Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Populismi ja perusoikeudet – esikaupunki- ja maaseutualueet”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 97/07)

Esittelijä:

Karolina DRESZER-SMALEC

Toinen esittelijä:

Jukka AHTELA

Komitean täysistunnon päätös	20.2.2019
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	27.11.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	11.12.2019
Täysistunnon nro	548
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	145/3/6

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Populistiset puolueet lisäsivät vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa kannatustaan huomattavasti. Populismi heikentää poliittisten instituutioiden vakautta, lisää entisestään yhteisöjen hajanaisuutta ja polarisoitumista ja tekee toimintaympäristöstä yritysten investointipäätösten kannalta yhä riskialttiimman.

1.2

Populististen liikkeiden ja puolueiden menestyksen taustalla on monia syitä. Hyvin yleisellä tasolla sen käyttövoimana ovat kaikentyyppisiin kehittyneisiin maihin vaikuttavat globalisaatioprosessit. Tarkemmin ottaen populismia voivat selittää sekä kulttuuriin että identiteettiin liittyvät tekijät ja myös sosioekonomisen kehityksen suunta. Populismin uhka on erityisen suuri ”paikoissa, joilla ei ole väliä” (1), onpa kyse Euroopan unionin reunamilla tai aivan sen keskuksessa sijaitsevista alueista.

1.3

On tehtävä selkeä ero ihmisiä populististen puolueiden luo ajavien pelkojen, ahdistuksen ja vihan ja toisaalta sen välillä, että ”poliittiset yrittäjät” pyrkivät tietoisesti ratsastamaan näillä peloilla poliittiseen menestykseen. Kansalaisten tyytymättömyys, johon on usein järkevät syyt, on otettava vakavasti. Tämä on eri asia kuin populististen johtajien retoriikka, jolla he pyrkivät käyttämään tätä tyytymättömyyttä hyväksi.

1.4

Tyytymättömyyden maantieteelliseen jakautumiseen vaikuttavat niin mantereen pohjois- ja eteläosien välinen kuilu, EU:ta halkova itä–länsi-juopa kuin myös jäsenvaltioiden sisäiset jakolinjat keskus- ja reuna-alueiden välillä. Tyytymättömyys juontaa juurensa erilaisista ongelmista sen mukaan, missä ollaan. Syiden moninaisuus on otettava huomioon vastastrategioissa, jotta ne onnistuisivat. ETSK katsoo, että populismin perimmäisiin syihin puuttuminen lähtee allianssien rakentamisesta paikallisten viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden toimijoiden, kuten paikallispäättäjien ja yhteiskunnallisten liikkeiden, välillä.

1.5

Mitä vähemmän ihmiset hyötyvät maidensa kasvukeskusten menestyksestä, sitä kielteisemmin he yleensä suhtautuvat hallitseviin eliitteihin, puoluejärjestelmiin ja postmoderneihin elämäntapoihin. Kansalaisyhteiskunnan aktivistit nähdään usein osana kyseisiä ryhmiä, mikä vahvistaa kielteisiä asenteita heitä kohtaan.

1.6

Tilanne on kansalaisyhteiskunnalle erityisen tukala niissä maissa, joissa populistit ovat saaneet valtaa ja pystyvät vaikuttamaan suuresti hallitusohjelmiin, mikä tarkoittaa luisumista kohti autoritaarista yhteiskuntaa. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden asemaa uhkaavat merkittävästi paitsi niiden toimintamahdollisuuksien kaventuminen myös henkilökohtaiset uhkaukset ja vaino.

1.7

ETSK katsoo, että tällaista kehitystä olisi torjuttava lisäämällä kansalaiskasvatusta demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteista. Se viittaa lausunnossa ”Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa” (2) esittämäänsä suositukseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee valtavirtaistaa nämä aiheet koulujen ja korkea-asteen opetussuunnitelmiin ja Euroopan komission tulee ehdottaa kunnianhimoista suurelle yleisölle suunnattua viestintä-, koulutus- ja valistusstrategiaa, jossa keskitytään perusoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokratiaan sekä riippumattomien tiedotusvälineiden merkitykseen.

1.8

Kun otetaan huomioon, että ihmiset kaipaavat kunnianhimoisia ja vaikuttavia poliittisia visioita, ETSK on vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin olisi tarjottava houkuttelevia tulevaisuudennäkymiä ja puhallettava uutta eloa kumppanuus- ja toissijaisuusperiaatteiden kaltaisiin keskeisiin periaatteisiin, joilla on ollut tärkeä sija Eurooppa-hankkeessa.

1.9

ETSK kannattaa Euroopan parlamentin päätöslauselmaa maaseutu- ja vuoristoalueiden sekä syrjäisten alueiden erityistarpeiden huomioon ottamisesta [2018/2720(RSP)] (3), jossa kehotetaan edistämään ”sosioekonomista kehitystä, talouskasvua ja talouden monipuolistamista, sosiaalista hyvinvointia, luonnonsuojelua sekä yhteistyötä ja yhteyksiä kaupunkialueiden kanssa, jotta voidaan lisätä koheesiota ja estää alueellisen hajautumisen riski”. Komitea kehottaakin parlamentin tavoin laatimaan älykkäitä kyliä koskevan sopimuksen, johon osallistuvat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki hallinnon tasot.

1.10

ETSK muistuttaa lausunnossa ”Vahvan ja moninaisen kansalaisyhteiskunnan turvin kestävään demokratiaan” (4) esittämästään suosituksesta kehittää ”demokratian tulostaulu, joka kattaa [– –] kansalaisyhteiskunnan toiminnan edellytykset ja johtaa konkreettisiin uudistussuosituksiin”.

