EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 24.4.2019
COM(2019) 192 final
2019/0096(CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY ja valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä annetun direktiivin 2008/118/EY muuttamisesta unionin puitteissa toteutettavan puolustustoiminnan osalta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Arvonlisävero (alv) on yleinen kulutusvero, jonka maksaa viime kädessä loppukuluttaja mutta jonka kantamisesta huolehtivat yritykset, jotka luovuttavat tavaroita tai suorittavat palveluja. Alv:n soveltamisala, joka vahvistetaan alv-direktiivin 1 2 artiklassa, on hyvin laaja. Se kattaa kaikki verovelvollisen vastikkeelliset tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset jäsenvaltion alueella sekä tavaroiden tuonnin Euroopan unioniin (EU). Kun alv-direktiivi annettiin, yksi sen tavoitteista oli laatia yhteinen luettelo alv-vapautuksista, jotta EU:n omat varat kannettaisiin yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. 2 . Sen vuoksi minkä tahansa liiketoimen vapauttaminen alv:sta vaatii sitä koskevan säännöksen alv-direktiivissä.
Alv-direktiivissä ei säädetä mistään yleisestä vapautuksesta, joka koskisi tavaroiden luovuttamista tai palvelujen suorittamista turvallisuus- ja puolustustarkoituksissa. Sen vuoksi periaatteena on, että arvonlisävero suoritetaan asevoimille luovutetuista tavaroista tai suoritetuista palveluista tai niiden tuomista tavaroista 3 . Tällainen alv lisää valtion verotuloja (asevoimat eivät julkisena elimenä voi saada alv-palautusta), mikä puolestaan vaikuttaa talousarvioon, josta rahoitetaan esimerkiksi kansallista puolustusta.
Direktiivissä säädetään myös vapautuksesta, joka koskee luovutuksia ja suorituksia Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden asevoimille niiden osallistuessa yhteiseen puolustustoimintaan oman valtionsa ulkopuolella. Tämä vapautus säädettiin sellaisia tilanteita varten, joissa tulo- ja menovirtojen sykli katkeaa, koska luovutuksista ja suorituksista kannettu alv muodostaisi asevoimien oman valtion sijasta tuloa sijaintivaltiolle.
Vastaavasti valmisteverodirektiivissä 4 säädetään valmisteverosta 5 vapauttamisesta, joka koskee valmisteveron alaisten tavaroiden siirtoja Pohjois-Atlantin liiton (NATO) jäsenten asevoimille.
NATOn puolustustoimintaan on sovellettu alv-direktiiviä vuodesta 1977 6 ja valmisteverodirektiiviä vuodesta 1993. Kumpikaan vapautuksista ei kuitenkaan kata yhteistä puolustustoimintaa unionin puitteissa, koska unionilla ei vielä ole yhteistä puolustuspolitiikkaa. On kuitenkin olemassa ulkoisen toiminnan keskeinen väline, jonka tarkoituksena on määritellä asteittain unionin yhteinen puolustuspolitiikka 7 . Se on yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP), josta sen perustamisen aikaan vuonna 2000 käytettiin ensin nimitystä Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (ETPP) 8 .
Joulukuussa 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus oli tärkeä etappi YTPP:n kehittämisessä. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella, sisältyy keskinäisen avunannon lauseke 9 , ja sopimus mahdollistaa jäsenvaltioiden yhteistyön lisäämisen sotilasasioissa pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) 10 kautta. Lissabonin sopimuksella perustettiin myös Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH), joka avustaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa kaikissa tämän tehtävissä, YTPP mukaan lukien. Se, että korkea edustaja on myös yksi komission varapuheenjohtajista, helpottaa EU:n kaikkien tarvittavien voimavarojen yhdistämistä ja kattavan lähestymistavan soveltamista EU:n kriisinhallintaan.
Neuvoston korkein sotilaselin on Euroopan unionin sotilaskomitea (EUSK), joka perustettiin vuonna 2001 11 . Se ohjaa kaikkea sotilaallista toimintaa EU:n puitteissa ja neuvoo YTPP:n alaisten sotilasoperaatioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä sotilasvalmiuksien kehittämisessä.
