Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan kansalaisten kuunteleminen kestäväpohjaisen tulevaisuuden turvaamiseksi (Sibiuun ja siitä eteenpäin)”

(2019/C 228/06)

Esittelijät: Vladimíra DRBALOVÁ

Peter SCHMIDT

Yves SOMVILLE

Työvaliokunnan päätös	16.10.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	217/6/8

Euroopan kansalaisten kuunteleminen kestäväpohjaisen tulevaisuuden turvaamiseksi

1. Johdanto

1.1

ETSK on jäsenistönsä moninaisuuden ansiosta silta EU:n ja sen kansalaisten välillä, ja se esittää tässä ominaisuudessa kunnianhimoisen näkemyksensä tulevaisuudesta, jossa Eurooppa on kestävän kehityksen maailmanlaajuinen johtaja.

1.2

Euroopan unionin perustaminen on yksi Euroopan historian onnistuneimmista rauhanhankkeista ja sosiaalis-taloudellisista rakenteista. EU:n perusarvoiksi otettiin ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo, kansanvalta, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. (1) Näiden arvojen tulee jatkossakin olla EU:n tulevan kehittämisen ja toiminnan ytimessä.

1.3

Seitsemänkymmentä vuotta kestänyt rauha ja vakaus Euroopassa on historiallinen ja poikkeuksellinen saavutus. Sen ovat mahdollistaneet Eurooppa-hanke ja Euroopan unionin rakentaminen, jossa on luotu Euroopan kansojen unioni ja vähitellen tiivistetty Euroopan valtioiden siteitä toisiinsa yhteisen päämäärän kautta. Tästä syystä EU on edelleen houkutteleva rakenne ehdokasmaille ja EU:n naapuruuspolitiikkaan osallistuville maille. Euroopan täytyy kuitenkin valmistautua kohtaamaan uusi geopoliittinen tilanne. ETSK:n tulisi osaltaan auttaa lisäämään tietoisuutta siitä, että rauhaa ei voida pitää itsestäänselvyytenä loputtomiin.

1.4

Sisämarkkinat taloudellisine, sosiaalisine ja ympäristöön liittyvine ulottuvuuksineen ovat Euroopan yhdentymisen ytimessä. Sisämarkkinoiden tulisikin pystyä luomaan kestäväpohjaista kasvua ja innovaatiotoimintaa, houkuttelemaan investointeja ja edistämään yritystensä kestävää kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. On kuitenkin tärkeää myös huomata, etteivät sisämarkkinoiden myönteiset vaikutukset ole jakautuneet tasaisesti eikä kaikilla kansalaisilla ole mahdollisuutta hyötyä niiden tuomasta hyvinvoinnista.

1.5

Kestävällä kasvulla tarkoitetaan kasvua, joka ei perustu ainoastaan määrään vaan myös – ja itse asiassa enimmäkseen – laatuun. Tämä tarkoittaa seuraavia asioita: i) ei ympäristön tai työvoiman riistoa, ii) kunnolliset elinolot, iii) talouskasvun mittaaminen vuotuisten rahavirtojen lisäksi myös varallisuuden kertymisenä ja jakautumisena, iv) kaikkien ihmisten tarpeiden täyttäminen maapallon kantokyvyn rajoissa, v) sellaisten talousmallien kehittäminen, joissa kaikki voivat menestyä, riippumatta siitä, kasvaako talous vai ei, ja vi) suljettu tulovirta, joka kiertää kotitalouksien, yritysten, pankkien, hallinnon ja kaupan välillä ja joka toteutetaan sosiaalisesti ja ekologisesti. Energia, materiaalit, luonto, ihmisyhteiskunta, valta ja yhteinen omaisuus – nämä kaikki ovat asioita, jotka puuttuvat nykyisestä mallista. Hoivaajien – jotka ovat enimmäkseen naisia – tekemää palkatonta työtä ei oteta huomioon, vaikka mikään talousmalli ei voisi toimia ilman heitä. (2)

1.6

Kestävä kilpailukyky tarkoittaa puolestaan mallia, jossa taloudellinen menestys, ympäristöasiat ja sosiaalinen osallistavuus ovat tasapainossa. Kestävän kehityksen huomioon ottavaan maailmanlaajuiseen kilpailukykyindeksiin tulee siis sisällyttää kaksi uutta ulottuvuutta: ympäristöasiat ja sosiaaliset näkökohdat. (3)

