Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Alueiden ja kuntien panos uuteen EU:n pk-yrityspolitiikan kehykseen”

(2020/C 39/08)

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Johdanto

1.

toteaa, että kasvu on eräissä EU:n jäsenvaltioissa heikkenemässä. Ongelma näkyy selkeimmin aluetasolla ja ilmenee siten, että työn tuottavuuden ja tuotannon tehokkuuden kasvu hidastuu, kaupan kasvu heikentyy, liikenne-, energia- ja digitaali-infrastruktuuriin tehtävien julkisten ja yksityisten investointien määrä on jatkuvasti vähäinen ja suurehkoa taloudellista sekä sosiaalista eriarvoisuutta esiintyy edelleen, mikä yhdessä sellaisten maailmanlaajuisten trendien kanssa kuin uusi teollinen vallankumous, väestönkehitys ja työn muuttuva luonne edellyttää innovatiivisia poliittisia ratkaisuja.

2.

toteaa, että eurooppalaisten kansantalouksien kilpailukyky perustuu pk-yritysten yrittäjähenkeen ja innovointimahdollisuuksiin, ja suhtautuu siksi myönteisesti Euroopan komission ja neuvoston kehotuksiin kehittää EU:n kattavaa talousstrategiaa ottaen siinä huomioon tämän sektorin erityinen rooli.

3.

korostaa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen vaikutusta pk-yritysten kehityksessä kymmenen vuotta sen käynnistämisen jälkeen, mutta kiinnittää samalla huomiota tarpeeseen soveltaa pk-yritysten tukemisessa horisontaalista lähestymistapaa ja seurata aloitteen täytäntöönpanon vaikutuksia paremmin.

4.

toteaa tarpeen luoda pk-yritysten tukemiselle omistettuja pilareita Euroopan komission ohjelmissa ottaen huomioon pk-yrityssektorin heterogeenisyys. Tarvitaan myös joustavampaa, tehokkuuteen perustuvaa toimintamallia ja yritysten jatkokehitysmahdollisuuksien varmistamista. Komitea odottaa Euroopan komissiolta sen kaltaisia toimia, joita suositetaan AK:n tutkimuksessa EU policy framework on SMEs: state of play and challenges (1). Uudet välineet pitää suunnata ensi sijassa niiden pienyritysten hyväksi, jotka toteuttavat riskialttiita hankkeita.

5.

korostaa jäsenvaltioiden ja alueiden roolia ja vastuuta luoda välineet EU:n pk-yrityspolitiikan toteuttamiseen ja soveltaa niitä. Tässä yhteydessä pitäisi erityisesti tukea sekä pk-yritysten henkilöstön että itse pk-yritysten valmiuksien kehittämistä myös digitalisaation alalla, sillä digitalisaatio edistää näiden yritysten kehitystä pitkällä aikavälillä.

6.

korostaa, että on erittäin tarpeellista kiinnittää huomiota pk-yritysten kehityksen edistämiseen myös suurkaupunkialueiden ulkopuolella ja ennen kaikkea EU:n jäsenvaltioiden toimenpideohjelmissa.

7.

panee merkille start-up-yritysten merkityksen pk-yritysten joukossa (2), sillä ne vastaavat useiden radikaalien innovaatioiden käyttöönotosta. Komitea korostaa kuitenkin myös tarvetta tukea jo olemassa olevien yritysten laajentumiskehitystä ja asteittaista innovointia paikallisille markkinoille pääsystä maailmanlaajuisille markkinoille astumiseen saakka. EU-politiikassa tulisi soveltaa laajempaa lähestymistapaa yritysten tukemista koskevissa kysymyksissä.

8.

katsoo, että EU:n politiikan avulla olisi tuettava pk-yritysten liittämistä kansainvälisiin arvoketjuihin kaikkialla unionissa. Komitea toteaa, että tiettyjen pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen ja ulottuminen EU-alueen ulkopuolelle voi johtaa hyvien käytäntöjen leviämiseen, mistä on hyötyä eurooppalaisille pk-yrityksille, sillä se on omiaan parantamaan niiden tuottavuutta ensisijaisesti osaamisen ja taitotiedon siirron kautta.

9.

panee merkille kansallisten pk-yritysedustajien verkoston (SME Envoys Network) merkityksen. Verkostolla pitäisi olla tärkeä rooli eurooppalaisten yrittäjien ongelmien tunnistamisessa ja mahdollisuuksien määrittämisessä.