Vuonna 2001 12 perustettiin myös Euroopan unionin sotilasesikunta (EUSE), joka työskentelee EUSK:n sotilaallisen johdon alaisuudessa ja edustaa EU:n sotilaallista asiantuntemusta 13 . Se tarjoaa varhaisvaroitusta, tilannearviointia ja strategista suunnittelua SEU-sopimuksen 42 artiklan 1 kohdassa ja 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä varten. Lisäksi se edistää omalta osaltaan valmiustavoitteiden laatimista, arviointia ja tarkastelua.
Kesäkuussa 2016 julkaistiin EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia 14 , jossa hahmoteltiin YTPP:n jatkokehittämistä kohti kolmea keskeistä tavoitetta: reagointi ulkopuolisiin konflikteihin ja kriiseihin, kumppaneiden valmiuksien kehittäminen, ja unionin ja sen kansalaisten suojeleminen. Eurooppa-neuvosto kehotti joulukuussa 2017 15 korkeaa edustajaa, komissiota ja jäsenvaltioita esittämään toimia sotilaallisen liikkumisen edistämiseksi sekä PRY:n että EU:n ja NATOn välisen yhteistyön puitteissa.
Marraskuussa 2017 annettu tiedonanto sotilaallisen liikkuvuuden parantamisesta Euroopan unionissa 16 sai jatkoa, kun komissio ja korkea edustaja antoivat maaliskuussa 2018 yhteisen tiedonannon sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta 17 . Toimintasuunnitelmassa tuotiin esiin tarve varmistaa, että puolustustoimia kohdellaan tasapuolisesti, jotta voidaan keventää hallintotaakkaa ja siten välttää tarpeettomia viivästyksiä ja kustannuksia sotilaallisessa liikkuvuudessa ja jotta jäsenvaltioille tarjottaisiin kannustin yhteistyöhön 18 . Suunnitelman mukaan komissio arvioi, onko EU:n puitteissa ja NATOn piirissä toteutettujen puolustustoimien arvonlisäverokohtelua mahdollista yhdenmukaistaa.
Neuvosto antoi 19. marraskuuta 2018 päätelmänsä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta EU:n globaalistrategian yhteydessä 19 . Neuvosto suhtautui myönteisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla kahden edeltävän vuoden aikana saavutettuun huomattavaan edistymiseen ja korosti, että on tärkeää pitää yllä tätä dynamiikkaa jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten jatkuvan osallistumisen kautta. Neuvosto pani erityisesti tyytyväisenä merkille edistymisen PRY:n toteuttamisessa sekä käynnissä olevat toimet sotilashenkilöstön, -varustuksen ja -tarvikkeiden liikkuvuuden parantamiseksi rutiinitoimissa, kriiseissä ja konflikteissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
Toimintasuunnitelman ja neuvoston päätelmien mukaisesti tämän ehdotuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa EU:n ja NATOn puitteissa toteutettavien puolustustoimien alv-kohtelua niin pitkälle kuin mahdollista. On todettava, että vaikka kollektiivista puolustustoimintaa toteutetaan Pohjois-Atlantin sopimuksen puitteissa, unionilla ei vielä ole yhteistä puolustuspolitiikkaa.
Valmisteverodirektiivissä säädetyt järjestelyt valmisteverosta vapauttamiseksi olisi yhdenmukaistettava samalla tavoin.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotuksella täydennetään vuoden 2016 alv-toimintasuunnitelmaa 20 , jossa tarkasteltiin keinoja nykyaikaistaa alv-järjestelmää, jotta siitä voitaisiin tehdä yksinkertaisempi, petoksenkestävämpi ja yritysystävällisempi.
Yhdenmukaisuus alv-direktiivin IX osaston 8 luvun (Tiettyjen vientiin rinnastettavien liiketoimien vapautukset) ja erityisesti 151 artiklan 1 kohdan c (ja d) alakohdan, Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) siitä antaman tulkinnan 21 sekä valmisteverodirektiivin 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa edellyttää, että vapautusten ulkopuolelle suljetaan tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset sen jäsenvaltion asevoimille, jossa kyseiset tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan.