1.11

Viranomaisten olisi omaksuttava varsinkin talousuudistuksiin liittyvän politiikan yhteydessä ihmisoikeuspohjainen lähestymistapa (5), jonka puitteissa arvioidaan järjestelmällisesti vaikutuksia ihmisoikeuksiin (6). Tämän olisi oltava ennakkoedellytys, jotta jäsenvaltioissa voidaan käydä tietoon pohjautuvia osallistavia keskusteluja, mukauttaa poliittisia valintoja ja toteuttaa uudistukset sujuvasti.

1.12

ETSK kehottaa antamaan nykyistä enemmän painoa maaseutualueilla syntyvälle uudelle taloudelliselle toiminnalle, josta suuri osa pohjautuu vastavuoroisuuden ja huolenpidon periaatteisiin. Se kannustaa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla edistetään tällaisten aloitteiden tukemista ja niiden välisten yhteyksien kehittämistä, jotta voidaan siirtyä yksittäisistä hankkeista ja kokeiluista kohti poliittisia ja yhteiskunnallisia alliansseja, jotka tukevat riippumattomuutta.

1.13

1.14

EU:n toimielinten pitäisi edistää eurooppalaisten, valtakunnallisten ja paikallisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien kehittämistä ja osoittaa niille resursseja, jotta ne voivat laajentaa toimintaansa ja parantaa sen laatua. Tällaisilla organisaatioilla on tärkeä rooli, kun ajatellaan yhteisöjen tarpeiden huomioon ottamista ja niihin vastaamista. Oikeusvaltion, perusoikeuksien ja demokratian heikentyminen vaikeuttaa niiden tilannetta erityisen paljon.

2. Yleistä

2.1

Populistiset puolueet lisäsivät vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa kannatustaan huomattavasti. ETSK on syvästi huolissaan tästä kehityksestä ja kehottaa käynnistämään mittavia aloitteita siihen puuttumiseksi. Aivan aluksi olisi pyrittävä ymmärtämään paremmin kehityksen taustalla olevia syitä.

2.2

ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tilanteeseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä ne kärsivät erityisen paljon oikeusvaltion, perusoikeuksien ja demokratian heikentymisestä. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintamahdollisuudet ovat monissa maissa kaventumassa. On myös todennäköistä, että populismin jatkuva voimistuminen horjuttaa talouden vakautta ja johtaa tehottomampaan hallintoon ja toimintapolitiikkaan, mikä vaikuttaa kielteisesti investointeihin.

2.3

ETSK on jo ilmaissut vakavan huolensa ”ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä, populistisen ja autoritaarisen ajattelun leviämisestä sekä siitä, että demokratian laatu ja perusoikeuksien suojelu ovat vaarassa” (7). Se on kehottanut EU:n toimielimiä soveltamaan ”aloitteellista ja ennaltaehkäisevää lähestymistapaa poliittisessa toiminnassaan ongelmien ennakoimiseksi ja välttämiseksi”.

2.4

ETSK on korostanut oma-aloitteisessa lausunnossaan ”Vahvan ja moninaisen kansalaisyhteiskunnan turvin kestävään demokratiaan” (8), että kansalaisyhteiskunnalla on sen mielestä keskeinen rooli ”liberaalin demokratian turvaamisessa Euroopassa” ja että ”[v]ain vahva ja moninainen kansalaisyhteiskunta voi puolustaa demokratiaa ja vapautta ja varjella Eurooppaa autoritarismin houkutuksilta”.

2.5

Jotta populismi-ilmiöstä voidaan saada kattava kuva, sitä on tarkasteltava useista näkökulmista. Toiset havainnoitsijat kiinnittävät päähuomion kulttuuritekijöihin päästäkseen niiden kautta populismin lähteille. Toisten mielestä populismin kasvun ensisijainen syy on – kulttuuritekijöiden merkitystä väheksymättä – sosioekonominen ja juontaa juurensa globalisaatioprosessin kiemuroista.

2.6

Monet kansalaisten tyytymättömyyden taustalla olevat huolet ovat järkiperäisiä ja edellyttävät poliittisia ratkaisuja. Näitä oikeutettuja huolia on tarkasteltava erillään siitä, että eräät ”poliittiset yrittäjät” pyrkivät käyttämään tyytymättömyyttä hyväkseen vaalimenestyksen toivossa esittäen demagogisia mutta kohtuuttomia ehdotuksia.

2.7

Tärkeimpiä tekijöitä, jotka selittävät vastaanottavaista suhtautumista populismiin, ovat (korkea) ikä, (matala) koulutustaso, (vähäinen) suhteellinen vauraus, (korkea) työttömyysaste ja (epätyypilliset ja määräaikaiset) työsuhteet. Nämä sosioekonomiset tekijät ovat hallitsevampia maaseutualueilla ja suurten kaupunkien ulkopuolella.

2.8

Yhdistyneen kuningaskunnan brexit-äänestys, Ranskan keltaliiviliike sekä AfD-puolueen menestys itäisessä Saksassa, Lega-puolueen suosio Italiassa ja Puolan Laki ja oikeus -puolueen (PiS) suuri kannatus ovat monessa suhteessa erilaisia ilmiöitä. Niiden kaikkien yhteisenä nimittäjänä on kuitenkin se, että ne ilmentävät instituutioihin, poliitikkoihin ja tiedotusvälineisiin tunnetun luottamuksen heikentyneen jyrkästi.

