Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi”

(2020/C 324/08)

Esittelijä:

Roby BIWER (LU, PES) Bettembourgin kunnanvaltuuston jäsen, Luxemburg

Viiteasiakirja:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi

COM(2019) 352 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission sitoumukseen tehostaa toimia maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että esitetyt ehdotukset eivät ole kovin laaja-alaisia.

panee merkille Euroopan unionin pyrkimykset viime vuosikymmeninä metsäpinta-alan lisäämiseksi muun muassa laajennettujen metsitysohjelmien avulla. Oma osuutensa on ollut myös jäsenvaltioiden tiukalla metsälainsäädännöllä, jolla turvataan uudelleenmetsitys ja luonnollinen kasvu. Komitea on kuitenkin huolissaan metsien ja erityisesti aarniometsien tilan maailmanlaajuisen heikkenemisen hälyttävästä vauhdista. Tämä koskee sekä luonnontilaisia että hoidettuja metsiä (1).

korostaa aarniometsien merkitystä biologisen monimuotoisuuden kannalta, sillä ne tarjoavat ekosysteemipalveluita, jotka edistävät ihmisten terveyttä (farmaseuttinen käyttö, ravitsemus, lääkekasvit) ja sosiaalista osallisuutta (mielenterveys, työllisyyden edistäminen maaseutualueilla, ekomatkailu jne.). Lisäksi niillä on keskeinen rooli ympäristön suojelemisessa aavikoitumiselta, tulvilta, hydrogeologisen rakenteen heikkenemiseltä, maaperän eroosiolta, äärimmäisiltä sääilmiöiltä, kuivuudelta, ilmansaasteilta jne. Komitea toteaa myös, että kestävällä tavalla hoidetut metsät, kasvatetut metsät ja luonnontilaiset ikimetsät edistävät biologisen monimuotoisuuden suojelua ja säilymistä.

toteaa, että metsäkato on hyvin monimutkainen ilmiö, jonka taustalla on monia tekijöitä. Tärkeimpiä niistä on maailman kasvavan väestön aiheuttama yhä lisääntyvä elintarvikkeiden, rehun, bioenergian, puutavaran ja muiden hyödykkeiden kysyntä. Komitea korostaa, että metsäkato on toiseksi suurin ihmisen toiminnasta johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen lähde ja merkittävin biologisen monimuotoisuuden heikkenemistä aiheuttava tekijä (2).

korostaa, että metsäkadon ehkäisemisestä voi koitua ihmisille ja ekosysteemeille monia hyötyjä, kuten luonnon monimuotoisuuden säilyminen, kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen hiilinielujen avulla – yksi tehokkaimmista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä – kestävää kasvua edistävien ekosysteemipalvelujen tarjonta ja uusi metsäbiotalous, joka perustuu luonnonvarojen järkevään ja kestävään käyttöön.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään erityisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten erojen huomioon ottamisen mahdollistavia sääntelytoimia ja suosituksia, jotta voitaisiin torjua tehokkaasti kaikenlaista metsäkatoa ja alkuperäisten, hiilivarastona toimivien ja biologisesti monimuotoisten metsäekosysteemien heikkenemistä, ja asettamaan tätä varten käyttöön tarvittavat rahoitusvarat.

korostaa, että metsien ennallistaminen etenkin metsäkadosta eniten kärsivillä Euroopan alueilla on edelleen yksi tehokkaimmista strategioista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Peltometsäviljelyjärjestelmien laajentaminen istuttamalla puita viljely- ja laidunmaille ja niiden ympärille voisi olla tässä yhteydessä yhä tärkeämpää.

kehottaa noudattamaan johdonmukaista politiikkaa, jotta voidaan sovittaa eri toimintapolitiikkojen, mm. uuden yhteisen maatalouspolitiikan ja EU:n kansainvälisten sitoumusten, kuten vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n kauppapolitiikan ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman pyrkimykset, tavoitteet ja tulokset kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen strategiaan, jolla on selkeät tavoitteet ja täytäntöönpanotoimet ja jossa otetaan asianmukaisesti huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen tasapaino.

