LIITE 1
EUROOPAN YHTEISÖN JA GUINEA-BISSAUN TASAVALLAN VÄLISEN KALASTUSKUMPPANUUSSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

(2019–2024)

1 artikla
Soveltamiskausi ja kalastusmahdollisuudet

Euroopan unionin aluksille kalastuskumppanuussopimuksen 5 artiklan mukaisesti myönnetyt kalastusmahdollisuudet ovat seuraavat:

1.Pöytäkirjan ensimmäisenä ja toisena soveltamisvuotena kalastusmahdollisuudet ilmaistaan pyyntiponnistusjärjestelmän (brt) avulla seuraavasti:

–pohjakalalajit (äyriäiset, pääjalkaiset ja kalat) ja pienet pelagiset lajit:

(a)katkarapuja pyytävät pakastustroolarit: 3 700 brt vuodessa;

(b)kaloja ja pääjalkaisia pyytävät pakastustroolarit: 3 500 brt vuodessa;

(c)pieniä pelagisia lajeja pyytävät troolarit: 15 000 brt vuodessa;

–laajasti vaeltavat kalalajit (vuonna 1982 allekirjoitetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen liitteessä 1 luetellut lajit), lukuun ottamatta Alopiidae-heimoa, Sphyrnidae-heimoa ja seuraavia lajeja: Cethorinus maximus, Rhincodon typus, Carcharodon carcharias, Carcharinus falciformis ja Carcharinus longimanus.

(a)nuottaa käyttävät tonnikalan pakastusalukset ja siima-alukset: 28 alusta,

(b)vapapyydyksiä käyttävät tonnikala-alukset: 13 alusta.

2.Pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta alkaen kalastusmahdollisuudet ilmaistaan lajikohtaisina saalisrajoituksina (TAC) seuraavasti:

–pohjakalalajit (äyriäiset, pääjalkaiset ja kalat) ja pienet pelagiset lajit:

(a)katkarapuja pyytävät pakastustroolarit: 2 500 tonnia vuodessa;

(b)kaloja pyytävät pakastustroolarit: 11 000 tonnia vuodessa;

(c)pääjalkaisia pyytävät pakastustroolarit: 1 500 tonnia vuodessa;

(d)pieniä pelagisia lajeja pyytävät troolarit: 18 000 tonnia vuodessa;

–Laajasti vaeltavat kalalajit (vuonna 1982 allekirjoitetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen liitteessä 1 luetellut lajit), lukuun ottamatta Alopiidae-heimoa, Sphyrnidae-heimoa ja seuraavia lajeja: Cethorinus maximus, Rhincodon typus, Carcharodon carcharias, Carcharinus falciformis ja Carcharinus longimanus.

(a)nuottaa käyttävät tonnikalan pakastusalukset ja siima-alukset: 28 alusta,

(b)vapapyydyksiä käyttävät tonnikala-alukset: 13 alusta.

3.Siirryttäessä pyyntiponnistuksen hallinnointijärjestelmästä (brt) saalisrajoitusjärjestelmään (TAC) otetaan käyttöön sähköinen järjestelmä saaliiden ilmoittamista ja saalistietojen käsittelyä varten (Electronic Reporting System – ERS). Sekakomitea laatii ennen pöytäkirjan kolmatta soveltamisvuotta järjestelmää koskevat suuntaviivat, jotta varmistetaan sen yhdenmukainen soveltaminen kaikkiin teollisiin laivastoihin.

4.Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei tämän pöytäkirjan 8 ja 9 artiklasta muuta johdu.

2 artikla
Kesto

Tätä pöytäkirjaa ja sen liitteitä sovelletaan viiden vuoden ajan 16 artiklan mukaisesta väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä, jollei pöytäkirjaa sanota irti 15 artiklan mukaisesti.

3 artikla
Periaatteet

1.Osapuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueella syrjimättömyyden periaatetta noudattaen. Guinea-Bissau sitoutuu olemaan myöntämättä tässä pöytäkirjassa määrättyjä edellytyksiä suotuisampia teknisiä edellytyksiä muille sellaisille Guinea-Bissaun kalastusalueella toimiville ulkomaisille laivastoille, joilla on samat ominaisuudet ja jotka pyytävät samoja lajeja.

2.Osapuolet sitoutuvat varmistamaan, että pöytäkirja pannaan täytäntöön noudattaen Cotonoun sopimuksen 9 artiklaa, jossa määrätään kyseisen sopimuksen olennaisista osista, jotka koskevat ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta, sekä perusosasta, joka koskee hyvää hallintotapaa, kestävää kehitystä ja ympäristön kestävää ja järkevää hoitoa.

3.Osapuolet sitoutuvat julkistamaan ja vaihtamaan tietoja kaikista sopimuksista, joilla myönnetään ulkomaalaisille aluksille pääsy Guinea-Bissaun kalastusalueelle, ja niihin perustuvasta pyyntiponnistuksesta, erityisesti annettujen kalastuslupien lukumäärästä ja pyydetyistä saaliista.

4.Euroopan unionin alukset voivat sopimuksen 5 artiklan mukaisesti harjoittaa kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueella ainoastaan, jos niillä on tämän pöytäkirjan nojalla ja sen liitteen mukaisesti myönnetty kalastuslupa.

4 artikla
Taloudellinen korvaus

1.Kalastuskumppanuussopimuksen 7 artiklassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen määräksi pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitetulla ajanjaksolla vahvistetaan 15 600 000 euroa vuodessa.

2.Taloudellinen korvaus sisältää

(a)vuotuisen 11 600 000 euron määrän pääsystä kalavaroihin Guinea-Bissaun kalastusalueella, ja

(b)vuotuisen 4 000 000 euron erityismäärän, joka on tarkoitettu Guinea-Bissaun alakohtaisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon tukemiseen.

3.Lisäksi arvioidaan, että sopimuksen 4 artiklan soveltamiseksi ja II luvussa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti myönnetyistä kalastusluvista alusten omistajilta perittävien maksujen määrä on noin 4 miljoonaa euroa.

4.Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei tämän pöytäkirjan 8, 9, 14, 15 tai 16 artiklassa toisin määrätä.

5.Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettu taloudellinen korvaus maksetaan ensimmäisenä vuonna 90 päivän kuluessa pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä ja seuraavina vuosina 30 päivän kuluessa pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen vuosipäivästä.

6.Guinea-Bissaun viranomaisilla on yksinomainen toimivalta päättää 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen käyttötarkoituksesta.

7.Tässä artiklassa määrätyt maksut suoritetaan Guinea-Bissaun keskuspankkiin avatulle valtionkassan tilille, jonka viitetiedot kalastuksesta vastaava ministeriö toimittaa vuosittain. Edellä 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu, alakohtaiseen tukeen tarkoitettu taloudellinen korvaus asetetaan Guinea-Bissaun käyttöön valtionkassan tilille. Guinea-Bissaun viranomaiset toimittavat tilitiedot vuosittain Euroopan komissiolle.

5 artikla
Alakohtainen tuki

1.Pöytäkirjan mukaisella alakohtaisella tuella edistetään kalastusta ja sinistä taloutta koskevan kansallisen strategian täytäntöönpanoa. Tuen tavoitteena on kalavarojen kestävä hoito ja alan kehittäminen erityisesti seuraavilla tavoilla:

–kalastustoimien seurannan, valvonnan ja tarkkailun parantaminen (myös ERS-järjestelmän käyttöönoton ja toimintavalmiuden varmistamisen avulla);

–tieteellisen tiedon keräämisen ja käsittelyn sekä kalavaroja ja kalastusta koskevien analyysi- ja arviointivalmiuksien kehittäminen;

–kalastusalan toimijoiden valmiuksien parantaminen;

–perinteisen pienimuotoisen kalastuksen tukeminen;

–kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen;

–kalastustuotteiden viennin edellytysten parantaminen ja alan investointien edistäminen;

–kalastuksen kannalta merkityksellisen infrastruktuurin kehittäminen;

–sinisen talouden tukeminen ja vesiviljelyn kehittäminen.

2.Sekakomitea hyväksyy viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän pöytäkirjan voimaantulosta tai tapauksen mukaan väliaikaisen soveltamisen alkamisesta monivuotisen alakohtaisen ohjelman ja sen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka sisältävät erityisesti

(a)yksivuotiset ja monivuotiset suuntaviivat, joiden mukaisesti 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu taloudellinen korvaus käytetään;

(b)yksivuotiset ja monivuotiset tavoitteet kohti kestävän ja vastuullisen kalastuksen toteutumista ottaen huomioon Guinea-Bissaun kansallisen kalastuspolitiikan tai muiden asiaankuuluvien politiikkojen prioriteetit, erityisesti perinteisen pienimuotoisen kalastuksen tukemisen, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) seurannan, valvonnan ja torjunnan sekä Guinea-Bissaun kalastusalan tieteellisten valmiuksien parantamisen osalta;

(c)käytettävät arviointiperusteet ja menettelyt, mukaan lukien tarvittaessa talousarvio- ja rahoitusindikaattorit, jotka mahdollistavat saavutettujen tulosten vuosittaisen arvioinnin.

3.Kummankin osapuolen on hyväksyttävä sekakomiteassa kaikki monivuotiseen alakohtaiseen ohjelmaan ehdotetut muutokset.

4.Guinea-Bissau esittää vuosittain sekakomitealle alakohtaisen tuen avulla toteutetuista hankkeista tilannekatsauksen, jota sekakomitea tarkastelee. Guinea-Bissau toimittaa myös loppukertomuksen ennen pöytäkirjan voimassaolon päättymistä.

5.Euroopan unioni voi tarkistaa tämän pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrättyä taloudellista korvausta tai keskeyttää sen maksamisen osittain tai kokonaan, jos tätä taloudellista korvausta ei ole pantu täytäntöön tai jos saadut tulokset eivät sekakomitean arvioinnin mukaan ole ohjelmasuunnittelun mukaisia.

6.Taloudellista korvausta aletaan maksaa uudelleen osapuolten kuulemisen jälkeen ja niiden suostumuksella, kun se on tuen täytäntöönpanon tulosten mukaan perusteltua. Kyseistä taloudellista korvausta ei kuitenkaan voida maksaa, jos pöytäkirjan voimassaolon päättymisestä on kulunut kuusi kuukautta.

7.Osapuolet varmistavat alakohtaisella tuella rahoitettujen toimien näkyvyyden.

6 artikla
Tieteellinen yhteistyö vastuullisen kalastuksen alalla

1.Osapuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta ja torjumaan laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS-kalastus) Guinea-Bissaun kalastusalueella syrjimättä mitään näillä vesillä kalastavia laivastoja ja noudattaen kalavarojen ja meriekosysteemien kestävän hoidon periaatteita.

2.Euroopan unioni ja Guinea-Bissau tekevät yhteistyötä tämän pöytäkirjan voimassaoloajan seuratakseen kalavarojen ja kalastuksen kehitystä Guinea-Bissaun kalastusalueella.

3.Osapuolet sitoutuvat edistämään Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) ja Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean (CECAF) suosituksia sekä vastuulliseen kalastuksenhoitoon liittyvää yhteistyötä osa-alueen tasolla ja erityisesti osa-alueellisen kalastuskomitean (CSRP) puitteissa.

4.Osapuolet kuulevat toisiaan sekakomiteassa toteuttaakseen tarvittaessa ja yhteisestä sopimuksesta uusia kalavarojen kestävää hoitoa edistäviä toimenpiteitä.

7 artikla
Yhteinen tiedekomitea

1.Yhteinen tiedekomitea koostuu tutkijoista, joita kumpikin osapuoli nimeää yhtä monta. Yhteiseen tiedekomiteaan voidaan osapuolten päätöksellä ottaa myös tarkkailijoita, erityisesti alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, kuten CECAF:n, edustajia.

2.Yhteinen tiedekomitea kokoontuu kalastuskumppanuussopimuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Kokoukset olisi pääsääntöisesti pidettävä vuorotellen Guinea-Bissaussa ja Euroopan unionissa. Komitea voidaan jommankumman osapuolen pyynnöstä kutsua koolle muulloinkin. Osapuolet vuorottelevat kokouksen puheenjohtajana.