Lisäksi ehdotettu soveltamisalan rajoittaminen tilanteisiin, joissa tulo- ja menovirtojen sykli katkeaa, on yhdenmukainen alv-direktiivin 151 artiklan 1 kohdan aa (ja b) alakohdan kanssa. Kotimaiset luovutukset ja suoritukset voivat saada vapautuksen vain, jos ne luovutetaan tai suoritetaan EU:lle, EU:n perustamille elimille tai kansainvälisille elimille. Kuten NATO, joka on tunnustettu kansainvälinen elin, ja EDA, joka on erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluva EU:n elin ja täyttää kyseisessä pöytäkirjassa vahvistetut rajat ja edellytykset, myös YTPP:n puitteissa puolustustarkoituksiin perustetut operatiiviset esikunnat ja muut yksiköt voivat saada oikeuden vapautukseen isäntäjäsenvaltion edellytyksillä ja rajoituksilla, jos ne täyttävät alv-direktiivin 151 artiklan 1 kohdan aa (tai b) alakohdassa säädetyt vaatimukset. Ehdotukseen ei sisälly keinoja, joiden avulla näitä vaatimuksia voisi kiertää tai estää isäntäjäsenvaltioita määrittelemästä edellytyksiä ja rajoituksia 22 .
Lisäksi ehdotus noudattaa alv-direktiivin 151 artiklan 1 kohdan c (ja d) alakohdan sanamuotoa, koska tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset asevoimille ja niihin liittyvälle siviilihenkilöstölle voidaan vapauttaa verosta vain silloin, kun nämä asevoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi. Sen vuoksi vapautukset eivät koske asevoimien käyttöä yksinomaan turvallisuustarkoituksiin, humanitaarisiin ja pelastustehtäviin tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklassa vahvistetun yhteisvastuulausekkeen mukaiseen toimintaan, johon ei sisälly puolustusulottuvuutta. Ottaen huomioon, että alv-direktiivi ei mahdollista luovutusten ja suoritusten vapauttamista minkään muun julkisen elimen kuin asevoimien tapauksessa, soveltamisalan rajoittaminen puolustustoimintaan ja siten toimiin, joita suorittavat yleensä ainoastaan asevoimat, noudattaa verotuksen neutraalisuuden periaatetta, joka kuuluu erottamattomasti yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 artiklaan. EU-oikeus estäisi tavallisesti asevoimien erilaisen alv-kohtelun verrattuna muihin valtiollisiin elimiin, esimerkiksi poliisivoimiin, tai voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin, kun ne suorittavat samanlaisia tehtäviä.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ehdotus on yhdenmukainen EU:n globaalistrategian ja turvallisuus- ja puolustusalan täytäntöönpanosuunnitelman 23 kanssa. Jälkimmäisessä esitetään ehdotuksia EU:n globaalistrategian täytäntöönpanemiseksi turvallisuuden ja puolustuksen alalla.
Sillä toteutetaan sotilaallista liikkuvuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa annettu komission sitoumus arvioida, onko EU:n puitteissa ja NATOn piirissä toteutettujen puolustustoimien arvonlisäverokohtelua mahdollista yhdenmukaistaa.
Ehdotus on yhdenmukainen myös Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman 24 kanssa. Kyseiseen suunnitelmaan sisältyy Euroopan puolustusrahaston 25 ja Athene-järjestelmän 26 perustamisen käynnistäminen. Viimeksi mainittu vastaa (SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti) YTPP:n puitteissa toteutettujen EU:n sotilasoperaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen käsittelystä.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotetulla direktiivillä muutetaan arvonlisävero- ja valmisteverodirektiiviä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan perusteella. Kyseisen artiklan mukaan neuvosto antaa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä sekä Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan säännökset jäsenvaltioiden sääntöjen yhdenmukaistamisesta välillisen verotuksen alalla.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Se, että EU:n ja NATOn puitteissa toteutettavien puolustustoimien arvonlisävero- ja valmisteverokohtelu ei ole yhdenmukaista, johtuu nykyisistä alv- ja valmisteverodirektiiveistä. Jäsenvaltio eivät yksinään voisi ratkaista tätä ongelmaa. Yhdenmukaistaminen edellyttää komission ehdotusta kummankin direktiivin muuttamiseksi.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen niiden perussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka liittyvät sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja yhteisen puolustuspolitiikan asteittaiseen määrittelyyn YTPP:n puitteissa. Tarkoitus ei ole laajentaa nykyisiä NATOn puolustustoiminnan vapautuksia, jotka on jo määritelty ja joiden soveltamisala on rajoitettu. Tässä ehdotuksessa unionin ja NATOn puolustustoimintaa koskevilla vapautuksilla on samanlainen soveltamisala. Kaikki vapautukset vaikuttavat verotuloihin, mutta vapautusten ulottamisella koskemaan EU:n puolustustoimintaa on hyvin pieni vaikutus veropohjaan.
