EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 16.4.2019

JOIN(2019) 6 final

YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan unioni, Latinalainen Amerikka ja Karibian alue: yhteistyötä yhteisen tulevaisuuden hyväksi

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle
Euroopan unioni, Latinalainen Amerikka ja Karibian alue: yhteistyötä yhteisen tulevaisuuden hyväksi

”Atlantin alueella laajemmin unioni laajentaa yhteistyötä ja rakentaa vahvempia kumppanuuksia Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa yhteisten arvojen ja etujen pohjalta.”

- Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia 1

1. Johdanto

Euroopan unionia ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maita, jäljempänä ’LAC-maat’, yhdistävät historia ja monet yhteiset arvot, ja niillä on menestyksekäs ja pitkäaikainen kumppanuus. Niiden vuonna 1999 solmitun strategisen kumppanuuden perustana on sitoutuminen perusvapauksiin, kestävään kehitykseen ja vahvaan sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestelmään. Tämä kumppanuus on yli 20 vuoden ajan ollut molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön foorumi, muutoksen moottori ja uusien ajatusten hautomo.

EU ja LAC-maat ovat viime vuosikymmenten aikana saavuttaneet ennennäkemättömän yhdentymisen tason. EU on allekirjoittanut assosiaatio-, vapaakauppa- tai poliittisia ja yhteistyösopimuksia 33 LAC-maasta 27:n kanssa 2 . EU ja LAC-maat toimivat usein samansuuntaisesti Yhdistyneissä kansakunnissa, ja ne ovat tehneet tiiviistä yhteistyötä Pariisin sopimukseen 3 ja kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een 4 liittyvissä asioissa. Lähes kuusi miljoonaa ihmistä EU:sta ja LAC-maista asuu ja työskentelee Atlantin toisella puolella 5 , ja yli kolmannes ulkomailla opiskelevista LAC-maiden kansalaisista opiskelee EU:ssa.

Taloudet ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. EU on LAC-maiden kolmanneksi suurin kauppakumppani. Tavarakaupan arvo kasvoi 185,5 miljardista eurosta vuonna 2008 225,4 miljardiin euroon vuonna 2018, ja palvelukaupan arvo oli lähes 102 miljardia euroa vuonna 2017. EU on merkittävin investoija LAC-maissa. Sen suorien ulkomaisten sijoitusten kokonaismäärä oli 784,6 miljardia euroa vuonna 2017 6 . Myös LAC-maiden suorien ulkomaisten sijoitusten kokonaismäärä EU:ssa on kasvanut merkittävästi viime vuosina nousten 273 miljardiin euroon vuonna 2017.

EU on ollut merkittävin kehitysyhteistyön toimija LAC-maissa. Se on myöntänyt kahdenvälisille ja alueellisille ohjelmille avustuksina 3,6 miljardia euroa vuosina 2014–2020 7  ja antanut viimeisten 20 vuoden aikana yli 1,2 miljardia euroa humanitaarista apua ihmisen aiheuttamien kriisien ja luonnononnettomuuksien uhreille. Euroopan investointipankki (EIP) investoi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen LAC-maissa keskittyen ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistäviin toimiin, ja se on myöntänyt luottoja yhteensä 3,4 miljardia euroa vuosina 2014–2018 8 .

Tätä taustaa vasten tässä tiedonannossa ehdotetaan EU:n ja LAC-maiden välisen poliittisen kumppanuuden vahvistamista ja esitetään visio alueiden välisestä vahvemmasta, nykyaikaistetusta kumppanuudesta, jossa otetaan huomioon globaalien ja alueellisten olosuhteiden muuttuminen. Sen tavoitteena on tarjota strategista ohjausta EU:n ulkoiselle toiminnalle suhteissa LAC-maihin noudattaen periaatteita, jotka vahvistetaan Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa, kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa 9 , kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030:ssä, ”Kaikkien kauppa” tiedonannossa sekä neuvotteluohjeissa EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden välisen kumppanuussopimuksen tekemiseksi 10 .

Nykypäivän nopeasti kehittyvä geopoliittinen ympäristö tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia kumppanuudelle. Sen myötä korostuu tarve aiempaa tehokkaammalle alueelliselle ja kahdenväliselle yhteistyölle, modernille kumppanuudelle, jossa keskitytään kauppaan, investointeihin ja alakohtaiseen yhteistyön. Nämä molempiin alueisiin vaikuttavat globaalit muutokset edellyttävät kunnianhimoista ja innovatiivista lähestymistapaa, joka ei perustu pelkästään perinteiseen avunantaja/avunsaaja-ajattelutapaan ja jota toteutetaan kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n hengessä. Kiinan ja LAC-maiden välinen kauppa on vuosina 2000–2017 kasvanut 10 miljardista Yhdysvaltain dollarista 244 miljardiin dollariin. Kiinasta on tulossa kilpailija EU:lle Latinalaisessa Amerikassa: se on alueen toiseksi suurin kauppakumppani ja siitä on laajemminkin tullut yhä tärkeämpi kumppani Latinalaiselle Amerikalle. Myös Yhdysvaltojen perinteinen rooli ja vaikutusvalta alueella on ajan myötä muuttunut.

Samaan aikaan LAC-maat joutuvat kohtaamaan uudenlaisia muutosvoimia. Näitä ovat muun muassa tarve vastata digitaalisen ja integroituneen maailmantalouden vaatimuksiin, paine suojella ympäristöä ja edistää kasvua samalla, kun varmistetaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tai huoli siitä, miten demokratian lujittamisen ja kestävän kehityksen pitkän aikavälin kehityssuuntauksen jatkuminen voidaan varmistaa.

EU voi alueellisen taloudellisen yhdentymisen ja keskinäisten yhteyksien mallinsa ansiosta olla merkittävä kumppani, kun LAC-maat pyrkivät ratkaisemaan näitä haasteita. EU antaa täysipainoista diplomaattista, humanitaarista ja taloudellista tukea tietyissä LAC-maissa meneillään olevien kriisien ratkaisemiseksi ja jatkaa demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämistä suhteissaan LAC-maihin. Yleisemmällä tasolla EU:n ja LAC-maiden olisi tehtävä yhteistyötä monenvälisyyden ja sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen säilyttämiseksi ja näihin liittyvien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kumppanuuden olisi keskityttävä neljään toisiaan vahvistavaan painopisteeseen: vaurauteen, demokratiaan, kestävyyteen ja tehokkaaseen globaalihallintaan. Tiedonannossa ehdotetaan kunkin painopisteen osalta useita aloja ja konkreettisia aloitteita näiden tavoitteiden edistämiseksi. Toimien toteuttaminen edellyttää EU:lta strategisempaa ja kohdennetumpaa yhteistyötä alueen kanssa.

2. Yhteisten arvojemme ja etujemme puolustaminen

2.1 Kumppanuutta vaurauden edistämiseksi

Talouden elvyttämiseksi ja kasvun tukemiseksi tarvitaan kohdennettuja ja päättäväisiä toimia. EU:n olisi edelleen tuettava LAC-maita niiden pyrkimyksissä ratkaista alueen jatkuvat makrotaloudelliset haasteet samalla, kun talousmalleja monipuolistetaan ja nykyaikaistetaan niiden sopeuttamiseksi globalisaatiokehitykseen. Kestävien tulosten saavuttaminen edellyttää myös yhteisiä toimia sosioekonomisen eriarvoisuuden vähentämiseksi, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseksi ja globalisaation hyötyjen tuomiseksi kaikkien ulottuville sekä siirtymistä kohti vihreää taloutta ja kiertotaloutta.

Näiden periaatteiden mukaisesti EU:n olisi tehostettava yhteistyötään LAC-kumppaneidensa kanssa seuraavilla aloilla:

Alueiden välisen ja alueiden sisäisen kaupan ja investointien helpottaminen. EU:n olisi ensisijaisesti tehtävä yhteistyötä assosiaatio-, kauppa- ja talouskumppanuussopimuksia koskevien neuvottelujen päätökseen saattamiseksi sekä sopimusten nopean ratifioinnin ja täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin alueen liiketoiminta- ja investointiympäristön parantamiseksi. Sopimusten tarjoamia mahdollisuuksia, joihin kuuluvat tehokkaammat julkiset hankinnat, parempi markkinoillepääsy, innovointi ja kilpailukyky, alueiden sisäinen kauppa ja integroituminen maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin, olisi hyödynnettävä. Teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas ja tasapainoinen suoja lisää tutkimusyhteistyön mahdollisuuksia ja edistää kilpailukykyä ja innovointia. Samalla kauppasopimuksilla olisi pyrittävä edistämään kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia ja hyvää hallintotapaa: EU:n olisi yhteistyössä LAC-maiden kanssa pyrittävä tehostamaan voimassa oleviin sopimuksiin sisältyvien, sosiaalikysymyksiä, työelämää ja ympäristöä koskevien määräysten täytäntöönpanoa osapuolten kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:tä koskevan yhteisen sitoumuksen mukaisesti ja lisäksi edistettävä maailmanlaajuisten toimitusketjujen vastuullista hallintaa.