3.Yhteisen tiedekomitean tehtävänä on erityisesti

(a)kerätä tietoja Guinea-Bissaun kalastusalueella toimivien, tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvia lajeja pyytävien kansallisten ja ulkomaisten laivastojen pyyntiponnistuksista ja saaliista;

(b)ehdottaa, seurata tai analysoida kantojen arviointiprosessia edistäviä vuotuisia arviointeja, joiden avulla voidaan määritellä kalastusmahdollisuudet ja hyödyntämisvaihtoehdot, joilla taataan kalavarojen ja meren ekosysteemin säilyminen;

(c)laatia tältä pohjalta vuotuinen tieteellinen kertomus tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista kalastuksista;

(d)laatia omasta aloitteestaan tai sekakomitean tai jommankumman osapuolen pyynnöstä tieteellisiä lausuntoja, jotka koskevat tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvien kantojen ja kalastusten kestävän hyödyntämisen kannalta tarpeellisiksi katsottuja hoitotoimenpiteitä.

4.ICCAT:n antamien suositusten ja päätöslauselmien sekä parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen, esimerkiksi CECAF:n lausuntojen, ja tapauksen mukaan yhteisen tiedekomitean päätelmien perusteella sekakomitea hyväksyy tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvien kalavarojen kestävää hoitoa edistäviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat unionin kalastusalusten toimintaan.

8 artikla
Kalastusmahdollisuuksien ja teknisten toimenpiteiden tarkistaminen

1.Jos Guinea-Bissau päättää yhteisen tiedekomitean lausunnon perusteella kalavarojen säilyttämistoimenpiteenä vahvistaa kalastuskieltoalueita tai rauhoitusaikoja, sekakomitea kokoontuu tarkastelemaan päätöksen perusteita, arvioimaan kalastuskiellon vaikutusta EU:n alusten toimintaan sopimuksen puitteissa ja päättämään mahdollisista korjaavista toimenpiteistä.

2.Edellä 1 kohdassa määrätyissä tapauksissa sekakomitea sopii sopimuksessa määrätyn Euroopan unionin maksaman taloudellisen korvauksen oikeasuhteisesta alentamisesta ja tarvittaessa alusten omistajille tarjottavasta hyvityksestä.

3.Jos Guinea-Bissau päättää tieteellisen lausunnon perusteella kalastuskiellosta, sitä sovelletaan syrjimättä kaikkiin aluksiin, joita asianomainen kalastus koskee, mukaan lukien kansalliset alukset ja kolmansien maiden lipun alla purjehtivat alukset.

4.Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja kalastusmahdollisuuksia voidaan tarkistaa sekakomiteassa yhteisestä sopimuksesta yhteisen tiedekomitean suosituksen perusteella. Tällöin 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta mukautetaan vastaavasti kyseisen ajan mukaan suhteutettuna, ja tarvittavat mukautukset sisällytetään tähän pöytäkirjaan ja sen liitteeseen.

5.Sekakomitea voi tarvittaessa tarkastella ja mukauttaa yhteisestä sopimuksesta kalastuksen harjoittamisen edellytyksiin liittyviä määräyksiä sekä tässä pöytäkirjassa ja sen liitteissä määrättyjä täytäntöönpanosääntöjä, alakohtaisen tuen toteutumisen seurantaa koskevat säännöt mukaan luettuina.

9 artikla
Kokeellinen kalastus ja uudet kalastusmahdollisuudet

1.Siinä tapauksessa, että Euroopan unionin alukset olisivat kiinnostuneita harjoittamaan muunlaista kuin 1 artiklassa tarkoitettua kalastusta uudenlaisen kalastuksen teknisen toteutettavuuden ja taloudellisen kannattavuuden arvioimiseksi, niille voidaan Guinea-Bissaun voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti myöntää lupia tällaisen toiminnan kokeelliseen harjoittamiseen. Kokeellisen kalastuksen on mahdollisuuksien mukaan tapahduttava käytettävissä olevaan paikalliseen tieteelliseen ja tekniseen asiantuntijuuteen nojaten. Kokeellisen kalastuksen tarkoituksena on testata uusien kalastuksien teknistä toteutettavuutta ja taloudellista kannattavuutta.

2.Tätä varten Euroopan komissio antaa Guinea-Bissaun viranomaisille tiedoksi kokeellisen kalastuksen lisenssejä koskevat hakemukset sellaisen teknisen aineiston perusteella, jossa ilmoitetaan

(a)kohdelajit;

(b)aluksen tekniset ominaisuudet;

(c)aluksen päällystön kokemus asianomaisesta kalastuksesta;

(d)ehdotus kalastustoimen teknisistä parametreista (kesto, pyydys, tutkimusalueet jne.),

(e)ja kerättävät tiedot, joilla varmistetaan kyseisistä kalastustoimista luonnonvaroille ja ekosysteemeihin aiheutuvien vaikutusten tieteellinen seuranta.

3.Kokeellista kalastusta koskevat luvat voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi. Niistä peritään Guinea-Bissaun viranomaisten vahvistama maksu.

4.Aluksella on koko toimenpiteen ajan oltava lippuvaltion tieteellinen tarkkailija ja Guinea-Bissaun valitsema tarkkailija.

5.Guinea-Bissaun viranomaiset vahvistavat kokeellisen kalastustoimen aikana sallitut saaliit. Kokeellisen kalastuksen puitteissa ja aikana saadut saaliit ovat aluksen omistajan omaisuutta. Kaloja, jotka ovat kooltaan säännösten vastaisia tai joiden kalastus ei ole Guinea-Bissaun voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti sallittua, ei saa pitää aluksella eikä kaupan.

6.Kokeellisen kalastuksen yksityiskohtaiset tulokset toimitetaan sekakomitealle ja yhteiselle tiedekomitealle arviointia varten.

7.Jos EU:n kalastusalukset ovat kiinnostuneita kalastustoimista, joita ei mainita tämän pöytäkirjan 1 artiklassa, osapuolet kuulevat yhteistä tiedekomiteaa. Osapuolet sopivat näihin uusiin kalastusmahdollisuuksiin sovellettavista edellytyksistä ja muuttavat tätä pöytäkirjaa ja sen liitettä siten, että muutokset ovat voimassa tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymiseen saakka. Tällöin tämän pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta korotetaan. Liitteessä vahvistettuja alusten omistajiin sovellettavia maksuja ja edellytyksiä muutetaan vastaavasti.

10 artikla
Euroopan unionin toimijoiden taloudelliset sidokset Guinea-Bissaun kalatalousalaan

1.Osapuolet sitoutuvat edistämään EU:n toimijoiden taloudellisia sidoksia Guinea-Bissaun koko kalatalousalaan, erityisesti yhteisyritysten perustamisen ja infrastruktuurihankkeiden kautta.

2.Osapuolet tekevät yhteistyötä lisätäkseen EU:n yksityisten toimijoiden tietoisuutta kaupallisista ja teollisista mahdollisuuksista erityisesti suorien investointien osalta Guinea-Bissaun koko kalatalousalalla.

3.Guinea-Bissau voi saman tavoitteen saavuttamiseksi myöntää kannustimia tällaisia investointeja tekeville toimijoille.

4.Osapuolet tekevät yhteistyötä kartoittaakseen investointimahdollisuuksia ja rahoitusvälineitä tiettyjen toimien tai hankkeiden toteuttamiseksi.

5.Sekakomitea raportoi vuosittain tämän artiklan täytäntöönpanosta.

11 artikla
Tietojen vaihto

1.Osapuolet sitoutuvat asettamaan etusijalle sähköiset järjestelmät pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvien tietojen ja asiakirjojen vaihtoa varten.

2.Tässä pöytäkirjassa määrättyjen asiakirjojen sähköisten versioiden katsotaan vastaavan kaikilta kohdiltaan niiden paperiversiota.

3.Osapuolet ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista tietojärjestelmän toimintahäiriöistä. Sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät tiedot ja asiakirjat korvataan tällöin automaattisesti niiden paperiversioilla liitteessä määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

12 artikla
Tietojen luottamuksellisuus

1.Osapuolet sitoutuvat siihen, että kaikkia Euroopan unionin aluksiin ja niiden kalastustoimiin liittyviä sopimuksen yhteydessä saatuja tietoja käsitellään kaikkina aikoina huolellisesti luottamuksellisuuden ja tietosuojan periaatteiden mukaisesti.

2.Osapuolet varmistavat, että ICCAT:n ja muiden alueellisten ja osa-alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen asianomaisten määräysten mukaisesti julkisiksi saatetaan ainoastaan koostetut tiedot Euroopan unionin laivaston Guinea-Bissaun kalastusalueella harjoittamista kalastustoimista.

3.Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää tietoja, joita voidaan pitää luottamuksellisina, yksinomaan sopimuksen täytäntöönpanoon ja kalastuksenhoitoon sekä kalastuksen seurantaan, valvontaan ja tarkkailuun.

4.Euroopan unionin välittämien henkilötietojen osalta sekakomitea voi vahvistaa asianmukaisia suojatoimia ja oikeussuojakeinoja yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

13 artikla
Sovellettava lainsäädäntö

1.Guinea-Bissaun vesillä toimivien Euroopan unionin kalastusalusten toimintaa säännellään Guinea-Bissaussa sovellettavalla lainsäädännöllä, jollei kalastuskumppanuussopimuksessa, tässä pöytäkirjassa tai sen liitteessä ja lisäyksissä toisin määrätä.

2.Osapuolten on ilmoitettava toisilleen kirjallisesti kaikista kalastuspolitiikkansa ja -lainsäädäntönsä muutoksista. Sääntelymuutoksia, jotka ovat luonteeltaan teknisiä ja vaikuttavat kalastustoimiin, sovelletaan Euroopan unionin aluksiin kolmen kuukauden kuluttua muutosten virallisesta tiedoksiannosta.

14 artikla
Pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttäminen

1.Pöytäkirjan täytäntöönpano, mukaan luettuna 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen maksaminen, voidaan keskeyttää sekakomiteassa käytyjen neuvottelujen jälkeen, jos yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

(a)epätavalliset olosuhteet, jotka eivät ole luonnonilmiöitä, estävät kalastuksen harjoittamisen Guinea-Bissaun kalastusalueella;

(b)jommankumman osapuolen kalastuspolitiikan määrittelyn ja täytäntöönpanon merkittävät muutokset, jotka vaikuttavat tämän pöytäkirjan määräyksiin;

(c)Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvottelumenettelyjen aloittaminen mainitun sopimuksen 9 artiklassa määriteltyjen ihmisoikeuksia koskevien olennaisten ja perusosien rikkomisen johdosta;

(d)Euroopan unioni on laiminlyönyt 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määrätyn taloudellisen korvauksen maksamisen muista kuin tämän kohdan c alakohdan mukaisista syistä;

(e)osapuolten välillä syntyy vakava ja ratkaisematon erimielisyys sopimuksen tai tämän pöytäkirjan tulkinnasta tai täytäntöönpanosta.

2.Taloudellista korvausta aletaan maksaa uudelleen osapuolten kuulemisen jälkeen ja niiden suostumuksella, kun 1 kohdassa tarkoitettuja tapahtumia edeltävä tilanne on palautunut. Edellä 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrättyä taloudellista erityiskorvausta ei kuitenkaan voida maksaa, jos pöytäkirjan voimassaolon päättymisestä on kulunut kuusi kuukautta.

3.EU:n aluksille myönnetyt kalastusluvat voidaan keskeyttää samalla kun 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen taloudellisen korvauksen maksaminen keskeytetään. Jos kalastuslupia aletaan jälleen soveltaa, niiden voimassaoloaikaa pidennetään kalastustoiminnan keskeytymistä vastaavalla ajalla. Kaikki Euroopan unionin kalastusalusten toiminta Guinea-Bissaun kalastusalueella on keskeytettävä pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttämisen ajaksi.

4.Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen edellyttää, että asianomainen osapuoli ilmoittaa aikeestaan kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona kyseinen keskeytys tulisi voimaan, lukuun ottamatta 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tilannetta, jolloin keskeytys tulee voimaan välittömästi. Sillä välin osapuolet aloittavat neuvottelut sekakomiteassa.

5.Jos pöytäkirjan soveltaminen keskeytetään, osapuolet jatkavat neuvotteluja löytääkseen erimielisyyteen sovintoratkaisun. Kun ratkaisu löydetään, pöytäkirjaa aletaan jälleen soveltaa, ja taloudellisen korvauksen määrää alennetaan vastaavasti suhteessa pöytäkirjan soveltamisen keskeytymisen kestoon.