•Toimintatavan valinta
Toimintatavaksi ehdotetaan direktiiviä, koska kyseessä on alv- ja valmisteverodirektiivin muuttaminen.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Nykyisin ei ole olemassa lainsäädäntöä EU:n puolustustoiminnan puitteissa tapahtuvien luovutusten ja suoritusten alv tai valmisteverokohtelusta. NATOn puolustustoiminnan mukaisista vastaavista luovutuksista ja suorituksista ei ole saatavilla tietoja.
•Sidosryhmien kuuleminen
Jäsenvaltioita on kuultu alv:n tulevaisuutta käsittelevässä ryhmässä. Ne vahvistivat yleisesti käsityksen siitä, että tarvitaan EU:n tason toimia, joilla otetaan käyttöön luovutuksille ja suorituksille, jotka liittyvät puolustustoimintaan EU:n puitteissa, samanlainen alv 27 vapautus kuin NATOn puolustustoimintaan liittyville luovutuksille ja suorituksille alv-direktiivin 151 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti. Tällä ehdotuksella edistetään tätä tavoitetta sekä alv- ja valmisverokohtelun yhdenmukaisuutta.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Tämän ehdotuksen yhteydessä riitti asiantuntemus, jota kerättiin kuulemalla EUH:n, EDA:n ja alv:n tulevaisuutta käsittelevän ryhmän jäseniä avustavilta puolustusasiantuntijoilta.
•Vaikutustenarviointi
Tähän ehdotukseen ei liity erillistä vaikutustenarviointia, sillä tavoite itsessään määrittää toimintavaihtoehdon. Lisäksi ehdotetun vapautuksen soveltamisala on niin rajallinen, että sillä ei ole sosiaalisia, taloudellisia tai ympäristöön liittyviä vaikutuksia.
Tässä osiossa tarkastellaan toimenpiteen vaikutusta alv-tuloihin verrattuna perusskenaarioon, jossa ei tehtäisi mitään. Koska yksityiskohtaiset tiedot sotilasmenoista ovat luottamuksellisia tai niitä ei ole saatavilla, analyysi perustuu arvioihin.
YTPP:n toimia, joihin vapautusta sovellettaisiin, ovat seuraavat:
(1)sotilasoperaatiot
EU on toteuttanut (nykyisen) oikeusperustan eli SEU-sopimuksen 42 artiklan 4 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan nojalla sotilasoperaatioita YTPP:n puitteissa vuodesta 2003 lähtien. Parhaillaan on käynnissä kuusi sotilasoperaatiota unionin naapurimaissa ja Afrikassa 28 . YTPP:n sotilasoperaatioita voidaan toteuttaa ainoastaan unionin ulkopuolella, mutta vapautukset kattaisivat toiminnan, joka tapahtuu unionissa osana tällaista joukkojen siirtämistä tai lähettämistä (toimintavalmiuteen saattaminen operaatioesikunnassa, kauttakulku, siirtymiset, lähettämistä edeltävät toimet, harjoitukset, kokoukset jne.);
(2)taisteluosastot
SEU-sopimuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaisten EU:n taistelujoukkojen 29 osalta alv-vapautuksella ei toistaiseksi ole vaikutusta alv tai valmisteverotuloihin, koska taistelujoukkoja ei ole tähän mennessä vielä käytetty. Jos joukkoja siirretään tai lähetetään (unionin ulkopuolella) 30 , vapautus koskisi asiaan liittyvää YTPP:n alaista toimintaa unionissa;
(3)keskinäinen avunanto
