PERUSTELUT

1.SUOSITUKSEN TAUSTA

Globalisoituneessa maailmassa vakava rikollisuus ja terrorismi perustuvat yhä useammin rajat ylittävään toimintaan, jossa hyödynnetään monenlaisia keinoja. Siksi lainvalvontaviranomaisilla olisi oltava käytössään kaikki mahdolliset välineet tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten kumppanien kanssa kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä myös Europolin olisi voitava vaihtaa henkilötietoja kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten kanssa, siinä laajuudessa kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamista varten 11. toukokuuta 2016 annetussa asetuksessa (EU) 2016/794 1 vahvistettujen vaatimusten puitteissa.

Asetuksen soveltamisen alkamisen jälkeen Europol voi vaihtaa tietoja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa sellaisen kansainvälisen sopimuksen pohjalta, jossa annetaan yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat riittävät takeet. Komissio on unionin puolesta vastuussa tällaisten kansainvälisten sopimusten neuvottelemisesta. Europol voi myös, siltä osin kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita ulkopuolisten kumppanien kanssa sopimalla työskentelytavoista ja hallinnollisista järjestelyistä, jotka eivät itsessään voi muodostaa oikeusperustaa henkilötietojen vaihdolle.

Komissio määritti 11. raportissa edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia 2 kahdeksan ensisijaista maata 3 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella. Määrittelyn kriteereitä olivat terrorismin uhka, muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet sekä Europolin operatiiviset tarpeet aloittaa neuvottelut. Kun otetaan huomioon Euroopan turvallisuusagendassa 4 , neuvoston päätelmissä 5 ja globaalistrategiassa 6 hahmoteltu poliittinen strategia, lainvalvontaviranomaisten operatiiviset tarpeet eri puolilla EU:ta ja tällä alalla tehtävästä tiiviimmästä yhteistyöstä saatava mahdollinen hyöty, joka todettiin myös maaliskuussa 2019 tapahtunutta Christchurchin iskua seuranneiden jatkotoimien yhteydessä, komissio katsoo, että Uusi-Seelanti olisi lisättävä ensisijaisten maiden joukkoon ja neuvottelut olisi aloitettava jo lähiaikoina. Uusi-Seelanti pyysi virallisesti aloitetta 23. elokuuta 2019.

Europol ja Uuden-Seelannin poliisi ovat sopineet työjärjestelystä huhtikuussa 2019. Se tarjoaa kehyksen jäsennellylle strategisen tason yhteistyölle, muun muassa turvallisen kanavan suoralle suojatulle viestinnälle. Lisäksi Uusi-Seelanti on lähettänyt yhteyshenkilön Europoliin. Se ei kuitenkaan tarjoa oikeusperustaa henkilötietojen vaihdolle. Nykyisellään Uuden-Seelannin lainvalvontaviranomaisten ja Europolin väliselle henkilötietojen säännölliselle ja jäsennellylle vaihdolle ei ole olemassa oikeusperustaa. Oikeusperusta on erittäin tärkeä tuloksellisen operatiivisen yhteistyön kannalta.

Henkilötietojen suojaa koskevat Uuden-Seelannin lailliset normit sisältyvät pääasiassa 17. toukokuuta 1993 annettuun yksityisyydensuojalakiin (Privacy Act), sellaisena kuin se on muutettuna 7. syyskuuta 2010 annetulla yksityisyydensuojalain muutoksella (Privacy Amendment Act) 7 . Tätä varten laissa vahvistetaan kaksitoista itsemääräämisoikeutta henkilötietojen käsittelyssä koskevaa periaatetta, joilla säännellään henkilötietojen käsittelyä. Yksityisyydensuojalakia sovelletaan yksityisiin ja julkisiin elimiin, myös lainvalvontaviranomaisiin. Yksityisyydensuojasuojalailla perustetaan myös yksityisyydensuojavaltuutetun eli Uuden-Seelannin riippumattoman tietosuojaviranomaisen virka.