15 artikla
Irtisanominen

1.Tämän pöytäkirjan irtisanomista varten asianomaisen osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti aikeestaan irtisanoa pöytäkirja vähintään kuusi kuukautta ennen päivää, jona irtisanominen tulee voimaan.

2.Edellisessä kohdassa tarkoitetun ilmoituksen lähettäminen avaa osapuolten väliset neuvottelut.

16 artikla
Väliaikainen soveltaminen

Tätä pöytäkirjaa ja sen liitettä sovelletaan väliaikaisesti niiden allekirjoituspäivästä alkaen.

17 artikla
Voimaantulo

Tämä pöytäkirja ja sen liite tulevat voimaan päivänä, jona osapuolet ilmoittavat toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

LIITE

EUROOPAN UNIONIN ALUSTEN GUINEA-BISSAUN KALASTUSALUEELLA HARJOITTAMAA KALASTUSTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET

I LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1.Toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen

Tämän liitteen soveltamiseksi ja jollei toisin määrätä, viittauksia Euroopan unionin (EU) tai Guinea-Bissaun toimivaltaiseen viranomaiseen pidetään

–EU:n osalta: viittauksina Euroopan komissioon, tarvittaessa Euroopan unionin edustuston välityksellä,

–Guinea-Bissaun osalta: viittauksina kalastuksesta vastaavaan valtioneuvoston ministeriöön.

2.Kalastusalue

Alue, jolla Euroopan unionin alukset saavat kalastaa, käsittää Guinea-Bissaun kalastusalueen, Guinea-Bissaun ja Senegalin väliseen yhteisalueeseen kuuluva osuus mukaan luettuna, Guinea-Bissaun lainsäädännön ja niiden sovellettavien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, joiden osapuoli Guinea-Bissau on.

Perusviivat määritellään kansallisessa lainsäädännössä.

3.Paikallisen edustajan nimeäminen

Tonnikala-aluksia lukuun ottamatta kaikilla Euroopan unionin aluksilla, jotka haluavat saada tämän pöytäkirjan mukaisen kalastusluvan, on oltava Guinea-Bissauhun sijoittautunut edustaja.

4.Pankkitili

Guinea-Bissau ilmoittaa ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa Euroopan unionille tiedot pankkitilistä/-tileistä, jolle/joille Euroopan unionin kalastusalusten sopimuksen mukaisesti maksamat määrät suoritetaan. Aluksen omistaja vastaa pankkisiirtoihin liittyvistä kuluista.

5. Yhteystahot

Osapuolet ilmoittavat toisilleen yhteystahonsa, jotta ne voivat vaihtaa tietoja tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa, kuten saaliita ja pyyntiponnistusta koskevien koostettujen tietojen vaihto, kalastuslupiin liittyvät menettelyt sekä alakohtaisen tuen täytäntöönpano.

II LUKU

KALASTUSLUVAT

1 jakso: Sovellettavat menettelyt

1.Ennakkoedellytys kalastusluvan saamiseksi – kelpoisuusehdot täyttävät alukset

Sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettujen kalastuslupien myöntämisen edellytyksenä on, että alus on rekisteröity Euroopan unionin kalastusalusrekisteriin ja että se noudattaa ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista annetun asetuksen (EU) 2017/2403 säännöksiä. Kaikkien sopimuksen puitteissa Guinea-Bissaun alueella harjoitettavaan kalastustoimintaan perustuvien, aluksen omistajaa, aluksen päällikköä tai alusta koskevien velvollisuuksienperustuvat niiden on oltava täytetty.

2.Kalastuslupahakemus

Euroopan unioni toimittaa Guinea-Bissaulle kalastuslupahakemuksen kunkin sellaisen aluksen osalta, joka haluaa harjoittaa sopimuksen nojalla kalastustoimintaa, vähintään 40 päivää ennen luvalle haetun voimassaoloajan alkamista, käyttäen lisäyksessä olevaa lomaketta.

Jokaiseen voimassa olevan pöytäkirjan mukaiseen ensimmäiseen kalastuslupahakemukseen tai hakemukseen, joka tehdään asianomaisen aluksen teknisen muuttamisen jälkeen, on liitettävä

a)todiste kiinteämääräisen maksun suorittamisesta haetun kalastusluvan voimassaoloajalta;

b)aluksen paikallisen edustajan nimi ja osoite, jos sellainen on;

c)troolarien osalta todiste siitä, että tarkkailijaan liittyvistä kustannuksista on maksettu kiinteämääräinen korvaus etukäteen;

d)troolarien osalta lippuvaltion antama todistus aluksen vetoisuudesta.

Uusittaessa voimassa olevan pöytäkirjan mukaista kalastuslupaa sellaisen aluksen osalta, jonka tekniset ominaisuudet eivät ole muuttuneet, uusimishakemukseen liitetään yksinomaan todiste kiinteämääräisen maksun ja tapauksen mukaan tarkkailijaan liittyvistä kustannuksista suoritettavan kiinteämääräisen korvauksen maksamisesta.

3.Kalastusluvan myöntäminen

Guinea-Bissau myöntää kalastusluvan 25 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta ja vähintään 15 päivää ennen kalastuskauden alkua. Lupa on lähetettävä aluksen omistajalle

–troolareiden osalta edustajan välityksellä, ja jäljennös siitä on lähetettävä Euroopan unionille, ja

–tonnikala-alusten osalta Euroopan unionin Guinea-Bissaussa sijaitsevan edustuston välityksellä.

Tonnikala-alusten osalta toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä kyseisen kalastusluvan jäljennös välittömästi aluksen omistajalle ja tarvittaessa tämän paikalliselle edustajalle sähköisesti, ja jäljennös siitä on lähetettävä myös Euroopan unionille. Jäljennöksen voimassaolo päättyy sen jälkeen, kun alkuperäinen kalastuslupa on vastaanotettu. Jäljennös on säilytettävä aluksella, ja se on voimassa 40 päivää, jonka aikana sen katsotaan vastaavan alkuperäistä lupaa.

Jos kalastuslupa uusitaan tämän pöytäkirjan soveltamisaikana, uudessa kalastusluvassa on oltava selkeä viittaus alkuperäiseen kalastuslupaan.

Euroopan unioni toimittaa kalastusluvan aluksen omistajalle tai tämän edustajalle. Jos Euroopan unionin toimistot ovat kiinni, Guinea-Bissau voi toimittaa kalastusluvan suoraan aluksen omistajalle tai tämän edustajalle ja antaa siitä jäljennöksen Euroopan unionille.

4.Luettelo aluksista, joilla on lupa kalastaa

Kalastusluvan myönnettyään Guinea-Bissau vahvistaa kunkin alusluokan osalta viipymättä lopullisen luettelon aluksista, joilla on lupa kalastaa Guinea-Bissaun kalastusalueella. Luettelo toimitetaan välittömästi kalastuksen valvonnasta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle ja sähköisesti Euroopan unionille.

5.Kalastusluvan voimassaoloaika

Kalastusluvat myönnetään neljännesvuodeksi, puoleksi vuodeksi tai vuodeksi.

Voimassaoloajan alkamisen määrittämiseksi ’vuosittaisella jaksolla’ tarkoitetaan

a)pöytäkirjan ensimmäisen soveltamisvuoden aikana sen väliaikaisen soveltamisen alkamispäivän ja saman vuoden 31 päivän joulukuuta välistä jaksoa;

b)sen jälkeen kutakin kokonaista kalenterivuotta;

c)pöytäkirjan viimeisen soveltamisvuoden aikana 1 päivän tammikuuta ja pöytäkirjan voimassaolon päättymispäivän välistä jaksoa.

Neljännes- ja puolivuosittainen voimassaolojakso alkaa kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä. Kalastuslupa ei kuitenkaan voi olla voimassa sen myöntämisvuoden 31 päivän joulukuuta jälkeen.

6.Kalastusluvan säilyttäminen aluksella

Kalastuslupa on aina säilytettävä aluksella.

Tonnikala- tai pintasiima-aluksen sallitaan kuitenkin kalastaa heti, kun se on merkitty edellä tarkoitettuun alustavaan luetteloon. Alustava luettelo on säilytettävä aluksella, kunnes sille toimitetaan sen kalastuslupa.

7.Kalastusluvan siirtäminen

Kalastuslupa myönnetään aluskohtaisesti, eikä se ole siirrettävissä.

Ylivoimaisen esteen johdosta ja Euroopan unionin pyynnöstä kalastuslupa kuitenkin korvataan uudella, korvattavan aluksen kaltaiselle toiselle alukselle myönnettävällä luvalla.

Siirto tapahtuu siten, että aluksen omistaja tai tämän Guinea-Bissauhun sijoittautunut edustaja palauttaa korvattavan kalastusluvan, ja Guinea-Bissau antaa viipymättä korvaavan luvan. Korvaava lupa toimitetaan viipymättä aluksen omistajalle tai tämän edustajalle, kun korvattava lupa palautetaan tämän luvun 9 kohdan mukaisesti suoritetun teknisen tarkastuksen jälkeen. Korvaava lupa tulee voimaan päivänä, jona korvattava lupa palautetaan.

Jos korvaavan troolarin vetoisuus on suurempi kuin korvattavan troolarin, maksun lisäosa lasketaan suhteessa vetoisuuden eroon ja jäljellä olevaan voimassaoloaikaan. Aluksen omistaja maksaa lisämaksun kalastusluvan siirron yhteydessä.

Guinea-Bissau saattaa viipymättä ajan tasalle luettelon aluksista, joilla on lupa kalastaa. Uusi luettelo toimitetaan välittömästi kalastuksen valvonnasta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle ja Euroopan unionille.

8.Tukialukset

Guinea-Bissau sallii Euroopan unionin pyynnöstä, että kalastusluvan saaneilla Euroopan unionin aluksilla on apunaan tukialuksia. Tukialusten on purjehdittava jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla tai kuuluttava jollekin Euroopan unionin yritykselle, eivätkä ne saa olla varustettuja kalastuksen harjoittamista varten.

Guinea-Bissau laatii luettelon sallituista tukialuksista ja toimittaa sen viipymättä kalastuksen valvonnasta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle ja Euroopan unionille.

Tukialuksilla on oltava Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti tätä tarkoitusta varten ja vuosimaksun suorittamista vastaan myönnetty lupa.

9.Troolareiden tekninen tarkastus

Euroopan unionin troolareiden on kerran vuodessa tai sen jälkeen, kun aluksen vetoisuus on muuttunut, tai jos käytetään kalastusluokan muutoksen aiheuttavia muita pyydyksiä, käytävä Bissaun satamassa teknistä tarkastusta varten Guinea-Bissaun voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Teknisen tarkastuksen tarkoituksena on tarkastaa aluksen ja aluksella olevien pyydysten teknisten ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus sekä terveyttä ja guineabissaulaisten merimiesten alukselle ottamista koskevien säännösten noudattaminen.

Guinea-Bissau suorittaa teknisen tarkastuksen 48 tunnin kuluessa siitä, kun troolari saapuu satamaan, edellyttäen että saapumisesta on ilmoitettu ennalta.

Teknisen tarkastuksen päätteeksi Guinea-Bissau antaa aluksen päällikölle viipymättä vaatimustenmukaisuustodistuksen.

Vaatimustenmukaisuustodistus on voimassa yhden vuoden. Jos kalastuksessa siirrytään katkarapuluokasta tai katkarapuluokkaan, tarvitaan uusi vaatimustenmukaisuustodistus. Uusi vaatimustenmukaisuustodistus tarvitaan myös silloin kun alus on poistunut Guinea-Bissaun kalastusalueelta yli 45 päivän ajaksi.

Vaatimustenmukaisuustodistus on aina säilytettävä aluksella.

Teknisen tarkastuksen kustannuksista vastaa aluksen omistaja, ja kustannusten määrä on Guinea-Bissaun lainsäädännössä vahvistettujen tariffien mukainen. Kustannukset eivät saa korkeammat kuin kansallisten alusten tai kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten samasta palvelusta maksamat määrät.

2 jakso: Maksut ja ennakot

Kiinteämääräisen maksun määrä vahvistetaan kunkin alusluokan osalta tämän liitteen lisäyksessä olevissa teknisissä selvityksissä. Maksu sisältää kansalliset ja paikalliset verot lukuun ottamatta satama- ja palvelumaksuja.

