Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yrittäjyys- ja innovointimyönteisten sisämarkkinoiden edistäminen – uusia liiketoimintamalleja yhteiskunnan haasteisiin ja murroksiin vastaamiseksi”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 353/02)

Esittelijä: Giuseppe GUERINI

Komitean täysistunnon päätös	24.1.2019
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	4.7.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	17.7.2019
Täysistunnon nro	545
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	185/0/6

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

1.2

ETSK on sitä mieltä, että yritysmaailma voi julkisten instituutioiden ohella antaa tässä yhteydessä aktiivisen ja merkittävän panoksen. Tämä koskee erityisesti kaikkia reaalitalouden yrityksiä, jotka luovat arvoa ja työpaikkoja hyödyntämättä taloudellisia varoja spekulatiivisesti.

1.3

Kun otetaan huomioon liiketoimintamallien ja yritysmuotojen moninaisuus Euroopassa, on tärkeää, etteivät yrityksiin, talouteen ja sisämarkkinoihin liittyvät lainsäädäntöehdotukset ole samanlaisia ja ettei niissä sovelleta kaikille sopivan ratkaisun (one size fits all) periaatetta vaan hyödynnetään yritysten monimuotoisuutta.

1.4

On erittäin tärkeää, että unionin toimielimet tukevat tekoälyn kehittämistä ja massadatan oikeaa käyttöä sekä luomalla asianmukaiset säännöt, joilla varmistetaan kyseisen teknologian kehittäminen yksilön oikeuksia kunnioittaen, että investoimalla koordinoidusti julkisia varoja eurooppalaisella ja valtiollisella tasolla, jotta varmistetaan EU:n kansainvälinen kilpailukyky. Etenkin massadatan ja sen potentiaalin tulisi olla myös kaikkien pk-yritysten ulottuvilla.

1.5

Uudet teknologiat, tekoäly ja massadata määrittävät parhaillaan tuotantoprosesseissa ja taloudessa yleensä tapahtuvia muutoksia ja muovaavat perinpohjaisesti myös työmarkkinoita. On kuitenkin tärkeää, että näiden muutosten yhteydessä käydään työmarkkinaosapuolten tarkoituksenmukaista vuoropuhelua ja kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia ja elämänlaatua.

1.6

Toimenpiteillä, joilla edistetään pk-yritysten lainansaantia, kuten Euroopan investointiohjelma, Cosme-ohjelma ja tulevaisuudessa InvestEU-ohjelma, tulisi edelleen tukea niitä pk-yrityksiä ja yhteiskunnallisia yrityksiä, joilla on usein likviditeettiongelmista ja alhaisesta pääomasta johtuvia kasvuvaikeuksia. Myös Euroopan riskipääomamarkkinoiden kehitystä olisi edistettävä aktiivisesti.

1.7

Euroopan väestön ikääntyessä ja pienentyessä on varmistettava sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja oikeudenmukaisuus, ja tätä taustaa vasten korostuu se rooli, joka yhteiskunnallisilla ja keskinäisillä yrityksillä voi olla tulevaisuudessa. Tarvitaankin lisäponnisteluja, jotta tunnustetaan tällaisten yritysten rooli, joissa ihmiset voivat organisoitua itsenäisesti ja tehdä keskenään yhteistyötä jatkuvasti kasvaviin sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi.

1.8

ETSK toteaa, että on tunnustettava pk-yritysten, perhe- ja yhteisötalouden yritysten, käsiteollisuusyritysten, pienten kauppiaiden ja maataloustuottajien rooli ja tuettava sitä edistettäessä ja levitettäessä ihmisiin ja paikallisyhteisöihin keskittyvää yrittäjyyskulttuuria sekä rakennettaessa osallistavien sisämarkkinoiden eurooppalaista mallia. Lisäksi kyseiset yritykset mahdollistavat sen, että entistä suurempi määrä ihmisiä voi harjoittaa taloudellista toimintaa, mikä edistää taloudellista demokratiaa.