2.9

Mitä vähemmän ihmiset pääsevät hyötymään maidensa kasvukeskusten menestyksestä, sitä kielteisemmin he yleensä suhtautuvat hallitseviin eliitteihin, puoluejärjestelmiin ja postmoderneihin elämäntapoihin. Kansalaisyhteiskunnan aktivistit nähdään usein osana kyseisiä ryhmiä, mikä vahvistaa kielteisiä asenteita heitä kohtaan ja vaikuttaa mitä suurimmassa määrin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaan.

3. Populismin esiintymiseen vaikuttavat yleiset ja tilannesidonnaiset tekijät

3.1

Populismin nousu on selitettävissä lähinnä kahdesta näkökulmasta. Toisessa korostuvat sellaiset kulttuuritekijät kuin identiteetin muodostuminen ja kahden kolmen viime vuosikymmenen aikaisen kehityksen aikaansaamat muutokset ihmisten käsityksissä. Toisessa taas painotetaan sosioekonomisten tekijöiden merkitystä pääasiallisina syinä populismin suosioon. Molemmat selitykset ovat varteenotettavia, mutta poliittiseen talouteen liittyvät tekijät ovat selvästi tärkeämpiä, kun ajatellaan tilanteen ja alueen roolin huomioimista (9).

3.2

Populismi on aikakauden vaihdokseksi, käännekohdaksi tai historialliseksi murrokseksi kutsutun taitekohdan yksi erityinen ilmentymä. Tämän muutoksen vaikutukset näkyvät vaihtelevassa määrin kaikissa maissa, alueella kuin alueella. Se heijastuu yleensä yhteiskuntajärjestyksen kaikkiin keskeisiin ulottuvuuksiin – niin valtioon kuin markkinoihin ja yhteisöön, jolla tarkoitetaan kansalaisyhteiskuntaa.

3.3

Populismi nostaa useimmiten päätään ensin yhteisöulottuvuudessa, ja laukaiseva tekijä on sosiaalisten ja poliittisten suhteiden hyödykkeistyminen. Yhteisöt, joihin liitytään omasta tahdosta – kuten tiettyjä asioita ajavat yhdistykset, yhteiskunnalliset liikkeet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot – ajautuvat yhä suurempaan epäjärjestykseen, ja niillä on vaikeuksia selviytyä ja säilyttää jäsenkuntansa. Luontaiset yhteisöt, kuten perheet, asuinalueet ja paikalliset ryhmät, kärsivät nekin pirstaloitumisesta, yhteisvastuullisuuden vähenemisestä, vieraantumisesta ja hajaantumisesta.

3.4

Yhä monimutkaisemmassa maailmassa tällainen sosiaalinen ja poliittinen pirstaloituminen aiheuttaa turvattomuutta ja ahdistusta ja saa ihmiset kaipaamaan selkeitä vastauksia, joita perinteiset yhteisöt eivät usein pysty enää tarjoamaan. Monet ihmiset etsivät iästä ja yhteiskuntaluokasta riippumatta uusia yhteenkuuluvuuden muotoja ja vankkoja identiteettejä. Populistiset ”poliittiset yrittäjät” ovat erikoistuneet tarjoamaan tällaisia yksinkertaisia vastauksia, joihin liittyy usein haavekuvia paluusta tarunhohtoiseen menneisyyteen, josta olisi tehtävä taas todellisuutta.

3.5

Kun tällaisten yksinkertaisten vastausten pohjalta rakennetaan poliittisia ohjelmia, jotka houkuttelevat kannattajia, niitä ohjautuu myös politiikan ja valtion järjestelmiin, jotka jo sinänsä kärsivät puoluejärjestelmien pirstaloitumisen ja hallintoa kohtaan tunnetun luottamuksen rapautumisen vaikutuksista.

3.6

Populismia selittäviä yleisiä tekijöitä vahvistaa entisestään maaseutu- ja esikaupunkialueiden alueellinen hajanaisuus. Niiden väestö tuntee itsensä osattomaksi talouden kehityksestä ja julkisesta liikenne-, terveyden- ja vanhustenhuolto-, koulutus- ja turvallisuusinfrastruktuurista. Tämä lisää elitisminvastaisuutta ja ennakkoluuloja kosmopoliittisena pidettyä elämäntapaa kohtaan.

4. Globalisaatio ja talouskriisi

4.1

Globalisaatio on luonut mahdollisuuksia ja uhkia, ja esikaupunki- ja maaseutualueilla näistä kahdesta korostuvat uhat. Tämä on johtanut investointikatoon kyseisillä alueilla ja oikeutettuun turvattomuuden tunteeseen teollisuuden infrastruktuurin ja työpaikkojen ulkomaille siirtämisen uhatessa sekä kielteiseen suhtautumiseen epäreiluiksi koettuihin veropolitiikkoihin, joiden oikeudenmukaisuudessa katsotaan yleisesti olevan puutteita. Eräissä jäsenvaltioissa on myös ilmennyt huolta tietyistä kauppasopimuksista, kuten Mercosur-maiden kanssa hiljattain tehdystä sopimuksesta: niiden katsotaan vaarantavan eurooppalaisten maataloustuottajien toimeentulon ja eurooppalaisen perheviljelymallin.

4.2

Tällaista ”populismin poliittista taloutta” käsitellään ETSK:n ”moninainen Eurooppa” -ryhmän teettämässä raportissa (10), jossa todetaan, että suuremmat käytettävissä olevat tulot, korkeampi työllisyysaste, suuremmat sosiaalietuusmenot ja korkeampi bruttokansantuote ovat kaikki yhteydessä populismin vähäisempään alueelliseen kannatukseen. Kun käytettävissä olevat tulot pienenevät, populististen puolueiden kannatus kasvaa.