Poliittinen tausta

Christchurchin iskun jälkeen komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker osallistui Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Uuden-Seelannin pääministerin Jacinda Ardernin isännöimään, 15. toukokuuta 2019 pidettyyn ”Christchurch Call” -tilaisuuteen Pariisissa ja korosti, että on tärkeää puuttua terroristisen verkkosisällön ongelmaan siten, että samalla taataan perusoikeuksien suojelu. Tilaisuuteen osallistuneiden hallitusten ja teknologiayritysten sekä Euroopan komission edustajat ilmaisivat tukensa ”Christchurch Call to Action” -aloitteen yhteydessä annetuille sitoumuksille poistaa terroristinen tai ääriajatteluun perustuva väkivaltainen verkkosisältö ( https://www.christchurchcall.com/ ).

EU ja Uusi-Seelanti ovat samanmielisiä kumppaneita, joilla on samankaltaisia näkemyksiä monista maailmanlaajuisista kysymyksistä ja yhtäläisiä tapoja tarkastella niitä. EU:n ja Uuden-Seelannin suhteita ja yhteistyötä koskeva kumppanuussopimus allekirjoitettiin 5. lokakuuta 2016. Se luo pohjan vahvemmalle ja vakaammalle suhteelle, sillä siihen sisältyy useita artikloja, joilla sopimuspuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä muun muassa terrorismin torjunnassa, lainvalvonnan alalla ja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption ehkäisemisessä. Yhteistyöstä on sovittu myös huumausaineiden, kyberrikollisuuden, rahanpesun, terrorismin rahoituksen, muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden alalla.

EU ja Uusi-Seelanti ovat kumppaneita myös maailmanlaajuisella terrorisminvastaisella foorumilla, jonka 29 maata ja Euroopan unioni ovat muodostaneet. Sen laaja-alaisena tehtävänä on vähentää yleismaailmallisesti ihmisten alttiutta terrorismille ehkäisemällä ja torjumalla terroritekoja ja asettamalla niihin syyllistyneet syytteeseen sekä torjumalla terrorismiin yllyttämistä ja värväystä. EU ja Uusi-Seelanti tekevät tiivistä yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä ja käyvät säännöllistä poliittista ja turvallisuuskysymyksiä koskevaa vuoropuhelua. Tähän vuoropuheluun sisältyy säännöllisin väliajoin pidettäviä ministerien ja ylempien virkamiesten tason kuulemisia. Uusi-Seelanti pääsi kumppanuutta koskevan vuoden 2012 puitesopimuksen perusteella osallistumaan joihinkin EU:n kriisinhallintaoperaatioihin, esimerkiksi EU NAVFOR ATALANTA operaatioon (merirosvous Afrikan sarvessa).

Operatiiviset tarpeet

Mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä Uuden-Seelannin kanssa voidaan tutkia kaikilla Europolin toimivaltaan kuuluvilla rikollisuuden aloilla. Seuraavaan luetteloon, joka ei ole tyhjentävä, on koottu merkittävimmät Europolin operatiiviset tarpeet, joihin Uusi-Seelanti voisi osaltaan vastata:

·Terrorismi: Terrorismi on vakava uhka sekä Uudelle-Seelannille että Euroopan unionille, sillä molemmat ovat olleet terroristi-iskujen kohteena. Uhkakuvan tarkentamisen ja uusien suuntauksien tunnistamisen lisäksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä, johon kuuluu myös henkilötietojen vaihto, jotta voidaan paremmin paljastaa ja ehkäistä terrorismirikoksia, muun muassa terrorismitarkoituksessa matkustamista, terrorismin rahoitusta ja internetin käyttöä terroristisiin tarkoituksiin, ja nostaa niiden perusteella syytteitä.