2. Aloitteen tausta ja aihe

2.1

Käsillä olevalla oma-aloitteisella lausunnolla on määrä antaa panos EU:n toimielimille, jotta sisämarkkinoiden vahvistamiseen tähtäävien toimien yhteydessä edistetään sellaisten erilaisten yritysmuotojen kehitykselle suotuisaa toimintaympäristöä, jotka kykenevät vastaamaan yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin.

2.2

Nykyisin on selvää, että on pyrittävä sosiaaliseen markkinatalouteen, jonka avulla voidaan uutta teknologiaa älykkäästi soveltaen selviytyä suurista haasteista, jotka liittyvät kestävään kehitykseen, ilmastonmuutoksen haittavaikutusten lieventämiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen, väestörakenteesta johtuviin jännitteisiin, vahvaan muuttopaineeseen unionin ulkorajoilla sekä energiakäänteeseen.

2.3

ETSK on sitä mieltä, että juuri yritysmaailma voi – luonnollisesti julkisten instituutioiden ohella – antaa merkittävän panoksen. Edellisessä kohdassa mainittuihin suuriin muutoksiin voidaan nimittäin vastata myös hyödyntämällä kaiken yritystoiminnan innovatiivista potentiaalia. Eräät taloudelliset kehitysmallit ja yritysmuodot ovat kuitenkin osoittaneet soveltuvansa muita paremmin sosiaaliseen innovointiin, joka vaikuttaa yhä välttämättömämmältä kestäväpohjaisemman ja osallistavamman talouden vakiinnuttamiseksi.

2.4

ETSK katsoo, että innovoinnille ja uusille yritysmuodoille suotuisilla sisämarkkinoilla ja Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelmalla voi olla merkittäviä yhtymäkohtia pyrittäessä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet, sillä kasvun ja innovoinnin tavoitteiden, jotka ovat välttämättömiä hyvinvoinnin ylläpitämisen varmistamiseksi Euroopan unionin jäsenmaissa, on oltava paitsi vankkoja myös kestäväpohjaisia.

2.5

ETSK on viime vuosina antanut useita lausuntoja seuraavista keskeisistä aiheista:

—	uusien talousmallien etsiminen (1)

—	yrittäjyyden eri muodot (2)

—	digitaaliajan muutokset (3).

2.6

ETSK katsoo, että on olemassa erilaisia taloudellisia ekosysteemeitä, joihin unionin lainsäätäjän tulisi kiinnittää huomiota sisämarkkinoiden toiminnan edistämiseksi. EU:n talousjärjestelmä on monipuolinen ja käsittää monikansallisia ja kansallisia yrityksiä sekä hyvin paljon paikallisia yrityksiä. Nämä yritykset nivoutuvat usein alueellisiin tuotantoketjuihin: suurkaupunkialueet tiheästi asuttuine kaupunkikeskuksineen sekä maaseutu- ja syrjäalueet, joilla ei aina ole helppoa varmistaa hyvinvointia ja sosiaalista koheesiota, jollei kiinnitetä huomiota teknologisen innovoinnin mahdollistamiseen myös syrjäseuduilla.

2.7

On varmistettava, että erilaiset yritysmuodot voivat toimia rinnakkain ja integroitua kaikissa edellä mainituissa toimintaympäristöissä, joista kuhunkin on kuitenkin kiinnitettävä erityishuomiota lainsäädäntötoimien ja julkisten investointien kannalta. Tämän vuoksi on tärkeää, etteivät yrityksiin, talouteen ja sisämarkkinoihin liittyvät säädösehdotukset ja talouden sääntelyä koskevat ehdotukset ole täysin samanlaisia ja ettei niissä sovelleta kaikille sopivan ratkaisun (one size fits all) periaatetta.