4.3

Vaikka työllisyys on Euroopassa yleisesti ottaen kehittynyt myönteiseen suuntaan, työttömyys, epätyypilliset työsuhteet sekä sosiaalinen ja taloudellinen syrjäytyminen ovat monissa jäsenvaltioissa erityisen vakavia ongelmia nuoremman väestön keskuudessa. Nyt 20–30-vuotiaiden sukupolvi saattaa olla ensimmäinen sellainen ikäluokka sitten EU:n perustamisen, jolla menee huonommin kuin edeltävällä sukupolvella. Eurostatin tilastojen mukaan 44 prosentilla Euroopan 19–24-vuotiaista työntekijöistä on vain määräaikainen työsopimus, kun koko väestön tasolla tällaisten työsuhteiden osuus on 14 prosenttia.

4.4

Maaseutu-, esikaupunki- ja syrjäalueet ovat yleensä alttiimpia populismin vaikutukselle. Populistiset tahot esittävät mallia, jossa kyseenalaistetaan juuri ne seikat, johon viime aikojen talouskasvu on perustunut: avoimet markkinat, muuttoliike, taloudellinen yhdentyminen ja globalisaatio (11).

4.5

Kun talouskasvu on rakenteellisesti heikkoa, Euroopan valtioilla on useimmiten vähemmän tuloja ja enemmän menoja. Menopaine johtuu useista tekijöistä, kuten väestön ikääntymisestä, velkataakasta ja yleisen turvallisuuden varmistamiseen liittyvien kustannusten kasvusta. Samaan aikaan tulopuolelle aiheuttavat painetta esimerkiksi poliittiseen talouteen liittyvät valinnat, säästöpolitiikka ja veropetokset tai veronkierto. Tästä seuraa, että julkisten varojen niukkuus sitoo valtioiden käsiä sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien toteutumisen kannalta keskeisten tulonjakopoliittisten velvollisuuksien hoitamisessa. Julkiset ja yksityiset sijoittajat ovat alkaneet kaihtaa varsinkin maaseutu- ja esikaupunkialueiden elinkeinorakennetta, mikä johtaa siihen, että tietyt väestöryhmät tuntevat itsensä syrjäytyneiksi ja valtion ja julkisten palvelujen hylkäämiksi.

4.6

ETSK kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisia ottamaan ihmisten osallisuuden ja mahdollisuuden käyttää oikeuksiaan sekä talouden ja teollisuuden rakenteiden ja työpaikkojen säilyttämisen talous-, koheesio- ja aluepolitiikan keskeisiksi kriteereiksi.

5. Muuttoliikkeen merkitys

5.1

Muuttoliike on globalisaation tapaan ilmiö, joka vaikuttaa kaikkiin maihin, olivatpa ne kehittyneitä tai vähemmän kehittyneitä. Se ei todennäköisesti lopu ja tulee kasvamaan ajan mittaan. Jäsenvaltioiden on populististen liikkeiden aiheuttaman kasvavan paineen takia hankala päästä sopuun kipeästi kaivatusta oikeudenmukaisesta, inhimillisestä ja vastuullisesta eurooppalaisesta muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikasta, joka on kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaista, mutta tällaisen politiikan luominen on yhtä kaikki välttämätöntä.

5.2

Populistinen retoriikka ei kohdistu järkiperäisesti muuttoliikepolitiikan sääntelynäkökohtiin, vaan siinä leimataan muuttajat muitta mutkitta rikollisiksi, terroristeiksi tai maahantunkeutujiksi, mikä johtaa ilmapiiriin, joka kannustaa hyökkäämään suoraan heitä vastaan.

5.3

Muuttoliikeasioissa kaikkein vahvimmat maantieteelliset jakolinjat liittyvät sosiaaliturvajärjestelmien ja työmarkkinoiden eroihin. Toisissa maissa sosiaaliturvajärjestelmät ja työmarkkinat ovat ehkä suhteellisen avoimia maahanmuuttajille, kun taas toisissa maissa ne ovat suljettuja ja poissulkevia. Kun muuttajia saapuu enemmän, syrjäytyneen tai syrjäytymistä pelkäävän paikallisväestön reaktiot vaihtelevat sen mukaan, millaista poliittinen talous missäkin on.

5.4

Eräissä maissa ja näiden maiden tietyillä alueilla pelätään, että sosiaaliturvajärjestelmät ylikuormittuvat, ja toisissa maissa muuttajat nähdään kilpailijoina työmarkkinoilla. Subjektiivisesti katsoen muuttajat voivat olla haaste vakituisen työpaikan tai sosiaalietuuksien saamisen kannalta. Tällaiset pelot saattavat olla erityisen vahvoja maaseutu- ja esikaupunkialueilla asuvien keskuudessa.

5.5

Populististen liikkeiden kasvun taustalla voi siis olla mitä moninaisimpia syitä, jotka jäsenvaltioiden hallitusten, Euroopan unionin toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulee ottaa huomioon suunnitellessaan tarvittavia poliittisia tai taloudellisia vastastrategioita. Yhtä lailla merkityksellistä on, että EU:n tietyillä seuduilla tunne yhteiskunnan tilanteen huononemisesta ja taloudellisesta syrjäytymisestä ei johdu maahanmuutosta vaan pikemminkin maastamuutosta. Etenkin osissa Itä-Eurooppaa korkeasti koulutettujen poismuutto on saavuttanut valtavat mittasuhteet ja mullistanut kyseisten maiden sosioekonomisen rakenteen.