Jos kalastuslupa on voimassa alle vuoden, kiinteämääräisen maksun määrää mukautetaan suhteessa haettuun voimassaoloaikaan. Siihen lisätään tapauksen mukaan korotus neljännes- tai puolivuosittaisen keston perusteella vastaavissa teknisissä selvityksissä vahvistettujen tariffien mukaan.

III LUKU

TEKNISET SÄILYTTÄMISTOIMENPITEET

Kalastusluvan saaneisiin aluksiin sovellettavat aluetta, pyydyksiä ja sivusaaliita koskevat tekniset toimenpiteet määritellään kalastusluokittain tämän liitteen lisäyksessä olevissa teknisissä selvityksissä.

Tonnikala- ja pintasiima-alusten on noudatettava kaikkia ICCAT:n suosituksia.

IV LUKU

SAALIIDEN ILMOITTAMINEN

1.Kalastuspäiväkirja

Sopimuksen nojalla kalastavan Euroopan unionin aluksen päällikön on pidettävä kalastuspäiväkirjaa. Tonnikala-alusten osalta kalastuspäiväkirjan on oltava kalastustoimintaa koskevien tietojen keruuta ja toimittamista koskevien ICCAT:n päätöslauselmien mukainen.

Päällikön on kirjattava joka päivä kalastuspäiväkirjaan kunkin pyydetyn ja aluksella pidetyn, FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkityn lajin määrä kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä. Päällikön on mainittava kunkin pääasiallisen lajin osalta myös se, jos saaliita ei ole saatu.

Päällikön on kirjattava kalastuspäiväkirjaan joka päivä tarvittaessa myös kunkin lajin mereen heitetyt määrät kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä.

Kalastuspäiväkirja on täytettävä selkeästi suuraakkosin, ja siinä on oltava päällikön allekirjoitus.

Päällikkö vastaa kalastuspäiväkirjaan merkittyjen tietojen paikkansapitävyydestä.

2.Saalisilmoitukset

2.1Pyyntiponnistukseen perustuva hallinnointijärjestelmä pöytäkirjan ensimmäisenä ja toisena soveltamisvuonna

Päällikön on ilmoitettava aluksen saaliit luovuttamalla Guinea-Bissaulle kalastuspäiväkirjansa, jotka koskevat aluksen Guinea-Bissaun kalastusalueella oloaikaa.

Päällikön on lähetettävä kalastuspäiväkirjat Guinea-Bissaulle tätä tarkoitusta varten ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Guinea-Bissau vahvistaa viipymättä vastaanottaneensa ne vastaamalla sähköpostiviestiin.

Vaihtoehtoisesti kalastuspäiväkirjat voidaan toimittaa myös seuraavasti:

a)jos alus poikkeaa jossakin Guinea-Bissaun satamassa, kunkin kalastuspäiväkirjan alkuperäiskappale luovutetaan teollisen kalastuksen pääosaston edustajalle, joka antaa siitä kirjallisen vastaanottoilmoituksen;

b)jos alus poistuu Guinea-Bissaun kalastusalueelta poikkeamatta sitä ennen jossakin Guinea-Bissaun satamassa, kunkin kalastuspäiväkirjan alkuperäiskappale on lähetettävä postitse 14 päivän kuluessa siitä, kun saavutaan mihin tahansa muuhun satamaan, ja joka tapauksessa 30 päivän kuluessa Guinea-Bissaun kalastusalueelta poistumisesta.

Päällikön on lähetettävä Euroopan unionille jäljennös kaikista kalastuspäiväkirjoista. Tonnikala-alusten ja pintasiima-alusten päälliköiden on lähetettävä jäljennös kaikista kalastuspäiväkirjoistaan myös jollekin seuraavista tutkimuslaitoksista:

(a)IRD (Institut de recherche pour le développement);

(b)IEO (Instituto Español de Oceanografia); tai

(c)IPMA (Instituto Português do Mar e da Atmosfera).

Jos alus palaa Guinea-Bissaun kalastusalueelle aluksen kalastusluvan voimassaoloaikana, on tehtävä uusi toiminta- ja saalisilmoitus.

Jollei tämän luvun määräyksiä noudateta, Guinea-Bissau voi peruuttaa asianomaisen aluksen kalastusluvan siihen asti, kun puuttuvat saalisilmoitukset toimitetaan, ja rangaista aluksen omistajaa voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä tätä varten vahvistettujen säännösten mukaisesti. Rikkomuksen toistuessa Guinea-Bissau voi kieltäytyä uusimasta kalastuslupaa. Guinea-Bissau ilmoittaa viipymättä Euroopan unionille kaikista tässä yhteydessä sovelletuista seuraamuksista.

2.2Kiintiöihin perustuva hallinnointijärjestelmä pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta

1.Sopimuksen nojalla kalastavan Euroopan unionin aluksen päällikön on pidettävä kalastuspäiväkirjaa sovellettavien ICCAT:n päätöslauselmien ja suositusten mukaisesti. Päällikkö vastaa sähköiseen kalastuspäiväkirjaan merkittyjen tietojen paikkansapitävyydestä.

2.Kaikilla unionin kalastusaluksilla, joilla on tämän pöytäkirjan nojalla myönnetty lisenssi, on oltava sähköinen järjestelmä, jäljempänä ’ERS-järjestelmä’, jolla pystytään rekisteröimään ja välittämään aluksen kalastustoimintaan liittyviä tietoja, jäljempänä ’ERS-tiedot’.

3.Saaliiden ilmoittamista koskevat menettelyt ovat seuraavat:

(a)kaikkien tämän pöytäkirjan mukaisesti Guinea-Bissaun vesillä toimivien alusten päälliköiden on pidettävä päivittäin sähköistä kalastuspäiväkirjaa ja toimitettava se ERS-järjestelmän kautta (lisäys 4), tai silloin, kun järjestelmä ei toimi, lähetettävä se sähköpostilla sekä lippuvaltion että Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukseen seitsemän päivän kuluessa kalastusalueelta poistumisesta;

(b)sähköisessä kalastuspäiväkirjassa on täsmennettävä kunkin pyydetyn ja aluksella pidetyn, FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkityn lajin määrä kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä. Päällikön on mainittava kunkin pääasiallisen lajin osalta myös se, jos saaliita ei ole saatu. Päällikön on kirjattava kalastuspäiväkirjaan myös kunkin lajin mereen heitetyt määrät kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä.

4.Alus toimittaa ERS-tiedot lippuvaltiolleen, joka saattaa ne automaattisesti Guinea-Bissaun käyttöön. Lippuvaltio varmistaa tietojen vastaanottamisen ja tallentamisen sähköiseen tietokantaan, jossa ne säilyvät suojattuina vähintään 36 kuukautta.

5.Lippuvaltio ja Guinea-Bissau huolehtivat siitä, että niillä on tarvittavat tietotekniset laitteet ja ohjelmistot ERS-tietojen automaattiseen toimittamiseen lisäyksessä 4 olevassa 3 kohdassa täsmennetyssä muodossa.

6.ERS-tietojen toimittamisessa on käytettävä sähköisiä viestintävälineitä, joita Euroopan komissio hallinnoi kalastukseen liittyvien tietojen vaihtamiseksi vakiomuodossa.

7.Ellei saalisilmoitukseen liittyviä määräyksiä noudateta, Guinea-Bissau voi peruuttaa asianomaisen aluksen kalastusluvan siihen asti, kun puuttuvat saalisilmoitukset toimitetaan, ja rangaista aluksen omistajaa kansallisessa lainsäädännössä tätä varten vahvistettujen säännösten mukaisesti. Rikkomuksen toistuessa Guinea-Bissau voi kieltäytyä uusimasta kalastuslupaa. Guinea-Bissau ilmoittaa viipymättä Euroopan unionille kaikista tässä yhteydessä sovelletuista seuraamuksista.

8.Lippuvaltio ja Guinea-Bissau nimeävät kumpikin ERS-vastaavan, joka toimii yhteystahona lisäyksen 4 täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa. Lippuvaltio ja Guinea-Bissau ilmoittavat toisilleen ERS-vastaavansa yhteystiedot ja päivittävät niitä tarvittaessa viipymättä.

3.Siirtyminen sähköiseen järjestelmään

Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa järjestelyistä, joita toteutetaan siirryttäessä sähköiseen saalisilmoitusjärjestelmään (ERS), jonka kautta Euroopan unionin alukset kirjaavat ja toimittavat Guinea-Bissaulle sopimuksen nojalla toteutettuihin kalastustoimiin liittyvät tiedot sähköisesti tämän liitteen lisäyksessä olevien määräysten mukaisesti.

Siirtymisen olisi tapahduttava viimeistään pöytäkirjan kolmannen vuoden alussa.

4.Tonnikala- ja pintasiima-aluksille kuuluvien maksujen tilitys

Euroopan unioni vahvistaa kunkin tonnikala- ja pintasiima-aluksen suoritettavaksi kuuluvien maksujen lopullisen tilityksen edelliselle kalenterivuodelle ajoittuneen kalastuskauden osalta.

Euroopan unioni lähettää lopullisen tilityksen Guinea-Bissaulle ja aluksen omistajalle ennen sitä vuotta, jona saaliit on saatu, seuraavan vuoden 31 päivää toukokuuta.

Jos lopullisessa tilityksessä vahvistettu summa on kalastusluvan saamiseksi maksettua kiinteämääräistä maksua suurempi, aluksen omistaja suorittaa loppumaksun viipymättä Guinea-Bissaulle. Jos lopullisessa tilityksessä vahvistettu summa on kiinteämääräistä maksua pienempi, erotusta ei palauteta aluksen omistajalle.

V LUKU

PURKAMINEN JA JÄLLEENLAIVAUS

1. Saaliin purkaminen tai jälleenlaivaus

Jos Euroopan unionin alus haluaa purkaa tai jälleenlaivata Guinea-Bissaun kalastusalueella pyytämiään saaliita Bissaun satamassa, aluksen päällikön on ilmoitettava teollisen kalastuksen pääosaston edustajalle vähintään 24 tuntia ennen purkamista tai jälleenlaivausta seuraavat tiedot:

(a)saaliit purkavan tai jälleenlaivaavan kalastusaluksen nimi;

(b)purkamis- tai jälleenlaivaussatama;

(c)purkamista tai jälleenlaivausta varten suunniteltu päivä ja kellonaika;

(d)kunkin purettavan tai jälleenlaivattavan lajin määrä (ilmoitettu kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä) (FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkittynä);

(e)jälleenlaivauksen osalta saaliit vastaanottavan aluksen nimi.

Kun saaliita jälleenlaivataan, päällikön on varmistettava, että vastaanottavalla aluksella on toimivaltaisten viranomaisten tällaista toimenpidettä varten myöntämä lupa.

Jälleenlaivaus on suoritettava Bissaun sataman redillä; toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat sataman maantieteelliset koordinaatit aluksen päällikölle ja aluksen edustajalle. Saaliiden jälleenlaivaus merellä on kielletty.

Näiden määräysten rikkominen johtaa Guinea-Bissaun lainsäädännössä tätä varten säädettyjen seuraamusten soveltamiseen.

2. Luontoissuoritukset elintarviketurvan parantamiseksi

Troolarit ovat velvollisia purkamaan osan saaliistaan Guinea-Bissaussa osana maan elintarviketurvaa. Purkamiset on toteutettava seuraavasti:

–2,5 tonnia neljännesvuotta ja alusta kohden, kun kyseessä ovat kaloja ja pääjalkaisia pyytävät alukset,

–1,25 tonnia neljännesvuotta ja alusta kohden, kun kyseessä ovat katkarapualukset.

Tämän toimenpiteen täytäntöönpanon helpottamiseksi aluskohtaiset suoritukset voidaan koota useamman aluksen ryhmiin ja asettaa saataville kumulatiivisesti useamman vuosineljänneksen osalta. Saaliiden purkamiset on suoritettava Bissaun satamassa, ja saaliita on oltava vastaanottamassa teollisen kalastuksen pääosaston edustaja.

Teollisen kalastuksen pääosasto laatii ja allekirjoittaa luontoissuoritusten vastaanottamisesta joka kerta lomakkeen, joka palautetaan aluksen päällikölle.

Purkamiset voidaan toteuttaa osapuolten yhteisellä sopimuksella erikseen määriteltävin järjestelyin.

VI LUKU

TARKASTUKSET JA VALVONTA

1.Kalastusalueelle saapuminen ja siltä poistuminen

Kaikista kalastusluvan saaneiden Euroopan unionin alusten Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisista ja siltä poistumisista on ilmoitettava Guinea-Bissaulle viimeistään 24 tuntia ennen saapumista tai poistumista. Tonnikala- ja pintasiima-aluksilla tämä määräaika on neljä tuntia.