10.

korostaa tarvetta edistää ja ottaa käyttöön aikaa säästäviä hallinnollisia menettelyjä ja karsia rasitteiden määrää kaikilla eurooppalaisen ja kansallisen hallinnon tasoilla. Tällä on huomattava vaikutus pk-yritysten toimintaan, myös niiden toiminnan rahoitusnäkökohtiin.

11.

kiinnittää huomiota tarpeeseen tukea pk-yritysten uusien rahoituslähteiden kehitysprosessia ja tehdä perinteisten rahoitusmenetelmien käytöstä nykyistä helpompaa mahdollisimman laajalle joukolle EU:n eri alueilla toimivia pk-yrityksiä.

12.

kannattaa kehotusta tarkistaa EU:ssa tällä hetkellä sovellettavaa pk-yrityksen määritelmää ja ottaa siinä huomioon, että markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset (ns. midcaps, joissa on enintään 500 työntekijää) ovat rakenteellisesti hyvinkin verrattavissa pk-yrityksiin (< 250 työntekijää ja vuotuinen liikevaihto ≤ 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma ≤ 43 miljoonaa euroa) mutta niihin ei sovelleta minkäänlaista etuuskohtelua suuryrityksiin nähden.

13.

korostaa ajatusta keskitetystä palvelupisteestä pk-yritysten tukemiseen liittyviä asioita varten ja painottaa, että pk-yrityksiä tukevia EU-tason verkostoja tulee vahvistaa tässä tarkoituksessa. Komitea ehdottaa olemassa olevan Yritys-Eurooppa-verkoston (Enterprise Europe Network) hyödyntämistä. Kokoamalla pk-yritysten eri tukimuodot yhteen verkostoon ja yhteistyöllä pk-yritysedustajien verkoston kanssa voitaneen saavuttaa pk-yritysten ja Euroopan komission odottama synergiavaikutus.

Pk-yritysten kasvuun kohdistuvat uhat ja haasteet

14.

toteaa, että pk-yritykset kohtaavat Euroopan unionissa haasteita, jotka johtuvat muun muassa kasvavasta maailmanlaajuisesta kilpailusta, uusien liiketoimintamallien syntymisestä, digitalisaatiosta ja uusien teknologioiden käyttöönotosta sekä teollisuudessa että palvelualalla, kiertotalouden ja yhteistyötalouden kehityksestä sekä kestävän kehityksen varmistamisesta.

15.

korostaa, että on tärkeää tukea erikoistuneiden pienten ja keskisuurten yritysten ryhmittymien (klusterien) yhteistyötä. Komitea kannustaa kehittämään jatkuvasti tällä alalla jo käytössä olevia EU:n välineitä, joista mainittakoon EU:n klusteriportaali, Euroopan klusterienseurantakeskus ja European Cluster Excellence Initiative -aloite.

16.

toteaa yrittäjien yhteiskuntavastuun ja ympäristöä koskeva vastuun merkityksen kasvavan.

17.

panee merkille pk-yritysten ja suurempien yritysten väliset kasvun vauhdin ja intensiteetin erot, jotka johtavat heikommin kehittyneiden alueiden piirteiden vuoksi EU:n alueiden taloudelliseen eriytymiseen.

18.

korostaa, että hallinnollisten menettelyjen lisääntyminen ja monimutkaisuus rajoittaa pk-yritysten ja etenkin mikroyritysten kasvumahdollisuuksia, sillä niillä ei ole näiden esteiden voittamisen mahdollistavia asianmukaisia taustatoimintoja eikä rahoituspohjaa. Komitea kehottaa siksi vähentämään EU:ssa sijaitsevien yritysten erityisesti rajatylittävän toiminnan yhteydessä kohtaamaa hallinnollista monimutkaisuutta.

19.

toteaa, että innovatiivisten ratkaisujen kasvava määrä markkinoilla ja se, että pk-yrityksillä on rahoitussyistä vain rajalliset mahdollisuudet käyttää niitä, johtaa tarpeeseen kehittää uudenlainen lähestymistapa, jossa rohkaistaan luomaan ja jatkokehittämään niin sanottuja avoimia innovaatioita.