5.6

ETSK vastustaa sellaista ajattelutapaa, että muuttajat ja paikallinen väestö kilpailisivat julkisista resursseista. Komitea kannustaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tehostamaan toimiaan, joiden tavoitteena on lievittää pelkoa ja ahdistusta niitä tuntevan väestön keskuudessa. Se kehottaa myös käynnistämään sosiaalisia ja koulutusohjelmia, joissa pureudutaan populismin moninaisiin taustasyihin erityisesti EU:n syrjäisissä osissa. Kansallisille ja eurooppalaisille kansalaisyhteiskunnan foorumeille ja verkostoille olisi tarjottava lisää tukea, jotta ilmiöstä saataisiin tarkempaa tietoa ja jotta edistettäisiin luotettavan tiedon levitystä ja valistustoimintaa, joka tähtää ilmiön parempaan ymmärtämiseen.

6. Tyytymättömyyden maantiede

6.1

Populistiset puolueet ovat nousseet keskimääräistä suurempaan suosioon EU:n syrjäisillä jälkiteollisilla ja maaseutualueilla (12). Tämä pätee niin Yhdistyneen kuningaskunnan brexit-äänestykseen kuin Itävaltaankin, jossa FPÖ:n ehdokkaat saivat toukokuussa 2018 pidetyissä presidentinvaaleissa 62 prosenttia maaseudun äänistä.

6.2

Tyytymättömyyden maantieteelliseen jakautumiseen vaikuttavat niin mantereen pohjois- ja eteläosien välinen kuilu, EU:ta halkova itä–länsi-juopa kuin myös jäsenvaltioiden sisäiset jakolinjat keskus- ja reuna-alueiden välillä. Tämä yhteiskuntien ja alueiden monitahoinen pirstaloituminen on toiminut vuosien kuluessa populismin kasvualustana. Infrastruktuuri ja liikennepolitiikka ovatkin erityisen tärkeitä, koska ne takaavat alueen yhtenäisyyden ja ovat aineellinen ennakkoedellytys sille, että ihmiset pystyvät käyttämään kansalaisille kuuluvia, poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia.

6.3

ETSK kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisia mieltämään liikennettä, infrastruktuuria ja internetyhteyksiä koskevat toimintapolitiikat yhdeksi keinoksi puuttua populismiin. Viranomaisten olisi muotoiltava näiden alojen politiikka sekä koheesio-, sosiaali- ja köyhyydentorjuntapolitiikat ihmisoikeuslähtöisesti (13) ja varmistettava niin ikään, että toimintapolitiikkojen, erityisesti talousuudistuksiin liittyvien toimien, yhteydessä suoritetaan järjestelmällisesti ihmisoikeusvaikutusten ennakko- ja jälkiarvioinnit (14), jotta jäsenvaltioissa on helpompi käydä tietoon pohjautuvia osallistavia keskusteluja poliittisten valintojen sovittelusta ja mukauttamisesta.

6.4

Sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen pirstoutumisen yhtenä seurauksena on, että suuri osa esikaupunkien ja maaseudun väestöstä osallistuu käytännössä yhä vähemmän poliittiseen päätöksentekoon. Tämä näkyy äänestämättä jättävien suurena määränä, edustuksellisen demokratian ja välittäjinä toimivien elinten, myös poliittisten puolueiden ja ammattiliittojen, hyljeksintänä ja radikaalien populististen liikkeiden kannattamisena. ETSK katsoo, että tällaista kehitystä olisi torjuttava lisäämällä kansalaiskasvatusta demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteista. Se viittaa lausunnossa ”Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa” (15) esittämäänsä suositukseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee valtavirtaistaa nämä aiheet koulujen ja korkea-asteen opetussuunnitelmiin ja Euroopan komission tulee ehdottaa kunnianhimoista suurelle yleisölle suunnattua viestintä-, koulutus- ja valistusstrategiaa, jossa keskitytään perusoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokratiaan.

6.5

Uskonnon, sukupuolidynamiikan, paikan ja kulttuuri-identiteetin sekä luokkaintressien ja eriarvoisuuden merkitys on otettava huomioon juuri siksi, että identiteettiin, yhteenkuuluvuuteen, tunnustukseen ja uudelleenjakoon liittyvät politiikat risteävät keskenään. Taantumusta merkitseville poliittisille voimille, joihin on helppo haksahtaa, ei ole yksinkertaista kehittää vaihtoehtoja. Tarvitaan uudenlaisia kampanjoita ja esittämistapoja. Yksi erityisen tärkeä keino varmistaa, että tässä onnistutaan, on kiinnittää huomiota maaseudulla syntyviin moniin uusiin taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin, jotka perustuvat yhteisöllisyyteen, vastavuoroisuuteen ja huolenpitoon. Sen jälkeen niitä tulee saattaa yhteen, jotta päästään eteenpäin yksittäisistä hankkeista ja kokeiluista, ja verkottaa keskenään sekä sellaisten poliittisten allianssien muodostamiseksi, jotka tukevat riippumattomuutta.

7. Populismin vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan suurten kaupunkien ulkopuolella

7.1

Kansalaisyhteiskunta tuntee populististen liikkeiden ja puolueiden nousun nahoissaan kaikkialla Euroopassa ja eri aluetasoilla. Koska autoritaarinen propaganda, muukalaisvihamieliset ja rasistiset asenteet sekä fasistinen väkivalta vievät yhä suuremman osan poliittisesta tilasta monin paikoin Eurooppaa, vaikutukset ulottuvat suoraan niin yhteiskunnallisiin liikkeisiin, ammattiliittoihin kuin elinkeinoelämän järjestöihinkin.

