P8_TA(2019)0130

INF-sopimuksen tulevaisuus ja vaikutus Euroopan unioniin

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. helmikuuta 2019 INF-sopimuksen tulevaisuudesta ja vaikutuksesta Euroopan unioniin (2019/2574(RSP))

(2020/C 449/21)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon Amerikan yhdysvaltojen ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välisen sopimuksen maiden keskipitkän ja lyhyen kantaman ydinaseiden tuhoamisesta (1) (INF-sopimus), jonka Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov allekirjoittivat Washingtonissa 8. joulukuuta 1987,

—	ottaa huomioon Yhdysvaltojen ulkoministeriön vuonna 2018 laatiman raportin asevalvontaa, asesulkua ja aseriisuntaa koskeviin sopimuksiin osallistumisesta ja niiden noudattamisesta,

—	ottaa huomioon Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin 21. lokakuuta 2018 antaman lausunnon, jossa tämä varoitti, että Yhdysvallat vetäytyy INF-sopimuksesta,

—	ottaa huomioon Yhdysvaltojen ulkoministerin 2. helmikuuta 2019 antaman lausunnon Yhdysvaltojen aikeesta vetäytyä INF-sopimuksesta (2),

—	ottaa huomioon Venäjän presidentin Vladimir Putinin 2. helmikuuta 2019 antaman lausunnon, jossa tämä totesi myös Venäjän keskeyttävän osallistumisensa sopimukseen,

—	ottaa huomioon Naton ulkoministerien 4. joulukuuta 2018 antaman lausunnon INF-sopimuksesta (3),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa”,

—	ottaa huomioon Yhdysvaltojen ja Naton vuonna 2019 ja viimeksi Pohjois-Atlantin neuvoston 1. helmikuuta 2019 antamassa julkilausumassa (4) esittämän huolestumisen siitä, että Venäjä ei noudata INF-sopimusta ja sillä on uusi 9M729-ohjusjärjestelmä,

—	ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin Brysselissä 18. ja 19. joulukuuta 2018 pidetyssä seitsemännessä EU:n asesulku- ja aseriisuntakonferenssissa esittämät kommentit,

—	ottaa huomioon 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman ydinturvasta ja asesulusta (5),

—	ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2018 Brysselissä allekirjoitetun yhteisen julistuksen EU:n ja Naton yhteistyöstä,

—	ottaa huomioon YK:n aseidenriisuntaohjelman (6),

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 16 (7), joka koskee rauhanomaisten ja osallistavien yhteiskuntien edistämistä kestävän kehityksen hyväksi,

—	ottaa huomioon 18. toukokuuta 2018 annetun vuotuisen tilanneselvityksen joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanosta vuodelta 2017,

—	ottaa huomioon vuoden 1968 ydinsulkusopimuksen ja sen velvoitteet, joiden mukaan kaikki valtiot jatkavat ydinaseriisuntaa vilpittömässä mielessä ja lopettavat ydinasevarustelun,

—	ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 7. heinäkuuta 2017 hyväksymän ydinaseet kieltävän sopimuksen (TPNW),

—	ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksesta (8),

—	ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan EU:n strategian,

—	ottaa huomioon neuvoston päätelmät ydinsulkusopimuksen osapuolten yhdeksännestä tarkistuskonferenssista (8079/15),

—	ottaa huomioon, että vuoden 2017 Nobelin rauhanpalkinto annetiin ydinaseiden vastaiselle kansainväliselle kampanjalle (ICAN), ja ottaa huomioon kampanjan 1. helmikuuta 2019 antaman lausunnon, jonka mukaan Yhdysvaltojen vetäytyminen INF-sopimuksesta on uhka Euroopalle ja koko maailmalle,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton vuonna 1987 allekirjoittama INF-sopimus oli ainutlaatuinen kylmän sodan aikakauden sopimus, sillä rajoitusten asettamisen sijaan sopimus edellytti, että kumpikin maa tuhoaa sellaisten maasta laukaistavien ydinaseiden ja tavanomaisilla taistelukärjillä varustettujen ballististen ohjusten ja risteilyohjusten varastonsa, joiden kantama on 500–5 000 kilometriä, ja se kielsi niitä omistamasta, valmistamasta ja testaamasta tällaisia ohjuksia;

ottaa huomioon, että toukokuuhun 1991 mennessä sopimuksen ehtojen mukaisesti oli tuhottu 2 692 ohjusta; ottaa huomioon, että tämän jälkeen on toimitettu paikalla tehtyjä tarkastuksia kymmenen vuoden ajan; ottaa huomioon, että INF-sopimuksen ansiosta on poistettu kaiken kaikkiaan yli 3 000 ydinkärkeä sisältävää ohjusta;