20.

on tyytyväinen siihen, että EAKR pysyy uudella ohjelmakaudella 2021–2027 pk-yrityksiä tukevien paikallisten ja alueellisten toimintapolitiikkojen tärkeimpänä rahoituslähteenä erityisesti siltä osin kuin on kyse rahoituksen saannista, tuesta tutkimus-, kehittämis- ja innovointityöhön, osaamisen kehittämisestä sekä markkinoille pääsystä ja kansainvälistymisestä. Komitea korostaa samaan aikaan, että Horisontti- ja COSME-ohjelmien merkitys pk-yrityksille kasvaa. Se toistaa vastustavansa kuitenkin ehdotusta kansallisen tason painottamisesta EAKR:n temaattisen keskittämisen yhteydessä, koska tällainen keskitetty varojen jakamismenetelmä olisi vastoin paikkakohtaista lähestymistapaa ja monitasoisen hallinnon periaatetta, jotka ovat keskeisiä pyrittäessä tukemaan pk-yrityksiä tehokkaasti ja tuloksekkaasti.

21.

kiinnittää huomiota eroihin EU:n eri politiikkojen (esimerkiksi julkiset hankinnat, maksukyvyttömyyslainsäädäntö ja ympäristönsuojelu) välillä sekä eroihin klustereiden tukemisessa ja kilpailusäännöissä. Kaikki tämä vaikuttaa voimakkaasti pk-yrityksiin ja niiden jatkokehitykseen.

22.

toteaa, että sisämarkkinat kuuluvat EU:n saavutuksiin mutta niiden loppuunsaattamiseksi tarvitaan vielä lisätoimia. Esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta hankaloittavat esteet on poistettava, sillä ne ovat yksi tekijä, joiden vuoksi pk-yritysten on vaikea laajentaa liiketoimintaansa ja hyötyä kansainvälistymisestä.

23.

kiinnittää huomiota digitalisaatiosta johtuvaan talouden muutokseen, jonka vuoksi pk-yritysten on lisättävä investointejaan teknologioiden ja taitotiedon ostoon ja kehittämiseen.

24.

kehottaa Euroopan komissiota kehittämään nykyisten menestyneiden aloitteiden, kuten Digital Cities Challenge -aloitteen, jatkoksi välineitä, joilla tuetaan pk-yritysten digitalisaatiokehitystä EU:n alueilla.

25.

uskoo, että digitalisaatio mahdollistaa pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden siirtämisen laajemmille yleiseurooppalaisille ja Euroopan ulkopuolisille markkinoille, mikä kehittäisi rajatylittävää kauppaa.

26.

korostaa, että Euroopan unionin haasteena on taata tuottavuuden ja kilpailukyvyn (mukaan lukien kustannuskilpailukyky) kasvu teollisuuden arvoketjuissa pitäen samalla kiinni kunnianhimoisista ympäristönsuojelutavoitteista.

Pk-yritysten odotukset tulevan kasvuun ja kehitykseen tähtäävän politiikan suhteen

27.

korostaa alueellisten yritysekosysteemien yhdentymiseen tehtävien EU-tason investointien mahdollisia hyötyjä pk-yrityksille ja yrittäjille ja kehottaa samalla Euroopan komissiota kehittämään edelleen Euroopan yrittäjyysalueen (EYA) kanssa parhaillaan toteutettavaa hanketta, jossa luodaan yhteyksiä Euroopan ”piilaaksojen” välille.

28.

kiinnittää huomiota siihen, että monilla pk-yrityksillä on vaikeuksia saada ja pitää palveluksessaan ammattitaitoisia työntekijöitä. Pk-yritykset joutuvat käymään kovaa kilpailua lahjakkaista työntekijöistä suuryritysten kanssa, sillä suurilla yrityksillä on käytössään enemmän resursseja ja ne pystyvät tarjoamaan korkeampia palkkoja. Näin on siitäkin huolimatta, että pk-yritykset, joita on 99 % kaikista EU:n yrityksistä, ovat Euroopan talouden selkäranka.

29.

toteaa, että pk-yritysten edustajien, pk-yrityksiä tukevat toimijat ja yhteenliittymät mukaan luettuina, pitäisi voida osallistua aktiivisemmin tätä yritysryhmää suoraan koskevien unionin politiikkojen täytäntöönpanon suunnitteluun ja koordinointiin.

30.

odottaa aluetason edustajien olevan mukana unionin pk-yrityspolitiikan hallinnoinnissa ja tekevän tiivistä yhteistyötä pk-yritysedustajien kanssa.

31.

toteaa, että EU:n teollisuuspolitiikan tavoitteena pitäisi olla laajasti ymmärretty innovointi, kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia sekä Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI), digitalisaatio ja pk-yritykset.