Europolin Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen (ECTC) vankkana toiminnallisena tavoitteena on mahdollistaa operatiivisten/henkilötietojen vaihtaminen Uuden-Seelannin kanssa ja päinvastoin, kuten Christchurchin iskua seuranneet toimet osoittavat. Christchurchin iskun jälkeen Europolin internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekevä EU:n yksikkö (EU IRU) keskitti työnsä terroristisen sisällön ja sen internetissä käytettävien levittämismallien havaitsemiseen. Iskua seurannut internetin väärinkäytön nopeus ja laajuus sekä asiaan liittyneiden verkkopalvelujen tarjoajien suuri määrä olivat ennennäkemättömiä ja osoittivat, että nykyisiin prosesseihin liittyy rajoituksia, jotka vaikeuttavat reagoimista samankaltaisiin uhkiin. Uuden-Seelannin kanssa tehtävä operationaalinen sopimus vahvistaisi Europolin asemaa ”Christchurch Call” -aloitteen yhteydessä hahmoteltujen operatiivisten toimien johtamisessa eli terroristisen tai ääriajatteluun perustuvan väkivaltaisen verkkosisällön poistamisessa. Sopimuksen kautta Europol saisi myös oikeudellisen kehyksen, jonka avulla se voi kehittää pitkälle menevää yhteistyötä Uuden-Seelannin kanssa terrorismiin liittyvissä kysymyksissä.

·Kyberrikollisuus: EU:n lainvalvontavirastoille Uusi-Seelanti on keskeinen kumppani tutkimuksissa, jotka koskevat lasten seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia.

Uuden-Seelannin poliisi osallistuu Virtual Global Taskforce -verkostoon ja on sen aktiivinen kumppani. Virtual Global Taskforce on Europolin Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen keskeinen kumppanuusverkosto verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumisessa. Uudella-Seelannilla on huomattavaa asiantuntemusta verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen riiston tutkinnassa. Se on myös kiinnostunut jakamaan tietämystään asiaa koskeviin kokouksiin osallistuvien kanssa. Tätä arvostavat suuresti niiden EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joiden vastuulla on tutkia tällaisia monimutkaisia rikoksia ja vastata lukuisiin oikeudellisiin ja teknisiin haasteisiin. Operationaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Uusi-Seelanti voi tuoda merkittävää lisäarvoa Europolille kyberrikollisuuden alalla, etenkin verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön osalta. Uuden-Seelannin poliisi ja sisäministeriön alainen lasten digitaalisen hyväksikäytön osasto ovat hyvin aktiivisia ja kokeneita tällä alalla, ja niillä on ollut tärkeä rooli merkittävissä operaatioissa.

Uusi-Seelanti on edelleen ainoa Five Eyes 8 -tiedusteluliittoon kuuluvista maista, joiden kanssa Europolilla ei ole oikeusperustaa henkilötietojen vaihdolle. Tämä rajoittaa molempien osapuolten kykyä vaihtaa arvokkaita operatiivisia tietoja ja tehdä järjestelmällisesti keskinäistä yhteistyötä. Se luo myös tilanteen, jossa on muodostettava kahdenvälisiä yhteyksiä suoraan jäsenvaltioiden kanssa tai kolmansien osapuolten, kuten Interpolin kautta. Tällaiset suhteet heikentävät jäsenvaltioiden tehokkuutta tämän rikostyypin käsittelyssä ja vievät niiltä mahdollisuuden antaa panoksensa Europolille ja hyötyä sen tarjoamasta lisäarvosta, etenkin terroristisen verkkosisällön ja verkossa tapahtuvan lasten hyväksikäytön alalla.

·Laittomat moottoripyörärikollisjengit: Uuden-Seelannin poliisi ja Europol ovat erittäin kiinnostuneita tekemään yhteistyötä laittomien moottoripyörärikollisjengien torjumiseksi. Laittomat moottoripyörärikollisjengit ovat kasvava huolenaihe Uudessa-Seelannissa, ja Uuden-Seelannin poliisi on äskettäin perustanut jengejä käsittelevän tiedusteluyksikön, jonka tärkeimpiä kohteita ovat laittomat moottoripyörärikollisjengit. Europolin Analysis Project Monitor -hanke keskittyy erityisesti Eurooppaan suuntautuvaan matkustamiseen ja Uuden-Seelannin laittomien moottoripyörärikollisjengien jäsenten rikosrekistereihin sekä yhteyksiin, joita näillä on väitteiden mukaan Itä-Aasian järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

·Huumausaineet: Europol on aiemmin selvittänyt EU:n ja Uuden-Seelannin väliseen amfetamiinin laittomaan kauppaan liittyvää merkittävää tapausta. On mahdollista, että yhteistyötä tällä alalla jatketaan.