Saapumisestaan tai poistumisestaan ilmoittavan aluksen on annettava erityisesti seuraavat tiedot:

(a)suunnitellun saapumisen tai poistumisen päivä, kellonaika ja paikka;

(b)kunkin aluksella pidetyn, FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkityn lajin määrä kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä;

(c)tuotteiden jalostusaste.

Ilmoitus on toimitettava ensisijaisesti sähköpostilla tai, jos se ei ole mahdollista, faksilla tai radiolla Guinea-Bissaun ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen, faksinumeroon tai radiotaajuuteen. Guinea-Bissau ilmoittaa asianomaisille aluksille ja Euroopan unionille viipymättä kaikista sähköpostiosoitteeseen, faksinumeroon tai radiotaajuuteen tehdyistä muutoksista.

Alus, joka tavataan kalastamasta Guinea-Bissaun alueella ilman ennakolta tehtyä saapumisilmoitusta, katsotaan ilman lupaa kalastavaksi alukseksi.

2.Alusten sijainti-ilmoitukset – VMS-järjestelmä

Euroopan unionin aluksilla on Guinea-Bissaun alueella ollessaan oltava satelliittiseurantalaitteet (Vessel Monitoring System – VMS), joilla varmistetaan, että alusten sijainti on automaattisesti ja jatkuvasti niiden lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen tiedossa.

Alukselle tietojen välittämiseksi asennetun satelliittivälitystä käyttävän ja sijainnin jatkuvasti kertovan järjestelmän poistaminen, katkaiseminen, tuhoaminen, vahingoittaminen ja toimintakyvyttömäksi tekeminen on kiellettyä; samoin on kiellettyä tarkoituksellisesti muuttaa, ohjata muualle tai väärentää kyseisen järjestelmän tuottamia tai rekisteröimiä tietoja.

Sijainti-ilmoitukset tehdään pääsääntöisesti VMS/ERS-järjestelmän kautta tai silloin, kun se ei toimi, sähköpostilla, faksilla tai radion välityksellä. Guinea-Bissau ilmoittaa asianomaisille aluksille ja unionille viipymättä kaikki sähköpostiosoitteen, faksinumeron tai radiotaajuuden muutokset.

Kussakin sijainti-ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

(a)aluksen tunnistetiedot;

(b)aluksen viimeisin maantieteellinen sijainti (pituus- ja leveyspiiri) siten, että virhemarginaali on alle 500 metriä ja luotettavuusväli 99 prosenttia;

(d)aluksen nopeus ja kurssi;

(e)annettuna lisäyksessä 3 olevan mallin muodossa.

Alus, joka tavataan kalastamasta Guinea-Bissaun alueella ilman ennakolta tehtyä saapumisilmoitusta, katsotaan määräyksiä rikkovaksi alukseksi.

3.Tarkastukset merellä tai satamassa

Tarkastuksen kalastusluvan saaneille Euroopan unionin aluksille Guinea-Bissaun kalastusalueella tai satamassa tekevät Guinea-Bissaun alukset ja tarkastajat, jotka ovat selvästi tunnistettavissa kalastuksen valvontaan osoitetuiksi tahoiksi.

Guinea-Bissaun tarkastajien on ennen Euroopan unionin alukselle nousemista ilmoitettava alukselle päätöksestään tehdä tarkastus. Tarkastuksen tekee enintään kaksi tarkastajaa, joiden on ennen tarkastuksen tekemistä todistettava henkilöllisyytensä ja tarkastajan pätevyytensä. Tarkastuksiin voi tarvittaessa osallistua Guinea-Bissaun kansallisten turvallisuusjoukkojen edustajia kansainvälisen merioikeuden mukaisesti.

Guinea-Bissaun tarkastajat ovat Euroopan unionin aluksella ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen tarkastustehtävien suorittamiseksi. Heidän on tehtävä tarkastus siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa alukselle ja sen kalastustoiminnalle ja lastille.

Guinea-Bissau voi sallia Euroopan unionin valtuuttamien tarkastajat osallistumisen tarkastukseen tarkkailijana.

Euroopan unionin aluksen päällikön on helpotettava Guinea-Bissaun tarkastajien alukselle pääsyä ja työtä.

Guinea-Bissaun tarkastajat laativat jokaisen tarkastuksen päätteeksi tarkastusraportin. Unionin aluksen päälliköllä on oikeus tehdä tarkastusraporttiin huomautuksensa. Raportin laatinut tarkastaja ja unionin aluksen päällikkö allekirjoittavat tarkastusraportin.

Guinea-Bissaun tarkastajat antavat unionin aluksen päällikölle jäljennöksen tarkastusraportista ennen alukselta poistumistaan. Guinea-Bissau toimittaa tarkastusraportin jäljennöksen unionille kahdeksan päivän kuluessa tarkastuksesta.

4.Saaliiden valvonta

Sovellettaessa bruttorekisteritonneihin (brt) perustuvaa hallinnointijärjestelmää pöytäkirjan kahden ensimmäisen vuoden aikana otostarkastuksilla tarkastetaan, vastaavatko kalastuspäiväkirjoissa ilmoitetut tiedot ja saadut saaliit toisiaan; tarkastukset suoritetaan neljännesvuosittain, ja vuorotellen tarkastetaan kolmannes eurooppalaisista troolareista, joilla on lupa kalastaa.

Tarkastus, joka kestää enintään neljä tuntia, suoritetaan kalastusmatkan päättyessä, ja siitä ilmoitetaan 24 tuntia etukäteen.

Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat aluksen päällikölle ja aluksen edustajalle tarkastuksen suorittamispaikan maantieteelliset koordinaatit.

Sovellettaessa kiintiöihin (TAC) perustuvaa hallinnointijärjestelmää pöytäkirjan kolmannesta vuodesta alkaen saaliiden valvontatiheyttä tarkastellaan uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon saalistietojen varmentamiseksi käyttöönotettu ERS-järjestelmä.

VII LUKU

RIKKOMUKSET

1.Rikkomusten käsittely

Kaikki tämän liitteen määräysten rikkomukset, joihin kalastusluvan saanut Euroopan unionin alus on syyllistynyt, on mainittava tarkastusraportissa.

Tarkastusraportissa oleva päällikön allekirjoitus ei rajoita aluksen omistajan oikeutta puolustautua rikkomuksen johdosta.

2.Aluksen pysäyttäminen – tiedotuskokous

Jos ilmoitetun rikkomuksen osalta kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, rikkomukseen syyllistynyt EU:n alus voidaan pakottaa keskeyttämään kalastustoimintansa ja, jos alus on merellä, palaamaan johonkin Guinea-Bissaun satamaan.

Guinea-Bissau ilmoittaa Euroopan unionille 48 tunnin kuluessa kaikista kalastusluvan saaneiden EU:n alusten pysäyttämisistä. Tähän ilmoitukseen on liitettävä todisteet havaitusta rikkomuksesta.

Ennen kuin aluksen, päällikön tai lastin suhteen toteutetaan mitään toimenpiteitä, lukuun ottamatta todisteiden säilyttämiseksi toteutettavia toimenpiteitä, Guinea-Bissau järjestää Euroopan unionin pyynnöstä yhden työpäivän kuluessa aluksen pysäyttämistä koskevasta ilmoituksesta tiedotuskokous niiden seikkojen selventämiseksi, jotka ovat johtaneet aluksen pysäyttämiseen, ja mahdollisten jatkotoimien selittämiseksi. Tiedotuskokoukseen voi osallistua edustaja aluksen lippuvaltiosta.

3.Rikkomuksesta määrättävä seuraamus – sovittelumenettely

Guinea-Bissau määrää rikkomuksesta asetettavan seuraamuksen voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Jos rikkomuksen ratkaisu edellyttää oikeudellista menettelyä, Guinea-Bissaun ja Euroopan unionin välillä aloitetaan ennen tällaisen menettelyn vireille panoa sovittelumenettely seuraamuksen ehtojen ja tason määrittämiseksi. Aluksen lippuvaltion edustaja voi osallistua kyseiseen sovittelumenettelyyn. Sovittelumenettely päättyy viimeistään neljän päivän kuluttua aluksen pysäyttämistä koskevasta ilmoituksesta.

4.Oikeudellinen menettely – pankkivakuus

Jos sovittelumenettely epäonnistuu ja rikkomus viedään toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, rikkomukseen syyllistyneen aluksen omistajan on asetettava Guinea-Bissaun osoittamaan pankkiin Guinea-Bissaun asettaman suuruinen vakuus, jonka määrä kattaa kaikki aluksen pysäyttämisestä, arvioidusta sakosta ja mahdollisista korvauksista aiheutuvat kustannukset. Pankkivakuutta ei voi vapauttaa ennen kuin oikeuskäsittely on päättynyt.

Vakuus vapautetaan ja palautetaan tuomion antamisen jälkeen viipymättä aluksen omistajalle

(a)kokonaisuudessaan, jos seuraamuksia ei määrätä,

(b)jäljellä olevan määrän osalta, jos seuraamukseksi määrätään pankkivakuutta pienempi sakko.

Guinea-Bissau ilmoittaa oikeudellisen menettelyn tulokset Euroopan unionille kahdeksan päivän kuluessa tuomion antamisesta.

5.Aluksen vapauttaminen

Alus ja sen päällikkö saavat poistua satamasta heti, kun sovittelumenettelyssä määrätty seuraamus on suoritettu tai kun pankkivakuus on asetettu.

VIII LUKU

MERIMIESTEN OTTAMINEN PALVELUKSEEN

1.Palvelukseen otettavien merimiesten lukumäärä

Kukin Euroopan unionin troolari ottaa kalastuslupansa voimassaoloaikana miehistöönsä guineabissaulaisia merimiehiä seuraavasti:

(a)alle 250 brt:n troolarit: viisi merimiestä;

(b)250–400 brt:n troolarit: kuusi merimiestä;

(d)yli 650 brt:n troolarit: kahdeksan merimiestä.

Euroopan unionin alusten omistajien on pyrittävä ottamaan aluksilleen ylimääräisiä guineabissaulaisia merimiehiä.

2.Merimiesten valinta

Guinea-Bissaun toimivaltaiset viranomaiset laativat ja pitävät ajan tasalla ohjeellisen luettelon pätevistä merimiehistä, joilla on STCW-normien mukainen meriturvallisuustodistus ja siten pätevyys tulla otetuiksi palvelukseen Euroopan unionin aluksille. Kyseinen luettelo ja sen säännölliset päivitykset on annettava tiedoksi Euroopan unionille.

Luettelo laaditaan käyttäen arviointiperusteita, joiden perusteella on mahdollista valita päteviä merimiehiä. Merimiehellä on oltava

(a)voimassa oleva Guinea-Bissaun passi;

(b)voimassa oleva merimieskirja, joka osoittaa, että hän on saanut kalastusalusten henkilöstölle tarkoitetun meriturvallisuuden peruskoulutuksen voimassa olevien kansainvälisten vaatimusten mukaisesti;

(c)todistettavaa kokemusta teollisella kalastusaluksella työskentelystä;

(d)voimassa oleva lääkärintodistus, jossa todetaan, että hän soveltuu työskentelemään kalastusaluksilla.

Aluksen omistaja tai tämän edustaja voi valita tästä luettelosta palvelukseen otettavat merimiehet ja ilmoittaa Guinea-Bissaulle heidän ottamisestaan miehistöön.

3.Merimiesten sopimukset

Merimiesten työsopimus tehdään aluksen omistajan tai tämän edustajan sekä merimiehen, jota tarvittaessa edustaa hänen ammattiyhdistyksensä, välillä yhdessä Guinea-Bissaun kanssa. Siinä määrätään erityisesti palvelukseen ottamisen päivä ja satama.

Sopimus takaa merimiehille heihin Guinea-Bissaussa sovellettavan sosiaaliturvajärjestelmän etuudet. Niihin kuuluvat henki-, sairaus- ja tapaturmavakuutus.

Allekirjoittajille annetaan jäljennös sopimuksesta.

Guineabissaulaisiin merimiehiin sovelletaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vahvistamia työelämän perusoikeuksia. Tämä koskee erityisesti yhdistymisvapautta ja työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallista tunnustamista sekä syrjinnän poistamista työssä ja ammatin harjoittamisen yhteydessä.