1.7

Neljä vapautta eli tavaroiden, ihmisten, palvelujen ja pääoman liikkuvuus, jotka yhdessä mahdollistavat kaupan ja talouden kehityksen, työllisyyden, luovuuden ja innovoinnin, osaamisvaihdon sekä infrastruktuurin kehittämisen syrjäisille alueille, muodostavat Euroopan ytimen. Toimivat taloudelliset vapaudet ja kilpailusäännöt käyvät käsi kädessä sosiaalisten perusoikeuksien kanssa eivätkä saa vaarantaa niitä.

1.8

EU:lla on kuitenkin edelleen vastassaan poikkeuksellisia sisäisiä ja ulkoisia taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja poliittisia haasteita (4), jotka uhkaavat sen olemassaoloa: protektionismi sisämarkkinoilla, sosiaalinen eriarvoisuus, populismi, nationalismi ja ääriliikkeet (5) sekä geopoliittiset mullistukset ja valtavat teknologiset muutokset.

1.9

Nopeasti muuttuva ilmasto, biologisen monimuotoisuuden romahtaminen, muut ympäristöriskit ja kollektiivinen epäonnistuminen toimivan politiikan toteuttamisessa ovat myös keskeinen uhka Euroopan väestölle, taloudelle ja ekosysteemeille. Tästä syystä tarvitaan vahva EU:n strategia YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamiseksi. Tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa huolehditaan paremmin ympäristöstä, ja niillä on suuremmat mahdollisuudet kehittyä entistä kestäväpohjaisemmiksi.

1.10

Kansalaiset kaikkialla Euroopassa ja varsinkin alueilla, joilla työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on yleistä tai joihin kohdistuu rakennemuutoksia, tarvitsevat laadukkaita työpaikkoja, ja on selvää, että tähän kysyntään on löydettävä vastauksia. Tästä seuraa, että kaikki – viranomaiset, hallitukset, työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot – ovat velvollisia pohtimaan uudelleen, millainen on kestäväpohjainen Eurooppa, jotta voidaan edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista.

1.11

Työmarkkinoille pääsyä tulee kiireellisesti helpottaa parantamalla laadukkaiden työpaikkojen luomisen ja tehokkaamman koulutusjärjestelmän yhteyttä niin, että koulutus tarjoaa tarvittavat taidot esimerkiksi harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän järjestelmän kautta.

1.12

Sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus ovat sidoksissa toisiinsa, ja talouden täytyy tukea sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista uusiutumista ennen kaikkea edistämällä ja kehittämällä avaintaitoja ja suosimalla monipuolistumista. YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman tulee kannustaa yksityissektoria auttamaan osaltaan talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on edistää hyvinvoinnin tasa-arvoista ja kestävää kasvua kaikkien hyväksi sekä sosiaalisten oikeuksien, ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien suojelua. (6)

1.13

Eurooppa-hankkeen kulttuuriulottuvuus kaikessa monimuotoisuudessaan on myös tunnustettava täysin kaikessa EU:n toiminnassa. Tähän kuuluu kulttuuriperinnön ymmärtäminen ja vaaliminen, kulttuurin ja luovuuden sisällyttäminen koulutukseen ja nykypäivän luovan työn tukeminen yhteenkuuluvuuden ja kehityksen edistäjänä.

1.14

Kestävä kehitys on tulevaisuuteen suuntautunut prosessi, jonka taustalla tulee olla vahva poliittinen tahto ja päättäväisyys siitä, että kestävyysajattelua toteuttavan Euroopan unionin luomiseksi on muutettava talouden suuntaa kohti kestokykyistä ja yhteistoiminnallista, resurssitehokasta, vähähiilistä ja sosiaalisesti osallistavaa tulevaa mallia (7), jossa hallitusten, yritysten, työntekijöiden, kansalaisten ja kuluttajien käyttäytymistä, toimintaa ja päätöksiä ohjaa taloudellisten, ympäristöön kohdistuvien ja yhteiskunnallisten vaikutusten vastuullinen tiedostaminen.

—	ETSK kehottaa ensinnäkin laatimaan Agenda 2030:n täytäntöönpanemiseksi kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen strategian, jonka toteutuminen taataan kunnianhimoisella EU:n talousarviolla.