ottaa huomioon, että INF-sopimus hillitsi osaltaan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän federaation välistä strategista kilpailua ja auttoi rakentamaan ja lujittamaan vakautta kylmän sodan aikakaudella; ottaa huomioon, että Eurooppa on hyötynyt INF-sopimuksesta eniten ja että sopimus on ollut keskeisessä asemassa sen turvallisuuden säilyttämisessä yli kolmen vuosikymmenen ajan; toteaa, että INF-sopimus on yhä kansainvälisen rauhan ja vakauden pilari, etenkin osana Euroopan turvallisuusrakennetta;

ottaa huomioon, että Obaman hallinto totesi vuonna 2014, että Venäjä rikkoi INF-sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, joiden mukaan se ei saa omistaa, valmistaa eikä testata maasta laukaistavia risteilyohjuksia, joiden kantama on 500–5 000 kilometriä, tai omistaa tai valmistaa tällaisten ohjusten kantoraketteja; ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen ulkoministeriön sen jälkeen vuosina 2015, 2016, 2017 ja 2018 julkistamissa raporteissa toistettiin Yhdysvaltojen väitteet, joiden mukaan Venäjä rikkoo sopimusta jatkuvasti;

E.	ottaa huomioon, että Yhdysvallat ja Nato ovat toistuvasti esittäneet Venäjälle kysymyksiä sen ohjuskehitystoiminnasta ja erityisesti 9M729-ohjusjärjestelmästä, joiden ne katsovat olevan INF-sopimuksen vastaisia;

ottaa huomioon, että presidentti Trumpin hallinto ilmoitti joulukuussa 2017 sopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä diplomaattisista, sotilaallisista ja taloudellisista toimista koostuvasta yhdennetystä strategiasta, jonka tarkoituksena oli saada Venäjä jälleen noudattamaan sopimusta; ottaa huomioon, että näihin toimenpiteisiin kuului muun muassa diplomaattisia toimi sopimuksen noudattamista valvovan komission välityksellä, sotilaallisen tutkimus- ja kehittämisohjelman käynnistäminen sekä taloudellisia toimenpiteitä sellaisia venäläistahoja vastaan, jotka olivat osallisina sopimusta rikkovien ohjusten kehittämisessä ja tuotannossa;

ottaa huomioon, etteivät Yhdysvallat ja Venäjä ole kyenneet ratkaisemaan keskinäisiä huolenaiheitaan diplomaattisen vuoropuhelun avulla; ottaa huomioon, että sopimuksella perustettua komissiota, jonka tehtävänä on muun muassa käsitellä sopimuksen noudattamista koskevia huolenaiheita, ei ole kutsuttu koolle;

ottaa huomioon, että presidentti Trump ilmoitti 20. lokakuuta 2018, että Yhdysvallat vetäytyisi sopimuksesta, vedoten siihen, että Venäjä ei noudata sitä eikä Kiina liity siihen; ottaa huomioon, että 4. joulukuuta 2018 Naton ulkoministerikokouksen jälkeen Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo ilmoitti, että Yhdysvallat on havainnut Venäjän rikkovan sopimusta olennaisesti ja että vastatoimena Yhdysvallat keskeyttää velvoitteidensa noudattamisen 60 päivän kuluttua, ellei Venäjä ryhdy noudattamaan sopimusta täydellisesti ja todennettavasti;

toteaa, että Yhdysvallat ilmoitti 1. helmikuuta 2019, kun Venäjälle annettu 60 päivän määräaika sopimuksen täydelle noudattamiselle päättyi, keskeyttävänsä INF-sopimuksen mukaisten velvoitteidensa noudattamisen ja käynnistävänsä sopimuksesta vetäytymiseen johtavan prosessin, jollei Venäjä ryhdy jälleen noudattamaan sopimuksen määräyksiä kuuden kuukauden kuluessa, sillä Yhdysvallat katsoo Venäjän rikkovan sopimusta olennaisesti; ottaa huomioon, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on kehottanut Venäjää käyttämään hyväkseen Yhdysvaltojen tarjoamaa kuuden kuukauden määräaikaa, johon mennessä sopimusta on noudatettava kaikilta osin;

J.	ottaa huomioon, että Naton ulkoministerit antoivat 4. joulukuuta 2018 lausunnon, jossa todettiin Venäjän rikkovan INF-sopimusta ja kehotettiin Venäjää ryhtymään pikaisesti jälleen noudattamaan sopimusta täydellisesti ja todennettavasti;

K.	toteaa, että Venäjä ilmoitti 2. helmikuuta 2019 keskeyttävänsä sopimuksen noudattamisen ja kehittävänsä uudentyyppisiä ohjuksia; ottaa huomioon, että Venäjän viranomaiset ovat toistuvasti ilmaisseet huolensa Naton ohjustentorjuntalaitteista;