3. Kohti teknologiaan, kestävään kehitykseen ja osallisuuteen perustuvaa uutta eurooppalaista taloutta

3.1

Digitaalitaloudella ja uusilla teknologioilla on potentiaalia muuttaa eurooppalaisten yritysten toimintatapoja, ja onkin kehitettävä uusia tavaroiden ja palvelujen tuotantomalleja.

3.2

Tässä yhteydessä on erittäin tärkeää, että unionin toimielimet tukevat asianmukaisesti tekoälyn kehittämistä sekä luomalla tarkoituksenmukaisia sääntöjä, joilla varmistetaan kyseisen teknologian kehittäminen yksilön oikeuksia kunnioittaen, että investoimalla koordinoidusti julkisia varoja eurooppalaisella ja valtiollisella tasolla, jottei menetetä jalansijaa Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisiin toimijoihin nähden.

3.3

Myös massadatan käyttö, käsittely ja varastointi tulee olemaan keskeistä varmistettaessa Euroopan markkinoiden kilpailukyky, sillä valmiudet tietojenkäsittelyyn ja mahdollisuus hyödyntää kyseisiä tietoja talouskehitysstrategioissa ja henkilöille suunnatuissa palveluissa paranevat jatkuvasti. Tällaisten tietojen käsittelyn ja kehittämisen yhteydessä on kuitenkin ehdottomasti varmistettava yksilön oikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittaminen sekä EU:n uuden tietosuoja-asetuksen noudattaminen.

3.4

Euroopan yritys- ja talousrakenteessa on erityispiirteitä, joiden avulla voidaan selviytyä digitaalisesta muutoksesta ja rakentaa vahva ekosysteemi. Se koostuu erimuotoisista kansainvälisistä ja paikallisista yrityksistä, joilla on mahdollisuuksia maailmanlaajuisiin pyrkimyksiin. Tätä varten tarvitaan pikaisesti yhtenäinen, verkottunut, johdonmukainen ja kilpailukykyinen Eurooppa. Digitaali-innovaatiokeskittymät, joita ollaan perustamassa moniin paikallisiin talousjärjestelmiin, ovat olleet tässä suhteessa myönteinen kokemus.

3.5

Uudet teknologiat, tekoäly ja massadata tuovat parhaillaan tuotantoprosesseihin ja yleensä talouteen suuria muutoksia ja muovaavat perinpohjaisesti myös työmarkkinoita. Ammatteja häviää, uusia syntyy, ja eräät ammatit muuttuvat perusluonteisesti. On tärkeää, että näiden muutosten yhteydessä käydään työmarkkinaosapuolten tarkoituksenmukaista vuoropuhelua ja kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia ja elämänlaatua. Työntekijöitä on tuettava suojatoimien ja jatkuvan koulutuksen avulla.

3.6

Toinen keskeinen kasvutekijä on veropolitiikka. Euroopan komissio on nykyisellä toimikaudellaan työskennellyt paljon verokysymysten parissa. ETSK katsoo, että verosääntöjen tehokkuus ja tarkoituksenmukainen yhdenmukaistaminen ovat olennaisia tekijöitä pyrittäessä vahvistamaan sisämarkkinoita. Unionitasolla edistetyin veropoliittisin toimin olisi lisäksi tuettava yritysten kasvuun tähtääviä välineitä, kuten investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä rahoituksen saanti pääomajärjestelyin.

3.7

Eurooppalaiset pk-yritykset ja yhteisötalouden yritykset kärsivät vielä nykyisinkin rakenteellisista ongelmista ja niiden kehitykselle suotuisten edellytysten puutteesta huolimatta monista toimista niiden tukemiseksi. Lisäksi pk-yritykset toimivat usein vähäistä tai keskitason teknologiaa edellyttävässä tuotannossa ja alhaisen osaamistason palvelujen alalla, ja niillä on vaikeuksia päästä rajatylittäville markkinoille. Komissio muistuttaa, että tällaisia yrityksiä on edelleen tuettava, sillä niiden osuus eurooppalaisista yrityksistä on 99 prosenttia ja ne tarjoavat 67 prosenttia työpaikoista (4). Tämän vuoksi näitä yrityksiä on – vaikkakin vapaiden markkinoiden ja kilpailun periaatteita noudattaen – tuettava asianmukaisesti teollisuus- ja veropoliittisin toimin, joilla edistetään yhteisen arvon luomista eikä niinkään vaurauden kertymistä.