2.SUOSITUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) annetussa asetuksessa (EU) 2016/794 vahvistetaan Europolin toimintaa säätelevä oikeudellinen kehys, johon kuuluvat erityisesti viraston tavoitteet, tehtävät, toimivaltuudet, tietosuojatakeet ja yhteistyöjärjestelyt ulkoisten kumppanien kanssa. Tämä suositus on yhdenmukainen Europol-asetuksen säännösten kanssa 9 .

Suosituksen tarkoituksena on saada neuvoston lupa siihen, että komissio voi neuvotella tulevan sopimuksen EU:n puolesta. Oikeusperusta, jonka nojalla neuvosto voi antaa luvan neuvottelujen aloittamiseen, on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 ja 4 kohta.

SEUT-sopimuksen 218 artiklan nojalla komissio nimitetään unionin neuvottelijaksi neuvottelemaan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin välinen sopimus henkilötietojen vaihdosta Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Uuden-Seelannin toimivaltaisten viranomaisten välillä.

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin välisestä sopimuksesta, joka koskee henkilötietojen vaihtoa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Uuden-Seelannin toimivaltaisten viranomaisten välillä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 218 artiklan 3 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

1.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794 10 annettiin 11 päivänä toukokuuta 2016, ja sitä sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2017.

2.Asetuksen (EU) 2016/794 säännöksissä ja etenkin niissä, jotka koskevat henkilötietojen siirtoa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, säädetään, että Europol voi siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle sellaisen kansainvälisen sopimuksen perusteella, joka on tehty unionin ja kyseisen kolmannen maan välillä SEUT-sopimuksen 218 artiklan nojalla ja jossa annetaan riittävät yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat takeet.

3.Olisi aloitettava neuvottelut sellaisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin välillä, joka koskee henkilötietojen vaihtoa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Uuden-Seelannin toimivaltaisten viranomaisten välillä, jäljempänä ’sopimus’.

4.Kuten myös asetuksen (EU) 2016/794 johdanto-osan 35 kappaleessa on selitetty, komission olisi voitava kuulla Euroopan tietosuojavaltuutettua myös sopimusta koskevien neuvottelujen aikana ja joka tapauksessa ennen sopimuksen tekemistä.

5.Sopimuksessa olisi kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti perusoikeuskirjan 7 artiklassa tunnustettua oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, perusoikeuskirjan 8 artiklassa tunnustettua oikeutta henkilötietojen suojaan ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa tunnustettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Sopimusta olisi sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

6.Sopimus ei saisi vaikuttaa henkilötietojen siirtämiseen tai muun muotoiseen kansallisen turvallisuuden takaamisesta vastaavien viranomaisten väliseen yhteistyöhön eikä rajoittaa sitä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Komissiolle annetaan lupa neuvotella unionin puolesta Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin välinen sopimus henkilötietojen vaihdosta Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Uuden-Seelannin viranomaisten välillä.

Neuvotteluohjeet ovat tämän päätöksen liitteenä.

LIITE

Komission olisi pyrittävä saavuttamaan neuvotteluissa jäljempänä esitetyt tavoitteet.

1)Sopimuksen tavoitteena olisi oltava muodostaa oikeusperusta henkilötietojen siirtämiselle Europolin ja Uuden-Seelannin toimivaltaisten viranomaisten välillä, jotta voidaan tukea ja lujittaa Uuden-Seelannin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa sekä niiden keskinäistä yhteistyötä vakavan kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja torjunnassa ja varmistaa samalla asianmukaiset yksityisyydensuojaa, henkilötietoja, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat suojatoimet.