L.	ottaa huomioon, että Kiina on yhdessä muiden INF-sopimuksen ulkopuolisten maiden kanssa lisännyt laajalti ohjusarsenaaliaan, mikä osoittaa, että tarvitaan uutta, Yhdysvaltoja, Venäjää ja Kiinaa sitovaa sopimusta;

M.	toteaa, että sopimuksen mahdollinen päättyminen voisi kärjistää ydinasevaltioiden välisiä jännitteitä, aiheuttaa väärinymmärryksiä ja johtaa uuteen kilpavarusteluun;

katsoo, että INF-sopimus on kulmakivi, jonka avulla ylläpidetään maailmanlaajuista strategista vakautta, maailmanrauhaa ja alueellista turvallisuutta; ottaa huomioon, että sopimuksen säilyttäminen edistäisi osaltaan pyrkimyksiä säilyttää muut nykyiset asevalvontaa ja aseriisuntaa koskevat sopimukset sekä luoda suotuisammat olosuhteet neuvotteluille aserajoituksista, aseriisunnasta ja asesulusta; ottaa huomioon, että sopimuksesta irtautumista koskevat ilmoitukset asettavat kyseenalaisiksi muiden merkittävien asevalvontasopimusten, kuten Amerikan yhdysvaltojen ja Venäjän federaation välisen uuden sopimuksen strategisten aseiden vähentämisestä ja rajoittamisesta (uusi START-sopimus), voimassaolon jatkamisen, mikä vahingoittaisi vakavasti kansainvälistä asevalvontajärjestelmää, joka on luonut kymmenien vuosien ajan vakautta ydinaseiden alalla, eikä maailmassa olisi enää ydinasevarastoille asetettuja oikeudellisesti sitovia, todennettavissa olevia rajoituksia;

toteaa, että 20. syyskuuta 2017 YK:n pääsihteeri avasi ydinaseet kieltävän YK:n sopimuksen allekirjoittamista varten ja sen on tähän mennessä allekirjoittanut 70 valtiota, joista 21:stä on tullut sopimusvaltioita liittymisen ratifioinnin myötä, ja toteaa, että yksi näistä on unionin jäsenvaltio Itävalta ja että Irlanti toimittaa todennäköisesti ratifioimisasiakirjansa YK:n pääsihteerille lähikuukausina;

P.	ottaa huomioon, että Nobelin rauhanpalkinnon saanut ICAN on kehottanut kaikkia valtioita ratifioimaan ydinaseet kieltävän sopimuksen;

kannattaa INF-sopimuksen noudattamista ja sopimuksen voimassaolon jatkamista ja sen vahvistamista; palauttaa mieliin sopimuksen keskeisen roolin Euroopan ja muun maailman rauhan ja turvallisuuden sekä maailmanlaajuisen aseriisunnan ja asesulun kannalta;

ilmaisee syvän huolensa sopimuksen toistuvasta rikkomisesta ja sitä seuranneista Yhdysvaltojen ja Venäjän ilmoituksista, jotka koskevat niiden INF-sopimuksesta johtuvien velvoitteiden noudattamisen keskeyttämistä ja vetäytymistä sopimuksesta kuuden kuukauden kuluessa; korostaa näiden tapahtumien olevan uhka yhdelle Euroopan tärkeimmistä turvallisuuseduista sekä Euroopan ja koko maailman turvallisuudelle ja rauhalle; pelkää, että nämä toimet saattavat aiheuttaa virhearvioita ja väärinkäsityksiä, jotka johtavat Yhdysvaltojen ja Venäjän välisten suhteiden heikkenemiseen, jännitteiden kärjistymiseen, ydinaseiden aiheuttamien ja muiden sotilaallisten uhkien ja riskien lisääntymiseen ja mahdolliseen uuteen vakautta horjuttavaan kilpavarusteluun, mikä vahingoittaisi Euroopan turvallisuutta ja strategista vakautta;

tuomitsee Venäjän jatkuvat sopimuksen ehtoja rikkovat toimet;

kehottaa Venäjän federaatiota noudattamaan sopimusta jälleen täydellisesti ja todennettavasti vastatakseen Yhdysvaltojen ja Naton esittämään huolestumiseen, joka liittyy Venäjän jatkuvaan sopimusehtojen rikkomiseen, ja kehottaa Venäjää sitoutumaan sopimukseen pitkällä aikavälillä;

