30.9.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 326/1

IV.

(Tiedotteet)

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

EUROOPAN KOMISSIO

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

Euroopan kehitysrahaston tilinpäätös – varainhoitovuosi 2018

(2019/С 326/01)

SISÄLLYSLUETTELO

VARMENNUSLAUSUMA 2
EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3
EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT 6
EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 8
EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 17
EKR:OON KONSOLIDOITUJEN EU:N ERITYISRAHASTOJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 40
LOPULLINEN EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2018 41
EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS 2018 48
EKR:N JA EU:N ERITYISRAHASTOJEN KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 55
EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS 59
VUOTUINEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUS – EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN HALLINNOIMAT VARAT 89

VARMENNUSLAUSUMA

Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2018 tilinpäätös on laadittu yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen X osaston säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Ilmoitan olevani vastuussa Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan kehitysrahaston varat ja velat sekä sen talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani, vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan kehitysrahaston taloudellisesta asemasta.

Rosa ALDEA BUSQUETS

Tilinpitäjä

21. kesäkuuta 2019

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

1.   TAUSTAA

Euroopan unioni (jäljempänä ”EU”) tekee yhteistyötä useiden kehitysmaiden kanssa. Tämän yhteistyön päätavoitteena on tukea talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvää kehitystä, ja sen pitkän aikavälin tärkeimpänä tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja poistaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille kehitysapua ja teknistä tukea. EU laatii tässä tarkoituksessa yhdessä kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden toteuttamista varten. Kehitysyhteistyöhön osoitetut EU:n varat ovat peräisin kolmesta lähteestä, jotka ovat

—

EU:n talousarvio

—

Euroopan kehitysrahasto

—

Euroopan investointipankki.

Euroopan kehitysrahasto (jäljempänä ”EKR”) on tärkein väline, jolla EU tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (jäljempänä ”AKT-valtiot”) sekä merentakaisten maiden ja alueiden (jäljempänä myös ”MMA”) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä.

EKR ei saa rahoitusta EU:n talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Se on perustettu neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien sisäisellä sopimuksella, ja sen hallinnoinnista vastaa erityiskomitea. EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio (jäljempänä ”komissio”) ja investointikehyksen hallinnoinnista Euroopan investointipankki (jäljempänä ”EIP”).

AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille myönnettävä maantieteellinen tuki rahoitetaan myös vuosina 2014–2020 pääasiassa EKR:n varoilla. Kukin EKR-sopimus tehdään yleensä noin viideksi vuodeksi, ja kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa säädetään kyseisen rahaston tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Jokaisesta EKR:sta laaditaan erilliset tilinpäätöslaskelmat siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joita komissio hallinnoi. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, joiden tarkoituksena on antaa kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen tilanteesta.

Neuvostossa kokoontuneet EKR:oon osallistuvien jäsenvaltioiden edustajat allekirjoittivat 11. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen kesäkuussa 2013 (1). Se tuli voimaan 1. maaliskuuta 2015.

Neuvosto hyväksyi vuonna 2018 yhdenteentoista EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen (2). Sillä kumottiin aiempi asetus, ja sitä sovelletaan aiemmista EKR:ista rahoitettuihin toimenpiteisiin tämän rajoittamatta voimassa olevia oikeudellisia sitoumuksia. Asetusta ei sovelleta aiempien EKR:jen investointikehykseen.

AKT–EU-kumppanuussopimuksella luotiin investointikehys, jonka hallinnoinnista vastaa EIP. Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan) yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen. Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä niihin liittyvän selvityksen rahoituksen toteutumisesta. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa (osa II), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva.

2.   MITEN EKR RAHOITETAAN?

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 2. joulukuuta 2013 pitämässään kokouksessa monivuotisen rahoituskehyksen vuosiksi 2014–2020. Samalla se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei oteta EU:n talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta.

EU:n talousarvio laaditaan vuosittain, ja vuotuisperiaatteen mukaan menot ja tulot budjetoidaan ja hyväksytään aina vuodeksi kerrallaan. EKR:n toiminta perustuu EU:n talousarviosta poiketen monivuotisuuteen. Jokainen EKR toteutetaan kokonaisrahastona, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin.

EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestetään hallitusten välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätetään rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkastellaan, miten varat on käytetty. Rahaston hallinnointi annetaan tämän jälkeen tehtäväksi komissiolle, joka hallinnoi varoja unionin kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla toteutettavien toimien rinnalla omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on koordinoitava oma toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan.

Jäsenvaltiot voivat maksamiensa rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon.

3.   TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI

3.1.   TILINPÄÄTÖS

EKR:n tilinpäätös laaditaan EKR:n varainhoitoasetuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoriteperusteisena. Laadintasäännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS). Komission tilinpitäjän antamia kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä noudatetaan kaikissa EU:n toimielimissä ja elimissä. Tavoitteena on luoda kirjanpitoa, arvostamista sekä tilinpäätöksen laadintaa ja esittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että tilinpäätökset laaditaan ja konsolidointi suoritetaan yhdenmukaisella tavalla. Näitä EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä sovelletaan myös EKR:oon siten, että samalla otetaan huomioon EKR:n toiminnan erityispiirteet.

EKR:n vuotuisen tilinpäätöksen laatimisesta vastaa komission tilinpitäjä, joka on myös EKR:n tilinpitäjä. Tilinpitäjä varmistaa, että EKR:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätös esitetään seuraavasti:

Osa I: Komission hallinnoimat varat

i)

EKR:n tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot

ii)

EKR:oon konsolidoitujen EU:n erityisrahastojen tilinpäätöslaskelmat

iii)

EKR:n ja EU:n erityisrahastojen konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat

iv)

EKR:n rahoituksen toteutumista koskeva selvitys.

Osa II: Vuotuinen täytäntöönpanokertomus – EIP:n hallinnoimat varat

i)

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat.

Osio ”EKR:oon konsolidoitujen EU:n erityisrahastojen tilinpäätöslaskelmat” sisältää EKR:n alaisuuteen perustettujen kahden erityisrahaston tilinpäätöslaskelmat. Kyseiset rahastot ovat Bêkou-erityisrahasto (ks. ”Bêkou-erityisrahaston tilinpäätöslaskelmat”) ja EU:n Afrikka-hätärahasto (ks. ”EU:n Afrikka-hätärahaston tilinpäätöslaskelmat”). Erityisrahastojen tilinpäätöslaskelmien laatimisesta on vastuussa komission tilinpitäjä, ja ne tarkastaa ulkopuolinen yksityinen tarkastaja. Tähän tilinpäätökseen sisältyvät erityisrahastoja koskevat luvut ovat alustavia.

Komissio hyväksyy tilinpäätöksen seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tämän jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vastuuvapauden myöntämistä varten.

4.   TILINTARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

4.1.   TILINTARKASTUS

EKR:n tilinpäätöstä valvoo ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin (jäljempänä ”tilintarkastustuomioistuin”), joka laatii vuosikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.2.   VASTUUVAPAUS

Vastuuvapauden myöntäminen on viimeinen vaihe tarkastuksissa, jotka koskevat EKR:n varojen käyttöä tarkastuksen kohteena olevan varainhoitovuoden aikana. Vastuuvapauden myöntäjänä on EKR:n tapauksessa Euroopan parlamentti. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella Euroopan parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (joka sisältää virallisen tarkastuslausuman) sekä komission sille esitettyihin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin antamiin vastauksiin.

EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT (3)

SISÄLLYSLUETTELO

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3
EKR:N TASE 9
EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA 10
EKR:N RAHAVIRTALASKELMA 11
LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 12
EKR:N TASE RAHASTOITTAIN 13
EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA RAHASTOITTAIN 14
LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA RAHASTOITTAIN 15
EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 17
EKR:OON KONSOLIDOITUJEN EU:N ERITYISRAHASTOJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 40
LOPULLINEN EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2018 41
TAUSTATIETOA EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTOSTA 42
TASE 45
TUOTTO- JA KULULASKELMA 46
RAHAVIRTALASKELMA 46
LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 47
EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS 2018 48
TAUSTATIETOA EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTOSTA 49
TASE 52
TUOTTO- JA KULULASKELMA 53
RAHAVIRTALASKELMA 53
LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 54
EKR:N JA EU:N ERITYISRAHASTOJEN KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 55
KONSOLIDOITU TASE 56
KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA 57
KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA 57
KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 58
EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS 59

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT (4)

EKR:N TASE

milj. euroa

 

Liitetieto

31.12.2018

31.12.2017

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

 

Ennakkomaksut

2,1

887

582

Rahoitusosuudet erityisrahastoihin

2,2

201

163

 

 

1 088

745

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

 

Ennakkomaksut

2,1

1 448

1 518

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

2,3

138

92

Käteisvarat ja muut rahavarat

2,4

387

347

 

 

1 973

1 958

VARAT YHTEENSÄ

 

3 061

2 703

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

 

Varaukset

2,5

—

(4)

Rahoitusvelat

2,6

(18)

(14)

 

 

(18)

(18)

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

 

Velat

2,7

(241)

(563)

Menojäämät ja tuloennakot

2,8

(1 281 )

(733)

 

 

(1 523 )

(1 296 )

VELAT YHTEENSÄ

 

(1 540 )

(1 314 )

NETTOVARAT

 

1 521

1 389

RAHASTON VARAT JA VARANNOT

 

 

 

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

2,9

50 423

46 173

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

2,9

2 252

2 252

Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos

 

(47 037 )

(43 219 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

(4 118 )

(3 818 )

NETTOVARAT

 

1 521

1 389

EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA

milj. euroa

 

Liitetieto

2018

2017

TUOTOT

 

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

3,1

 

 

Takaisinperintä

 

4

61

 

 

4

61

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

3,2

 

 

Rahoitustuotot

 

10

4

Muut tuotot

 

46

22

 

 

57

25

Tuotot yhteensä

 

60

87

KULUT

 

 

 

Tukivälineet

3,3

(4 054 )

(3 700 )

Yhteisrahoituskulut

3,4

17

(42)

Rahoituskulut

3,6

7

(8)

Muut kulut

3,7

(148)

(154)

Kulut yhteensä

 

(4 178 )

(3 904 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

 

(4 118 )

(3 818 )

EKR:N RAHAVIRTALASKELMA

milj. euroa

 

Liitetieto

2018

2017

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

(4 118 )

(3 818 )

Toiminnan rahavirta

 

 

 

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet (netto)

 

4 250

3 850

Erityisrahastoihin osoitettujen rahoitusosuuksien (lisäys)/väheneminen

 

(38)

(66)

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

 

(235)

(319)

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

 

(46)

40

Varausten lisäys/(väheneminen)

 

(4)

—

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

 

3

8

Velkojen lisäys/(väheneminen)

 

(322)

14

Menojäämien ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)

 

548

(42)

NETTORAHAVIRTA

 

40

(333)

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

 

40

(333)

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

2,4

347

680

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

2,4

387

347

LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

milj. euroa

 

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E)

SALDO 31.12.2016

73 464

31 140

42 323

(43 219 )

2 252

1 357

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

—

(4 050 )

4 050

—

—

4 050

Palautukset jäsenvaltioille

(200)

—

(200)

—

—

(200)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

—

—

—

(3 818 )

—

(3 818 )

SALDO 31.12.2017

73 264

27 090

46 173

(47 037 )

2 252

1 389

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

—

(4 250 )

4 250

—

—

4 250

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

—

—

—

(4 118 )

—

(4 118 )

SALDO 31.12.2018

73 264

22 840

50 423

(51 155 )

2 252

1 521

EKR:N TASE RAHASTOITTAIN

milj. euroa

 

Liitetieto

31.12.2018

31.12.2017

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

PYSYVÄT VARAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ennakkomaksut

2,1

—

23

520

344

887

—

32

221

330

582

Rahoitusosuudet erityisrahastoihin

2,2

—

—

—

201

201

—

86

—

77

163

 

 

—

23

520

546

1 088

—

118

221

407

745

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ennakkomaksut

2,1

0

19

445

984

1 448

1

40

867

610

1 518

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muut kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

2,3

1

65

36

36

138

0

64

17

11

92

EKR:jen väliset yhdystilit

2,3

183

111

2 421

—

2 715

189

88

3 555

—

3 832

Käteisvarat ja muut rahavarat

2,4

—

—

—

387

387

—

—

—

347

347

 

 

184

195

2 902

1 407

4 689

190

193

4 439

968

5 791

VARAT YHTEENSÄ  (*1)

 

184

218

3 422

1 953

5 777

190

311

4 660

1 375

6 536

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varaukset

2,5

—

—

—

—

—

—

—

—

(4)

(4)

Rahoitusvelat

2,6

—

—

(1)

(16)

(18)

—

—

(7)

(7)

(14)

 

 

—

—

(1)

(16)

(18)

—

—

(7)

(11)

(18)

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Velat

2,7

(0)

(6)

(125)

(111)

(241)

(0)

(13)

(133)

(417)

(563)

EKR:jen väliset yhdystilit

2,3

—

—

—

(2 715 )

(2 715 )

—

—

—

(3 833 )

(3 833 )

Menojäämät ja tuloennakot

2,8

(0)

(83)

(358)

(840)

(1 281 )

(0)

(76)

(517)

(140)

(733)

 

 

(0)

(89)

(482)

(3 666 )

(4 237 )

(0)

(89)

(650)

(4 389 )

(5 128 )

PITKÄAIKAISET VARAT  (*1)

 

(0)

(89)

(484)

(3 682 )

(4 255 )

(0)

(89)

(657)

(4 401 )

(5 147 )

NETTOVARAT  (*1)

 

184

129

2 938

(1 729 )

1 521

190

222

4 003

(3 025 )

1 389

RAHASTON VARAT JA VARANNOT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

2,9

12 164

10 773

20 960

6 527

50 423

12 164

10 773

20 960

2 277

46 173

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

2,9

627

1 625

—

—

2 252

627

1 625

—

—

2 252

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

2,9

(2 509 )

2 137

55

317

—

(2 503 )

2 177

120

206

—

Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos

 

(10 098 )

(14 352 )

(17 078 )

(5 508 )

(47 037 )

(10 098 )

(14 339 )

(15 812 )

(2 969 )

(43 219 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

0

(53)

(1 000 )

(3 065 )

(4 118 )

0

(13)

(1 266 )

(2 539 )

(3 818 )

NETTOVARAT

 

184

129

2 938

(1 729 )

1 521

190

222

4 003

(3 025 )

1 389

EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA RAHASTOITTAIN

milj. euroa

 

Liitetieto

2018

2017

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

TUOTOT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

3,1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Takaisinperintä

 

0

3

(3)

4

4

0

5

49

7

61

 

 

0

3

(3)

4

4

0

5

49

7

61

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

3,2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitustuotot

 

0

2

8

1

10

(0)

(1)

4

(0)

4

Muut tuotot

 

1

6

27

12

46

1

5

13

4

22

 

 

1

8

35

13

57

1

4

17

4

25

Tuotot yhteensä

 

1

11

32

17

60

1

9

66

11

87

KULUT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tukivälineet

3,3

0

(59)

(984)

(3 012 )

(4 054 )

(0)

(14)

(1 251 )

(2 435 )

(3 700 )

Yhteisrahoituskulut

3,4

—

—

18

(1)

17

—

—

(42)

(1)

(42)

Rahoituskulut

3,6

0

1

5

1

7

1

1

(10)

(0)

(8)

Muut kulut

3,7

(1)

(7)

(71)

(70)

(148)

(2)

(9)

(29)

(114)

(154)

Kulut yhteensä

 

(0)

(64)

(1 031 )

(3 082 )

(4 178 )

(1)

(22)

(1 332 )

(2 549 )

(3 904 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

 

0

(53)

(1 000 )

(3 065 )

(4 118 )

0

(13)

(1 266 )

(2 539 )

(3 818 )

LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA RAHASTOITTAIN

milj. euroa

8. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t

(A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot

(D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

(E)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

(F)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2016

12 164

—

12 164

(10 098 )

627

(2 496 )

197

Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta

 

 

—

 

 

(7)

(7)

Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta

 

 

—

 

 

—

—

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

—

0

 

 

0

SALDO 31.12.2017

12 164

—

12 164

(10 098 )

627

(2 503 )

190

Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta

 

 

—

 

 

(7)

(7)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

—

0

 

—

0

SALDO 31.12.2018

12 164

—

12 164

(10 098 )

627

(2 509 )

184


milj. euroa

9. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

(E)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

(F)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2016

10 973

—

10 973

(14 339 )

1 625

2 214

472

Palautukset jäsenvaltioille

(200)

—

(200)

 

 

 

(200)

Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta

 

 

—

 

 

(37)

(37)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

—

(13)

 

 

(13)

SALDO 31.12.2017

10 773

—

10 773

(14 352 )

1 625

2 177

222

Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta

 

 

—

 

 

(40)

(40)

Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta

 

 

—

 

 

—

—

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

—

(53)

 

—

(53)

SALDO 31.12.2018

10 773

—

10 773

(14 406 )

1 625

2 137

129


milj. euroa

10. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t

(A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot

(D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

(E)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

(F)

Nettovarat yhteensä

(C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2016

20 960

1 773

19 187

(15 812 )

—

247

3 622

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

 

(1 773 )

1 773

 

 

 

1 773

Siirrot 8. ja 9. EKR:oon / 8. ja 9. EKR:sta

 

 

—

 

 

44

44

Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta

 

 

—

 

 

(171)

(171)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

—

(1 266 )

 

 

(1 266 )

SALDO 31.12.2017

20 960

 

20 960

(17 078 )

—

120

4 003

Siirrot 8. ja 9. EKR:oon / 8. ja 9. EKR:sta

 

 

—

 

 

47

47

Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta

 

 

—

 

 

(112)

(112)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

—

(1 000 )

 

—

(1 000 )

SALDO 31.12.2018

20 960

—

20 960

(18 077 )

—

55

2 938


milj. euroa

11. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t

(A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot

(D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

(E)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

(F)

Nettovarat yhteensä

(C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2016

29 367

29 367

—

(2 969 )

—

35

(2 934 )

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

 

(2 277 )

2 277

 

 

—

2 277

Siirrot 8., 9. ja 10. EKR:oon / 8., 9. ja 10. EKR:sta

 

 

—

 

—

171

171

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

—

(2 539 )

 

—

(2 539 )

SALDO 31.12.2017

29 367

27 090

2 277

(5 508 )

—

206

(3 025 )

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

 

(4 250 )

4 250

 

 

112

4 362

Siirrot 8., 9. ja 10. EKR:oon / 8., 9. ja 10. EKR:sta

 

 

—

 

 

—

—

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

—

(3 065 )

 

—

(3 065 )

SALDO 31.12.2018

29 367

22 840

6 527

(8 573 )

—

317

(1 729 )

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT (5)

1.   TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1.   TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle.

Yleiset periaatteet (laskentaperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään EU:n kirjanpitosäännössä nro 1 (”Tilinpäätös”), ja ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa eli oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, olennaisuus, erien yhdistäminen, bruttoperiaate ja tietojen vertailtavuus. Tilinpäätösraportoinnin laadulliset ominaisuudet ovat merkityksellisyys, todenmukaisen kuvan antaminen (luotettavuus), ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus, vertailukelpoisuus ja todennettavuus.

1.2.   LAATIMISPERUSTA

1.2.1.   Tilikausi

Tilinpäätös laaditaan vuosittain. Tilivuosi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

1.2.2.   Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina, koska euro on EKR:n toiminta- ja raportointivaluutta. Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita Euroopan keskuspankin (EKP) valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

Valuutta

31.12.2018

31.12.2017

Valuutta

31.12.2018

31.12.2017

BGN

1,9558

1,9558

PLN

4,3014

4,177

CZK

25,7240

25,5350

RON

4,6635

4,6585

DKK

7,4673

7,4449

SEK

10,2548

9,8438

GBP

0,8945

0,8872

CHF

1,1269

1,1702

HRK

7,4125

7,4400

JPY

125,8500

135,01

HUF

320,9800

310,3300

USD

1,145

1,1993

1.2.3.   Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätökseen sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa tulo- ja menojäämät sekä tulo- ja menoennakot, varaukset, muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski, ehdolliset varat ja velat sekä omaisuuserien arvon alentuminen. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista.

Asianmukaiset arviot ovat olennainen osa tilinpäätöslaskelmien laadintaa, eivätkä ne vähennä laskelmien luotettavuutta. Arviota voidaan joutua tarkistamaan, jos sen perustana olevat olosuhteet ovat muuttuneet tai jos sen osalta saadaan uutta tai tarkempaa tietoa. Tarkistus ei koske aikaisempia tilikausia, eikä se ole virheen oikaisu. Kirjanpidolliseen arvioon tehdyn muutoksen vaikutus otetaan huomioon sen kauden ylijäämässä tai alijäämässä, jonka aikana muutos tuli tietoon.

1.3.   TASE

1.3.1.   Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraavasti: tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat; lainat ja muut saamiset; eräpäivään asti pidettävät sijoitukset; ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

i)   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä sijoitetaan tähän luokkaan, jos se on ensisijaisesti hankittu myytäväksi lyhyellä aikavälillä tai jos yhteisö on nimennyt sen myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Myös johdannaiset sijoitetaan tähän luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Yhteisöllä ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2018.

ii)   Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Nämä saamiset syntyvät silloin, kun yhteisö antaa velalliselle suoraan rahaa, tavaroita tai palveluita ilman aikomusta käydä saamisella kauppaa. Ne luokitellaan pitkäaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Lainat ja muut saamiset sisältävät sellaiset määräaikaistalletukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta.

iii)   Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä, jotka erääntyvät tiettyyn aikaan ja jotka yhteisö aikoo pitää ja pystyy pitämään eräpäivään asti. Yhteisöllä ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2018.

iv)   Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisia, ja ne on joko nimetty tähän luokkaan kuuluviksi tai niitä ei ole sijoitettu mihinkään muuhun luokkaan. Ne luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin sen mukaan, milloin yhteisö aikoo luovuttaa ne. Kyseinen ajankohta on tavallisesti erääntymispäivä. Yhteisöllä ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2018.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaiset rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, pidetään eräpäivään saakka tai jotka ovat myytävissä, kirjataan kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona yhteisö sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Muut rahavarat ja lainat kirjataan, kun raha talletetaan rahoituslaitokseen tai siirretään velalliselle. Rahoitusinstrumentit kirjataan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon lisätään transaktiomenot kaikille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon.

Rahoitusinstrumentit poistetaan taseesta, kun yhteisöllä ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun yhteisö on siirtänyt kaikki olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle.

Myöhempi arvostaminen

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen arvostamisen jälkeen käypään arvoon, ja käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset sekä eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen arvostamisen jälkeen käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan käyvän arvon rahastoon. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottama korko kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Yhteisön kirjanpidossa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut ja onko tuotto- ja kululaskelmaan tarpeen kirjata arvonalentumistappio.

1.3.2.   Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu yhteisölle. Tukikelpoisten kustannusten hyväksyminen (jolloin ne kirjataan kuluksi) voi johtaa ennakkomaksun määrän vähentämiseen tai poistamiseen kokonaan.

Myöhempinä tilinpäätöspäivinä ennakkomaksut arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty tilikauden aikana aiheutuneet tukikelpoiset menot (mukaan lukien tarvittaessa arvioidut määrät).

1.3.3.   Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät

EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöissä edellytetään, että vaihtoon perustuvat ja muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot esitetään erikseen. Tämän vuoksi tilinpäätöstä laadittaessa saamisten määritellään syntyvän vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevien rahamäärien muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista. Viimeksi mainitut transaktiot ovat sellaisia, joissa yhteisö saa arvoa toiselta yhteisöltä antamatta sille suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa.

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ovat rahoitusinstrumenttien määritelmän mukaisia. Näin ollen ne luokitellaan lainoiksi ja muiksi saamisiksi ja arvostetaan tällaisten saamisten tapaan (ks. edellä liitetieto 1.3.1).

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kirjataan koroilla ja muilla seuraamusmaksuilla oikaistuun alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei yhteisö pysty perimään kaikkia saataviaan kyseisten rahamäärien alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

1.3.4.   Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat ovat rahoitusinstrumentteja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä määräajalla maksettavat talletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on enintään kolme kuukautta.

1.3.5.   Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun yhteisöllä on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois yhteisöstä ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Vastaisia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

1.3.6.   Velat

Velat sisältävät sekä määrät, jotka liittyvät vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten tavaroiden tai palvelujen ostamiseen, että määrät, jotka liittyvät muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten tuensaajilta saatuihin maksupyyntöihin, avustuksiin tai muuhun EU:n rahoitukseen.

Tuensaajille myönnettyjen avustusten tai muun rahoituksen tapauksessa maksupyynnöt kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Kun kyseisten menojen tukikelpoisuus on tarkastettu ja hyväksytty, vastaava velka arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa ja vastaavat menot kirjataan, kun yhteisö on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

1.3.7.   Tulo- ja menojäämät sekä tulo- ja menoennakot

Liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos yhteisön toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. sopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöksen merkitään vastaava tulojäämä. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelkoihin tuloennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

Myös menot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä menojäämät kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Menojäämät lasketaan tilinpitäjän antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa todenmukaisen kuvan esitetyistä taloudellisista ja muista tapahtumista. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevista palveluista tai tavaroista on suoritettu maksu etukäteen, vastaavat menot merkitään tilinpäätökseen siirtosaamisiin menoennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.4.   TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.4.1.   Tulot

Tuotot sisältävät sen taloudellisen hyödyn tai suorituspotentiaalin bruttomäärän, jonka yhteisö on saanut tai tulee saamaan ja joka johtaa nettovarojen lisäykseen, lukuun ottamatta omistajien tekemistä oman pääoman sijoituksista johtuvaa nettovarojen lisäystä.

Tuotto- ja kululaskelmassa erotetaan kirjaamiseen johtaneen liiketoimen luonteen mukaan seuraavat erät:

i)   Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista ovat veroja ja siirtoja, koska siirtäjä antaa vastaanottavalle yhteisölle varoja ilman, että kyseinen yhteisö antaa siirtäjälle likimäärin vastaavan arvoisen vastikkeen suoraan vaihdossa.

Siirrot ovat muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista tulevaisuudessa saatavaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia veroja lukuun ottamatta. Yhteisön on kirjattava siirtoihin liittyvä omaisuuserä silloin, kun sillä on aikaisemman tapahtuman (siirto) seurauksena määräysvalta kyseisiin resursseihin ja kun se olettaa saavansa niistä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ja kun niiden käypä arvo voidaan määrittää luotettavasti. Muusta kuin vaihtoon perustuvasta transaktiosta saadut omaisuuseräksi kirjatut resurssit (ts. käteisvarat) kirjataan myös tuotoiksi lukuun ottamatta sitä osuutta, jonka osalta yhteisöllä on olemassa oleva kyseiseen siirtoon liittyvä velvoite (ehto), joka on täytettävä ennen kuin tuotto voidaan kirjata. Tällaista osuutta vastaavat tuotot kirjataan siirtovelaksi (saatu ennakkomaksu) siihen asti, kun ehto on täytetty.

ii)   Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

1.4.2.   Menot

Kulut ovat tilikauden aikana tapahtuvia taloudellisen hyödyn tai suorituspotentiaalin vähennyksiä, jotka toteutuvat varojen siirtymisenä pois yhteisöstä, varojen arvon alentumisena tai velkojen kasvuna ja johtavat nettomaisuuserien/nettopääoman vähentymiseen. Niihin kuuluvat kulut sekä vaihtoon perustuvista että muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista.

Tavaroiden ja palvelujen ostamiseen liittyvistä vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun yhteisö vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen määrään. Lisäksi sellaisiin jakson aikana yhteisölle toimitettuihin palveluihin liittyvät menot, joita koskevaa laskua ei ole vielä saatu tai hyväksytty, kirjataan tilinpäätöspäivänä kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Kulut muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen ryhmään: saamiset; sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset; rahoitusosuudet ja lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Vuoden lopussa tuensaajien tukikelpoiset menot, joita nämä eivät ole vielä ilmoittaneet, arvioidaan ja kirjataan menojäämäksi.

1.5.   EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.5.1.   Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on mahdollinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

1.5.2.   Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois yhteisöstä tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

1.6.   YHTEISRAHOITUS

Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saaduiksi tuloiksi, joihin sovelletaan ehtoja, ja ne esitetään velkoina jäsenvaltioille, kolmansille maille ja muille tahoille. EKR:n on käytettävä rahoitusosuudet palvelujen tarjoamiseen kolmansille, ja käyttämättä jääneet määrät (saadut rahoitusosuudet) on palautettava. Yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät maksamattomat velat vastaavat saatuja yhteisrahoitusosuuksia, joista on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen määrään.

Yhteisrahoitushankkeisiin liittyvät kulut kirjataan, kun ne ovat toteutuneet. Vastaava rahoitusosuuksien määrä kirjataan toiminnan tuotoiksi, joten näillä erillä ei ole vaikutusta varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

2.   TASEEN LIITETIEDOT

VARAT

2.1.   ENNAKKOMAKSUT

Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa.

Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on 12 kuukautta kuluessa tilinpäätöspäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tämän vuoksi jotkin ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa.

milj. euroa

 

Liitetieto

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Pitkäaikaiset ennakkomaksut

2.1.1

—

23

520

344

887

582

Lyhytaikaiset ennakkomaksut

2.1.2

0

19

445

984

1 448

1 518

Yhteensä

 

0

42

964

1 328

2 335

2 100

Pitkäaikaisten ennakkomaksujen lisääntyminen johtui lähinnä siitä, että erästä sopimusta, jonka oli tarkoitus päättyä vuonna 2017, jatkettiin vuoteen 2023 (maksuaika 7 vuotta). Tämän sopimuksen kokonaisarvo oli vuonna 2017 kirjattu kuluksi, mutta jatkamisen jälkeen pitkäaikaisten ennakkomaksujen määräksi arvioitiin 217 miljoonaa euroa.

Lyhytaikaisten ennakkomaksujen väheneminen johtui suoritettujen ennakkomaksujen vähenemisestä (10 prosentilla) ja kuittausten määrän lisääntymisestä (lähinnä 10. EKR:ssä).

Tämä väheneminen on EKR:n elinkaaren mukainen. Moniin sopimuksiin liittyvät maksut on suoritettu ja sopimukset saatettu päätökseen 10. EKR:ssa: tämä näkyy siinä, että sopimusten määrä on vähentynyt 3,4 tuhannesta 2,6 tuhanteen vuosien 2017 ja 2018 välisenä aikana.

Samana aikana 11. EKR:n avointen sopimusten määrä kasvoi 1,6 tuhannesta 2,3 tuhanteen. Yhdennentoista EKR:n toiminta käynnistyi vuonna 2015, joten vuosi 2018 oli sen neljäs toimintavuosi. Yhdestoista EKR toimii nyt hyväksyttyjen toimien täytäntöönpanon osalta täysipainoisesti.

2.1.1.   Pitkäaikaiset ennakkomaksut

milj. euroa

 

31.12.2018

31.12.2017

Suora hallinnointi

188

159

Toteuttajana:

 

 

komissio

140

105

EU:n toimeenpanovirastot

0

6

EU:n edustustot

48

48

Välillinen hallinnointi

698

423

Toteuttajana:

 

 

EIP ja EIR

367

166

kansainväliset järjestöt

280

189

julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

6

11

julkisoikeudelliset yhteisöt

24

37

kolmannet maat

21

20

EU:n elimet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

0

—

julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttamisesta vastaavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

—

0

Yhteensä

887

582

2.1.2.   Lyhytaikaiset ennakkomaksut

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Ennakkomaksut, brutto

1

113

2 034

3 005

5 153

5 288

Kuitattu tilikausien erottamisen yhteydessä

(1)

(94)

(1 589 )

(2 021 )

(3 705 )

(3 770 )

Yhteensä

0

19

445

984

1 448

1 518


milj. euroa

 

31.12.2018

31.12.2017

Suora hallinnointi

280

256

Toteuttajana:

 

 

komissio

102

86

EU:n toimeenpanovirastot

8

10

Erityisrahastot

1

—

EU:n edustustot

169

161

Välillinen hallinnointi

1 169

1 262

Toteuttajana:

 

 

EIP ja EIR

100

345

kansainväliset järjestöt

658

563

julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

78

59

julkisoikeudelliset yhteisöt

124

108

kolmannet maat

208

186

EU:n elimet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

0

—

julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttamisesta vastaavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

0

0

Yhteensä

1 448

1 518

2.1.3.   Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. EKR:lle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien arvo 31. joulukuuta 2018 oli 79 miljoonaa euroa (54 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Suurin osa ennakkomaksuista maksetaan osana välillistä hallinnointia. Tällöin vakuuden edunsaajana ei ole EKR vaan hankintaviranomainen. Vaikka EKR ei ole edunsaaja, kyseiset vakuudet toimivat sen omaisuuserien vakuutena. Vuonna 2018 näiden vakuuksien arvo oli 534 miljoonaa euroa.

2.2.   ERITYISRAHASTOIHIN MAKSETUT RAHOITUSOSUUDET

Tässä kohdassa esitetään EU:n Afrikka-hätärahastoon ja EU:n Bêkou-erityisrahastoon maksetut rahoitusosuudet. Rahoitusosuuksista on vähennetty erityisrahastojen kulut, ja ne kirjataan EKR:n varoiksi.

EKR hallinnoi rahoitusosuuksia suoraan ja huolehtii niiden käyttämisestä.

milj. euroa

Erityisrahastot

Rahoitusosuudet, netto, 31.12.2017

Vuonna 2018 maksetut rahoitusosuudet

Erityisrahastojen nettokulut vuonna 2018

Rahoitusosuudet, netto, 31.12.2018

Afrikka

148

345

(301)

192

Bêkou

16

—

(7)

9

Yhteensä

163

345

(308)

201

2.3.   MUUT KUIN VAIHTOON PERUSTUVAT KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT JA VAIHTOON PERUSTUVAT SAAMISET

milj. euroa

 

Liitetieto

31.12.2018

31.12.2017

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

2.3.1

37

19

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

2.3.2

101

73

Yhteensä

 

138

92

2.3.1.   Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Jäsenvaltiot

—

—

—

5

5

7

Tuensaajat

2

7

16

1

26

19

Julkisoikeudelliset yhteisöt

0

9

9

7

25

20

Kolmannet maat

0

1

3

0

5

6

Arvon alentuminen

(2)

(15)

(10)

(0)

(27)

(34)

EKR:n ja EU:n toimielinten väliset yhdystilit

—

—

—

3

3

2

Yhteensä

1

2

18

16

37

19

2.3.2.   Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Tulojäämät

0

63

18

0

81

74

Saamiset EU:lta

—

—

—

20

20

—

EKR:jen väliset yhdystilit

183

111

2 421

(2 715 )

(0)

(0)

Yhteensä

183

174

2 439

(2 695 )

101

73

Tulojäämät sisältävät hankkeisiin liittyvistä ennakkomaksuista kertyneitä korkoja (63 miljoonaa euroa) ja EU:n Afrikka-hätärahastoon liittyvistä ennakkomaksuista kertyneitä korkoja (18 miljoonaa euroa).

EU:lta oleva saaminen on Euroopan komission omistamalle varainhoitotilille siirretty määrä.

Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä otettu 11. EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välillä EKR:jen välisillä yhdystileillä.

EKR:jen väliset yhdystilit esitetään ainoastaan yksittäisten EKR:jen osalta. EKR:jen välisten yhdystilien kokonaisvaikutus on nolla.

2.4.   KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT (6)

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Keskuspankit

—

—

—

276

276

105

Liikepankit

—

—

—

87

87

242

Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat

—

—

—

24

24

—

Yhteensä

—

—

—

387

387

347

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen kokonaismäärä pysyi vakaana. Kassatilanteen rakenne on kuitenkin muuttunut. Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuustilillä Natwest-liikepankissa havaittiin merkittävä varojen väheneminen (136 miljoonaa euroa). Se johtui lähinnä siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta maksoi vuoden 2017 lopussa ensimmäisen erän vuoden 2018 maksuosuudestaan, joka oli 170 miljoonaa euroa.

Keskuspankeissa oli 31.12.2018 tavanomaista enemmän käteisvaroja, millä pyrittiin rajoittamaan vastapuoliriskiä (ks. liitetieto 5.4).

VELAT

2.5.   VARAUKSET

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Varaukset

—

—

—

—

—

4

Yhteensä

—

—

—

—

—

4

Yritysten kehittämiskeskusta (YKK) koskeva varaus on vapautettu, koska keskusta vastaan nostetut kanteet on käsitelty eikä niistä pitäisi aiheutua lisäkustannuksia.

2.6.   RAHOITUSVELAT

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

—

—

1

16

18

14

Yhteensä

—

—

1

16

18

14

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvän kokonaisvelan muutoksen syistä on tarkempaa tietoa liitetiedossa 2.7.2.1.

2.7.   VELAT

milj. euroa

 

Liitetieto

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Lyhytaikaiset velat

2.7.1

0

6

80

88

173

361

Muut velat

2.7.2

—

—

45

23

68

202

Yhteensä

 

0

6

125

111

241

563

2.7.1.   Lyhytaikaiset velat

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Tuensaajat ja toimittajat

0

5

65

32

102

133

Jäsenvaltiot

—

—

0

1

1

12

Kolmannet maat

0

—

6

31

37

146

Julkisoikeudelliset yhteisöt

—

2

10

30

43

83

Muut lyhytaikaiset velat

(0)

(2)

(2)

(6)

(10)

(13)

Yhteensä

0

6

80

88

173

361

Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan EKR:n saamat sen avustuksiin liittyvät menoilmoitukset. Menoilmoituksessa ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään tätä samaa menettelyä noudattaen. Tilikaudelle kuuluvat menoilmoitukset on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Nämä siirtyvät erät on arvioitu ja arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan. Tukikelvottomat määrät on kirjattu muihin lyhytaikaisiin velkoihin.

2.7.2.   Muut velat

milj. euroa

 

Liitetieto

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

2.7.2.1

—

—

47

21

68

28

Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

2.7.2.2

—

—

—

—

—

173

Muut velat

 

—

—

(2)

2

—

1

Yhteensä

 

—

—

45

23

68

202

2.7.2.1.   Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkä- ja lyhytaikaiset velat jäsenvaltioittain.

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Pitkäaikainen yhteisrahoitus

 

 

 

 

 

 

Itävalta

—

—

—

1

1

—

Belgia

—

—

0

2

2

2

Tšekki

—

—

—

1

1

—

Tanska

—

—

—

3

3

0

Suomi

—

—

—

1

1

—

Ranska

—

—

1

1

2

4

Luxemburg

—

—

—

1

1

—

Alankomaat

—

—

—

3

3

—

Portugali

—

—

—

0

0

—

Ruotsi

—

—

0

—

0

3

Yhdistynyt kuningaskunta

—

—

—

2

2

1

Australia

—

—

0

—

0

0

USAID

—

—

—

2

2

4

 

—

—

1

16

18

14

Lyhytaikainen yhteisrahoitus

 

 

 

 

 

 

Itävalta

—

—

—

0

0

—

Belgia

—

—

4

0

4

3

Tšekki

—

—

—

0

0

—

Tanska

—

—

0

2

3

(0)

Suomi

—

—

—

0

0

—

Ranska

—

—

21

1

22

12

Saksa

—

—

1

—

1

0

Luxemburg

—

—

—

0

0

—

Alankomaat

—

—

1

1

2

0

Puola

—

—

0

—

0

—

Portugali

—

—

—

0

0

—

Espanja

—

—

2

—

2

1

Ruotsi

—

—

5

1

5

5

Sveitsi

—

—

0

—

0

0

Yhdistynyt kuningaskunta

—

—

13

12

25

4

Kanada

—

—

0

—

0

0

Australia

—

—

0

—

0

1

USAID

—

—

—

4

4

2

 

—

—

47

21

68

28

Yhteensä

—

—

48

37

86

42

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkä- ja lyhytaikaiset velat lisääntyivät 44 miljoonaa euroa edelliseen tilikauteen verrattuna.