32.

tukee Euroopan komission aietta yksinkertaistaa rahoituksen hankkimiseen ja raportointiin liittyviä hallinnollisia menettelyjä, jotka ovat erityisen vaivalloisia pienille yrityksille ja mikroyrityksille, joilla on rajalliset henkilöstöresurssit. Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen (kiinteämääräinen rahoitus, kertakorvaus ja yksikkökustannukset) kaltaiset ehdotukset helpottavat hankkeiden budjetointia ja tilinpitoa, mikä kasvattanee tukea saavien pk-yritysten osuutta.

33.

kannattaa lähestymistapaa, joka on ensisijaisesti paikallinen ja alueellinen ja vasta niiden jälkeen kansallinen ja kansainvälinen. Ideoiden testaaminen pienemmässä mittakaavassa ja asteittaisen innovoinnin tukeminen mahdollistavat uusien teknologisten ratkaisujen nopeamman kehittämisen ja niiden käyttöönoton pk-yrityksille mahdollisissa rahoituspuitteissa.

34.

toteaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoja varten ehdotettavien yhteisten sääntöjen on oltava joustavia, jotta alueet, missä se on tarpeen, voivat kohdentaa toimenpideohjelmat pk- ja mikroyrityksiin.

35.

kannustaa luomaan pk-yritysten valmiuksien kehittämistä tukevia ohjelmia, jotka liittyvät esimerkiksi uusinta kehitystä edustavien rahoitusvälineiden käyttämiseen, tietojen vaihdon ja yhteistyön merkityksen tiedostamiseen sekä mahdollisuuteen ja tarpeeseen kehittää pitkän aikavälin kasvustrategioita ja -suunnitelmia.

36.

kiinnittää huomiota niiden klusterien ja etenkin älykkään erikoistumisen alustojen yhdentymisen kasvavaan merkitykseen, joissa paikallisviranomaisilla on keskeinen rooli luotaessa integroituja arvoketjuja Euroopan tasolla ja tuettaessa näin pk-yrityksiä kansainvälisessä kasvussa.

37.

odottaa, että Yritys-Eurooppa-verkoston toimipisteiden, jotka voisivat tulevaisuudessa ottaa uusia tehtäviä, vahva alueellinen ja paikallinen ulottuvuus säilyy.

38.

kiinnittää huomiota tarpeeseen laajentaa Yritys-Eurooppa-verkoston tarjoamia palveluita koskemaan esimerkiksi pk-yritysten toiminnan laajentamista, tiedotusta kansallisista ja eurooppalaisista säädöksistä, rahoitusmahdollisuuksia EU:n eri jäsenvaltioissa ja kumppanuuksien rakentamista alan muiden toimijoiden ja tuotantoprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa.

39.

toteaa tarpeen lujittaa pk-yritysten alueellisia edustustoja, jotka voisivat säännöllisesti, esimerkiksi REFIT-tyyppisen foorumin kautta, liittyä keskusteluun ehdotetuista lainsäädäntömuutoksista ja osallistua muutosten pk-yritysten alaan kohdistuvien vaikutusten seuranta-, valvonta- ja arviointiprosessiin.

40.

korostaa pk-yritysten rahoituslähteiden monipuolistamisen merkitystä. Yhtenä painopistealueena pitäisi olla tiettyjä aloja ja yritysmuotoja koskevien rahoituksen aukkojen poistaminen.

41.

panee tyytyväisenä merkille, että pääomamarkkinaunionin osalta on päästy sopimukseen pk-yritysten julkisille markkinoille pääsyn helpottamisesta ja sellaisten toimien käyttöönotosta, jotka yksinkertaistavat ja vähentävät kustannuksia ja sääntelyrasitteita.

42.

on tyytyväinen siihen, että eräät jäsenvaltiot ovat käynnistäneet aloitteita, joiden tarkoituksena on lisätä pk-yritysten osuutta julkisissa hankintamenettelyissä.

43.

kiinnittää huomiota kysymykseen pk-yritysten pääsystä julkisten hankintojen markkinoille ja antaa arvoa tämän yritysryhmän huomioimiselle julkisia hankintoja koskevan direktiivin uudelleentarkastelussa sekä kannustaa jatkamaan pk-yritysten tukemiseen liittyviä toimia.

