitamisesta toimielimelleen vuotuinen toimintakertomus yhdessä varainhoitoa ja hallinnointia koskevien tietojen kanssa.

Välillinen hallinnointi

Talousarvion toteuttamistapa. Välillisessä hallinnoinnissa komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisille elimille.

LYHENTEET

AAR	Vuotuinen toimintakertomus
ABB	Toimintoperusteinen budjetointi
ABM	Toimintojohtaminen
ACER	Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto
AMIF	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto
AOD	Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä
ARTEMIS	Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä koskeva yhteinen teknologia-aloite
ATM	Ilmaliikenteen hallinta (Air Traffic Management)
BBI	Biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys
BEREC	Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin
BIC	Biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä
BIS	Kansainvälinen järjestelypankki
BOP	Maksutaselainat
BUFI-rahasto	Talousarvion sakkorahasto
YMP	Yhteinen maatalouspolitiikka
CCS LGF	Kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausväline
CEDEFOP	Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus
CEF	Verkkojen Eurooppa väline
CEF DI	Verkkojen Eurooppa välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline
CEPOL	Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto
CF	Koheesiorahasto
CHAFEA	Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto
CIP	Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma
COM	Komissio
COSME-ohjelma	Yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma
COSO	Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission
CPR	Yhteisistä säännöksistä annettu asetus
CPVO	Yhteisön kasvilajikevirasto
D&WM	Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja ydinjätehuolto
EACEA	Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto
EAFRD	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
EAGF	Maataloustukirahasto
EMOTR	Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto
EASA	Euroopan lentoturvallisuusvirasto
EaSI	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi
EASME	Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto
EASO	Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto
EPV	Euroopan pankkiviranomainen
EBRD	Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki
ETT	Euroopan tilintarkastustuomioistuin
EKP	Euroopan keskuspankki
ECDC	Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus
ECHA	Euroopan kemikaalivirasto
ECOFIN	Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto
EHTY	Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
ECSEL-yhteisyritys	Elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten yhteisyritys
EKR	Euroopan kehitysrahasto
EDIF	Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointiväline
ETA	Euroopan talousalue
EYK	Euroopan ympäristökeskus
EUH	Euroopan ulkosuhdehallinto
EFCA	Euroopan kalastuksenvalvontavirasto
EFF	Euroopan kalatalousrahasto
EFSA	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
EKKR	Euroopan kestävän kehityksen rahasto
EFSE	Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahasto
ERVV	Euroopan rahoitusvakausväline
ESIR	Euroopan strategisten investointien rahasto
ERVM	Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi
EFTA	Euroopan vapaakauppaliitto
EGNOS	Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä
EIP	Euroopan investointipankki
EIR	Euroopan investointirahasto
EIGE	Euroopan tasa-arvoinstituutti
EIOPA	Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen
EIT	Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti
ElectriFI	Maaseudun sähköistämisen rahoittamista koskeva aloite
EMA	Euroopan lääkevirasto
EMCDDA	Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus
EMKR	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto
EMSA	Euroopan meriturvallisuusvirasto
EMU	Talous- ja rahaliitto
ENEF	Yritysten laajentumisrahasto
ENIAC	Eurooppalaisen nanoelektroniikka-aloitteen neuvoa-antava toimikunta
ENIF	Yritysten innovointirahasto
ENISA	Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto
ENPI	Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline
EP	Euroopan parlamentti
ERCEA	Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto
EAKR	Euroopan aluekehitysrahasto
ESA	Euroopan avaruusjärjestö
ESR	Euroopan sosiaalirahasto
ERI-rahastot	Euroopan rakenne- ja investointirahastot
EVM	Euroopan vakausmekanismi
EAMV	Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen
ETF	Euroopan teknologian käynnistysjärjestelmä 1998
ETF	Euroopan koulutussäätiö
EU	Euroopan unioni
EUIPO	Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto
EU-LISA	Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto
EUMETSAT	Euroopan sääsatelliittijärjestö
EU-OSHA	Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
Euratom	Euroopan atomienergiayhteisö
Eurofound	Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö
Eurojust	Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikkö
Europol	Euroopan poliisivirasto
F4E	Fusion for Energy -yhteisyritys
FCH	Polttokenno- ja vety-yhteisyritys
KOR	Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline
FIFO	First-in, First-out
FP7	Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemäs puiteohjelma
FR	Varainhoitoasetus
FRA	Euroopan perusoikeusvirasto
Frontex	Euroopan raja- ja merivartiovirasto
FSDA	Tilinpäätöksen sisältö ja analyysi
BKT	Bruttokansantuote
Copernicus	Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta
BKTL	Bruttokansantulo
GNSS	Maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä
H2020	Horisontti 2020
ICSLT	Kansainvälinen virkamiesten elinaikataulukko
IFRP	Integroitu talous- ja tilinpäätösraportointipaketti
IIW	Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkuna
IMF	Kansainvälinen valuuttarahasto
IMI-yhteisyritys	Innovatiivisten lääkkeiden alan yhteisyritys
INEA	Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto
IPSAS	Julkisen sektorin kansainväliset tilinpäätösstandardit (International Public Sector Accounting Standards)
ISF	Sisäisen turvallisuuden rahasto
IT	Information Technology (tietotekniikka)
ITER	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori
JAP	Yhteinen toimintasuunnitelma
JRC	Yhteinen tutkimuskeskus
JU	Yhteisyritys
LGTT	TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä
MAP	Monivuotinen ohjelma – keskisuurten yritysten taloudellisen osallisuuden ohjelma
MEP	Euroopan parlamentin jäsen
MFA	Makrotaloudellinen apu
MFF	Monivuotinen rahoituskehys
MSME	Mikro- ja pk-yritykset
NEET	Ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta
ORD	Omien varojen järjestelmästä annettu päätös
PBI	Hankejoukkolainoja koskeva aloite
PF4EE	Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline
PGF	Osallistujien takuurahasto
PMF	Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely
PPP	Julkisen ja yksityisen sektorin välinen kumppanuus
PSEO	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä
T&I	Tutkimus ja innovointi
RAL	”Reste à Liquider” (maksamatta olevat sitoumukset)
REA	Tutkimuksen toimeenpanovirasto
RSFF	Riskinjakorahoitusväline
TTK	Tutkimus, teknologian kehittäminen ja demonstrointi
S&P	Standard & Poor’s Financial Services LLC
SANAD	MENA rahasto mikro- ja pk-yrityksille
SAPARD	Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma
SEMED	Mikro- ja pk-yritysten taloudellisen osallisuuden ohjelma Välimeren eteläisellä ja itäisellä alueella
SESAR	Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke
SIUGI	Pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvä rajaamatonta vakuutta koskeva väline
Pk-yritykset	Pienet ja keskisuuret yritykset
SMEW	Pk-yritysikkuna
SEUT	Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
TOR	Perinteiset omat varat
TRDI	Maaseudun väliaikainen kehittämisväline
ALV	Arvonlisävero
YEI	Nuorisotyöllisyysaloite