—

Kilpailukyky ja kestävä kehitys eivät ole vastakkaisia tavoitteita, kunhan sosiaaliset näkökohdat ja ympäristöasiat sisällytetään osaksi kilpailukyvyn määritelmää. Kilpailukykyä ei pidä määritellä pelkästään määrinä ja hintoina, vaan mieluiten ottaen huomioon myös eurooppalaiset arvot, laadun ja kestävän kehityksen osana täysin kehittyneitä ja toimivia sisämarkkinoita.

—	Eurooppa tarvitsee uuden kasvumallin, joka eroaa laadullisesti tähänastisesta: sen on oltava sosiaalisesti osallistavampi ja ympäristön kannalta kestävämpi, ja sen avulla on voitava kannustaa ja tukea digitaalisen ja ekologisen siirtymän lähentymistä Euroopan maissa ja yhteiskunnissa.

—

Kestävyysajattelun mukaiset investoinnit ovat ratkaisevan tärkeä väline tuettaessa ja edistettäessä prosessia, jossa vahvistetaan Euroopan johtavaa asemaa kestäväpohjaisen yhteiskunnan edelläkävijänä. Niillä on tuettava korkealaatuisten työpaikkojen luomista, uusiutuvaa energiaa, koulutusjärjestelmiä, kohtuuhintaista ja ympäristöä säästävää hyvien yhteyksien julkista liikennettä, ekologisesti suunniteltua digitaaliteknologiaa, tutkimusta ja innovointia.

—	Eurooppalaisten yritysten täytyy tehdä oma osansa ja kantaa vastuunsa: niiden tulee näyttää muulle maailmalle mallia tilanteessa, jossa eurooppalaisen järjestelmän kilpailukyky ja taloudellinen kestävyys määritellään uudelleen ainoan maapallomme kantokyvyn rajoja kunnioittaen.

2. Kansalaisten Eurooppa

2.1

Eurooppalaiset pitävät Eurooppaa yhä vähemmän ratkaisuna ja yhä enemmän ongelmana. Nationalismi ja protektionismi ovat ajankohtaisia uhkia. Euroopan unioni, joka ei ole antanut riittävästi painoarvoa Eurooppa-hankkeen kulttuuriulottuvuudelle, ei identiteetin ja arvojen murentuessa onnistu löytämään vastauksia paikallisiin ja maailmanlaajuisiin kysymyksiin.

2.2

Kansalaisten, erityisesti nuorten, oikeutettujen huolenaiheiden ymmärtäminen ja heidän demokraattisen osallistumisensa lisääminen on hyvin tärkeää. EU:n nykyisten osallistumismekanismien ja kuulemisprosessien parantaminen ja uudistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Nuorisoasiat on sisällytetty muun muassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sekä YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin.

—	Järjestelmällisestä kansalaisvuoropuhelusta on tehtävä todellinen demokraattisen osallistumisen väline Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti. (8)

—	ETSK järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan institutionaalisena edustajana EU:ssa aikoo jatkossakin toimia aktiivisesti päätöksentekoprosessissa.

—

Myös EU:sta tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohdan mukainen eurooppalainen kansalaisaloite, joka on maailman ensimmäinen monikansallinen osallistumisväline, kaipaa enemmän tukea ja kehittämistä. ETSK on vaatinut yksinkertaisempia ja helppotajuisempia sääntöjä sen täytäntöönpanoa varten (9) ja toimii komission ja kansalaisten välittäjätahona erityisesti järjestämällä jokavuotisen kansalaisaloitteen päivän konferenssin ja antamalla apua ja tukea kansalaisaloitteiden järjestäjille.

—

Nuoret on saatava mukaan ja osallistumaan Euroopan poliittisiin prosesseihin (10) edistämällä laajempaa kansalaisaktiivisuutta eli muun muassa äänestämistä, vapaaehtoistoimintaa, nuorisojärjestöihin liittymistä ja osallistumista työpaikkademokratiaan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun. (11) ETSK tukee nuorten osallistumista omaan toimintaansa ja kehittää nuorille suunnattuja tapahtumia, joita ovat esimerkiksi ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” ja nuorten yrittäjien palkinto.