Vuonna 2018 saatiin yhteensä 28 miljoonaa euroa uusia yhteisrahoitusosuuksia.

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat lisääntyivät yhteisrahoitushankkeisiin liittyvien tulojen ja menojen kirjaamisen seurauksena 17 miljoonalla eurolla (ks. liitetiedot 3.1.1 ja 3.4).

2.7.2.2.   Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Yhdistynyt kuningaskunta

—

—

—

—

—

170

Liettua

—

—

—

—

—

2

Yhteensä

—

—

—

—

—

173

Nämä liittyvät täysimääräisesti jäsenvaltioiden etukäteen maksamiin vuoden 2018 rahoitusosuuksiin.

2.8.   MENOJÄÄMÄT JA TULOENNAKOT

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Menojäämät

0

83

358

838

1 279

730

Muut menojäämät ja tuloennakot

—

—

—

3

3

3

Yhteensä

0

83

358

840

1 281

733

Menojäämät muodostuvat sellaisista voimassa oleviin tai päättyneisiin sopimuksiin liittyvistä arvioiduista toimintamenoista, joista ei ole vielä hyväksytty maksupyyntöjä ja joiden tapauksessa EKR:n tuensaajille vuonna 2018 aiheutuneet tukikelpoiset menot on arvioitu käyttämällä parhaita saatavilla olevia tietoja. Se osuus arvioiduista menojäämistä, joka liittyy maksettuihin ennakkomaksuihin, on kirjattu ennakkomaksujen vähennykseksi (ks. liitetieto 2.1).

Menojäämät lisääntyivät lähinnä 11. EKR:ssa (140 miljoonasta 840 miljoonaan vuosien 2017 ja 2018 välisenä aikana). Tämä vastaa sopimusten määrän lisääntymistä (1,6 tuhannesta 2,3 tuhanteen vuosien 2017 ja 2018 välisenä aikana). Yhdennentoista EKR:n toiminta käynnistyi vuonna 2015, joten vuosi 2018 oli sen neljäs toimintavuosi. Yhdestoista EKR toimii nyt hyväksyttyjen toimien täytäntöönpanon osalta täysipainoisesti.

NETTOVARAT

2.9.   RAHASTON PÄÄOMA

2.9.1.   Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

Rahaston pääoma

12 164

10 773

20 960

29 367

73 264

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty

—

—

—

(27 090 )

(27 090 )

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2017

12 164

10 773

20 960

2 277

46 173

Rahaston pääoma

12 164

10 773

20 960

29 367

73 264

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty

—

—

—

(22 840 )

(22 840 )

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2018

12 164

10 773

20 960

6 527

50 423

Rahaston pääomalla tarkoitetaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia kuhunkin EKR:oon. Määrät perustuvat jäsenvaltioiden välisiin sisäisiin sopimuksiin. Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, tarkoittaa alkuperäistä määrärahaa, jota jäsenvaltioita ei ole vielä pyydetty maksamaan.

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, tarkoittaa alkuperäisiä määrärahoja, joiden siirtämistä kassatileille on pyydetty jäsenvaltioilta (ks. jäljempänä oleva liitetieto 2.9.2).

2.9.2.   Jäsenvaltiokohtainen erittely rahaston pääomasta, jonka maksamista on pyydetty, ja rahaston pääomasta, jonka maksamista ei ole pyydetty

milj. euroa

Rahoitusosuudet 11. EKR:sta

%

Maksua ei pyydetty, 31.12.2017

Maksua pyydetty vuonna 2018

Maksua ei pyydetty, 31.12.2018

Itävalta

2,40

650

(102)

548

Belgia

3,25

880

(138)

742

Bulgaria

0,22

59

(9)

50

Kroatia

0,23

61

(10)

51

Kypros

0,11

30

(5)

25

Tšekki

0,80

216

(34)

182

Tanska

1,98

537

(84)

452

Viro

0,09

23

(4)

20

Suomi

1,51

409

(64)

345

Ranska

17,81

4 826

(757)

4 068

Saksa

20,58

5 575

(875)

4 700

Kreikka

1,51

408

(64)

344

Unkari

0,61

166

(26)

140

Irlanti

0,94

255

(40)

215

Italia

12,53

3 394

(533)

2 862

Latvia

0,12

31

(5)

27

Liettua

0,18

49

(8)

41

Luxemburg

0,26

69

(11)

58

Malta

0,04

10

(2)

9

Alankomaat

4,78

1 294

(203)

1 091

Puola

2,01

544

(85)

458

Portugali

1,20

324

(51)

273

Romania

0,72

195

(31)

164

Slovakia

0,38

102

(16)

86

Slovenia

0,22

61

(10)

51

Espanja

7,93

2 149

(337)

1 812

Ruotsi

2,94

796

(125)

671

Yhdistynyt kuningaskunta

14,68

3 976

(624)

3 353

Yhteensä

100,00

27 090

(4 250 )

22 840

Vuonna 2018 pyydettiin 4 250 miljoonan euron maksamista 11. EKR:n pääomasta. Joulukuun 31. päivään 2018 mennessä kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n koko pääoman maksamista on pyydetty, ja se on maksettu kokonaisuudessaan.

2.9.3.   Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Toimintansa päättäneistä EKR:ista siirretyt varat

627

1 625

—

—

2 252

2 252

Tähän kohtaan sisältyvät toimintansa päättäneistä EKR:ista kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon siirretyt varat.

2.9.4.   Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

Saldo 31.12.2016

(2 496 )

2 214

247

35

—

Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 10. EKR:n suoritusvaraukseen

(7)

(37)

44

—

—

Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 11. EKR:n suoritusvaraukseen

—

—

(171)

171

—

SALDO 31.12.2017

(2 503 )

2 177

120

206

—

Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 10. EKR:n suoritusvaraukseen

(7)

(40)

47

—

—

Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 11. EKR:n suoritusvaraukseen

—

—

(112)

112

—

SALDO 31.12.2018

(2 509 )

2 137

55

317

—

Tähän kohtaan sisältyvät toiminnassa olevien EKR:jen välillä siirretyt varat.

Cotonoun sopimuksen tultua voimaan kaikki aikaisempien, toiminnassa olevien EKR:jen käyttämättä jääneet varat on siirretty viimeksi avattuun EKR:oon sitoumusten vapauttamisen jälkeen. Euroopan kehitysrahastojen välillä siirrettävät varat kasvattavat kohderahaston määrärahoja ja vähentävät alkuperärahaston määrärahoja. Kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n suoritusvarauksiin siirrettyjä varoja voidaan sitoa ainoastaan tietyin edellytyksin sisäisten sopimusten mukaisesti.

3.   TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

TUOTOT

milj. euroa

 

Liitetieto

2018

2017

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

3,1

4

61

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

3,2

57

25

Yhteensä

 

60

87

3.1.   TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON LIITTYVISTÄ TRANSAKTIOISTA:

milj. euroa

 

Liitetieto

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2018

2017

Varojen takaisinperintä

 

0

3

14

3

21

19

Stabex-varojen takaisinperintä

 

—

—

0

—

0

0

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät tuotot

3.1.1

—

—

(18)

1

(17)

42

Yhteensä

 

0

3

(3)

4

4

61

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saatavat tuotot voidaan jakaa hallinnointitavan mukaan seuraavasti:

milj. euroa

 

2018

2017

Suora hallinnointi

4

5

Toteuttajana:

 

 

komissio

1

1

EU:n edustustot

3

4

Välillinen hallinnointi

0

56

Toteuttajana:

 

 

kolmannet maat

(13)

55

kansainväliset järjestöt

12

2

julkisoikeudelliset yhteisöt

0

0

julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

1

(1)

Yhteensä

4

61

3.1.1.   Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät tuotot

Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saaduiksi tuloiksi, joihin sovelletaan ehtoja. Niiden ei tämän vuoksi pitäisi vaikuttaa tuotto- ja kululaskelmaan. Saadut yhteisrahoitusosuudet säilytetään veloissa (ks. liitetieto 2.7.2.1) siihen asti, kun niihin liittyvät ehdot on täytetty eli tukikelpoiset menot ovat aiheutuneet (ks. liitetieto 3.4). Menoja vastaava määrä kirjataan tämän jälkeen yhteisrahoitusosuuksista saatuihin muihin kuin vaihtoon perustuviin tuottoihin. Tämän seurauksena vaikutus tilikauden taloudelliseen tulokseen on nolla.

3.2.   TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2018

2017

Rahoitustuotot

0

2

8

1

10

4

Muut tuotot

1

6

27

12

46

22

Yhteensä

1

8

35

13

57

25

Rahoitustuotot muodostuvat erityisrahastojen koroista ja ennakkomaksujen koroista.

Muut tuotot muodostuvat kokonaisuudessaan realisoituneista ja realisoitumattomista kurssivoitoista.

KULUT

3.3.   TUKIVÄLINEET

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2018

2017

Ohjelmoitava apu

(0)

1

532

1 468

2 001

2 150

Makrotaloudellinen tuki

—

26

—

—

26

21

Alakohtaiset politiikat

—

2

—

—

2

(9)

AKT-valtioiden väliset hankkeet

—

27

389

410

827

1 112

Hätäapu

—

3

60

811

873

289

Aiempiin Euroopan kehitysrahastoihin liittyvät muut tukiohjelmat

—

0

—

—

0

(1)

Institutionaalinen tuki

—

—

3

15

18

23

Vientitulojen vaihtelun kompensaatio

0

(0)

—

—

0

(1)

Rahoitusosuudet erityisrahastoihin

—

—

—

307

307

114

Yhteensä

(0)

59

984

3 012

4 054

3 700

EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin ja menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan.

Tukivälineisiin liittyvien kulujen kokonaismäärän lisäys on tapahtunut lähinnä 11. EKR:ssa. Tämä lisäys on tämän EKR:n elinkaaren mukainen. Yhdennentoista EKR:n toiminta käynnistyi vuonna 2015, joten vuosi 2018 oli sen neljäs toimintavuosi. Yhdestoista EKR saavutti vuonna 2018 tilanteen, jossa hyväksyttyjen toimien täytäntöönpano on käynnissä täysipainoisesti, joten sen kulut kasvoivat vuoteen 2017 verrattuna. Yhdennentoista EKR:n avointen sopimusten määrä kasvoi vuosien 2017 ja 2018 välisenä aikana 1,6 tuhannesta 2,3 tuhanteen.

Tämä lisäys on kuitattujen ennakkomaksujen lisääntymisen ja menojäämien lisääntymisen mukainen.

Alakohtaisten politiikkojen kulujen määrä oli vuonna 2017 negatiivinen vuonna 2016 virheellisesti kirjatun laskun peruuttamisen vuoksi.

3.4.   YHTEISRAHOITUSKULUT

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2018

2017

Yhteisrahoitus

—

—

(18)

1

(17)

42

Nämä ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2018 liittyneitä kuluja. Lukuja tarkasteltaessa olisi otettava huomioon, että kulut sisältävät tilikausien erottamiseen liittyvät määrät, jotka on arvioitu (ja ne sisältävät tämän vuoksi myös viime vuotta koskevien arvioitujen määrien peruutukset). Koska vuotta 2017 koskevien arvioitujen kulujen peruutukset (52 miljoonaa euroa) ylittävät vuonna 2018 aiheutuneet kulut (36 miljoonaa euroa), yhteisrahoituskulujen määrä vuonna 2018 on negatiivinen.

Vastaavat negatiiviset tuotot on kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan (ks. liitetieto 3.1.1).

3.5.   TUKIVÄLINEET JA YHTEISRAHOITUSKULUT HALLINNOINTITAVAN MUKAAN ERITELTYINÄ

milj. euroa

 

2018

2017

Suora hallinnointi

1 750

1 447

Toteuttajana:

 

 

komissio

122

122

EU:n toimeenpanovirastot

31

26

Erityisrahastot

594

89

EU:n edustustot

1 003

1 209

Välillinen hallinnointi

2 287

2 295

Toteuttajana:

 

 

EIP ja EIR

44

48

kansainväliset järjestöt

920

1 171

julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

114

(20)

julkisoikeudelliset yhteisöt

231

356

kolmannet maat

977

739

EU:n elimet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

1

—

julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttamisesta vastaavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

0

0

Yhteensä

4 037

3 742

3.6.   KULUT RAHOITUSTOIMINNASTA

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2018

2017

Saamisten arvon alentuminen

(0)

(1)

(5)

(1)

(7)

9

Muut rahoituskulut

—

—

—

(0)

(0)

(1)

Yhteensä

(0)

(1)

(5)

(1)

(7)

8

Saamisten arvon alentuminen sisältää arvion sellaisista saamisista aiheutuvista kuluista, joita ei saada perittyä takaisin. Koska arvio sisältää myös edellisen vuoden arviota koskevat peruutukset, kulujen kokonaismäärä vuonna 2018 oli negatiivinen (34 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 27 miljoonaa euroa vuonna 2018) – ks. liitetieto 2.3.1).

3.7.   MUUT KULUT

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2018

2017

Hallinnolliset ja tietotekniset kulut

(0)

(0)

45

67

112

107

Riski- ja kuluvaraukset

—

—

—

(4)

(4)

—

Myyntisaamisiin liittyvät realisoituneet tappiot

0

0

0

—

1

3

Kurssitappiot

0

6

26

7

39

44

Yhteensä

1

7

71

70

148

154

Tämä erä sisältää tukimenot, jotka ovat EKR:jen ohjelmasuunnitteluun ja niiden varojen käyttöön liittyviä hallintokuluja. Tällaisiin kuluihin kuuluvat hankkeiden valmisteluun, seurantaan ja arviointiin liittyvät kustannukset sekä tietotekniikkaan ja tekniseen apuun liittyvät kustannukset.

4.   EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

4.1.   EHDOLLISET VARAT

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Suoritustakuut

—

0

10

0

11

10

Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet

—

0

6

—

7

8

Yhteensä

—

1

16

0

17

18

EKR:n rahoitusta saavilta tuensaajilta vaaditaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että ne noudattavat EKR:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet koskevat ainoastaan urakkasopimuksia. Tuensaajille suoritettavista välimaksuista pidätetään yleensä 10 prosenttia sen varmistamiseksi, että toimeksisaajat täyttävät sopimusvelvoitteensa. Tällaiset pidätetyt määrät esitetään velkoina. Toimeksisaaja voi hankintaviranomaisen suostumuksella kuitenkin asettaa sopimusvakuuden, jolla korvataan välimaksuista tehtävä pidätys. Tällaiset vakuudet esitetään ehdollisina varoina.

Kun kyse on välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvista sopimuksista, vakuus ei kuulu EKR:lle vaan hankintaviranomaiselle, joten vakuutta ei siksi kirjata EKR:n tileihin. Vuonna 2018 näiden vakuuksien arvo oli 501 miljoonaa euroa.

4.2.   MUUT MERKITTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

4.2.1.   Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

Jäljempänä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä niihin liittyvät, tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät. Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä.

milj. euroa

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2018

31.12.2017

Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

0

88

1 650

8 009

9 071

8 508

Yhteensä

0

88

1 650

8 009

9 071

8 508

Näitä sitoumuksia oli 31. joulukuuta 2018 yhteensä 10 616 miljoonaa euroa (vuonna 2017 vastaava määrä oli 9 745 miljoonaa euroa).

4.2.2.   Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista

Taustaa

Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 Euroopan unionin jäsenyyttä koskenut kansanäänestys, jossa kansalaisten enemmistö kannatti eroamista EU:sta. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti Eurooppa-neuvostolle 29. maaliskuuta 2017 virallisesti aikomuksestaan erota EU:sta ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Näin se käynnisti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisen menettelyn, joka koskee jäsenvaltion eroamista unionista.

Neuvotteluprosessi

Komissio julkaisi 19. maaliskuuta 2018 erosopimusluonnoksen, jossa selostettiin neuvottelujen etenemistä. Taloudellista selvitysratkaisua koskeva erosopimusluonnoksen osa sisältää EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa saavutettuun edistymiseen perustuvan oikeudellisen tekstin.

Marraskuun 14 päivänä 2018 julkaistiin yhteinen raportti, jossa ilmoitettiin neuvottelijoiden tasolla erosopimuksen koko tekstistä saavutetusta sopimuksesta ja luonnoksesta poliittiseksi julistukseksi kehyksestä Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevalle suhteelle. Tämä päivitetty ja sovittu erosopimusluonnos julkaistiin samana päivänä. Sopimusluonnoksen mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on valmis maksamaan kaikki nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja aiempien rahoituskehysten mukaiset velvoitteensa ikään kuin se olisi edelleen jäsenvaltio, myös osuutensa unionin veloista ja ehdollisista veloista. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus hyväksyi erosopimusluonnoksen 14. marraskuuta ja Eurooppa-neuvosto hyväksyi sen 25. marraskuuta 2018. Neuvosto (50 artikla) hyväksyi 11. tammikuuta 2019 päätöksen erosopimuksen tekemisestä ja lähetti sen Euroopan parlamentille tämän suostumuksen saamiseksi. Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä Eurooppa-neuvosto suostui 21. maaliskuuta 2019 SEUT-sopimuksen 50 artiklan mukaista menettelyä noudattaen lykkäämään Yhdistyneen kuningaskunnan eropäivämäärän 22. päivään toukokuuta 2019, mikäli Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuone hyväksyisi erosopimuksen viimeistään 29. maaliskuuta 2019, ja 12. päivään huhtikuuta 2019, jos näin ei tapahtuisi (Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2019/476 (7)). Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuone ei kuitenkaan hyväksynyt erosopimusta 29. maaliskuuta 2019 mennessä. Näin ollen Eurooppa-neuvosto suostui 10. huhtikuuta 2019 – jälleen Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä – lykkäämään Yhdistyneen kuningaskunnan eroa 31. päivään lokakuuta 2019 (Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2019/584 (8)). Eroamisen olisi tapahduttava sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona ratifiointimenettelyt on saatu päätökseen tai 1. marraskuuta 2019 sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Yhdistynyt kuningaskunta pysyy jäsenvaltiona uuteen eropäivään saakka, ja sillä on SEU-sopimuksen 50 artiklan mukaisesti täydet oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeus milloin tahansa peruuttaa ilmoituksensa.

Vaikutus EKR:oon

Erosopimusluonnoksessa todetaan, että Yhdistynyt kuningaskunta pysyy EKR:n osapuolena 11. EKR:n ja kaikkien sellaisten aiempien EKR:jen osalta, joiden toiminta ei ole päättynyt, niiden päättymiseen saakka. Yhdistynyt kuningaskunta sitoutuu tältä osin noudattamaan samoja velvoitteita kuin jäsenvaltiot EKR:n perustamisesta tehdyn sisäisen sopimuksen mukaisesti sekä aiemmista EKR:ista aiheutuvia velvoitteita niiden päättymiseen saakka. Se voi osallistua EKR-komiteaan tarkkailijana, mutta sillä ei ole äänestysoikeutta.

Lisäksi erosopimusluonnoksessa todetaan, että jos 10. EKR:n tai aiempien EKR:jen hankkeisiin liittyviä varoja ei ole sidottu tai jos varoja koskevat sitoumukset on purettu kyseisen sopimuksen voimaantulopäivään mennessä, Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta kyseisistä varoista ei käytetä uudelleen. Samaa sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan osuuteen sellaisista 11. EKR:n varoista, joita ei ole sidottu tai joita koskevat sitoumukset on purettu 31. joulukuuta 2020 jälkeen.

Tätä tilinpäätöstä allekirjoitettaessa tosiasiallinen eropäivämäärä ja eroamisen tapa (sopimuksella vai ilman sopimusta) ei vielä ole tiedossa, koska Yhdistynyt kuningaskunta ei ole suorittanut ratifiointia. Nykytilanteen perusteella 31. joulukuuta 2018 ei ollut EKR:n tilinpäätöslaskelmissa raportoitavaa taloudellista vaikutusta.

5.   RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat tiedot liittyvät kassanhallintatoimiin, jotka komissio on toteuttanut EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi.

5.1.   RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS

EKR:n kassanhallintasäännöt ja -periaatteet vahvistetaan yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa ja sisäisessä sopimuksessa.

Varainhoitoasetuksen mukaisesti noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

(a)

Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi.

(b)

Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muina valuuttoina, joihin kuuluu myös vähemmän tunnettuja valuuttoja.

(c)

Komission EKR:n nimissä avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä.

Erityistilien lisäksi komissio on avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa (keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Kassanhallinta- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Kassanhallinta- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin, joiden tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti.

5.2.   VALUUTTARISKI

EKR:oon kohdistuva valuuttariski vuoden lopussa – nettopositio

milj. euroa

 

31.12.2018

31.12.2017

USD

GBP

DKK

SEK

EUR

Muut

Yhteensä

USD

GBP

DKK

SEK

EUR

Muut

Yhteensä

Rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät

63

—

0

—

67

8

138

64

—

—

—

26

2

92

Käteisvarat ja muut rahavarat

1

0

—

—

386

—

387

4

0

—

—

344

—

347

Yhteensä

64

0

0

—

453

8

525

68

0

—

—

370

2

439

Rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

—

—

—

—

(18)

—

(18)

—

—

—

—

(14)

—

(14)

Velat

(1)

—

—

—

(218)

(22)

(241)

0

—

—

—

(533)

(30)

(563)

Yhteensä

(1)

—

—

—

(236)

(22)

(259)

0

—

—

—

(547)

(30)

(577)

Yhteensä

63

0

0

—

217

(14)

267

68

0

—

—

(177)

(28)

(138)

Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassanhallintatoimintoihin ei kohdistu valuuttariskiä.

5.3.   KORKORISKI

EKR ei ota lainaa, joten siihen ei kohdistu korkoriskiä.

EKR:n pankkitileillä oleville varoille kertyy kuitenkin korkoa. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden vaihteluja.

Kukin jäsenvaltio maksaa rahoitusosuutensa EKR:n talousarvioon nimeämässään rahoituslaitoksessa olevalle erityistilille. Koska osa näihin tileihin sovellettavista koroista voi olla nykyään negatiivisia, tileillä olevat saldot pidetään mahdollisimman pieninä kassanhallintaan liittyvillä menettelyillä. Lisäksi negatiivisesta korosta aiheutuvista kustannuksista vastaa neuvoston asetuksen (EU) 2016/888 (9) mukaan asianomainen jäsenvaltio.

Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa, joka perustuu markkinoiden viitekorkoon ja jossa on otettu huomioon kyseisen koron vaihtelut. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa.

5.4.   LUOTTORISKI (VASTAPUOLIRISKI)

Rahoitusvarat, joihin liittyvä suoritus ei ole myöhästynyt ja joiden arvo ei ole alentunut

milj. euroa

 

Yhteensä

Määrä, joka ei ole myöhässä ja johon ei ole tehty arvonalennusta

Myöhässä oleva määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta

Erääntymiseen < 1 vuosi

Erääntymiseen 1–5 vuotta

Erääntymiseen > 5 vuotta

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muut kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

138

121

12

5

—

Yhteensä 31.12.2018

138

121

12

5

—

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muut kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

92

92

0

—

—

Yhteensä 31.12.2017

92

92

0

—

—


Rahoitusvarat riskiluokittain

milj. euroa

 

31.12.2018

31.12.2017

Saamiset

Maksettu

Yhteensä

Saamiset

Maksettu

Yhteensä

Vastapuolet, joilla on ulkopuolisen tahon antama luottoluokitus

 

 

 

 

 

 

Paras tai erittäin hyvä luottoluokitus

5

303

308

3

103

106

Parempi keskitason luottoluokitus

—

80

80

0

240

240

Heikompi keskitason luottoluokitus

—

4

4

3

4

7

Spekulatiiviluokka

—

0

0

1

0

2

Yhteensä

5

387

391

7

347

354

Vastapuolet, joilla ei ole ulkopuolisen tahon antamaa luottoluokitusta

 

 

 

 

 

 

Ryhmä 1 (velalliset, joilla ei ole aikaisempia maksulaiminlyöntejä)

133

0

134

86

0

86

Ryhmä 2 (velalliset, joilla on aikaisempia maksulaiminlyöntejä)

—

—

—

—

—

—

Yhteensä

133

0

134

86

0

86

Yhteensä

138

387

525

92

347

440

Spekulatiiviluokkaan ja heikompaan keskitason luottoluokitusluokkaan kuuluvat rahoitusvarat ovat pääasiassa EKR-rahoitusosuuksia, jotka jäsenvaltiot ovat maksaneet avaamilleen erityistileille EKR:n varainhoitoasetuksen 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan nämä määrät on pidettävä erityistileillä siihen asti, kun maksut tulevat suoritettaviksi.

Suurin osa EKR:n kassavaroista on talletettu EKR:n varainhoitoasetuksen mukaisesti erityistileille, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksiensa maksamista varten. Suurin osa näistä tileistä on jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. EKR:oon kohdistuu näiden laitosten osalta erittäin vähäinen vastapuoliriski (riski liittyy EKR:n toimintaan osallistuviin jäsenvaltioihin).

Kun kyse on liikepankeissa olevista EKR:n kassavaroista, joilla katetaan suoritettavat maksut, näille tileille siirretään varoja vain tarpeen mukaan, ja kyseisiä kassavaroja hallinnoidaan automaattisesti komission kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä pidetään käteisvaroja vähimmäismäärä, joka on suhteessa tililtä päivittäin suoritettavien maksujen keskimäärään. Näiden tilien yliyön-saldo on tämän vuoksi jatkuvasti hyvin alhainen, joten EKR:oon kohdistuva riski on pieni.

EKR:oon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.

Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailuilla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään P-1 (Moody’s) tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä heikompikin luokitus.

5.5.   LIKVIDITEETTIRISKI

Analyysi rahoitusvastuista sopimuksen jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan

milj. euroa

 

< 1 vuosi

1–5 vuotta

> 5 vuotta

Yhteensä

Rahoitusvelat

241

7

11

259

Yhteensä 31.12.2018

241

7

11

259

Rahoitusvelat

563

13

1

577

Yhteensä 31.12.2017

563

13

1

577

EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina kauden kaikkien maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan budjettikauden maksumäärärahojen määrä.

Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle kuitenkin kolmena vuosieränä, minkä lisäksi EKR:sta suoritettaviin maksuihin liittyy tiettyä kausittaisuutta.

Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti tietoja kassatilanteesta.

Edellä mainitun lisäksi EKR:n kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja.

6.   LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

EKR:n lähipiiriksi katsotaan EU:n Bêkou-erityisrahasto, EU:n Afrikka-hätärahasto ja Euroopan komissio. Näiden yhteisöjen väliset liiketoimet ovat osa EKR:n normaalia toimintaa, joten niistä ei EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaan tarvitse antaa tietoja erikseen.

EKR on komission hallinnoima rahasto, joten sillä ei ole omaa erillistä hallintoa. EU:n, myös komission, johtoon kuuluvien avainhenkilöiden etuudet on ilmoitettu Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen kohdassa 7.2 ”Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden etuudet”.

7.   TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EKR:n tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen allekirjoittamispäivään mennessä ollut tullut tai saatettu sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

8.   VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTYS

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin kattavat samat operatiiviset tapahtumat, ne on syytä täsmäyttää. Seuraavassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät.

milj. euroa

 

2018

2017

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

(4 118 )

(3 818 )

Tulot

 

 

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan

(1)

(7)

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu

(11)

(3)

Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot

11

29

Ennakkomaksujen nettovaikutus

36

57

Siirtosaamiset (netto)

(39)

(62)

Muut

(1)

(2)

Menot

 

 

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot

115

19

Varainhoitovuonna maksetut aikaisempien vuosien menot

(366)

(60)

Ennakkomaksujen nettovaikutus

(179)

(685)

Siirtovelat (netto)

484

373

VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA

(4 069 )

(4 158 )

8.1.   TÄSMÄYTYSERÄT – TULOT

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella.

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida lukea tuloiksi talousarviossa, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varantoihin eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä.

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu kuitatuista ennakkomaksuista. Kyseessä on tuloihin kuuluva maksu, jolla ei ole vaikutusta taloudelliseen tulokseen.

Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset.

8.2.   TÄSMÄYTYSERÄT – MENOT

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot on täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Varainhoitovuonna maksetut aiempien vuosien menot on sen sijaan täsmäytystä tehtäessä vähennettävä taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen tai vähentävät oikaisujen tapauksessa kuluja.

Maksujen peruutuksista saatavat määrät eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion toteutumaan.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu varainhoitovuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista, jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperustetta sovellettaessa kuluja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu on kirjattu talousarviomenoksi jo ennakkomaksun suoritusajankohtana.

Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat.

EKR:OON KONSOLIDOITUJEN EU:N ERITYISRAHASTOJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

LOPULLINEN EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2018 (10)

TAUSTATIETOA EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTOSTA

Yleistä taustatietoa unionin erityisrahastoista

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen (jäljempänä ”unionin varainhoitoasetus”) (11) 234 ja 235 artiklan ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen (12) 35 artiklan mukaan Euroopan komissio voi perustaa unionin erityisrahastoja ulkoisia toimia varten. Unionin eritysrahastot perustetaan muiden rahoittajien kanssa tehtävillä sopimuksilla. Rahastoilla vastataan tarpeeseen toteuttaa hätätoimia, hätätilan jälkeisiä toimia tai temaattisia toimia.

Euroopan komissio perustaa unionin erityisrahastot päätöksellä kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tai näiden annettua hyväksyntänsä. Päätös sisältää perustamista koskevan sopimuksen muiden rahoittajien kanssa.

Unionin erityisrahastoja perustetaan ja käytetään vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

—

‒ Unionin toimella luodaan lisäarvoa: unionin erityisrahastojen tavoitteet voidaan erityisesti niiden laajuuden tai mahdollisten vaikutusten ansiosta saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla, ja olemassa olevat rahoitusvälineet eivät riittäisi unionin toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

—

‒ Unionin erityisrahastot lisäävät selvästi unionin poliittista näkyvyyttä ja tuottavat hallinnollisia etuja, ja niiden avulla unioni voi valvoa paremmin riskejä sekä unionin maksuja ja muiden rahoittajien rahoitusosuuksia.

—

‒ Unionin erityisrahastot eivät saa olla päällekkäisiä jo käytössä olevien rahoituskanavien tai samankaltaisten välineiden kanssa, vaan niiden on jollain tavoin täydennettävä tällaisia kanavia tai välineitä.

—

‒ Unionin erityisrahastojen tavoitteet mukautetaan sen unionin välineen tai budjettikohdan tavoitteisiin, josta ne rahoitetaan.

Kullekin unionin erityisrahastolle perustetaan komission johtama hallitus, joka varmistaa rahoittajien tasapuolisen edustuksen ja päättää varojen käytöstä. Hallitukseen kuuluu tarkkailijana edustaja kustakin rahastoon osallistumattomasta jäsenvaltiosta. Hallituksen kokoonpanoa koskevat säännöt ja sen sisäiset säännöt vahvistetaan unionin erityisrahaston perustamissopimuksessa.

Unionin erityisrahastot perustetaan määräajaksi, joka määritellään niiden perustamissopimuksissa. Tätä määräaikaa voidaan jatkaa unionin erityisrahaston hallituksen pyynnöstä ja komission esitettyä kertomuksen jatkamisen perusteluista. Euroopan parlamentti ja/tai neuvosto voi(vat) pyytää komissiota keskeyttämään maksut erityisrahastolle tai tarkistamaan perustamisasiakirjaa rahaston purkamiseksi.

Komission tilinpitäjä toimii unionin erityisrahastojen tilinpitäjänä. Tilinpitäjä laatii kaikille unionin erityisrahastoille yhteiset kirjanpito- ja tilinpäätösmenettelyt sekä tililuettelot. Komission sisäisellä tarkastajalla, OLAFilla, ja tilintarkastustuomioistuimella on samat valtuudet unionin erityisrahastoihin nähden kuin muihin komission toteuttamiin toimiin nähden. Unionin erityisrahastoille tehdään myös riippumaton ulkoinen tarkastus vuosittain.

Nykyiset EU:n erityisrahastot

Komissio on tähän mennessä perustanut neljä EU:n erityisrahastoa:

—

– EU:n Bêkou-erityisrahasto, jonka tavoitteena on tukea kaikkia Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymisen ja jälleenrakentamisen osa-alueita. Rahasto perustettiin 15. heinäkuuta 2014.

—

– EU:n Syyria-erityisrahasto (Madad-rahasto) eli Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto. Rahasto perustettiin 15. joulukuuta 2014.

—

— EU:n Afrikka-hätärahasto eli Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. Rahasto perustettiin 12. marraskuuta 2015.

—

— EU:n Kolumbia-erityisrahasto, jolla tuetaan rauhansopimuksen täytäntöönpanoa konfliktin jälkeisessä varhaisessa olojen ennalleen palauttamisessa ja vakauttamisessa. Rahasto perustettiin 12. joulukuuta 2016.

Lisätietoja erityisrahastoista on saatavilla kunkin rahaston verkkosivulla:

Bêkou –– http://ec.europa.eu/europeaid/bekou-trust-fund-introduction_en

Madad –– http://ec.europa.eu/enlargement/neighbourhood/countries/syria/madad/index_en.htm

Afrikka –– http://ec.europa.eu/europeaid/regions/africa/eu-emergency-trust-fund-africa_en

Kolumbia –– http://ec.europa.eu/europeaid/eu-trust-fund-colombia_en

Bêkou-erityisrahasto

EU:n ensimmäinen monenvälinen erityisrahasto eli Bêkou-erityisrahasto (sangonkielinen sana ”bêkou” tarkoittaa toivoa) perustettiin 15. heinäkuuta 2014. Sen perustajina olivat komissio (jota edustivat kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto sekä Euroopan ulkosuhdehallinto) ja kolme jäsenvaltiota (Saksa, Ranska ja Alankomaat). Bêkou-erityisrahaston tavoitteena on edistää Keski-Afrikan tasavallan tilanteen vakauttamista ja maan jälleenrakentamista. Rahaston toimikausi on enintään 60 kuukautta. Rahastoa hoidetaan Brysselistä käsin.

Bêkou-erityisrahaston hallitus ja toimintakomitea koostuvat rahoittajien ja komissio edustajista sekä tarkkailijoista.

Hallitus hyväksyy erityisrahaston strategian ja tarkistaa sitä. Hallitus kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

Toimintakomitea tarkistaa ja hyväksyy rahaston rahoittaman toiminnan täytäntöönpanon ja valvoo sitä. Lisäksi komitea hyväksyy tilinpäätöksen ja vuotuisen kertomuksen erityisrahaston rahoittamasta toiminnasta.

Bêkou-erityisrahaston tilinpäätös

Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavia toimia varten perustetun Euroopan unionin erityisrahaston eli Bêkou-erityisrahaston perustamisesta tehdyn sopimuksen 8 artiklan ja Bêkou-erityisrahaston perustamissopimuksen 11 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan mukaan rahaston tilinpäätös muodostuu kahdesta osasta: 1) erityisrahaston johtajan laatima vuotuinen rahoituskertomus ja 2) vuotuiset tilinpäätöslaskelmat, jotka on laatinut komission tilinpitäjä, joka on edellä mainitun artiklan nojalla myös erityisrahaston tilinpitäjä.

Bêkou-erityisrahaston perustamisesta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaan tilinpäätöslaskelmat laaditaan komission tilinpitäjän hyväksymien kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaisesti (EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt). Nämä säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS).

Tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja, ja erityisrahaston johtaja ja tilinpitäjä toimittavat lopullisen tilinpäätöksen toimintakomitealle hyväksymistä varten (8 artiklan 3 kohdan 4 alakohdan c alakohta).

Varainhoitovuoden tärkeimmät tapahtumat

EU:n Bêkou-erityisrahaston tavoitteena on varmistaa peruspalvelujen saanti, tukea talouden elpymistä ja työpaikkojen luomista ja edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sovittelua. Perustamisensa jälkeen Bêkou-erityisrahasto on hyväksynyt 16 ohjelmaa ja saavuttanut yli 2 miljoonaa tuensaajaa.

Huolimatta demokraattisesti valitusta hallituksesta ja sen pyrkimyksistä palauttaa vakaus turvallisuustilanne Keski-Afrikan tasavallassa on edelleen epävakaa. Tässä monitahoisessa ja hauraassa toimintaympäristössä Bêkou-erityisrahaston tarjoamat suhteelliset edut tulevat hyödynnettyä täysimääräisesti. Nämä ovat joustavuus ja mukautuvuus muuttuviin olosuhteisiin. Lisäksi Bêkou-erityisrahasto on edelleen ainoa väline, jolla parannetaan sekä väestön että valtion selviytymiskykyä aidolla hätäapua, kunnostustoimia ja kehitysyhteistyötä niveltävällä lähestymistavalla.

Kun otetaan huomioon Keski-Afrikan tasavallassa vallitseva tilanne ja Bêkou-erityisrahaston toimikauden päättyminen heinäkuussa 2019, erityisrahaston hallitus pyysi marraskuussa 2018 virallisesti toimikauden jatkamista 18 kuukaudella, jolloin Bêkou-erityisrahaston kokonaiskesto pidentyisi 60 kuukaudesta 78 kuukauteen. Virallinen menettely, johon kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston kuuleminen, aloitettiin joulukuussa 2018.

Vuoden 2018 tärkeimpiä toimia olivat seuraavat:

—

‒ Bêkou-erityisrahasto hyväksyi uuden 35 miljoonan euron hankkeen terveydenhuoltoalalla ja korotti hanketalousarviota 2 miljoonalla eurolla kahdessa jo hyväksytyssä hankkeessa, joiden tavoitteena on talouden elvyttäminen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, vuoropuhelun ja sovittelun edistäminen.

—

‒ Bêkou-erityisrahastoa varten hyväksyttiin tuloskehys vastauksena tilintarkastustuomioistuimen suositukseen yksilöidä täsmälliset, mitattavat, saavutettavat, realistiset ja aikasidonnaiset tavoitteet (SMART-tavoitteet) erityisrahaston tasolla. Tällä strategisella välineellä voidaan osoittaa paremmin Bêkou-erityisrahaston hankkeiden kokonaistulokset.

—

‒ Bêkou-erityisrahaston hankkeille oli tunnusomaista suhteellinen vakaus maan koillis- ja lounaisosissa, joissa tarvittiin lisätoimenpiteitä, paikalliset konfliktit Banguissa ja sen vaikutusalueella sekä virkamiesten uudelleensijoittaminen Banguin ulkopuolelle.

Erityisrahaston rahoittajien rahoitussitoumukset olivat vuoden 2018 lopussa yli 242 miljoonaa euroa. Määrä oli 6 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2017. Näistä 242 miljoonasta eurosta vain 5 miljoonaa euroa on vielä varmentamatta.

Bêkou-erityisrahasto allekirjoitti 30 uutta sopimusta vuonna 2018, ja niiden kokonaisarvo oli lähes 80 miljoonaa euroa (mikä on 48 prosenttia erityisrahaston perustamisen jälkeen tehtyjen sopimusten kokonaisarvosta). Sopimuksilla edistetään erityisrahaston ohjelmien täytäntöönpanoa terveydenhuollon, talouden elvyttämisen, maaseudun selviytymiskyvyn, työpaikkojen luomisen, vesi- ja jätevesihuollon, sovittelun ja alueiden avaamisen aloilla.