Jotta EU:n ja LAC-maiden kauppa- ja investointiohjelman edistäminen olisi helpompaa, alueiden olisi pyrittävä yhdessä lisäämään avoimuutta erityisesti uusia tai tarkistettuja kauppasopimuksia koskevien neuvottelujen yhteydessä ja edistämällä kansalaisyhteiskunnan osallistumista sopimusten täytäntöönpanoon.

Sopimuksilla olisi myös pyrittävä edistämään sääntelyn lähentämistä terveys- ja kasvinsuojelukysymysten alalla LAC-maiden ja EU:n välisen tavarakaupan helpottamiseksi ja korkeatasoisen elintarviketurvallisuuden, eläinterveyden ja kasvinterveyden tukemiseksi. Yhteinen terveys -lähestymistapaan perustuviin mikrobilääkeresistenssin torjuntatoimiin liittyen LAC-maita tuetaan kansallisten yhteinen terveys -toimintasuunnitelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa.

EU:n olisi tuettava LAC-maiden yhdentymispyrkimyksiä (kuten Tyynenmeren allianssia) alueen sisäisen kaupan edistämiseksi ja investointien helpottamiseksi. Tämä voi tapahtua muun muassa jakamalla EU:ssa saatuja kokemuksia tullien ulkopuolisista kaupan esteistä ja edistämällä sääntelyn lähentämistä ja yhdenmukaistamista. Olisi jatkettava työtä Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnassa investoijien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisujärjestelmän uudistamiseksi ja pysyvän monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi. EU on myös valmis harkitsemaan investointisuojasopimusten tekemistä keskeisten kumppaneiden kanssa. EU:n olisi edistettävä Maailman kauppajärjestön (WTO) kaupan helpottamista koskevan sopimuksen ratifiointia ja täytäntöönpanoa, sillä se voi toimia rajat ylittävän kaupan veturina. EU:n olisi myös kannustettava kumppanien liittymistä julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen.

Vihreään talouteen siirtymisen edistäminen. EU:n ja LAC-maiden olisi näytettävä tietä kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta. Uusiutuvaa energiaa, luonnonvaroja ja energiatehokkuutta sekä kiertotaloutta koskeva yhteistyö ja vastavuoroinen oppiminen tarjoavat erityisen lupaavia näkymiä. EU:n tutkimustoiminta, teknologia ja asiantuntemus, myös kun on kyse yksityisen rahoituksen hyödyntämisestä kestävän kasvun edistämiseksi 11 , voisivat auttaa LAC-maita saamaan käyttöön niiden valtavan potentiaalin kestävän vesi- ja tuulivoiman, aurinkoenergian, valtamerienergian ja geotermisen energian aloilla, mikä vahvistaisi energia-alan häiriönsietokykyä ja auttaisi luomaan työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Yhteistyö suurteholaskennan alalla voisi edistää energiateollisuuden nykyaikaistamista. EU:n olisi Karibianmeren saarten erityisen haavoittuvuuden vuoksi edistettävä EU:n saarten puhdasta energiaa koskevan aloitteen 12 ulkoista ulottuvuutta sekä tuettava ja lisättävä investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen. Euroopan investointipankki voisi osallistua tähän muutokseen tarjoamalla pitkän aikavälin rahoitusta ja tarvittavaa teknistä asiantuntemusta.

Sinisen talouden edistäminen. Sinistä taloutta koskeva tiiviimpi yhteistyö ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö, jota voitaisiin edistää muun muassa perustamalla suojeltuja merialueita Eteläiselle jäämerelle, loisivat suotuiset kasvuedellytykset erityisesti rannikkoalueilla ja saariyhteisöissä ja edistäisivät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillintää. Yhteiset standardit ja avoin pääsy valtameritietoihin ovat avaintekijöitä sinisen talouden edistämisen ja valtamerten hallinnoinnin parantamisen kannalta.

Kiertotalouteen siirtymisen helpottaminen. Vankat ja näyttöön perustuvat ympäristöalan toimintalinjat ja -standardit ovat kestävän talouskasvun keskeisiä välineitä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muoveihin, merten roskaantumiseen sekä kemikaalien ja jätteiden kestävään hallintaan. Luonnonvarojen kestävän hoidon varmistamisella voidaan varmistaa alueiden vauraus pitkällä aikavälillä. Molemmat osapuolet hyötyisivät siitä, että raaka-aineita koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä jatkettaisiin, jotta niiden kasvava kysyntä voitaisiin ratkaista kestävällä tavalla. Tämän yhteistyön perustana on vuonna 2017 käyttöön otettu mineraalivarojen kehittämisen verkkoalusta (Mineral Development Platform). Alueet voisivat yhdistää voimansa vastuullisten teollisuuden arvoketjujen edistämiseksi, jotta yritykset voisivat noudattaa kestävää kehitystä edistäviä vastuullisen liiketoiminnan menettelytapoja.

Kestävien ja älykkäiden kaupunkien edistäminen. Molemmilla alueilla valtaosa ihmisistä asuu kaupungeissa 13 , joten kestävien kaupunkien edistäminen ja paikallistason toiminta ovat edelleen tärkeitä. EU:n ja LAC-maiden kannalta voi olla hyödyllistä vaihtaa tutkimustietoja ja kokemuksia erilaisista kestävän kaupungistumisen alaan liittyvistä kysymyksistä, esimerkiksi luontopohjaisista ratkaisuista, vähähiilisistä liikkuvuusratkaisuista tai kaupunkien ekosysteemien palauttamisesta. Kestävää kaupunkikehitystä koskevaa menestyksekästä kaupunkien välistä yhteistyötä, kuten kaupunginjohtajien maailmanlaajuista energia- ja ilmastosopimusta, voitaisiin soveltaa laajemmassa mittakaavassa.

Ihmisarvoisen työn sekä kilpailukykyisten ja vastuullisten yritysten edistäminen. Ihmisarvoisen työn edistämisen sekä työ- ja ympäristönormien kunnioittamisen on oltava edelleen yhteistyön painopiste, erityisesti kun kyse on kansainvälisen työjärjestön yleissopimusten noudattamisesta. Molemmat alueet ovat myötävaikuttaneet kansainvälisten työelämän normien hyväksymiseen, ja niiden olisi nyt tehtävä yhteistyötä näiden normien täytäntöönpanemiseksi. Tämä koskee myös yhdistymisvapautta ja lapsityövoiman poistamista. EU:n myönteisiä kokemuksia työmarkkinaosapuolten kanssa käytävästä vuoropuhelusta voitaisiin jakaa parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla. Viralliseen talouteen siirtyminen on keskeinen haaste LAC-maissa, sillä epävirallisen työllisyyden osuus on yli 40 prosenttia maatalouden ulkopuolisesta työllisyydestä 14 .

Tiiviimmän yhteistyön pitäisi lisätä mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten tuottavuutta. Yksi tämänsuuntainen konkreettinen toimi, joka tarjoaa etuja kummankin osapuolen kuluttajille ja tuottajille, olisi EU:n ja LAC-maiden assosiaatio-, kauppa- ja talouskumppanuussopimusten määräysten täysimääräinen hyödyntäminen. Osapuolten olisi jatkettava yhteistyötään, jonka tarkoituksena on edistää yritysten yhteiskuntavastuuta ja vastuullista liiketoimintaa koskevien kansainvälisesti sovittujen standardien käyttöönottoa. Näihin kuuluvat muun muassa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ohjaavat periaatteet.

Tämän alan yhteistyö perustuu sellaisten käynnissä olevien ohjelmien tuloksiin, joilla tuetaan liiketoimintatiedon hallintaa, mikro- ja pk-yritysten verkostoja ja uusien yritysten perustamista molemmilla alueilla. EU:n olisi myös pyrittävä kannustamaan LAC-maiden mikro- ja pk-yritysten ja Yritys-Eurooppa-verkoston välistä yhteistyötä. LAC-maiden yritysklusterit ja -verkostot voisivat hyödyntää Euroopan klusteriyhteistyön foorumia.

Investointi osaamiseen, innovointiin ja inhimilliseen pääomaan. Molempien alueiden olisi hyödynnettävä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja tulevan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tarjoamia mahdollisuuksia edistämällä tutkijoiden liikkuvuutta, koulutusta ja urakehitystä Marie Sklodowska-Curie toimien avulla sekä edistämällä tieteellistä huippuosaamista ja yhteisiä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin yhteisen tutkimusalueen puitteissa. EU voisi jakaa kokemuksiaan tiedealan ja yksityisen sektorin välisten yhteyksien luomisesta, teknologian ja ideoiden siirtämisestä tutkimusperustasta start-up-yrityksiin ja teollisuuteen sekä älykkään erikoistumisen ja innovoinnin edistämisestä aluetasolla.