(1) Toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni toimii ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 5 artikla.

(2) Ks. komission tiedonanto Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020, 3.3.2010.

(3) Komission tiedonanto ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – Kestävyyttä edistävät EU:n toimet”, COM(2016) 739 final, 22.11.2016.

(4) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(6) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artikla.

(7) Ks. puheenjohtaja Junckerin ja ensimmäisen varapuheenjohtajan Timmermansin tiedonanto komissiolle: Governance in the European Commission, C(2017) 6915 final, 11. lokakuuta 2017, URL-osoite: https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/c_2017_6915_final_en.pdf

(8) Esimerkiksi sisäisen valvonnan standardit perustuvat COSO 2013-periaatteisiin.

(9) https://ec.europa.eu/info/publications/governance-in-the-commission_en. Ks. tiedonanto komissiolle, C(2018)7704, ”Streamlining and strengthening corporate governance within the European Commission”, https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/file_import/streamlining-strengthening-corporate-governa-nce-european-commission_en.pdf

(10) Erityiskertomus nro 27/2016 ”Euroopan komission hallintotapa – paras käytäntö?”

(11) Näin ollen ilmaisua ”Euroopan komissio” käytetään kuvaamaan sekä toimielintä –komission jäsenten muodostamaa kollegiota – että sen hallintoa, jota johtavat pääosastojen pääjohtajat (ja muiden hallintorakenteiden, kuten yksiköiden, virastojen ja toimeenpanovirastojen, johtajat).