3.8

Näin ollen toimenpiteillä, joilla tuetaan pk-yritysten lainansaantia, kuten Euroopan investointiohjelma ja sen julkisista takuista ja takauksista muodostuva järjestelmä, Cosme-ohjelma tai Invest EU-ohjelma, tulisi edelleen edistää ja tukea pk-yrityksiä ja yhteiskunnallisia yrityksiä. Olisi myös tuettava nykyistä enemmän yksityissijoittajien osallistumista startup-yrityksiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tätä varten on kehitettävä eurooppalaiset riskipääoma-ja riskirahoitusmarkkinat, jotka vielä nykyisin eroavat kooltaan täysin Yhdysvaltojen markkinoista. Eurooppalaisiin yrityksiin tehtäviä yksityisiä pääomainvestointeja edistäviä politiikkoja olisi lisäksi tuettava konkreettisin toimin, jotta helpotetaan EU:n ulkopuolelta tulevan lahjakkuuden ja osaamisen hankkimista.

3.9

Maailmanpankin tietojen mukaan (5) Euroopan unioni sijoittuu keskimäärin sijalle 53 maailmanlaajuisessa luokittelussa mitattaessa yritystoiminnan aloittamisen helppoutta, ja sijalle 29 arvioitaessa taloudellisen toiminnan yleisen harjoittamisen helppoutta. Yhdysvallat sitä vastoin on taloudellisen toiminnan harjoittamisen helppoutta mitattaessa sijalla 8. ETSK korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää tukea ja edistää liiketoimintaa yksinkertaistamalla hallintoa tavaroiden ja palvelujen tuotannossa ja keventämällä eurooppalaisten yritysten hallinnollista taakkaa.

3.10

Julkisten hankintojen markkinoiden osuus Euroopan bkt:stä on nykyisin noin 16 prosenttia, mikä vastaa noin 1,9 biljoonaa euroa. Vuonna 2014 annetuissa julkisia hankintoja (6) ja käyttöoikeussopimuksia (7) koskevissa uusissa direktiiveissä esitettiin, että kansallisten viranomaisten hallinnoimissa hankintamenettelyissä otettaisiin entistä paremmin huomioon sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Komissio on kuitenkin itse myöntänyt, että tätä tavoitetta ei ole vielä läheskään saavutettu. ETSK suosittaa, että komissio vahvistaa ja tehostaa sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien huomioon ottamista tällä sisämarkkinoiden kannalta historiallisesti merkittävällä alalla.

3.11

Kansainvälisen tason kasvavat haasteet ja tarve varmistaa sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja oikeudenmukaisuus korostavat roolia, joka yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla nykytilanteessa. Tarvitaankin lisäponnisteluja, jotta tunnustetaan näiden yritysten olemassaolo ja rooli. Kyseisissä yrityksissä tulee joka suhteessa esiin ihmisten taipumus organisoitua itsenäisesti sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi.

3.12

Pienyrityksissä ja yhteisötalouden yrityksissä toiminta ja motivaatio lähtee aina ihmisestä eikä pääomasta, sillä pääoma etsii ”käyttötarkoituksia”, jotka takaavat tuoton. Nämä yritykset, joissa ihminen on keskipisteessä, ovat juurtuneet paikallisyhteisöihin kestävin sitein, ja ne edistävät paikallistason hyvinvointia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Merkittävänä esimerkkinä tässä yhteydessä voidaan mainita belgialaiset ja ruotsalaiset (8) palvelusetelijärjestelmät kotitaloustyötä varten. Kyseisissä järjestelmissä myönnetään käyttäjille erityisiä veronalennuksia ja edistetään laittoman työnteon laillistamista, mikä hyödyttää yhtäältä palveluntarjoajia, jotka saavat paremman suojan, ja toisaalta valtioiden talousarvioita.