EU on valmis yhteistyöhön sellaisen inhimillisen pääoman kehittämisessä, jota tarvitaan vastaamaan nopeasti muuttuvien teknologioiden, digitalisaation ja yrittäjyyden vaatimuksiin. EU:n ja LAC-maiden olisi jatkettava korkea-asteen koulutusta koskevaa yhteistyötään Erasmus+ -ohjelman pohjalta, toteutettava enemmän korkeakoulujen opiskelijavaihtoja, kehitettävä valmiuksia ja vahvistettava alueellista vuoropuhelua tiedeyhteisöjen ja päättäjien välillä. Ne voisivat kehittää tiiviimpää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen alalla muuttuvan maailmantalouden ammattitaitovaatimuksiin vastaamiseksi ja osallistua yhteistyöhön, joka edistää ihmisarvoista työtä ja strategisten talouden alojen monipuolistamista ja kilpailukykyä.

Digitaalitalouden edistäminen. Digitaalinen yhteistyö olisi otettava suhteiden keskeiseksi osaksi, sillä sen avulla voidaan auttaa molempien alueiden talouksia hyödyntämään uusia teknologioita samalla, kun edistetään innovointia ja digitalisaatiota.

LAC-alueen digitaalisia sisämarkkinoita koskevan pitkän aikavälin vision olisi toimittava perustana sääntelyn lähentämiselle muun muassa sellaisilla aloilla kuin 5G-teknologia, esineiden internet, tekoäly, teknologian standardointi digitaalista siirtymää varten, eurooppalaiset maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät ja Copernicus ja niiden teollinen soveltaminen sekä investointi nopeiden tietoverkkojen infrastruktuuriin. EU:n digitaaliset sisämarkkinat tarjoavat LAC-alueen kannalta mahdollisesti kiinnostavia malleja muun muassa tietoturvaa ja sähköistä tunnistamista varten. Kyberturvallisuus, sähköinen hallinto, sähköinen kaupankäynti, verkkoalustat, rajatylittävät maksut ja internetin hallinto ovat muita lupaavia yhteistyöaloja. Lisäksi on tärkeää edistää EU:n ja LAC-maiden lähentymistä henkilötietojen suojaan liittyvissä asioissa keinona helpottaa entisestään tietovirtoja ja yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten välillä.

EU:n ja yksityisten sijoittajien tuella rakennettava uusi merenalainen valokaapeli yhdistää Latinalaisen Amerikan Eurooppaan ja tarjoaa nopean laajakaistayhteyden, joka edistää näiden kahden alueen välistä liiketoimintaa sekä tiede- ja koulutusvaihtoa. Mahdollisuudet yhteyksien parantamiseksi Keski-Amerikassa ja Karibian alueella olisi selvitettävä.

Yhteyksien parantaminen ilmailun ja muiden liikennemuotojen kautta. Uusilla kattavilla lentoliikennesopimuksilla voitaisiin paitsi parantaa markkinoillepääsyä myös luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja varmistaa tasapuoliset ja avoimet markkinaolosuhteet, jotka perustuvat selkeään sääntelykehykseen. Tällaiset sopimukset myös auttaisivat lisäämään yhteyksiä ja pitämään hinnat matkustajille edullisempina. Lisäksi yhteistyö muun muassa lentoturvallisuuden, ilmailun turvaamisen, sosiaalisten kysymysten ja ympäristön aloilla helpottuisi. Tarkasteltavaksi voitaisiin myös ottaa yhteistyö muiden liikennemuotojen alalla. Näitä yhteistyöaloja voisivat olla esimerkiksi rautatiet, meriliikenne sekä kestävät ja älykkäät kaupunkien liikkuvuusjärjestelmät.

Avaruusteknologian käyttö. Avaruusala on laajeneva yhteistyöala, jolla on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Eurooppalaiset maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät – Galileo ja EGNOS – on nyt konkreettisesti toteutettu. Niihin liittyvän arvoketjun avulla voidaan tarjota huipputason asiantuntemusta, osaamista ja teknologiaa, jota voidaan jakaa. Copernicus, Euroopan maanseurantaohjelma, voi myös auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita monilla eri aloilla, kuten ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen tai maatalouden ja kaupunkikehityksen alalla. Vastavuoroisuuden perusteella voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti Copernicus-yhteistyöjärjestelyjä 15 , jotka tarjoavat vapaan, täyden ja avoimen pääsyn tietoihin.

Kumppanuutta vaurauden edistämiseksi: ·alueiden välisen ja alueiden sisäisen kaupan ja investointien helpottamiseksi pyritään saamaan valmiiksi kauppa- ja investointisopimusten kokonaisuus ja varmistamaan sopimusten nopea ratifiointi ja täysimääräinen täytäntöönpano, sosiaalikysymyksiä, työelämää ja ympäristöä koskevat sopimusmääräykset mukaan lukien; ·tuetaan alueellisia yhdentymispyrkimyksiä käynnistämällä yhteisiin tavoitteisiin liittyviä konkreettisia yhteistyötoimia esimerkiksi Tyynenmeren allianssin kaltaisten toimijoiden kanssa; ·edistetään vihreää taloutta muun muassa tukemalla LAC-maiden siirtymistä vähähiiliseen energiaan ja tekemällä yhteistyötä sinisen talouden ja luonnonvarojen, myös raaka-ainevarojen, kestävän ja vastuullisen hoidon kehittämiseksi; ·parempien työehtojen ja tuottavien ja vastuullisten mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukemiseksi toteutetaan toimia, joiden tavoitteena on tehostaa kansainvälisten työnormien noudattamista ja edistää yritysten yhteiskuntavastuuta; ·osaamiseen, innovointiin ja inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien lisäämiseksi pyritään kehittämään EU:n ja LAC-maiden yhteinen tutkimusalue Horisontti 2020 puiteohjelman ja sitä seuraavan ohjelman (Horisontti Eurooppa) puitteissa; ·digitaalitalouden ja EU:n ja LAC-alueen välisten yhteyksien edistämiseksi lisätään yhteistyötä ja edistetään sääntelyn lähentämistä keskeisillä aloilla sekä edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien edellyttämän infrastruktuurin kehittämistä; ·laajennetaan yhteistyötä lento- ja meriliikenteen, kestävän kaupunkiliikenteen järjestelmien ja avaruus- ja maanseurannan aloilla.

2.2. Kumppanuutta demokratian edistämiseksi

Demokratia ja ihmisoikeudet ovat keskeinen osa EU:n ja LAC-maiden kumppanuutta. EU jatkaa demokratian periaatteiden ja oikeusvaltioperiaatteen puolustamista ja edistämistä suhteissaan LAC-maihin. EU:n ja LAC-maiden kumppanuuden olisi pysyttävä uskollisena arvoilleen ja siinä olisi otettava huomioon kansalaisten vaatimukset tehokkaammasta ja hyvästä hallinnosta. Keskeistä EU:n ulkopolitiikassa on jatkossakin sellaisten demokraattisten poliittisten järjestelmien edistäminen, jotka pystyvät tuottamaan kansalaisia hyödyttäviä tuloksia. Puutteet hallintotavassa sekä demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisessa, korruptio sekä kaventuvat mahdollisuudet osallistua julkiseen elämään ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan uhkaavat vakavalla tavalla minkä tahansa yhteiskunnan kehitystoimien tuloksellisuutta. Sekä EU että LAC-maat hyötyvät yhteistyöstä, jolla pyritään lujittamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltioperiaatetta, lisäämään julkisten instituutioiden avoimuutta ja vastuullisuutta ja edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Tämän vuoksi EU:n olisi suhteissaan LAC-maihin keskityttävä seuraavaan:

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisääminen keskittymällä erityisesti seuraaviin kysymyksiin: sananvapaus ja yhdistymisvapaus; sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen; syrjintäkielto, joka kattaa myös vähemmistöt, kuten homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset ja intersukupuoliset henkilöt (hlbti), alkuperäiskansat ja vammaiset henkilöt; lapset ja nuoret; taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet, mukaan lukien maaoikeudet, vesi ja sanitaatio, asuminen ja työoikeudet; oikeuslaitoksen puolueettomuus ja oikeusjärjestelmien tehokkuus; kidutuksen lopettaminen ja kuolemanrangaistuksen poistaminen. EU:n olisi siksi jatkettava tiivistä yhteistyötä Amerikan valtioiden järjestön asianomaisten elinten ja LAC-maiden kanssa kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän vahvistamiseksi.

Kaikkien demokraattisten järjestelmien kulmakiven muodostavan kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen sekä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksiin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja ympäristönsuojelijoihin, toimittajiin ja ammattiliittojen edustajiin kohdistuvien rajoitusten ja uhkien ratkaiseminen muun muassa edistämällä sellaista oikeudellista ja poliittista ympäristöä, jonka puitteissa heidän on mahdollista toimia vapaasti ja turvallisesti, laajentamalla heidän mahdollisuuksiaan osallistua mielekkäällä tavalla päätöksentekoon sekä parantamalla oikeussuojan saatavuutta ja tiedonsaantia.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja kaikkien naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, mukaan lukien naisten poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten oikeuksien suojelu, toteutuminen ja edistäminen sekä sukupuolten tasa-arvon sisällyttäminen kaikkeen EU:n ja LAC-maiden väliseen yhteistyöhön. Kumppanuudella olisi erityisesti puututtava sukupuoleen perustuvan väkivallan hälyttävään tasoon muun muassa EU:n ja Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2018 käynnistämän Spotlight-aloitteen kokemusten pohjalta.