4.Merimiesten palkat

Guineabissaulaisten merimiesten palkan maksaa aluksen omistaja. Palkka vahvistetaan ennen kalastusluvan myöntämistä aluksen omistajan tai tämän edustajan ja Guinea-Bissaun yhteisestä sopimuksesta.

Palkka ei voi olla guineabissaulaisten alusten miehistöjen palkkaa eikä ILO:n vaatimuksia pienempi.

5.Merimiesten velvollisuudet

Merimiehen on ilmoittauduttava hänelle osoitetun aluksen päällikölle sopimuksessaan ilmoitettua palvelukseenottopäivää edeltävänä päivänä. Päällikön on ilmoitettava merimiehelle palvelukseen ottamisen päivämäärä ja kellonaika. Jos merimies ei saavu paikalle palvelukseen ottamiselle vahvistettuna päivänä ja kellonaikana tai jos hänen pätevyytensä ei vastaa aluksen päällikön odotuksia, kyseisen merimiehen sopimuksen katsotaan rauenneen. Hänet korvataan toisella guineabissaulaisella merimiehellä ilman, että tämä viivyttää aluksen lähtöä.

IX LUKU

TARKKAILIJAT

1.Kalastustoiminnan tarkkailu

Kalastusluvan saaneiden alusten sopimuksen puitteissa harjoittamaan kalastustoimintaan sovelletaan tarkkailijaohjelmaa.

Tonnikala- ja pintasiima-alusten osalta osapuolet kuulevat toisiaan ja asiasta kiinnostuneita maita mahdollisimman pian alueellisten tarkkailijoiden järjestelmän määrittelystä ja toimivaltaisen kalastusjärjestön valinnasta.

Muille aluksille otetaan Guinea-Bissaun nimeämä tarkkailija. Jos tarkkailija ei saavu sovittuun paikkaan sovittuna aikana, hänen tilalleen on otettava toinen tarkkailija, jotta alus voi aloittaa viipymättä toimintansa.

2.Nimetyt alukset ja tarkkailijat

Guinea-Bissau ilmoittaa kalastuslupaa myöntäessään Euroopan unionille ja aluksen omistajalle tai tämän edustajalle nimetyt alukset ja tarkkailijat sekä ajan, jonka tarkkailija viettää kullakin aluksella. Guinea-Bissau ilmoittaa viipymättä Euroopan unionille ja aluksen omistajalle tai tämän edustajalle kaikista nimettyjen alusten tai tarkkailijoiden muutoksista.

Tarkkailijan aluksellaoloaika ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen hänen tehtäviensä suorittamiseksi.

3.Kiinteämääräinen taloudellinen korvaus

Kalastuslupamaksun suorittamisen yhteydessä aluksen omistaja maksaa Guinea-Bissaulle kunkin aluksen osalta kiinteämääräisen summan, joka on 8 000 euroa vuodessa ja jota mukautetaan nimettyjen alusten kalastusluvan voimassaolon keston mukaan.

4.Tarkkailijan palkka

Tarkkailijan palkan ja sosiaalimaksut maksaa Guinea-Bissau.

5.Alukselle ottamisen edellytykset

Tarkkailijaa on kohdeltava kuten aluksen päällystöä. Tarkkailijalle aluksella järjestettävässä majoituksessa otetaan kuitenkin huomioon aluksen tekninen rakenne.

Aluksen omistaja vastaa majoituksesta ja ruokailusta aluksella aiheutuvista kuluista.

Aluksen päällikön on kaikin vastuulleen kuuluvin tavoin huolehdittava tarkkailijan fyysisestä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Tarkkailijalla on oltava käytettävissään kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat keinot. Hänellä on oltava käytössään viestintävälineet, kalastustoimintaan liittyvät asiakirjat, erityisesti kalastuspäiväkirja ja lokikirja, ja hänellä on oltava pääsy niihin aluksen osiin, jotka liittyvät suoraan hänen tehtäviinsä.

6.Tarkkailijan velvollisuudet

Tarkkailijan on koko aluksellaolonsa ajan

(e)kaikin mahdollisin tavoin huolehdittava siitä, etteivät kalastustoimet keskeydy tai häiriinny;

(f)käsiteltävä hyvin aluksella olevia varusteita ja laitteistoja;

(g)ottaa huomioon aluksen kaikkien asiakirjojen luottamuksellisuuden.

7.Tarkkailijan alukselle nousu ja alukselta poistuminen

Aluksen omistajan tai tämän edustajan on ilmoitettava Guinea-Bissaulle 10 päivää etukäteen tarkkailijan alukselle nousemisen päivä, kellonaika ja satama. Jos tarkkailija nousee alukselle muussa kuin kotimaassaan, aluksen omistaja vastaa kuluista, jotka aiheutuvat tarkkailijan matkustamisesta kyseiseen satamaan.

Jos tarkkailija ei poistu alukselta Guinea-Bissaun satamassa, aluksen omistaja vastaa kuluista, jotka aiheutuvat tarkkailijan mahdollisimman pikaisesta paluusta Guinea-Bissauhun.

8.Tarkkailijan tehtävät

Tarkkailijan tehtävänä on

(a)tehdä havaintoja aluksen kalastustoiminnasta;

(b)tarkistaa kalastusta harjoittavan aluksen sijainti;

(c)toteuttaa tieteellisiin ohjelmiin liittyviä toimia, mukaan lukien näytteiden otto biologisiin tarkoituksiin;

(d)laatia luettelo käytetyistä pyydyksistä;

(e)tarkastaa Guinea-Bissaun alueella pyydettyjä saaliita koskevat tiedot kalastuspäiväkirjasta;

(f)tarkistaa sivusaaliiden prosenttiosuudet sen perusteella, mitä kullekin luokalle on selvityksissä määritelty, ja tehdä arvio poisheitetyistä määristä;

(g)osana tehtäviään ilmoittaa tehtäviensä yhteydessä tekemistään havainnoista kerran päivässä, mukaan luettuna aluksella olevien pää- ja sivusaaliiden määrä.

9.Tarkkailijan raportti

Ennen alukselta poistumistaan tarkkailija esittää aluksen päällikölle raportin havainnoistaan. Aluksen päälliköllä on oikeus merkitä tarkkailijan raporttiin huomautuksensa. Tarkkailija ja päällikkö allekirjoittavat raportin. Päällikkö saa jäljennöksen tarkkailijan raportista.

Tarkkailija toimittaa raporttinsa Guinea-Bissaulle. Saaliita ja poisheitettyjä määriä koskevat tiedot toimitetaan Guinea-Bissaun tiedeinstituutille (CIPA), joka käsittelee ja analysoi ne ja esittää ne sen jälkeen tämän pöytäkirjan 7 artiklassa määritellylle yhteiselle tiedekomitealle. Tarkkailijan raportista lähetetään sähköisesti jäljennös Euroopan unionille.

Lisäykset

Lisäys 1 Kalastuslupahakemuksen malli

Lisäys 2 Kalastusluokkia koskevat tekniset selvitykset

Lisäys 3 Alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS)

Lisäys 4 Sähköisen järjestelmän käyttöönotto kalastustoimien raportointia varten (ERS-järjestelmä)

Lisäys 1

Kalastuslupahakemuksen malli

GUINEA-BISSAUN JA EUROOPAN UNIONIN VÄLINEN KALASTUSSOPIMUS

I. HAKIJA

1. Hakijan nimi:

2. Tuottajaorganisaation tai aluksen omistajan nimi:

3. Tuottajaorganisaation tai aluksen omistajan osoite:

4. Puhelin: Faksi: Sähköposti:

5. Aluksen päällikön nimi: Kansalaisuus: Sähköposti:

6. Paikallisen edustajan nimi ja osoite:

II. ALUKSEN TUNNISTETIEDOT

7. Aluksen nimi:

8. Lippuvaltio: Rekisteröintisatama:

9. Ulkoiset merkinnät: MMSI: IMO-numero:

10. Nykyisen rekisteröinnin päivämäärä (pp/kk/vvvv): …/…/…

Mahdollinen aiempi lippuvaltio:

11. Rakennuspaikka: Päivämäärä (pp/kk/vvvv): …/…/…

12. Radion kutsutaajuus: HF: VHF:

13. Satelliittipuhelimen numero: IRCS:

III. ALUKSEN TEKNISET TIEDOT

14. Suurin pituus (m): Suurin leveys (m):

Vetoisuus (bruttotonneina Lontoon yleissopimuksen mukaisesti):

15. Moottorityyppi: Koneteho (kW):

16. Miehistön lukumäärä:

17. Saaliin säilytystapa aluksella: [ ] Jää [ ] Jäähdytys [ ] Molemmat [ ] Jäädytys

18. Prosessointikapasiteetti / 24 h (tonnia):

Kalaruumien lukumäärä: Kalaruumien kokonaistilavuus (m³):

19. VMS. Automaattisen paikannuslaitteen tiedot:

Valmistaja: Malli: Sarjanumero:

Ohjelmistoversio: Satelliittioperaattori (MCSP):

IV. KALASTUSTOIMINTA

20. Sallitut pyydykset: [ ] kurenuotta [ ] pitkätsiimat [ ] vavat

21. Saaliin purkamispaikka:

22. Haettu voimassaoloaika (pp/kk/vvvv) …/…/… – (pp/kk/vvvv) …/…/…

Minä allekirjoittanut vakuutan, että tässä hakemuksessa annetut tiedot ovat tosia ja oikeita ja vilpittömässä mielessä annettuja.

Tehty…………………………………., .../.../...

Hakijan allekirjoitus:

SELVITYS 1: KALASTUSLUOKKA 1 – KALOJA JA PÄÄJALKAISIA PYYTÄVÄT PAKASTUSTROOLARIT
1. Kalastusalue
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka.
2. Sallitut pyydykset
2.1 Ovitroolit ja muut valikoivat pyydykset sallitaan. 2.2 Levityspuomitroolit sallitaan. 2.3 Sellaisten keinojen ja välineiden käyttö, jotka tukkivat verkkojen silmät tai vähentävät niiden valikoivuutta, on kiellettyä kaikissa pyydyksissä. Kulumisen ja rikkoontumisen estämiseksi on kuitenkin sallittua kiinnittää pohjatroolipussien pohjalle verkosta tai muusta materiaalista valmistettu suoja. Kyseiset suojat kiinnitetään ainoastaan troolipussin etu- ja sivureunoille. Troolien takaosassa on sallittua käyttää suojavälineitä, jos ne koostuvat yhdestä verkonpalasta, joka on samaa materiaalia kuin pohja ja jonka silmät venytettyinä ovat vähintään 300 millimetriä. 2.4 Troolin pohjaverkon lankojen, olivat ne yksinkertaisia tai punottuja, kaksinkertaistaminen on kiellettyä.
3. Pienin sallittu silmäkoko
70 mm
4. Sivusaaliit
Pöytäkirjan kahden ensimmäisen soveltamisvuoden aikana aluksen Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista saa kalastusmatkan lopussa enintään 5 prosenttia olla äyriäisiä. Pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta alkaen: Kaloja pyytävien alusten Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista saa kalastusmatkan lopussa enintään 5 prosenttia olla äyriäisiä ja enintään 15 prosenttia pääjalkaisia. Kalmarisaalis (Todarodes sagittatus ja Todaropsis eblanae) sallitaan ja luetaan kohdelajeihin. Pääjalkaisia pyytävien troolareiden Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista saa kalastusmatkan lopussa enintään 60 prosenttia olla kaloja ja enintään 5 prosenttia äyriäisiä. Sivusaaliiden sallittujen prosenttiosuuksien ylittämisestä seuraa Guinea-Bissaun sääntelyn mukainen seuraamus. Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa sallitun prosenttiosuuden mukauttamisesta yhteisen tiedekomitean suosituksen perusteella.
5. Sallittu vetoisuus / Maksut
5.1 Sallittu vetoisuus (brt) pöytäkirjan kahden ensimmäisen vuoden aikana	3 500 brt vuodessa
5.2 Maksun määrä euroina bruttotonnia kohden pöytäkirjan kahden ensimmäisen vuoden aikana	282 euroa/brt/vuosi Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan, ja niitä korotetaan vastaavasti 4 tai 2,5 prosenttia.
5.3 Sallittu saalismäärä (TAC) pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta pöytäkirjan voimassaolon päättymiseen asti:	11 000 tonnia vuodessa pohjakalalajien osalta 1 500 tonnia vuodessa pääjalkaisten osalta
5.4 Maksujen määrä euroina tonnilta pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta sen päättymiseen asti:	90 euroa tonnilta pohjakalojen osalta 270 euroa tonnilta pääjalkaisten osalta