Ei ole mahdollista ennakoida, mitä vaikutuksia alv ja valmisteverotuloihin olisi vapautuksilla, jotka liittyvät SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaiseen keskinäiseen avunantoon tapauksessa, jossa jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Pariisissa 13. marraskuuta 2015 tehtyjen terroristihyökkäysten jälkeen Ranska pyysi tällaista apua muilta jäsenvaltioilta. Kahdenvälisen osallistumisen rinnalla eräät jäsenvaltiot päättivät lisätä osallistumistaan YTPP:n EU:n sotilaskoulutusoperaatioon Malissa;
(4)PRY
Voidaan olettaa, että SEU-sopimuksen 46 artiklan nojalla äskettäin perustettu PRY 31 , johon osallistuu 25 jäsenvaltiota 32 , johtaa alv ja valmisteverotulojen menetyksiin. PRY antaa halukkaille ja tarvittavat valmiudet omaaville jäsenvaltioille mahdollisuuden syventää puolustusyhteistyötään, harjoittaa yhteistä suunnittelua, kehittää yhteistyössä toteutettavia voimavarahankkeita ja investoida niihin sekä lujittaa asevoimiensa operatiivista valmiutta ja osallistumista 33 ; ja
(5)EDA:n toimet
Nykytilanteessa ainoat EDA:n toiminnasta aiheutuvat tulonmenetykset liittyisivät SEU-sopimuksen 42 artiklan 3 kohdassa ja 45 artiklassa 34 tarkoitettuihin toimiin, joihin sisältyy säännöllinen operatiivinen ja muu koulutus 35 . Jotta hanke voi saada verovapautuksen, siihen on kuuluttava jonkin jäsenvaltion asevoimien antamista toisen jäsenvaltion käyttöön. Vapautusta ei myönnettäisi sellaisten maiden asevoimille, jotka ovat allekirjoittaneet hallinnollisia järjestelyjä EDA:n kanssa 36 . Muut kuin EU-maat, jotka ovat NATOn jäseniä, ovat kuitenkin oikeutettuja nykyisiin vapautuksiin.
Tietoja EDA:n jäsenten puolustusmenoista julkaistaan EDA:n puolustustietoportaalissa. Ulkoistettujen käyttö- ja kunnossapitotoimintojen kustannukset olivat vuonna 2014 (uusimmat saatavilla olevat tiedot) kaikkien jäsenvaltioiden (Tanskaa lukuun ottamatta) osalta 5,3 miljardia euroa. Näissä tiedoissa ei kuitenkaan eritellä
–kotimaisia luovutuksia ja suorituksia, joihin vapautusta ei sovelleta, ja
–sellaisia luovutuksia ja suorituksia toisessa jäsenvaltioissa, jotka yleensä liittyisivät toimintaan YTPP:n tai NATOn puitteissa.
On kohtuullista olettaa, että suurin osa tästä määrästä (vähintään 80 %) koskee ensin mainittuja ja vain pieni osa (enintään 20 %) jälkimmäisiä. Lisäksi noin puolet näistä jälkimmäisistä luovutuksista ja suorituksista liittyisi tavallisesti lähetettyjen asevoimien majoittamiseen, jota koskevat kustannukset on tavallisesti vapautettu alv:stä alvdirektiivin 135 artiklan 1 kohdan l alakohdan nojalla.
Sen vuoksi voidaan olettaa, että enintään 10 prosenttia kokonaismäärästä (530 miljoonaa euroa) olisi joko oikeutettu alvvapautukseen uusien sääntöjen nojalla tai kuuluisi jo vapautuksen soveltamisalaan NATOn toiminnan osalta. Tämä koskee tavaroiden (esim. elintarvikkeiden, polttoaineen, erikoisnesteiden, varusteiden, farmaseuttisten tuotteiden, sähkön, veden, kaasun) luovutuksia ja palvelujen (esim. ateriapalvelut, viestintä, kunnossapito, korjaukset, kuljetukset, tiemaksut) suorituksia. Arviossa ei oteta huomioon jäsenvaltioiden sotilasmenojen mahdollista kasvua tulevaisuudessa YTPP:n merkityksen lisääntymisen johdosta, mutta siihen sisältyvät nykyisen NATO-vapautuksen kustannukset.