Uskottavien, avointen ja osallistavien demokraattisten instituutioiden ja vaaliprosessien varmistaminen. EU:n olisi jatkettava vaalitarkkailua ja asiantuntijavierailuja ja tuettava yhteistyössä Amerikan valtioiden järjestön kanssa aina pyydettäessä kumppanimaiden vaalijärjestelmien vahvistamista. EU:n ja LAC-maiden olisi lisättävä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa kaikilla näillä aloilla, myös disinformaation vaaroista.

Oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen sekä korruption, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta. Asiantuntemusta ja teknistä kapasiteettia voidaan tarjota käyttöön lainsäädännön päivittämistä ja nykyaikaistamista sekä valvontaelinten vahvistamista varten. EU:n olisi tehtävä yhteistyötä LAC-kumppaneidensa kanssa asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten ratifioinnin ja tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi. Korruptio on EU:n ja LAC-maiden yhteinen huolenaihe, ja kunnianhimoiset avoimuutta ja korruption torjuntaa koskevat määräykset ovat osa Chilen ja Meksikon kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten päivittämisprosessia ja Mercosurin kanssa käytäviä neuvotteluja.

Tehokkaiden julkisten laitosten tukeminen tekemällä yhteistyötä julkisten laitosten tehokkuuden lisäämiseksi, valtion tulonhankinnan tehostamiseksi, verouudistusten toteuttamiseksi ja ansioiden perusteella palvelukseen otetun virkamieskunnan varmistamiseksi. Paikallisviranomaisten vaikutusvallan lisäämisen, hallintojen nykyaikaistamisen ja palvelutarjonnan parantamisen olisi oltava ensisijaisia aloja.

Kumppanuutta demokratian edistämiseksi: ·pyritään ensisijaisesti parantamaan ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamista tehostamalla alueellista ja kahdenvälistä yhteistyötä ja tekemällä LAC-maiden kanssa yhteistyötä ihmisoikeuksia koskevien toimien koordinoimiseksi asiaankuuluvissa YK:n elimissä; · tuetaan vireää kansalaisyhteiskuntaa muun muassa edistämällä toimittajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja ympäristönsuojelijoiden julkisen tilan laajentamista ja heidän merkityksellistä osallistumistaan päätöksentekoon; ·kestämättömän yleisen sukupuoleen perustuvan väkivallan vähentämiseksi tehdään yhteistyötä LAC-maiden kanssa naisten ja tyttöjen poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien edistämisen alalla ja tuetaan pyrkimyksiä, joilla pyritään lopettamaan naisiin kohdistuva väkivalta; ·lisätään tukea demokraattisten, vastuuvelvollisten ja avoimien instituutioiden toiminnalle ja oikeudenmukaisten ja vapaiden vaalien järjestämiselle tarjoamalla asiantuntija-apua ja järjestämällä vaalitarkkailua; ·tehostetaan korruption, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa yhteistyötä antamalla teknistä apua, vaihtamalla parhaita käytäntöjä ja edistämällä asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten ratifiointia ja täytäntöönpanoa.

2.3. Kumppanuutta kestävyyden edistämiseksi

Sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuu jatkuvaa painetta tilanteessa, jota leimaavat globalisaatio, sosiaalisen tasa-arvon puute, nopea kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, toistuvat ja yhä tuhoisammat katastrofit, muuttovirrat ja pakkosiirrot. Kaikki nämä haasteet aiheuttavat erityisiä ongelmia kaikkein heikoimmassa asemassa oleville LAC-maille, ja niistä voitaisiin vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä EU:n ja LAC-maiden välillä.

EU ehdottaa kehityssuuntauksien edistämiseksi monipuolista ja räätälöityä lähestymistapaa, jolla voidaan vaikuttaa valtioiden, yhteiskuntien ja ekosysteemien kestävyyteen näiden kahden alueen välisissä suhteissa. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti EU:n yhteistyössä LAC-maiden kanssa olisi keskityttävä seuraavaan:

Ilmastokestävyysohjelma, jolla pyritään hallitsemaan ilmastoriskejä erityisesti Karibian pienissä kehittyvissä saarivaltioissa ja edistämään ekosysteemipohjaisia lähestymistapoja, jotka tukevat siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Tuleva yhteistyö voi perustua EUROCLIMA+-ohjelman 16 lähestymistapaan ja EIP:n rahoitukseen investointihankkeille, jotka edistävät ilmastotoimia ja ympäristönsuojelua.

Molempien alueiden pitäisi hyötyä siitä, että rahoitusvirrat sovitetaan vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaan kehitykseen, esimerkiksi luomalla vähähiilisyyttä tukevia investointikehyksiä.

Yhteistyö kestävien elintarvikejärjestelmien kehittämisessä on erittäin tärkeää. Maatalousalalla toteutettavien sopeutumis- ja hillitsemistoimenpiteiden olisi oltava edelleen keskeisellä sijalla.

Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi ja hätäavun koordinointikeskus voivat täydentää LAC-maiden katastrofiriskien vähentämiseen tähtääviä toimia, myös edistämällä katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen 2015–2030 täytäntöönpanoa.

Ympäristö ja biologinen monimuotoisuus. LAC-maiden alueella on 40 prosenttia maailman biologisesta monimuotoisuudesta ja siellä sijaitsee seitsemän maailman 25:stä luonnon monimuotoisuuden keskittymästä 17 . Biologisen monimuotoisuuden menettäminen, kestämätön hyödyntäminen, luonnonvarojen hallinta sekä maaperän, metsien ja vesi- ja rannikkoympäristön tilan huonontuminen ovat äärimmäisen tärkeitä ympäristöhaasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekosysteemeihin ja heikommassa asemassa olevien ryhmien (mukaan lukien alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt) hyvinvointiin. Raaka-aineiden maailmanlaajuinen kysyntä lisää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta ja johtaa tuhoisaan metsäkatoon ja ympäristön pilaantumiseen, mikä vaikuttaa toimeentuloon ja kehitykseen. Kumppanuudella olisi edistettävä luonnonvarojen kestävää hoitoa maa-, metsä- ja vesialueet mukaan lukien sekä ekosysteemien suojelua ja kestäviä maatalouden toimitusketjuja. Sillä olisi edistettävä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (1992) puitteissa hyväksytyn, ekosysteemien ennallistamista koskevan lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman, luonnon monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman 2011–2020 ja biologista monimuotoisuutta koskevan vuoden 2020 jälkeisen kehyksen sekä muiden kansainvälisten sitoumusten ja monenvälisten ympäristösopimusten täytäntöönpanoa.

Eriarvoisuuden torjunta. Jatkuva eriarvoisuus heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja johtaa menetettyihin mahdollisuuksiin ja talouskasvun heikkenemiseen, rikollisuuteen ja väkivaltaan. Se myös heikentää luottamusta instituutioihin ja johtaa lopulta demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden rapautumiseen. Latinalaisen Amerikan GINI-indeksi laski 0,543:sta vuonna 2002 0,466:een vuonna 2017, mutta indeksin lasku on hidastunut viime vuosina 18 . Vuonna 2017 köyhyydessä elävien ihmisten määrä oli 184 miljoonaa henkeä (30,2 prosenttia väestöstä) ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien henkilöiden osuus kasvoi edelleen (62 miljoonaa, 10,2 prosenttia väestöstä, mikä on suurin prosenttiosuus vuodesta 2008 lähtien) 19 . Tulevina vuosina sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan yhteisen sitoumuksen olisi johdettava tiiviimpään vuoropuheluun ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon tällä alalla.

Molempien alueiden olisi edistettävä oikeudenmukaisia ja tehokkaita verojärjestelmiä ja sosiaalista suojelua koskevaa yhteistyötä keskeisenä välineenä osallistavan talouskasvun edistämiseksi ja eriarvoisuuden torjumiseksi. Perustana olisi hyvään julkisen talouden ohjausjärjestelmään liittyvä kehittyvä yhteistyö, jossa sitoudutaan voimakkaasti veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjuntaan. EuroSOCIALin kaltaisten ohjelmien avulla molemmat osapuolet voisivat vaihtaa kokemuksia verotuksesta, tulonjakoa tasoittavista toimista ja sosiaalipalvelujen tarjoamisesta muun muassa hyödyntämällä LAC-maiden innovatiivisia toimenpiteitä verosäännösten noudattamista koskevan prosessin digitalisoimiseksi. Olisi käynnistettävä alueiden välinen vuoropuhelu sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Molempien alueiden olisi jatkettava yhteistyötä, jotta voitaisiin varmistaa kehittyvien maailmanlaajuisten avoimuus- ja tiedonvaihtostandardien tuleva täytäntöönpano, oikeudenmukainen verotus sekä veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen 20 vastaiset vähimmäisvaatimukset.