2)Jotta käyttötarkoituksen rajoittaminen voidaan taata, sopimukseen perustuvan yhteistyön ja tietojenvaihdon olisi katettava ainoastaan asetuksen 2016/794 3 artiklassa tarkoitetut Europolin toimivallan piiriin kuuluvat rikokset ja liitännäisrikokset, jäljempänä yhdessä ’rikokset’. Yhteistyön avulla olisi pyrittävä estämään ja torjumaan terrorismia, kitkemään järjestäytynyttä rikollisuutta ja torjumaan kyberrikollisuutta. Sopimuksessa olisi määriteltävä sen soveltamisala. Lisäksi olisi määriteltävä, missä tarkoituksessa Europol voi siirtää henkilötietoja Uuden-Seelannin toimivaltaisille viranomaisille.

3)Sopimuksessa olisi esitettävä selkeästi ja täsmällisesti Europolin ja Uuden-Seelannin toimivaltaisten viranomaisten välisessä henkilötietojen vaihdossa tarvittavat suoja- ja valvontatoimet, jotka liittyvät henkilötietojen suojaan, perusoikeuksiin ja yksilöiden oikeuksiin, kansalaisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Jäljempänä esitettyjen suojatoimien lisäksi toimiin on sisällyttävä vaatimus siitä, että henkilötietojen siirtämiseen sovelletaan salassapitovelvollisuutta ja että henkilötietoja ei käytetä kuolemanrangaistuksen tai minkään julman ja epäinhimillisen kohtelun pyytämiseen, määräämiseen tai täytäntöönpanemiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisesti vaadittavia täydentäviä suojatoimia.

Erityisesti on otettava huomioon seuraavat seikat:

a)Sopimuksessa olisi määriteltävä keskeiset käsitteet. Sopimuksessa olisi erityisesti määriteltävä henkilötiedot direktiivin (EU) 2016/680 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

b)Sopimuksessa olisi noudatettava käsittelytarkoituksen periaatetta ja varmistettava näin, että tietoja ei käsitellä muihin tarkoituksiin kuin siirtämiseen. Tämän vuoksi tarkoitukset, joita varten osapuolet käsittelevät henkilötietoja sopimuksen nojalla, olisi esitettävä selkeästi ja täsmällisesti, eivätkä ne saisi olla laajemmat kuin on tarpeen yksittäistapauksissa terrorismin ja sopimuksessa tarkoitettujen rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa varten.

c)Henkilötietoja, joita Europol siirtää sopimuksen mukaisesti, olisi käsiteltävä asian- ja lainmukaisesti ja ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joiden vuoksi ne on siirretty. Sopimuksessa olisi määrättävä, että siirtäessään tietoja Europolilla on velvollisuus ilmoittaa tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevista mahdollisista rajoituksista, mukaan lukien tietojen siirto, poistaminen, tuhoaminen tai jatkokäsittely. Sopimuksella olisi velvoitettava Uuden-Seelannin toimivaltaiset viranomaiset noudattamaan näitä rajoituksia ja määrittämään, kuinka niiden noudattamista valvotaan käytännössä. Henkilötietojen olisi oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on välttämätöntä suhteessa tähän tarkoitukseen. Tietojen olisi oltava täsmällisiä ja ajantasaisia. Tietoja olisi säilytettävä ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeen niitä tarkoituksia varten, joita varten ne on siirretty. Sopimukseen olisi sisällytettävä liitteen muodossa tyhjentävä luettelo Uuden-Seelannin toimivaltaisista viranomaisista, joille Europol voi siirtää henkilötietoja, ja lyhyt kuvaus niiden toimivallasta.

d)Rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai muuta vakaumusta taikka ammattiliittoon kuulumista ilmentävien henkilötietojen sekä geneettisten tietojen tai henkilön terveyteen tai seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen siirtäminen Europolin toimesta olisi kiellettävä, paitsi jos se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista yksittäistapauksissa sopimuksessa tarkoitettujen rikosten ehkäisyä tai torjuntaa varten ja asianmukaisia suojatoimia sovelletaan. Sopimuksessa olisi myös määrättävä erityisistä suojatoimista, joita sovelletaan rikosten uhrien, todistajien tai muiden henkilöiden, jotka voivat antaa tietoja rikoksista, sekä alaikäisten henkilöiden henkilötietojen siirtämiseen.