SELVITYS 2: KALASTUSLUOKKA 2 – KATKARAPUTROOLARIT
1. Kalastusalue
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka.
2. Sallittu pyydys
2.1 Ovitroolit ja muut valikoivat pyydykset sallitaan. 2.2 Levityspuomitroolit sallitaan. 2.3 Sellaisten keinojen ja välineiden käyttö, jotka tukkivat verkkojen silmät tai vähentävät niiden valikoivuutta, on kiellettyä kaikissa pyydyksissä. Kulumisen ja rikkoontumisen estämiseksi on kuitenkin sallittua kiinnittää pohjatroolipussien pohjalle verkosta tai muusta materiaalista valmistettu suoja. Kyseiset suojat kiinnitetään ainoastaan troolipussin etu- ja sivureunoille. Troolien takaosassa on sallittua käyttää suojavälineitä, jos ne koostuvat yhdestä verkonpalasta, joka on samaa materiaalia kuin pohja ja jonka silmät venytettyinä ovat vähintään 300 millimetriä. 2.4 Troolin pohjaverkon lankojen, olivat ne yksinkertaisia tai punottuja, kaksinkertaistaminen on kiellettyä.
3. Pienin sallittu silmäkoko
50 mm.
4. Sivusaaliit
4.1 Katkaraputroolareiden Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista saa kalastusmatkan lopussa enintään 15 prosenttia olla pääjalkaisia ja enintään 70 prosenttia kaloja. 4.2 Sivusaaliiden sallittujen prosenttiosuuksien ylittämisestä seuraa Guinea-Bissaun sääntelyn mukainen seuraamus. 4.3 Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa sallitun prosenttiosuuden mukauttamisesta yhteisen tiedekomitean suosituksen perusteella.
5. Sallittu vetoisuus / Maksut
5.1 Sallittu vetoisuus (brt) pöytäkirjan kahden ensimmäisen vuoden aikana	3 700 brt vuodessa
5.2 Maksun määrä euroina bruttotonnia kohden pöytäkirjan kahden ensimmäisen vuoden aikana	395 euroa/brt/vuosi Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan, ja niitä korotetaan vastaavasti 4 tai 2,5 prosenttia.
5.3 Sallittu saalismäärä (TAC) pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta sen päättymiseen asti	2 500 tonnia vuodessa
5.4 Maksujen määrä euroina tonnilta pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta sen päättymiseen asti:	280 euroa/tonni

SELVITYS 3: KALASTUSLUOKKA 3 – VAPAPYYDYKSIÄ KÄYTTÄVÄT TONNIKALA-ALUKSET
1. Kalastusalue:
1.1 Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka. 1.2 Vapapyydyksiä käyttävät tonnikala-alukset saavat kalastaa elävällä syötillä kalastuskautensa aikana Guinea-Bissaun kalastusalueella.
2. Sallittu pyydys:
2.1 Vavat 2.2 Kurenuotat, joissa käytetään elävää syöttiä: 16 mm
3. Sivusaaliit:
3.1 Muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen ja ICCAT:n suositusten mukaisesti jättiläishain (Cetorhinus maximus), valkohain (Carcharodon carcharias), isosilmäkettuhain (Alopias superciliosus), Sphyrnidae-heimon vasarahain (nuijahaita lukuun ottamatta), valkopilkkahain (Carcharhinus longimanus) ja haukkahain (Carcharhinus falciformis) pyynti on kiellettyä. Hietahain (Carcharias taurus) ja harmaahain (Galeorhinus galeus) pyynti on kiellettyä. 3.2 Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa tämän luettelon päivittämiseksi tieteellisten suositusten perusteella.
4. Sallittu vetoisuus / Maksut
4.1 Vuotuinen kiinteä ennakkomaksu	2 500 euroa / 45,5 tonnia / alus
4.2 Lisämaksu kalastettua tonnia kohden	55 euroa/tonni
4.3 Niiden alusten lukumäärä, joilla on lupa kalastaa	13 alusta

SELVITYS 4: KALASTUSLUOKKA 4 – NUOTTAA KÄYTTÄVÄT TONNIKALAN PAKASTUSALUKSET JA PINTASIIMA-ALUKSET
. Kalastusalue:
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, mukaan lukien Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteinen kalastuksenhoitoalue, joka ulottuu pohjoisessa 268°:n atsimuuttikulmaan asti.
2. Sallittu pyydys:
Nuotta ja pintasiima
3. Sivusaaliit:
Muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen ja ICCAT:n suositusten mukaisesti jättiläishain (Cetorhinus maximus), valkohain (Carcharodon carcharias), isosilmäkettuhain (Alopias superciliosus), Sphyrnidae-heimon vasarahain (nuijahaita lukuun ottamatta), valkopilkkahain (Carcharhinus longimanus) ja haukkahain (Carcharhinus falciformis) pyynti on kiellettyä. Hietahain (Carcharias taurus) ja harmaahain (Galeorhinus galeus) pyynti on kiellettyä. Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa tämän luettelon päivittämiseksi tieteellisten suositusten perusteella.
4. Sallittu vetoisuus / Maksut
4.1 Vuotuinen kiinteä ennakkomaksu	4 500 euroa / 64,3 tonnia / nuotta-alus 3 000 euroa / 54,5 tonnia / pintasiima-alus
4.2 Lisämaksu pyydettyä tonnia kohden	70 euroa/tonni nuotta-alusten osalta 55 euroa/tonni pintasiima-alusten osalta
4.3 Tukialuksiin sovellettava maksu	3 000 euroa vuodessa alusta kohden
4.4 Niiden alusten lukumäärä, joilla on lupa kalastaa	28 alusta

SELVITYS 5: KALASTUSLUOKKA 5 — PIENIÄ PELAGISIA LAJEJA PYYTÄVÄT KALASTUSALUKSET
1. Kalastusalue
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, mukaan lukien Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteinen kalastuksenhoitoalue, joka ulottuu pohjoisessa 268°:n atsimuuttikulmaan asti.
2. Sallitut alukset ja pyydykset
Lupa myönnetään Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti ainoastaan sellaisille aluksille, joiden vetoisuus on enintään 5 000 bruttotonnia. Sallittuja pyydyksiä ovat pelaginen trooli ja teollinen kurenuotta.
3. Pienin sallittu silmäkoko
70 mm troolien osalta.
4. Sivusaaliit
4.1 Troolareiden Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista saa kalastusmatkan lopussa enintään 10 prosenttia olla muita kuin pelagisten lajien kaloja, enintään 10 prosenttia pääjalkaisia ja enintään 5 prosenttia äyriäisiä. 4.2 Sivusaaliiden sallittujen prosenttiosuuksien ylittämisestä seuraa Guinea-Bissaun sääntelyn mukainen seuraamus. 4.3 Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa sallitun prosenttiosuuden mukauttamisesta yhteisen tiedekomitean suosituksen perusteella.
5. Sallittu vetoisuus / Maksut
5.1 Sallittu vetoisuus (brt) pöytäkirjan kahden ensimmäisen vuoden aikana	15 000 brt vuodessa
5.2 Maksun määrä euroina bruttotonnia kohden pöytäkirjan kahden ensimmäisen vuoden aikana	250 euroa/brt/vuosi Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan, ja niitä korotetaan vastaavasti 4 tai 2,5 prosenttia.
5.3 Sallittu saalismäärä (TAC) pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta sen päättymiseen asti	18 000 tonnia vuodessa
5.4 Maksujen määrä euroina tonnilta pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta sen päättymiseen asti:	100 euroa/tonni (yli 1 000 bruttotonnin alukset) 75 euroa/tonni (enintään 1 000 bruttotonnin alukset)

Kalastusmatkan käsite:

EU:n aluksen kalastusmatkan kestolla tarkoitetaan tässä lisäyksessä seuraavaa:

- joko aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja sieltä poistumisen välillä, tai

- aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja jälleenlaivauksen välillä, tai

- aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja Guinea-Bissaussa tapahtuvan purkamisen välillä.

Lisäys 3

ALUSTEN SATELLIITTISEURANTAJÄRJESTELMÄ (VMS)

1. Alusten sijainti-ilmoitukset – VMS-järjestelmä

Ensimmäinen kirjattu sijainti Guinea-Bissaun alueelle saapumisen jälkeen merkitään koodilla ”ENT”. Kaikki sitä seuraavat sijainnit merkitään koodilla ”POS” lukuun ottamatta ensimmäistä kirjattua sijaintia Guinea-Bissaun alueelta poistumisen jälkeen, joka merkitään koodilla ”EXI”.

Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus huolehtii sijainti-ilmoitusten automaattisesta käsittelystä ja tarvittaessa sähköisestä toimittamisesta. Sijainti-ilmoitukset on kirjattava suojatussa muodossa ja säilytettävä kolmen vuoden ajan.

2. Aluksen sijainnin ilmoittaminen VMS-järjestelmän vioittuessa

Päällikön on varmistettava, että hänen aluksensa VMS-järjestelmä on jatkuvasti täysin toimintakykyinen ja että sijainti-ilmoitukset välittyvät lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle asianmukaisesti.

Jos aluksen VMS-järjestelmä vioittuu, se on korjattava tai korvattava uudella 30 päivän kuluessa. Tämän määräajan jälkeen aluksella ei ole enää lupaa kalastaa Guinea-Bissaun kalastusalueella.

Guinea-Bissaun kalastusalueella kalastavien alusten, joiden VMS-järjestelmä on viallinen, on toimitettava kaikki pakolliset tiedot sisältävät sijainti-ilmoituksensa lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle sähköpostilla, radiolla tai faksilla vähintään joka neljäs tunti.

3. Sijainti-ilmoitusten toimittaminen suojatusti Guinea-Bissaulle

Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus välittää asianomaisten alusten sijainti-ilmoitukset automaattisesti Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukselle. Lippuvaltion ja Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukset vaihtavat tiedot sähköpostiosoitteistaan ja ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista niitä koskevista muutoksista.

Sijainti-ilmoitukset välitetään lippuvaltion ja Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskusten kesken sähköisesti suojatun viestintäjärjestelmän avulla.

Jos alus ei ole ilmoittanut poistuneensa Guinea-Bissaun kalastusalueelta, Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskus ilmoittaa viipymättä lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle ja unionille kaikista keskeytyksistä kalastusluvan saaneen aluksen peräkkäisten sijainti-ilmoitusten vastaanottamisessa.

4. Viestintäjärjestelmän toimintahäiriö

Guinea-Bissau varmistaa, että sen sähköiset laitteet ovat yhteensopivia lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen laitteiden kanssa ja ilmoittaa unionille välittömästi kaikista sijainti-ilmoitusten lähettämiseen ja vastaanottamiseen liittyvistä toimintahäiriöistä teknisen ratkaisun löytämiseksi mahdollisimman pian. Jos asiasta syntyy riita, se viedään sekakomitean käsittelyyn.

Päällikön katsotaan olevan vastuussa kaikenlaisesta aluksen VMS-järjestelmään puuttumisesta, jonka tarkoituksena on häiritä sen toimintaa tai väärentää sijainti-ilmoituksia. Kaikkiin rikkomuksiin sovelletaan voimassa olevassa Guinea-Bissaun lainsäädännössä vahvistettuja seuraamuksia.

5. Sijainti-ilmoitusten toimittamistiheyden tarkistaminen

Guinea-Bissau voi rikkomuksesta todistavan asiakirja-aineiston perusteella pyytää lippuvaltion kalastuksenseurantakeskusta lisäämään aluksen sijainti-ilmoitusten toimittamistiheyden 30 minuuttiin tietyn tutkintajakson ajaksi ja toimittaa pyynnöstä jäljennöksen unionille. Guinea-Bissau toimittaa nämä asiakirjatodisteet lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle ja unionille. Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen on noudatettava välittömästi uutta tiheyttä sijainti-ilmoitusten lähettämisessä Guinea-Bissaulle.

Määritellyn tutkintajakson lopuksi Guinea-Bissau ilmoittaa lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle ja unionille mahdollisista jatkotoimista.