Kansalaisten turvallisuus ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Molempien alueiden olisi vahvistettava alueiden välistä vuoropuhelua kansalaisten turvallisuudesta ja hyödynnettävä sitä mekanismina, jolla voidaan vaihtaa kokemuksia ja tunnistaa uusia yhteistyömahdollisuuksia, myös järjestäytyneen rikollisuuden humanitaarisista seurauksista 21 . Perustana voisivat olla EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) seminaarit kansalaisten turvallisuudesta sekä onnistuneet kahdenväliset ja alueelliset yhteistyöohjelmat, jotka liittyvät huumausaineisiin (esim. huumausainepoliittinen yhteistyöohjelma COPOLAD, kokaiinireittiohjelma) ja kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen (esim. EL PAcCTO). Lisäksi haasteen laajuuden vuoksi olisi hyödynnettävä molempien alueiden lainvalvontaviranomaisten sekä Europolin, Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL), Amerikkojen poliisiyhteisön (AMERIPOL) ja rikollisuutta ja turvallisuutta käsittelevän Caricomin täytäntöönpanoviraston (IMPACS) kaltaisten virastojen välistä käytännön yhteistyötä. Yhteistyössä olisi myös jatkossa puututtava rikollisuutta edistäviin tekijöihin, kuten köyhyyteen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja luonnonvarojen väärinkäyttöön.

Muuttoliike ja liikkuvuus. EU:n ja LAC-maiden vahvojen siteiden perustana ovat ihmiset. Samaan aikaan molemmat alueet ovat joutuneet ratkomaan muuttoliikkeestä johtuvia haasteita, ja ne voisivat hyötyä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamisesta. Venezuelan kriisi on aiheuttanut Latinalaisen Amerikan lähihistorian suurimman muuttovirran: yli kolme miljoonaa venezuelalaista asuu nyt ulkomailla 22 , mikä on tuonut oman lisänsä maanosan perinteisiin muuttoliiketrendeihin.

EU:n olisi pyrittävä syventämään maahanmuuton ja liikkuvuuden alan vuoropuhelua ja yhteistyötä alueiden välillä. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä erityisesti ehkäisemään laitonta muuttoliikettä ja ihmiskauppaa, lisäämään paluuta ja takaisinottoa, tehostamaan rajavalvontaa, parantamaan asiakirjojen turvallisuutta, tukemaan maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille ja yhteiskuntiin ja varmistamaan suojelu sitä tarvitseville. Osapuolten olisi asiantuntemustaan hyödyntäen jatkettava alueiden välistä yhteistyötä maahanmuuton ja liikkuvuuden monenkeskisessä hallinnoinnissa, myös Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa.

Instituutioiden kestävyys on olennaisen tärkeää, kun pyritään varmistamaan politiikan ja talouden hyvä hallinta ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Kestävyyttä on kehitettävä valtion, yhteiskunnan ja yhteisön tasolla. Paikallishallinto ja kansalaisyhteiskunta ovat usein se perusta, jolle kestävyys voi rakentua ja joka mahdollistaa sen vahvistumisen yhteisötasolla. EU:n olisi tehostettava alakohtaista toimintapoliittista vuoropuhelua LAC-maiden kanssa ja hyödynnettävä tässä yhteydessä kestävyyden edistämistä koskevia EU:n parhaita käytäntöjä.

Kulttuurialan yhteistyön avulla yhteisestä kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja rikkaasta kulttuuriperinnöstä voi muodostua voimavara ihmisen kehitykselle ja talouskasvulle. EU ehdottaa kulttuurialan toimijoille suunnattua, ihmisten välisiin yhteyksiin perustuvaa kulttuuripoliittista lähestymistapaa, jolla edistetään kumppanuuksia, yhteistuotantoja ja vaihtoja ja joka perustuu seuraaviin kolmeen pilariin: i) kulttuurin tukeminen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen moottorina, ii) kulttuurin ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen yhteisöjen välisten rauhanomaisten suhteiden tukemiseksi ja iii) kulttuuriperintöä koskevan yhteistyön vahvistaminen. Tämä auttaa myös hyödyntämään molempien alueiden valtavaa potentiaalia kulttuurialalla ja luovilla aloilla, mukaan lukien design, digitaaliset palvelut, muoti, musiikki ja audiovisuaaliset taiteet.

Kumppanuutta kestävyyden edistämiseksi: ·edistetään luonnonvarojen ja ekosysteemien kestävää hoitoa ja jatketaan biologista monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman ja biologista monimuotoisuutta koskevan vuoden 2020 jälkeisen kehyksen täytäntöönpanoa; ·helpotetaan katastrofien hallintaan ja pelastuspalveluun liittyvää koordinointia ja syvennetään näiden alojen yhteistyötä; ·tehostetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sosiaalista suojelua, verotusalan hyvää hallintotapaa ja rahoitusalan sääntelyä koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä; ·tehostetaan turvallisuutta ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaa yhteistyötä lisäämällä alueiden välistä vuoropuhelua kansalaisten turvallisuudesta ja kehittämällä lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä; ·tehostetaan muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä, myös Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa; ·edistetään kulttuuriyhteistyötä tukemalla vaihto-ohjelmia, järjestämällä kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja tukemalla kulttuurialan ja luovien alojen yhteistuotanto- ja kumppanuushankkeita.

2.4 Kumppanuutta tehokkaan globaalihallinnan varmistamiseksi

Todellisen monenvälisyyden säilyttämisen, uudistamisen ja lujittamisen olisi oltava EU:n ja LAC-maiden kumppanuuden keskeinen tavoite. Näiden kahden alueen yhteinen osuus YK:n jäsenistä on noin yksi kolmasosa, huomattava osa G20-ryhmän jäsenistä kuuluu niihin ja OECD:n jäsenistä niiden osuus on kaksi kolmasosaa.

EU ja LAC-maat voisivat yhdistää voimansa monenvälisellä tasolla tehokkaan globaalihallinnan edistämiseksi ja kansainvälisen agendan muotoilemiseksi ja edistämiseksi seuraavasti:

Monenvälisen järjestelmän vahvistaminen: EU:n ja LAC-maiden olisi edelleen tuettava YK:n pääsihteerin pyrkimyksiä YK:n järjestelmän kattavaksi uudistamiseksi, turvallisuusneuvosto mukaan lukien, sekä yleiskokouksen ja talous- ja sosiaalineuvoston toiminnan tehostamiseksi. Kansainväliselle rikostuomioistuimelle annettavan tuen on oltava edelleen painopisteala.

Yhteistyön syventäminen rauhan ja turvallisuuden alalla. EU:n kokemus valtioiden välisten konfliktien ratkaisemisesta tekee siitä luonnollisen kumppanin LAC-maille riitojen rauhanomaisen ratkaisun edistämisessä. Ne voivat yhdessä toimien tukea välitys- ja sovintoprosesseja. EU:n olisi edelleen sitouduttava yhteistyöhön rauhansopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi Kolumbiassa.

LAC-maat ovat myös olleet edelläkävijöitä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioihin osallistumista koskevien puitesopimusten tekemisessä (Chile ja Kolumbia) ja ovat myös osallistuneet joihinkin operaatioihin (Brasilia, Argentiina ja Dominikaaninen tasavalta).

Yhteistyötä olisi myös tehostettava useilla turvallisuuteen liittyvillä aloilla, joihin lukeutuvat muun muassa hybridiuhat, kyberturvallisuus, turvallisuusalan uudistus, rajaturvallisuus, ihmiskauppa, järjestäytynyt rikollisuus ja asekauppa, pienaseet ja kevyet aseet sekä radikalisoitumisen ja terrorismin torjunta. Lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan panna täytäntöön vuonna 2016 pidetyn YK:n yleiskokouksen maailman huumeongelmaa käsitelleen erityisistunnon päätösasiakirja.

LAC-maiden päätös pysytellä ydinaseettomana vyöhykkeenä 23 tekee alueesta keskeisen kumppanin ydinsulkusopimuksen tavoitteiden sekä asekauppasopimuksen ratifioinnin ja täytäntöönpanon edistämisessä.

Monenvälisen ilmasto- ja ympäristöhallinnan edistäminen. EU:lla ja LAC-mailla oli merkittävä rooli Pariisin sopimuksen hyväksymisessä vuonna 2015. Nyt tarvitaan yhteisiä toimia sen tehokkaan täytäntöönpanon ja maailmanlaajuisen puhtaaseen energiaan siirtymisen varmistamiseksi. Alueiden olisi aktivoitava kumppaneita biologista monimuotoisuutta koskevan kriisin ratkaisemiseksi ja tehtävä yhteistyötä monenvälisten ympäristösopimusten täytäntöönpanon tehostamiseksi. Tämä käsittää myös biologista monimuotoisuutta koskevat Aichin tavoitteet, luonnon monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman sekä vahvan biodiversiteettikehyksen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Tuleva kansainvälinen yhteistyö voi perustua muun muassa maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman 24 ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi solmittujen EU:n strategisten kumppanuuksien 25 kaltaisten aloitteiden kokemuksiin.

Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen. Tiiviimpi yhteistyö YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) ja sen täytäntöönpanosopimusten tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi luo edellytykset valtamerten kestävälle hoidolle ja siniselle taloudelle. On tärkeää tehdä yhteistyötä kehitettäessä YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaista kansainvälistä oikeudellisesti sitovaa välinettä, jolla säänneltäisiin merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttöalueen ulkopuolisilla alueilla. Yhteistyötä tarvitaan myös laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi. Alueellisissa ja monenvälisissä merialan järjestöissä tarvitaan tehostettua yhteistyötä, myös kalastuksen alalla. Lisäksi on tuettava tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista.

Kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n täytäntöönpano. EU:lla ja LAC-mailla oli keskeinen rooli tämän monenvälisen kestävää kehitystä koskevan julkilausuman muotoilussa ja niiden pitäisi myös olla johtavassa asemassa sen täytäntöönpanossa. Kuten Addis Abeban toimintaohjelmassa todetaan, kaikkia käytettävissä olevia täytäntöönpanon keinoja, mukaan lukien julkiset ja yksityiset sisäiset investointivirrat, on hyödynnettävä täysimääräisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Maailman kauppajärjestön uudistaminen. Kansainvälisten protektionististen suuntausten vuoksi yhteisiä ponnisteluja olisi entisestään tehostettava avoimen, syrjimättömän ja sääntöihin perustuvan monenvälisen kauppajärjestelmän ylläpitämiseksi siten, että sen ytimessä on vahva ja toimiva WTO. Samalla olisi pyrittävä uudistamaan järjestön kolmea tehtäväaluetta, jotka ovat sääntely, seuranta ja riitojenratkaisu.

Maailmanlaajuisen makrotaloudellisen kestävyyden vahvistaminen. Tehokkaan, kestävän, tasapainoisen ja osallistavan maailmanlaajuisen kasvun varmistamiseksi on välttämätöntä tehostaa tietojenvaihtoa makrotalouden kehityksestä ja asianmukaisista poliittisista strategioista molemmilla alueilla ja maailmanlaajuisesti.

Kumppanuutta tehokkaan globaalihallinnan toteuttamiseksi monenvälisellä tasolla: ·edistetään LAC-maiden osallistumista EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioihin ja tiivistetään samalla yhteistyötä turvallisuuden ja rauhan edistämiseksi maailmanlaajuisesti; ·pyritään edistämään YK:n järjestelmän rauhaa ja turvallisuutta, kestävää kehitystä ja hallintoa koskevien uudistusten täysimääräistä täytäntöönpanoa; ·pyritään yhteisvoimin edistämään Pariisin ilmastosopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa ja samalla mobilisoimaan maailmanlaajuista tukea puhtaaseen energiaan siirtymiselle ja vuoden 2020 jälkeisen ajan vahvalle biodiversiteettikehykselle; ·jatketaan alueiden välisen yhteistyön kehittämistä valtamerten hallinnoinnissa; tämä käsittää myös YK:n merioikeusyleissopimuksen täytäntöönpanoa sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaa koskevan yhteistyön; ·edistetään kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n täytäntöönpanoa; ·valmistellaan yhteinen toimintasuunnitelma monenvälisen kauppajärjestelmän vahvistamiseksi WTO:n sopimusten ja uudistusten tehokkaan täytäntöönpanon avulla.

3. Siirtyminen visioista toimintaan

Siirtyminen visioista toimintaan, jotta voimme toteuttaa edellä esitetyt tavoitteet, edellyttää, että EU ja LAC-maat uudistavat yhteistyötapojaan. Tässä tiedonannossa esitettyjen painopisteiden mukaisesti EU:n pyrkii tulevina vuosina soveltamaan aiempaa strategisempaa lähestymistapaa suhteissaan LAC-maihin ja kehittämään edelleen alueen kanssa tehtävää poliittista yhteistyötä samoin kuin kauppa-, investointi- ja muiden yhteistyövälineiden kautta tapahtuvaa yhteistyötä.

3.1. Strategisempi poliittinen sitoutuminen

EU:n ulkoista toimintaa suhteissa LAC-maihin olisi ohjattava periaatteellinen pragmatismi. Yhteen ainoaan yleisratkaisuun perustuva lähestymistapa kumppanuuteen ei sovi LAC-alueen moninaisiin todellisuuksiin; kumppanimailla on erilaiset politiikan painopisteet, tarpeet ja vahvuudet. EU:n olisi pyrittävä säilyttämään nykyiset sitoutumisen tasot – monenväliset, alueiden väliset, osa-alueelliset, kahdenväliset – ja syventämään yhteistyötään sellaisten alueellisten ryhmien ja maiden kanssa, jotka haluavat ja kykenevät tehostamaan sitoutumistaan yhteisiin tavoitteisiin.

EU:n poliittisen vuoropuhelun eri LAC-maiden ja alueellisten ryhmien kanssa olisi edelleen muodostettava perusta EU:n ja LAC-maiden välisille suhteille. Vuoropuhelujen pitäisi auttaa tunnistamaan yhteisiä painopisteitä, intressejä ja uusia yhteistyömahdollisuuksia. Useiden maiden 26 kanssa tehdyt tai parhaillaan neuvoteltavat assosiaatiosopimukset sekä Kuuban kanssa vuonna 2016 allekirjoitettu poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskeva sopimus sisältävät määräyksiä poliittisesta vuoropuhelusta monilla eri aloilla ja tarjoavat riittävän institutionaalisen kehyksen yhteistyön tehostamiseksi kahdenvälisissä ja alueellisissa kysymyksissä.

Alueelliselle yhdentymiselle annettavan tuen olisi edelleen oltava EU:n ja LAC-maiden välisten suhteiden painopisteala, koska kokemus on osoittanut, että alueiden sisäinen integroituminen lisää turvallisuutta ja tarjoaa taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Tähän sisältyvät alueiden väliset mekanismit, kuten CELAC, sekä osa-alueelliset elimet, kuten Tyynenmeren allianssi, Mercosur, Keski-Amerikan integraatiojärjestö (SICA) ja Karibian AKT-valtioiden foorumi (Cariforum) / Karibian yhteisö (Caricom).

EU:n ja LAC-maiden kumppanuuden olisi oltava entistä näkyvämpi maailmanlaajuisella tasolla ja sen avulla olisi voitava paremmin suojella ja tarjota globaaleja julkishyödykkeitä, myös monenvälisillä foorumeilla esitettävien yhteisten kantojen avulla. EU:n ja LAC-maiden tärkeiden kansainvälisten konferenssien edellä käymien epävirallisten neuvottelujen käytäntöä olisi tehostettava. Monenkeskisestä yhteistyöstä pitäisi tulla vuoropuhelun pysyvä osa kaikilla tasoilla LAC-kumppanien kanssa.

Poliittinen sitoutuminen ja alueiden väliset yhdennetyt lähestymistavat ovat myös välineitä demokratian, rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi ja kriisitilanteiden ratkaisemiseksi. Latinalainen Amerikka ja Eurooppa yhdistivät 80-luvulla voimansa Contadora-ryhmässä rauhan edistämiseksi Keski-Amerikassa ja loivat perustan Esquipulasin rauhansopimuksille. Kansainvälinen Venezuela-kontaktiryhmä on myös esimerkki aloitteesta, jolla tuodaan yhteen molempien alueiden jäseniä. Sillä pyritään edistämään poliittisia, demokraattisia ja rauhanomaisia ratkaisuja maan kriisiin, jonka vaikutukset heijastuvat laajalti Venezuelan rajojen ulkopuolelle. Kontaktiryhmän perustana ovat EU:n ja LAC-maiden yhteiset arvot sekä tarve vaalia demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista alueella. Se ilmentää sitä yhteistyöhön ja sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa, joka ohjaa EU:n ulkopolitiikkaa: EU pyrkii yhdessä alueellisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa luomaan olosuhteet, jotka mahdollistavat poliittisen ratkaisun vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien kautta sekä avun toimittamisen humanitaaristen periaatteiden mukaisesti. EU on myös valmis osallistumaan kansainvälisiin toimiin maan instituutioiden ja talouden jälleenrakentamiseksi sen jälkeen, kun demokratia on saatu palautettua. Monenvälisiin ja osallistaviin toimintakehyksiin perustuvia yhteisiä diplomaattisia toimia olisi edistettävä kriisitilanteiden ratkaisemisen välineenä EU:n ja LAC-maiden välisissä suhteissa.

Vallitsevassa tilanteessa, jossa erilaiset kansainväliset toimijat kilpailevat vaikutusvallasta, taloudellisesta läsnäolosta tai jopa poliittisista ja yhteiskunnallisista malleista, EU:n olisi pyrittävä erottumaan muista arvopohjaisella politiikallaan ja edistettävä täydentävyyden ja molemminpuolisen edun logiikkaa. Kansainvälisissä suhteissa ei kannata omaksua poissulkevaa näkemystä, jonka mukaan jonkun voitto olisi jonkun toisen tappio; EU:n ehdotus LAC-maille perustuu avoimeen regionalismiin ja kaikkia osapuolia hyödyttäviin ratkaisuihin.