Lisäksi vuonna 2018 maksettiin yli 57 miljoonaa euroa (mikä on lähes 50 prosenttia Bêkou-erityisrahaston perustamisen jälkeen maksetusta kokonaismäärästä) aiempina vuosina suoritettujen maksujen lisäksi; Bêkou-erityisrahaston perustamisen jälkeen suoritettujen maksujen kokonaismäärä on nyt lähes 119 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöslaskelmissa edellä mainittujen toimien vaikutukset ovat näkyvimmät seuraavissa erissä:

—

‒ Ennakkomaksut: 24 839 tuhannen euron lisäys, joka johtuu uusien allekirjoitettujen sopimusten ja maksettujen ennakkomaksujen suuresta määrästä.

—

‒ Käteisvarat ja muut rahavarat: 26 017 tuhannen euron vähennys, joka johtuu lähinnä edellä mainitusta ennakkomaksujen lisääntymisestä.

—

‒ Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi: lisäys 25 310 tuhannesta eurosta 54 645 tuhanteen euroon uusien sopimusten vuoksi.

TASE

tuhatta euroa

 

31.12.2018

31.12.2017

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

Ennakkomaksut

3 443

686

 

3 443

686

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

Ennakkomaksut

29 546

7 465

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muut kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

1 138

877

Käteisvarat ja muut rahavarat

13 926

39 943

 

44 611

48 285

VARAT YHTEENSÄ

48 054

48 971

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

Rahoitusvelat

(42 737 )

(44 720 )

 

(42 737 )

(44 720 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

Velat

(918)

(716)

Menojäämät ja tuloennakot

(4 399 )

(3 536 )

 

(5 317 )

(4 252 )

VELAT YHTEENSÄ

(48 054 )

(48 971 )

NETTOVARAT

—

—

RAHASTON VARAT JA VARANNOT

 

 

Kertynyt ylijäämä

—

—

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

—

—

NETTOVARAT

—

—

TUOTTO- JA KULULASKELMA

tuhatta euroa

 

2018

2017

TUOTOT

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Tuotot rahoittajilta

33 682

29 620

 

33 682

29 620

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Rahoitustuotot

1

1

 

1

1

Tuotot yhteensä

33 683

29 621

KULUT

 

 

Toimintakulut

(32 825 )

(28 918 )

Muut kulut

(858)

(703)

Kulut yhteensä

(33 683 )

(29 621 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

—

—

RAHAVIRTALASKELMA

tuhatta euroa

 

2018

2017

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

—

—

Toiminnan rahavirta

 

 

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

(24 839 )

7 912

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

(261)

578

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

(1 982 )

(14 620 )

Velkojen lisäys/(väheneminen)

202

716

Menojäämien ja tuloennakkojen lisäys/(väheneminen)

863

2 321

NETTORAHAVIRTA

(26 017 )

(3 092 )

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

(26 017 )

(3 092 )

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

39 943

43 036

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

13 926

39 943

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

tuhatta euroa

 

Kertynyt ylijäämä/

(alijäämä)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

Nettovarat

SALDO 31.12.2017

—

—

—

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

—

—

—

SALDO 31.12.2018

—

—

—

EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS 2018 (13)

TAUSTATIETOA EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTOSTA

Yleistä taustatietoa unionin erityisrahastoista

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen (jäljempänä ”u nionin varainhoitoasetus”) (14) 234 ja 235 artiklan ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen (15) 35 artiklan mukaan komissio voi perustaa unionin erityisrahastoja ulkoisia toimia varten. Unionin eritysrahastot perustetaan muiden rahoittajien kanssa tehtävillä sopimuksilla. Rahastoilla vastataan tarpeeseen toteuttaa hätätoimia, hätätilan jälkeisiä toimia tai temaattisia toimia.

Euroopan komissio perustaa unionin erityisrahastot päätöksellä kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tai näiden annettua hyväksyntänsä. Päätös sisältää perustamista koskevan sopimuksen muiden rahoittajien kanssa.

Unionin erityisrahastoja perustetaan ja käytetään vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

—

‒ Unionin toimella luodaan lisäarvoa: unionin erityisrahastojen tavoitteet voidaan erityisesti niiden laajuuden tai mahdollisten vaikutusten ansiosta saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla, ja olemassa olevat rahoitusvälineet eivät riittäisi unionin toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

—

‒ Unionin erityisrahastot lisäävät selvästi unionin poliittista näkyvyyttä ja tuottavat hallinnollisia etuja, ja niiden avulla unioni voi valvoa paremmin riskejä sekä unionin maksuja ja muiden rahoittajien rahoitusosuuksia.

—

‒ Unionin erityisrahastot eivät saa olla päällekkäisiä jo käytössä olevien rahoituskanavien tai samankaltaisten välineiden kanssa, vaan niiden on jollain tavoin täydennettävä tällaisia kanavia tai välineitä.

—

‒ Unionin erityisrahastojen tavoitteet mukautetaan sen unionin välineen tai budjettikohdan tavoitteisiin, josta ne rahoitetaan.

Kullekin unionin erityisrahastolle perustetaan komission johtama hallitus, joka varmistaa rahoittajien tasapuolisen edustuksen ja päättää varojen käytöstä. Hallitukseen kuuluu tarkkailijana edustaja kustakin rahastoon osallistumattomasta jäsenvaltiosta. Hallituksen kokoonpanoa koskevat säännöt ja sen sisäiset säännöt vahvistetaan unionin erityisrahaston perustamisesta tehtävässä sopimuksessa.

Unionin erityisrahastot perustetaan määräajaksi, joka määritellään niiden perustamista koskevissa sopimuksissa. Tätä määräaikaa voidaan jatkaa unionin erityisrahaston hallituksen pyynnöstä ja komission esitettyä kertomuksen jatkamisen perusteluista. Euroopan parlamentti ja/tai neuvosto voi(vat) pyytää komissiota keskeyttämään maksut erityisrahastolle tai tarkistamaan perustamisasiakirjaa rahaston purkamiseksi.

Komission tilinpitäjä toimii unionin erityisrahastojen tilinpitäjänä. Tilinpitäjä laatii kaikille unionin erityisrahastoille yhteiset kirjanpito- ja tilinpäätösmenettelyt sekä tililuettelot. Komission sisäisellä tarkastajalla, OLAFilla, ja tilintarkastustuomioistuimella on samat valtuudet unionin erityisrahastoihin nähden kuin muihin komission toteuttamiin toimiin nähden. Unionin erityisrahastoille tehdään myös riippumaton ulkoinen tarkastus vuosittain.

Nykyiset EU:n erityisrahastot

Komissio on tähän mennessä perustanut neljä EU:n erityisrahastoa:

—

– EU:n Bêkou-erityisrahasto, jonka tavoitteena on tukea kaikkia Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymisen ja jälleenrakentamisen osa-alueita. Rahasto perustettiin 15. heinäkuuta 2014.

—

– EU:n Syyria-erityisrahasto (Madad-rahasto) eli Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto. Rahasto perustettiin 15. joulukuuta 2014.

—

— EU:n Afrikka-hätärahasto eli Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. Rahasto perustettiin 12. marraskuuta 2015.

—

— EU:n Kolumbia-erityisrahasto, jolla tuetaan rauhansopimuksen täytäntöönpanoa konfliktin jälkeisessä varhaisessa olojen ennalleen palauttamisessa ja vakauttamisessa. Rahasto perustettiin 12. joulukuuta 2016.

Lisätietoja erityisrahastoista on saatavilla kunkin rahaston verkkosivulla:

Bêkou –– http://ec.europa.eu/europeaid/bekou-trust-fund-introduction_en

Madad –– http://ec.europa.eu/enlargement/neighbourhood/countries/syria/madad/index_en.htm

Afrikka –– http://ec.europa.eu/europeaid/regions/africa/eu-emergency-trust-fund-africa_en

Kolumbia –– http://ec.europa.eu/europeaid/eu-trust-fund-colombia_en

EU:n Afrikka-hätärahasto

Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi (EU:n Afrikka-hätärahasto) perustettiin 12. marraskuuta 2015 Vallettan muuttoliikehuippukokouksessa. Rahaston päätavoitteena on tukea kaikkia vakautta lisääviä näkökohtia, myötävaikuttaa muuttoliikkeen parempaan hallintaan ja puuttua epävakauden, pakkosiirtymisten ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Se pyrkii tähän erityisesti edistämällä selviytymiskykyä, taloudellisia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä turvallisuutta ja kehitystä ja puuttumalla ihmisoikeuksien loukkauksiin.

Afrikka-hätärahasto toimii pääasiassa kolmella maantieteellisillä alueella, jotka ovat Sahelin ja Tšad-järven alue, Afrikan sarvi ja Pohjois-Afrikka. Näiden lisäksi rahaston hankkeita voidaan tapauskohtaisesti toteuttaa myös rahaston tukikelpoisuusehdot täyttävien maiden naapurimaissa. Rahasto on määräaikainen, ja sen toimikausi päättyy 31. joulukuuta 2020. Rahaston tarkoituksena on toteuttaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia sen toiminta-alueilla oleviin haasteisiin vastaamiseksi. Rahastoa hoidetaan Brysselistä käsin.

EU:n Afrikka-hätärahaston hallitus ja toimintakomitea koostuvat rahoittajien ja komission edustajista. Lisäksi näissä elimissä on tarkkailijoina rahastoon osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden, tukikelpoisten valtioiden viranomaisten ja alueellisten järjestöjen edustajia.

Hallitus laatii erityisrahaston strategian ja tarkistaa sitä. Hallitus kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

Toimintakomitea tarkistaa ja hyväksyy rahaston rahoittaman toiminnan täytäntöönpanon ja valvoo sitä. Lisäksi komitea hyväksyy tilinpäätöksen ja vuotuisen kertomuksen erityisrahaston rahoittamasta toiminnasta.

EU:n Afrikka-hätärahaston tilinpäätös

Vakauden lisäämistä sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemistä varten perustetun EU:n Afrikka-hätärahaston perustamisesta ja sen sisäisistä säännöistä tehdyn sopimuksen (perustamissopimus) 7 artiklan mukaan rahaston tilinpäätös muodostuu kahdesta osasta: 1) erityisrahaston johtajan vastuulla oleva vuotuinen rahoituskertomus ja 2) vuotuiset tilinpäätöslaskelmat, jotka on laatinut komission tilinpitäjä, joka on edellä mainitun artiklan nojalla myös erityisrahaston tilinpitäjä.

Afrikka-hätärahaston perustamisesta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaan tilinpäätöslaskelmat laaditaan komission tilinpitäjän hyväksymien kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaisesti (EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt). Nämä säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS).

Tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja, ja erityisrahaston johtaja ja tilinpitäjä toimittavat lopullisen tilinpäätöksen toimintakomitealle hyväksymistä varten (8 artiklan 3 kohdan 4 alakohdan c alakohta).

Varainhoitovuoden tärkeimmät tapahtumat

EU:n Afrikka-hätärahastoon osoitettujen varojen määrä oli 31. joulukuuta 2018 noin 4,2 miljardia euroa. Tähän sisältyy noin 3,7 miljardia euroa Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja EU:n rahoitusvälineistä, kuten kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI), Euroopan naapuruusvälineestä (ENI) ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF), myönnettyä rahoitusta sekä pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston (ECHO) myöntämää rahoitusta ja 489,5 miljoonaa euroa EU:n jäsenvaltioilta ja muilta rahoittajilta (Sveitsi ja Norja) saatua rahoitusta.

Vuoden 2018 aikana EU:n Afrikka-hätärahaston kokonaisvarat lisääntyivät 902 miljoonalla eurolla. Tähän summaan sisältyi 674 miljoonan euron uusi rahoitussitoumus EKR:ltä ja 117 miljoonan euron uusi rahoitussitoumus EU:n talousarviosta. EU:n Afrikka-hätärahasto sai EU:n jäsenvaltioilta ja muilta rahoittajilta 24 uutta rahoitussitoumusta, joiden määrä oli yhteensä 110 miljoonaa euroa (49 miljoonaa euroa Sahelin ja Tšad-järven osiolle, 47 miljoonaa euroa Pohjois-Afrikan osiolle ja 14 miljoonaa euroa Afrikan sarven osiolle). Kaikki EU:n jäsenvaltioiden ja muiden rahoittajien vuonna 2018 antamat rahoitussitoumukset sekä yksi maksamatta oleva rahoitussitoumus vuodelta 2017 varmennettiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Eurooppa-neuvoston 28. kesäkuuta 2018 hyväksymissä päätelmissä kehotettiin EU:ta ja sen jäsenvaltioita myöntämään lisärahoitusta EU:n Afrikka-hätärahastolle. Tämän jatkotoimena komissio hyväksyi 6. heinäkuuta päätöksen siirtää rahastoon 500 miljoonaa euroa 11. EKR:n varannosta.

EU:n Afrikka-hätärahaston täytäntöönpanosta vuonna 2018 voidaan todeta, että kolmella alueella hyväksyttiin yhteensä 45 uutta ohjelmaa ja 13 korotusta, osioiden väliset ohjelmat mukaan lukien (16 Sahelin/Tšad-järven alueella, 26 Afrikan sarven alueella ja 9 Pohjois-Afrikan alueella sekä 7 eri osioiden välillä). Näin ollen toimintakomiteoiden hyväksymien ohjelmien määrä oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 187 ja niiden kokonaisarvo 3 590 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 lopussa täytäntöönpanokumppaneiden kanssa oli tehty 366 sopimusta, joiden kokonaisarvo oli 2 461 miljoonaa euroa. Pelkästään vuonna 2018 tehtyjen uusien toimintasopimusten osuus tästä määrästä oli 949,3 miljoonaa euroa. Vanhoihin sopimuksiin tehtyjen muutosten vuoksi vuonna 2018 tehtyjen toimintasopimusten kokonaisarvo oli 959,9 miljoonaa euroa. Sopimusten tekoaste oli vuoden 2018 lopussa parantunut vuoden 2017 loppuun verrattuna (tehtyjen sopimusten arvo oli 69 prosenttia hyväksytystä rahoituksesta, kun tämä osuus vuoden 2017 lopussa oli 62,9 prosenttia).

EU:n Afrikka-hätärahasto tehosti vuonna 2018 edelleen toimiaan, joita se toteuttaa afrikkalaisten ja eurooppalaisten kumppaniensa kanssa vakauden edistämiseksi ja muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi Sahelin ja Tšad-järven, Afrikan sarven ja Pohjois-Afrikan alueilla. Rahasto jatkoi puuttumista epävakauden, pakkomuuttojen ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin edistämällä kehitystä ja turvallisuutta. Kolmantena toimintavuonnaan EU:n Afrikka-hätärahasto on edelleen osoittanut lisäarvonsa nopeana ja tehokkaana täytäntöönpanovälineenä, jolla helpotetaan poliittista vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa, hyödynnetään innovatiivisia toimintatapoja ja tuotetaan konkreettisia tuloksia yhdistämällä useiden eri sidosryhmien rahoitusta ja asiantuntemusta.

EU:n Afrikka-hätärahastolla varmistettiin, että yli 5,3 miljoonaa haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä sai peruspalveluja ja pääsi elintarviketurva- ja ravitsemusohjelmien piiriin. Selviytymiskykyä parantavia käytäntöjä ja perusoikeuksia koskevilla tiedotuskampanjoilla tavoitettiin yli 150 000 ihmistä, ja muuttoliikettä ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä riskejä koskeva tiedotuskampanja tavoitti 96 000 muuttajaa tai potentiaalista muuttajaa. EU:n Afrikka-hätärahaston rahoittamalla EU:n ja Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) yhteisellä aloitteella on tuettu 42 628 haavoittuvassa asemassa olevan muuttajan vapaaehtoista paluuta pääasiassa Libyasta (18 329) ja Nigeristä (17 226), ja yli 58 000 haavoittuvassa asemassa olevaa muuttajaa sai apua palattuaan lähtömaahansa. Pelkästään muuttoliikkeen parempaan hallintaan tähtäävällä ohjelmalla Afrikan sarvessa EU:n Afrikka-hätärahasto on avustanut jo lähes 11 000:ta muuttajaa ja kotiseudultaan siirtymään joutunutta henkilöä ja antanut lähes 1 600 henkilölle koulutusta muuttoliikkeen hallinnasta.

Tilinpäätöslaskelmissa toiminnan lisääntymisen ja uusien sopimusten vaikutus on näkyvin seuraavissa erissä:

—

‒ Ennakkomaksut: ennakkomaksut lisääntyivät 57 110 tuhatta euroa uusien sopimusten ennakkomaksujen maksamisen vuoksi.

—

‒ Velat ja menojäämät: velat ja menojäämät lisääntyivät 81 753 tuhatta euroa, koska käsiteltyjen maksupyyntöjen määrä kasvoi, mikä johti myös menojäämien kasvuun.

—

‒ Kulut: vuonna 2018 kulut lisääntyivät edellisen vuoden 279 299 tuhannesta eurosta 576 808 tuhanteen euroon, koska kyseessä on erityisrahaston kolmas toimintavuosi ja täytäntöönpantavien sopimusten määrä on paljon suurempi.

—

‒ Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi, lisääntyivät 926 139 tuhannesta eurosta 1 310 069 tuhanteen euroon uusien sopimusten vuoksi.

TASE

tuhatta euroa

 

31.12.2018

31.12.2017

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

Ennakkomaksut

34 144

52 990

 

34 144

52 990

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

Ennakkomaksut

273 214

197 258

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muut kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

16 656

3 020

Käteisvarat ja muut rahavarat

146 864

162 571

 

436 734

362 849

VARAT YHTEENSÄ

470 878

415 838

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

Rahoitusvelat

(369 999 )

(396 713 )

 

(369 999 )

(396 713 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

Velat

(12 733 )

(526)

Menojäämät ja tuloennakot

(88 146 )

(18 600 )

 

(100 879 )

(19 126 )

VELAT YHTEENSÄ

(470 878 )

(415 838 )

NETTOVARAT

—

—

RAHASTON VARAT JA VARANNOT

 

 

Kertynyt ylijäämä

—

—

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

—

—

NETTOVARAT

—

—

TUOTTO- JA KULULASKELMA

tuhatta euroa

 

2018

2017

TUOTOT

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Tuotot rahoittajilta

576 802

279 027

 

576 802

279 027

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Rahoitustuotot

2

2

Muut vaihtoon perustuvista transaktioista saadut tuotot

5

270

 

6

271

Tuotot yhteensä

576 808

279 299

KULUT

 

 

Toimintakulut

(561 761 )

(271 669 )

Muut kulut

(15 047 )

(7 630 )

Kulut yhteensä

(576 808 )

(279 299 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

—

—

RAHAVIRTALASKELMA

tuhatta euroa

 

2018

2017

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

—

—

Toiminnan rahavirta

 

 

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

(57 110 )

(134 662 )

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muiden kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

(13 636 )

6 456

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

(26 713 )

258 211

Velkojen lisäys/(väheneminen)

12 207

(177)

Menojäämien ja tuloennakkojen lisäys/(väheneminen)

69 546

17 864

NETTORAHAVIRTA

(15 706 )

147 691

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

(15 706 )

147 691

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

162 571

14 879

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

146 864

162 571

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

tuhatta euroa

 

Kertynyt ylijäämä/

(alijäämä)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

Nettovarat

SALDO 31.12.2017

—

—

—

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

—

—

—

SALDO 31.12.2018

—

—

—

EKR:N JA EU:N ERITYISRAHASTOJEN KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT (16)

KONSOLIDOITU TASE

milj. euroa

 

31.12.2018

31.12.2017

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

Ennakkomaksut

924

636

 

924

636

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

Ennakkomaksut

1 751

1 723

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muut kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

156

96

Käteisvarat ja muut rahavarat

548

550

 

2 455

2 369

VARAT YHTEENSÄ

3 379

3 005

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

Varaukset

—

(4)

Rahoitusvelat

(229)

(292)

 

(229)

(296)

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

Velat

(255)

(564)

Menojäämät ja tuloennakot

(1 374 )

(755)

 

(1 629 )

(1 319 )

VELAT YHTEENSÄ

(1 858 )

(1 615 )

NETTOVARAT

1 521

1 389

RAHASTON VARAT JA VARANNOT

 

 

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

50 423

46 173

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

2 252

2 252

Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos

(47 037 )

(43 219 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

(4 118 )

(3 818 )

NETTOVARAT

1 521

1 389

KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA

milj. euroa

 

2018

2017

TUOTOT

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Takaisinperintä

4

61

Tuotot erityisrahastoihin osoitetusta rahoituksesta

303

194

 

307

255

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Rahoitustuotot

10

4

Muut tuotot

46

22

 

57

26

Tuotot yhteensä

364

281

KULUT

 

 

Tukivälineet

(3 747 )

(3 585 )

Erityisrahastojen toteuttamat menot

(595)

(301)

Yhteisrahoituskulut

17

(42)

Rahoituskulut

7

(8)

Muut kulut

(164)

(162)

Kulut yhteensä

(4 482 )

(4 099 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

(4 118 )

(3 818 )

KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA

miljoonaa euroa

 

2018

2017

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

(4 118 )

(3 818 )

Toiminnan rahavirta

 

 

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

4 250

3 850

Erityisrahastoihin osoitettujen rahoitusosuuksien (lisäys)/väheneminen

(0)

—

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

(317)

(446)

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muiden kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

(60)

47

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

(63)

186

Velkojen lisäys/(väheneminen)

(309)

15

Menojäämien ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)

618

(22)

NETTORAHAVIRTA

(2)

(188)

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

(2)

(188)

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

550

738

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

548

550

KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

milj. euroa

 

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t

(A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot

(D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

(E)

Nettovarat yhteensä

(C) + (D) + (E)

SALDO 31.12.2016

73 464

31 140

42 323

(43 219 )

2 252

1 357

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

 

(4 050 )

4 050

—

—

4 050

Palautukset jäsenvaltioille

(200)

 

(200)

 

 

(200)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

—

—

—

(3 818 )

—

(3 818 )

SALDO 31.12.2017

73 264

27 090

46 173

(47 037 )

2 252

1 389

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

 

(4 250 )

4 250

 

 

4 250

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

—

(4 118 )

 

(4 118 )

SALDO 31.12.2018

73 264

22 840

50 423

(51 155 )

2 252

1 521

EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS

JOHDANTO

1.   Aiemmat EKR:t

Koska 6. EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja 7. EKR:n tilit vuonna 2008, tilinpäätös ei enää sisällä kyseisten EKR:jen rahoituksen toteutumiseen liittyviä taulukoita. Siirrettyjen varojen toteutusta koskevat tiedot ilmoitetaan kuitenkin 9. EKR:n yhteydessä.

Jotta tilinpäätöstiedot voitaisiin esittää mahdollisimman läpinäkyvällä tavalla, jäljempänä olevissa taulukoissa on edellisten vuosien tapaan esitetty 8. EKR:n osalta erikseen Lomén sopimuksen ja Cotonoun sopimuksen mukaisiin ohjelmiin käytetyt varat.

Sellaiset jäljellä olevat varat ja purettuja sitoumuksia vastaavat varat, jotka ovat peräisin aiemmista kehitysrahastoista, on 9. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti siirretty 9. EKR:oon ja sidottu sen voimassaoloaikana 9. EKR:n varoina.

Komissio käynnisti vuonna 2018 erityisen toimen 8. ja 9. EKR:n jäljellä olevien sopimusten päättämiseksi. Loppuselvityksen 8. EKR:n rahoituksen toteutumisesta on määrä olla saatavilla vuoden 2019 loppuun mennessä (ja 9. EKR:n osalta vuoden 2020 loppuun mennessä).

2.   11. EKR

AKT–EY-kumppanuussopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT-valtiot) allekirjoittivat Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003. Cotonoun sopimusta on tämän jälkeen muutettu kahdesti, ensin 25. kesäkuuta 2005 Luxemburgissa allekirjoitetulla sopimuksella ja tämän jälkeen 22. kesäkuuta 2010 Ouagadougoussa allekirjoitetulla sopimuksella.

Merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös 2001/822/EY (17) tuli voimaan 2. joulukuuta 2001. Kyseistä päätöstä muutettiin 19. maaliskuuta 2007 (päätös 2007/249/EY (18)).

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät elokuussa 2013, tuli voimaan maaliskuussa 2015.

Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan kolmannella kaudella (2014–2020) 11. EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 30 506 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

—

‒ AKT-valtioille on osoitettu 29 089 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 2 artiklan d alakohdan mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 27 955 miljoonaa euroa.

—

‒ Merentakaisille maille ja alueille on osoitettu 364,5 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 359,5 miljoonaa euroa.

—

‒ Komissiolle on osoitettu 1 052,5 miljoonaa euroa 11. EKR:n varoihin liittyvästä ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä; jäljellä olevat varat 31. joulukuuta 2018

Yhdeksännen EKR:n ja aikaisempien EKR:jen hankkeisiin liittyviä purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirretään 10. EKR:n suoritusvaraukseen Stabex-varoja lukuun ottamatta.

Kymmenennen EKR:n hankkeisiin liittyviä purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirretään 11. EKR:n suoritusvaraukseen.

Kaikki aiempien EKR:jen purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin vuonna 2018 kyseisten rahastojen vastaaviin varauksiin.

Kymmenennestä EKR:sta vapautetuista varoista on siirretty 11. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdan ja neuvoston päätöksen (EU) 2016/1337 (19) mukaisesti osa täydentämään Afrikan rauhanrahaston varoja. Tämä kauden 2016–2018 varoja täydentävä summa on enintään 491 miljoonaa euroa, ja sen lisäksi voidaan siirtää enintään 16 miljoonaa euroa tukimenoja varten.

milj. euroa

Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä; jäljellä olevat varat yhteensä

31.12.2018

Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä (8. ja 9. EKR:sta vapautetut varat)

157

Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä (10. EKR:sta vapautetut varat)

318

Yhteensä

475

EKR:n yhteisrahoitus

10. ja 11. EKR:oon liittyviä, hankkeiden yhteisrahoituksen maksamista koskevia sopimuksia allekirjoitettiin yhteensä 241,9 miljoonan euron arvosta. Maksusitoumusmäärärahoja otettiin käyttöön vastaava määrä ja maksumäärärahoja 230,2 miljoonan euron saatuja maksusuorituksia vastaava määrä.

Yhteisrahoitusmäärärahojen tilanne 31. joulukuuta 2018 on esitetty seuraavassa taulukossa:

milj. euroa

 

Maksusitoumusmäärärahat

Maksumäärärahat

Yhteisrahoitus – A-määrärahat

211,5

200,0

Yhteisrahoitus – AKT-valtioiden sisäinen

23,3

23,2

Yhteisrahoitus – Hallintomenot

7,1

7,0

 

241,9

230,2

Seuraavat taulukot, joissa ilmoitetaan päätöksellä vahvistetut, sidotut ja maksetut määrät, perustuvat nettomääräisiin lukuihin.

Tilanne välineittäin esitetään liitteessä olevissa taulukoissa.

Taulukko 1.1

8. EKR

MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31.12.2018

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

 

VÄLINE

ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT

VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2017

VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2018

Huom.

NYKYISET MÄÄRÄRAHAT

AKT

Lomé

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

12 967

(3 278 )

(7)

 

9 683

Pakolaisapu

120

(20)

—

 (20)

100

Hätäapu (Lomé)

140

(4)

 

 

136

Voimakkaasti velkaantuneet köyhät maat (Lomé)

—

1 060

 

 

1 060

Korkotuet

370

(301)

 

 

69

Riskipääoma

1 000

15

(3)

 (20)

1 012

Stabex

1 800

(1 077 )

 

 

723

Rakennesopeutus

1 400

97

 

 

1 497

Sysmin

575

(474)

 

 

101

Maa- ja alueohjelmat yhteensä

7 562

(2 608 )

(3)

 (20)

4 951

Korkotulojen käyttö

—

35

 

 

35

Cotonou

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

—

650

 

 

650

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

417

 

 

417

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

233

 

 

233

Korot ja muut tulot

—

—

 

 

—

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA AKT

12 967

(2 628 )

(7)

 

10 333

MMA

Lomé

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

—

46

 

 

46

Korkotuet

—

1

 

 

1

Riskipääoma

—

6

 

 

6

Stabex

—

1

 

 

1

Sysmin

—

2

 

 

2

Maa- ja alueohjelmat yhteensä

—

35

 

 

35

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA MMA

—

46

 

 

46

 

8. EKR YHTEENSÄ

12 967

(2 582 )

(7)

 

10 379


Taulukko 1.2

EKR

MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31.12.2018

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

miljoonaa euroa

 

VÄLINE

ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT

VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2017

VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2018

Huom.

NYKYISET MÄÄRÄRAHAT

AKT

Lomé

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

—

669

(2)

 

668

Siirrot 6. EKR:sta – Lomé

—

20

—

 (21)

20

Siirrot 7. EKR:sta – Lomé

—

649

(2)

 (21)

647

Cotonou

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

8 919

5 549

(36)

 

14 433

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

5 318

3 306

(16)

 (21)

8 608

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

2 108

(898)

(2)

 (21)

1 208

CDE, CTA ja edustajakokous

164

(10)

 

 

154

Täytäntöönpanomenot

125

52

 

 

177

Korot ja muut tulot

—

63

 

 

63

Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat

300

2 302

(13)

 (21)

2 589

Rauhanrahasto

—

354

—

 (21)

353

Alueelliset määrärahat

904

(139)

(5)

 (21)

759

Erityismääräraha (Kongon demokraattinen tasavalta)

—

105

 

 

105

Erityismääräraha (Etelä-Sudan)

—

267

 

 (23)

267

Erityismääräraha (Sudan)

—

110

 

 (22)

110

Vapaaehtoinen rahoitusosuus rauhanrahastoon

—

39

 

 

39

VÄLISUMMA AKT

8 919

6 219

(38)

 

15 100

MMA

Lomé

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

—

3

 

 

3

Siirrot 6. EKR:sta – Lomé

—

—

 

 

—

Siirrot 7. EKR:sta – Lomé

—

3

 

 

3

Cotonou

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

—

289

(2)

 

287

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

237

—

 (21)

237

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

4

 

 

4

Alueelliset määrärahat

—

47

(2)

 (21)

45

Tutkimukset / tekninen apu, MMA

—

1

 

 

1

VÄLISUMMA MMA

—

292

(2)

 

290

 

9. EKR yhteensä

8 919

6 511

(40)

 

15 390


Taulukko 1.3

10. EKR

MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31.12.2018

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

 

VÄLINE

ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT

VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2017

VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2018

Huom.

NYKYISET MÄÄRÄRAHAT

AKT

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

20 896

(87)

(65)

 

20 744

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

13 100

(177)

 (25)

12 922

A-määrärahojen varanto

13 500

(13 500 )

 

 

—

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

2 004

(4)

 (25)

2 000

B-määrärahojen varanto

1 800

(1 800 )

 

 

—

Täytäntöönpanomenot

430

15

—

 (25)

445

Institutionaaliset menot ja tukimenot

—

232

 (24)

 (25)

230

Korot ja muut tulot

—

85

 (24)

 (25)

85

AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto

2 700

(2 700 )

 

 

—

Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex

—

—

 

 

—

Maa- ja alueohjelmien varanto

683

(683)

 

 

—

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

—

86

45

 (25)

131

Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat

—

1 886

(18)

 (25)

1 868

Rauhanrahasto

—

1 014

105

 

1 119

Alueelliset määrärahat

—

1 956

(14)

 (25)

1 942

Alueellisten määrärahojen varanto

1 783

(1 783 )

 

 

—

Yhteisrahoitus

—

204

—

 

204

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

187

—

 (26)

187

Täytäntöönpanomenot

—

5

—

 (26)

5

Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat

—

12

 

 (26)

12

Rauhanrahasto

—

1

 

 (26)

1

VÄLISUMMA AKT

20 896

117

(65)

 

20 948

MMA

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

—

275

—

 

275

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

192

 (25)

 (25)

190

A-määrärahojen varanto

—

—

 

 

—

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

15

 

 

15

B-määrärahojen varanto

—

—

 

 

—

Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex

—

—

 

 

—

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

—

23

2

 (25)

25

Alueelliset määrärahat

—

40

 

 

40

MMA

Alueellisten määrärahojen varanto

—

—

 

 

—

Tutkimukset / tekninen apu, MMA

—

5

 

 

5

VÄLISUMMA MMA

—

275

—

 

275

 

10. EKR YHTEENSÄ

20 896

392

(65)

 

21 223


Taulukko 1.4

11. EKR

MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: tilanne 31.12.2018

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

miljoonaa euroa

 

VÄLINE

ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT

VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2017

VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2018

Huom.

NYKYISET MÄÄRÄRAHAT

AKT

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

29 008

224

110

 

29 342

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

15 540

(121)

 

15 419

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

715

2

 

717

B-määrärahojen varanto

—

—

 

 

—

Täytäntöönpanomenot

1 053

—

 

 

1 053

Institutionaaliset menot ja tukimenot

—

246

 

 

246

Korot ja muut tulot

—

16

—

 

16

AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto

3 590

(3 497 )

(24)

 

69

Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex

—

—

 

 

—

Maa- ja alueohjelmien varanto

24 365

(22 014 )

(1 080 )

 

1 270

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

—

201

110

 (27)

311

Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat

—

2 251

449

 

2 700

Rauhanrahasto

—

1 000

 

 

1 000

Alueelliset määrärahat

—

5 766

775

 

6 541

Yhteisrahoitus

—

24

13

 

38

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

22

1

 

23

Yhteisrahoitus

—

1

1

 

2

Rauhanrahasto

—

1

10

 

11

Alueelliset määrärahat

—

—

2

 

2

Komission sisäinen palvelutasosopimus

—

1

 

 

1

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

1

 

 

1

VÄLISUMMA AKT

29 008

249

 

 

29 381

MMA

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

—

358

(9)

 

350

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

183

13

 

196

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

—

8

 

8

Maa- ja alueohjelmien varanto

—

165

(116)

 

49

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

—

5

2

 (27)

7

MMA

Alueelliset määrärahat

—

1

80

 

81

Tutkimukset / tekninen apu, MMA

—

5

4

 

9

Yhteisrahoitus

—

—

 

 

—

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

—

 

 

—

Komission sisäinen palvelutasosopimus

—

—

 

 

—

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

—

 

 

—

VÄLISUMMA MMA

—

358

 

 

350

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

—

6

11

 

17

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

6

4

 

10

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

—

7

 

7

VÄLISUMMA

—

6

 

 

17

 

11. EKR YHTEENSÄ

29 008

614

126

 

29 747

Taulukko 2.1

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2018

VÄLIRAPORTTI

 

 

(miljoonaa euroa)

 

EKR

MÄÄRÄRAHAT

8

9

10

11

YHTEENSÄ

Lomé

Satunnaiset tulot

35

 

 

 

35

Maa- ja alueohjelmat yhteensä

4 986

 

 

 

4 986

Muu kuin ohjelmoitava apu yhteensä

4 707

 

 

 

4 707

Siirrot muista rahastoista

 

671

 

 

671

VÄLISUMMA: JÄSENVALTIOIDEN VARSINAISET RAHOITUSOSUUDET

9 728

671

 

 

10 399

Cotonou

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

417

8 845

13 113

15 625

38 000

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

233

1 213

2 015

732

4 193

Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely

 

 

 

—

—

CDE, CTA ja edustajakokous

 

154

 

 

154

Maakohtaisten määrärahojen varanto

 

 

—

—

—

Täytäntöönpanomenot ja korkotulot

—

240

535

1 077

1 853

AKT-valtioiden väliset määrärahat

 

2 942

3 218

3 946

10 106

AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto

 

 

—

69

69

Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex

 

 

—

—

—

Maa- ja alueohjelmien varanto

 

 

—

1 320

1 320

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

156

318

475

Alueelliset määrärahat

 

804

1 982

6 622

9 408

Alueellisten määrärahojen varanto

 

 

—

 

—

Erityismääräraha (Kongon demokraattinen tasavalta)

 

105

 

 

105

Erityismääräraha (Etelä-Sudan)

 

267

 

 

267

Erityismääräraha (Sudan)

 

110

 

 

110

Vapaaehtoinen rahoitusosuus rauhanrahastoon

 

39

 

 

39

VÄLISUMMA: JÄSENVALTIOIDEN VARSINAISET RAHOITUSOSUUDET

650

14 719

21 019

29 709

66 097

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

 

 

 

1

1

VÄLISUMMA: KOMISSION SISÄINEN PALVELUTASOSOPIMUS

 

 

 

1

1

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

 

 

187

23

210

Täytäntöönpanomenot ja korkotulot

 

 

5

2

7

AKT-valtioiden väliset määrärahat

 

 

12

11

23

Alueelliset määrärahat

 

 

 

2

2

VÄLISUMMA: YHTEISRAHOITUS

 

 

204

38

242

 

YHTEENSÄ

10 379

15 390

21 223

29 747

76 739


 

EKR

Kertynyt kokonaismäärä

Kumulatiiviset määrät

Vuotuiset määrät

Tilanne 31.12.2018

% määrärahoista

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Päätökset

8

10 377

100 %

10 786

(42)

(45)

(60)

(64)

(98)

(63)

(12)

(13)

(9)

(4)

 

9

15 357

100 %

16 633

(54)

(116)

(9)

(297)

(72)

(381)

(170)

(104)

(38)

(33)

 

10

20 905

99 %

4 766

3 501

2 349

3 118

3 524

4 131

(95)

(156)

(80)

(5)

(147)

 

11

23 359

79 %

 

 

 

 

 

 

1 160

5 372

6 688

5 807

4 332

Yhteensä

 

69 998

 

32 185

3 405

2 187

3 049

3 163

3 961

621

5 034

6 491

5 754

4 147

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

8

10 375

100 %

10 541

(42)

8

(13)

(46)

(11)

(37)

(16)

(6)

(3)

—

9

15 305

99 %

14 209

997

476

9

(187)

(96)

(1)

(52)

(46)

(20)

16

 

10

20 361

96 %

130

3 184

2 820

2 514

3 460

3 457

2 687

783

541

550

236

 

11

18 140

61 %

 

 

 

 

 

 

731

3 293

3 745

5 684

4 687

Yhteensä

 

64 182

 

24 881

4 140

3 304

2 509

3 226

3 350

3 380

4 008

4 234

6 211

4 940

Maksut

8

10 375

100 %

9 930

152

158

90

15

18

16

(3)

—

(1)

—

 

9

15 187

99 %

10 011

1 806

1 304

906

539

231

145

43

68

111

23

 

10

18 829

89 %

90

1 111

1 772

1 879

2 655

2 718

2 760

2 024

1 466

1 277

1 076

 

11

9 175

31 %

 

 

 

 

 

 

595

1 024

1 816

2 770

2 970

Yhteensä

 

53 566

 

20 031

3 069

3 233

2 874

3 209

2 967

3 516

3 088

3 350

4 158

4 069

* Negatiiviset luvut kuvaavat maksusitoumusten vapauttamista

Taulukko 2.2

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2018

TUEN LUOKITTELU

miljoonaa euroa

 

EKR

8

%

9

%

10

%

11

%

YHTEENSÄ

%

 

 (28)

 (28)

 (28)

 (28)

 (28)

Lomé

Satunnaiset tulot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

35

 

 

 

 

 

 

 

35

 

Päätökset

35

100 %

 

 

 

 

 

 

35

100 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

35

100 %

 

 

 

 