6. VMS-ilmoitusten toimittaminen Guinea-Bissaulle

Tieto	Koodi	Pakollinen (O) / Vapaaehtoinen (F)	Sisältö
Tietueen alku	SR	O	Järjestelmätieto, joka osoittaa tietueen alun
Vastaanottaja	AD	O	Lähetystieto – Vastaanottajan kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166)
Lähettäjä	FR	O	Lähetystieto – Lähettäjän kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166)
Lippuvaltio	FS	O	Lähetystieto – Lippuvaltion kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166)
Viestityyppi	TM	O	Lähetystieto – Viestityyppi (ENT, POS, EXI, MAN)
Radiokutsutunnus (IRCS)	RC	O	Alusta koskeva tieto – Aluksen kansainvälinen radiokutsutunnus (IRCS)
Osapuolen sisäinen viitenumero	IR		Alusta koskeva tieto – Osapuolen yksilöllinen numero –kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166), jota seuraa numero
Ulkoinen rekisterinumero	XR	O	Alusta koskeva tieto – Aluksen kyljessä oleva numero (ISO 8859.1)
Leveysaste	LT	O	Aluksen sijaintitieto – Sijainti asteina ja desimaaliasteina N/S DD.ddd (WGS84)
Pituusaste	LG	O	Aluksen sijaintitieto – Sijainti asteina ja desimaaliasteina E/W DD.ddd (WGS84)
Kurssi	CO	O	Aluksen kurssi 360°:n asteikolla
Nopeus	SP	O	Aluksen nopeus solmuina kymmenyksen tarkkuudella
Päivämäärä	DA	O	Aluksen sijaintitieto – Sijainnin kirjaamisen päivä (UTC) (vvvvkkpp)
Kellonaika	TI	O	Aluksen sijaintitieto – Sijainnin kirjaamisen kellonaika (UTC) (TTMM)
Tietueen loppu	ER	O	Järjestelmätieto, joka osoittaa tietueen lopun

Seuraavat tiedot on annettava tietojen toimittamisen yhteydessä, jotta Guinea-Bissaun kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus pystyy tunnistamaan tiedot lähettävän kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen:

Kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen IP-osoite ja/tai verkkoaluetunnus

SSL-varmenne (koko varmennepalveluketju)

Tietojen välittämisessä käytetään seuraavaa rakennetta:

Käytettyjen kirjasinten on oltava standardin ISO 8859.1 mukaisia.

Viestin alku ilmoitetaan kaksinkertaisella vinoviivalla (//) ja kentän koodilla ”SR”

Jokainen tietoelementti merkitään omalla koodillaan ja erotetaan muista tietoelementeistä kaksinkertaisella vinoviivalla (//).

Kentän koodi ja tieto erotetaan yksinkertaisella vinoviivalla (/).

Viestin loppu ilmoitetaan koodilla ”ER”, jota seuraa kaksinkertainen vinoviiva (//).

Lisäys 4

Sähköisen järjestelmän käyttöönotto kalastustoimien raportointia varten (ERS-järjestelmä)

Kalastustietojen kirjaaminen ja ilmoitusten antaminen ERS-järjestelmällä

1) Euroopan unionin kalastusaluksen, jolla on tämän pöytäkirjan nojalla myönnetty lisenssi, päällikön on kalastusalueella ollessaan

a) kirjattava jokainen kalastusalueelle saapuminen ja sieltä poistuminen erillisellä viestillä, jossa ilmoitetaan määrät kustakin kalastusalueelle saapumisen tai poistumisen hetkellä aluksella olevasta lajista sekä saapumisen tai poistumisen päivämäärä, kellonaika ja paikka. Viesti toimitetaan Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukselle viimeistään kaksi tuntia ennen saapumista tai poistumista ERS-järjestelmää tai muuta viestintätapaa käyttäen;

b) kirjattava aluksen sijainti jokaisena päivänä keskipäivällä, jos kalastusta ei ole harjoitettu;

c) kirjattava kustakin kalastustoimesta sijainti, pyydyksen tyyppi, pyydetyt määrät lajeittain ja eritellen aluksella pidetyt ja poisheitetyt saalismäärät. Kukin laji yksilöidään FAO:n kolmikirjaimisella koodilla; määrät ilmoitetaan kilogrammoina elopainoa tai tarvittaessa kappalemääränä;

d) toimitettava aluksen lippuvaltiolle päivittäin, viimeistään klo 24.00, sähköiseen kalastuspäiväkirjaan kirjatut tiedot; nämä tiedot toimitetaan jokaisesta kalastusalueella vietetystä päivästä, myös niistä, joina ei ole saatu saalista. Tiedot on toimitettava myös aina ennen kalastusalueelta poistumista.

2) Kirjattujen ja toimitettujen tietojen paikkansapitävyydestä vastaa aluksen päällikkö.

3) Tämän pöytäkirjan liitteessä olevan IV luvun määräysten mukaisesti lippuvaltio saattaa ERS-tiedot Guinea-Bissaun Verden kalastuksenseurantakeskuksen käyttöön.

UN/CEFACT-muodossa olevat tiedot välitetään käyttäen FLUX-verkkoa, jonka Euroopan komissio antaa käyttöön.

Vaihtoehtoisesti tiedot voidaan toimittaa siirtymäkauden loppuun asti EU-ERS (v 3.1) -muodossa sähköisellä viestintävälineellä DEH (Data Exchange Highway).

Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus toimittaa alukselta tulleet luonteeltaan hetkelliset viestit (COE, COX, PNO) automaattisesti ja viipymättä Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukselle. Myös muuntyyppiset viestit välitetään automaattisesti kerran päivässä UN/CEFACT-formaatin tosiasiallisesta käyttöpäivästä alkaen tai, sitä odotellessa, ne saatetaan automaattisesti Guinea-Bissaun lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen käyttöön pyynnöstä, jonka lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus esittää automaattisesti Euroopan komission keskussolmun kautta. Kun uusi formaatti on otettu tuloksellisesti käyttöön, aiempaa tapaa saattaa tiedot käytettäväksi käytetään vain aikaisempia tietoja koskevissa pyynnöissä.

4) Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskus vahvistaa sille toimitettujen kertaluonteisten ERS-tietojen vastaanottamisen vastaanottokuittauksen muodostavalla vastausviestillä ja vahvistaa vastaanotetun viestin pätevyyden. Vastaanottoilmoitusta ei toimiteta tiedoista, jotka Guinea-Bissau saa vastauksena itse esittämäänsä pyyntöön. Guinea-Bissau käsittelee kaikkia ERS-tietoja luottamuksellisesti.

Aluksella olevan sähköisen tiedonsiirtojärjestelmän tai tietoliikennejärjestelmän häiriö

5) Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus ja Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskus ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista tapahtumista, jotka todennäköisesti vaikuttavat yhden tai useamman aluksen ERS-tietojen toimittamiseen.

6) Jos Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskus ei saa tietoja, jotka aluksen olisi toimitettava, sen on ilmoitettava tästä viipymättä lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle. Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus selvittää mahdollisimman pian syyt siihen, miksi ERS-tiedot ovat jääneet vastaanottamatta, ja ilmoittaa tämän tutkimuksen tuloksen Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukselle.

7) Silloin kun aluksen ja lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen välisessä tietojen siirrossa ilmenee häiriö, viimeksi mainittu ilmoittaa asiasta viipymättä aluksen päällikölle tai käyttäjälle tai näiden edustajalle (edustajille). Ilmoituksen saatuaan aluksen päällikön on toimitettava puuttuvat tiedot lippuvaltion toimivaltaisille viranomaisille millä tahansa muulla asianmukaisella televiestintävälineellä päivittäin viimeistään klo 24.00:00.

8) Jos kyseessä on alukselle asennetun sähköisen tiedonsiirtojärjestelmän häiriö, aluksen päällikön tai käyttäjän on huolehdittava siitä, että ERS-järjestelmä korjataan tai korvataan uudella kymmenen päivän kuluessa häiriön toteamisesta. Tämän määräajan jälkeen alus ei enää saa kalastaa alueella, ja sen on poistuttava siltä tai poikettava johonkin Guinea-Bissaun satamaan 24 tunnin kuluessa. Alus saa lähteä kyseisestä satamasta tai palata kalastusalueelle vasta sitten, kun sen lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus on todennut ERS-järjestelmän toimivan taas asianmukaisesti.

9) Jos syynä siihen, ettei Guinea-Bissau ole saanut ERS-tietoja, on häiriö eurooppalaisen osapuolen tai Guinea-Bissaun valvonnassa olevissa sähköisissä järjestelmissä, kyseisen osapuolen on toteutettava nopeasti kaikki toimenpiteet häiriön korjaamiseksi mahdollisimman pian. Ongelman ratkaisemisesta on ilmoitettava välittömästi toiselle osapuolelle.

10) Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus lähettää Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukselle 24 tunnin välein millä tahansa käytettävissä olevalla sähköisellä viestintävälineellä kaikki lippuvaltion edellisen ilmoituksen jälkeen vastaanottamat ERS-tiedot. Samaa menettelyä voidaan käyttää Guinea-Bissaun pyynnöstä silloin, kun on kyse yli 24 tuntia kestävästä huoltotoimesta, joka vaikuttaa eurooppalaisen osapuolen valvomiin järjestelmiin. Guinea-Bissau ilmoittaa asiasta toimivaltaisille valvontayksiköilleen, jotta unionin alusten ei katsottaisi laiminlyövän ERS-tietojensa toimittamiseen liittyviä velvoitteita. Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen on varmistuttava siitä, että puuttuvat tiedot on viety sen 3 kohdan mukaisesti ylläpitämään sähköiseen tietokantaan.

LIITE II

Sekakomiteassa otettavan unionin kannan vahvistamista koskevan valtuutuksen soveltamisala ja sovellettava menettely

1.Komissio valtuutetaan neuvottelemaan Guinea-Bissaun tasavallan kanssa ja, jos on tarpeen ja noudatetaan tämän liitteen 3 kohtaa, sopimaan unionin puolesta pöytäkirjaan tehtävistä muutoksista, jotka koskevat seuraavia näkökohtia:

(a)kalastusmahdollisuuksien tarkistaminen ja sen perusteella taloudellisen korvauksen tarkistaminen, pöytäkirjan 8 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti;

(b)pöytäkirjan 5 artiklan mukaisen alakohtaisen tuen toteuttamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukauttaminen;

(c)sekakomitean toimivaltuuksiin liittyvien toimenpiteiden mukauttaminen pöytäkirjan 6 artiklan 4 kohdan ja 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja kalastuksen harjoittamisen edellytyksiä koskevien määräysten mukauttaminen pöytäkirjan 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

2.Kumppanuussopimuksella perustetussa sekakomiteassa unioni

(a)toimii niiden tavoitteiden mukaisesti, joihin unioni pyrkii yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa;

(b)edistää kantoja, jotka ovat sopusoinnussa alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymien asiaankuuluvien sääntöjen ja rantavaltioiden kanssa toteutettavan yhteisen hallinnoinnin kanssa.

3.Kun sekakomitean kokouksessa on tarkoitus hyväksyä 1 kohdassa tarkoitettuja pöytäkirjaan tehtäviä muutoksia koskeva päätös, on toteutettava tarvittavat toimet, jotta unionin puolesta otettavassa kannassa otetaan huomioon viimeisimmät tilastolliset, biologiset ja muut asiaankuuluvat komissiolle toimitetut tiedot.

4.Tätä varten ja näiden tietojen pohjalta komission yksiköt toimittavat neuvostolle tai sen valmisteluelimille käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi riittävän ajoissa ennen sekakomitean asianomaista kokousta valmisteluasiakirjan, jossa ehdotettu unionin kanta esitetään yksityiskohtaisesti.

5.Valmisteluasiakirjassa suunniteltu unionin kanta katsotaan hyväksytyksi, jollei jäsenvaltioiden määrävähemmistö vastusta sitä neuvoston valmisteluelimen kokouksessa tai 20 päivän kuluessa valmisteluasiakirjan vastaanottamisesta sen mukaan, kumpi näistä tapahtuu aikaisemmin. Jos tällainen vastustaminen esitetään, asia saatetaan neuvoston käsiteltäväksi.

6.Jos sekakomitean seuraavissa kokouksissa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan uudelleen neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

7.Komissiota kehotetaan toteuttamaan hyvissä ajoin kaikki sekakomitean päätöksen noudattamisen edellyttämät toimet, mukaan lukien tarvittaessa asianomaisen päätöksen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja päätöksen täytäntöönpanon mahdollisesti edellyttämien ehdotusten toimittaminen.