Sen vuoksi 530 miljoonaa euroa on varovainen arvio indikaattoriksi ulkoistettujen toimintojen osalta ja merkitsisi kaikkien jäsenvaltioiden osalta noin 80 miljoonan euron alv-tulojen menetystä (olettaen, että keskimääräinen arvonlisäverokanta on 18 % 37 ).
Valmisteverojen osalta voidaan olettaa, että pääasiallisen vapautukseen oikeutetun tuoteluokan muodostaisivat energiatuotteet (esim. polttoaine). Samoin kuin alv:n tapauksessa voidaan olettaa, että noin 10 prosenttia tällaisista kustannuksista voisi tulevaisuudessa saada vapautuksen valmisteverosta. Määrällisen vaikutuksen arvioimiseksi ei ole kuitenkaan saatavilla tietoja.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ehdotus ei liity sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan ohjelmaan eikä sillä ole erityisiä vaikutuksia mikro tai pk-yrityksiin.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotukseen sisältyvä alv-vapautusten soveltamisalan laajentaminen voisi vähentää jäsenvaltioiden alv-tuloja ja siten arvonlisäveroon perustuvia omia varoja. EU:n talousarvioon ei kohdistu negatiivisia vaikutuksia, koska bruttokansantuloon (BKTL) perustuvavilla omilla varoilla korvataan menot, joita ei voida kattaa perinteisillä ja alv-perusteisilla omilla varoilla. Joissakin jäsenvaltioissa kantamatta jäävät alv-perusteiset omat varat olisi kaikkien jäsenvaltioiden kuitenkin korvattava BKTL-perusteisilla omilla varoilla.
Valmisteverosta ei muodostu omia varoja. Sen vuoksi vaikutusta unionin talousarvioon ei ole.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Komissio seuraa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamista, koska sen velvollisuus on varmistaa EU:n alv- ja valmisteverolainsäädännön asianmukainen soveltaminen.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten selitykset
Ehdotetun säädöksen 1 artiklassa muutetaan alv-direktiiviä seuraavasti:
–direktiivin 22 artiklaan lisätään kohta, joka vastaa jo olemassa olevaa NATO-valtion asevoimia koskevaa kohtaa 38 .
Uudella säännöksellä varmistetaan, että jäsenvaltioiden asevoimien, jotka osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi, tavaroiden käyttöä kohdellaan EU:n sisäisenä vastikkeellisena hankintana, jos kyseiset tavarat, joita ei ole ostettu sen jäsenvaltion paikallisten alv-sääntöjen mukaisesti, johon asevoimat on sijoitettu, tuodaan takaisin kyseisten asevoimien käytettäväksi niiden omiin tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön tarpeisiin omassa jäsenvaltiossaan. Tätä säännöstä sovelletaan, jos tavaroiden tuonti ei olisi ollut oikeutettu vapautukseen 143 artiklan 1 kohdan ga alakohdan mukaisesti;
–direktiivin 143 artiklan 1 kohtaan lisätään ga alakohta, joka vastaa h alakohdassa säädettyä NATOn jäsenten toteuttaman tavaroiden tuonnin vapautusta. 39
Uudella säännöksellä otetaan käyttöön sellaisten tavaroiden alv-vapautus, joita tuovat jäsenvaltioihin muiden jäsenvaltioiden asevoimat, jotka osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi, jos tavarat on tarkoitettu kyseisten asevoimien tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön taikka niiden messien tai kanttiinien tarpeisiin; ja
–direktiivin 151 artiklan 1 kohtaan lisätään ba ja bb alakohta, jotka vastaavat c ja d alakohdassa säädettyä NATOn puolustustoimintaa koskevaa vapautusta. 40
Direktiivin 151 artiklan 1 kohdan ba alakohdassa säädetty vapautus kattaa sellaiset tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset jäsenvaltiossa, jotka on tarkoitettu joko muiden jäsenvaltioiden asevoimille näiden asevoimien tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön tai jotka on tarkoitettu niiden messien taikka kanttiinien tarpeisiin, jos nämä asevoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi.