 

 

35

100 %

Maksut

35

100 %

 

 

 

 

 

 

35

100 %

Maa- ja alueohjelmat yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

4 986

 

 

 

 

 

 

 

4 986

 

Päätökset

4 986

100 %

 

 

 

 

 

 

4 986

100 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

4 986

100 %

 

 

 

 

 

 

4 986

100 %

Maksut

4 985

100 %

 

 

 

 

 

 

4 985

100 %

Muu kuin ohjelmoitava apu yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

4 707

 

 

 

 

 

 

 

4 707

 

Päätökset

4 706

100 %

 

 

 

 

 

 

4 706

100 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

4 706

100 %

 

 

 

 

 

 

4 706

100 %

Maksut

4 706

100 %

 

 

 

 

 

 

4 706

100 %

Siirrot muista rahastoista

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

671

 

 

 

 

 

671

 

Päätökset

 

 

671

100 %

 

 

 

 

671

100 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

671

100 %

 

 

 

 

671

100 %

Maksut

 

 

670

100 %

 

 

 

 

670

100 %

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Cotonou

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

417

 

8 845

 

13 113

 

15 625

 

38 000

 

Päätökset

417

100 %

8 837

100 %

13 009

99 %

12 822

82 %

35 085

92 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

417

100 %

8 825

100 %

12 663

97 %

9 387

60 %

31 292

82 %

Maksut

417

100 %

8 799

99 %

11 712

89 %

4 549

29 %

25 478

67 %

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

233

 

1 213

 

2 015

 

732

 

4 193

 

Päätökset

233

100 %

1 213

100 %

2 010

100 %

707

97 %

4 162

99 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

231

99 %

1 209

100 %

1 990

99 %

704

96 %

4 134

99 %

Maksut

231

99 %

1 203

99 %

1 952

97 %

607

83 %

3 992

95 %

Cotonou

Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

—

 

—

 

Päätökset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maksut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

CDE, CTA ja edustajakokous

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

154

 

 

 

 

 

154

 

Päätökset

 

 

154

100 %

 

 

 

 

154

100 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

154

100 %

 

 

 

 

154

100 %

Maksut

 

 

154

100 %

 

 

 

 

154

100 %

Täytäntöönpanomenot ja korkotulot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

—

 

240

 

535

 

1 077

 

1 853

 

Päätökset

 

 

240

100 %

510

95 %

715

66 %

1 464

79 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

240

100 %

508

95 %

658

61 %

1 405

76 %

Maksut

 

 

240

100 %

507

95 %

613

57 %

1 359

73 %

AKT-valtioiden väliset määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

2 942

 

3 218

 

3 946

 

10 106

 

Päätökset

 

 

2 940

100 %

3 212

100 %

3 249

82 %

9 401

93 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

2 931

100 %

3 151

98 %

2 391

61 %

8 473

84 %

Maksut

 

 

2 922

99 %

2 916

91 %

1 843

47 %

7 681

76 %

Alueelliset määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

804

 

1 982

 

6 622

 

9 408

 

Päätökset

 

 

801

100 %

1 965

99 %

5 840

88 %

8 605

91 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

789

98 %

1 855

94 %

4 977

75 %

7 622

81 %

Maksut

 

 

773

96 %

1 587

80 %

1 561

24 %

3 921

42 %

Erityismääräraha (Kongon demokraattinen tasavalta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

105

 

 

 

 

 

105

 

Päätökset

 

 

105

100 %

 

 

 

 

105

100 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

105

100 %

 

 

 

 

105

100 %

Maksut

 

 

105

100 %

 

 

 

 

105

100 %

Erityismääräraha (Etelä-Sudan)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

267

 

 

 

 

 

267

 

Päätökset

 

 

266

100 %

 

 

 

 

266

100 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

253

95 %

 

 

 

 

253

95 %

Maksut

 

 

200

75 %

 

 

 

 

200

75 %

Cotonou

Erityismääräraha (Sudan)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

110

 

 

 

 

 

110

 

Päätökset

 

 

107

97 %

 

 

 

 

107

97 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

105

95 %

 

 

 

 

105

95 %

Maksut

 

 

97

88 %

 

 

 

 

97

88 %

Vapaaehtoinen rahoitusosuus rauhanrahastoon

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

39

 

 

 

 

 

39

 

Päätökset

 

 

24

62 %

 

 

 

 

24

62 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

24

62 %

 

 

 

 

24

62 %

Maksut

 

 

24

62 %

 

 

 

 

24

62 %

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

187

 

23

 

210

 

Päätökset

 

 

 

 

183

98 %

20

89 %

203

97 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

 

 

179

95 %

20

89 %

199

95 %

Maksut

 

 

 

 

143

76 %

1

5 %

144

69 %

Täytäntöönpanomenot ja korkotulot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

5

 

2

 

7

 

Päätökset

 

 

 

 

5

100 %

1

70 %

7

92 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

 

 

3

62 %

 

 

3

46 %

Maksut

 

 

 

 

2

40 %

 

 

2

29 %

AKT-valtioiden väliset määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

12

 

11

 

23

 

Päätökset

 

 

 

 

11

92 %

2

16 %

13

56 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

 

 

11

91 %

2

16 %

13

55 %

Maksut

 

 

 

 

11

89 %

1

11 %

12

52 %

Alueelliset määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

2

 

2

 

Päätökset

 

 

 

 

 

 

2

100 %

2

100 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

 

 

 

 

2

100 %

2

100 %

Maksut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteisrahoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Cotonou

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

1

 

1

 

Päätökset

 

 

 

 

 

 

1

71 %

1

71 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

 

 

 

 

 

 

1

71 %

1

71 %

Maksut

 

 

 

 

 

 

1

52 %

1

52 %

Komission sisäinen palvelutasosopimus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Määrärahat

8

%

9

%

10

%

11

%

YHTEENSÄ

%

 

 (28)

 (28)

 (28)

 (28)

 (28)

Cotonou

Maakohtaisten määrärahojen varanto

 

 

 

 

—

 

—

 

—

 

AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto

 

 

 

 

—

 

69

 

69

 

Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex

 

 

 

 

—

 

—

 

—

 

Maa- ja alueohjelmien varanto

 

 

 

 

—

 

1 320

 

1 320

 

Alueellisten määrärahojen varanto

 

 

 

 

—

 

 

 

—

 

Käytettävissä olevat varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

156

 

318

 

475

 

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8

%

9

%

10

%

11

%

YHTEENSÄ

%

 

 (28)

 (28)

 (28)

 (28)

 (28)

Määrärahat

10 379

 

15 390

 

21 223

 

29 747

 

76 739

 

Päätökset

10 377

100 %

15 357

100 %

20 905

99 %

23 359

79 %

69 998

91 %

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

10 375

100 %

15 305

99 %

20 361

96 %

18 140

61 %

64 182

84 %

Maksut

10 375

100 %

15 187

99 %

18 829

89 %

9 175

31 %

53 566

70 %

YHTEENSÄ: KAIKKI MÄÄRÄRAHAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 2.3

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2018

TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 8. EKR

miljoonaa euroa

 

 

MÄÄRÄRAHAT

PÄÄTÖKSET

MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)

MAKSUT

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

(1)

(2)

 

(2): (1)

(3)

 

(3): (2)

(4)

 

(4): (3)

AKT

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lomé

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Korkotulojen käyttö

35

35

 

100 %

35

 

100 %

35

 

100 %

VÄLISUMMA: SATUNNAISET TULOT

35

35

 

100 %

35

 

100 %

35

 

100 %

Maa- ja alueohjelmat yhteensä

4 951

4 951

(1)

100 %

4 950

—

100 %

4 950

—

100 %

VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMAT YHTEENSÄ

4 951

4 951

(1)

100 %

4 950

—

100 %

4 950

—

100 %

Pakolaisapu

100

100

 

100 %

100

 

100 %

100

 

100 %

Hätäapu (Lomé)

136

136

 

100 %

136

 

100 %

136

 

100 %

Voimakkaasti velkaantuneet köyhät maat (Lomé)

1 060

1 060

 

100 %

1 060

 

100 %

1 060

 

100 %

Korkotuet

69

69

 

100 %

68

 

100 %

68

 

100 %

Riskipääoma

1 012

1 012

(3)

100 %

1 012

 

100 %

1 012

 

100 %

Stabex

723

723

—

100 %

722

 

100 %

722

 

100 %

Rakennesopeutus

1 497

1 497

—

100 %

1 497

 

100 %

1 497

 

100 %

Sysmin

101

101

 

100 %

101

 

100 %

101

 

100 %

VÄLISUMMA: MUU KUIN OHJELMOITAVA APU YHTEENSÄ

4 697

4 696

(3)

100 %

4 695

 

100 %

4 695

 

100 %

AKT

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Cotonou

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

417

417

 

100 %

417

 

100 %

417

 

100 %

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

417

417

 

100 %

417

 

100 %

417

 

100 %

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

233

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vientitulojen vaihtelun kompensaatio

 

233

—

 

231

—

99 %

231

—

100 %

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

233

233

—

100 %

231

—

99 %

231

—

100 %

Korot ja muut tulot

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AKT YHTEENSÄ (A)

10 333

10 332

(4)

100 %

10 330

—

100 %

10 329

—

100 %

MMA

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lomé

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maa- ja alueohjelmat yhteensä

35

35

 

100 %

35

 

100 %

35

 

100 %

VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMAT YHTEENSÄ

35

35

 

100 %

35

 

100 %

35

 

100 %

Korkotuet

1

1

 

100 %

1

 

100 %

1

 

100 %

Riskipääoma

6

6

 

100 %

6

 

100 %

6

 

100 %

Stabex

1

1

 

100 %

1

 

100 %

1

 

100 %

Sysmin

2

2

 

100 %

2

 

100 %

2

 

100 %

VÄLISUMMA: MUU KUIN OHJELMOITAVA APU YHTEENSÄ

10

10

 

100 %

10

 

100 %

10

 

100 %

 

MMA YHTEENSÄ

46

46

 

100 %

46

 

100 %

46

 

100 %

YHTEENSÄ: AKT + MMA (A + B)

10 379

10 377

(4)

100 %

10 375

—

100 %

10 375

—

100 %


Taulukko 2.4

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2018

TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 9. EKR

miljoonaa euroa

 

 

MÄÄRÄRAHAT

PÄÄTÖKSET

MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)

MAKSUT

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

(1)

(2)

 

(2): (1)

(3)

 

(3): (2)

(4)

 

(4): (3)

AKT

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lomé

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirrot 6. EKR:sta – Lomé

20

20

—

100 %

20

 

100 %

20

 

100 %

Siirrot 7. EKR:sta – Lomé

647

647

—

100 %

647

 

100 %

647

 

100 %

VÄLISUMMA: SIIRROT MUISTA RAHASTOISTA

668

668

—

100 %

668

 

100 %

667

 

100 %

AKT

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Cotonou

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

8 608

8 600

(15)

100 %

8 590

(9)

100 %

8 565

(1)

100 %

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

8 608

8 600

(15)

100 %

8 590

(9)

100 %

8 565

(1)

100 %

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

1 208

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vientitulojen vaihtelun kompensaatio

 

148

—

 

148

—

100 %

148

 

100 %

Hätäapu

 

1 049

—

 

1 045

—

100 %

1 040

—

99 %

Voimakkaasti velkaantuneet köyhät maat

 

11

 

 

11

 

100 %

11

 

100 %

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

1 208

1 208

—

100 %

1 204

—

100 %

1 198

—

100 %

CDE, CTA ja edustajakokous

154

154

 

100 %

154

 

100 %

154

 

100 %

VÄLISUMMA: CDE, CTA JA EDUSTAJAKOKOUS

154

154

 

100 %

154

 

100 %

154

 

100 %

Cotonou

Täytäntöönpanomenot

177

177

(1)

100 %

177

—

100 %

177

 

100 %

Korot ja muut tulot

63

63

 

100 %

63

 

100 %

63

 

100 %

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

240

239

(1)

100 %

239

—

100 %

239

 

100 %

Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat

2 589

2 586

(9)

100 %

2 577

(7)

100 %

2 568

1

100 %

Rauhanrahasto

353

353

—

100 %

353

 

100 %

353

 

100 %

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

2 942

2 940

(9)

100 %

2 931

(7)

100 %

2 922

1

100 %

Alueelliset määrärahat

759

756

(7)

100 %

745

(2)

99 %

729

(1)

98 %

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

759

756

(7)

100 %

745

(2)

99 %

729

(1)

98 %

Erityismääräraha (Kongon demokraattinen tasavalta)

105

105

 

100 %

105

 

100 %

105

 

100 %

VÄLISUMMA: ERITYISMÄÄRÄRAHA (KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA)

105

105

 

100 %

105

 

100 %

105

 

100 %

Erityismääräraha (Etelä-Sudan)

267

266

—

100 %

253

35

95 %

200

16

79 %

VÄLISUMMA: ERITYISMÄÄRÄRAHA (ETELÄ-SUDAN)

267

266

—

100 %

253

35

95 %

200

16

79 %

Erityismääräraha (Sudan)

110

107

(1)

97 %

105

—

98 %

97

8

93 %

VÄLISUMMA: ERITYISMÄÄRÄRAHA (SUDAN)

110

107

(1)

97 %

105

—

98 %

97

8

93 %

Vapaaehtoinen rahoitusosuus rauhanrahastoon

39

24

 

62 %

24

 

100 %

24

 

100 %

VÄLISUMMA: VAPAAEHTOINEN RAHOITUSOSUUS RAUHANRAHASTOON

39

24

 

62 %

24

 

100 %

24

 

100 %

 

YHTEENSÄ: AKT (A)

15 100

15 067

(33)

100 %

15 018

17

100 %

14 900

23

99 %

MMA

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lomé

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirrot 6. EKR:sta – Lomé

—

—

 

100 %

—

 

100 %

—

 

100 %

Siirrot 7. EKR:sta – Lomé

3

3

 

100 %

3

 

100 %

3

 

100 %

VÄLISUMMA: SIIRROT MUISTA RAHASTOISTA

3

3

 

100 %

3

 

100 %

3

 

100 %

MMA

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Cotonou

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

237

237

 

100 %

235

 

99 %

235

 

100 %

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

237

237

 

100 %

235

 

99 %

235

 

100 %

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hätäapu

 

4

 

 

4

 

100 %

4

 

100 %

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

4

4

 

100 %

4

 

100 %

4

 

100 %

Tutkimukset / tekninen apu, MMA

1

1

 

100 %

1

 

100 %

1

 

100 %

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

1

1

 

100 %

1

 

100 %

1

 

100 %

Alueelliset määrärahat

45

45

—

100 %

45

—

99 %

45

—

100 %

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

45

45

—

100 %

45

—

99 %

45

—

100 %

 

YHTEENSÄ: MMA

290

290

—

100 %

288

—

99 %

288

—

100 %

 

YHTEENSÄ: AKT + MMA (A + B)

15 390

15 357

(33)

100 %

15 305

16

100 %

15 187

23

99 %


Taulukko 2.5

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2018

TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 10. EKR

miljoonaa euroa

 

MÄÄRÄRAHAT

PÄÄTÖKSET

MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)

MAKSUT

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

(1)

(2)

 

(2): (1)

(3)

 

(3): (2)

(4)

 

(4): (3)

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AKT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

12 922

12 820

(201)

99 %

12 482

5

97 %

11 568

586

93 %

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

12 922

12 820

(201)

99 %

12 482

5

97 %

11 568

 

586

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

2 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vientitulojen vaihtelun kompensaatio

 

203

(1)

 

200

2

99 %

190

 

8

Hätäapu

 

840

(4)

 

831

(5)

99 %

813

 

23

Voimakkaasti velkaantuneet köyhät maat

 

49

—

 

49

—

100 %

49

 

 

Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt

 

904

(1)

 

896

(1)

99 %

886

 

4

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

2 000

1 995

(6)

100 %

1 976

(4)

99 %

1 938

 

34

Täytäntöönpanomenot

445

436

4

98 %

436

5

100 %

435

 

6

Korot ja muut tulot

85

68

—

80 %

67

—

98 %

67

 

—

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

530

504

4

95 %

503

5

100 %

502

 

6

Institutionaaliset menot ja tukimenot

230

229

(3)

99 %

229

(1)

100 %

209

 

(2)

Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat

1 868

1 864

(18)

100 %

1 823

(4)

98 %

1 683

 

73

Rauhanrahasto

1 119

1 119

105

100 %

1 099

227

98 %

1 023

 

209

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

3 218

3 212

85

100 %

3 151

221

98 %

2 916

 

280

AKT

Alueelliset määrärahat

1 942

1 926

(24)

99 %

1 818

(8)

94 %

1 555

 

144

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

1 942

1 926

(24)

99 %

1 818

(8)

94 %

1 555

 

144

Yhteisrahoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

187

183

(1)

98 %

179

—

97 %

143

 

12

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

187

183

(1)

98 %

179

—

97 %

143

 

12

Täytäntöönpanomenot

5

5

1

100 %

3

1

62 %

2

 

1

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

5

5

1

100 %

3

1

62 %

2

 

1

Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat

12

11

(1)

92 %

10

—

99 %

10

 

—

Rauhanrahasto

1

1

 

100 %

1

 

99 %

1

 

 

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

12

11

(1)

92 %

11

—

99 %

11

 

—

Käytettävissä olevat varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahojen varanto

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B-määrärahojen varanto

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AKT

Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: KANSALLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO, A-MÄÄRÄRAHAT, STABEX

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maa- ja alueohjelmien varanto

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alueellisten määrärahojen varanto

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: ALUEELLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

131

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ

131

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MMA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

190

189

(2)

99 %

182

17

96 %

144

13

79 %

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

190

189

(2)

99 %

182

17

96 %

144

 

13

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

15

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hätäapu

 

9

—

 

8

—

99 %

8

 

—

Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt

 

6

 

 

6

 

100 %

6

 

 

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

15

15

—

98 %

14

—

99 %

14

 

—

Tutkimukset / tekninen apu, MMA

5

5

—

100 %

5

—

98 %

5

 

—

100 %

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

5

5

—

100 %

5

—

98 %

5

 

—

Alueelliset määrärahat

40

39

(1)

98 %

37

(1)

95 %

32

 

—

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

40

39

(1)

98 %

37

(1)

95 %

32

 

—

Käytettävissä olevat varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahojen varanto

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B-määrärahojen varanto

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: KANSALLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO, A-MÄÄRÄRAHAT, STABEX

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alueellisten määrärahojen varanto

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: ALUEELLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

25

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ

25

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ: AKT + MMA (ML. VARANNOT) (A + B)

21 223

20 905

(147)

99 %

20 361

236

97 %

18 829

1 076

92 %


Taulukko 2.6

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2018

TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 11. EKR

miljoonaa euroa

 

MÄÄRÄRAHAT

PÄÄTÖKSET

MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)

MAKSUT

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

(1)

(2)

 

(2): (1)

(3)

 

(3): (2)

(4)

 

(4): (3)

AKT

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

15 419

12 634

1 743

82 %

9 202

2 346

73 %

4 467

1 536

49 %

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

15 419

12 634

1 743

82 %

9 202

2 346

73 %

4 467

 

1 536

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

717

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hätäapu

 

592

2

 

589

10

99 %

493

 

50

Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt

 

109

 

 

109

—

100 %

109

 

80

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

717

701

2

98 %

698

10

100 %

601

 

130

Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SIIRTYMÄVAIHEEN RAHOITUSJÄRJESTELY

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Täytäntöönpanomenot

1 053

700

162

67 %

646

157

92 %

603

 

148

Korot ja muut tulot

16

10

—

59 %

7

1

71 %

6

 

—

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

1 069

710

162

66 %

653

157

92 %

609

 

148

Institutionaaliset menot ja tukimenot

246

133

27

54 %

98

7

74 %

85

 

16

Muut AKT-valtioiden väliset määrärahat

2 700

2 116

871

78 %

1 347

537

64 %

899

 

408

Rauhanrahasto

1 000

1 000

6

100 %

946

61

95 %

859

 

54

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

3 946

3 249

905

82 %

2 391

604

74 %

1 843

 

478

Alueelliset määrärahat

6 541

5 803

1 381

89 %

4 940

1 426

85 %

1 554

 

610

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

6 541

5 803

1 381

89 %

4 940

1 426

85 %

1 554

 

610

AKT

Yhteisrahoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

23

20

 

89 %

20

—

100 %

1

 

1

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

23

20

 

89 %

20

—

100 %

1

 

1

Täytäntöönpanomenot

2

1

1

70 %

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

2

1

1

70 %

 

 

 

 

 

 

Rauhanrahasto

11

2

1

16 %

2

1

100 %

1

 

 

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

11

2

1

16 %

2

1

100 %

1

 

 

Alueelliset määrärahat

2

2

2

100 %

2

2

100 %

 

 

 

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

2

2

2

100 %

2

2

100 %

 

 

 

Käytettävissä olevat varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B-määrärahojen varanto

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto

69

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO

69

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: KANSALLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO, A-MÄÄRÄRAHAT, STABEX

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maa- ja alueohjelmien varanto

1 270

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO

1 270

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AKT

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

311

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ

311

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Komission sisäinen palvelutasosopimus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

1

1

 

71 %

1

 

100 %

1

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

1

1

 

71 %

1

 

100 %

1

 

 

MMA

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

196

183

92

93 %

179

97

98 %

76

50

43 %

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

196

183

92

93 %

179

97

98 %

76

 

50

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

8

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hätäapu

 

3

3

 

3

3

100 %

2

 

2

Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt

 

3

3

 

3

3

100 %

3

 

3

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

8

6

6

75 %

6

6

100 %

5

 

5

Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SIIRTYMÄVAIHEEN RAHOITUSJÄRJESTELY

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tutkimukset / tekninen apu, MMA

9

5

—

60 %

5

1

90 %

3

 

1

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

9

5

—

60 %

5

1

90 %

3

 

1

MMA

Alueelliset määrärahat

81

37

37

46 %

37

37

99 %

7

 

7

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

81

37

37

46 %

37

37

99 %

7

 

7

Yhteisrahoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käytettävissä olevat varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maa- ja alueohjelmien varanto

49

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO

49

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

7

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ

7

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Komission sisäinen palvelutasosopimus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varannot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

—

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MMA

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-määrärahat – kansalliset määrärahat

10

6

 

60 %

6

—

98 %

6

4

98 %

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

10

6

 

60 %

6

—

98 %

6

 

4

B-määrärahat – kansalliset määrärahat

7

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

7

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ: AKT + MMA (ML. VARANNOT) (A + B)

29 747

23 359

4 332

79 %

18 140

4 687

78 %

9 175

2 970

51 %

VUOTUINEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUS – EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN HALLINNOIMAT VARAT

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI

CA/521/19

tilanne 14. maaliskuuta 2019

 

Asiakirja 19/092

HALLINTONEUVOSTO

INVESTOINTIKEHYKSEN

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

31. JOULUKUUTA 2018

—

Tase

—

Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittava laskelma

—

Laskelma rahoittajien varojen muutoksista

—

Rahavirtalaskelma

—

Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

TASE

31. JOULUKUUTA 2018

tuhansina euroina

 

Liitetieto

31.12.2018

31.12.2017

VARAT

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

5

573 708

549 101

Saamiset rahoitusosuuksista

9/17

100 000

150 000

Rahoitusvarat

10

335 140

144 382

Johdannaissopimukset

6

9 873

12 521

Lainat ja ennakkomaksut

7

1 540 991

1 666 725

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

8

567 292

497 539

Muut varat

11

171

4 385

Varat yhteensä

 

3 127 175

3 024 653

VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT

 

 

 

VELAT

 

 

 

Johdannaissopimukset

6

8 493

1 153

Tuloennakot

12

33 764

25 802

Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset

13

793

484

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

14

23 822

—

Velat kolmansille

15

143 813

157 285

Muut velat

16

2 493

2 462

Velat yhteensä

 

213 178

187 186

RAHOITTAJIEN VARAT

 

 

 

Investointikehyksen jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty

17

2 697 000

2 517 000

Käyvän arvon rahasto (IAS 39)

 

—

125 816

Kertyneet voittovarat

 

216 997

194 651

Rahoittajien varat yhteensä

 

2 913 997

2 837 467

Velat ja rahoittajien varat yhteensä

 

3 127 175

3 024 653

YLI- TAI ALIJÄÄMÄÄ JA MUITA LAAJAN TULOKSEN ERIÄ OSOITTAVA LASKELMA

31. JOULUKUUTA 2018 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

tuhansina euroina

 

Liitetieto

1.1.2018—

1.1.2017—

31.12.2018

31.12.2017

Korkotuotot ja vastaavat tuotot

19

96 730

101 406

Korkokulut ja vastaavat kulut

19

‒2 539

‒2 671

Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto

 

94 191

98 735

Palkkiotuotot

20

284

210

Palkkiokulut

20

‒106

-60

Palkkiotuotot, netto

 

178

150

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos

 

‒9 987

29 637

Nettotulos osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista (myytävissä olevat rahoitusvarat 2017)

21

‒10 179

2 711

Nettotulos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista lainoista ja ennakkomaksuista

21

‒702

—

Valuuttaoperaatioihin liittyvät nettotappiot

 

‒32 436

‒38 165

Rahoitustoiminnan nettotulos

 

‒53 304

‒5 817

Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumisen nettomuutos

7

‒22 771

‒10 721

Vakuuksiin liittyvien varausten muutos

13

‒485

-65

Luottositoumuksiin liittyvien varausten muutos

14

‒19 612

—

Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen (IAS 39)

8

—

–22 024

Yleiset hallintokulut

22

‒47 799

‒45 105

Varainhoitovuoden (ali-)/ylijäämä

 

‒49 602

15 153

Muut laajan tuloksen erät:

 

 

 

Erät, jotka siirretään tai voidaan siirtää yli- tai alijäämään:

 

 

 

Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahasto (IAS 39)

8

 

 

1. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon nettomuutos

 

—

‒31 034

2. Yli- tai alijäämään siirretty nettomäärä

 

—

13 966

Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä

 

—

‒17 068

Muut laajan tuloksen erät yhteensä (alijäämä)

 

—

‒17 068

Varainhoitovuoden laaja tulos yhteensä (alijäämä)

 

‒49 602

‒1 915

(1) 31. joulukuuta 2018 päättyneen varainhoitovuoden korkotuottoihin ja vastaaviin tuottoihin sisältyy 96,7 miljoonaa euroa korkotuottoja ja vastaavia tuottoja, jotka liittyvät jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin omaisuuseriin ja jotka on laskettu efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA

31. JOULUKUUTA 2018 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

tuhansina euroina

 

 

Rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty

Käyvän arvon rahasto  (*2)

Kertynyt ylijäämä  (*2)

Yhteensä

Tilanne 1. tammikuuta 2018

Liitetieto

2 517 000

—

266 599

2 783 599

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus

17

180 000

—

—

180 000

Varainhoitovuoden 2018 alijäämä

 

—

—

–49 602

–49 602

Rahoittajien varojen muutokset

 

180 000

—

‒49 602

130 398

Tilanne 31. joulukuuta 2018

 

2 697 000

—

216 997

2 913 997

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty

Käyvän arvon rahasto

Kertyneet voittovarat

Yhteensä

Tilanne 1. tammikuuta 2017

 

2 377 000

142 884

179 498

2 699 382

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus

17

140 000

—

—

140 000

Varainhoitovuoden 2017 ylijäämä

 

—

—

15 153

15 153

Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä (*2)

 

—

‒17 068

—

‒17 068

Rahoittajien varojen muutokset

 

140 000

‒17 068

15 153

138 085

Tilanne 31. joulukuuta 2017

 

2 517 000

125 816

194 651

2 837 467

RAHAVIRTALASKELMA

31. JOULUKUUTA 2018 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

tuhansina euroina

 

Liitetieto

1.1.2018 – 31.12.2018

1.1.2017 – 31.12.2017

TOIMINNAN RAHAVIRTA

 

 

 

Varainhoitovuoden (ali-)/ylijäämä

 

‒49 602

15 153

Oikaisut:

 

 

 

Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen (IAS 39)

8

—

22 024

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos, käypä arvo

 

20 665

—

Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumisen nettomuutos

7

22 771

10 721

Nettotulos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista lainoista ja ennakkomaksuista

 

702

—

Lainojen ja ennakkomaksujen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos

7

‒1 833

‒1 198

Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvien varausten nettomuutos

13

309

‒141

Luottositoumuksiin liittyvien varausten nettomuutos

 

19 666

—

Rahoitusvarojen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos

10

‒1 645

‒398

Tuloennakoiden muutos

 

7 962

‒481

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset lainoihin

7

‒44 927

168 304

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset osakkeisiin ja muihin vaihtuvatuottoisiin arvopapereihin

 

‒17 300

‒1 655

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset hallussa oleviin käteisvaroihin

 

2 561

‒6 473

Toiminnan alijäämä ennen toiminnan varojen ja velkojen muutoksia

 

‒40 671

205 856

Lainojen nostot

7

‒259 214

‒368 662

Lainojen lyhennykset

7

354 855

253 486

Käteisvaroista ja muista rahavaroista kertyneiden korkojen muutos

5

‒178

63

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset

 

9 987

‒29 637

Rahoitusvarojen (väheneminen)

10

‒2 219 062

‒1 084 149

Rahoitusvarat, erääntyneet

10

2 026 659

1 109 563

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden (väheneminen)

8

‒95 434

‒62 660

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden lyhennykset/myynti

 

32 802

44 568

Muiden varojen (lisäys)

 

‒4 214

‒4 040

Muiden velkojen (väheneminen)/lisäys

 

31

-84

Euroopan investointipankille maksettavien määrien lisäys

 

2 168

2 202

Toiminnan nettorahavirta

 

‒192 271

66 506

RAHOITUSTOIMINTA

 

 

 

Jäsenvaltioiden maksamat rahoitusosuudet

17

230 000

76 395

Jäsenvaltioilta korkotukien ja teknisen avun rahoittamiseksi saadut määrät

 

20 000

60 000

Jäsenvaltioiden lukuun maksetut korkotuet ja tekninen apu

 

‒35 641

‒21 026

Rahoitustoiminnan nettorahavirta

 

214 359

115 369

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys

 

22 088

181 875

Yhteenveto rahavirtalaskelmasta:

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

 

549 169

360 821

Nettorahavirta:

 

 

 

Toiminnasta

 

‒192 271

66 506

Rahoitustoiminnasta

 

214 359

115 369

Valuuttakurssimuutosten vaikutuksista käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin

 

2 561

6 473

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

 

573 818

549 169

Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:

 

 

 

Käteisvarat

5

51 936

166 445

Määräaikaistalletukset (lukuun ottamatta kertyneitä korkoja)

5

521 882

367 721

Yritystodistukset

5

—

15 003

 

 

573 818

549 169

Joulukuun 31. päivänä 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta laadittujen tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

1.   Yleiset tiedot

Investointikehys on luotu yhteistyöstä ja kehitysavusta tehdyn Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimus tehtiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ”AKT-valtiot”, ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 23. kesäkuuta 2000 ja sitä on tarkistettu 25. kesäkuuta 2005 ja 22. kesäkuuta 2010.

Investointikehys ei ole erillinen oikeushenkilö. Kehyksen rahoitusosuuksia hallinnoi jäsenvaltioiden (rahoittajien) puolesta Euroopan investointipankki, jäljempänä ”EIP”, Cotonoun sopimuksen mukaisesti. EIP myös vastaa kehyksen hallinnosta.

Cotonoun sopimuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus saadaan EU:n jäsenvaltioiden talousarvioista. Jäsenvaltioiden myöntämä rahoitus muodostuu investointikehykseen osoitetusta rahoituksesta ja korkotukien kattamiseen tarkoitetuista avustuksista, kuten monivuotisissa rahoituskehyksissä määrätään (vuodet 2000–2007 kattava ensimmäinen rahoituspöytäkirja eli 9. Euroopan kehitysrahasto (EKR), vuodet 2008–2013 kattava toinen rahoituspöytäkirja eli 10. EKR sekä vuodet 2014–2020 kattava kolmas rahoituspöytäkirja eli 11. EKR). EIP:lle on annettu tehtäväksi hallinnoida seuraavia välineitä:

—

‒ investointikehys eli 3 685,5 miljoonan euron suuruinen uudistuva riskirahasto, josta tuetaan yksityisen sektorin investointeja AKT-valtioissa; investointikehyksen varoista 48,5 miljoonaa euroa on osoitettu merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä ”MMA-maat”

—

‒ korkotukien rahoittamiseen tarkoitetut avustukset, joista enintään 1 220,85 miljoonaa euroa on varattu AKT-valtioille ja enintään 8,5 miljoonaa euroa MMA-maille; näistä korkotuista enintään 15 prosenttia voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen.

Tässä tarkasteltavat tilinpäätöslaskelmat kattavat ajanjakson 1. tammikuuta 2018 – 31. joulukuuta 2018.

EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi EIP:n hallituksen ehdotuksesta tilinpäätöslaskelmat 14. maaliskuuta 2019 ja antoi luvan toimittaa ne EIP:n valtuustolle hyväksyttäväksi 26. huhtikuuta 2019 mennessä.

2.   Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet

2.1.    Laatimisperusteet – Lausuma IFRS-standardien noudattamisesta

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) sellaisina kuin Euroopan unioni on ne hyväksynyt.

2.2.    Merkittävät kirjanpidolliset arviot

Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa tarvitaan kirjanpidollisia arvioita. Lisäksi on tarpeen, että EIP:n johto käyttää harkintaa soveltaessaan investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa noudatettavia menetelmiä. Tässä kohdassa käsitellään sellaisia osa-alueita, joilla harkintaa käytetään keskimääräistä enemmän, jotka ovat keskimääräistä monimutkaisempia tai joilla tehdään tilinpäätöslaskelmien kannalta tärkeitä oletuksia ja arvioita.

Harkintaa ja arvioita käytetään etenkin seuraavilla osa-alueilla:

—   Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Sellaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla, perustuu noteerattuihin markkinahintoihin tai pörssivälittäjien hintanoteerauksiin. Jos käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan todettavissa olevia markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Arviot luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa eri tasoille sen mukaan, millaisia tietoja arvostusmenetelmissä käytetään, kuten liitetiedoissa 2.4.2 ja 4 kuvataan.

—   Arvonalentumistappio lainoista ja ennakkomaksuista

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvostaminen edellyttää johdolta merkittävien arvioiden soveltamista, erityisesti alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tapahtuneen luottoriskin merkittävän lisääntymisen arviointia, tulevaisuuteen suuntautuvan informaation sisällyttämistä sekä vastaisten rahavirtojen ja vakuusarvojen määrän ja ajankohdan arviointia arvonalentumistappioita määritettäessä. Nämä arviot perustuvat useisiin tekijöihin, joiden muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia kirjattavan luottotappiota koskevan vähennyserän ajankohtaan ja määrään (liitetieto 2.4.2).

—   Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen

Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen perustuu yleensä johonkin seuraavista:

—

toisistaan riippumattomien osapuolten väliset viimeaikaiset markkinatransaktiot

—

keskeisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisten muiden instrumenttien käypä arvo

—

voimassaoloajaltaan ja riskiominaisuuksiltaan vastaavien tase-erien käyvällä korkokannalla diskontatut odotetut rahavirrat

—

mukautettu nettoarvomenetelmä tai

—

muut arvostusmallit.

Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahavirtojen ja diskonttokorkojen määrittäminen edellyttää mittavaa arvioiden tekemistä. Investointikehyksen kirjanpidossa sovellettavia arvostusmenetelmiä tarkistetaan säännöllisesti ja niiden käyttökelpoisuutta testataan saman instrumentin viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintatietojen tai muiden todettavissa olevien markkinatietojen avulla.

—   Myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalennus (sovelletaan ennen 1. tammikuuta 2018)

Myytävissä oleviin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin tehdään investointikehyksen kirjanpidossa arvonalennus silloin, kun käyvässä arvossa on tapahtunut merkittävä tai pitkäaikainen aleneminen, jonka seurauksena sijoituksen arvo on alentunut alle hankintamenon, tai jos arvon alentumisesta on muuta objektiivista näyttöä. Päätös siitä, mikä on ”merkittävä” tai ”pitkäaikainen” arvonalennus, perustuu harkintaan. Investointikehyksen tapauksessa arvonalennuksen katsotaan yleensä olevan merkittävä, jos se on vähintään 30 prosenttia, ja pitkäaikainen, jos sen kesto on yli 12 kuukautta. Investointikehyksen tapauksessa arvioidaan myös muita tekijöitä, joihin kuuluvat noteerattujen osakkeiden normaali hintavolatiliteetti sekä noteeraamattomien osakkeiden tulevat rahavirrat ja diskonttaustekijät.

—   Sellaisten yhteisöjen konsolidointi, joissa investointikehyksellä on omistusosuus

Investointikehyksen tapauksessa tehtiin merkittävä päätelmä, jonka mukaan yksikään sellaisista yhteisöistä, joissa investointikehyksellä on omistusosuus, ei ole sen määräysvallassa. Tämä johtuu siitä, että kaikissa tällaisissa yhteisöissä vastuunalainen osakas, rahaston hoitaja tai rahaston hallintoneuvosto on yksin vastuussa kumppanuuteen liittyvien toimien ja asioiden hallinnoinnista ja valvonnasta ja niillä on valtuudet toteuttaa kaikki toimenpiteet kumppanuuden tarkoituksen ja tavoitteiden toteuttamiseksi rahaston investointi- ja politiikkasuuntaviivojen mukaisesti.

2.3.    Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

Jäljempänä kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta tässä esitettyjen investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on kaikkien ajanjaksojen osalta johdonmukaisesti noudatettu liitetiedossa 2.4 esitettyjä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Investointikehyksen osalta on hyväksytty seuraavat uudet standardit ja standardien muutokset

Hyväksytyt standardit

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

Investointikehys on ottanut käyttöön IASB:n heinäkuussa 2014 julkaiseman IFSR 9 -standardin 1. tammikuuta 2018 alkaen, mikä aiheutti muutoksia tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja oikaisuja tilinpäätöslaskelmiin aiemmin kirjattuihin määriin. Lisätietoja on liitetiedossa 2.5.

Kuten IFRS 9:n siirtymäsäännöissä sallitaan, investointikehys päätti olla oikaisematta vertailukausia. IFRS 9:n käyttöönotosta johtuvat rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen oikaisut kirjattiin vararahastoon ja käyvän arvon rahastoon 1. tammikuuta 2018. Näin ollen vuodelta 2017 esitetyt, siihen asti sovelletun standardin mukaiset tiedot eivät vastaa IFRS 9:n vaatimuksia eivätkä siten ole vertailukelpoisia vuodelta 2018 esitettyjen, IFRS 9:n mukaisten tietojen kanssa.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15:ssä vahvistetaan kattavat puitteet sen määrittämiseksi, milloin ja missä määrin nämä tuotot kirjataan. Se korvaa näiden tuottojen kirjaamista koskevat nykyiset ohjeet, joita on muun muassa seuraavissa standardeissa: IAS 18 ”Tuotot”, IAS 11 ”Pitkäaikaishankkeet” ja IFRIC 13 ”Kanta-asiakasohjelmat”.

Investointikehyksen tapauksessa standardi otettiin käyttöön soveltamalla mukautettua takautuvaa lähestymistapaa, mikä tarkoittaa, että käyttöönotosta aiheutunut kertynyt vaikutus kirjataan kertyneisiin voittovaroihin 1. tammikuuta 2018 eikä vertailutietoja oikaistu.