pitää tärkeänä täyttä avoimuutta ja vuoropuhelua, jotta lisättäisiin luottamusta INF-sopimuksen ja muiden strategista vakautta ja turvallisuutta tukevien sopimusten täytäntöönpanoon; kehottaa näin ollen sekä Venäjää että Yhdysvaltoja ratkaisemaan kummankin osapuolen noudattamatta jättämistä koskevat väitteet, ryhtymään rakentavaan vuoropuheluun YK:n turvallisuusneuvoston tai sopimuksen noudattamista valvovan komission johdolla tai muulla sopivalla foorumilla, jotta voidaan vähentää jännitteitä, ottaa huomioon kummankin osapuolen edut ja huolet ja jatkaa neuvotteluja vilpittömässä mielessä ja siten turvata INF-sopimus ennen elokuussa 2019 tosiasiallisesti tapahtuvaa vetäytymistä, lisätä avoimuutta ja vastavuoroista seurantaa ja saada aikaan tiukemmat säännöt ja paremmat takeet niiden kummankin ohjus- ja ydinasevoimavaroista;

pyytää, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja hyödyntäisi kuuden kuukauden aikaikkunaa ja käyttäisi kaikkia käytössään olevia poliittisia ja diplomaattisia keinoja voidakseen ryhtyä vuoropuheluun sopimusvaltioiden kanssa kansainvälisen luottamuksen palauttamiseksi ja tarjoaisi unionin sovitteluasiantuntemusta ja -kokemusta, jotta voidaan estää sekä Yhdysvaltojen että Venäjän vetäytyminen sopimuksesta; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa edistämään INF-sopimuksen säilyttämistä ja kehittämistä ja käynnistämään neuvottelut tätä ohjusluokkaa koskevasta monenvälisestä sopimuksesta; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että unioni toimii ennakoivana ja uskottavana turvallisuuden tarjoajana, myös omassa naapurustossaan, ja että se ottaa vahvan ja rakentavan roolin pyrittäessä kehittämään ja lujittamaan maailmanlaajuisia sääntöihin perustuvia asesulkutoimia sekä asevalvonnan ja aseriisunnan rakenteita;

korostaa, että INF-sopimuksen epävarma tulevaisuus ei saisi vaarantaa muita asevalvontaa koskevia sopimuksia; kehottaa erityisesti Yhdysvaltoja ja Venäjää jatkamaan uutta START-sopimusta, jolla rajoitetaan kummankin osapuolen käytössä olevien strategisten ydinkärkien määrä 1 550:een, ennen sen voimassaolon päättymistä vuonna 2021;

toteaa jälleen olevansa täysin sitoutunut säilyttämään toimivat kansainväliset asevalvonta-, aseriisunta- ja asesulkujärjestelmät, jotka ovat Euroopan ja koko maailman turvallisuuden kulmakivi; katsoo, että Euroopan on näytettävä esimerkkiä ollakseen uskottava ja edistääkseen ydinaseetonta vapaata maailmaa; kehottaa unionin jäsenvaltioita tekemään monenvälisestä ydinaseriisunnasta unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan prioriteetin; muistuttaa sitoutuneensa jatkamaan politiikkaa, jolla pyritään edistämään kaikkien ydinaseiden vähentämistä ja poistamista;

katsoo, että Euroopan turvallisuuden olisi pysyttävä jakamattomana; kehottaa kaikkia Natoon kuuluvia jäsenvaltioita toimimaan tämän mukaisesti; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa laatimaan yhteisen uhka-arvion, jossa analysoidaan unionin turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia, mikäli INF-sopimuksen unionille ja sen kansalaisille tarjoama suoja lakkaisi olemasta, raportoimaan parlamentille hyvissä ajoin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti ja laatimaan sen jälkeen uskottavan ja kunnianhimoisen ydinaseriisuntastrategian, joka perustuu toimivaan monenvälisyyteen;

10.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa antamaan ehdotuksia unionin varojen käyttöön ottamisesta ja siitä, kuinka voidaan vahvistaa unionin tietopohjaa ja asiantuntemusta, jotka liittyvät asesulkuun, asevalvontaan ja inhimillisiin valmiuksiin analysoida ydinaseiden aiheuttamia uhkia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään hyvin harkittuja suunnitelmia siitä, miten estetään ydinaseiden tahaton tai vahingossa tapahtuva käyttö;

11.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Natolle, Yhdistyneille kansakunnille, Yhdysvaltojen presidentille ja kongressin jäsenille, Venäjän federaation presidentille sekä Venäjän duuman ja liittoneuvoston jäsenille.

(1) https://treaties.un.org/doc/Publication/UNTS/Volume%201657/v1657.pdf

(2) https://www.state.gov/secretary/remarks/2019/02/288722.htm

(3) https://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_161122.htm

(4) https://www.nato.int/cps/en/natohq/news_162996.htm

(5) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 202.

(6) https://front.un-arm.org/documents/SG+disarmament+agenda_1.pdf

(7) https://sustainabledevelopment.un.org/sdg16

(8) EUVL C 349 E, 22.12.2010, s. 77.