e)Sopimuksessa olisi määrättävä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä yksilöiden täytäntöönpanokelpoisista oikeuksista vahvistamalla säännöt, jotka koskevat yksilön tiedonsaantioikeutta sekä oikeutta oikaista ja poistaa tiedot, mukaan lukien erityiset perusteet, joiden nojalla voidaan sallia näiden oikeuksien välttämättömät ja oikeasuhteiset rajoitukset. Sopimuksessa olisi myös varmistettava, että jokaisella, jonka henkilötietoja käsitellään sopimuksen nojalla, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus tehokkaisiin hallinnollisiin ja oikeudellisiin muutoksenhakukeinoihin, joilla taataan tehokkaat oikeussuojakeinot.

f)Sopimuksessa olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat henkilötietojen säilyttämistä ja säilyttämistarpeen uudelleentarkastelua, tietojen oikaisemista ja poistamista sekä lokitietoja ja dokumentaatiota koskevaa kirjanpitoa ja yksilöille annettavia tietoja. Siinä olisi myös määrättävä henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn sovellettavista suojatoimista.

g)Sopimuksessa olisi määritettävä kriteerit, joiden perusteella olisi arvioitava tietolähteen luotettavuutta ja tietojen paikkansapitävyyttä.

h)Sopimukseen olisi sisällytettävä velvollisuus varmistaa, että henkilötiedot ovat turvassa, tarvittavien teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden avulla ja antamalla pääsy henkilötietoihin ainoastaan valtuutetuille henkilöille. Sopimukseen olisi sisällytettävä myös velvollisuus ilmoittaa sopimuksen nojalla siirrettyihin tietoihin vaikuttavista henkilötietojen tietoturvaloukkauksista.

i)Tietojen siirtämisen edelleen Uuden-Seelannin toimivaltaisilta viranomaisilta Uuden-Seelannin muille viranomaisille, mukaan lukien tietojen käyttö oikeudenkäynneissä, pitäisi olla sallittua ainoastaan Europolin toteuttaman siirron alkuperäisiin tarkoituksiin ja edellyttäen, että asianmukaisia edellytyksiä ja suojatoimia noudatetaan, mihin kuuluu myös Europolin myöntämä ennakkolupa.

j)Edellä i) alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä olisi sovellettava myös siinä tapauksessa, että tietoja siirretään edelleen Uuden-Seelannin toimivaltaisilta viranomaisilta kolmansien maiden viranomaisille. Tällöin olisi sovellettava lisävaatimusta, jonka mukaan tällainen tietojen siirtäminen edelleen on sallittua vain sellaisiin kolmansiin maihin, joihin Europol voi siirtää henkilötietoja asetuksen (EU) 2016/794 25 artiklan 1 kohdan nojalla.

k)Sopimuksessa olisi varmistettava, että käytössä on valvontajärjestelmä, jossa henkilötietoja tai vaihdettuja tietoja käyttäviä Uuden-Seelannin viranomaisia valvoo yksi tai useampi tietosuojasta vastaava riippumaton viranomainen, jolla on tehokkaat tutkinta- ja toimintavaltuudet ja oikeus panna vireille oikeudenkäynti. Näillä riippumattomilla viranomaisilla olisi oltava erityisesti valtuudet käsitellä yksilöiden valituksia, jotka koskevat heidän henkilötietojensa käyttöä. Henkilötietoja käyttävien viranomaisten olisi oltava tilivelvollisia sopimuksessa vahvistettujen, henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamisen suhteen.

4)Sopimuksessa olisi määrättävä sen tulkintaa ja soveltamista koskevasta tuloksellisesta riitojenratkaisumekanismista, jotta voidaan varmistaa, että osapuolet noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä.

5)Sopimukseen olisi sisällytettävä määräyksiä, jotka koskevat sopimuksen täytäntöönpanon seurantaa ja säännöllistä arviointia.