Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä

Vaikutustenarviointi: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista (uudelleenlaadittu toisinto) sekä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta vuosiksi 2021–2027: Euroopan innovointikyvyn ja -valmiuksien edistäminen

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) tehtävänä on vastata merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin parantamalla EU:n innovaatiosuorituskykyä. Tämä tapahtuu yhdistämällä tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin muodostama osaamiskolmio.

EIT perustettiin vuonna 2008 asetuksella (EY) N:o 294/2008, jäljempänä ’EIT-asetus’ 1 . EIT-asetuksessa vahvistetaan EIT:n tehtävä, tavoitteet ja budjetti, ja näin ollen sen on oltava sovellettavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman mukainen.

Horisontti Eurooppa on tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosiksi 2021–2027. Sitä koskeva komission ehdotus sisältää ehdotuksen EIT:n talousarvioksi seuraavalle kaudelle sekä kuvauksen EIT:n perustamissyistä, saatavasta lisäarvosta, toiminta-alueista, toiminnan päälinjoista ja tulosindikaattoreista. Ehdotuksessa EIT on yksi ”Innovatiivinen Eurooppa” pilarin tärkeimmistä osatekijöistä.

Horisontti Eurooppa -ehdotus ei sellaisenaan tarjoa oikeusperustaa EIT:n toimintojen jatkamiselle vuoden 2020 jälkeen. Sen vuoksi EIT-asetusta on muutettava.

Lisäksi EIT-asetuksen 17 artiklassa edellytetään, että komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle seitsemän vuoden välein ehdotuksen strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi, jossa vahvistetaan EIT:n pitkän aikavälin strategiset prioriteetit ja rahoitustarpeet ja jonka on oltava tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman mukainen. Nykyinen strateginen innovaatio-ohjelma kattaa ajanjakson 2014–2020 2 . Sen vuoksi EIT-asetuksen tarkistamista koskevan ehdotuksen yhteydessä on annettava ehdotus EIT:n uudeksi strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi vuosiksi 2021–2027.

Tämän aloitteen tarkoituksena on muuttaa EIT-asetusta laatimalla se uudelleen ja saattaa strateginen innovaatio-ohjelma yhdenmukaiseksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa. Aloite kattaa EIT:n uudet prioriteettialat sekä sen rahoitustarpeet. Sen tavoitteena on myös parantaa EIT:n toimintaa viime vuosien kokemusten pohjalta.

Aloitteessa keskitytään kolmen keskeisen alan kysymysten ratkaisemiseen. Ensinnäkin käsitellään EIT:n rahoitusmalliin liittyviä haasteita. Toiseksi ehdotetaan ratkaisuja, joilla voidaan lisätä EIT:n koulutustoiminnan vaikutusta eli parantaa EIT:n tarjoaman koulutuksen tunnettuutta sekä tukea yrittäjyyteen ja innovointiin liittyviä valmiuksia ja taitoja korkea-asteen oppilaitoksissa. Kolmanneksi aloitteella autetaan lisäämään EIT:n alueellista tavoittavuutta integroimalla osaamis- ja innovaatioyhteisöt entistä paremmin paikallisiin innovaatioekosysteemeihin. Aloitteessa hahmotellaan myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulevia prioriteettialoja.

Lisäksi aloitteessa käsitellään useita teknisiä kysymyksiä EIT:n toimintojen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Näihin kuuluvat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avoimuus ja läpinäkyvyys, EIT:n hallinto ja EIT:n henkilöstön sopimusehdot.

Havaittuihin ongelmiin puututaan EIT-asetukseen tehtävillä muutoksilla ja hyväksymällä EIT:n strateginen innovaatio-ohjelma vuosiksi 2021–2027. Tämä vaikutustenarviointi perustuu aiempaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevaan vaikutustenarviointiin.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

Aloitteella tuetaan EIT:n tulevia täytäntöönpanotoimia ja sen strategisten toimien kehittämistä. Lisäksi sillä edistetään ajanjaksolle 2021–2027 asetettujen tavoitteiden toteutumista Horisontti Eurooppa ehdotuksen mukaisesti eli vahvistetaan kestäviä innovaatioekosysteemejä kaikkialla Euroopassa, tuodaan markkinoille uusia ratkaisuja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja edistetään innovointia ja yrittäjyyttä koulutuksen kehittämisen avulla. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tarkoituksena on erityisesti

a.tehostaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vaikutusta sekä osaamiskolmion integroinnin vaikutusta tehokkaan ja tuloksellisen EIT:n rahoitusmallin avulla

b.lisätä innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia korkea-asteen koulutuksen alalla edistämällä korkeakoulujen institutionaalista muutosta Euroopassa

c.lisätä EIT:n alueellista tavoittavuutta, jotta voidaan puuttua EU:n eri alueiden välisiin eroihin innovointivalmiuksissa.

Lisäksi aloitteella pyritään lisäämään EIT:n toimintojen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta käsittelemällä seuraavia kysymyksiä: osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avoimuus ja läpinäkyvyys, EIT:n hallinto sekä EIT:n henkilöstön työsopimukset ja niiden jatkuvuus.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

EIT on ainutlaatuinen siksi, että se kykenee luomaan EU:n laajuisia innovaatioekosysteemejä, jotka yhdistävät koulutuksen, tutkimuksen, liike-elämän ja muut sidosryhmät. Se korjaa puutteen jäsenvaltioiden innovointitukijärjestelmässä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimilla voidaan parantaa innovoinnin laatua, luoda valtioiden rajat ylittäviä ja monialaisia verkostoja, lisätä monialaista yhteistyötä sekä laajentaa maantieteellistä ulottuvuutta. EIT:n koulutusohjelmat tuovat lisäarvoa muille olemassa oleville ohjelmille, erityisesti niiden yrittäjyys- ja innovointiulottuvuuden kautta.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? 