3.13

Sitoutumisesta paikallisyhteisöön ja alueeseen tulee kilpailutekijä, sillä se lisää motivaatiota ja luo sosiaalista ja yhteyksiin perustuvaa lisäarvoa. Tällä tavoin yhteisötalouden yritykset mahdollistavat entistä suuremman ihmismäärän osallistumisen yritystoimintaan ja edistävät näin osallistavaa kehitysmallia.

3.14

Toinen yhteiskunnallisten yritysten tarjoama perusluonteinen hyöty on varmasti panos taloudelliseen demokratiaan, sillä ne tarjoavat miljoonille ihmisille mahdollisuuden harjoittaa taloudellista toimintaa ja luoda itsenäisesti työpaikka omien taitojen, valmiuksien ja toiveiden pohjalta.

3.15

Tähän tavoitteeseen pyrkivät esimerkiksi osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, paikallisyhteisöjen muodostamat säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset. Kyseisiä yrityksiä arvostetaan yhä enemmän myös Euroopan komission vuonna 2011 käynnistämän sosiaalisen yrittäjyyden aloitteen vaikutuksesta. Aloitetta voitaisiin nyt jatkaa rohkeammalla ja yhtenäisemmällä aloitteella.

3.16

Erityisesti on mainittava alueelliset ja paikalliset pankit, jotka tarjoavat miljoonille ihmisille korvaamattomia luotonsaantimahdollisuuksia. Unionin sääntelyssä suhtaudutaan näihin pankkeihin edelleen turhan epäsuotuisasti, eikä tällainen toimintatapa vastaa suhteellisuusperiaatetta, sillä vain paikallistasolla toimiviin pankkeihin sovelletaan samoja teknisiä sääntöjä kuin globaalisti toimiviin pankkeihin yhden ainoan mallin periaatteen mukaisesti.

4. Eurooppalaiset yritykset sosiaalisissa ja globaaleissa makronäkymissä

4.1

On kuitenkin muistettava, että globaali tilanne tulee muuttumaan huomattavasti tulevina vuosina erityisesti väestökehityslukujen ja tuotantokapasiteetin sekä yksittäisten maiden ja maanosien taloudellisen painoarvon osalta.

4.2

Tässä muutoksessa Eurooppa, jossa on 500 miljoonaa asukasta, menettää keskeisen merkityksen koko maailman väestöön nähden, jonka määrä nousee nykyisestä 7,6 miljardista 9,8 miljardiin vuonna 2050. Väestönkasvu keskittyy etenkin yhdeksään maahan (Intia, Nigeria, Kongo, Pakistan, Etiopia, Tansania, Yhdysvallat, Uganda ja Indonesia) (9).

4.3

Samaan aikaan ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa edelleen, ja vuoteen 2050 mennessä yli 80-vuotiaiden osuus kolminkertaistuu nykyisestä 137 miljoonasta yli 425 miljoonaan. Tällainen kehitys keskittyy etenkin Eurooppaan, jossa keski-ikä on jo nyt noin 40–45 vuotta, kun se on kehittyvissä maissa 25–30 vuotta.

4.4

ETSK katsoo, että käynnissä olevat merkittävät muutokset edellyttävät kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa koordinoidaan unionin taloudelliset ja sääntelytoimet sosiaalista koheesiota ja heikompien väestöryhmien suojelua edistävien toimien kanssa jättämättä jälkeen iäkkäitä, vammaisia, vähäosaisia ja heikommassa asemassa olevia ryhmiä.