(12) Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2019/476, tehty yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2019, SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä (EUVL L 80 I, 22.3.2019, s. 1).

(13) Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2019/584, tehty yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2019, SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä (EUVL L 101, 11.4.2019, s. 1)

(14) On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(*1) Euroopan parlamentin 12. joulukuuta 2018 hyväksymän talousarvion mukaisesti EU:n lyhytaikaiset velat katetaan omista varoista, jotka jäsenvaltiot kantavat tai joiden maksamista pyydetään jäsenvaltioilta vuonna 2019. Lisäksi henkilöstösääntöjen (29. helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, sellaisena kuin se on muutettuna) 83 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot takaavat yhdessä eläkevastuun kattamisen.

(15) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(16) EU:n virkamiesten eläkejärjestelmä on etuusperusteinen laskennallinen (virtuaalinen) rahasto, jossa henkilöstön suorittamilla maksuilla rahoitetaan heidän tulevat eläkkeensä. Vaikka tosiasiallista sijoitusrahastoa ei olekaan, katsotaan, että määrä, joka sellaiseen olisi kertynyt, on sijoitettu jäsenvaltioiden pitkäaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin ja huomioitu Euroopan unionin tilinpäätökseen kirjatussa eläkevastuussa. Henkilöstösääntöjen 83 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot takaavat yhteisesti etuuksien maksamisen (ks. yksityiskohtainen kuvaus järjestelmästä asiakirjasta COM(2018) 829).

(17) EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34.

(18) EUVL L 249, 27.9.2017, s. 1.

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013 , Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

(20) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 39.

(21) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(*2) ”Ei sidottu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen” sisältää konsolidoitujen yhteisöjen talousarvion toteuttamisen, konsolidoinnista johtuvat eliminoinnit, talousarvion ulkopuoliset toimet ja kohdentamattomat ohjelmat, joihin liittyvät yksittäiset määrät ovat vähäisiä.

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2018/412, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2018, EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta annetun päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta (EUVL L 76, 19.3.2018, s. 30).

(23) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(24) EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44.

(25) EUVL L 349, 21.12.2013, s. 100.

(26) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1.

(27) EUVL L 70, 12.3.2019, s. 1.

(28) EUVL L 291, 16.11.2018, s. 3.

(29) EUVL L 132, 21.5.2016, s. 85.

(*3) Pois lukien rahoitusapua varten myönnetyt back-to-back-lainat.

(*4) Myytävissä olevat rahoitusvarat (pois lukien oman pääoman ehtoiset instrumentit ja Unitary-rahamarkkinarahasto).

(*5) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat.

(30) Neuvoston asetus (EY) N:o 431/2009, annettu 18 päivänä toukokuuta 2009 , järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille annetun asetuksen (EY) N:o 332/2002 muuttamisesta (EUVL L 128, 27.5.2009, s. 1).

(31) Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010 , Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1).

(*6) Sovelletaan korjauskerrointa.

(*7) Maksetaan palvelussuhteen päättymisen jälkeisten kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

(32) On huomattava, että osa talousarviota kuvaavien taulukoiden tiedoista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(*8) Tässä taulukossa esitetyt varat sisältävät useita tilinpäätöksen kohtia (myytävissä olevat 4 387 miljoonaa euroa (josta 1 294 miljoonaa euroa oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä); käteisvarat ja muut rahavarat 1 615 miljoonaa euroa; lainat 64 miljoonaa euroa ja muut 49 miljoonaa euroa).

(*9) Tässä taulukossa esitetyt velat sisältävät useita tilinpäätöksen kohtia (varaukset 1 337 miljoonaa euroa; muut lyhytaikaiset velat 69 miljoonaa euroa ja muita kohtia 22 miljoonaa euroa).

(*10) Tiettyjen takausten osalta varauksilla katetaan EU:n riski kokonaisuudessaan.

(*11) Ilman jälleenrahoitustransaktioita.

(*12) Pois lukien ennalta varautuva rahoitusapu.

(33) Ks. lisätietoja: Euroopan komissio ”European Economic Forecast Winter 2019”, URL-osoite: https://ec.europa.eu/info/publications/european-economic-forecast-winter-2019_en

(34) On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(35) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 29.