Todettujen haasteiden ratkaisemiseksi on harkittu seuraavia kolmea vaihtoehtoa:

Vaihtoehtona 1 (lähtötaso) on EIT:n toiminnan jatkaminen nykyisellä tavalla ja mukauttaminen tarvittavilta osin Horisontti Eurooppa -ehdotukseen. EIT olisi eurooppalaisten kumppanuuksien täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointikriteerien mukainen. Se kehittäisi synergioita Euroopan innovaationeuvoston kanssa. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä muodostettaisiin kaksi.

Vaihtoehto 2 perustuu lähtötasoon, minkä lisäksi EIT:n toiminnan tehostamiseksi toteutetaan useita toimenpiteitä, joista yksi on sen rahoitusmallin mukauttaminen. Tässä vaihtoehdossa otetaan käyttöön uusi EIT:n toimi, jolla tuetaan korkea-asteen oppilaitosten yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien kehittämistä ja vahvistetaan EIT:n alueellisen innovaation ohjelmaa. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä muodostettaisiin kaksi.

Vaihtoehdon 2 tavoin vaihtoehto 3 perustuu lähtötasoon ja useisiin toimenpiteisiin, joilla tehostetaan EIT:n toimintaa. Lisäksi siinä otetaan käyttöön uutena toimena EIT-keskittymän perustaminen kuhunkin jäsenvaltioon EIT:n kokonaisvaikutusten lisäämiseksi. EIT vastaisi suoraan EIT-keskittymien toteuttamisesta, ja niillä voitaisiin edistää osaamiskolmion integrointia tukemalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjä pienimuotoisempia yhteistyöhankkeita.

Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä muodostettaisiin vain yksi.

Kaikilla kolmella vaihtoehdolla olisi lainsäädännöllisiä vaikutuksia, jotka koskevat EIT-asetuksen muuttamista ja EIT:n uutta strategista innovaatio-ohjelmaa.

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto on vaihtoehto 2. Sillä saavutetaan aloitteen tavoitteet parhaiten, kun samanaikaisesti otetaan huomioon käytettävissä olevat resurssit ja se, miten saadaan aikaan mahdollisimman suuret taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? 

Vaihtoehdon 2 mukaiset yksittäiset toimenpiteet saivat kuulemisten yhteydessä laajaa kannatusta eri sidosryhmiltä, kuten yrityksiltä / elinkeinoelämän järjestöiltä, korkeakouluilta/tutkimuslaitoksilta ja EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilta. Sidosryhmät ovat vahvasti yksimielisiä etenkin siitä, että on tarpeen edistää korkeakoulujen yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien kehittämistä Euroopassa ja yhdistää EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta tiiviimmin alueellisiin ja paikallisiin toimintaympäristöihin ja strategioihin.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla parannettaisiin merkittävästi EIT:n toimintaa seuraavalla ohjelmakaudella. Sillä syvennettäisiin osaamiskolmion integrointia, vahvistettaisiin innovaatioekosysteemejä ja lisättäisiin innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia korkea-asteen koulutuksen alalla. Sillä autettaisiin osaltaan vähentämään osaamisvajetta keskeisillä talouden aloilla, lisättäisiin tietämyksen jakamista ja verkottumista innovaatioekosysteemeissä, tehostettaisiin uusien yritysten perustamista ja parannettaisiin tästä saatavia tuloksia sekä parannettaisiin korkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksen laatua. Sillä myös lisättäisiin yksityisiä investointeja osaamis- ja innovaatioyhteisöihin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja tuettaisiin niitä tehokkaammin EIT:n rahoituksen kestävyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi sillä annettaisiin EIT:lle mahdollisuus parantaa ja lisätä asteittain alueellista tavoittavuuttaan maihin, joiden innovaatiosuorituskyky on vähäinen tai kohtalainen.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Perusskenaarioon verrattuna vaihtoehto 2 tarkoittaisi EIT:n hallintokustannusten lisääntymistä samaan tahtiin EIT:n kokonaismäärärahojen kasvun kanssa ohjelmakauden aikana. Tämä johtuisi EIT:n henkilöstötarpeista sekä sen valmiuksien ja asiantuntemuksen vahvistamisesta. Rahoitusmallin mukauttamisesta seuraavien vaatimustenmukaisuus- ja täytäntöönpanokustannusten odotetaan olevan suuremmat sellaisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osalta, jotka perustettiin EIT:n alkuvuosina, koska niiden on mukautettava jo käyttöön otettuja prosesseja ja toimintajärjestelmiä. Toimintansa aloitusvaiheessa olevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kustannusten odotetaan jäävän suhteellisen alhaisiksi.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla 2 saadaan koottua yhteen korkean osaamistason henkilöstöä, mikä hyödyttää yrityksiä, myös pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä. Uusien yritysten perustamista edistetään lisäämällä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja yksinkertaistamalla menettelyjä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä, mikä lisää startup-yritysten määrää.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Ei.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Ei.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon täytäntöönpanoa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. EIT seuraa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnallista suorituskykyä ja niiden tuotoksia vuosittain erityisen vaikutusindikaattorikehyksen avulla. Komissio toteuttaa vuonna 2024 riippumattoman väliarvioinnin EIT:n taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Arviointi on sovitettu yhteen Horisontti Eurooppa -ohjelman väliarvioinnin kanssa.