IFRS 15:n soveltaminen ei vaikuttanut merkittävästi investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

IFRIC 22 Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet ja etukäteisvastike

Tulkinnassa selvennetään, että määritettäessä avistakurssia, jota käytetään vastikkeeseen liittyvän omaisuuserän, kulun tai tuoton (tai osan siitä) alkuperäisessä kirjaamisessa, kun etukäteisvastikkeeseen liittyvää ei-monetaarista omaisuuserää tai ei-monetaarista velkaa kirjataan pois taseesta, liiketoimen toteutumispäivä on se päivä, jona yhteisö alun perin kirjaa etukäteisvastikkeesta aiheutuvan ei-monetaarisen omaisuuserän tai ei-monetaarisen velan. Jos etukäteen suoritettavia tai saatavia maksuja on useita, yhteisön on määritettävä liiketoimen toteutumispäivä kullekin etukäteen maksettavalle tai saatavalle vastikkeelle.

Tämän tulkinnan hyväksymisellä ei ollut olennaista vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2014–2016 (muutokset IAS 28:een)

Muutokset IAS 28:een Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin – Selvennys, jonka mukaan sijoituskohteiden arvostaminen käypään arvoon tulosvaikutteisesti on sijoituskohtainen valinta

Muutoksilla selvennetään, että yhteisö, joka on pääomasijoittaja tai muu edellytykset täyttävä yhteisö, voi sijoituskohtaisesti päättää alkuperäistä kirjausta tehdessään arvostaa sijoituksensa osakkuusyrityksiin ja yhteisyrityksiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jos yhteisöllä, joka ei itse ole sijoitusyhteisö, on osuus osakkuus- tai yhteisyrityksessä, joka on sijoitusyhteisö, se saa pääomaosuusmenetelmää soveltaessaan valita, että se säilyttää sen käypään arvoon arvostamisen, jota kyseinen osakkuus- tai yhteisyrityksenä oleva sijoitusyhteisö on soveltanut omiin tytäryritysosuuksiinsa. Tämä valinta tehdään kustakin osakkuus- tai yhteisyrityksenä olevasta sijoitusyhteisöstä erikseen myöhäisimpänä seuraavista ajankohdista: a) kun osakkuus- tai yhteisyrityksenä oleva sijoitusyhteisö alun perin kirjataan; b) kun osakkuus- tai yhteisyrityksestä tulee sijoitusyhteisö; ja c) kun osakkuus- tai yhteisyrityksenä olevasta sijoitusyhteisöstä tulee ensimmäisen kerran emoyritys.

Investointikehyksellä ei ole sijoituksia yhteisyrityksissä. Näin ollen muutos ei vaikuta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

Julkaistut standardit, joita ei ole vielä hyväksytty

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16 julkaistiin tammikuussa 2016, ja se korvaa IAS 17:n nykyisen ohjeistuksen. Sen seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset merkitään taseeseen, sillä operatiivisten vuokrasopimusten ja rahoitusleasingsopimusten välinen erottelu poistetaan. Uuden standardin mukaan kirjataan omaisuuserä (vuokratun omaisuuserän käyttöoikeus) ja vuokran maksua koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäistä omaisuuserää koskevat vuokrasopimukset. Kirjanpitokäsittely ei muutu merkittävästi vuokranantajien kannalta.

EU hyväksyi IFRS 16:n 31. lokakuuta 2017. Standardia sovelletaan 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin, ja sitä voidaan soveltaa aikaistetusti edellyttäen, että IFRS 15:tä sovelletaan.

Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

2.4.    Yhteenveto keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Varat ja velat merkitään taseeseen alenevassa likviditeettijärjestyksessä. Taseessa ei eritellä lyhyt- eikä pitkäaikaisia eriä.

2.4.1.   Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina, joka on myös kehyksen toimintavaluutta. Euroina ilmoitetut määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen liiketoimien toteutuspäivän valuuttakurssia.

Muut kuin euromääräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleeseen kurssiin. Valuuttojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen alkuperäisen liiketoimen toteuttamispäivänä voimassa ollutta kurssia. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen käypään arvoon, muunnetaan käyttäen valuuttakurssia, joka oli voimassa käyvän arvon määrityspäivänä.

Kurssierot, jotka syntyvät liiketapahtumien selvittämisestä niiden toteutuspäivän kurssista poikkeavalla kurssilla, sekä selvittämättömistä ulkomaan rahan määräisistä monetaarisista varoista ja veloista syntyvät realisoitumattomat kurssierot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman erät on muunnettu euroiksi käyttäen toteutuspäivän valuuttakurssia.

2.4.2.   Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset)

Rahoitusvälineet, jotka eivät ole johdannaisia, kirjataan alun perin selvityspäivän perusteella.

Luokittelu ja arvostus

Rahoitusvarat – 1. tammikuuta 2018 jälkeen sovellettava periaate

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvara luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi ja rahoitusvelka luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi.

IFRS 9:n mukaisesti luokittelu aloitetaan määrittämällä, onko rahoitusvara katsottava vieraan vai oman pääoman ehtoiseksi rahoitusvälineeksi. IFRS 9:ssä viitataan standardin IAS 32 ”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” määritelmiin.

Vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ovat instrumentit, jotka täyttävät vastapuolen näkökulmasta rahoitusvelan määritelmän, kuten lainat sekä valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjalainat.

Vieraan pääoman ehtoinen instrumentti luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi, jos se täyttää molemmat seuraavista ehdoista eikä sitä ole luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi:

—

‒ rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi, ja

—

‒ rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua (niin kutsutut SPPI-kriteerit).

Vieraan pääoman ehtoinen instrumentti luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi vain, jos se täyttää molemmat seuraavista ehdoista eikä sitä ole luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi:

—

‒ rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoite saavutetaan sekä keräämällä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myymällä rahoitusvaroja, ja

—

‒ rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka täyttävät SPPI-kriteerit.

Edellä esitettyjä vaatimuksia on sovellettava koko rahoitusvaroihin kuuluvaan erään, vaikka se sisältäisi kytkettyjä johdannaisia.

Oman pääoman ehtoisia instrumentteja ovat instrumentit, jotka täyttävät liikkeeseenlaskijan näkökulmasta oman pääoman määritelmän eli joihin ei sisälly sopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuutta ja jotka osoittavat oikeutta osuuteen liikkeeseenlaskijan nettovaroista. Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Oman pääoman ehtoisen sijoituksen, jota ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä investointikehys voi peruuttamattomasti päättää esittää myöhemmät muutokset muissa laajan tuloksen erissä. Tämä päätös tehdään sijoituskohtaisesti.

Kaikki muut rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi.

Liiketoimintamallin arviointi

Investointikehyksen hallinnoinnista vastaava EIP arvioi salkkutasolla sen liiketoimintamallin tavoitteen, jonka mukaan vieraan pääoman ehtoista välinettä pidetään hallussa, koska tämä kuvaa parhaiten sitä, miten liiketoimintaa hallinnoidaan ja tietoja toimitetaan johdolle. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa seuraavat tiedot:

—

‒ salkun ilmoitetut periaatteet ja tavoitteet ja näiden periaatteiden noudattaminen käytännössä. Huomiota kiinnitetään etenkin siihen, keskitytäänkö hallinnointistrategiassa saamaan sopimusperusteisia korkotuloja, säilyttämään tietty korkoprofiili, sovittamaan rahoitusvarojen duraatio niiden velkojen duraatioon, joilla kyseiset varat rahoitetaan, vai realisoimaan rahavirtoja myymällä rahoitusvarat;

—

‒ kuinka salkun tuloksellisuutta arvioidaan ja kuinka siitä raportoidaan investointikehyksen johdolle;

—

‒ riskit, jotka vaikuttavat liiketoimintamallin (ja sen mukaisesti hallussa pidettävien rahoitusvarojen) tuloksellisuuteen ja tapa, jolla näitä riskejä hallitaan; ja

—

‒ aiemmilla kausilla toteutuneiden myyntien toteutumistiheys, arvo ja ajoitus, näihin myynteihin johtaneet syyt sekä odotukset tulevasta myyntitoiminnasta.

Myyntitoimintaa koskevia tietoja ei kuitenkaan tarkastella erikseen, vaan osana kokonaisvaltaista arviointia siitä, miten investointikehyksen rahoitusvarojen hallinnoinnille asettama tavoite saavutetaan ja miten rahavirrat realisoidaan.

Yksinomaan pääoman ja koron maksua (”SPPI”) koskevat kriteerit

Tässä arvioinnissa ’pääomalla’ tarkoitetaan vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypää arvoa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. ’Korolla’ tarkoitetaan korvausta rahan aika-arvosta, tiettynä ajanjaksona jäljellä olevaan pääomamäärään liittyvästä luottoriskistä ja muista perustyyppiseen lainanantoon liittyvistä riskeistä ja menoista (esimerkiksi maksuvalmiusriskistä ja hallintokuluista) sekä voittomarginaalia.

Arvioitaessa, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksua, otetaan huomioon instrumentin sopimusehdot. Tähän sisältyy sen arvioiminen, sisältyykö rahoitusvaroihin kuuluvaan erään sopimusehto, joka voisi muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää siten, etteivät ne enää ole yksinomaan pääoman ja koron maksua.

Rahoitusvarat – Ennen 1. tammikuuta 2018 sovellettava periaate

Investointikehys luokitteli rahoitusvaransa johonkin seuraavista luokista:

—

‒ lainat ja muut saamiset,

—

‒ eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat,

—

‒ myytävissä olevat rahoitusvarat,

—

‒ käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Taseesta poistaminen

Investointikehys kirjaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän pois taseesta silloin, kun sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai se siirtää sopimukseen perustuvat oikeudet rahavirtojen saamiseen toiselle osapuolelle liiketoimella, jolla siirretään rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyvät riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin tai jolla investointikehys ei siirrä rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyviä riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin toiselle osapuolelle eikä pidä niitä kaikilta olennaisilta osin itsellään.

Rahoitusvaran tai rahoitusvelan taseesta poistamisen yhteydessä (liitetieto 2.4.4) yhtäältä varan tai velan kirjanpitoarvon (tai varan tai velan taseesta poistettavalle osuudelle kohdistetun kirjanpitoarvon) ja toisaalta i) saadun tai maksetun vastikkeen ja ii) muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen kumulatiivisten voittojen ja tappioiden yhteenlasketun määrän välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista oman pääoman ehtoisista sijoituksista aiheutuneita muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja kumulatiivisia voittoja ja tappioita, jotka siirretään vararahastoon ja joita ei näin kirjata tulosvaikutteisesti luovutuksen yhteydessä.

Luokittelun muutokset

Rahoitusvaroja ei luokitella uudelleen niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, paitsi sen jälkeen, kun investointikehys muuttaa rahoitusvarojen hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia.

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa tai tällaisen mahdollisuuden puuttuessa sellaisilla suotuisimmilla markkinoilla, joille investointikehyksellä on pääsy kyseisenä päivänä.

Tarvittaessa EIP määrittää investointikehyksen puolesta instrumentin käyvän arvon käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattua instrumentin hintaa. Markkinoita pidetään toimivina markkinoina, jos omaisuuserää tai velkainstrumenttia koskevia liiketoimia toteutuu niillä riittävän usein ja näiden liiketoimien volyymi on riittävän suuri, jotta hinnoittelutietoa saadaan jatkuvasti.

Jos taseeseen kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan todettavissa olevia markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Valitussa arvostusmenetelmässä otetaan huomioon kaikki sellaiset tekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon liiketoimea hinnoitellessaan.

Arvostusmenetelmänä voidaan käyttää nettonykyarvoa, diskontattuun rahavirtaan perustuvia malleja, vertailua samankaltaisiin instrumentteihin, joille on saatavissa todettavissa olevia markkinahintoja, Black-Scholes-optiohinnoittelumallia, polynomeihin perustuvia optiohinnoittelumalleja ja muita arvostusmalleja. Arvostusmenetelmissä käytettäviin oletuksiin ja tietoihin kuuluvat muun muassa riskittömät korot ja vertailukorot, diskonttokorkojen arvioinnissa käytettävät luottoriskimarginaalit, joukkovelkakirjojen ja osakkeiden hinnat, valuuttakurssit, osakkeiden ja osakeindeksien hinnat ja odotettavissa oleva hintojen volatiliteetti ja korrelaatio.

Arvostusmenetelmien tarkoituksena on tuottaa arvio käyvästä arvosta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Yleisten ja suhteellisen yksinkertaisten rahoitusinstrumenttien tapauksessa investointikehyksessä käytetään laajalti hyväksyttyjä arvostusmalleja. Näin esimerkiksi koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon määrittämisessä käytetään ainoastaan todettavissa olevia markkinatietoja ja johdon harkinnan ja arvioinnin osuus arvostuksessa on vähäistä. Todettavissa olevia hintoja ja malleja varten tarvittavia syöttötietoja on yleensä saatavilla markkinoilta silloin kun on kyse noteeratuista vieraan tai oman pääoman ehtoisista arvopapereista, pörssinoteeratuista johdannaisista ja yksinkertaisista OTC-johdannaisista, kuten koronvaihtosopimuksista. Todettavissa olevien markkinahintojen ja mallien syöttötietojen saatavuus vähentää johdon suorittaman harkinnan ja arvioinnin tarvetta ja käyvän arvon määritykseen liittyvää epävarmuutta. Todettavissa olevien markkinahintojen ja mallien syöttötietojen saatavuus vaihtelee tuotteittain ja markkinoittain, ja saatavuuteen vaikuttavat yksittäisistä tapahtumista johtuvat muutokset ja rahoitusmarkkinoilla yleisesti vallitsevat olosuhteet.

Monimutkaisempien instrumenttien tapauksessa investointikehyksessä käytetään sen omia arvostusmalleja, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Osa tai kaikki näiden mallien merkittävistä syöttötiedoista voivat olla sellaisia, etteivät ne ole todettavissa markkinoilta, vaan ne johdetaan markkinahinnoista tai -koroista tai arvioidaan oletusten perusteella. Sellaisia instrumentteja, joiden arvostuksessa käytetään merkittäviä muita kuin todettavissa olevia syöttötietoja, ovat muun muassa eräät lainat ja vakuudet, joilla ei ole toimivia markkinoita. Arvostusmalleissa, joissa käytetään merkittäviä muita kuin todettavissa olevia syöttötietoja, tarvitaan käyvän arvon määrittämisessä enemmän johdon harkintaa ja arviointia. Johdon harkintaa ja arviointia tarvitaan yleensä soveltuvan mallin valinnassa, arvioitavan rahoitusinstrumentin odotettujen vastaisten rahavirtojen määrittämisessä, vastapuolen velvoitteen laiminlyönnin tai ennenaikaisen takaisinmaksun todennäköisyyden arvioinnissa sekä soveltuvien diskonttokorkojen valinnassa.

Investointikehys määrittää käyvät arvot käyttämällä seuraavassa esitettyä käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvaa sitä, miten merkityksellisiä tiedot ovat arvonmäärityksen kannalta:

—

‒ Taso 1: identtisten instrumenttien mukauttamattomat noteeratut markkinahinnat sellaisilta toimivilta markkinoilta, joille investointikehyksellä on pääsy.

—

‒ Taso 2: muut omaisuuserästä saatavilla olevat tiedot kuin tason 1 kattamat hintanoteeraukset; nämä tiedot voidaan saada suoraan (hinnat) tai välillisesti (hinnoista johdetut tiedot). Tämä luokka sisältää sellaiset instrumentit, joiden arvo on määritetty käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattuja samankaltaisten instrumenttien markkinahintoja, tai identtisten tai samankaltaisten instrumenttien hintoja, jotka on noteerattu markkinoilla, joita ei pidetä täysin toimivina, tai muita arvonmääritysmenetelmiä, joissa kaikki merkittävät syöttötiedot saadaan suoraan tai välillisesti markkinatiedoista.

—

‒ Taso 3: muut kuin todettavissa olevat tiedot. Tämä luokka sisältää kaikki sellaiset instrumentit, joiden arvostusmenetelmä sisältää sellaisia syöttötietoja, jotka eivät perustu todettavissa oleviin tietoihin, ja joiden tapauksessa tällaisilla tiedoilla on merkittävä vaikutus instrumentin arvostuksessa. Tämä luokka sisältää sellaiset instrumentit, joiden arvo on määritetty samankaltaisten instrumenttien noteerattujen hintojen perusteella mutta joiden tapauksessa on instrumenttien välisten erojen huomioon ottamiseksi jouduttu tekemään sellaisia merkittäviä mukautuksia tai oletuksia, jotka eivät ole todettavissa.

Käyvän arvon luokitushierarkian tasolta toiselle tehdyt siirrot kirjataan investointikehyksessä tilikauden lopun tilanteen mukaisesti sille tilikaudelle, jonka aikana muutos on tapahtunut.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Arvon alentuminen – 1. tammikuuta 2018 jälkeen sovellettava periaate

IFRS 9:ssä korvataan IAS 39:ssä käytetty aiheutuneeseen tappioon perustuva malli ennakoivalla mallilla, joka perustuu odotettavissa olevaan tappioon. Tämä edellyttää harkintaa sen arvioimiseksi, mitä alla olevaa muuttujaa (maksukyvyttömyyden todennäköisyys eli PD, tappio-osuus eli LGD, maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu eli EAD) käytetään arvioitaessa sitä, miten taloudellisten ja muiden tekijöiden muutokset vaikuttavat odotettavissa oleviin luottotappioihin, jotka määritetään käyttämällä todennäköisyyksillä painotettua määrää.

Uutta arvonalentumismallia sovelletaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin, vakuussopimuksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin.

Tappioita koskevien vähennyserien arvostaminen perustuu IFRS 9:n mukaan jompaankumpaan seuraavista:

—

‒ Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot: nämä ovat tilinpäätöspäivän jälkeisellä 12 kuukauden jaksolla mahdollisista laiminlyöntitapahtumista aiheutuvia odotettavissa olevia luottotappioita; ja

—

‒ Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot: nämä ovat rahoitusinstrumentin koko odotettavissa olevana voimassaoloaikana kaikista mahdollisista laiminlyöntitapahtumista aiheutuvia odotettavissa olevia luottotappioita.

Standardissa IFRS 9 määritetään kolmivaiheinen arvonalentumisen malli, joka perustuu luoton laadun muutoksiin alkuperäisen kirjaamispäivän jälkeen. Rahoitusinstrumentit luokitellaan vaiheeseen 1 lukuun ottamatta sellaisia instrumentteja, joihin liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Tämä tarkoittaa kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tietoja ja analyyseja, jotka perustuvat pankin asiantuntemukseen, tulevaisuuteen suuntautuva informaatio mukaan luettuna.

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat ovat rahoitusvaroja, jotka luokitellaan heti alkuperäisen kirjaamisen ajankohdasta lähtien vaiheessa 3 oleviksi rahoitusvaroiksi. Ostettujen tai alun perin myönnettyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvarojen osalta alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kertyneet koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden kumulatiiviset muutokset kirjataan yli- tai alijäämää osoittavaan laskelmaan.

Investointikehyksen arvio vaiheesta perustuu vaiheittaiseen menetelmään, joka on luottoriskiä koskevien ohjeiden ja rahoitusseurantaa koskevien ohjeiden ja menettelyiden mukainen ja kattaa erityisesti tarkkailulistan, sisäisen luokituksen ja maksurästit.

Jos luottoriski on lisääntynyt merkittävästi, rahoitusinstrumentti siirretään vaiheeseen 2, mutta sen arvon ei vielä katsota alentuneen luottoriskin johdosta. Jos rahoitusinstrumentin arvo on alentunut luottoriskin johdosta, rahoitusinstrumentti siirretään vaiheeseen 3.

Vaiheen 3 vastuiden tunnistamiseksi investointikehys määrittää, onko olemassa objektiivista näyttöä laiminlyöntitapahtumasta. Rahoitusvaroihin kuuluvaan erään liittyvän suorituksen katsotaan olevan laiminlyöty, kun on todennäköistä, ettei velallinen maksa luottovelvoitteitaan täysimääräisesti investointikehykselle ilman, että investointikehys turvautuu toimiin, tai velallisen olennaisen luottovelvoitteen hoitoon liittyvä maksusuoritus investointikehykselle on ollut erääntyneenä yli 90 päivää.

Tässä suhteessa rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon katsotaan alentuneen, kun katsotaan todennäköiseksi, ettei investointikehys pysty perimään lainattuja tai arvoltaan vastaavia varoja kokonaisuudessaan alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Yksittäisten luottoriskien arviointi perustuu velallisen ominaispiirteisiin, yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, resursseihin ja maksurekisteritietoihin, mahdollisuuksiin saada tukea taloudellisesti vastuussa olevilta vakuuden antajilta ja soveltuvin osin mahdollisen vakuuden realisointiarvoon.

Kaikkia saamisia, joiden arvo on alentunut, tarkastellaan uudelleen ja analysoidaan vähintään puolen vuoden välein. Myöhemmät odotettujen vastaisten rahavirtojen määrien ja ajankohtien muutokset aiempiin arvioihin verrattuna aiheuttavat muutoksen luottotappioita koskevassa varauksessa, ja ne kirjataan kuluksi tai tuotoksi tuloslaskelmaan. Arvonalennusta koskeva varaus peruutetaan vain, jos luoton laatu on parantunut siten, että on kohtuullinen varmuus pääoman ja koron perimisestä ajoissa lainasaamissopimuksen alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Luottotappio kirjataan, kun todetaan, ettei saamista voida periä takaisin kokonaan tai osittain, tai kun se on annettu anteeksi. Luottotappiot kirjataan aiemmin tehtyjä arvonalennusvarauksia vastaan tai suoraan tulolaskelmaan, ja ne vähentävät saamisen pääomamäärää. Aiemmin kokonaan kuluiksi kirjattujen määrien osittaiset tai täysimääräiset takaisinperinnät merkitään tuotoksi tuloslaskelmaan.

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvostaminen – tiedot, oletukset ja menetelmät

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita käytetään arvostettaessa vaiheen 2 ja vaiheen 3 omaisuuseriä, kun taas vaiheen 1 omaisuuserien arvostamisessa käytetään seuraavien 12 kuukauden aikana odotettavissa olevia luottotappioita.

Odotettavissa olevat luottotappiot on laskettu seuraavien muuttujien perusteella:

—

‒ maksukyvyttömyyden todennäköisyys

—

‒ tappio-osuus

—

‒ maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu.

Maksukyvyttömyyden todennäköisyydellä tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että vastapuoli laiminlyö taloudellisen velvoitteensa joko seuraavien 12 kuukauden aikana tai velvoitteen koko jäljellä olevan voimassaolon aikana. Maksukyvyttömyyden todennäköisyys arvioidaan tiettynä ajankohtana, joka lasketaan tilastollisten luokitusmallien perusteella, ja käyttämällä eri vastapuoli- ja vastuuryhmiä varten räätälöityjä luokitusvälineitä.

Luokitukset ovat tärkein lähde, kun määritetään vastuita koskevan maksukyvyttömyyden todennäköisyyden aikarakennetta. EIP kerää velvoitteiden täyttämiseen ja laiminlyöntiin liittyviä tietoja investointikehyksen luottoriskeistä. Kerätyt tiedot jaotellaan toimialan ja alueen tyypin mukaan. Homogeenisesti luottosykleihin reagoivia eri toimialoja ja alueita analysoidaan yhdessä.

EIP käyttää tilastollisia malleja analysoidessaan kerättyjä tietoja ja laatiessaan arvioita vastuiden koko voimassaoloajan maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä (lifetime PD) vastuun jäljellä olevalta voimassaoloajalta sekä siitä, miten näiden todennäköisyyksien odotetaan muuttuvan ajan mittaan.

Tappio-osuus kuvaa EIP:n odottamaa vastapuolen laiminlyömästä vastuusta aiheutuvan tappion suhdetta laiminlyöntiajankohtana jäljellä olevaan määrään. Tappio-osuus voidaan määritellä myös muodossa ”1–palautusaste”. Tappio-osuusestimaatit määritetään lähinnä maantieteellisesti ja vastapuolen tyypin mukaan, ja tärkeimpiä vastuuryhmiä on viisi: valtiot, julkiset laitokset, rahoituslaitokset sekä yritys- ja hankerahoitus. Tappio-osuusarvoja voidaan oikaista vastuun tuote- ja sopimuskohtaisten ominaisuuksien perusteella.

EIP sisällyttää tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja sekä arviointiinsa siitä, onko instrumentin luottoriski lisääntynyt huomattavasti sen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, että odotettavissa olevien luottotappioiden arvostukseen.

Arvon alentuminen – ennen 1. tammikuuta 2018 sovellettava periaate

Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman (tappion synnyttävä tapahtuma) seurauksena ja kyseisellä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin. Näytöksi arvon alentumisesta voidaan katsoa muun muassa seuraavat: tiedot velallista tai velallisten ryhmää kohdanneista merkittävistä talousvaikeuksista tai korkojen tai pääoman takaisinmaksun laiminlyönnistä tai konkurssin tai muun taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyyden kasvu. Arvon alentumista voidaan epäillä myös silloin kun arvioidut vastaiset rahavirrat pienentyvät käytettävissä olevien tietojen mukaan huomattavasti esimerkiksi maksurästien kasvun tai maksulaiminlyönteihin yhteydessä olevien taloudellisten olosuhteiden vuoksi.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaan lainakantaan tehdään varainhoitovuoden lopussa arvonalennus, kun voidaan objektiivisesti osoittaa, että on olemassa riski siitä, että lainattuja tai arvoltaan vastaavia varoja ei osittain tai kokonaisuudessaan saada takaisin alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Jos voidaan objektiivisesti osoittaa, että omaisuuserän arvo on alentunut, tappion määrä lasketaan vähentämällä omaisuuserän kirjanpitoarvosta arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan vähennystilin kautta, ja tappion määrä kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan. Alennetulle kirjanpitoarvolle kertyy edelleen korkoa omaisuuserän efektiivisen korkokannan mukaan. Lainan määrä sekä siihen liittyvä varaus poistetaan kirjanpidosta, kun takaisinperinnän ei oleteta enää olevan käytännössä mahdollista. Jos alkuperäisen arvonalentumistappion määrä kasvaa tai pienenee arvonalentumiskirjauksen jälkeisinä vuosina jonkin tapahtuman seurauksena, aiemmin kirjattua arvonalentumistappiota suurennetaan tai pienennetään vähennystilin kautta.

Investointikehyksen kirjanpidossa luottoriskiarviot tehdään operaatiokohtaisesti, minkä vuoksi yleistä arvonalennusta ei ole tarpeen tehdä.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että sijoituksen arvo on alentunut. Objektiivisena näyttönä voidaan pitää esimerkiksi sijoituksen käyvän arvon huomattavaa tai pitkäaikaista alentumista alle hankintamenon. Jos arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä, kumulatiivinen tappio (joka määritetään vähentämällä hankintamenosta käypä arvo ja mahdollinen sijoituksesta yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan aiemmin kirjattu arvonalentumistappio) poistetaan rahoittajien varoista ja kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappioita ei peruuteta yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman kautta; niiden käyvän arvon kasvu, joka tapahtuu arvonalentumiskirjauksen jälkeen, merkitään suoraan rahoittajien varoihin.

EIP:n riskienhallintatoiminto tarkistaa vähintään kerran vuodessa, onko rahoitusvarojen arvo alentunut. Tarkistuksen perusteella tehdään oikaisuja, joihin kuuluvat mm. diskonttauksen purkaminen yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa omaisuuserän vaikutusaikana sekä kaikki alkuperäisen arvonalennuksen uudelleenarviointiin liittyvät oikaisut.

2.4.2.1   Käteisvarat ja muut rahavarat

Investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät käyttötilit ja sellaiset lyhytaikaiset talletukset ja yritystodistukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. Käteisvarat ja muut rahavarat kirjataan taseessa jaksotettuun hankintamenoon arvostettuina.

2.4.2.2   Rahoitusvarat

Rahoitusvarat esitettiin eräpäivään asti pidettävinä rahoitusvaroina investointikehyksen tilinpäätöslaskelmissa 31. joulukuuta 2017.

Rahoitusvarat muodostuvat noteeratuista ja noteeraamattomista joukkovelkakirjoista, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti, ja yritystodistuksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli kolme kuukautta, ja näin ollen ne luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi.

Tällaiset joukkovelkakirjat ja yritystodistukset arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka on käypä arvo, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa olevat transaktiokulut. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

2.4.2.3   Lainat ja ennakkomaksut

Lainat ja ennakkomaksut esitettiin lainoina ja muina saamisina investointikehyksen tilinpäätöslaskelmissa 31. joulukuuta 2017, ja ne arvostettiin jaksotettuun hankintamenoon.

Lainoja ja ennakkomaksuja ovat muun muassa:

—

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

—

pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut.

Investointikehyksestä myönnetyt lainat kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään velalliselle. Lainojen nostamattomat osat kirjataan taseen ulkopuolisina erinä nimellisarvoonsa.

SPPI-testin läpäisevät lainat kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä (kehyksestä maksettu nettomäärä) eli lainaa vastaavien rahavarojen käypään arvoon, johon sisältyvät kaikki transaktiokulut. Tämän jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Lainat, jotka eivät täytä SPPI-kriteeriä, arvostetaan pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Käytetty käyvän arvon määrittämismenetelmä perustuu diskontattuun rahavirtaan perustuvaan menetelmään.

2.4.2.4   Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit esitettiin myytävissä olevina rahoitusvaroina investointikehyksen tilinpäätöslaskelmissa 31. joulukuuta 2017.

Investointikehyksessä on kahdentyyppisiä oman pääoman ehtoisia sijoituksia: i) suoria oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja ii) pääomasijoitusrahastoja. Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit kirjataan alun perin käypään arvoon, johon on lisätty transaktiokulut. Käyvän arvon myöhemmät muutokset, kuten ulkomaan valuutan muuntamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot, kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulosta koskevaan kohtaan.

Jos noteeraamattomien sijoitusten käypää arvoa ei saada toimivilta markkinoilta, käypä arvo määritetään käyttämällä yleisesti tunnustettuja arvostusmenetelmiä (liitetieto 4.2.1).

Investointikehyksen hankkimat pääomaosuudet ovat pääasiassa sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Alalla noudatettavan käytännön mukaisesti tällaiset sijoitukset ovat yleensä useiden sijoittajien yhdessä tekemiä sijoituksia, joten yksikään sijoittajista ei voi yksin vaikuttaa rahaston päivittäisiin toimintoihin tai sen sijoitustoimintaan. Tämän vuoksi sijoittajan jäsenyys tällaisen rahaston hallintoelimessä ei periaatteessa merkitse sitä, että kyseinen sijoittaja voi vaikuttaa rahaston jokapäiväisiin toimintoihin. Lisäksi pääomasijoitusrahastoon sijoittavat yksittäiset sijoittajat eivät määrää rahaston toimintapolitiikasta, johon kuuluu mm. osinkojen tai muiden varojen jakopolitiikka. Tällaiset päätökset tekee yleensä rahaston johto osuudenomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään rahaston johdon ja kaikkien osuudenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimus myös yleensä estää yksittäisiä sijoittajia toteuttamasta rahaston kanssa luonteeltaan olennaisia kahdenvälisiä liiketoimia, vaihtamasta rahaston kanssa johtohenkilöitä tai saamasta erityisoikeutta käyttää olennaisen tärkeitä teknisiä tietoja. Investointikehyksen sijoitukset tehdään edellä kuvatun alan yleisen käytännön mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei investointikehyksellä ole standardeissa IFRS 10 ja IAS 28 tarkoitetussa merkityksessä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisiin sijoituksiin, myöskään silloin kun on kyse sijoituksista, joiden äänioikeuksista investointikehyksellä on yli 20 prosenttia.

2.4.3.   Vakuudet

Vakuussopimukset ovat sopimuksia, joiden nojalla investointikehyksestä on suoritettava määrättyjä maksuja vakuuden saajalle syntyvän tappion korvaamiseksi silloin, kun määrätty velallinen laiminlyö maksun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin ehtojen mukaisena eräpäivänä.

Voimassa olevien sääntöjen mukaan nämä vakuudet eivät täytä vakuutussopimuksen määritelmää (IFRS 4 Vakuutussopimukset).

1. tammikuuta 2018 jälkeen sovellettava periaate

Vakuudet kirjataan IFRS 9:n ”Rahoitusinstrumentit” mukaisesti joko ”johdannaisina” tai ”takauksina” niiden kyseisessä standardissa määriteltyjen piirteiden ja ominaisuuksien mukaisesti.

Periaatteet, joiden mukaisesti johdannaisia käsitellään tilinpäätöksessä, on esitetty liitetiedossa 2.4.5.

Vakuudet kirjataan alun perin taseeseen kohtaan ”Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset” käypään arvoon, johon lisätään vakuuksien myöntämisestä suoraan johtuvat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana maksuvelvollisuus vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettonykyarvoa (NPV) ja alkuperäistä odotettua tappiota.

Vakuudet merkitään alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista:

—

– IFRS 9:n mukaisesti määritetyn tappioita koskevan vähennyserän määrä; ja

—

– alun perin kirjattu palkkio, josta vähennetään IFRS 15:n periaatteiden mukaisesti kirjatut tulot.

Muut vakuuksiin liittyvän nettovelan lisäykset tai vähenemiset (arvostettuna IFRS 9:n mukaisesti) kuin vakuuksiin perustuvien maksuvaatimusten maksaminen kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kohtaan ”Vakuuksiin liittyvien varausten muutos”.

Saadut vakuuspalkkiot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kohtaan ”Palkkiotuotot” IFRS 15:n mukaisen jaksotusaikataulun mukaisesti vakuuden voimassaoloaikana.

Lisäksi kun vakuussopimus allekirjoitetaan, se esitetään investointikehyksen ehdollisena velkana, ja kun vakuus otetaan käyttöön, se esitetään investointikehyksen sitoumuksena.

Ennen 1. tammikuuta 2018 sovellettava periaate

Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana vakuudet kirjataan käypään arvoon, joka vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettonykyarvoa (NPV) ja alkuperäistä odotettua tappiota. Laskenta suoritetaan kunkin liiketoimen aloituspäivänä, ja arvo kirjataan taseessa muihin varoihin tai muihin velkoihin kuuluviin vakuuksiin.

Vakuuksia koskevat investointikehyksen vastuut merkitään alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista:

—

alun perin kirjattu määrä, josta on tarvittaessa vähennetty IAS 18:n (Tuotot) mukaisesti kirjattavat kertyneet jaksotukset; ja

—

IAS 37:n (Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat) mukainen paras arvio määrästä, joka on maksettava vakuuteen perustuvan senhetkisen taloudellisen velvoitteen täyttämiseksi.

Paras arvio tässä tarkoitetusta määrästä määritetään IAS 37:n mukaisesti. Vakuuksiin liittyvät varaukset vastaavat velvoitteen täyttämisestä aiheutuvia kuluja eli odotettua tappiota, jota koskeva arvio perustuu kaikkiin tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin tekijöihin ja tietoihin.

Kun IAS 39:n mukaisesti arvostettu vakuus poistetaan taseesta ja käsitellään IAS 37:n mukaisesti, sen arvo, joka oli kirjattuna muihin velkoihin, siirretään taseen kohtaan ”Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset”.

Vakuuksiin liittyvät varaukset (jotka on arvostettu IAS 37:n mukaisesti) kirjataan investointikehyksen yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kohtaan ”Vakuuksiin liittyvien varausten muutos”.

2.4.4.   Rahoitusvelat (muut kuin johdannaissopimukset)

Luokittelu ja arvostus

Rahoitusvelat – 1. tammikuuta 2018 jälkeen sovellettava periaate

Rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lukuun ottamatta kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvelkojen määritelmän täyttäviä rahoitusvelkoja (esimerkiksi johdannaisvelat).

IFRS 9:ssä säilytetään pääosin IAS 39:n nykyiset vaatimukset rahoitusvelkojen luokittelusta, ja investointikehyksen rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon IAS 39:n ja IFRS 9:n mukaisesti.

Rahoitusvelat – ennen 1. tammikuuta 2018 sovellettava periaate

Investointikehys luokitteli rahoitusvelkansa johonkin seuraavista luokista:

—

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat,

—

käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat, ja tämän luokan sisällä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat.

Taseesta poistaminen

Investointikehys poistaa rahoitusvelan taseesta, kun sen sopimusvelvoitteet on täytetty tai kumottu tai niiden voimassaoloaika on päättynyt.

2.4.5.   Johdannaissopimukset

Johdannaissopimuksiin kuuluu valuutanvaihtosopimuksia, valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia, lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia (valuuttaswapit) ja koronvaihtosopimuksia.

Johdannaissopimukset kirjataan alun perin kaupantekopäivän arvon mukaan.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Näin voidaan tasata valuuttakurssivaihtelujen vaikutuksia.

Kaikki johdannaissopimukset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon ja esitetään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksina. Käyvän arvon määrittäminen perustuu lähinnä diskontattua kassavirtaa koskeviin malleihin, optioiden hinnoittelumalleihin sekä kolmansien antamiin hintatarjouksiin.

Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon varoiksi silloin, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi silloin, kun niiden käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman kohtaan ”Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos”.

Kytketyt johdannaiset on IFRS 9:n pääsopimuksesta erottamista koskevien vaatimusten mukaisesti eliminoitu rahoitusvaroista tai -veloista ja siten hybridisopimusta kohdellaan kokonaisuutena sen luokittelemiseksi rahoitusvaroihin tai -velkoihin.

2.4.6.   Rahoitusosuudet

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kirjataan taseessa saamisiksi. Kirjauspäivä on sen neuvoston päätöksen antamispäivä, jossa vahvistetaan investointikehyksen osalta jäsenvaltioiden maksettavaksi tulevat rahoitusosuudet.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet täyttävät seuraavat edellytykset, ja ne luokitellaan sen vuoksi omaksi pääomaksi:

—

‒ rahoitusosuuksia koskevan sopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on valtuudet päättää investointikehyksen nettovarojen käytöstä, jos investointikehys likvidoidaan

—

‒ rahoitusosuudet kuuluvat instrumenttiluokkaan, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa

—

‒ kaikilla rahoitusinstrumenteilla luokassa, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa, on samanlaiset ominaisuudet

—

‒ rahoitusinstrumentti ei sisällä ominaisuuksia, jotka edellyttäisivät sen luokittelemista velaksi ja

—

‒ instrumentista aiheutuvat instrumentin voimassaoloaikana odotettavissa olevat kokonaisrahavirrat perustuvat olennaisilta osin investointikehyksen voittoon tai tappioon, taseeseen merkityn nettovarallisuuden muutokseen tai investointikehyksen tilinpäätökseen merkityn tai merkitsemättömän nettovarallisuuden käyvän arvon muutokseen instrumentin voimassaoloaikana.

Rahoitusosuudet luokitellaan ja arvostetaan tilinpäätöslaskelmissa jaksotettuun hankintamenoon.

2.4.7.   Korkotuotot ja vastaavat tuotot

Investointikehyksen varoista myönnettävistä lainoista saatavat korot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan (”Korkotuotot ja vastaavat tuotot”) ja taseeseen (”Lainat ja ennakkomaksut”) suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Jos lainan kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisen takia, korkotuotot kirjataan soveltamalla alkuperäistä efektiivistä korkokantaa uuteen kirjanpitoarvoon.

Ostetuista tai alun perin myönnetyistä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneista lainoista saatavat korot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan (”Korkotuotot ja vastaavat tuotot”) ja taseeseen (”Lainat ja ennakkomaksut”) suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi.

Luotonvarauspalkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti lainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä ajanjaksolla käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, ja ne esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa korkotuotoissa ja vastaavissa tuotoissa.

2.4.8.   Korkotuet ja tekninen apu

Investointikehyksen toimintaan kuuluu myös korkotukien ja teknisen avun hallinnointi jäsenvaltioiden lukuun.

Se osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joka osoitetaan korkotukien ja teknisen avun maksamiseen, ei sisälly investointikehyksessä rahoittajien varoihin, vaan se katsotaan velaksi kolmansille. Varat maksetaan investointikehyksestä lopullisille tuensaajille, minkä jälkeen ne vähennetään veloista kolmansille.

Jos kaikkia korkotukiin ja tekniseen apuun maksettuja määriä ei ole myönnetty kokonaan, ne luokitellaan uudelleen rahoitusosuuksiksi investointikehykseen.

2.4.9.   Käteisvarojen ja muiden rahavarojen korkotuotot

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen tuottamat korot kirjataan investointikehyksen yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan suoriteperusteisesti.

2.4.10.   Palkkiot ja osingot

Palkkiot, jotka saadaan tiettynä ajanjaksona suoritetuista palveluista, kirjataan tuloksi palvelun toimitushetkellä, kun taas palkkiot, jotka saadaan merkittävän toimenpiteen toteutushetkellä, kirjataan tuloksi kun merkittävä toimenpide on toteutettu. Palkkiot esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa kohdassa ”Palkkiotuotot”.

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden tuottamat osingot kirjataan niiden saantihetkellä, ja ne esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa kohdassa ”Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden realisoituneet nettovoitot”.

2.4.11.   Verotus

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että varat, tulot ja muu unionin toimielinten omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.

2.5.    Siirtymävaiheessa esitettävät tiedot

Seuraavassa taulukossa esitetään IAS 39:n mukaiset alkuperäiset arvostusryhmät ja IFRS 9:n mukaiset uudet arvostusryhmät investointikehyksen varojen ja velkojen osalta 1. tammikuuta 2018.

tuhansina euroina

VARAT

Tase31. joulukuuta 2017

Arvostusryhmä IAS 39

Nettokirjanpitoarvo

Arvostusryhmä IFRS 9

Nettokirjanpitoarvo Tase

1. tammikuuta 2018 lähtien

1.

Käteisvarat ja muut rahavarat

Lainat ja muut saamiset

549 101

Jaksotettu hankintameno

549 101

1.

Käteisvarat ja muut rahavarat

2.

Saamiset rahoitusosuuksista

Lainat ja muut saamiset

150 000

Jaksotettu hankintameno

150 000

2.

Saamiset rahoitusosuuksista

3.

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat

Eräpäivään asti pidettävät

144 382

Jaksotettu hankintameno

144 382

3.

Rahoitusvarat

4.

Johdannaissopimukset

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon

12 521

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon

12 521

4.

Johdannaissopimukset

5.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset

1 666 725

Jaksotettu hankintameno

1 615 589

5.

Lainat ja ennakkomaksut

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon

1 422

6.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat

497 539

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon

497 539

6.

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

7.

Muut varat

Lainat ja muut saamiset

4 385

Jaksotettu hankintameno

4 385

7.

Muut varat

Varat yhteensä

 

3 024 653

 

2 974 939

Varat yhteensä


tuhansina euroina

VELAT

31. joulukuuta 2017

Arvostusryhmä IAS 39

Nettokirjanpitoarvo

Arvostusryhmä IFRS 9

Nettokirjanpitoarvo

1. tammikuuta 2018 lähtien

8.

Johdannaissopimukset

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon

1 153

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon

1 153

8.

Johdannaissopimukset

9.

Tuloennakot

Jaksotettu hankintameno

25 802

Jaksotettu hankintameno

25 802

9.

Tuloennakot

10.

Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset

Vakuudet

484

Vakuudet

484

10.

Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset

11.

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

Jaksotettu hankintameno

—

Jaksotettu hankintameno

4 156

11.

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

12.

Velat kolmansille

Jaksotettu hankintameno

157 285

Jaksotettu hankintameno

157 285

12.

Velat kolmansille

13.

Muut velat

Jaksotettu hankintameno

2 462

Jaksotettu hankintameno

2 462

13.

Muut velat

Velat yhteensä

 

187 186

 

191 342

Velat yhteensä

14.

Rahoittajien varat

 

 

 

 

14.

Rahoittajien varat

13.1.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty

 

2 517 000

 

2 517 000

13.1.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty

13.2.

Käyvän arvon rahasto

 

125 816

 

—

13.2.

Käyvän arvon rahasto

13.3.

Kertyneet voittovarat

 

194 651

 

266 597

13.3.

Kertyneet voittovarat

Velat ja oma pääoma yhteensä

 

3 024 653

 

2 974 939

Velat ja oma pääoma yhteensä

Seuraavassa taulukossa täsmäytetään investointikehyksen varojen ja velkojen kirjanpitoarvot niiden aiemmista IAS 39:n mukaisista arvostusryhmistä niiden uusiin arvostusryhmiin 1. tammikuuta 2018 tapahtuneen IFRS 9:ään siirtymisen jälkeen.

tuhansina euroina

RAHOITUSVARAT

IAS 39:n mukainen kirjanpitoarvo 31.12.2017

Uudelleenluokittelut

Uudelleenarvostukset

IFRS 9:n mukainen kirjanpitoarvo 1.1.2018

Jaksotettu hankintameno

 

 

 

 

1.

Käteisvarat ja muut rahavarat

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan ja loppusaldo IFRS 9:n mukaan

549 101

—

—

549 101

2.

Saamiset rahoitusosuuksista

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan ja loppusaldo IFRS 9:n mukaan

150 000

—

—

150 000

3.

Rahoitusvarat

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan ja loppusaldo IFRS 9:n mukaan

144 382

—

—

144 382

4.

Johdannaissopimukset

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan ja loppusaldo IFRS 9:n mukaan

12 521

—

—

12 521

5.

Lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan

1 666 725

—

—

1 666 725

Siirto jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi

—

–1 422

—

–1 422

Uudelleenarvostus: odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä

—

—

–49 714

–49 714

Loppusaldo IFRS 9:n mukaan

1 666 725

–1 422

–49 714

1 615 589

7.

Muut varat

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan ja loppusaldo IFRS 9:n mukaan

4 385

—

—

4 385

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

2 527 114

–1 422

–49 714

2 475 978


tuhansina euroina

 

IAS 39:n mukainen kirjanpitoarvo 31.12.2017

Uudelleenluokittelut

Uudelleenarvostukset

IFRS 9:n mukainen kirjanpitoarvo 1.1.2018

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat / myytävissä olevat

 

 

 

 

6.

 Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan

497 539

—

—

497 539

Siirto myytävissä olevasta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi

—

– 497 539

—

– 497 539

Loppusaldo IFRS 9:n mukaan

497 539

– 497 539

—

—

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

497 539

– 497 539

—

—

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon arvostetut

 

 

 

 

5.

 Lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan

—

—

—

—

Siirto jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi

—

1 422

—

1 422

Uudelleenarvostus: odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä

—

—

—

—

Loppusaldo IFRS 9:n mukaan

—

1 422

—

1 422

6.

 Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan

—

—

—

—

Siirto myytävissä olevasta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi

—

497 539

—

497 539

Loppusaldo IFRS 9:n mukaan

—

497 539

—

497 539

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

—

498 961

—

498 961

Rahoitusvarat yhteensä

3 024 653

—

–49 714

2 974 939


tuhansina euroina

RAHOITUSVELAT

IAS 39:n mukainen kirjanpitoarvo 31.12.2017

Uudelleenluokittelut

Uudelleenarvostukset

IFRS 9:n mukainen kirjanpitoarvo

1.1.2018

Jaksotettu hankintameno

 

 

 

 

9.

 Tuloennakot

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan ja loppusaldo IFRS 9:n mukaan

25 802

—

—

25 802

10.

 Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan

—

—

—

 

Odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän uudelleenarvostus

—

—

4 156

4 156

Loppusaldo IFRS 9:n mukaan

 

—

4 156

4 156

11.

 Velat kolmansille

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan ja loppusaldo IFRS 9:n mukaan

157 285

—

—

157 285

12.

 Muut velat

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan ja loppusaldo IFRS 9:n mukaan

2 462

—

—

2 462

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä

185 549

—

4 156

189 705

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon arvostetut

 

 

 

 

13.

 Johdannaissopimukset

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan ja loppusaldo IFRS 9:n mukaan

1 153

—

—

1 153

14.

 Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset

 

 

 

 

Alkusaldo IAS 39:n mukaan ja loppusaldo IFRS 9:n mukaan

484

—

—

484

Odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän uudelleenarvostus

—

—

—

—

Loppusaldo IFRS 9:n mukaan

484

—

—

484

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat yhteensä

1 637

—

—

1 637

Rahoitusvelat yhteensä

187 186

—

4 156

191 342

Seuraavassa taulukossa analysoidaan IFRS 9:ään siirtymisen vaikutusta investointikehyksen rahoittajien varoihin 1. tammikuuta 2018. Vaikutus koskee käyvän arvon rahastoa. Rahoittajien varojen muihin osatekijöihin ei kohdistu vaikutuksia.

tuhansina euroina

Käyvän arvon rahasto

Loppusaldo IAS 39:n mukaan (31. joulukuuta 2017)

125 816

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden uudelleenluokittelu myytävissä olevista käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi

– 125 816

Alkusaldo IFRS 9:n mukaan (1. tammikuuta 2018)

—

 

Kertyneet voittovarat

Loppusaldo IAS 39:n mukaan (31. joulukuuta 2017)

194 651

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden uudelleenluokittelu myytävissä olevista käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi

125 816

Odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaaminen IFRS 9:n mukaisesti (lainat ja ennakkomaksut)

–49 712

Varausten kirjaaminen IFRS 9:n mukaisesti (lainasitoumukset)

–4 156

Alkusaldo IFRS 9:n mukaan (1. tammikuuta 2018)

266 599

IFRS 9:n käyttöönotosta johtuvat oman pääoman muutokset yhteensä

–53 868

Seuraavassa taulukossa täsmäytetään IAS 39:n mukaisesti arvostetun arvonalentumisvarauksen loppusaldo uuteen IFRS 9:n mukaisesti arvostettuun arvonalentumista koskevaan vähennyserään:

tuhansina euroina

 

1.1.2018

31.12.2017

tuhansina euroina

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita koskeva arvonalentumisvähennys (vaihe 1)

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta (vaihe 2)

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta (vaihe 3)

Yhteensä

Yhteensä

1.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat käteisvarat ja muut rahavarat IAS 39:n mukaisesti ja IFRS 9:n mukaisesti

—

—

—

—

—

2.

Rahoitusvarat

—

—

—

—

—

3.1.

Taseeseen kirjatut lainat ja ennakkomaksut

19 738

29 976

113 255

162 969

113 255

3.2.

Taseen ulkopuoliset lainasitoumukset

1 993

2 163

—

4 156

—

4.

Tehdyt vakuussopimukset

—

484

—

484

484

Yhteensä

21 731

32 623

113 255

167 609

113 739

3.   Riskienhallinta

Tässä liitetiedossa esitetään tiedot investointikehykseen kohdistuvista luotto- ja rahoitusriskeistä ja etenkin rahoitusinstrumenttien käyttöön liittyvistä ensisijaisista riskeistä sekä siitä, miten investointikehyksessä hallitaan ja valvotaan näitä riskejä. Investointikehyksen luotto- ja rahoitusriskeihin kuuluvat seuraavat:

—

luottoriski – asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappioriski, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin; sisältää myös selvitysriskin

—

likviditeettiriski – riski siitä, että yhteisö ei pysty rahoittamaan varojen lisääntymistä ja suorittamaan velvoitteitaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät ilman, että tästä aiheutuu kestämättömiä tappioita

—

markkinariski – riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen tai valuuttakurssien, muutos vaikuttaa yhteisön hallussa pitämistään rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai kyseisten rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.1.    Riskienhallinnan järjestäminen

EIP mukauttaa riskienhallintaansa jatkuvasti.

Riippumattomana yksikkönä toimiva EIP:n riskienhallinta määrittää investointikehykseen kohdistuvat riskit, arvioi ja seuraa niitä sekä raportoi niistä. Toimintamallissa, joka perustuu tehtävien eriyttämisen periaatteeseen, riskienhallinta on front office ‒toiminnoista riippumaton toiminto. EIP:ssä riskienhallinnasta vastaava pääjohtaja raportoi riskienhallinnasta vastaavalle varapääjohtajalle, joka valvoo EIP:n hallitukselle ja hallintoneuvostolle tarkoitettua riskejä koskevaa raportointia.

3.2.    Luottoriski

Luottoriski on asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappion mahdollisuus, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin. Se sisältää myös selvitysriskin.

3.2.1.   Luottoriskipolitiikka

Lainojen vastapuolten luottokelpoisuusanalyysia tehdessään EIP arvioi luottoriskin ja odotetun tappion määrittääkseen riskin määrän ja hinnoitellakseen sen. EIP on kehittänyt sisäisen luottoluokitusmenetelmän, jonka avulla se voi antaa luotonantonsa kannalta merkityksellisille vastapuolina oleville lainansaajille ja vakuuden antajille sisäisen luottoluokituksen. Menetelmä perustuu kutakin pääasiallista vastapuolityyppiä (yritykset, pankit, julkisyhteisöt jne.) varten erikseen suunniteltuihin pisteytyslomakkeisiin. Kaikki sellaiset vastapuolet, joilla on olennaista merkitystä tietyn transaktion luottoprofiilin kannalta, luokitellaan sisäisiin luottoluokkiin käyttämällä asianomaiseen vastapuolityyppiin sovellettavaa sisäistä luottoluokitusmenetelmää. Luokittelussa otetaan huomioon pankkialan paras käytäntö ja Basel II -sääntelyssä (International Capital Accord) vahvistetut periaatteet. Kullekin vastapuolelle annetaan sisäinen luottoluokitus, joka vastaa sen velvoitteiden laiminlyöntitodennäköisyyttä kuvaavaa ulkomaanvaluuttaista luottoluokitusta, sen jälkeen kun vastapuolen liiketoiminta- ja rahoitusriskiprofiili ja toimintaolosuhteisiin liittyvä maariski on arvioitu perusteellisesti.

Hankerahoituksen ja muiden strukturoitujen osittain vakuudellisten operaatioiden luottoluokittelussa käytetään kulloinkin kyseeseen tulevan alan tarpeisiin soveltuvia luottoriskin arviointivälineitä, joissa keskitytään saatavilla olevaan rahavirtaan ja velanhoitokykyyn. Näihin välineisiin kuuluvat muun muassa hankkeiden sopimuspuitteiden analysointi, vastapuolten analysointi ja rahavirtasimulaatiot. Kullekin hankkeelle annetaan sisäinen riskiluokitus samaan tapaan kuin yrityksille ja rahoituslaitoksille.

Kaikkia sisäisiä luokituksia seurataan laina-aikana ja niitä päivitetään säännöllisesti.

Kaikkiin muihin kuin valtion operaatioihin (tai tällaisiin rinnastettavissa oleviin tai muihin kuin valtion takaamiin operaatioihin) sovelletaan transaktion suuruuteen ja vastapuolen kokoon liittyviä rajoja. Vastapuolia koskevat riskirajat asetetaan tarvittaessa konsernitasolla. Tällaiset rajat perustuvat yleensä esimerkiksi vastapuolten omiin varoihin.

Vähentääkseen luottoriskiä EIP käyttää tarvittaessa ja tapauskohtaisesti seuraavia lisävakuusjärjestelyjä:

—

vastapuoliin tai hankkeisiin liittyvät esinevakuudet (kuten osakepantti, omaisuuserää koskeva pantti, oikeuksien luovutus, saamisia koskeva pantti) ja/tai

—

takuut, joiden antajina ovat yleensä rahoitettavan hankkeen toteuttajat (suoritustakuu, first demand -takuu), tai pankkitakuut.

Investointikehyksessä ei käytetä luottojohdannaisia luottoriskin vähentämiseen.

3.2.2.   Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä ilman vakuuksia ja lisävakuusjärjestelyjä

Seuraavassa taulukossa esitetään tase-eristä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä johdannaiset mukaan luettuina. Enimmäismäärä on ilmoitettu bruttomääränä, jossa ei ole otettu huomioon vakuuksien luottoriskiä vähentävää vaikutusta.

tuhansina euroina

Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä

31.12.2018

31.12.2017

VARAT

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

573 708

549 101

Saamiset rahoitusosuuksista

100 000

150 000

Rahoitusvarat

335 140

144 382

Johdannaissopimukset

9 873

12 521

Lainat ja ennakkomaksut

1 540 991

1 666 725

Muut varat

171

4 385

Varat yhteensä

2 559 883

2 527 114

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

–23 822

—

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

 

 

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

 

 

Ehdolliset velat

 

 

—

–Käyttöön otetut vakuudet

1 553 668

74 569

Sitoumukset

 

 

—

– Nostamattomat lainat

1 283 931

869 983

—

– Vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön

2 800

7 682

Taseen ulkopuoliset erät yhteensä

2 840 399

952 234

Luottoriskille alttiina oleva määrä yhteensä

5 376 460

3 479 348

3.2.3.   Lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvä luottoriski

3.2.3.1   Lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvän luottoriskin määrittäminen

Jokaiselle investointikehyksen puitteissa toteutettavalle laina- tai vakuusoperaatiolle tehdään kattava riskinarviointi ja lainaan tai vakuuteen liittyvän odotetun tappion määrä arvioidaan. Näiden toimenpiteiden perusteella kullekin lainalle ja vakuudelle annetaan luottoluokitus. Vaikuttavan rahoituksen välineeseen liittyviin operaatioihin (jotka on kuvattu liitetiedossa 24) ei välitettyjä lainoja lukuun ottamatta sovelleta luottoriskiohjeita, vaan niiden käsittelyssä noudatetaan eri menettelyä. Lainojen luottoluokitukset määritetään käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka perustuvat lainanottajan laatuun, lainan maturiteettiin, vakuuteen ja soveltuvin osin vakuuden antajaan.

Lainojen luottoluokitusjärjestelmä muodostuu menettelyistä, prosesseista, tietokannoista ja tietojärjestelmistä, joilla tuetaan lainanantoon liittyvää luottoriskin arviointia ja odotetun tappion määrää koskevien arvioiden laatimista. Se sisältää tiivistettynä runsaasti tietoa, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa luottoriskiin perustuva lainojen keskinäinen paremmuusjärjestykseen asettaminen. Lainojen luottoluokitukset heijastavat ”odotetun tappion” arvioidun määrän nykyarvoa, joka perustuu tärkeimpien velallisten ja vakuuden antajien velvoitteiden laiminlyönnin todennäköisyyteen, riskin kohteena olevaan vastuuseen sekä laiminlyönnin seurauksena olevan tappion vakavuuteen. Lainojen luottoluokituksia käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

—

tukemaan lainanantoon liittyvien riskien tarkempaa ja kvantitatiivisempaa arviointia

—

helpottamaan valvontatoimien kohdentamista

—

kuvaamaan lainasalkun laatua tiettynä ajankohtana

—

tekijänä, jota hyödynnetään odotettuun tappioon perustuvassa riskienhinnoittelussa.

Lainan luottoluokitusta määritettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat:

i)

Lainanottajan luottokelpoisuus: Riskienhallintayksikkö tekee lainanottajista riippumattoman selvityksen ja arvioi niiden luottokelpoisuuden käyttämällä sisäisiä menetelmiään ja ulkopuolisia tietoja. EIP on luonut sisäisen luottoluokitusjärjestelmän valitsemansa Basel II -sääntelyyn perustuvan edistyneen lähestymistavan mukaisesti määrittääkseen lainanottajien ja vakuuden antajien sisäiset luottoluokitukset. Järjestelmä perustuu kutakin vastapuolityyppiä varten erikseen laadittuihin pisteytyslomakkeisiin.

ii)

Peruskorrelaatio: Peruskorrelaation avulla kvantifioidaan mahdollisuus siitä, että sekä lainanottaja että vakuuden antaja joutuvat samanaikaisesti taloudellisiin vaikeuksiin. Mitä suurempi korrelaatio lainanottajan ja vakuuden antajan velvoitteiden laiminlyöntiriskien välillä on, sitä vähäisempi on vakuuden arvo ja sitä heikompi on lainan luottoluokitus.

iii)

Vakuuksien ja arvopapereiden arvo: tämä arvo saadaan liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden ja käytetyn instrumenttityypin yhdistelmää koskevasta arviosta.

iv)

Sovellettava palautusaste: määrä, joka oletetaan saatavan perittyä takaisin asianomaisen vastapuolen laiminlyötyä takaisinmaksun, ilmaistuna prosenttiosuutena kyseisestä luottovastuusta.

v)

Sopimuspuitteet: moitteettomat sopimuspuitteet parantavat lainan laatua ja sen sisäistä luottoluokitusta.

vi)

Laina-aika tai yleisemmin lainan kassavirrat: mitä pitempi laina-aika on, sitä suurempi on riski siitä, että lainanhoidossa esiintyy vaikeuksia muiden tekijöiden säilyessä ennallaan.

Lainaan liittyvä odotettu tappio lasketaan edellä mainittujen viiden tekijän yhdistelmän perusteella. Lainalle annetaan tämän jälkeen jokin seuraavassa luetelluista luottoluokituksista sen mukaan, miten suuri odotettu tappio on:

”A”

Parhaan laatuluokan lainat. Tässä luokassa on kolme alaluokkaa:

”A0”

sisältää lainat, jotka on myönnetty jollekin EU:n jäsenvaltioille tai joilla on jäsenvaltion antama vakuus. Tällaisten lainojen odotetuksi tappioksi on määritetty 0 prosenttia (tämä perustuu EIP:n asemaan etuoikeutettuna velkojana ja sen lakisääteiseen suojaan, joiden katsotaan takaavan sen varojen täysimittaisen takaisinperinnän lainan eräännyttyä).

”A+”

sisältää lainat, jotka on myönnetty muille yhteisöille kuin EU:n jäsenvaltioille (tai joissa vakuuden antajina ovat muut yhteisöt kuin jäsenvaltiot) ja joiden laadun ei odoteta heikkenevän laina-aikana.

”A–”

sisältää sellaiset lainat, joiden laadun säilymisen osalta on olemassa jonkin verran epävarmuutta mutta joiden tapauksessa kielteisten vaikutusten odotetaan olevan vähäisiä.

”B”

Erittäin hyvälaatuiset lainat: tämä on omaisuusluokka, jota EIP pitää ongelmattomana, vaikka lainan laadun vähäistä heikkenemistä tulevaisuudessa ei voida sulkea pois. B+ ja B– ovat alaluokkia, jotka kuvaavat tällaisen heikkenemisen suhteellista todennäköisyyttä.

”C”

Hyvälaatuiset lainat: esimerkkejä tällaisista lainoista ovat vakaille pankeille tai yrityksille myönnetyt vakuudettomat seitsemän vuoden kertamaksulainat tai vastaavat kuoletuslainat.

”D”

Tämän luottoluokitusluokan lainat luetaan vielä ”laadultaan hyväksyttäviin” lainoihin; seuraavaksi alemmassa luottoluokassa olevat lainat ovat jo sellaisia, että niihin on liittynyt maksuvaikeuksia. Tätä rajanvetoa tarkennetaan alaluokilla D+ ja D–. Luottoluokitusluokkaan D– kuuluvat lainat edellyttävät tehostettua seurantaa.

”E”

Tämä luottoluokitusluokka sisältää lainat, joihin liittyy yleisesti hyväksyttyä suurempi riski. Se sisältää lisäksi lainat, joihin on laina-aikana liittynyt vakavia ongelmia ja joiden osalta ei voida sulkea pois lainan laadun heikkenemistä tappiolliseksi. Tämän vuoksi näitä lainoja seurataan tiiviisti ja tehostetusti. Alaluokkien E+ ja E– avulla lainat jaetaan kahteen alaryhmään sen mukaan, miten tehostettua seuranta on. Alaluokan E– lainojen tapauksessa on olemassa suuri todennäköisyys siitä, että lainaa ei pystytä maksamaan takaisin aikataulussa, minkä vuoksi tarvitaan jonkinlaista lainan uudelleenjärjestelyä, josta on mahdollisesti seurauksena arvonalentumistappio.

”F”

F (velvoitteet laiminlyöty) tarkoittaa, että lainaan liittyvää riskiä ei voida hyväksyä. Kaikki luottoluokitusluokan F lainat ovat sellaisiin avoinna oleviin transaktioihin liittyviä lainoja, joihin on allekirjoittamisen jälkeen vaikuttanut odottamaton, poikkeuksellinen ja hyvin jyrkkä olosuhteiden heikkeneminen. Kaikki lainaoperaatiot, joissa menetetään investointikehyksen pääomaa, kuuluvat luottoluokitusluokkaan F, ja niihin sovelletaan erityistä varausta.

Lainat, joiden sisäinen luottoluokitus on D– tai sitä heikompi, otetaan tarkkailuun. Jos laina on kuitenkin alun perin hyväksytty sellaisena, että sen riskiprofiili on D– tai tätä heikompi, se otetaan tarkkailuun vain, jos sen alkuperäinen luottoluokitus heikkenee olennaisen luottotapahtuman seurauksena.

Kohdassa 3.2.3.3 olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi, joka perustuu edellä kuvattuihin luottoluokitusluokkiin.

3.2.3.2   Luottoriskianalyysi (antolainaus)

Seuraavassa taulukossa on esitetty allekirjoitettuihin ja nostettuihin lainoihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärät (vähennettynä odotettavissa olevilla luottotappioilla) lainanottajatyypeittäin. Riskianalyysissa on otettu huomioon vakuuksien antajien myöntämät vakuudet.

tuhansina euroina

Tilanne 31.12.2018

Vakuudellinen

Lisävakuusjärjestelyt

Vakuudeton

Yhteensä

% kokonaismäärästä

Pankit

88 263

—

856 484

944 747

61 %

Yritykset

147 551

45 820

205 198

398 569

26 %

Julkiset laitokset

29 182

—

—

29 182

2 %

Valtiot

—

2 647

165 846

168 493

11 %

Nostettu yhteensä

264 996

48 467

1 227 528

1 540 991

100 %

Allekirjoitettu, nostamatta

170 356

—

1 089 753

1 260 110

 


tuhansina euroina

Tilanne 31.12.2017

Vakuudellinen

Lisävakuusjärjestelyt

Vakuudeton

Yhteensä

% kokonaismäärästä

Pankit

46 860

11 651

919 216

977 727

59 %

Yritykset

145 914

59 462

285 492

490 868

29 %

Julkiset laitokset

30 882

—

—

30 882

2 %

Valtiot

—

3 218

164 030

167 248

10 %

Nostettu yhteensä

223 656

74 331

1 368 738

1 666 725

100 %

Allekirjoitettu, nostamatta

89 597

—

780 386

869 983

 

Transaktioiden hallinnoinnista ja uudelleenjärjestelyistä vastaavan EIP:n osaston (Transaction Management and Restructuring Directorate) tehtävänä on seurata lainanottajien ja vakuuden antajien tilannetta, ja se huolehtii myös hankkeisiin liittyvän rahoituksen ja hankesopimusten seurannasta. Näin ollen investointikehyksen lainojen, lainanottajien ja vakuuden antajien luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti, vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin silloin kun luottotapahtumat sitä edellyttävät. Transaktioiden hallinnoinnista ja uudelleenjärjestelyistä vastaava EIP:n osasto arvioi etenkin, ovatko sopimusperusteiset oikeudet toteutuneet. Jos luokitus heikkenee tai sopimusvelvoitteet jäävät täyttämättä, toteutetaan korjaavia toimenpiteitä. Tarvittaessa toteutetaan toimenpiteitä riskien vähentämiseksi luottoriskiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Investointikehyksestä myönnetyille lainoille annettuja pankkitakauksia uusittaessa varmistetaan, että kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että muita toimenpiteitä toteutetaan ajoissa.

3.2.3.3   Lainojen laatuanalyysi lainanottajatyypeittäin

Jäljempänä olevissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi (tilanne 31. joulukuuta 2018 ja 31. joulukuuta 2017) allekirjoitettujen lainojen (sekä nostettujen että nostamattomien) osalta luottoluokitusluokittain.

tuhansina euroina

Tilanne 31.12.2018

Erinomainen laatu

Normaali laatu

Suurin hyväksyttävä riski

Suuririskinen

Ei luokitusta

Yhteensä

% kokonaismäärästä

Luokasta A luokkaan B–

C

D+

D– ja sitä alhaisempi

Lainanottaja

Pankit

232 467

238 619

349 756

698 562

—

1 519 404

54 %

 

Yritykset

103 845

7 564

744

693 100

50 000

855 253

31 %

 

Julkiset laitokset

—

—

29 182

2 994

—

32 176

1 %

Valtiot

—

4 786

7 681

381 801

—

394 268

14 %

Yhteensä

336 312

250 969

387 363

1 776 457

50 000

2 801 101

100 %


tuhansina euroina

Tilanne 31.12.2017

Erinomainen laatu

Normaali laatu

Suurin hyväksyttävä riski

Suuririskinen

Ei luokitusta

Yhteensä

% kokonaismäärästä

Luokasta A luokkaan B–

C

D+

D– ja sitä alhaisempi

Lainanottaja

Pankit

208 601

187 225

189 727

870 913

—

1 456 466

58 %

 

Yritykset

114 769

8 018

3 288

533 382

1 428

660 885

26 %

 

Julkiset laitokset

—

—

30 882

—

—

30 882

1 %

Valtiot

—

—

13 861

374 614

—

388 475

15 %

Yhteensä

323 370

195 243

237 758

1 778 909

1 428

2 536 708

100 %

3.2.3.4   Lainojen ja ennakkomaksujen riskikeskittymät

3.2.3.4.1.   Maantieteellinen analyysi

Investointikehyksen lainasalkkuun kuuluvat lainat jakautuvat lainanottajan valtion mukaan seuraavasti:

tuhansina euroina

Lainanottajan valtio

31.12.2018

31.12.2017

Kenia

233 269

331 891

Nigeria

172 515

230 042

Tansania

124 718

116 093

Uganda

81 766

169 869

Burundi

77 568

74 703

Barbados

74 638

25 124

Egypti

74 431

—

Jamaika

72 165

85 728

Kongon demokraattinen tasavalta

62 708

62 439

Mauritius

55 564

26 598

Etiopia

55 215

51 719

Dominikaaninen tasavalta

54 326

61 326

Mauritania

50 727

64 007

Ghana

39 246

49 895

Togo

30 634

45 574

Ruanda

28 704

38 555

Malawi

26 827

22 800

Alueellinen – AKT

24 335

751

Uusi-Kaledonia

21 124

21 670

Angola

20 651

14 850

Kap Verde

18 923

20 487

Senegal

18 330

13 881

Sambia

17 700

10 910

Ranskan Polynesia

17 453

17 235

Kamerun

14 784

25 012

Mosambik

14 719

19 212

Caymansaaret

13 213

14 958

Niger

9 655

5 631

Botswana

7 278

7 618

Seychellit

4 786

5 036

Mali

4 767

5 612

Haiti

4 748

6 006

Burkina Faso

4 649

6 041

Samoa

3 986

5 100

Vanuatu

1 848

2 162

Liberia

1 153

1 553

Palau

1 107

1 384

Mikronesia

759

868

Etelä-Afrikka

2

653

Namibia

—

1 971

(Kongon demokraattinen tasavalta)

—

1 730

Tonga

—

31

Yhteensä

1 540 991

1 666 725

3.2.3.4.2.   Analyysi toimialoittain

Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun analyysi lainanottajan toimialan mukaan. Määrät, jotka maksetaan ensin rahoituksenvälittäjälle ja vasta tämän jälkeen lopulliselle tuensaajalle, on ilmoitettu globaalilainoissa.

tuhansina euroina

Lainanottajan toimiala

31.12.2018

31.12.2017

Palvelut ja muut

957 602

991 282

Kaupunkikehitys, kunnostus ja liikenne

192 400

194 101

Sähkö, hiili ja muut

181 317

290 364

Perusmateriaalit ja kaivostoiminta

45 820

59 462

Materiaalien käsittely, rakentaminen

33 144

2 194

Tiet ja moottoritiet

32 043

40 960

Lentokentät ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät

29 182

30 882

Televiestintä

26 095

20 310

Kemikaalit, muovit ja lääkkeet

20 436

—

Elintarvikeketju

15 386

15 586

Jätteen talteenotto

7 564

8 018

Sosiaalinen infrastruktuuri, koulutus ja terveydenhuolto

2

1 100

Öljy, kaasu ja maaöljy

—

12 466

Yhteensä

1 540 991

1 666 725

3.2.3.5   Kunkin sisäisen riskiluokituksen luottoriski

Investointikehys käyttää Basel III -sääntöjen mukaista sisäisten luottoluokitusten menetelmää. Useimmille investointikehyksen vastapuolille on annettu sisäinen luottoluokitus tämän menetelmän mukaisesti. Seuraavassa taulukossa esitetään investointikehyksen lainasalkun jakauma lainanottajan tai vakuuden antajan sisäisen luottoluokituksen mukaan. Luokitteluperusteena on käytetty joko lainanottajan tai vakuuden antajan luokitusta sen mukaan kumpi niistä on parempi. Jos sisäistä luottoluokitusta ei ole saatavilla, analyysissa on käytetty ulkoista luottoluokitusta.

Taulukossa esitetään sekä allekirjoitetut vastuut (nostetut ja nostamattomat) että riskipainotetut vastuut investointikehyksen limiitin hallintaan käyttämän sisäisen menetelmän perusteella.

tuhansina euroina

2018

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

 

 

Sisäinen luokitus 1 – minimaalinen luottoriski

—

90 875

—

—

—

90 875

Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski

74 650

—

—

—

—

74 650

Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski

17 804

—

—

—

—

17 804

Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski

39 295

18 783

—

—

—

58 078

Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli

165 551

—

—

—

—

165 551

Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski

834 194

94 749

—

—

—

928 943

Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski

75 057

134 701

—

—

1 806

211 564

Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön

—

—

185 273

3 588

—

188 861

Tappiota koskeva vähennyserä

–22 023

–27 342

– 143 092

–1 794

–1 084

– 195 335

Kirjanpitoarvo

1 184 528

311 766

42 181

1 794

722

1 540 991

Lainasitoumukset

 

 

 

 

 

 

Sisäinen luokitus 1 – minimaalinen luottoriski

—

—

—

—

—

—

Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski

102 092

—

—

—

—

102 092

Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski

12 000

—

—

—

—

12 000

Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski

12 463

—

—

—

—

12 463

Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli

230 455

—

—

—

—

230 455

Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski

567 573

22 467

—

—

—

590 040

Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski

100 055

96 074

—

—

—

196 129

Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön

—

—

16 932

—

—

16 932

Ei sisäistä luokitusta (*3)

123 821

—

—

—

—

123 821

Tappiota koskeva vähennyserä

–7 225

–16 597

—

—

—

–23 822

Kirjanpitoarvo

1 141 234

101 944

16 932

—

—

1 260 110

Investointikehys seuraa jatkuvasti tapahtumia, jotka vaikuttavat sen lainanottajiin ja vakuuden antajiin, erityisesti pankkeihin. Investointikehys arvioi tapauskohtaisesti etenkin sopimusperusteisia oikeuksiaan, mikäli luokitus heikkenee, ja pyrkii toteuttamaan lieventäviä toimenpiteitä. Investointikehys seuraa myös tiiviisti siitä myönnetyille lainoille annettujen pankkitakausten uusimista varmistaakseen, että kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että tarvittaessa muita toimenpiteitä toteutetaan ajoissa.

3.2.3.6   Maksurästit lainoista ja lainojen arvonalentuminen

Lainoihin liittyvien maksurästien toteamisessa ja seuraamisessa sekä niistä raportoimisessa noudatetaan EIP:ssä yleisesti käytössä olevia menettelyjä, jotka on määritelty rahoitusseurantaa koskevissa ohjeissa ja menettelyissä (Finance Monitoring Guidelines and Procedures). Nämä menettelyt ovat parhaiden pankkikäytänteiden mukaisia, ja niitä sovelletaan kaikkiin EIP:n hallinnoimiin lainoihin.

Seurantaprosessi on suunniteltu siten, että sillä voidaan varmistaa, i) että maksurästit havaitaan ja että niistä raportoidaan vastuuyksiköille mahdollisimman pian; ii) että kriittiset tapaukset saatetaan viipymättä oikealle operatiiviselle ja päätöksentekotasolle ja iii) että maksurästien yleistilanteesta ja jo toteutetuista tai toteutettavista perintätoimista raportoidaan säännöllisesti EIP:n johdolle ja jäsenvaltioille.

Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi lainoihin liittyvistä maksurästeistä ja arvonalentumisista:

tuhansina euroina

 

Lainat ja ennakkomaksut

31.12.2018

Lainat ja muut saamiset

31.12.2017

Kirjanpitoarvo

 

1 540 991

1 666 725

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

 

 

 

Bruttomäärä

 

188 861

136 827

Arvonalentumistappiota koskeva vähennyserä

 

– 144 886

– 106 203

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo

 

43 975

30 624

Suoritus viivästynyt, mutta arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

 

 

 

Myöhässä oleva määrä kattaa seuraavat erät:

 

 

 

0–30 päivää

 

804

1 227

30–60 päivää

 

—

77

60–90 päivää

 

—

31

90–180 päivää

 

—

18

yli 180 päivää

 

1

1

Myöhässä oleva määrä, jonka arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo

 

805

1 354

Määrä, joka ei ole myöhässä ja jonka arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo

 

1 496 211

1 634 747

Lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvo yhteensä

 

1 540 991

1 666 725

3.2.3.7   Lainojen uudelleen neuvottelu ja lainanhoitojoustojen myöntäminen

Investointikehyksessä katsotaan, että lainanhoitojoustoista on kyse silloin, kun sopimusjärjestelyjen alkuperäiset ehdot joudutaan lainanottajan rahoitusaseman heikkenemisen seurauksena neuvottelemaan uudelleen kyseisen lainanottajan kanssa ja tämä vaikuttaa suoraan rahoitusinstrumentin tuleviin rahavirtoihin ja voi sen vuoksi aiheuttaa investointikehykselle tappioita. Uudelleenjärjestelyjen rahoitusvaikutukset rajoittuvat kuitenkin yleensä arvonalentumistappioihin, joita niitäkään ei välttämättä aina synny. Investointikehyksessä sovelletaan yleensä rahoituksellisen neutraalisuuden periaatetta, joka heijastuu uudelleenjärjesteltyjen lainojen uudelleen neuvotelluissa hinnoitteluehdoissa.

Normaalitilanteessa tällaisen lainan luottoluokitus heikkenee, ja laina otetaan tarkkailulistalle ennen ehtojen uudelleen neuvottelemista. Kun ehdot on neuvoteltu uudelleen, lainaa seurataan investointikehyksessä edelleen tarkkaan. Jos uusilla takaisinmaksuehdoilla ei saada perittyä omaisuuserän alkuperäistä kirjanpitoarvoa vastaavaa määrää, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen. Tällöin arvonalentumistappio lasketaan alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen ennustettujen rahavirtojen perusteella. Arvonalennuksen tekemisen tarvetta arvioidaan säännöllisesti kaikkien sellaisten lainojen osalta, joiden luottoluokitus on heikentynyt tasolle E–. Kaikkien niiden lainojen osalta, joiden luottoluokitus on F, on tehtävä arvonalennus. Kun lainan luottoluokitus on parantunut riittävästi, se poistetaan tarkkailulistalta investointikehyksen noudattamien menettelyjen mukaisesti.