EU:n olisi suhteissaan LAC-maihin myös jatkettava vastuullista kauppa- ja investointipolitiikkaa ja hyödynnettävä tässä yhteydessä kauppasopimuksiaan EU:n taloudellisten etujen sekä EU:n ja LAC-maiden kumppanuuden perustana olevien kansainvälisten arvojen edistämiseksi. Sen olisi pyrittävä omalta osaltaan edistämään demokratiaa, vaurautta ja kestävyyttä ja muokkaamaan globalisaatiota osallistavampaan ja kestävämpään suuntaan.

3.2 Yhteistyö mittavien vaikutusten aikaansaamiseksi

Jotta EU:n ja LAC-maiden välisen kumppanuuden yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa ja sen potentiaalia voitaisiin hyödyntää, EU:n olisi tehtävä yhteistyötä LAC-kumppaniensa kanssa nyt ehdotettavan kattavan yhteistyökehyksen täytäntöönpanemiseksi. Kehyksessä olisi otettava huomioon edellä mainitut neljä painopistealuetta – vauraus, demokratia, kestävyys ja tehokas globaalihallinta – ja samalla tunnustettava tarve ryhtyä yhteisten intressien pohjalta määrätietoisiin toimiin, joihin alueet osallistuvat tasavertaisina kumppaneina.

Uuden kattavan yhteistyökehyksen olisi

·oltava tarpeiden mukaan räätälöity, ja siinä olisi otettava huomioon alueiden erilaiset tilanteet

·vastattava poliittisia painopisteitä ja edistettävä EU:n ja LAC-maiden kumppanuuksien yhteisiä tavoitteita ja etuja siten kuin ne määritellään EU:n ja LAC-maiden suhteiden eri tasoilla käydyissä poliittisissa vuoropuheluissa sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan ryhmien kuulemisissa

·oltava kattava ja hyödynnettävä eri toimintalinjoja ja välineitä, jotta sen avulla voitaisiin vastata yhä laajemman kumppanuusohjelman tarpeisiin ja yhä monimutkaisempiin haasteisiin

·oltava johdonmukainen ja siinä olisi varmistettava, että EU:n ulkoisen toiminnan erilaiset toimintalinjat ja välineet edistävät EU:n ja LAC-maiden kumppanuuden laajempia tavoitteita.

Yhteistyö kestävän kehityksen universaalin Agenda 2030 -toimintaohjelman ja muiden yhteisten kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanon tukemiseksi on uuden kehyksen keskeinen osa. Toimia toteutetaan paikallisella, kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla sekä yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Hyvä esimerkki tästä ovat kestävää kehitystä koskevat vuoropuhelut, joita on käynnistetty useiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

EU:n olisi kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen puitteissa jatkettava yhteistyötä eri kehitystasoilla olevien LAC-maiden kanssa noudattaen yhä eriytetympää ja räätälöidympää lähestymistapaa. Etusijalle olisi asetettava tukea eniten tarvitsevat maat, erityisesti vähiten kehittyneet, hauraat ja konflikteista kärsivät maat, joiden mahdollisuudet saada rahoitusta ovat heikoimmat.

EU:n olisi tunnustettava ne haavoittuvuudet ja rakenteelliset rajoitukset, joita monet keskituloiset maat yhä kohtaavat kestävään kehitykseen pyrkiessään, ja pyrittävä hyödyntämään yhteistyöstä ja yhteisestä hyvinvoinnista saatava molemminpuolinen etu. EU:n olisi tarpeen mukaan jatkettava kohdennettua kehitysyhteistyötä ja osallistuttava edelleen poliittiseen vuoropuheluun sekä kokemusten ja asiantuntemuksen jakamiseen köyhyyden poistamisen, hallinnon ja pakolaiskriisien kaltaisissa kysymyksissä ja muilla molempia osapuolia kiinnostavilla aloilla.

Julkista politiikkaa ja uudistuksia koskevissa vuoropuheluissa ja yhteistyöaloitteissa otetaan huomioon kumppanimaiden erilaisuus, edistetään keskinäisiä etuja ja tunnistetaan yhteiset painopisteet ja haasteet. EU panee myös merkille kehittyneempien kehitysmaiden muiden kehitysmaiden kanssa tekemän yhteistyön tärkeän roolin LAC-maissa sekä niiden vaikutuksen globaaleihin julkishyödykkeisiin ja haasteisiin. Koska nämä maat tarvitsevat vähemmän tai eivät tarvitse lainkaan vastikkeettomia tukimuotoja, EU:n olisi kehitettävä niiden kanssa innovatiivisia toimia, joilla edistetään Agenda 2030 -toimintaohjelman maailmanlaajuista täytäntöönpanoa.

EU:n olisi käytettävä uuden yhteistyökehyksen tukemiseksi monipuolisesti ja täydentävästi erilaisia välineitään ja ohjelmiaan ja otettava samalla käyttöön innovatiivisia toimia EU:n ja LAC-maiden kumppanuuden tavoitteiden edistämiseksi. Erityisesti olisi keskityttävä seuraaviin:

·poliittiset vuoropuhelut sisäisiä uudistuksia sekä kahdenvälistä, alueellista ja monenvälistä yhteistyötä koskevien EU:n ja LAC-maiden keskinäisten odotusten tunnistamiseksi ja edistämiseksi

·tietojen ja asiantuntemuksen jakaminen yhteistä etua koskevista kysymyksistä, mukaan lukien julkinen politiikka, instituutioiden lujittaminen ja sääntely-ympäristö

·julkisen ja yksityisen rahoituksen edistäminen ja lisääminen, jotta saataisiin aikaan investointeja, joilla on korkea taloudellinen, ekologinen ja yhteiskunnallinen tuotto; keinoina voisivat olla muun muassa sekarahoitus ja investointien tukitoimet sekä investointiympäristön parantamista koskeva rakenteellinen vuoropuhelu, ja toimissa keskityttäisiin eniten tukea tarvitseviin maihin

·kolmenvälinen yhteistyö, jolla otetaan käyttöön ja lisätään yhteistyövalmiuksia, myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Euroopan investointipankki ja jäsenvaltioiden kehitysrahoituslaitokset ovat merkittävässä asemassa kestävän kehityksen rahoittamisessa LAC-maissa tilanteessa, jossa virallinen kehitysapu vähenee.

EU:n ja LAC-maiden yhteistyön kannalta olisi lisäksi hyödyllistä kehittää edelleen sen välineitä yksinkertaistamalla ulkoisten rahoitusvälineiden rakennetta ja lisäämällä joustavuutta, jotta näiden kahden alueen kumppanuuteen liittyviin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan ja samalla maksimoimaan sen tarjoamat mahdollisuudet.

3.3. Yhteiskunnat ohjaavana voimana

EU:n olisi edelleen edistettävä tiivistä yhteydenpitoa kansalaisyhteiskuntaan, ajatushautomoihin, paikallishallintoihin, elinkeinoelämään, työnantajien ja työntekijöiden järjestöihin, kulttuurijärjestöihin, tutkijoihin ja nuoriin. Näin saatuja tietoja olisi jatkossakin hyödynnettävä EU:n ja LAC-maiden poliittisissa ja toimintapoliittisissa vuoropuheluissa, jotta voitaisiin varmistaa, että vuoropuheluissa käsitellään kummankin alueen kansalaisille tärkeitä asioita. Yhteistyöaloitteiden jatkuvana tavoitteena pitäisi olla kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus osallistua tehokkaaseen edunvalvontaan sekä julkishallinnon vastuullisuuden ja avoimuuden edistämiseen. Myös EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen säätiöllä on tässä keskeinen rooli.

Parlamentaarinen ulottuvuus on olennainen osa EU:n ja LAC-maiden poliittista sitoutumista. Euroopan parlamentin ja muiden parlamentaaristen elinten rakentavan ja aktiivisen roolin näiden kahden alueen kumppanuudessa olisi jatkuttava tulevaisuudessa.

EU:n olisi jatkettava tiivistä yhteistyötä alueellisten ja alueiden välisten järjestöjen kanssa. Näihin lukeutuvat muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen talouskomissio (ECLAC), Amerikan valtioiden järjestö, Iberoamerikkalainen pääsihteeristö, Italian ja Latinalaisen Amerikan instituutti, Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IDB) ja Andien kehitysyhtiö (CAF).

4. Kohti yhteistä toimintaohjelmaa

Tässä tiedonannossa esitetään joukko ehdotuksia Euroopan unionin ja LAC-maiden kumppanuuden vahvistamiseksi. Se heijastaa EU:n suurta kiinnostusta syventää suhteita LAC-maihin ja alueellisiin ryhmiin ja pysyä alueen vakaana ja luotettavana kumppanina.

