EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 6.3.2019
COM(2019) 96 final
2019/0047(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9767/17 kumoamisesta
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen kohde
Tämä ehdotus koskee päätöstä Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksissa unionin puolesta otettavan kannan vahvistamisesta vuosiksi 20192023, silloin kun tämän elimen on määrä hyväksyä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.
2.Ehdotuksen tausta
2.1.Eteläisen Intian valtameren kalastussopimus
SIOFA-sopimuksella pyritään, perustamalla osapuolten kokous, varmistamaan kalavarojen pitkän aikavälin säilyttäminen sopimusalueella ja edistämään kalastuksen kestävää kehitystä. Sopimus tuli voimaan 21. kesäkuuta 2012.
Unioni on SIOFA-sopimuksen osapuoli, ja se on ratifioinut sopimuksen neuvoston päätöksen 2008/780/EY nojalla.
2.2.SIOFA:n osapuolten kokous
SIOFA:n osapuolten kokous on elin, joka on perustettu SIOFA-sopimuksella vastaamaan kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta sopimusalueella. Se hyväksyy säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä vastuualueeseensa kuuluvien kalavarojen osalta, jotta niitä käytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla.
Osapuolten kokouksen jäsenenä unionilla on osallistumis- ja äänioikeudet. Osapuolten kokous tekee päätöksensä yksimielisesti.
2.3.SIOFA:n osapuolten kokouksen päätökset
Osapuolten kokouksella on toimivalta hyväksyä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä vastuualueensa kalastusten osalta, ja toimenpiteet sitovat sopimuspuolia.
SIOFA-sopimuksen 8 artiklan 3 kohdan – yhdessä SIOFA:n työjärjestyksen 12 säännön 4 kohdan kanssa – mukaisesti toimenpiteet tulevat voimaan 90 päivän kuluttua siitä päivästä, jona SIOFA on ilmoittanut niistä sopimuspuolille.
3.Unionin puolesta otettava kanta
Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuosikokouksissa unionin puolesta esitettävä kanta vahvistetaan nykyisin kaksiportaisella menettelyllä. Unionin kantaa koskevat monivuotiset pääperiaatteet ja suuntaviivat esitetään neuvoston päätöksessä, ja kantaa mukautetaan ennen kutakin vuosikokousta komission epävirallisilla asiakirjoilla, joista keskustellaan neuvoston työryhmässä.
SIOFA:n osalta menettely on pantu täytäntöön 30. toukokuuta 2017 annetulla neuvoston päätöksellä 9767/17, jossa määritetään SIOFA:ssa vuosina 2017–2021 esitettävä unionin kanta. Päätös käsittää yleiset periaatteet ja suuntaviivat, mutta siinä otetaan myös mahdollisuuksien mukaan huomioon SIOFA:n erityispiirteet. Lisäksi siinä esitetään jäsenvaltioiden pyynnön mukaisesti vakiomenettely unionin kannan vuosittaista vahvistamista varten.
Päätöksessä 9767/17 ei edellytetä unionin kannan uudelleentarkastelua SIOFA:ssa ennen vuoden 2022 vuosikokousta. Kuitenkin valtaosaa neuvoston päätöksistä, joissa esitetään unionin kanta niissä eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä, joiden sopimuspuoli unioni on, on määrä tarkastella uudelleen ennen kyseisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuoden 2019 vuosikokouksia. Kaikissa eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävien unionin kantojen keskinäisen johdonmukaisuuden lisäämiseksi ja tarkistusmenettelyjen aikataulujen yhteensovittamiseksi on sen vuoksi aiheellista tehdä ehdotus SIOFA:ssa vuosina 2019–2023 esitettävän unionin kannan tarkistamisesta ja näin ollen korvata päätös 9767/17.
Päätöksellä 9767/17 sisällytettiin kantaan uuden yhteisen kalastuspolitiikan periaatteet ja suuntaviivat, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013, ottaen myös huomioon yhteisen kalastuspolitiikan ulkoista ulottuvuutta käsittelevän komission tiedonannon tavoitteet. Sillä myös mukautettiin unionin kantaa Lissabonin sopimuksen mukaisesti.
Nyt käsillä olevassa tarkistuksessa otetaan huomioon kalastuksen vaikutusten osalta komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteinen tiedonanto – Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma sekä kyseistä yhteistä tiedonantoa koskevat neuvoston päätelmät.
4.Oikeusperusta
4.1.Menettelyllinen oikeusperusta
4.1.1.Periaatteet
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.
”Säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia” kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavien kansainvälisen oikeuden sääntöjen nojalla, sekä välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa”.
4.1.2.Soveltaminen tässä asiassa
SIOFA:n osapuolten kokous on sopimuksella perustettu elin; se on perustettu SIOFA-sopimuksella.