7.2

Tilanne on käynyt kansalaisyhteiskunnalle erityisen tukalaksi niissä maissa, joissa populistit ovat saaneet valtaa ja pystyvät vaikuttamaan suuresti hallitusohjelmiin. Kun populistiset puolueet pääsevät keskeisiin asemiin parlamentissa ja hallituksessa, ne pyrkivät puskemaan liberaaleja yhteiskuntia kohti autoritarismia. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden asemaa uhkaa merkittävästi niiden toimintamahdollisuuksien kaventuminen. Samaan aikaan tietyt valtiovallasta riippumattomiksi organisaatioiksi naamioidut tai sellaisina esiintyvät valejärjestöt, jotka on perustettu ylhäältä sanellen ja jotka usein tekeytyvät radikaalidemokraattisiksi, hankaloittavat entisestään olemassa olevien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vapaata toimintaa.

7.3

Kysymys siitä, missä määrin populismi vaikuttaa kansalaisyhteiskuntaan maaseutu- ja esikaupunkialueilla, on monisyinen. Maaseudun aktivisteilla ei useinkaan ole riittävästi resursseja sellaisten yhteenliittymien muodostamiseksi, jotka ovat yleisempiä suurkaupunkialueilla. Tämä pätee myös voimien yhdistämiseen esimerkiksi kuluttajaliikkeiden ja urbaanien ruoka-aktivistien kanssa, jotka ovat usein pidemmällä kestävään elintarvikepolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Sellaisten voimakkaiden yhteiskunnallisten liikkeiden ja poliittisten puolueiden puuttuminen, jotka voisivat ajaa maaseudun asukkaiden etuja, selittää osittain oikeistopopulististen puolueiden vaalimenestyksen Euroopan maaseutualueilla.

8. Mahdollisuudet torjua populismia

8.1

Komitea suosittaa populismin torjumiseksi kahta toimintapoliittista kokonaisuutta. Ensimmäinen liittyy populismin yleiseen uhkaan sekä välineisiin, joita Euroopan unioni voisi hyödyntää. Toinen suosituskokonaisuus kytkeytyy suoremmin tiettyihin alueisiin – maaseutu- ja esikaupunkialueisiin.

8.2

Populismin perussyihin puuttumiseksi saatetaan tarvita useita strategioita. Ensimmäinen koskee tapaa, jolla poliitikot ja instituutiot lähestyvät sosioekonomisessa ahdingossa eläviä ihmisiä ja ottavat heihin kontaktia. Sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia muuttujia on niin paljon, ettei mikään yksittäinen instituutio, myöskään EU, voi keksiä helppoja ja suoraviivaisia ratkaisuja, joissa pelkistettäisiin monimutkainen tilanne ja palattaisiin ideaalisena esitettyihin entisajan sosioekonomisiin oloihin. Poliitikkojen ja instituutioiden olisi populismin perussyitä ruotiessaan purettava alkutekijöihinsä retoriset väitteet siitä, että monisyisiin ongelmiin olisi tällaisia pettämättömiä pikaratkaisuja.

8.3

Toinen strategia liittyy suoraan Euroopan unionin julkisuuskuvaan ja kohtaloon. Ihmisiä, jotka ovat muita vastaanottavaisempia populistiselle propagandalle, turhauttaa kaiken muun muassa se, että tarjolla ei ole oikeasti houkuttelevia poliittisia hankkeita, joissa annettaisiin uskottavalta pohjalta toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja toimittaisiin jokapäiväisten elinolosuhteiden parantamisen puolesta. Populistit ovat hyödyntäneet tätä turhautumista ja esittäneet haavekuvan paluusta näennäisesti tarunhohtoiseen menneisyyteen. Jos Euroopan unioni halutaan säilyttää, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin elvyttää Euroopan yhdentymishankkeen suosio kansan keskuudessa.

8.4

EU:n myytinomainen syntytarina ei enää yksinään riitä vetämään eurooppalaisia puoleensa. EU:n olisi tarjottava houkuttelevia tulevaisuudennäkymiä ja puhallettava uutta eloa kumppanuus- ja toissijaisuusperiaatteiden kaltaisiin keskeisiin periaatteisiin, joilla on ollut tärkeä sija Eurooppa-hankkeessa.

8.5

ETSK kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja kaikkia asianomaisia sidosryhmiä antamaan toissijaisuus- ja kumppanuusperiaatteille uutta pontta. ETSK katsoo, samoin kuin ”moninainen Eurooppa” -ryhmä kansalaisten luottamuksen palauttamisesta EU:hun antamassaan suosituksessa (16), että kansalaisille pitäisi selostaa, mitä toissijaisuusperiaate tarkoittaa ja että EU kunnioittaa sekä kulttuurista monimuotoisuutta että paikallisia perinteitä. Toiminnallinen toissijaisuusperiaate tarkoittaisi sitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat nykyistä enemmän aluesuunnitteluun ja EU:n aluepolitiikan muotoiluun sekä demokratian, oikeudenmukaisuuden ja kaikkien asukkaiden yhdenvertaisen kohtelun puolustamiseen maaseutu- ja syrjäalueilla. Alueellinen toissijaisuusperiaate merkitsisi lisäksi sitä, että alue- ja paikallisviranomaisilla on paremmat mahdollisuudet ottaa vastuuta rakennepolitiikkojen suunnittelusta, täytäntöönpanosta ja arvioinnista.

8.6

ETSK kehottaa tehostamaan EU:n koheesiopolitiikan yhteydessä käytettävää CLLD-välinettä (paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet). Näin paikallistoimijat ja kansalaiset saisivat tilaisuuden tehdä päätöksiä heihin suoraan vaikuttavissa ongelmakysymyksissä ja voisivat siten antaa merkittävän panoksen elämänlaatunsa parantamiseen.