EU katsoo, että kumppanuuden puitteissa olisi puolustettava voimakkaammin arvoja ja elintärkeitä etuja – vaurautta, demokratiaa, kestävyyttä ja tehokasta globaalihallintaa – ja että EU:n ja LAC-maiden välisten suhteiden eri ulottuvuuksia olisi hyödynnettävä tähän paremmin ja kohdennetummin. EU pyrkii kohti strategisempaa poliittista sitoutumista ja tehostaa kumppanuuspyrkimyksiä niiden maiden tai alueellisten ryhmien kanssa, jotka haluavat tehdä enemmän yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Se pyrkii edistämään sääntöihin perustuvia ja edistyksellisiä kauppa- ja investointipolitiikkoja ja tekee samalla yhteistyötä LAC-maiden kanssa vahvan monenvälisen kauppajärjestelmän säilyttämiseksi ja uudistamiseksi. Se tekee myös yhteistyötä edistääkseen toimia, jotka vaikuttavat merkittävästi yhteisiin painopisteisiin ja kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n täytäntöönpanoon.

EU:n ja LAC-maiden kumppanuus ulottuu hallitusten yhteistyötä laajemmalle. Näiden kahden alueen kansojen väliset siteet ovat nyt dynaamisemmat kuin koskaan ennen; juuri kansalaiset rakentavat siltoja alueiden välille, harjoittavat tutkimusta ja innovoivat, luovat uusia työpaikkoja ja vaativat päätöksentekijöitä tilille tekemisistään. He tarvitsevat enemmän tukea pystyäkseen hyödyntämään kaikkia mahdollisuuksiaan.

Tämän pitäisi johtaa vahvuudet ja voimavarat yhdistävään, yhtenäisempään ja johdonmukaisempaan EU:n ulkoiseen toimintaan LAC-maissa. Tämän tiedonannon täytäntöönpano hoidetaan tiiviissä yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Niiden moninaiset yhteydet LAC-alueeseen vahvistavat EU:n ja LAC-maiden kumppanuuden ainutlaatuista luonnetta. Yhteinen ohjelmasuunnittelu ja yhteiset aloitteet, joilla pyritään tehostamaan EU:n ulkoista toimintaa, olisi otettava harkintaan mahdollisuuksien mukaan.

Tämä on EU:n visio EU:n ja LAC-maiden kumppanuuden tulevaisuudesta. Vuoropuhelu LAC-kumppaneiden kanssa tarjoaa mahdollisuuden yhdistää voimat yhteisen tulevaisuuden hyväksi.

Lyhenneluettelo (aakkosjärjestyksessä)

5G	Viidennen sukupolven matkapuhelinyhteydet
AKT	Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot
AMERIPOL	Comunidad de Policías de América Amerikkojen poliisiyhteisö
Caricom IMPACS	Rikollisuutta ja turvallisuutta käsittelevä Karibian yhteisön täytäntöönpanovirasto
CELAC	Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisö
CEPOL	Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto
COPOLAD	Programa de Cooperación entre América Latina, el Caribe y la Unión Europea en Políticas sobre Drogas Huumausainepoliittinen yhteistyöohjelma Latinalaisen Amerikan, Karibian alueen ja Euroopan unionin välillä
ECLAC	Yhdistyneiden kansakuntien Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen talouskomissio
EGNOS	Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä
EIP	Euroopan investointipankki
EL PAcCTO	Europa Latinoamérica Programa de Asistencia contra el Crimen Transnacional Organizado Euroopan ja Latinalaisen Amerikan tukiohjelma kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan
EU	Euroopan unioni
EUROCLIMA+	Programa Regional de Sostenibilidad Ambiental y Cambio Climático para América Latina Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta koskeva Latinalaisen Amerikan alueellinen ohjelma
Europol	Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto
EUROsociAL	Programa para la Cohesión Social en América Latina Sosiaalista yhteenkuuluvuutta Latinalaisessa Amerikassa koskeva ohjelma
G20	G20-maat
Hlbti	Homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset ja intersukupuoliset
IDB	Latinalaisen Amerikan kehityspankki
LAC	Latinalainen Amerikka ja Karibia
Mikro- ja pk-yritykset	Mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset
OAS	Amerikan valtioiden järjestö
OECD	Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö
SICA	Sistema de la Integración Centroamericana Keski-Amerikan integraatiojärjestelmä
YK	Yhdistyneet kansakunnat
YTPP	(EU:n) yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
WTO	Maailman kauppajärjestö

(1)

Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia (2016).

(2)

Kaikki LAC-maat, paitsi Argentiina, Bolivia, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Venezuela. Näistä tärkeimmät ovat assosiaatiosopimukset Meksikon, Chilen ja Keski-Amerikan kanssa, talouskumppanuussopimus Karibian AKT-valtioiden foorumin (Cariforum) kanssa ja Kolumbian, Perun ja Ecuadorin kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset.

(3)

Pariisin sopimus (2015).

(4)

Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development (kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030) (2015).

(5)

Yhdistyneet kansakunnat, kansainvälistä muuttoliikettä koskeva raportti 2017.

(6)

Eurostat, 2019. EU:n sijoitukset LAC-maihin ovat suuremmat kuin EU:n ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinaan (176,1 miljardia euroa, kun Hongkongia ei oteta huomioon), Intiaan (76,7 miljardia euroa) ja Venäjälle (216,1 miljardia euroa) yhteensä.

(7)

Toimet kohdistetaan keskeisiin aloihin, kuten turvallisuuteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen, ympäristön kestävyyteen ja ilmastonmuutokseen, maatalouteen, elintarvike- ja ravitsemusturvaan, osallistavaan talouskasvuun työpaikkojen luomiseksi, julkisen varainhoitojärjestelmän uudistamiseen, julkisen sektorin nykyaikaistamiseen ja alueelliseen yhdentymiseen.

(8)

 EIP:n vuosikertomukset ovat saatavilla osoitteessa http://www.eib.org/en/infocentre/publications/all/index.htm . 

(9)

 Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme” (EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1).

(10)

Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa, COM(2015) 497; Neuvotteluohjeet Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten välisen kumppanuussopimuksen tekemiseksi, Euroopan unionin neuvosto (2018) 8094/18/ADD1. Tätä tiedonantoa luettaessa olisi otettava huomioon myös EU:n ja yksittäisten LAC-maiden tai osa-alueiden välillä tehdyt tai neuvoteltavat sopimukset. Ne kattavat lähes koko alueen ja ovat tärkeä väline tiedonannossa esitetyn vision toteuttamiseksi.

(11)

Kestävän kasvun rahoitusta koskevan komission toimintasuunnitelman mukaisesti. Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma, COM(2018) 97.

(12)

Aloitteella tarjotaan pitkän aikavälin puitteet, joilla autetaan saaria tuottamaan kestävää ja edullista energiaa.

(13)

Vuonna 2018 LAC-maissa asui kaupunkialueilla 81 prosenttia väestöstä ja Euroopassa 74 prosenttia väestöstä. YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asioiden osasto (2018), Revision of World Urbanization Prospects.

(14)

ILO:n mukaan epävirallisen työllisyyden osuus maatalouden ulkopuolisesta työllisyydestä oli 46,8 prosenttia vuonna 2014. Vuonna 2012 epävirallisen talouden osuus oli 18,4 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:ssa. Euroopan komission ja OECD:n asiakirja ”Policy Brief on Informal Entrepreneurship” (2017).

(15)

Allekirjoitettu jo Brasilian, Chilen ja Kolumbian kanssa.

(16)

EUROCLIMA+ on EU:n rahoittama ohjelma, joka tukee Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa,  http://euroclimaplus.org/  

(17)

Latinalaisen Amerikan kehityspankki (2012), ”Leveraging opportunities for sustaining growth: IDB biodiversity platform for the Latin America and the Caribbean”.

(18)

ECLAC (2018), ”Social Panorama of Latin America”.

(19)

ECLAC, ”Social Panorama of Latin America”, 2018.

(20)

 Veropohjan rapautumisella ja voitonsiirroilla viitataan veronkiertostrategioihin, joissa hyödynnetään verosääntöjen aukkoja ja yhteensopimattomuuksia voittojen siirtämiseksi alhaisen verotuksen maihin tai maihin, joissa niitä ei veroteta lainkaan (OECD).

(21)

CELACin ja EU:n toisen ulkoministerikokouksen heinäkuussa 2018 antaman julistuksen ja vuonna 2014 hyväksytyn kansalaisten turvallisuutta koskevan strategian mukaisesti.

(22)

YK:n pakolaisjärjestö (2019).

(23)

Ydinaseiden kieltämisestä tehty sopimus (Tlatelolcon sopimus), joka tuli voimaan vuonna 1968.

(24)

Maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma on EU:n aloite, jolla autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia maita, kuten pieniä kehittyviä saarivaltioita ja vähiten kehittyneitä maita, torjumaan ilmastonmuutosta.

(25)

Tällä ohjelmalla edistetään eurooppalaista ilmastopolitiikkaa koskevaa yhteistyötä maailman suurimpien talouksien kanssa, keskittyen etenkin G20-ryhmään, erityisesti edistämällä kansallisesti määritettyjen panosten täytäntöönpanoa.

(26)

Meksiko, Chile, Keski-Amerikka ja Mercosur.