Pankin lainojen uudelleenjärjestelystä vastaava tiimi on tilikauden aikana toteuttanut muun muassa seuraavat lainanhoitojoustotoimenpiteet ja -menettelyt: maksuajan pidennys, pääoman takaisinmaksun lykkääminen, pääoman ja korkojen maksun lykkääminen sekä maksurästien pääomittaminen. Tällaiset lainanhoitojoustotoimenpiteet eivät johda kohteena olevan lainan kirjaamiseen pois taseesta, ellei sopimusmuutosten vaikutusta lainan nettonykyarvoon uudelleenjärjestelyn ajankohtana katsota merkittäväksi. Jos tällaisen äskettäin kirjatun rahoitusvaran arvo on alentunut luottoriskin johdosta, se täyttää ostetun tai alun perin myönnetyn luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneen rahoitusvaran määritelmän.

Vastuisiin, joiden sopimusehtoihin tehdään sellaisia muutoksia, jotka eivät vaikuta tuleviin rahavirtoihin, ei katsota kohdistuvan lainanhoitojoustotoimenpiteitä, joten tällaisia tapahtumia ei yksinään pidetä riittävinä perusteina arvon alentumiselle. Tällaiset muutokset voivat koskea takaus- tai muita vakuusjärjestelyjä tai sopimusvakuuksien mukaisista oikeuksista luopumista.

Operaatiot, joihin kohdistuu lainanhoitojoustotoimenpiteitä, on esitetty tällaisina seuraavassa taulukossa:

tuhansina euroina

 

31.12.2018

31.12.2017

Lainanhoitojoustotoimenpiteiden kohteena olevien operaatioiden määrä

33

27

Kirjanpitoarvo

280 720

136 973

josta arvonalennuksen kohteena

9 506

112 423

Kirjattu arvon alentuminen

86 334

107 256

Lainanhoitojoustotoimenpiteiden kohteena oleviin operaatioihin liittyvät korkotuotot

13 465

8 418

Kirjanpidosta poistetut vastuut (operaation päättämisen/myynnin seurauksena)

—

9 395


tuhansina euroina

Lainanhoitojoustotoimenpiteet

 

31.12.2017

Maksuajan pidennys

Pääoman takaisinmaksun lykkääminen

Pääoman ja koron maksun lykkääminen

Muut

Sopimuksen mukainen takaisinmaksu ja päättäminen (29)

31.12.2018

Pankit

30 347

—

290

5 654

765

–9 464

27 592

Yritykset

106 626

3 463

—

15 271

143 261

–15 493

253 128

Yhteensä

136 973

3 463

290

20 925

144 026

–24 957

280 720

3.2.4.   Käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin liittyvä luottoriski

Käytettävissä olevat varat sijoitetaan investointikehyksen sopimusperusteisten maksuvelvoitteiden aikataulun mukaisesti. Sijoituksia oli 31. joulukuuta 2018 ja 31. joulukuuta 2017 pankkitalletusten, talletustodistusten ja yritystodistusten muodossa.

Hyväksytyillä yhteisöillä on luottoluokitus, joka vastaa EIP:n omista rahoitusvaroista tehtyjen sijoitusten osalta edellytettyä lyhyen ja keskipitkän aikavälin luottoluokitusta. Jos jokin pankki on saanut eri luottoluokituslaitoksilta toisistaan poikkeavia luottoluokituksia, luokittelussa käytetään alhaisinta näistä luokituksista. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn pankkiin sovelletaan limiittiä, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa. Tästä säännöstä on myönnetty poikkeus Societe Generale ‒pankille, jossa investointikehyksellä on sen toimintaa varten avattuja käteistilejä. Societe Generalen lyhytaikainen luottolimiitti 31. joulukuuta 2018 ja 31. joulukuuta 2017 oli 110 000 000 euroa. Edellä mainittua suurempaa limiittiä sovelletaan investointikehyksen toimintaa varten avatuilla käteistileillä oleviin käteisvaroihin ja kyseisen vastapuolen liikkeeseen laskemiin, investointikehyksen käteissalkkuun sisältyviin instrumentteihin.

Kaikki sijoitukset on tehty hyväksyttyihin yhteisöihin, ja niiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta arvopäivästä. Kaikki luottoriskille alttiina olevalle määrälle asetetun ylärajan rikkomiset on ilmoitettu toimeksiantajille. Kaikilla investointikehyksen käteissalkkuun kuuluvilla määräaikaistalletuksilla, yritystodistuksilla ja käteisvaroilla oli 31. joulukuuta 2018 suorituspäivänä luottoluokituksena vähintään P-2 (Moody’s). Kaikilla investointikehyksen käteissalkkuun kuuluvilla määräaikaistalletuksilla, yritystodistuksilla ja käteisvaroilla oli 31. joulukuuta 2017 suorituspäivänä luottoluokituksena vähintään P-1 (Moody’s).

Seuraavassa taulukossa on esitetty käteisvarat ja muut rahavarat kertyneet korot mukaan luettuina:

tuhansina euroina

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään

(Moody’s)

Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään

(Moody’s)

31.12.2018

31.12.2017

P-1

Aaa

71 914

13 %

49 616

9 %

P-1

Aa3

49 972

9 %

89 971

16 %

P-1

A1

199 938

34 %

143 080

26 %

P-1

A2

201 899

35 %

266 434

49 %

P-2

A3

49 985

9 %

—

0 %

Yhteensä

573 708

100 %

549 101

100 %

3.2.5.   Johdannaisten luottoriski

3.2.5.1   Johdannaisiin liittyvä luottoriskipolitiikka

Johdannaisten luottoriski liittyy tappioon, joka osapuolelle aiheutuu siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Johdannaisiin liittyvä luottoriski vaihtelee useiden tekijöiden (kuten korkojen ja valuuttakurssien) mukaan. Se vastaa usein vain pientä osaa johdannaisten nimellisarvosta.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Kaikki swap-sopimukset toteutetaan EIP:n toimesta ulkopuolisen vastapuolen kanssa. Kaikkien swap-sopimusten tapauksessa sovelletaan samoja EIP:n ja sen ulkopuolisten vastapuolten välillä allekirjoitettuja swap-vakiosopimuksia ja Credit Support Annex ‒vakuusjärjestelyjä.

3.2.5.2   Johdannaisten luottoriskin määrittäminen

Kaikkiin EIP:n toteuttamiin, investointikehykseen liittyviin swap-sopimuksiin sovelletaan samoja sopimuspuitteita ja menetelmiä kuin EIP:n omiin tarkoituksiinsa neuvottelemiin johdannaisiin. EIP määrittää etenkin swap-sopimusten vastapuolten hyväksyttävyyden soveltamalla samoja kelpoisuusehtoja, joita se käyttää yleisesti omia swap-sopimuksia tehdessään.

EIP määrittää swap-sopimuksiin ja johdannaistransaktioihin liittyvän luottoriskin raportointia ja enimmäismäärien seurantaa varten käyttämällä nettomarkkinariskiin (NME) ja potentiaaliseen tulevaan riskiin (PFE) perustuvaa lähestymistapaa. Nettomarkkinariski ja potentiaalinen tuleva riski kattavat investointikehyksen johdannaiset kaikilta osin.

—

Seuraavassa taulukossa on esitetty valuuttojen välisten koronvaihtosopimusten maturiteetit sopimusten nimellisarvon ja käyvän arvon mukaan jaoteltuina:

tuhansina euroina

Swap-sopimukset 31.12.2018

Alle

1–5

5–10

Yli

Yhteensä 2018

1 vuosi

vuotta

vuotta

10 vuotta

Nimellisarvo

—

5 245

—

—

5 245

Käypä arvo (nettodiskonttoarvo)

—

–325

—

—

–325


 

 

 

 

 

tuhansina euroina

Swap-sopimukset 31.12.2017

Alle

1–5

5–10

Yli

Yhteensä 2017

1 vuosi

vuotta

vuotta

10 vuotta

Nimellisarvo

—

8 098

—

—

8 098

Käypä arvo (nettodiskonttoarvo)

—

–955

—

—

–955

—

Investointikehyksessä tehdään lyhytaikaisia valuuttaswapeja, jotta kehystä voitaisiin suojata muihin kuin euromääräisinä nostettaviin lainoihin liittyviltä valuuttariskeiltä. Lyhytaikaisten valuuttaswapien maturiteetti on enintään kolme kuukautta, ja näitä swap-sopimuksia jatketaan säännöllisesti. Lyhytaikaisten valuuttaswapien nimellisarvo 31. joulukuuta 2018 oli 1 460,6 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2017 oli 1 500,0 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten valuuttaswapien käypä arvo 31. joulukuuta 2018 oli 1,1 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2017 oli 12,0 miljoonaa euroa.

—

Investointikehyksessä tehdään koronvaihtosopimuksia kehyksen suojaamiseksi siitä maksettuihin lainoihin liittyvältä korkoriskiltä. Joulukuun 31. päivänä 2018 avoinna oli kaksi koronvaihtosopimusta, joiden nimellisarvo oli 28,5 miljoonaa euroa (2017: 31,7 miljoonaa euroa) ja käypä arvo 0,7 miljoonaa euroa (2017: 0,3 miljoonaa euroa).

3.2.6.   Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski

Seuraavassa taulukossa esitetään käteisvarojen salkun tilanne. Salkku muodostuu kokonaisuudessaan valtiotasoa alempien elinten, pankkien ja muiden yhteisöjen kuin pankkien liikkeeseen laskemista yritystodistuksista, joiden jäljellä oleva juoksuaika on enintään kolme kuukautta. EU:n jäsenvaltiot, niiden pankit ja muut yhteisöt kuin pankit ovat hyväksyttyjä liikkeeseenlaskijoita. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn liikkeeseenlaskijaan sovelletaan enimmäismäärää, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa. Varoja voitaisiin sijoitusohjeiden mukaan sijoittaa myös keskipitkän ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoihin likviditeettivaatimuksista riippuen.

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään

(Moody’s)

Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään

(Moody’s)

31.12.2018

31.12.2017

P-1

Aa2

80 041

24 %

—

0 %

P-1

Aa3

95 055

29 %

—

0 %

P-1

A1

15 005

4 %

—

0 %

P-1

A2

45 008

13 %

—

0 %

P-2

A2

50 015

15 %

—

0 %

P-2

A3

50 016

15 %

—

0 %

P-2

Baa2

—

0 %

94 353

65 %

NP

Ba1

—

0 %

50 029

35 %

Yhteensä

335 140

100 %

144 382

100 %

3.3.    Likviditeettiriski

Likviditeettiriski koskee yhteisön valmiuksia rahoittaa varojen lisääntyminen ja suorittaa velvoitteet sitä mukaa kuin ne erääntyvät ilman, että tästä aiheutuu kestämättömiä tappioita. Likviditeettiriski voidaan jakaa rahoituksen likviditeettiriskiin ja markkinoiden likviditeettiä koskevaan riskiin. Rahoituksen likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, ettei yhteisö pysty tehokkaasti täyttämään sekä odotettavissa olevia että odottamattomia nykyisiin ja vastaisiin rahavirtoihin liittyviä tarpeita ilman, että tämä vaikuttaa sen päivittäiseen toimintaan tai sen rahoitustilanteeseen. Markkinoiden likviditeettiin liittyvä riski on riski siitä, ettei yhteisö pysty helposti kuittaamaan tai poistamaan positiota markkinahintaan, koska markkinoilla ei ole riittävästi syvyyttä tai niillä on häiriöitä.

3.3.1.   Likviditeettiriskin hallinta

Investointikehys rahoitetaan pääasiassa jäsenvaltioilta vuosittain saatavin rahoitusosuuksin ja sen toiminnasta saatavin rahavirroin. Investointikehyksessä hallinnoidaan rahoituksen likviditeettiriskiä lähinnä nettolikviditeettitarpeiden ja jäsenvaltioilta vuosittain pyydettävien rahoitusosuuksien suunnittelun avulla.

Nykyiseen ja tulevaan lainasalkkuun sisältyvien lainojen nostoaikatauluja analysoidaan ja seurataan läpi vuoden, jotta jäsenvaltioiden vuotuiset rahoitusosuudet voitaisiin määrittää. Erityiset tapahtumat, kuten ennen eräpäivää saadut maksut, osakkeiden myynnit ja velvoitteiden laiminlyönnit, otetaan huomioon vuotuisia likviditeettivaatimuksia oikaistaessa.

Likviditeettiriskin minimoimiseksi investointikehyksellä on jatkuva likviditeettivaranto, joka riittää kulloinkin kattamaan ennusteiden mukaiset lainojen nostoja vastaavat käteismaksut, jotka EIP:n antolainausosasto ilmoittaa säännöllisin väliajoin. Varat sijoitetaan rahamarkkinoilla ja joukkovelkakirjamarkkinoilla pankkien välisiin talletuksiin tai muihin lyhytaikaisiin rahoitusinstrumentteihin siten, että sijoitustoiminnassa otetaan huomioon investointikehyksen käteismaksuvelvoitteet. Investointikehyksen likvidien varojen hallinnoinnista vastaa EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto (Treasury Department). Tarkoituksena on varmistaa, että investointikehyksellä on riittävästi likviditeettiä, jonka ansiosta se pystyy hoitamaan velvoitteensa.

Hallinnoinnissa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan front office- ja back office ‒toiminnot on erotettu toisistaan. Tämän periaatteen mukaisesti varojen sijoittamiseen liittyvien suoritusvelvoitteiden täyttämisestä vastaa EIP:n suunnittelu- ja selvitysosasto (Planning and Settlement of Operations Department). Lisäksi vastapuolten hyväksyminen ja käteisvaroista tehtäviin sijoituksiin sovellettavista enimmäismääristä päättäminen ja niiden seuraaminen ovat EIP:n riskienhallinnasta vastaavan osaston vastuulla.

3.3.2.   Likviditeettiriskin määrittäminen

Tässä osassa olevissa taulukoissa analysoidaan investointikehyksen rahoitusvelkoja maturiteettiryhmittäin, jotka on muodostettu tilinpäätöspäivän ja sopimuksen mukaisen juoksuajan päättymispäivän välisen ajanjakson mukaan (analyysi perustuu diskonttaamattomiin rahavirtoihin).

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen osalta investointikehyksellä on sitoumuksia, jotka muodostuvat allekirjoitettujen lainasopimusten mukaisten luottojen nostamattomista osuuksista, pääoman merkitsemistä ja/tai pääomasijoitusten tekemistä koskeviin sopimuksiin liittyvistä, kehyksestä vielä maksamatta olevista osuuksista, lainoille myönnetyistä vakuuksista sekä sellaisista korkotuista ja teknisestä avusta, joista on tehty sitoumus.

Investointikehyksen lainat on nostettava määräajassa. Lainojen nostamisajankohdat ja nostettavat määrät riippuvat kuitenkin niihin liittyvien investointihankkeiden etenemisestä. Lisäksi investointikehyksen lainat ja rahoitustoimet toteutetaan varsin epävakaassa toimintaympäristössä, joten niiden nostoaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta.

Pääomasijoitukset tulevat maksettaviksi heti kun pääomasijoitusrahastojen hoitajat esittävät asianmukaisen maksuvaatimuksen, joka perustuu niiden investointitoiminnan edistymiseen. Nostoaika on yleensä 3 vuotta, ja sitä jatketaan useissa tapauksissa yhdellä tai kahdella vuodella. Jotkin maksun suorittamista koskevat sitoumukset ovat yleensä voimassa nostoajan päätyttyä siihen asti, kun rahaston sijoitukset myydään kokonaisuudessaan, koska rahaston likviditeetti voi ajoittain olla riittämätön palkkioista tai muista kuluista aiheutuvien maksuvelvoitteiden kattamiseen.

Vakuuksiin ei sovelleta erillisiä maksun suorittamista koskevia sitoumuksia ellei vakuuteen vedota. Vakuuksien jäljellä olevaa määrää vähennetään vakuuden saaneiden lainojen takaisinmaksuaikataulujen mukaisesti.

Sellaisten korkotukien, joista on tehty sitoumus, poistuneet määrät liittyvät EIP:n omista varoistaan rahoittamiin korkotukilainoihin. Tämän vuoksi tiedot poistuneista määristä liittyvät ainoastaan tällaisia lainoja koskeviin sitoumuksiin pikemminkin kuin sellaisten maksamatta olevien korkotukien kokonaismäärään, joista on tehty sitoumus. Lainojen tapaan myös korkotukien maksuaikataulu on epävarma.

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakennetta kuvaavassa taulukossa erä ”tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä” viittaa teknisestä avusta allekirjoitettujen sopimusten maksamatta olevaan kokonaisosuuteen. Tämän erän maksuaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta. Poistuneet rahavirrat, jotka on luokiteltu aikaryhmään ”enintään 3 kk”, koskevat tilinpäätöspäivään mennessä saatuja maksamatta olevia laskuja.

Sellaiset muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyviä rahoitusvelkoja koskevat sitoumukset, joille ei ole määritelty sopimuksen mukaista juoksuajan päättymispäivää, on esitetty sarakkeessa ”eräpäivä määrittämätön”. Sitoumukset, joista on tilinpäätöspäivään mennessä kirjattu käteissuoritusta koskeva maksupyyntö, esitetään asianmukaisessa aikaryhmässä.

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen osalta maturiteettirakenne perustuu swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset, valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset sekä lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset ja koronvaihtosopimukset) sopimuksenmukaisiin diskonttaamattomiin bruttorahavirtoihin.

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen

maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2018

Enintään 3 kuukautta

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Eräpäivä määrittämätön

Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

7 854

—

—

—

1 276 077

1 283 931

Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

2 023

—

—

—

345 144

347 167

Muut (allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön, käyttöön otetut vakuudet)

—

—

—

—

1 556 468

1 556 468

Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

—

—

—

—

360 655

360 655

Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät

2 373

—

—

—

24 082

26 455

Yhteensä

12 250

—

—

—

3 562 426

3 574 676


Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen

maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2017

Enintään 3 kuukautta

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Eräpäivä määrittämätön

Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

5 543

—

—

—

864 440

869 983

Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

5 039

—

—

—

316 656

321 695

Muut (allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön, käyttöön otetut vakuudet)

—

—

—

—

82 251

82 251

Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

1 245

—

—

—

286 066

287 311

Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät

1 931

—

—

—

24 720

26 651

Yhteensä

13 758

—

—

—

1 574 133

1 587 891


Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen

maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2018

Enintään 3 kuukautta

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Saatujen/ poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät

5

3 281

1 816

—

5 102

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät

—

–4 081

–1 770

—

‒5 851

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät

1 460 608

—

—

—

1 460 608

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät

–1 465 498

—

—

—

–1 465 498

Koronvaihtosopimukset – saadut määrät

397

1 171

3 473

204

5 245

Koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät

—

–1 340

–3 030

–175

–4 545

Yhteensä

–4 488

–969

489

29

–4 939


Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen

maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2017

Enintään 3 kuukautta

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Saatujen/ poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät

7

3 144

5 122

—

8 273

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät

—

–4 051

–5 959

—

–10 010

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät

1 500 000

—

—

—

1 500 000

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät

–1 493 987

—

—

—

–1 493 987

Koronvaihtosopimukset – saadut määrät

355

1 102

4 138

625

6 219

Koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät

—

–1 502

–3 782

–556

–5 840

Yhteensä

6 375

–1 307

–482

69

4 655

3.3.3.   Pitkäaikaiset rahoitusvarat ja -velat

Seuraavassa taulukossa on esitetty sellaisten muiden kuin johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen ja ‒velkojen kirjanpitoarvot, jotka odotetaan perittävän tai suoritettavan yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen.

tuhansina euroina

 

31.12.2018

31.12.2017

Rahoitusvarat:

 

 

Lainat ja ennakkomaksut

1 666 232

1 608 488

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

567 292

497 539

Muut varat

171

318

Yhteensä

2 233 695

2 106 345

Rahoitusvelat:

 

 

Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset

793

549

Velat kolmansille

93 641

109 004

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

23 822

—

Yhteensä

118 256

109 553

3.4.    Markkinariski

Markkinariski on riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen tai valuuttakurssien, muutos vaikuttaa yhteisön hallussa pitämistään rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai kyseisten rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.4.1.   Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korollisten positioiden taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat korkojen epäedullisesta kehityksestä.

Taloudellisen arvon vaihtelut tai eri omaisuuserien, velkojen ja suojausinstrumenttien hinnoitteluun liittyvät epäjohdonmukaisuudet eivät suoraan vaikuta investointikehykseen, koska i) kehyksellä ei ole välittömiä lainakustannuksia tai korollisia velkoja ja ii) kehys hyväksyy sijoitustensa tuloihin liittyvien korkovaihtelujen vaikutukset.

Investointikehyksen lainasalkun ja omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten herkkyyttä koronvaihteluille mitataan käyttämällä Basis Point Value (BPV) -menetelmää, jossa omaisuuserän hinnanmuutosta mitataan suhteessa korkokäyrän yhden peruspisteen (0,01 %) muutosta kohti.

BPV-menetelmä mittaa, miten paljon salkun nettonykyarvo nousee tai laskee seuraaviin aikaryhmiin kuuluvien korkoperiodien korkokäyrän yhden peruspisteen kasvun seurauksena: ”rahamarkkinapaperit – enintään 1 vuosi”, ”erittäin lyhyt – 2–3 vuotta”, lyhyt – 4–6 vuotta, ”keskipitkä – 7–11 vuotta”, ”pitkä – 12–20 vuotta” ja ”erittäin pitkä – yli 21 vuotta”.

Lainojen euromääräisten rahavirtojen nettonykyarvon määrittämiseksi investointikehyksessä käytetään EIP:n rahoituskäyrää (euromääräinen swap-käyrä + EIP:n yleinen rahoitusmarginaali). Lainojen Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen nettonykyarvon laskennassa käytetään EIP:n Yhdysvaltain dollarin määräistä rahoituskäyrää. Sellaisten valuuttojen määräisten lainoihin liittyvien rahavirtojen nettonykyarvo, joille ei ole saatavilla luotettavaa ja riittävän kattavaa diskonttokorkokäyrää, määritetään käyttämällä EIP:n euromääräistä rahoituskäyrää.

Omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvon laskemiseksi investointikehyksessä käytetään euromääräisten rahavirtojen tapauksessa euromääräistä swap-käyrää ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen tapauksessa Yhdysvaltain dollarin määräistä swap-käyrää.

Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvo 31. joulukuuta 2018 vähenee 483 tuhatta euroa (31. joulukuuta 2017: 488 tuhatta euroa), jos kaikki asianomaiset korkokäyrät nousevat samanaikaisesti paralleelisti yhdellä peruspisteellä.

tuhansina euroina

BPV

Tilanne 31.12.2018

Raha-

markkinapaperit

1 vuosi

Erittäin lyhyt

2–3 vuotta

Lyhyt

4–6 vuotta

Keskipitkä

7–11 vuotta

Pitkä

12–20 vuotta

Erittäin pitkä

21 vuotta

Yhteensä

Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille

–38

–94

–168

–154

–29

—

–483


tuhansina euroina

BPV

Raha-

Erittäin lyhyt

Lyhyt

Keskipitkä

Pitkä

Erittäin pitkä

Yhteensä

markkinapaperit

Tilanne 31.12.2017

1 vuosi

2–3 vuotta

4–6 vuotta

7–11 vuotta

12–20 vuotta

21 vuotta

 

Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille

–49

–96

–159

–168

–16

—

–488

3.4.2.   Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan investointikehykseen kohdistuvaa riskiä tulojen tai taloudellisen arvon vähenemisestä valuuttakurssien epäedullisen kehityksen seurauksena.

Koska investointikehyksen viitevaluutta on euro, siihen kohdistuu valuuttariski aina, kun sen muuna kuin viitevaluuttana olevat varat ja velat eivät vastaa toisiaan. Valuuttariski sisältää myös valuuttakurssimuutoksista johtuvat muutokset muuna kuin viitevaluuttana olevien vastaisten rahavirtojen, kuten korkojen ja osinkojen, arvossa.

3.4.2.1   Valuuttariski ja rahoitusvarat

Investointikehyksen rahoitusvarat ovat joko euroina tai Yhdysvaltain dollareina.

Valuuttariskiltä suojautumiseen käytetään valuuttojen spot- tai termiinikauppaa, valuuttaswapeja tai valuutanvaihtosopimuksia. EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto voi lisäksi käyttää mitä tahansa muuta EIP:n politiikan mukaista instrumenttia, joka tarjoaa suojaa investointikehyksen rahoitustoimintaan kohdistuvilta markkinariskeiltä, silloin kun se katsoo tämän tarpeelliseksi ja asianmukaiseksi.

3.4.2.2   Valuuttariski ja investointikehyksen rahoittamat tai takaamat toimet

Jäsenvaltioiden investointikehyksen rahoittamiseksi maksamat rahoitusosuudet saadaan euroina. Investointikehyksen rahoittamien tai takaamien toimien sekä korkotukien valuuttana voi olla euro, Yhdysvaltain dollari tai mikä tahansa muu hyväksytty valuutta.

Valuuttariski (suhteessa viitevaluuttana olevaan euroon) syntyy aina kun muut kuin euromääräiset transaktiot jätetään suojaamatta. Seuraavassa on esitetty investointikehyksen valuuttariskiin liittyvää suojausta koskevat ohjeet.

3.4.2.2.1.   Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

Investointikehyksen Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien valuuttariski katetaan kokonaisriskinä Yhdysvaltain dollarin ja euron välisillä valuuttaswapeilla, joiden voimassaoloa jatketaan ja joiden määrää mukautetaan jaksoittain. Valuuttaswapeilla on kaksi tarkoitusta. Ne tarjoavat sekä uusien suoritusten (lainat ja pääoma) maksuun tarvittavan likviditeetin että valuuttariskin edellyttämän makrotason suojauksen.

Kunkin jakson alussa arvioidaan seuraavalla jaksolla Yhdysvaltain dollareina saatavat ja maksettavat rahavirrat suunniteltujen tai odotettujen maksujen (saatavat ja suoritettavat maksut) perusteella. Erääntyviä valuuttaswapeja jatketaan ja niiden määrää muutetaan siten, että se kattaa vähintään ennusteiden mukaiset seuraavan jakson Yhdysvaltain dollarin määräiset likviditeettitarpeet.

—

Yhdysvaltain dollarin määräinen valuuttapositio suojataan kuukausittain spot- tai termiinikaupalla, jos kyseinen positio ylittää asetetut enimmäismäärät.

—

Valuuttaswapin jatkojakson aikana Yhdysvaltain dollarin määräiset odottamattomat likviditeettivajeet voidaan kattaa satunnaisilla valuuttaswapeilla, kun taas ylimääräinen likviditeetti voidaan joko sijoittaa käteisvaroihin tai vaihtaa euroiksi, jos se on seurausta valuuttaposition kasvusta.

3.4.2.2.2.   Muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

—

Sellaiset investointikehyksen toimet, jotka ovat muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, suojataan valuutanvaihtosopimuksin, joilla on sama rahoitusprofiili kuin suojattavalla lainalla, jos käytettävissä on toimivat swap-markkinat.

—

Investointikehyksellä on sellaisten valuuttojen määräisiä toimia, joille ei ole tarjolla tehokkaita suojausmahdollisuuksia tai joiden tapauksessa suojaus tulee hyvin kalliiksi. Nämä toimet ovat paikallisen valuutan määräisiä, mutta suoritus toteutetaan euroina tai Yhdysvaltain dollareina. Investointikehyksen komitean 22. tammikuuta 2015 hyväksymä rahoitusriskikehys tarjoaa mahdollisuuden suojata paikallisen valuutan määräisen valuuttariskin synteettisesti Yhdysvaltain dollarin määräisillä johdannaisilla silloin kun paikallisen valuutan ja Yhdysvaltain dollarin välillä on merkittävä positiivinen korrelaatio. Yhdysvaltain dollarin määräisillä johdannaisilla synteettisesti suojatut paikalliset valuutat on ilmoitettu kohdassa 3.4.2.2.3 olevassa taulukossa kohdassa ”Paikalliset valuutat (synteettinen suojaus)” ja synteettisesti suojaamattomat valuutat saman taulukon kohdassa ”Paikalliset valuutat (ei synteettisistä suojausta)”.

3.4.2.2.3.   Valuuttapositio (tuhansina euroina)

Tämän liitetiedon taulukoissa on esitetty investointikehyksen valuuttapositio.

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetty valuuttapositio on investointikehyksen (rahoitusriskikehyksessä kuvatun) riskipolitiikan mukainen. Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio perustuu kirjanpitotietoihin, ja se määritellään tiettyjen varojen ja velkojen erotuksena. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisältyvät varat ja velat valitaan tavalla, jolla varmistetaan, että tulot muunnetaan tilinpäätösvaluutaksi (euroiksi) niiden saantihetkellä.

Ennen 1. tammikuuta 2018 sovellettava periaate

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat voitot/tappiot ja arvon alentuminen (IAS 39) sisällytetään riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon, kuten myös lainojen ja muiden saamisten arvon alentuminen. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisällytettävät johdannaissopimukset kirjataan käyvän arvon sijasta nimellisarvoon, jotta käsittely vastaisi omaisuuserien arvon käsittelyä, sillä myös omaisuuserien arvo kirjataan niiden nimellisarvoon, jossa on otettu huomioon lainojen arvon alentuminen.

1. tammikuuta 2018 jälkeen sovellettava periaate

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden käyvän arvon muutos samoin kuin lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumiset sisällytetään riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisällytettävät johdannaissopimukset kirjataan käyvän arvon sijasta nimellisarvoon, jotta käsittely vastaisi omaisuuserien arvon käsittelyä, sillä myös omaisuuserien arvo kirjataan niiden nimellisarvoon, jossa on otettu huomioon lainojen arvon alentuminen.

Muut varat ja velat, jotka sisältävät pääasiassa lainoille, johdannaisille ja tuille kertyneitä korkotuottoja, on seuraavissa taulukoissa esitetty kohdassa ”Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio”.

Tilanne 31. joulukuuta 2018

Varat ja velat

Sitoumukset ja ehdolliset velat

Valuutat

Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio

Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio

Taseen valuuttapositio

USD

– 157 177

–52 111

– 209 288

600 271

Paikalliset valuutat

(synteettinen suojaus) (*4)

 

 

 

 

KES

35 806

252

36 058

—

TZS

71 195

814

72 009

—

DOP

35 311

821

36 132

—

UGX

45 731

769

46 500

—

RWF

24 176

17

24 193

—

HTG, MUR, MZN, XOF, ZMW, BWP, JMD, NGN, ZAR

74 265

–432

73 833

—

Muut valuutat kuin euro yhteensä

129 307

–49 870

79 437

600 271

EUR

—

2 834 560

2 834 560

3 044 623

Euro ja muut valuutat yhteensä

129 307

2 784 690

2 913 997

3 644 894


Tilanne 31. joulukuuta 2017

Varat ja velat

Sitoumukset ja ehdolliset velat

Valuutat

Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio

Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio

Taseen valuuttapositio

USD

– 206 535

6 087

– 200 448

377 994

Paikalliset valuutat

(synteettinen suojaus)*

 

 

 

 

KES

88 532

2 854

91 386

—

TZS

98 722

1 820

100 542

—

DOP

37 785

1 494

39 279

—

UGX

52 653

1 505

54 158

—

RWF

32 714

354

33 068

—

Paikalliset valuutat

(ei synteettistä suojausta)*

 

 

 

 

HTG, MUR, MZN, XOF, ZMW, BWP

30 802

183

30 985

—

Muut valuutat kuin euro yhteensä

134 673

14 297

148 970

377 994

EUR

—

2 688 497

2 688 497

1 278 511

Euro ja muut valuutat yhteensä

134 673

2 702 794

2 837 467

1 656 505

3.4.2.3   Analyysi herkkyydestä valuuttakurssimuutoksille

Euron kurssin 10 prosentin heikentymisestä suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin olisi 31. joulukuuta 2018 ollut seurauksena rahoittajien varojen kasvu 8,8 miljoonalla eurolla (31. joulukuuta 2017 vastaava vaikutus olisi ollut 16,6 miljoonaa euroa). Euron kurssin 10 prosentin vahvistumisesta suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin olisi 31. joulukuuta 2018 ollut seurauksena rahoittajien varojen vähennys 7,2 miljoonalla eurolla (31. joulukuuta 2017 vastaava vaikutus olisi ollut 13,6 miljoonaa euroa).

3.4.2.4   Muuntokurssit

Taseiden (31. joulukuuta 2018 ja 31. joulukuuta 2017) laatimisessa on käytetty seuraavia muuntokursseja:

 

tilanne 31.12.2018

tilanne 31.12.2017

Muut valuutat kuin euro

 

 

Botswanan pula (BWP)

12,2038

11,7512

Dominikaanisen tasavallan peso (DOP)

57,4037

57,1465

Fidžin dollari (FJD)

2,4104

2,4186

Haitin gourde (HTG)

86,92

75,69

Jamaikan dollari (JMD)

144,081

148,7032

Kenian shillinki (KES)

116,24

123,7

Mauritanian ouguiya (MRO) (*5)

—

422,36

Mauritanian ouguiya (MRU) (*5)

41,166

—

Mauritiuksen rupia (MUR)

39,05

40,07

Mosambikin metical (MZN)

70,14

70,09

Nigerian naira (NGN)

351,05

367,44

Ruandan frangi (RWF)

1 020,1

1 003,37

Tansanian shillinki (TZS)

2 624,33

2 681,78

Ugandan shillinki (UGX)

4 239

4 357

Yhdysvaltain dollari (USD)

1,145

1,1993

CFA-frangi BEAC/BCEAO (XAF/XOF)

655,957

655,957

Etelä-Afrikan randi (ZAR)

16,4594

14,8054

Sambian kwacha (ZMW)

13,6077

11,965

3.4.3.   Osakkeiden hintariski

Osakkeiden hintariski on riski siitä, että osakesijoitusten käypä arvo laskee osakehintojen ja/tai osakesijoitusten arvon muutosten seurauksena.

Investointikehykseen kohdistuu osakkeiden hintariski sen suorien osakesijoitusten ja sen pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten vuoksi.

Noteeraamattomien osakkeiden arvoa ei voida helposti määrittää jatkuvaa seurantaa ja valvontaa varten. Tällaisten positioiden tapauksessa käytetään parhaita saatavilla olevia arvioita, joihin kuuluvat kaikki asianmukaisella arvostusmenetelmällä määritetyt hinnat.

Yksittäisten suorien osakesijoitusten ja pääomasijoitusrahastoihin tehtyjen sijoitusten arvon +/– 10 prosentin muutoksen vaikutus (joka on seurausta oman pääoman ehtoisten instrumenttien salkun käyvän arvon muutoksesta) investointikehyksen rahoittajien varoihin on 56,7 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2018 (–56,7 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2017) ja laskun vaikutus vastaavasti –56,7 miljoonaa euroa (49,8 miljoonaa euroa tai –49,8 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2017), jos kaikki muut muuttujat säilyvät ennallaan.

4.   Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

4.1.    Tilinpäätöksessä käytetty luokittelu ja käyvät arvot

Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarojen ja ‒velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot ja niiden luokitustaso käyvän arvon luokitushierarkiassa. Tiedot eivät sisällä sellaisten rahoitusvarojen ja ‒velkojen käypiä arvoja, joita ei kirjata käypään arvoon, jos niiden kirjanpitoarvoa voidaan pitää kohtuullisen tarkkana arviona niiden käyvästä arvosta.

tuhansina euroina

Tilanne 31. joulukuuta 2018

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käteisvarat, lainat ja ennakkomaksut

Rahoitusvarat

Muut rahoitusvelat

Yhteensä

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaissopimukset

9 873

—

—

—

—

9 873

—

9 873

—

9 873

Pääomasijoitusrahastot

—

467 152

—

—

—

467 152

—

—

467 152

467 152

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

—

100 140

—

—

—

100 140

16 675

—

83 465

100 140

Lainat ja ennakkomaksut

—

—

720

—

—

720

—

720

—

720

Yhteensä

9 873

567 292

720

—

—

577 885

16 675

10 593

550 617

577 885

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

—

—

573 708

—

—

573 708

—

—

—

—

Lainat ja ennakkomaksut

—

—

1 540 271

—

—

1 540 271

—

1 760 576

—

1 760 576

Saamiset rahoitusosuuksista

—

—

100 000

—

—

100 000

—

—

—

—

Rahoitusvarat

—

—

—

335 140

—

335 140

191 475

145 061

—

336 536

Muut varat

—

—

171

—

—

171

—

—

—

—

Yhteensä

—

—

2 214 150

335 140

—

2 549 290

191 475

1 905 637

—

2 097 112

Rahoitusvarat yhteensä

9 873

567 292

2 214 870

335 140

—

3 127 175

 

 

 

 

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaissopimukset

–8 493

—

—

—

—

–8 493

—

–8 493

—

–8 493

Yhteensä

–8 493

—

—

—

—

–8 493

—

–8 493

—

–8 493

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset

—

—

—

—

–793

–793

 

 

 

 

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

—

—

—

—

–23 822

–23 822

 

 

 

 

Velat kolmansille

—

—

—

—

– 143 813

– 143 813

 

 

 

 

Muut velat

—

—

—

—

–2 493

–2 493

 

 

 

 

Yhteensä

—

—

—

—

– 170 921

– 170 921

 

 

 

 

Rahoitusvelat yhteensä

–8 493

—

—

—

– 170 921

– 179 414

 

 

 

 


milj. euroa

Tilanne 31. joulukuuta 2017

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

 

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät

Myytävissä olevat

Käteisvarat, lainat ja muut saamiset

Eräpäivään asti pidettävät

Muut rahoitusvelat

Yhteensä

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Johdannaissopimukset

12 521

—

—

—

—

12 521

—

12 521

—

12 521

Pääomasijoitusrahastot

—

420 104

—

—

—

420 104

—

—

420 104

420 104

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

—

77 435

—

—

—

77 435

24 458

—

52 977

77 435

Yhteensä

12 521

497 539

—

—

—

510 060

24 458

12 521

473 081

510 060

Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

—

—

549 101

—

—

549 101

 

 

 

 

Lainat ja muut saamiset

—

—

1 666 725

—

—

1 666 725

—

—

—

—

Saamiset rahoitusosuuksista

—

—

150 000

—

—

150 000

—

1 852 507

—

1 852 507

Joukkovelkakirjat

—

—

—

144 382

—

144 382

—

—

—

—

Muut varat

—

—

4 385

—

—

4 385

144 382

—

—

144 382

Yhteensä

—

—

2 370 211

144 382

—

2 514 593

144 382

1 852 507

—

1 996 889

Rahoitusvarat yhteensä

12 521

497 539

2 370 211

144 382

—

3 024 653

 

 

 

 

Käypään arvoon kirjatut rahoitusvelat:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaissopimukset

–1 153

—

—

—

—

–1 153

—

–1 153

—

–1 153

Yhteensä

–1 153

—

—

—

—

–1 153

—

–1 153

—

–1 153

Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset

—

—

—

—

–484

–484

 

 

 

 

Velat kolmansille

—

—

—

—

– 157 285

– 157 285

 

 

 

 

Muut velat

—

—

—

—

–2 462

–2 462

 

 

 

 

Yhteensä

—

—

—

—

– 160 231

– 160 231

 

 

 

 

Rahoitusvelat yhteensä

–1 153

—

—

—

– 160 231

– 161 384

 

 

 

 

4.1.    Käypään arvoon arvostaminen

4.2.1.   Arvostusmenetelmät ja merkittävät, muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot

Seuraavassa taulukossa annetaan tiedot arvostusmenetelmistä ja merkittävistä muista kuin todettavissa olevista syöttötiedoista, joita käytetään rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käyvän arvon luokitushierarkian tasoilla 2 ja 3.