Päätavoite 1: Pienennetään maankäyttöön kohdistuvaa EU:n kulutusjalanjälkeä ja taataan, että EU:ssa kulutettavat tuotteet ovat peräisin toimitusketjuista, jotka eivät aiheuta metsäkatoa

korostaa, että keskeistä maailman metsien suojelu- ja ennallistamisprosessissa on taata, että EU:ssa kulutettavien tuotteiden toimitusketjut EU:n ulkopuolella eivät aiheuta metsäkatoa. Komitea kehottaa EU:ta ottamaan kuluttajat prosessin ytimeen, jotta voitaisiin vaikuttaa markkinoihin, jotka ovat riippuvaisia aarniometsien ongelmallisesta muuntamisesta laajalti käytettyjen tuotteiden, kuten kahvin, kaakaon, palmuöljyn ja karjan, tuotantoa varten.

10.

kiinnittää huomiota vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristön tuhoutumiseen eri toimitusketjujen yhteydessä (esimerkiksi soijapapu, palmuöljy, sokeri, kaakao, naudanliha ja biopolttoaineiden raaka-aineet) ja korostaa, etteivät yksityisen sektorin ja rahoitusalan tähänastiset, vapaaehtoiset aloitteet ole olleet riittäviä pysäyttämään maailmanlaajuista metsäkatoa ja kääntämään kehityksen suuntaa. Komitea kehottaakin komissiota tekemään ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen (3) noudattamisesta pakollista.

11.

toteaa, että metsäpalot ovat monissa EU:n jäsenvaltioissa ja monilla alueilla suurin uhka metsäekosysteemien suojelulle. On ratkaisevan tärkeää auttaa paikallis- ja alueviranomaisia parantamaan katastrofivalmiuttaan ja -palautuvuuttaan entisestään, sillä ne joutuvat reagoimaan katastrofitilanteisiin ensimmäisinä. Katastrofien hillitseminen paikallisyhteisöjen toimin on nopein ja tehokkain tapa rajoittaa metsäpalojen aiheuttamia vahinkoja.

12.

kehottaa komissiota ryhtymään erilaisiin toimiin kannustaakseen kuluttajia olemaan aktiivisia kestäväpohjaisien tuotteiden valitsemisessa, edistämisessä ja käyttämisessä. Tähän voisi liittyä muun muassa erityisten EU:n sertifiointijärjestelmien luominen metsäkatoa aiheuttamattomille tuotteille, metsäpohjaisia tuotteita koskevan jo olemassa olevan sertifiointijärjestelmän (myös metsänhoitoa ja alkuperäketjun jäljitettävyyttä koskevan järjestelmän (4)) sisällyttäminen kattavampaan arviointiin, jota sovellettaisiin myös muihin kuin metsäpohjaisiin tuotteisiin ja joka kattaisi kestävän metsänhoidon, luonnonvarojen (esim. veden), kemiallisten aineiden (esim. torjunta-aineiden) ja energian (fossiiliset polttoaineet ja yleisesti uusiutumattomista lähteistä peräisin oleva energia) käytön vähentämiseen perustuvan metsänhoidon ja tuotantojärjestelmät, metsäkadon välttämiseen liittyvät näkökohdat myös muiden kuin metsäpohjaisten tuotteiden tuotannossa, sellaisten tuotteiden edistämisen, joiden kuljetusjalanjälki on pieni (esim. ”aluemerkki”, hiilijalanjälki), ja tuotteiden elinkaariarvioinnit, joiden avulla määritetään niiden ympäristövaikutuksia ja mahdollistetaan niiden ympäristötehokkuuden vertailu.

13.

kehottaa komissiota vauhdittamaan toimiaan laittomien hakkuiden torjumiseksi panemalla kaikilta osin ja tehokkaasti täytäntöön metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2018–2022 erityisesti vahvistamalla EU:n puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa.

14.

kehottaa komissiota parantamaan tiedottamista kestävyysperiaatteiden mukaisen metsätalouden tuotteista ja vauhdittamaan niiden myynninedistämistä kehittämällä erityisen merkinnän, jolla osoitetaan tuotteen valmistukseen liittyvä ”metsäkatoaste”, ja kehittämällä jo saatavilla olevia eurooppalaisia tietokantoja tai tietojärjestelmiä (esim. ympäristömerkkitietokanta) tai yhdistämällä ne metsäkatoa aiheuttamattomiin, helposti tunnistettaviin tuotteisiin.