44.

korostaa, että maksuviivästykset, pk-yritysten tiedonpuute julkisten hankintasopimusten keskeisistä näkökohdista ja oikeustoimien mahdolliset korkeat kustannukset ovat yhä edelleen keskeisiä esteitä, jotka jarruttavat tämän yritysryhmän vahvistumista ja toiminnan laajentamismahdollisuuksien hyödyntämistä.

Loppupäätelmät

45.

toteaa, että pk-yritykset pystyvät suuren rakenteellisen joustavuutensa ja tuotantomallinsa ansiosta vastaamaan nopeasti dynaamisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Esteenä on kuitenkin tällaisen mukautumisen edellyttämä rahoitus. Uudet rahoitustukea koskevat ehdotukset tuleekin mukauttaa pk-yritysten tarpeisiin.

46.

korostaa, että pk-yritykset ovat sekä työmarkkinoihin että kuluttajiin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi tärkeä sidosryhmä, joka on yhteisvastuussa kiertotalouden käyttöönotosta, minkä tulisi heijastua verohelpotuksina tai mahdollisuutena saada EU:n rahoitusta.

47.

toteaa, että Euroopan komission pitäisi hyödyntää Small Business Act -aloitteesta ja Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelmasta kertynyttä kokemusta. Tavoitteena on parantaa ja yksinkertaistaa, ei tehdä pitkälle meneviä muutoksia tai irrottautua aiemmista saavutuksista etsimällä täysin uusia ratkaisuja.

48.

toteaa, että alueiden välisen ja rajatylittävän yhteistyön tiivistämiseen liittyvien aloitteiden määrä on edelleen riittämätön.

49.

toistaa kehotuksen uudesta horisontaalisesta strategiasta, jossa pitäisi antaa erityistä painoarvoa niin radikaaleille kuin myös asteittaisille innovaatioille ja tukea keskeisiä mahdollistavia teknologioita ja Euroopan yhteistä etua, mukaan lukien digitalisaatiota ja pk-yrityksiä, koskevia tärkeitä hankkeita.

50.

suosittaa, että Euroopan komissio pyrkii löytämään ratkaisuja, jotka helpottaisivat pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Koska aiemmat muutokset eivät ole riittäviä, hankintojen yhteydessä olisi esimerkiksi ryhdyttävä palkitsemaan paikallisesta ja alueellisesta alkuperästä.

51.

toteaa, että huolimatta Euroopan komission myönteisinä pidettävistä mittavista ja monitahoisista toimista pk-yritysten tukeminen ei toimi tehokkaasti koko EU:n mitassa, koska useat jäsenvaltiot ovat taipuvaisia antamaan monimutkaisia kansallisia sääntöjä.

52.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla pitäisi olla tärkeä rooli sellaisen toimintaympäristön kehittämisessä, joka edistää liiketoimintaa, ja tarvittavat välineet toimien mukauttamiseksi pk-yritysten muuttuviin tarpeisiin. Komitea katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset olisi otettava tiiviimmin mukaan EU:n tulevan teollisuuspolitiikan, myös pk-yritysten tukitoimien, muotoiluun.

53.

yhtyy Euroopan parlamentin kantaan, jonka mukaan unionin sisämarkkinaohjelman yleisiä määrärahoja vuosiksi 2021–2027 tulee kasvattaa pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, niiden laajentumiseksi EU:n ulkopuolisille markkinoille sekä innovaatioiden hyödyntämiseksi niissä.

54.

on vakuuttunut siitä, että suunniteltu kaikkien pk-yrityksille uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä tarjolla olevien rahoitusvälineiden integrointi InvestEU-ohjelmaan johtaa odotettuun menettelyjen yksinkertaistumiseen.

55.

kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi, jotta markkinoiden koko potentiaali saadaan käyttöön.

56.

kehottaa Euroopan komissiota ja Euroopan parlamenttia kehittämään välineitä ja mekanismeja, joilla voidaan taata eurooppalaisille pk-yrityksille yhtäläiset kilpailuolosuhteet sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti, myös Euroopalle strategisesti tärkeän teknologian osalta.

---

(1)  https://cor.europa.eu/en/engage/studies/Documents/EU-SMEs/EU-policy-SMEs.pdf

(2)  Alueiden komitea, ”Vauhtia start-up- ja scale-up-yrityksille Euroopassa: alueellinen ja paikallinen näkökulma”, ECON-VI/021, esittelijä: Tadeusz Truskolaski, COR-2017-00032-00-01, heinäkuu 2017.