Säädökset, jotka osapuolten kokouksen on määrä antaa, ovat säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia. Suunnitellut säädökset ovat sitovia kansainvälisen oikeuden nojalla SIOFA-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, ja ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti EU:n lainsäädännön sisältöön erityisesti seuraavien osalta:
·neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008 laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä;
·neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, ja
·Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista.
Suunnitelluilla säädöksillä ei täydennetä eikä muuteta SIOFA-sopimuksen institutionaalisia rakenteita.
Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.
4.2.Aineellinen oikeusperusta
4.2.1.Periaatteet
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos mainitulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.
4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa
Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät kalastukseen. Asetus (EU) N:o 1380/2013 on oikeusperusta, jossa määritellään periaatteet otettavaksi huomioon tässä kannassa.
Sen vuoksi ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohta. Päätöksellä korvataan päätös 9767/17.
4.3.Päätelmät
Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.
2019/0047 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9767/17 kumoamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Unioni hyväksyi 29 päivänä syyskuuta 2008 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2008/780/EY Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen, jäljempänä ’SIOFA-sopimus’, jolla perustettiin SIOFA:n osapuolten kokous.
(2)SIOFA:n osapuolten kokous vastaa SIOFA-sopimusalueen kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.
(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa edellä mainittuja tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.
(4)Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa – Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma ja neuvoston yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.
(5)Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa – viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.
(6)On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 SIOFA:n osapuolten kokouksessa unionin puolesta otettava kanta, koska osapuolten vuosikokouksen hyväksymät säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat olemaan unionia sitovia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin säännöstön sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403.
(7)Neuvoston päätöksessä 9767/17 ei säädetä, että unionin kantaa tarkastellaan uudelleen osapuolten kokouksessa ennen vuoden 2022 vuosikokousta. Kuitenkin valtaosaa neuvoston päätöksistä, joissa vahvistetaan niissä eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävä unionin kanta, joiden sopimuspuoli unioni on, on määrä tarkistaa ennen kyseisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuoden 2019 vuosikokouksia. Kaikissa eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävien unionin kantojen keskinäisen johdonmukaisuuden lisäämiseksi ja tarkistusprosessin keventämiseksi on sen vuoksi aiheellista tehdä ehdotus neuvoston päätöksen 9767/17 tarkistamiseksi ja kumota mainittu päätös korvaamalla se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.
(8)Ottaen huomioon, että SIOFA-sopimusalueella kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen SIOFA:n osapuolten kokouksen kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava SEU-sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksen kokouksissa unionin puolesta otettava kanta määritetään liitteessä I.
2 artikla
SIOFA:n osapuolten kokouksen kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen suoritetaan liitteen II mukaisesti.
3 artikla
Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I määritettyä unionin kantaa viimeistään ennen vuonna 2024 pidettävää SIOFA:n osapuolten kokouksen vuosikokousta.
4 artikla
Kumotaan 30 päivänä toukokuuta 2017 annettu päätös 9767/17.
5 artikla
Tämä päätös on osoitettu komissiolle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 6.3.2019
COM(2019) 96 final
LIITTEET
asiakirjaan
ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI
Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9767/17 kumoamisesta
LIITE I
1.PERIAATTEET
SIOFA:n puitteissa unioni
a) toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;
b) pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti SIOFA:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että SIOFA:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat SIOFA-sopimuksen mukaisia;
c) varmistaa, että SIOFA:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen sekä aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen määräysten, mukaisia; sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen mukaisia;
d) tukee kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;
e) pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;
f)varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;
g) toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti;
h) pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle SIOFA-sopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;
i) noudattaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteistä tiedonantoa Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma ja neuvoston yhteisestä tiedonannosta antamia päätelmiä sekä edistää toimenpiteitä SIOFA:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;
j) edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;
k)edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin niin kutsuttu Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.
2.SUUNTAVIIVAT
Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että SIOFA toteuttaa seuraavat toimenpiteet:
a) kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet sopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset SIOFA:n vastuualueeseen kuuluviin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä, pyyntiponnistuksen tai kalastuskapasiteetin säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa on harkittava liikakalastuksesta kärsivien kantojen osalta erityistoimenpiteitä kalastuspaineen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;
b) toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi SIOFA-sopimusalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;
c) seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet SIOFA-sopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus SIOFA:n puitteissa toteutettujen toimenpiteiden kanssa;
d) toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, SIOFA-sopimusalueella olevia haavoittuvia meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet SIOFA-sopimuksen ja valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;
e)toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;
f) toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että evät ovat niissä luonnollisesti kiinni;
g)tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;
h) suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;
i) muut tekniset toimenpiteet SIOFA:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.
LIITE II
Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen osapuolten kokouksen kokouksissa
otettavan unionin kannan vuosittain tehtävä tarkennus
Ennen jokaista SIOFA:n osapuolten kokouksen kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.
Tätä tarkoitusta varten komissio toimittaa neuvostolle tai sen valmisteluelimille riittävän aikaisin ennen kutakin SIOFA:n osapuolten kokouksen kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.
Jos jossakin osapuolten kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.