8.7

Eri maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kumppanuus on olennaista sekä viestinnän että solidaarisuuden ja keskinäisen avun kannalta. Kumppanuus on yhtä tärkeää silloin, kun on kyse allianssien solmimisesta paikallisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan ryhmien välillä.

8.8

EU:n ja jäsenvaltioiden on reagoitava nykyistä tarmokkaammin perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen loukkauksiin, jotka johtuvat populististen liikkeiden toimista – vallassa olevia populistisia liikkeitä unohtamatta. ETSK viittaa lausunnossa ”Vahvan ja moninaisen kansalaisyhteiskunnan turvin kestävään demokratiaan” (17) esittämäänsä suositukseen kehittää ”demokratian tulostaulu, joka kattaa [– –] kansalaisyhteiskunnan toiminnan edellytykset ja johtaa konkreettisiin uudistussuosituksiin”, sekä lausunnossa ”Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen” (18) esittämiinsä suosituksiin.

8.9

ETSK suosittaa, että kyseisessä demokratian tulostaulussa ja tulevassa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen seurantamekanismissa otetaan huomioon käsillä olevassa lausunnossa esitetyt seikat. Viestinnän tulee olla huolellista, ja sen yhteydessä tulee tehdä selväksi, että EU:n ja jäsenvaltioiden toimilla pyritään puuttumaan tietyistä populistisista politiikoista johtuviin perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen loukkauksiin eivätkä kohteena ole populististen puolueiden äänestäjät. Heidän oikeutettuihin huoliinsa on vastattava oikeudenmukaisilla, syrjimättömillä ja tehokkailla toimintapolitiikoilla.

9. Tukea ruohonjuuritason vastaukselle populismiin

9.1

Maaseutualueilla kansalaisyhteiskunnan ongelmana ei välttämättä ole toimintamahdollisuuksien kaventuminen vaan se, että tällaisia mahdollisuuksia ei ole vielä luotu. Populismin nousuun olisi vastattava puuttumalla tyytymättömyyden perimmäisiin syihin, ja vastauksen tulee kummuta niin pitkälti kuin mahdollista ruohonjuuritasolta. ETSK kannattaa toimia, joilla luodaan tunnetta erilaisten ruoan tuottaja- ja kuluttajaryhmien yhteisistä intresseistä ja tavoitteista luokkien, sukupuolten, sukupolvien ja kaupungin ja maaseudun välisten jakolinjojen ylitse. Ruokasuvereniteetti ja monenlaiset kysymykset, jotka liittyvät oikeuteen saada ruokaa ja elää terveellisessä ympäristössä, ovat esimerkkejä haasteista, joihin nimenomaan voitaisiin vastata paremmin edistämällä solidaarisuutta, yhteistä identiteettiä ja poliittista osallistumista Euroopan maaseudulla.

9.2

Niiden jäsenvaltioiden, jotka harkitsevat kansalaisten osallistumisen lisäämiseksi suoran demokratian vahvistamista paikallisten kansanäänestysten avulla, on syytä tiedostaa, että tämä on juuri se väline, jota populistiset puolueet ajavat tällä hetkellä kaikkialla Euroopassa. Suora demokratia voi olla kaksiteräinen miekka. Paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että sitä käytetään ainoastaan tilanteissa, joissa siitä voidaan odottaa saatavan todellista hyötyä.

9.3

ETSK katsoo, että populismin perimmäisiin syihin puuttuminen lähtee allianssien rakentamisesta paikallisten viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden toimijoiden, kuten paikallispäättäjien ja yhteiskunnallisten liikkeiden, välillä. Näin voidaan osaltaan pyrkiä hälventämään maaseutu- ja esikaupunkialueiden asukkaiden tunnetta siitä, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan. Yhteistyö vahvistaa myös työmarkkinaosapuolten asemaa, ja ne voivat auttaa vähentämään eriarvoisuutta ja saada alueelle vuoropuhelunsa ja toimiensa kautta talousinvestointeja ja kehitystä.

9.4

Yhtä lailla tärkeitä ovat pienyritysten yhdistysten, käsityöläisten ja maataloustuottajien intressit ja huolet. Talouden toimijat saattavat epäröidä investoida seuduille, joilla autoritaariset ryhmittymät ovat saaneet valtaa (paikallis)hallinnossa. Työtä etsivät maahanmuuttajat voivat lisäksi vältellä tällaisia paikkakuntia, vaikka työskentelymahdollisuuksia olisikin. Tällainen noidankehä on siksi tärkeää murtaa esikaupunki- ja maaseutualueilla.

9.5

Yksityisten ja julkisten investoijien kannustaminen tarttumaan takapajuisina pidettyjen alueiden hyödyntämättömään potentiaaliin on jatkokehittelyn arvoinen lähestymistapa. Tulonsiirtojen tai sosiaalietuuksien painottamisen lisäksi olisi myös parannettava alueiden mahdollisuuksia (ottaen huomioon paikalliset olosuhteet) siten, että tehostetaan instituutioiden toimintaa, poistetaan pullonkauloja ja toteutetaan toimia koulutuksen sekä yrittäjyyden, osaamisen hankkimisen ja innovoinnin edistämiseksi (19).

9.6

Jotta populismin perimmäisiin syihin voidaan pureutua, sosioekonomisten tekijöiden lisäksi on otettava nykyistä paremmin huomioon myös uskonnon, sukupuolidynamiikan, asuinpaikan, kulttuuri-identiteetin ja koulutuksen kaltaiset seikat. Taantumusta merkitseville poliittisille voimille, jotka tarjoavat helppoja vastauksia, on vaikea kehittää vaihtoehtoja. Vastaukset on sovitettava sen mukaan, millaisia vastoinkäymisten yhdistelmiä missäkin paikallisyhteisöissä esiintyy.

9.7

Uusista näkökulmista voisi olla apua myös torjuttaessa disinformaatiota. Sitä levitetään eurooppalaisten arvojen horjuttamiseen tähtäävissä sosiaalisen median kampanjoissa, joilla myös pönkitetään separatististen ja nationalististen väitteiden ja asenteiden muodostumista. On tärkeää vahvistaa perinteisten tiedotusvälineiden (julkiset televisiokanavat, riippumattomat sanomalehdet) asemaa, jotta ne voivat täyttää tehtävänsä puolueettoman tiedon jakajina. Vaikka komissio on jo toteuttanut tähän liittyviä toimia (ks. COM(2018) 236 final), olisi erittäin suositeltavaa, että asian kiireellisyys tiedostettaisiin nykyistä selvemmin.

9.8

ETSK kehottaa antamaan nykyistä enemmän painoa maaseutualueilla syntyvälle uudelle taloudelliselle toiminnalle, josta suuri osa pohjautuu vastavuoroisuuden ja huolenpidon periaatteisiin. Se kannustaa ryhtymään toimiin, joilla edistetään tällaisten aloitteiden tukemista ja luodaan yhteyksiä niiden välille, jotta voidaan siirtyä yksittäisistä hankkeista ja kokeiluista kohti poliittisia ja yhteiskunnallisia alliansseja, jotka tukevat riippumattomuutta.

9.9

ETSK kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita parantamaan paikallis- ja aluetason infrastruktuuria. Julkisten liikenneyhteyksien lakkauttaminen ja koulujen ja terveyspalveluiden sulkeminen ovat selvästi olleet yksi syy, jonka takia Euroopassa on puhjennut populistisia protesteja. Sekä aineellisen (liikenne ja julkiset palvelut) että aineettoman (erilaisten paikkakuntien, instituutioiden ja organisaatioiden verkostot) paikallisen infrastruktuurin parantamiseen tarvitaan rahoitustukea.

9.10

ETSK:n, siinä edustettuina olevien organisaatioiden ja muiden EU:n toimielinten pitäisi edistää paikallisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien kehittämistä ja osoittaa niille resursseja, jotta ne voivat laajentaa toimintaansa ja parantaa sen laatua. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja niiden eurooppalaisille verkostoille olisi tarjottava enemmän tukea paikallisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden jäsenten kouluttamista varten.

Bryssel 11. joulukuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Andrés Rodriguez-Pose, The revenge of places that don’t matter (and what to do about it), s. 32, LSE Research online (http://eprints.lse.ac.uk/85888/1/Rodriguez-Pose_Revenge%20of%20Places.pdf).

(2) ETSK:n lausunto aiheesta ”Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa – Tilannekatsaus ja mahdolliset jatkotoimet” (EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39).

(3) Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. lokakuuta 2018 maaseutu- ja vuoristoalueiden sekä syrjäisten alueiden erityistarpeiden huomioon ottamisesta (EUVL C 11, 13.1.2020, s. 15).

(4) ETSK:n lausunto aiheesta ”Vahvan ja moninaisen kansalaisyhteiskunnan turvin kestävään demokratiaan” (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 24).

(5) YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto, Principles and guidelines for a human rights approach to poverty reduction (https://www.ohchr.org/Documents/Publications/PovertyStrategiesen.pdf).

(6) YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto, Guiding principles for human rights impact assessments for economic reform policies, 19. joulukuuta 2018 (https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G18/443/52/PDF/G1844352.pdf).

(7) ETSK:n lausunto aiheesta ”Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien eurooppalainen valvontamekanismi” (EUVL C 34, 2.2.2017, s. 8).

(8) ETSK:n lausunto aiheesta ”Vahvan ja moninaisen kansalaisyhteiskunnan turvin kestävään demokratiaan” (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 24).

(9) Societies outside Metropolises: the role of civil society organisations in facing populism, ETSK, Bryssel, 2019 (https://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/files/qe-04-19-236-en-n.pdf).

(10) Societies outside Metropolises: the role of civil society organisations in facing populism, ETSK, Bryssel, 2019 (https://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/files/qe-04-19-236-en-n.pdf).

(11) Andrés Rodriguez-Pose, The revenge of places that don’t matter (and what to do about it), s. 32, LSE Research online (http://eprints.lse.ac.uk/85888/1/Rodriguez-Pose_Revenge%20of%20Places.pdf).

(12) Caroline de Gruyterin kommenttiartikkeli The revenge of the countryside, 21. lokakuuta 2016.

(13) YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto, Principles and guidelines for a human rights approach to poverty reduction

(14) YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto, Guiding Principles for human rights impact assessments for economic reform policies, 19. joulukuuta 2018.

(15) ETSK:n lausunto aiheesta ”Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa – Tilannekatsaus ja mahdolliset jatkotoimet” (EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39).

(16) Regaining Citizens’ Trust and Confidence in the EU: 7 priorities of the Diversity Europe Group, ”moninainen Eurooppa” -ryhmä.

(17) ETSK:n lausunto aiheesta ”Vahvan ja moninaisen kansalaisyhteiskunnan turvin kestävään demokratiaan” (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 24).

(18) ETSK:n lausunto aiheesta ”Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa – Tilannekatsaus ja mahdolliset jatkotoimet” (EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39).

(19) Andrés Rodriguez-Pose, The revenge of places that don’t matter (and what to do about it), s. 32, LSE Research online (http://eprints.lse.ac.uk/85888/1/Rodriguez-Pose_Revenge%20of%20Places.pdf).