 

Arvostusmenetelmä

Merkittävät muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot

Muiden kuin todettavissa olevien syöttötietojen suhde käyvän arvon määritykseen

Käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit

 

 

Johdannaissopimukset

Diskontattu rahavirta: Vastaiset rahavirrat arvioidaan käyttämällä termiinikursseja/-korkoja (todettavissa olevat termiinikurssit ja tuottokäyrät tilikauden lopussa) ja sopimusperusteisia termiinikursseja/-korkoja diskontattuina korolla, joka vastaa eri vastapuoliin liittyvää luottoriskiä.

Ei sovelleta.

Ei sovelleta.

Pääomasijoitusrahastot

Mukautettu nettoarvomenetelmä: Käypä arvo määritetään joko soveltamalla investointikehyksen prosenttiosuutta kohde-etuutena olevasta välineestä viimeisimmän raportin mukaiseen nettoarvoon, jota on mukautettu rahavirtojen perusteella, tai käyttämällä rahaston hoitajan ilmoittamaa osuuden tarkkaa arvoa samana päivänä, jos tällainen arvo on saatavilla. Jotta voidaan ottaa huomioon arvon kehitys viimeisimmän käytettävissä olevan nettoarvon määrityspäivän ja tilinpäätöspäivän välisenä aikana, kyseiseltä ajalta tehdään tapahtuma-arviointi ja nettoarvoa mukautetaan tarvittaessa.

Pääomasijoitusrahaston viimeisimmän raportointipäivän ja arvostuspäivän välistä aikaa koskevassa mukautuksessa otetaan huomioon toiminnan kulut ja rahaston hoitopalkkiot, raportointipäivän jälkeiset muutokset pääomasijoitusrahaston kohde-etuuksien käyvässä arvossa, syntyneet uudet velvoitteet, markkinamuutokset ja muut taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset.

Mitä pitempi käyvän arvon määrittämispäivän ja pääomasijoitusrahaston viimeisimmän raportointipäivän välinen ajanjakso on, sitä suurempi on kyseisen ajanjakson huomioon ottamiseksi tehtävä mukautus.

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Mukautettu nettoarvo.

Sijoituskohteen viimeisimmän raportointipäivän ja arvostuspäivän välistä aikaa koskevassa mukautuksessa otetaan huomioon toiminnan kulut, raportointipäivän jälkeiset muutokset sijoituskohteen kohde-etuuksien käyvässä arvossa, syntyneet uudet velvoitteet, markkinamuutokset ja muut taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset, pääomanlisäykset, myynnit ja määräysvallassa tapahtuneet muutokset.

Mitä pitempi käyvän arvon määrittämispäivän ja sijoituskohteen viimeisimmän raportointipäivän välinen ajanjakso on, sitä suurempi on kyseisen ajanjakson huomioon ottamiseksi tehtävä mukautus.

 

 

Markkinakelpoisuuden (likviditeetin) puuttumisen vuoksi tehtävä vähennys, joka määritetään käyttämällä samankaltaisten osakkeiden aikaisempia kauppahintoja kyseisessä maassa / kyseisellä alueella ja joka on 5–30 prosenttia.

Mitä suurempi markkinakelpoisuuden puuttumisen vuoksi tehtävä vähennys on, sitä pienempi on käypä arvo.

Rahoitusinstrumentit, joita ei kirjata käypään arvoon

 

 

Lainat ja ennakkomaksut

Diskontattu rahavirta: Arvostusmallissa käytetään sopimusperusteisia rahavirtoja, joiden toteutumisedellytyksenä on, ettei velallinen laiminlyö velvoitteitaan, ja joissa ei oteta huomioon vakuuksien arvoa eikä aikaistettua takaisinmaksua koskevia skenaarioita. Lainojen nettonykyarvo lasketaan käyttämällä mallia, jossa kunkin lainan sopimusperusteiset rahavirrat diskontataan käyttämällä mukautettua markkinoiden diskonttokorkokäyrää. Kunkin lainan nettonykyarvoa mukautetaan tämän jälkeen kulloinkin odotettavissa olevien tappioiden huomioon ottamiseksi. Tämän jälkeen tulokset lasketaan yhteen lainojen ja ennakkomaksujen käyvän arvon laskemiseksi.

Ei sovelleta.

Ei sovelleta.

Rahoitusvarat

Diskontattu rahavirta

Ei sovelleta.

Ei sovelleta.

IFRS 13 -standardin soveltamisen seurauksena johdannaissopimusten käypään arvoon 31. joulukuuta 2018 ja 31. joulukuuta 2017 on sisällytetty seuraavat arvonoikaisut:

—

vastapuolen luottoriskin oikaisut (CVA), jotka vastaavat johdannaistransaktioihin liittyvää vastapuolen luottoriskiä ja joiden määrä on –37,4 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2018 ja –38 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2017

—

oman luottoriskin oikaisut (DVA), jotka vastaavat johdannaistransaktioihin liittyvää omaa luottoriskiä ja joiden määrä on 15,1 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2018 ja 29,5 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2017.

4.2.2.   Tasojen 1 ja 2 väliset siirrot

Investointikehyksessä sovelletun käytännön mukaisesti tasojen väliset siirrot kirjataan siirron aiheuttaneen tapahtuman tai olosuhteiden muuttumisen ajankohtana.

Investointikehyksessä ei vuosina 2018 ja 2017 siirretty omaisuuseriä käyvän arvon luokitushierarkian tasolta 1 tasolle 2 tai päinvastoin.

4.2.3.   Tason 3 käyvät arvot

Tason 3 käypien arvojen täsmäytys

Seuraavissa taulukoissa on esitetty muutokset tason 3 instrumenteissa (tilanne 31. joulukuuta 2018 ja 31. joulukuuta 2017).

tuhansina euroina

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Saldo 1. tammikuuta 2018

473 081

Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot:

 

—

– osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden realisoituneet nettovoitot

–10 622

—

– osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden käyvän arvon nettomuutos

–13 411

Yhteensä

–24 033

Suoritetut maksut

95 434

Saadut maksut

–11 165

Kokonaan kuluksi kirjatut

17 300

Saldo 31. joulukuuta 2018

550 617


 

tuhansina euroina

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Saldo 1. tammikuuta 2017

494 004

Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot:

 

—

– myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot

2 711

—

– myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen

–22 024

Yhteensä

–19 313

Muuhun laajaan tulokseen kirjatut voitot ja tappiot:

 

—

– myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon nettomuutos

–17 592

Yhteensä

–17 592

Suoritetut maksut

62 660

Saadut maksut

–44 568

Kokonaan kuluksi kirjatut

–2 110

Saldo 31. joulukuuta 2017

473 081

Investointikehyksessä ei vuosina 2018 ja 2017 siirretty omaisuuseriä käyvän arvon luokitushierarkian tasolta 3 muille tasoille tai päinvastoin.

5.   Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:

tuhansina euroina

 

31.12.2018

31.12.2017

Käteisvarat

51 936

166 445

Määräaikaistalletukset

521 882

367 653

Yritystodistukset

—

15 003

Käteisvarat ja muut rahavarat taseessa

573 818

549 101

Kertynyt korko

–110

68

Käteisvarat ja muut rahavarat rahavirtalaskelmassa

573 708

549 169

6.   Johdannaissopimukset

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina

Tilanne 31. joulukuuta 2018

Käypä arvo

Nimellisarvo

 

Varat

Velat

 

Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset

340

–665

5 245

Koronvaihtosopimukset

654

—

28 470

Valuuttaswapit

8 879

–7 828

1 460 608

Johdannaissopimukset yhteensä

9 873

–8 493

1 494 323


tuhansina euroina

Tilanne 31. joulukuuta 2017

Käypä arvo

Nimellisarvo

Varat

Velat

Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset

149

–1 105

8 098

Koronvaihtosopimukset

393

–48

31 711

Valuuttaswapit

11 979

—

1 500 000

Johdannaissopimukset yhteensä

12 521

–1 153

1 539 809

7.   Lainat ja ennakkomaksut

7.1.    Lainat ja ennakkomaksut

Seuraavassa taulukossa esitetään lainojen ja ennakkomaksujen alkusaldon ja loppusaldon täsmäytys odotettavissa olevia luottotappioita koskevan uuden arvonalentumismallin (IFRS 9) mukaisesti. Arvonalentumista koskevat vertailuluvut vuodelta 2017 vastaavat luottotappioita koskevia vähennyseriä ja perustuvat IAS 39:n mukaiseen arvostukseen.

tuhansina euroina

 

Globaalilainat (*6)

Lainat, parempi etuoikeusasema

Lainat, huonompi etuoikeusasema

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 1. tammikuuta 2018

1 003 294

687 499

62 546

—

1 753 339

Suoritetut maksut

203 352

52 274

—

3 588

259 214

Kokonaan kuluksi kirjatut

—

—

—

—

—

Saadut maksut

– 192 355

– 157 952

–4 548

—

– 354 855

Aktivoidut korot

—

—

—

—

—

Valuuttakurssiero

37 026

11 503

2 719

—

51 248

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 31. joulukuuta 2018

1 051 317

593 324

60 717

3 588

1 708 946

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 1. tammikuuta 2018

–35 082

–57 911

–62 546

—

– 155 539

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden nettomuutokset

–1 853

288

—

—

–1 565

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, nettomuutokset

4 696

870

–2 146

—

3 420

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

–71 204

—

—

–1 794

–72 998

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta, peruutukset

2 214

8 480

37 678

—

48 372

Kokonaan kuluksi kirjatut

—

—

—

—

—

Valuuttakurssiero

–2 639

–1 336

–2 346

—

–6 321

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 31. joulukuuta 2018

– 103 868

–49 609

–29 360

–1 794

– 184 631

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2018

947 449

543 715

31 357

1 794

1 524 315

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 1. tammikuuta 2018

1 800

—

—

—

1 800

Suoritetut maksut

—

—

—

—

—

Saadut maksut

—

—

—

—

—

Kokonaan kuluksi kirjatut

—

—

—

—

—

Valuuttakurssiero

—

—

—

—

—

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 31. joulukuuta 2018

1 800

—

—

—

1 800

Käyvän arvon oikaisut 1. tammikuuta 2018

–378

—

—

—

–378

Käyvän arvon nettomuutos

–702

—

—

—

–702

Valuuttakurssiero

—

—

—

—

—

Käyvän arvon oikaisut 31. joulukuuta 2018

–1 080

—

—

—

–1 080

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2018

720

—

—

—

720

Jaksotettu hankintameno

–3 550

–3 109

11

—

–6 648

Korot

12 330

9 243

1 031

—

22 604

Lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2018

956 949

549 849

32 399

1 794

1 540 991


tuhansina euroina

 

Globaalilainat (*6)

Lainat, parempi etuoikeusasema

Lainat, huonompi etuoikeusasema

Yhteensä

Nimellisarvo 1. tammikuuta 2017

994 527

764 339

71 563

1 830 429

Suoritetut maksut

305 059

63 603

—

368 662

Kokonaan kuluksi kirjatut

–3 257

–6 138

—

–9 395

Saadut maksut

– 162 361

–91 125

—

– 253 486

Valuuttakurssiero

– 128 874

–43 180

–9 017

– 181 071

Nimellisarvo 31. joulukuuta 2017

1 005 094

687 499

62 546

1 755 139

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2017

–18 185

–28 294

–71 161

– 117 640

Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kirjattu arvon alentuminen

–5 105

–11 572

—

–16 677

Kokonaan kuluksi kirjatut

3 257

6 138

—

9 395

Kokonaan kuluksi kirjatut

2 204

3 752

—

5 956

Valuuttakurssiero

914

3 234

8 615

12 763

Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2017

–16 915

–26 742

–62 546

– 106 203

Jaksotettu hankintameno

–3 802

–3 408

—

–7 210

Korot

15 122

9 877

—

24 999

Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2017

999 499

667 226

—

1 666 725

7.2.    Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentuminen – tappioita koskevat vähennyserät

tuhansina euroina

2018

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

 

Saldo 1. tammikuuta 2018

19 738

29 975

105 826

—

155 539

Siirto seuraavien 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin

2 285

—

—

—

2 285

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

—

–2 633

—

—

–2 633

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

—

—

27 646

1 794

29 440

Taseesta poistetut rahoitusvarat

—

—

—

—

—

Kokonaan kuluksi kirjatut

—

—

—

—

—

Saldo 31. joulukuuta 2018

22 023

27 342

133 472

1 794

184 631

8.   Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Seuraavassa taulukossa esitetään oman pääoman ehtoisten sijoitusten alkusaldon ja loppusaldon täsmäytys IFRS 9:n uuden arvostusperiaatteen mukaisesti. Vuotta 2017 koskevat vertailuluvut perustuvat IAS 39:n mukaiseen arvostukseen, jossa oman pääoman ehtoiset instrumentit luokiteltiin myytävissä olevien rahoitusvarojen salkkuun:

tuhansina euroina

 

Pääomasijoitusrahastot

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Yhteensä

Hankintameno 1. tammikuuta 2018

356 086

70 310

426 396

Suoritetut maksut

73 250

22 184

95 434

Saadut maksut / myynnit

–21 681

-635

–22 316

Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero

13 938

1 355

15 293

Hankintameno 31. joulukuuta 2018

421 593

93 214

514 807

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2018

64 018

7 125

71 143

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos

–20 493

–172

–20 665

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden valuuttakurssiero

2 034

–27

2 007

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2018

45 559

6 926

52 485

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit 31. joulukuuta 2018

467 152

100 140

567 292


tuhansina euroina

 

Pääomasijoitusrahastot

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Yhteensä

Hankintameno 1. tammikuuta 2017

331 253

72 636

403 889

Suoritetut maksut

62 660

—

62 660

Saadut maksut / myynnit

–38 990

–708

–39 698

Kokonaan kuluksi kirjatut

–437

–1 673

–2 110

Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero

1 600

55

1 655

Hankintameno 31. joulukuuta 2017

356 086

70 310

426 396

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2017

129 427

13 457

142 884

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos

–20 930

–1 008

–21 938

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2017

108 497

12 449

120 946

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2017

–22 892

–6 997

–29 889

Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kirjattu arvon alentuminen

–22 024

—

–22 024

Kokonaan kuluksi kirjatut

437

1 673

2 110

Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2017

–44 479

–5 324

–49 803

Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2017

420 104

77 435

497 539

9.   Saamiset rahoitusosuuksista

Saamiset rahoitusosuuksista, joiden määrä on 100 000 euroa, muodostuvat kokonaisuudessaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joiden maksamista on pyydetty mutta joita ei ole vielä maksettu.

10.   Rahoitusvarat

Käteissalkku muodostuu noteeratuista joukkovelkakirjoista, joiden juoksuaika tilinpäätöspäivänä on alle kolme kuukautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty käteissalkussa tapahtuneet muutokset:

 

tuhansina euroina

Saldo 1. tammikuuta 2018

144 382

Hankinnat

2 219 062

Erääntyneet

–2 026 659

Jaksotetun preemion/diskonton muutos

149

Kertyneen koron muutos

–1 794

Saldo 31. joulukuuta 2018

335 140


 

tuhansina euroina

Saldo 1. tammikuuta 2017

169 398

Hankinnat

1 084 149

Erääntyneet

–1 109 563

Jaksotetun preemion/diskonton muutos

–59

Kertyneen koron muutos

457

Saldo 31. joulukuuta 2017

144 382

11.   Muut varat

Muut varat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina

 

31.12.2018

31.12.2017

Saamiset EIP:ltä

—

4 117

Vakuudet

171

268

Muut varat yhteensä

171

4 385

12.   Tuloennakot

Tuloennakot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina

 

31.12.2018

31.12.2017

Korkotukiin liittyvät tuloennakot

32 658

24 895

Lainojen ja ennakkomaksujen palkkioihin liittyvät tuloennakot

1 106

907

Tuloennakot yhteensä

33 764

25 802

13.   Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset

Seuraavissa taulukoissa esitetään vakuuksiin liittyvien varausten alkusaldon ja loppusaldon täsmäytys odotettavissa olevia luottotappioita koskevan uuden arvonalentumismallin (IFRS 9) mukaisesti. Vuotta 2017 koskevat vertailuluvut vastaavat käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvää varausta, joka on kirjattu IAS 39:n mukaisesti, koska on objektiivista näyttöä siitä, että investointikehykselle aiheutuu tappiota myönnetyistä vakuuksista.

tuhansina euroina

2018

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Yhteensä

Käyttöön otetut vakuudet

 

 

 

 

Saldo 1. tammikuuta

—

484

—

484

Siirto seuraavien 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin

94

—

—

94

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

—

391

—

391

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

—

—

—

—

Taseesta poistetut vakuudet

—

—

—

—

Vakuuksiin perustuvat maksuvaatimukset

—

—

—

—

Ennakkomaksujen jaksottaminen

—

–128

—

–128

Valuuttakurssiero

—

–48

—

–48

Saldo 31. joulukuuta

94

699

—

793


2017

Saldo 1. tammikuuta

625

Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kirjatut lisämäärät

65

Käytetty

-206

Siirretty muihin velkoihin kirjatuista vakuuksista

—

Saldo 31. joulukuuta

484

14.   Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

Seuraavassa taulukossa esitetään nostamattomista lainoista (lainasitoumuksista) aiheutuvia tappioita koskevan vähennyserän alkusaldon ja loppusaldon täsmäytys odotettavissa olevia luottotappioita koskevan uuden arvonalentumismallin (IFRS 9) mukaisesti. Vuotta 2017 koskevat vertailuluvut vastaavat luottotappioita koskevia vähennyseriä ja perustuvat IAS 39:n mukaiseen arvostukseen.

tuhansina euroina

2018

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Yhteensä

Lainasitoumukset

 

 

 

 

Saldo 1. tammikuuta

1 993

2 163

—

4 156

Siirto seuraavien 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin

5 192

—

—

5 192

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

—

14 420

—

14 420

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

—

—

—

—

Valuuttakurssiero

40

14

—

54

Saldo 31. joulukuuta

7 225

16 597

—

23 822

15.   Velat kolmansille

Nämä velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina

 

31.12.2018

31.12.2017

EIP:lle maksettavat yleiset hallintomenot (netto)

47 799

45 105

Muut EIP:lle maksettavat määrät

54

580

Jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet ja tekninen apu

95 960

111 600

Velat kolmansille yhteensä

143 813

157 285

16.   Muut velat

Muut velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina

 

31.12.2018

31.12.2017

Etukäteen saadut lainojen lyhennykset

2 124

1 986

Korkotukiin liittyvät tuloennakot

369

436

Vakuudet

—

40

Muut velat yhteensä

2 493

2 462

17.   Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty

tuhansina euroina

Jäsenvaltiot

Rahoitusosuus (investointikehys)

Rahoitusosuus (korkotuet ja tekninen apu)

Yhteensä

maksettu

Maksua pyydetty, maksamatta

Itävalta

69 935

8 869

78 804

2 410

Belgia

103 226

13 046

116 272

3 530

Bulgaria

896

294

1 190

140

Kypros

576

189

765

90

Tšekki

3 264

1 071

4 335

510

Tanska

56 820

7 275

64 095

2 000

Viro

320

105

425

50

Suomi

39 852

5 214

45 066

1 470

Ranska

624 971

75 972

700 943

19 550

Saksa

611 715

76 616

688 331

20 500

Kreikka

35 121

4 883

40 004

1 470

Unkari

3 520

1 155

4 675

550

Irlanti

18 577

2 802

21 379

910

Italia

340 252

45 025

385 277

12 860

Latvia

448

147

595

70

Liettua

768

252

1 020

120

Luxemburg

7 693

984

8 677

270

Malta

192

63

255

30

Alankomaat

138 415

17 685

156 100

4 850

Puola

8 320

2 730

11 050

1 300

Portugali

27 313

3 809

31 122

1 150

Romania

2 368

777

3 145

370

Slovakia

1 344

441

1 785

210

Slovenia

1 152

378

1 530

180

Espanja

170 369

24 876

195 245

7 850

Ruotsi

73 692

9 677

83 369

2 740

Yhdistynyt kuningaskunta

355 881

49 356

405 237

14 820

Yhteensä 31. joulukuuta 2018

2 697 000

353 691

3 050 691

100 000

Yhteensä 31. joulukuuta 2017

2 517 000

333 691

2 850 691

150 000

Neuvosto vahvisti 12. marraskuuta 2018 jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka näiden oli maksettava 21. tammikuuta 2019 mennessä. 31. joulukuuta 2018 maksamatta oli 100 000 euroa.

18.   Ehdolliset velat ja sitoumukset

tuhansina euroina

 

31.12.2018

31.12.2017

Sitoumukset

 

 

Nostamattomat lainat

1 283 931

869 983

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit, joista on tehty sitoumus mutta ei suoritusta

347 167

321 695

Käyttöön otetut vakuudet

2 800

7 682

Korkotuet ja tekninen apu

457 328

382 576

Ehdolliset velat

 

 

Allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön

1 553 668

74 569

Ehdolliset velat ja sitoumukset yhteensä

3 644 894

1 656 505

19.   Korkotuotot ja -kulut ja vastaavat tuotot ja kulut

Korkotuotot ja vastaavat tuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina

 

1.1.2018—

1.1.2017—

 

31.12.2018

31.12.2017

Lainat ja ennakkomaksut

92 506

97 440

Korkotuet

4 224

3 966

Korkotuotot ja vastaavat tuotot yhteensä

96 730

101 406

Korkokulut ja vastaavat kulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina

 

1.1.2018—

1.1.2017—

 

31.12.2018

31.12.2017

Johdannaissopimukset

–563

–980

Käteisvarat ja muut rahavarat

–654

–1 037

Rahoitusvarat

–1 322

–654

Korkokulut ja vastaavat kulut yhteensä

–2 539

–2 671

20.   Palkkiotulot ja -kulut

Palkkiotuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina

 

1.1.2018—

1.1.2017—

 

31.12.2018

31.12.2017

Palkkiot lainoista ja ennakkomaksuista

107

—

Palkkiot vakuuksista

170

209

Muut

7

1

Palkkiotuotot yhteensä

284

210

Palkkiokulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina

 

1.1.2018—

1.1.2017—

 

31.12.2018

31.12.2017

Osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista kolmansille osapulille maksetut palkkiot

–106

–60

Palkkiokulut yhteensä

–106

–60

21.   Nettotulos osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista

Osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista saadut realisoituneet nettovoitot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

tuhansina euroina

 

1.1.2018—

1.1.2017—

 

31.12.2018

31.12.2017

Nettotuotot osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista

3 166

1 030

Osinkotuotot

7 320

1 681

Käyvän arvon nettomuutos

–20 665

—

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos

–10 179

2 711

22.   Yleiset hallintokulut

Yleiset hallintokulut ovat menoja, joita EIP:lle aiheutuu investointikehyksen hallinnoinnista. Näistä kuluista vähennetään tuotot vakiomääräisistä arviointipalkkioista, jotka EIP veloittaa suoraan investointikehyksen tuensaajilta.

tuhansina euroina

 

1.1.2018—

1.1.2017—

 

31.12.2018

31.12.2017

EIP:lle aiheutuneet todelliset kustannukset

–50 021

–48 285

Tulot tuensaajilta suoraan veloitetuista arviointipalkkioista

2 222

3 180

Yleiset hallintokulut yhteensä

–47 799

–45 105

23.   Osallistuminen konsernitilinpäätökseen sisältymättömiin strukturoituihin yhteisöihin

Strukturoidun yhteisön määritelmä

Strukturoitu yhteisö on rakennettu siten, etteivät äänioikeudet tai vastaavanlaiset oikeudet ole ratkaiseva tekijä päätettäessä, kenellä on määräysvalta yhteisössä. Strukturoidulla yhteisöllä on IFRS 12:n mukaan usein joitakin seuraavassa luetelluista piirteistä:

—

‒ rajoitetut toiminnot

—

‒ kapea-alainen ja hyvin määritelty tavoite, kuten verotehokkaan vuokrasopimuksen järjestäminen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan harjoittaminen, pääoma- tai rahoituslähteen järjestäminen yhteisölle tai sijoitusmahdollisuuksien tarjoaminen sijoittajille siirtämällä strukturoidun yhteisön varoihin liittyvät riskit ja edut sijoittajille

—

‒ riittämätön pääoma, jotta strukturoitu yhteisö pystyisi rahoittamaan toimintonsa ilman huonommassa etuoikeusasemassa olevaa taloudellista tukea

—

‒ rahoitus, joka tapahtuu käyttäen useita sopimuksella toisiinsa liitettyjä, sijoittajille kohdistettuja instrumentteja, jotka muodostavat luottoriskin tai muun riskin keskittymiä (siivut).

Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt

Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt ovat sellaisia strukturoituja yhteisöjä, jotka eivät ole investointikehyksen määräysvallassa, ja niihin kuuluvat myös osuudet konsernitilinpäätökseen sisältymättömissä strukturoiduissa yhteisöissä.

Strukturoiduissa yhteisöissä olevat osuudet:

Osuus määritellään IFRS 12:ssa laajalti siten, että sillä tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa tai sopimukseen perustumatonta osallisuutta, jonka seurauksena raportoiva yhteisö altistuu toisen yhteisön tuloksesta johtuvan tuoton vaihtelulle. Esimerkkejä tällaisista osuuksista ovat muun muassa oman pääoman ehtoisten osuuksien hallussapito ja muut osallisuuden muodot, kuten rahoituksen tarjoaminen, maksuvalmiustuki, lisävakuusjärjestelyt, sitoumukset ja vakuudet muille yhteisöille. Raportoivalla yhteisöllä ei IFRS 12:n mukaan välttämättä ole osuutta toisessa yhteisössä pelkästään tyypillisen asiakas-tavarantoimittaja-suhteen perusteella.

Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty tietoja strukturoiduista yhteisöistä, joita ei sisällytetä konsernitilinpäätökseen mutta joissa investointikehyksellä on osuus.

tuhansina euroina

Strukturoidun yhteisön tyyppi

Luonne ja tarkoitus

Investointikehyksen osuus yhteisössä

Hankerahoitus – lainananto erillisyhtiöille

Hankerahoitustoimet ovat transaktioita, joissa investointikehyksen velanhoito perustuu sellaisen lainanottajan maksuihin, jonka ainoana tai pääasiallisena tulonlähteenä on yksi omaisuuserä tai rajattu määrä omaisuuseriä, jotka se rahoittaa kyseisellä lainalla, tai muut olemassa olevat omaisuuserät, jotka on sopimuksen perusteella liitetty hankkeeseen. Hankerahoitus toteutetaan usein erillisyhtiön kautta.

Maksettu nettomäärä

Korkotuotot

Riskipääomatoimet

Investointikehyksestä osoitetaan rahoitusta pääomasijoitus- ja sijoitusrahastoihin. Pääomasijoitusrahastot ja sijoitusrahastot kokoavat ja hallinnoivat sellaisten sijoittajien varoja, jotka haluavat tehdä pääomasijoituksia runsaasti kasvupotentiaalia omaaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tai rahoittaa infrastruktuurihankkeita.

Sijoitukset pääomasijoitusyhteisön liikkeeseen laskemiin osuuksiin/osakkeisiin

Osinkotuottoina saadut osingot

Seuraavassa taulukossa on esitetty sellaiset investointikehyksen konsernitilinpäätökseen sisällyttämättä jätetyt strukturoidut yhteisöt (kirjanpitoarvo), joissa kehyksellä oli osuus tilinpäätöspäivänä, sekä suurin mahdollinen tappio, joka kehykselle voi näistä yhteisöistä aiheutua. Suurin mahdollinen tappio sisältää kirjanpitoarvot ja kyseeseen tulevat maksamatta olevat sitoumukset.

tuhansina euroina

Strukturoidun yhteisön tyyppi

Kuvaus

Kirjanpitoarvo 31.12.2018

Kirjanpitoarvo 31.12.2017

Suurin tappio 31.12.2018

Suurin tappio 31.12.2017

Pääomasijoitusrahastot

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

467 152

420 104

797 775

737 661

Yhteensä

 

467 152

420 104

797 775

737 661

24.   Vaikuttavan rahoituksen väline

AKT-EU-ministerineuvosto hyväksyi kesäkuussa 2013 uuden rahoituspöytäkirjan yhdettätoista Euroopan kehitysrahastoa (EKR) varten. Kyseinen pöytäkirja kattaa vuodet 2014–2020.

Investointikehyksen yhteyteen perustettiin samalla uusi 500 miljoonan euron rahoitusväline, ns. vaikuttavan rahoituksen väline. Tämän välineen ansiosta investointikehyksestä voidaan tukea hankkeita, joilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus kehitykseen, ja kattaa tällaisiin investointeihin liittyvät tavanomaista suuremmat riskit. Nämä määrärahat tarjoavat mahdollisuuden parantaa lainanantoa yksityiselle sektorille seuraavassa lueteltujen investointien kautta:

Sosiaalivaikutteiset osakerahastot – uusi sijoitusmuoto, jossa rahastonhoitajat keskittyvät osakerahastojensa sijoitusstrategioissa sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien helpottamiseen mutta pyrkivät samalla varmistamaan kestävyyden sekä rahaston että kohdeyritysten tasolla.

Lainat rahoituksen välittäjille – (esim. mikroluottolaitokset, paikalliset pankit ja luotto-osuuskunnat) tällaiset välittäjät toimivat sellaisissa AKT-maissa, joille EKP ei nykyisten luottoriskiohjeidensa mukaan voi tarjota rahoitusta (etenkään paikallisena valuuttana) muun muassa suuren maariskin, valuutan epävakauden tai hinnoittelua koskevien vertailuarvojen puuttumisen vuoksi. Tällaisten lainojen tärkeimpänä tavoitteena on rahoittaa hankkeita, joilla on suuri vaikutus kehitykseen. Tavoitteena on tukea etenkin mikro- ja pienyrityksiä sekä maataloushankkeita, jotka eivät yleensä voi saada rahoitusta investointikehyksestä.

Riskinjakoa helpottavat välineet – nämä ovat suuririskisimmän osan takauksia, joilla helpotetaan EIP:n ja paikallisten rahoituksen välittäjien (lähinnä liikepankkien) yhdessä toteuttamia riskinjakotoimia. Näistä toimista hyötyvät rahoituksen puutteesta kärsivät pk-yritykset ja pienet hankkeet, jotka täyttävät vaikuttavan rahoituksen myöntämiskriteerit tilanteessa, jossa pk-yrityksille ja pienille hankkeille tarkoitetun rahoituksen markkinoilla on todettu olevan puutteita. Suuririskisin osa on tarkoitus strukturoida siten, että se on vastatakauksena ylimmän etuoikeusluokan lainojen takauksille, jotka ovat EIP:n (osana investointikehystä) ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja/tai kehitysrahoituslaitosten rahoittamia. Näin saadaan aikaan huomattava vipuvaikutus.

Suora rahoitus – vieraan tai oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kautta tarjottava rahoitus hankkeille, joiden toteuttajina ovat kokeneet ja hyvämaineiset tahot ja joilla on merkittävä vaikutus kehitykseen mutta joiden tapauksessa tappioita odotetaan kuitenkin syntyvän tavanomaista enemmän ja sijoitettujen varojen takaisin saaminen saattaa olla vaikeaa (oman pääoman ehtoisen sijoituksen riski, johon liittyy tavanomaista suurempi odotettu tappio). EIP soveltaa välineessä tiukkoja valinta- ja tukikelpoisuuskriteerejä, koska kyseeseen tulevat hankkeet eivät merkittävästä kehitysvaikutuksestaan huolimatta täyttäisi hyväksyttäviä rahoituskriteerejä (ts. vähäiset odotukset sijoitettujen varojen takaisin saamisesta tai tappioiden kattamisesta koroilla ja/tai oman pääoman tuotoilla).

Vaikuttavan rahoituksen väline mahdollistaa rahoituksen tarjoamisen uusilla aloilla, kuten terveyden, koulutuksen, maatalouden ja elintarviketurvan aloilla, sekä uusien ja innovatiivisten riskinjakovälineiden kehittämisen.

Vaikuttavan rahoituksen väline on rahoituksen ja kirjanpidon näkökulmasta osa investointikehyksen salkkua, ja sitä koskevat tiedot esitetään investointikehyksen tilinpäätöslaskelmissa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kirjanpitoarvot ja sidotut mutta maksamatta olevat määrät omaisuuseräryhmittäin:

tuhansina euroina

Vaikuttavan rahoituksen välineestä tehdyn investoinnin tyyppi

Kuvaus

Kirjanpitoarvo 31.12.2018

Kirjanpitoarvo 31.12.2017

Maksamatta oleva määrä 31.12.2018

Maksamatta oleva määrä 31.12.2017

Sosiaalivaikutteiset osakerahastot

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

19 134

7 839

53 672

51 720

Lainat rahoituksen välittäjille

Lainat ja ennakkomaksut

36 277

30 804

139 329

44 017

Riskinjakoa helpottavat välineet

Käyttöön otetut vakuudet

–786

–296

43 668

64 569

Suora rahoitus – pääomaomistukset

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

53 183

42 981

1 014

4 014

Yhteensä

 

107 808

81 328

237 683

164 320

25.   Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia taseeseen olennaisesti vaikuttavia tapahtumia, jotka edellyttäisivät tietojen antamista tai 31. joulukuuta 2018 laadittujen tilinpäätöslaskelmien oikaisemista.

(1)  EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2018/1877, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja asetuksen (EU) 2015/323 kumoamisesta (EUVL L 307, 3.12.2018, s. 1).

(3)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(4)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(*1)  Varojen ja velkojen kokonaismääristä olisi vähennettävä EKR:jen väliset yhdystilit, jotta kyseiset kokonaismäärät voidaan täsmäyttää EKR:n taseeseen sisältyvien kokonaismäärien kanssa.

(5)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(6)  Kassavarat esitetään yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 53 artiklan mukaisesti 11. EKR:n taseessa. Pankkitilityypeistä on lisätietoa rahoitusriskin hallintaa käsittelevässä luvussa 5.

(7)  EUVL L 80I, 22.3.2019, s. 1.

(8)  EUVL L 101, 11.4.2019, s. 1.

(9)  EUVL L 149, 7.6.2016, s. 1.

(10)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty tuhansiin euroihin.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU EURATOM) N:o 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä,, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(12)  Neuvoston asetus (EU) 2018/1877.

(13)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty tuhansiin euroihin.

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU EURATOM) N:o 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä.

(15)  Neuvoston asetus (EU) 2018/1877, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja asetuksen (EU) 2015/323 kumoamisesta.

(16)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(17)  EUVL L 314, 30.11.2001, s. 1.

(18)  EUVL L 109, 26.4.2007, s. 33.

(19)  EUVL L 212, 5.8.2019, s. 107.

(20)  Kaikki vähennykset johtuvat sitoumusten purkamisesta ja niitä vastaavien määrärahojen siirtämisestä 10. EKR:n suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä.

(21)  Kaikki vähennykset johtuvat sitoumusten purkamisesta ja niitä vastaavien määrärahojen siirtämisestä 10. EKR:n suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä.

(22)  Neuvoston päätöksellä 2010/406/EU (EUVL L 189, 22.7.2010, s. 14) lisättiin 150 miljoonaa euroa Sudania varten 10. EKR:n suoritusvarauksesta, joka ei ole käytettävissä (summasta 147 miljoonaa euroa osoitettiin Sudanin erityismäärärahoihin ja 3 miljoonaa euroa täytäntöönpanomenoihin).

(23)  Neuvoston päätöksellä 2011/315/EU (EUVL L 142, 28.5.2011, s. 61) lisättiin 200 miljoonaa euroa Sudania varten 10. EKR:n suoritusvarauksesta, joka ei ole käytettävissä (summasta 194 miljoonaa euroa osoitettiin Etelä-Sudanin erityismäärärahoihin ja 6 miljoonaa euroa täytäntöönpanomenoihin).

(24)  Yhdeksännen ja sitä edeltäneiden EKR:jen hankkeisiin liittyviä purettuja sitoumuksia vastaavien 377 miljoonan euron määrärahojen siirtäminen suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä, vähennettynä varauksesta (9. EKR:oon) Etelä-Sudania varten siirretyillä 200 miljoonan euron määrärahoilla. Tähän asti AKT-suoritusvaraus, joka ei ole käytettävissä, on ollut 807 miljoonaa euroa. Tästä summasta 350 miljoonaa euroa on käytetty (150 miljoonaa euroa Sudania ja 200 miljoonaa euroa Etelä-Sudania varten; molemmat summat on siirretty 9. EKR:oon).

(25)  Siirrot 10. EKR:n varantoihin/varannoista.

(26)  Yhteisrahoituksesta on esitetty ainoastaan maksusitoumusmäärärahoja koskevat tiedot.

(27)  Neuvoston päätöksellä 2013/759/EU (EUVL L 335, 14.12.2013, s. 48) vahvistettiin Euroopan kehitysrahaston (EKR) hallinnointia koskevat siirtymätoimenpiteet, jäljempänä ’siirtymävaiheen rahoitusjärjestely’, sen varmistamiseksi, että varoja on saatavilla Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä sekä tukimenoja varten 1 päivästä tammikuuta 2014 yhdennentoista EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen voimaantuloon saakka.

(28)  % määrärahoista

(*2)  31. joulukuuta 2017 investointikehyksessä oli luokiteltu oman pääoman ehtoiset sijoitukset myytävissä oleviksi, kun taas 1. tammikuuta 2018 lähtien, IFRS 9:n hyväksymisen jälkeen oman pääoman ehtoiset sijoitukset on luokiteltu investointikehyksessä uudelleen osakkeiksi ja muiksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi vaihtuvatuottoisiksi arvopapereiksi. Tähän liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka arvo 31. joulukuuta 2017 oli 125 816 tuhatta euroa, on vapautettu investointikehyksen kertyneitä voittovaroja vastaan alkusaldon oikaisuna (liitetieto 2.5). Lisäksi 49 712 tuhannen euron määrä, joka on lainasalkun terveistä, vaiheessa 1 ja 2 olevista toimista kirjattu odotettavissa olevien luottotappioiden mukainen arvon alentuminen, sekä 4 156 tuhannen euron määrä, joka on lainasalkun terveistä, vaiheen 1 ja 2 toimista maksamatta olevia vastuita varten kirjattu odotettavissa olevien luottotappioiden mukainen varaus, sisällytettiin kertyneiden voittovarojen vuoden 2018 alkusaldoon. Lisätietoja täsmäytyksestä on liitetiedossa 2.5.

(*3)  Edustussopimuksia, joihin ei tilinpäätöspäivänä liity vastapuolia.

(29)  Vähennykset johtuvat sellaisiin operaatioihin liittyvistä vuoden aikana saaduista pääoman takaisinmaksuista, joihin katsottiin kohdistuvan lainanhoitojoustotoimenpiteitä jo 31. joulukuuta 2018, sekä vuoden aikana päätetyistä operaatioista.

(*4)  Synteettinen suojaus on selitetty kohdassa 3.4.2.2.2.

(*5)  MRU otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2018. Se korvasi vanhan MRO:n vaihtokurssiin 1 MRU = 10 MRO.

(*6)  sisältää edustussopimukset