15.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön menettelyjä eurooppalaisen tietokannan tai tietojärjestelmän sisältämien tietojen tai arviointien todenmukaisuuden tarkistamiseksi, jotta voidaan lisätä luottamusta annettuihin tietoihin, vahvat jäljitettävyysvaatimukset, joilla varmistetaan tuotteiden alkuperä, sekä vahvat seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmät, jotta voidaan estää petokset ja tuotteiden virheelliset merkinnät. Komitea ehdottaa, että harkitaan myös muita hankintaperiaatteita etenkin maissa, missä metsien hävittämisaste on korkea ja sertifiointiaste alhainen ja/tai laittomien hakkuiden määrä on korkea, esimerkiksi velvoitetta toimittaa lisätietoja, joilla osoitetaan, että tuotteet on hankittu kestäväpohjaisella tavalla, mukaan lukien toimijoiden välistä materiaalikauppaa koskevat asiakirjat ja toimitusketjun kaikkien osapuolten hankintapolitiikkaa koskevat tiedot.

16.

kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja virastoja näyttämään esimerkkiä muuttamalla toimintatapojaan, hankintojaan ja puitesopimuksiaan niin, että suositaan kestävyysperiaatteiden mukaisen metsätalouden tuotteita. Lisäksi AK:n henkilöstön ja jäsenten tulisi hyvittää komitean toimintaan liittyvien lentomatkojen hiilidioksidipäästöt maksamalla rahallista tukea kestävän metsätalouden hankkeille.

17.

painottaa, että julkisilla hankinnoilla, joiden osuus EU:n bkt:stä on noin 14 prosenttia, saattaa olla voimakas vipuvaikutus pyrittäessä varmistamaan kestäväpohjaisille tuotteille enemmän toimitussopimuksia työn, tavaroiden ja palveluiden hankkimiseksi yrityksiltä. Näin ollen julkisia hankintoja koskevaan direktiiviin 2014/24/EU sisällytettävällä kiellolla, joka koskee metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden julkisia hankintoja, voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia metsäkatoa aiheuttamattomien tuotteiden myynninedistämiseen.

18.

toteaa, että kannustaminen kuluttajakäyttäytymisen muuttamiseen kohti terveellisempää, kasvipohjaisiin tuotteisiin perustuvaa ruokavaliota, johon kuuluu paljon hedelmiä ja vihanneksia (joiden tulisi olla sertifioituja metsäkatoa aiheuttamattomiksi), ja niin muodoin maailmanlaajuisen lihankulutuksen vähentäminen voi edistää ja suojella kansalaisten ja maapallon terveyttä C40-verkoston Good Food Cities -julkilausuman (5) mukaisesti. Muutoksessa on otettava huomioon Pellolta pöytään -strategian suositukset, joiden mukaan kulutuksen olisi oltava mahdollisimman paikallista sekä ympäristön ja terveyden näkökulmasta kestäväpohjaista.

19.

kannustaa komissiota etsimään synergioita ja yhteyksiä käynnissä oleviin hankkeisiin ja aloitteisiin, jotka liittyvät kaupunki- ja taajamametsien ja ekologisten käytävien luomiseen paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja Euroopan tasolla sekä Euroopan ulkopuolella. Komitea toteaa, että nämä aloitteet tuovat monia ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia etuja (ekosysteemipalvelut) kyseisissä kaupungeissa eläville ihmisille. Niihin kuuluvat muun muassa puhdas ilma, veden virtauksen säännöstely, maaperän suojelu veden ja tuulen aiheuttamalta eroosiolta, huonontuneen maaperän kunnostaminen, katastrofien ja ilmastonmuutoksen sietokyky, alemmat päivälämpötilat kesällä, elintarvikkeiden tarjonta, kaupunkien biologisen monimuotoisuuden lisääntyminen, fyysisen ja henkisen terveyden parantuminen, kiinteistöjen arvon nousu jne.

20.

kehottaa unionin kansalaisia sekä paikallis- ja alueviranomaisia, kaupallisia toimijoita ja Euroopan markkinoilla tuotteitaan myyviä sidosryhmiä (esim. monikansalliset yritykset) osallistumaan tähän toimintaan. Komitea korostaa niiden roolia metsien suojelussa ja tarvetta lisätä avoimuutta niiden sosiaalista ja ympäristövastuuta koskevassa yritysraportoinnissa;

Päätavoite 2: Tehdään yhteistyötä tuottajamaiden kanssa, jotta voidaan vähentää metsiin kohdistuvia paineita ja varmistaa, ettei EU:n kehitysyhteistyöstä aiheudu metsäkatoa, ja päätavoite 3: Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi ja kannustetaan metsien ennallistamiseen.