Direktiivin 151 artiklan 1 kohdan ba alakohdassa säädetty vapautus koskee sellaisia tavaroiden luovutuksia ja palvelujen suorituksia toiseen jäsenvaltioon, jotka on tarkoitettu minkä tahansa muun kuin määräjäsenvaltion asevoimille näiden asevoimien tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön tai jotka on tarkoitettu niiden messien taikka kanttiinien tarpeisiin, jos nämä asevoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi.
NATOn puolustustoimintaa koskevan vapautuksen lailla tämäkään vapautus ei näin ollen koske kotimaisia tavaroiden, kuten puolustustarvikkeiden varaosien, luovutuksia eikä esimerkiksi korjaus- ja kuljetuspalvelujen suorituksia jäsenvaltioiden omille asevoimille.
Ehdotetun säädöksen 2 artiklalla otetaan käyttöön valmisteverovapautus, joka koskee puolustustoimintaa yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi 41 . Vapautus kattaa valmisteveron alaisten tavaroiden luovutukset asevoimien käyttöön, niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön taikka niiden messien tai kanttiinien tarpeisiin missä tahansa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa valmisteverosaatava on syntynyt, jos nämä asevoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi.
2019/0096 (CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY ja valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä annetun direktiivin 2008/118/EY muuttamisesta unionin puitteissa toteutettavan puolustustoiminnan osalta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 42 ,
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 43 ,
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Neuvoston direktiivillä 2006/112/EY 44 vapautetaan tietyin edellytyksin arvonlisäverosta (alv) tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset sekä tavaroiden tuonti, kun kyseisen luovutuksen, suorituksen tai tuonnin suorittaa jonkin Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltion asevoimat niiden osallistuessa yhteiseen puolustustoimintaan oman valtionsa ulkopuolella.
(2)Neuvoston direktiivillä 2008/118/EY 45 vapautetaan valmisteveron alaiset tavarat isäntäjäsenvaltion vahvistamin edellytyksin ja rajoituksin valmisteverosta, jos ne on tarkoitettu asevoimien käyttöön, niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön taikka niiden messien tai kanttiinien tarpeisiin missä tahansa muussa Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa valmisteverosaatava on syntynyt, tai .
(3)Tällaisia vapautuksia ei myönnetä silloin, kun jäsenvaltion asevoimat osallistuvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston 2 luvun 2 jaksossa määrätyn yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) mukaiseen toimintaan. Ensisijaisen tärkeänä olisi pidettävä tarvetta parantaa Euroopan valmiuksia puolustuksen ja kriisinhallinnan alalla sekä lujittaa unionin turvallisuutta ja puolustusta. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja komissio totesivat 28 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmaa koskevassa yhteisessä tiedonannossaan 46 , että on yleisesti tarpeen yhdenmukaistaa EU:n puitteissa ja NATOn piirissä toteutettujen puolustustoimien alv-kohtelua.
(4)Puolustustoiminta yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi kattaa sotilasoperaatiot, taistelujoukkojen toiminnan, keskinäisen avunannon, pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) hankkeet ja Euroopan puolustusviraston (EDA) toimet. Siihen ei pitäisi kuitenkaan sisältyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklassa vahvistetun yhteisvastuulausekkeen mukaisia toimia eikä muita jäsenvaltioiden kahden- tai monenvälisiä toimia, jotka eivät liity puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi.
(5)Sen vuoksi olisi vapautettava alv:sta tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset, jotka on tarkoitettu jäsenvaltion asevoimien tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön tai niiden messien taikka kanttiinien tarpeisiin, kun nämä asevoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi oman jäsenvaltionsa ulkopuolella. Tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset sen jäsenvaltion asevoimille, jossa kyseiset tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan, olisi jätettävä alv-vapautuksen ulkopuolelle.
(6)Lisäksi olisi vapautettava valmisteverosta sellaiset valmisteveron alaiset tavarat, jotka luovutetaan asevoimien käyttöön muussa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa valmisteverosaatava on syntynyt, kun nämä asevoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi oman jäsenvaltionsa ulkopuolella.