4.5

Teollisuuden kehityssuunnitelmien ja talouspolitiikan ohella haasteena on innovoinnin ja yritystoiminnan kannalta suotuisia markkinoita luotaessa hyödyntää ainoaa varmaa tekijää, johon on mahdollista luottaa yhä epävarmemmaksi muuttuvassa maailmassa: ihmistä.

4.6

Koko talousjärjestelmälle voi olla etua inhimillisen pääoman hyödyntämisestä, sillä sen avulla voidaan tuoda esille, ettei ihmisten ja yritysten taloudellisella toiminnalla pyritä ainoastaan voiton maksimointiin. Näin voidaan vahvistaa ajatusta, että motivaatio taloudellisen toiminnan harjoittamiseen ja halu yritystoimintaan on paljon enemmän kuin vain tarve kerätä pääomaa. Tämä ei vähennä taloudellisen menestyksen merkitystä mutta tarkoittaa sen arvon mittaamista eri tavoin.

4.7

Viime vuosikymmeninä yritysten, ja etenkin suurten digitaalitalouden yritysten, menestystä on arvioitu ja mitattu etupäässä suhteessa mahdolliseen arvon realisointiin taloudellisesta näkökulmasta eikä niinkään suhteessa arvon ja työpaikkojen luomiseen työn kautta.

4.8

Lisäksi ETSK:n mielestä on välttämätöntä investoida Euroopan kansalaisten jatkuvaan koulutukseen, jotta he kykenevät selviytymään nykyisistä jatkuvista muutoksista. Onkin erittäin tärkeää investoida koulutusohjelmiin, joissa tuetaan taipumuksia yrittäjyyteen ja tarjotaan jo nuoresta iästä alkaen välineitä ja valmiuksia omatoimiseen järjestäytymiseen, samoin kuin taitoja, joilla vahvistetaan aloitteellisuutta, luovuutta ja riskinottokykyä. Samalla on varmistettava koulutus- ja tukipolitiikalla, että Euroopan väestö, joka on yhä iäkkäämpää (ja josta nykyään puhutaan senioritaloutena) ja joka on maailmanlaajuisessa mitassa vähenemässä, voi nauttia hyvästä elämänlaadusta ja antaa aktiivisesti oman panoksensa.

4.9

Jokaista ihmistä on pidettävä ensiarvoisen tärkeänä, ja tästä ovat osoituksena työhön sijoittumisesta saadut myönteiset kokemukset yhteiskunnallisissa yrityksissä. Niistä on tullut vakaita ja kilpailukykyisiä, ja ne ovat työllistäneet heikossa asemassa olevia tai perinteisten työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneitä työntekijöitä.

Bryssel 17. heinäkuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 57, EUVL C 75, 10.3.2017, s. 33, EUVL C 75, 10.3.2017, s. 1 ja EUVL C 303, 19.8.2016, s. 28.

(2) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 20, EUVL C 283, 10.8.2018, s. 1, EUVL C 13, 15.1.2016, s. 8, EUVL C 13, 15.1.2016, s. 152, EUVL C 458, 19.12.2014, s. 14 ja EUVL C 345, 13.10.2017, s. 15.

(3) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 73, EUVL C 81, 2.3.2018, s. 102, EUVL C 62, 15.2.2019, s. 33, EUVL C 227, 28.6.2018, s. 70, EUVL C 75, 10.3.2017, s. 6 ja EUVL C 62, 15.2.2019, s. 131.

(4) https://ec.europa.eu/growth/smes/business-friendly-environment/performance-review_en

(5) http://www.doingbusiness.org/content/dam/doingBusiness/media/Annual-Reports/English/DB2019-report_print-version.pdf

(6) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.

(7) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1.

(8) http://impact-phs.eu/national-practices/sweden-rot-rut-avdrag/

(9) United Nations, World Population Prospects 2017, https://population.un.org/wpp/Publications/Files/WPP2017_KeyFindings.pdf