21.

kiinnittää huomiota siihen, että metsäkatoa tapahtuu enimmäkseen EU:n ulkopuolisissa maissa. Suurin osa näissä maissa tuotetusta puutavarasta kulutetaan paikallisesti, mutta puutavaran sertifiointiaste on edelleen alhainen, koska sertifioinnin saamiseen liittyvät kustannukset ovat liian korkeat erityisesti pientilallisille, jotka kilpailevat myös edullisemman tavanomaisen tai jopa laittomasti korjatun puutavaran kanssa. Vastaavasti on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millä tavoin monien pientilojen tuottamat metsäpohjaiset tuotteet, kuten luonnonkumi, sertifioidaan.

22.

kehottaa parantamaan ympäristöasioihin keskittyvää koulutusta kehitysmaissa, missä aarniometsät sijaitsevat, koska se on keskeinen tekijä pyrittäessä lisäämään näiden maiden tietoisuutta omista ympäristöresursseistaan. Komitea toteaa, että kansalaisten suora osallistuminen ympäristökasvatushankkeisiin voisi tuoda mukanaan monia hyötyjä, kuten

a)	paremman tietämyksen kestävällä tavalla hoidettujen metsien ja aarniometsien yhteiskunnalle tarjoamien ekosysteemipalvelujen merkityksestä

b)	kestäväpohjaisen metsänhoidon lukuisien suorien ja epäsuorien hyötyjen tiedostamisen

entistä suuremman mahdollisuuden saada hyödyllisiä tuloksia paikallistason toimista metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen rajoittamiseksi ja lisää mahdollisuuksia muuntaa luonnonvarojen suojelu luonnonvarojen kestäväpohjaiseksi hoidoksi ja siten edistää vihreiden työpaikkojen ja vihreän kasvun luomista paikallisväestön hyväksi jne.

23.

huomauttaa, että Euroopan komission olisi harkittava mahdollisuutta ehdottaa aarniometsiä Unescon maailmanperintökohteiksi, jotta edistettäisiin niiden suojelemista hävitykseltä ja lisättäisiin edellytyksiä kiinnittää kansalaisten huomiota niiden suojeluun.

24.

korostaa, että biologinen monimuotoisuus on monitoiminnallisuuden ohella keskeinen aihealue, joka on otettava huomioon keskusteltaessa EU:n metsäpolitiikan toimintakehyksestä. Komitea toteaa, että aina kun metsäkatoa tapahtuu ja aarniometsä tai luonnontilainen ikimetsä katoaa, metsille ominainen biologinen monimuotoisuus kärsii ja sitä on vaikeaa palauttaa, koska kyseisen maa-alan tila on suuresti heikentynyt.

25.

on tyytyväinen uuteen, vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n laajuiseen biodiversiteettistrategiaan, jossa asetetaan EU:lle entistä kunnianhimoisempia tavoitteita toteuttaa toimia biologisen monimuotoisuuden häviämisen ja ekosysteemien rappeutumisen pysäyttämiseksi kaikkialla Euroopassa ja jonka avulla EU:n on tarkoitus ottaa maailmanlaajuinen johtoasema globaalin biodiversiteettikriisin ratkaisemisessa. Strategian mukaisia toimia ovat esimerkiksi seuraavat: perustetaan suojelualueita, jotka kattavat vähintään 30 prosenttia EU:n maa-alueista, otetaan käyttöön sitovia luonnon ennallistamista koskevia unionitason tavoitteita ja tiukennetaan EU:n jäljellä olevien iki- ja aarniometsien suojelua, hoidetaan sekundaarimetsiä (6) kestävällä tavalla, ennallistetaan rappeutuneita maaekosysteemejä ennallistamalla metsiä, maaperää ja kosteikkoja sekä luodaan viheralueita kaupunkeihin.

26.

kehottaa tehostamaan huomattavasti pyrkimyksiä uuden, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisten metsätalousalan tavoitteiden saavuttamiseksi ja sopimaan kunnianhimoisesta vuoden 2020 jälkeisestä maailmanlaajuisesta biodiversiteettiä koskevasta toimintapoliittisesta kehyksestä, joka pitäisi hyväksyä tulevassa biodiversiteettisopimuksen osapuolten 15. konferenssissa (YK:n CBD COP 15). Näiden toimien tulisi pohjautua muun muassa vuoteen 2020 ulottuvan strategian täytäntöönpanon arviointiin.