(7)Lisäksi on tarpeen säätää alv-vapautuksesta siinä tapauksessa, että jäsenvaltion asevoimat tuo maahan tavaroita, jotka on tarkoitettu näiden asevoimien tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön tai niiden messien taikka kanttiinien tarpeisiin, kun nämä asevoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi oman jäsenvaltionsa ulkopuolella.
(8)NATOn puolustustoimintaa koskevan vapautuksen tavoin myös vapautuksen, joka koskee puolustustoimintaa yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi, olisi oltava soveltamisalaltaan rajoitettu. Vapautukseen pitäisi kelpuuttaa ainoastaan menot, jotka liittyvät suoraan puolustustoimintaan. Tehtäviä, joita suorittaa yksinomaan siviilihenkilöstö tai jotka toteutetaan yksinomaan siviilivalmiuksia käyttäen, ei pitäisi sisällyttää vapautuksen soveltamisalaan. Vapautuksen ei pitäisi myöskään koskea esimerkiksi puolustustarvikkeiden varaosia tai kuljetuspalveluja, joita jäsenvaltion asevoimat hankkivat käytettäväksi kyseisessä jäsenvaltiossa, eikä kuljetus-, viestintä- ja tietojärjestelmien infrastruktuurin rakentamista.
(9)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on unionin ja NATOn puolustustoiminnan alv- ja valmisteverokohtelun yhdenmukaistaminen, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(10)Jäsenvaltioiden ja komission selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 antaman yhteisen poliittisen lausuman 47 mukaisesti jäsenvaltiot ovat sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään täytäntöönpanotoimia koskevaan ilmoitukseen yhden tai useamman asiakirjan, josta käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.
(11)Sen vuoksi direktiivejä 2006/112/EY ja 2008/118/EY olisi muutettava,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Direktiivin 2006/112/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2006/112/EY seuraavasti:
1) lisätään 22 artiklaan ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Tavaroiden vastikkeelliseen yhteisöhankintaan rinnastetaan jäsenvaltion, joka osallistuu puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi, puolustusvoimien suorittama tavaroiden ottaminen omaan käyttöön tai puolustusvoimiin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön, jos se ei ole ostanut näitä tavaroita jonkin jäsenvaltion kotimarkkinoiden yleisten verosäännösten mukaisesti ja jos näiden tavaroiden maahantuonti ei oikeuttaisi 143 artiklan 1 kohdan ga alakohdassa säädettyyn vapautukseen.”;
2) Lisätään 143 artiklan 1 kohtaan ga alakohta seuraavasti:
”ga)tavaroiden maahantuonti jäsenvaltioiden alueelle muiden jäsenvaltioiden puolustusvoimien toimesta näiden puolustusvoimien tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön tai niiden messien taikka kanttiinien tarpeisiin, jos nämä puolustusvoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi;”;
3) lisätään 151 artiklan 1 kohtaan ba ja bb alakohta seuraavasti:
”ba)tavaroiden luovutus tai palvelujen suoritus jäsenvaltion alueella muiden jäsenvaltioiden puolustusvoimille näiden puolustusvoimien tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön tai niiden messien taikka kanttiinien tarpeisiin, jos nämä puolustusvoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi;”;
bb)sellaiset tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset toiseen jäsenvaltioon, jotka on tarkoitettu minkä tahansa muun jäsenvaltion kuin itse määräjäsenvaltion puolustusvoimille näiden puolustusvoimien tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön tai jotka on tarkoitettu niiden messien tai kanttiinien tarpeisiin, jos nämä puolustusvoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi;”.
2 artikla
Direktiivin 2008/118/EY muuttaminen
Lisätään direktiivin 2008/118/EY 12 artiklan 1 kohtaan ba alakohta seuraavasti:
”ba)minkä tahansa jäsenvaltion, joka ei ole se jäsenvaltio, jossa valmisteverosaatava on syntynyt, asevoimien käyttöön tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön käyttöön taikka niiden messien tai kanttiinien tarpeisiin, jos nämä asevoimat osallistuvat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi;”.
3 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1.Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä heinäkuuta 2022.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
4 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
5 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja