29.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 404/6


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kohti tehokkaampaa ja demokraattisempaa päätöksentekoa EU:n veropolitiikan alalla”

(2019/C 404/02)

Esittelijä

:

Christophe ROUILLON (FR, PES), Coulainesin kunnanjohtaja

Viiteasiakirja

:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle – Kohti tehokkaampaa ja demokraattisempaa päätöksentekoa EU:n veropolitiikan alalla, annettu 15. tammikuuta 2019

COM(2019) 8 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että globalisaatio, digitalisaatio ja palvelutalouden kehitys vaikuttavat verotukseen erittäin voimakkaasti.

2.

muistuttaa kehottaneensa jo aiemmin komissiota turvautumaan siirtymälausekkeeseen määräenemmistöpäätösten soveltamiseksi eritoten verotuksen alalla (1). Komitea suhtautuukin myönteisesti Euroopan parlamentin 26. maaliskuuta 2019 antamaan päätöslauselmaan talousrikoksista, veropetoksista ja veronkierrosta (TAX3-erityisvaliokunnan mietintö), jossa komissiota kehotetaan käyttämään tarvittaessa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 116 artiklassa esitettyä menettelyä.

3.

korostaa, että sisämarkkinat kuuluvat SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan ja että SEUT-sopimuksen 113 artiklassa määrätään mekanismeista, joiden avulla jäsenvaltioiden välillä voidaan yhdenmukaistaa veropolitiikkaa käsittelevää lainsäädäntöä sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi ja kilpailun vääristymien välttämiseksi. Komitea katsoo, että tällä perusteella ehdotuksen määräenemmistöpäätöksen käyttöön ottamiseksi, jolla komission sitoumuksen mukaisesti ei puututtaisi jäsenvaltioiden valtuuksiin asettaa välittömän henkilö- ja yhtiöverotuksen verokantoja, olisi kuljettava käsi kädessä Euroopan parlamentin sekä kansallisten ja alueellisten parlamenttien entistä tiiviimmän osallistumisen kanssa, kun otetaan huomioon, että on alueita, joilla on lainsäädäntävaltaa veropolitiikan alalla.

4.

toteaa, että komission ehdotuksen tarkoituksena ei ole antaa Euroopan unionille uusia toimivaltuuksia. Komissio ei myöskään ehdota puuttumista jäsenvaltioiden valtuuksiin määrittää välittömän henkilö- ja yhtiöverotuksen verokannat.

5.

muistuttaa, että tiiviimpää yhteistyötä (SEUT-sopimuksen 326–334 artikla) voidaan soveltaa veroasioihin ja että sen ansiosta vähintään yhdeksän jäsenvaltiota voi keskenään sopia yhteisestä lainsäädännöstä, kuten finanssitransaktioveroa koskevan hankkeen tapauksessa on tehty. Tiiviimmän yhteistyön olisi kuitenkin oltava vasta viimeinen vaihtoehto sen jälkeen, kun toimielinten tavanomaisen toiminnan tarjoamat mahdollisuudet on käytetty loppuun, sillä tiiviimpi yhteistyö voi johtaa sisämarkkinoiden pirstaloitumiseen ja se perustuu pääosin hallitustenväliseen toimintaan.

6.

on tyytyväinen siihen, että komissio on esittänyt kuluvan toimikauden aikana 26 lainsäädäntöehdotusta talousrikollisuuden ja aggressiivisen verosuunnittelun (2) torjunnan tehostamiseksi sekä veronkannon ja verotuksen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi tehokkaammin. Komitea panee merkille, että neuvosto on edistynyt hieman yhteisöverotusta koskevissa laajoissa uudistusaloitteissa, joita ei kuitenkaan kaikkia ole vielä saatu valmiiksi.

7.

toteaa myös, että muutkin aloitteet veronkiertoon ja veronvälttelyyn liittyvien aloitteiden lisäksi, esimerkiksi jo vuonna 2011 esitetty ehdotus finanssitransaktioverosta ja ehdotus digitaalisten palvelujen verottamisesta, joita AK on kannattanut, ovat juuttuneet neuvostoon jäsenvaltioiden vähemmistön vuoksi.

Verotus ja demokratia Euroopassa

8.

muistuttaa kiinteästä yhteydestä verotuksen ja demokratian välillä: liberaalien demokratioiden historia on tiiviisti kytköksissä siihen, että veronmaksajat ovat suostuneet verovarojen ja menojen demokraattiseen valvontaan, kuten osoittaa sanonta ”No taxation without representation” (ei verotusta ilman edustusta).

9.

korostaa, että hiljattain tehdyssä Eurobarometri-tutkimuksessa (3) kolme neljäsosaa vastaajista mainitsi verotukseen liittyvien väärinkäytösten torjunnan yhdeksi EU:n toiminnan painopisteeksi. Komitea katsookin, että komission valitsema ajankohta ehdotuksen julkaisemiselle on otollinen demokraattisen keskustelun alustamiseksi ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Komitea katsoo myös, että Euroopan unioni pystyisi paremmin pysäyttämään EU-vastaisen populismin, jos eurooppalaista veropolitiikkaa hallinnoitaisiin avoimemmin ja demokraattisemmin (”Take back control”).

10.

toteaa, että monikansallisten yritysten harjoittama veronkierto on edelleen ongelma EU:ssa, ja katsoo, että olisi tehostettava yksittäisiä tutkimuksia, sillä yhden yrityksen väärinkäytökset eivät määrittele kaikkien muiden toimintatapaa.

Veroasioissa vaadittavan yksimielisyyden hinta

11.

korostaa, että samassa taloudellisessa kehyksessä on löydettävä tasapaino yhtäältä jäsenvaltioiden välisen ja toisinaan niiden sisäisen verokilpailun sääntelyn ja toisaalta sen välillä, että on vältettävä, että jonkin jäsenvaltion kansallinen verotuksellinen itsemääräämisoikeus loukkaa toisen jäsenvaltion verotuksellista itsemääräämisoikeutta esimerkiksi siitä syystä, ettei asianomaisten verokantojen välistä asianmukaista maksimaalista eroa ole määritelty tai että esiintyy aggressiivisia verojärjestelyjä. Yhden jäsenvaltion veropäätökset voivat nimittäin vaikuttaa merkittävällä tavalla toisten valtioiden tuloihin ja mahdollisuuksiin tehdä omia poliittisia valintoja. Kansallinen verotuksellinen itsemääräämisoikeus on lisäksi sitä rajoittuneempi, mitä liikkuvampi veropohja on. Komitea katsookin, että olisi suotavaa ottaa käyttöön Euroopan tasolla jaetun verotuksellisen suvereniteetin käsite.

12.

katsoo että samaa tahtia Euroopan yhdentymisen ja talouden perinpohjaisen ja nopean muuttumisen kanssa on syntynyt yhdentymiseen liittyvä epätasapainotilanne: pääoma ja palvelut liikkuvat vapaasti EU:ssa, mutta jäsenvaltiot päättävät verosäännöistään itsenäisesti. Tilanteessa, jossa sisämarkkinoiden kehitys rajoittui lähinnä vain tavarakauppaan, verotuksen rajatylittävät vaikutukset olivat nimittäin huomattavasti rajallisemmat kuin nykyisin, kun yritystoiminta tukeutuu laajasti aineettomiin hyödykkeisiin, dataan ja automatisaatioon, joiden lisäarvoa on vaikea määritellä.

13.

toteaa, että yhteiset toimet Euroopan tasolla ja kansallisesti ovat välttämättömiä unionin ja jäsenvaltioiden budjettien suojaamiseksi veropetosten ja maksamatta jäävien verojen aiheuttamilta tulonmenetyksiltä. Komitea katsoo, että kokonaisuudessaan ja tehokkaasti kerätyt verotulot ovat välttämätön edellytys sille, että valtiot ja alueelliset yhteisöt sekä välillisesti Euroopan unioni pystyvät tarjoamaan muun muassa laadukkaita ja kustannustehokkaita julkisia palveluja eli erityisesti kohtuuhintaisia koulutus-, terveys- ja asumispalveluja, huolehtimaan turvallisuudesta ja rikollisuuden torjunnasta sekä rahoittamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa, sukupuolten tasa-arvotyötä, julkista liikennettä ja perusinfrastruktuuria, joiden ansiosta voidaan edistyä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä voisi johtaa Euroopan kansalaisten ja yritysten kokonaisverotaakan mahdolliseen alenemiseen.

14.

katsoo, että yksimielisyys veroasioissa on haitannut myös muita Euroopan unionin pyrkimyksiä, erityisesti vuoteen 2030 ulottuvia ilmasto- ja energiapuitteita ja niihin liittyvän energiaverodirektiivin tarkistusta, jossa tarkoituksena oli sisällyttää hiilidioksidipäästöt polttoaineen verokantaan, kiertotaloutta ja omien varojen järjestelmän uudistusta.

15.

huomauttaa, että hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan yritysten erilaiset veronvälttelystrategiat ovat aiheuttaneet EU:ssa arviolta 50–70 miljardin euron tulonmenetykset, jos otetaan huomioon vain voitonsiirtoihin perustuvat tulonmenetykset, joiden osuus on ainakin 17 prosenttia vuonna 2013 kannetusta yritysten tuloverosta, ja 160–190 miljardin euron tulonmenetykset, jos huomioon otetaan myös monikansallisten suuryritysten räätälöidyistä verojärjestelyistä aiheutuvat menetykset.

16.

muistuttaa, että myös paikallis- ja alueyhteisöt kärsivät veronvälttelystä, sillä paikallis- ja aluevero kannetaan kansallisen veropohjan perusteella ja paikallis- ja alueyhteisöt saavat useimmissa jäsenvaltioissa osan kansallisen yhtiöveron tuloista.

17.

korostaa, että EU:n alv-lainsäädäntö on peräisin vuodelta 1993, vaikka sen piti olla vain välivaihe. Yksimielisyysvaatimus on tehnyt mahdottomaksi kaikki merkittävät uudistukset, vaikka teknologia on sen jälkeen kehittynyt ja markkinat muuttuneet. Monissa tapauksissa jäsenvaltiot soveltavat edelleen erilaisia sääntöjä kansallisiin ja rajatylittäviin liiketoimiin. AK korostaa, että tämä on merkittävä este sisämarkkinoiden toteutumiselle ja aiheuttaa kalliita menettelyjä niille yhä monilukuisemmille eurooppalaisille yrityksille, jotka harjoittavat rajatylittävää toimintaa. Alv-sääntöjen yksinkertaistaminen ja uudenaikaistaminen EU:ssa vähentäisi rajatylittävien yritysten hallinnollista rasitusta ja tuottaisi yrityksille vuosittain 15 miljardin euron yhteenlasketut säästöt. Nykyinen tilanne rankaisee erityisesti pk-yrityksiä, joilla ei ole tarvittavia taloudellisia ja henkilöstöresursseja verotussääntöjen oikeudellisten kiemuroiden hallitsemiseen.

18.

katsoo, että yksimielisyysvaatimuksen poistaminen veroasioissa mahdollistaisi sen, että Euroopan unioni ei puolustaisi vain pienintä yhteistä eurooppalaista nimittäjää vaan voisi olla kunnianhimoisempi kansainvälisessä verotusasioita käsittelevässä työskentelyssä, erityisesti OECD:n työssä digitaaliveron ja voitonsiirtojen alalla (BEPS).

Etenemissuunnitelma

19.

kannattaa komission ehdottamaa vaiheittaista lähestymistapaa ja katsoo, että tätä etenemistapaa olisi tuettava EU-ohjausjakson puitteissa ja että sen avulla olisi voitava puuttua erityisesti aggressiivisiin verosuunnittelujärjestelmiin.

20.

toivoo, että ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön määräenemmistöpäätökset aloitteissa, jotka eivät vaikuta suoraan jäsenvaltioiden verotusoikeuteen, veropohjiin tai verokantoihin mutta ovat välttämättömiä jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon parantamiseksi veropetosten ja veronkierron torjumiseksi. AK toivoo myös, että ensimmäiseen vaiheeseen sisällytetään lisäksi aloitteet, joiden ansiosta EU:n yritysten olisi helpompi noudattaa verovelvoitteita.

21.

pohtii, miksi komissio ehdottaa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 2 kohdan mukaisen erityisen siirtymälausekkeen käyttämistä ympäristöalalla vasta toisessa vaiheessa, vaikka verotus on keskeinen osa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista Euroopan unionissa. Komitea ehdottaakin, että Euroopan komissio esittäisi siirtymälausekkeen käyttöä ympäristöverotuksessa jo ensimmäisessä vaiheessa. Olisi kiireellisesti omaksuttava koordinoitu eurooppalainen lähestymistapa verotukseen ilmailualalla, johon ei tällä hetkellä sovelleta mitään eurooppalaista verojärjestelyä. Se voisi koskea esimerkiksi lentolipuista perittävää arvonlisäveroa tai kerosiiniveroa.

Bryssel 26. kesäkuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ


(1)  Ks. Euroopan komission vuoden 2019 työohjelmasta 6. helmikuuta 2019 annetun päätöslauselman (RESOL-VI/33) kohta 6.

(2)  Euroopan komission määritelmän mukaan aggressiivisessa verosuunnittelussa pyritään verovelvollisuuden pienentämiseen hyödyntämällä verojärjestelmän muotoseikkoja tai kahden tai useamman verojärjestelmän eroja.

https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/taxation_papers_71_atp_.pdf

(3)  http://www.europarl.europa.eu/news/en/headlines/economy/20160707STO36204/tax-fraud-75-of-europeans-want-eu-to-do-more-to-fight-it