27.

vaatii, että kauppasopimuksia arvioidaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen valossa ja että niiden lähtökohtana on kestävä kehitys. Komitea kehottaa vahvistamaan kestäväpohjaista metsänhoitoa ja metsäkadon torjuntaa käsitteleviä lukuja kauppasopimuksissa ja ottamaan metsäkadon huomioon ympäristövaikutusten arvioinneissa. Koska metsäkato Amazonin alueella Brasiliassa on nyt ennennäkemättömän suurta ja sademetsäpalot ovat lisääntyneet 84 prosenttia (7), komitea kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita keskeyttämään EU:n ja Mercosurin välisen kauppasopimuksen ratifioinnin siihen saakka, kun Brasilian hallitus on kääntänyt tämän kehityssuunnan.

28.

kannustaa lisäämään aktiivisen, mukautuvan ja osallistavan metsätalouden vaikutusta vuoden 2020 jälkeisessä EU:n metsästrategiassa siten, että biologinen monimuotoisuus voitaisiin säilyttää ja sitä voitaisiin vahvistaa ja sen myötä voitaisiin hyödyntää kaikkia etuja, joita luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut tarjoavat. Kaikkien näiden toimien ja pyrkimysten tulisi osaltaan edistää entistä kunnianhimoisempaa maailmanlaajuista biodiversiteettipolitiikkaa, jossa Eurooppa vaatii vastuullista johtajuutta.

Päätavoite 4: Suunnataan rahoitusta kestävämpien maankäyttötapojen tukemiseen, ja päätavoite 5: Tuetaan metsiin ja hyödykkeiden toimitusketjuihin liittyvien tietojen saatavuutta, laatua ja käyttömahdollisuuksia. Tuetaan tutkimusta ja innovointia.

29.

korostaa, että komission käyttöön ottamista toimenpiteistä metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi EU:ssa ja koko maailmassa on tiedotettava laajasti unionin kansalaisille, jotta voidaan lisätä näiden toimien saamaa tukea ja niiden tuloksekkuutta.

30.

kehottaa komissiota perustamaan eurooppalaisen tietokannan, johon kerätään tietoa meneillään olevista ja päättyneistä EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisistä hankkeista sekä EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisistä hankkeista, jotta voidaan arvioida niiden vaikutusta maailman metsiin. Komitea korostaa paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista tällaisten hankkeiden toteuttamiseen.

31.

kehottaa EU:ta laatimaan teollistumista, digitalisaatiota ja hiilestä irtautumista koskevan strategian, jolla edistetään puupohjaisia korvaavia ekomateriaaleja, joiden alkuperästä ja hiilijalanjäljestä ilmoitetaan kuluttajille, ja jolla kannustetaan ”metsäkadon pysäyttämisen” sertifiointiin ja lisätään sen käyttöä esimerkiksi rakennusalalla, tekstiilialalla, kemianteollisuudessa ja pakkausteollisuudessa.

32.

kehottaa EU:ta kehittämään edelleen Euroopan maanseurantaohjelma Copernicuksen kaltaisia tutkimus- ja seurantaohjelmia ja muita seurantaohjelmia hyödykkeiden toimitusketjun valvomiseksi, jotta voidaan tehdä havaintoja ja antaa ennakkovaroituksia valmisteista, joiden tuotantovaihe on aiheuttanut metsäkatoa tai ympäristön tilan heikkenemistä.

33.

kehottaa komissiota harkitsemaan Euroopan metsäviraston perustamista, kun otetaan huomioon maailman metsien suojelun ja ennallistamisen merkitys.

Bryssel 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) https:/ /www.cbd.int/forest/definitions.shtml

(2) https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378018314365#fig0005

(3) Ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite ymmärretään yleisesti keinona, jonka avulla yritykset voivat tunnistaa, torjua, hillitä ja ottaa huomioon toimintaansa tai liikesuhteisiinsa liittyviä kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin. https://corporatejustice.org/priorities/13-human-rights-due-diligence

(4) Esim. Forest Stewardship Council (FSC®), PEFCTM (Programme for the Endorsement of Forest Certification TM).

(5) C40 Cities -verkoston Good Food Cities -julkilausumassa kaupungit sitoutuvat mukauttamaan elintarvikkeiden hankintapolitiikat ”planetaarisen ruokavalion” (Planetary Health Diet) mukaisiksi niin, että elintarvikkeet olisivat mieluiten peräisin luonnonmukaisesta maataloudesta, ja tukemaan terveellistä kasvipohjaista ruuankulutusta kaupungeissa ja siirtymistä pois kestävyysajattelun vastaisista, epäterveellisistä ruokavalioista https://www.c40.org/press_releases/good-food-cities

(6) https:/ /www.cbd.int/forest/definitions.shtml

(7) Brasilian kansallinen avaruustutkimuslaitos INPE, 2019.