—

Kansalaisten tuen voittamiseksi olisi toteutettava toimenpiteitä vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi EU:n toimielinten ja kansallisten hallitusten päätöksenteossa, johon myös alue- ja paikallistaso osallistuvat. Tällainen toimenpide olisi esimerkiksi neuvoston työskentelytapojen uudistus avoimuuden parantamiseksi ja niiden vastuuvelvollisuus- ja avoimuusongelmien ratkaisemiseksi, jotka liittyvät suljettujen kolmikantaneuvottelujen liialliseen käyttöön ennen säädösten hyväksymistä tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä. (12) (13)

—

Olisi luotava institutionaalisia mekanismeja, joilla tehostetaan ETSK:n lausuntojen vaikutusta EU:n politiikanlaadintaan ja päätöksentekoprosesseihin esimerkiksi parantamalla komitean lausuntojen jatkotoimien seurantaa ja tekemällä EU:n neuvoston kanssa yhteistyösopimus, jolla varmistetaan muun muassa komitean lausuntoja käsittelevä järjestelmällinen tiedotus neuvoston työryhmille.

—	Yleisön tuen saaminen YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanolle eli uudelle yhteiskuntasopimukselle on ratkaisevan tärkeää.

3. Sosiaalinen Eurooppa

3.1

Eurooppalaisen sosiaalisen mallin tulisi turvata vankka ja oikeudenmukainen suoja kaikille kansalaisille ja samalla lievittää köyhyyttä ja tarjota kaikille mahdollisuudet menestyä. Kunnolliset tulot kaventaisivat kuilua rikkaiden ja heikommassa asemassa olevien välillä ja turvaisivat laadukkaat elinolot. Jokaiselle olisi turvattava ihmisarvoiset työolot ja -ehdot, tasa-arvo, hyvinvoinnin parantuminen ja terveyserojen supistuminen maiden sisällä ja välillä ja sukupolvien välillä. Sosiaalinen osallisuus ja suojelu, laadukkaat työpaikat, sukupuolten tasa-arvo, hyvälaatuinen, kohtuuhintainen ja helppopääsyinen julkinen terveydenhuolto, kohtuuhintainen ja laadukas asuntotarjonta, ekologinen oikeudenmukaisuus, korkealaatuinen julkinen opetus ja yhdenvertaiset kulttuurin saantimahdollisuudet: näiden tulee olla tärkeimmät kansallisia ja eurooppalaisia poliittisia asialistoja ohjaavat periaatteet.

—	Uusi yhteiskuntasopimus, joka tarjoaa kaikille kansalaisille oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan, on välttämätön. Tästä syystä ETSK vaatii sosiaalista toimintaohjelmaa YK:n Agenda 2030:n toteuttamiseksi kaikilla tasoilla.

—

ETSK vaatii parantamaan koulutusjärjestelmiä yleisesti ja investoimaan niihin enemmän ja kannattaa kaikille kuuluvaa oikeutta elinikäiseen oppimiseen, jotta ihmiset voivat opetella uusia taitoja sekä täydentää ja päivittää osaamistaan. Olisi myös lisättävä investointeja instituutioihin, toimintapolitiikkoihin ja strategioihin, joilla autetaan ihmisiä tulevissa työelämän murroksissa, ja tuettava laajemmin sukupuolijärjestystä muuttavien, tasa-arvoon tähtäävien mitattavien tavoitteiden toteutumista. (14)

—

Julkisella politiikalla ja lainsäädäntötoimenpiteillä tulee varmistaa, että kaikki Euroopan kansalaiset ja Euroopassa asuvat saavat samantasoisen suojan ja voivat käyttää perusoikeuksiaan ja -vapauksiaan. EU:n tulee kehittää poliittisia linjauksiaan ja toimintaansa, jotta niillä varmistetaan sukupuolten tasa-arvo ja taataan, että kaikilla erilaisia syrjinnän muotoja kohtaavilla on yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassa.

—

Jäsenvaltioiden kehityssuuntien eriytyminen aiheuttaa yhä enemmän huolta. Toimenpiteet vähimmäispalkan ja vähimmäistulon turvaamiseksi osana EU:n sosiaalisen lähentymisen prosessia voivat olla tärkeä sosiaalisen suojelun osatekijä. Ne auttaisivat saavuttamaan kunnollisen elintason kaikissa maissa. Samalla ne osaltaan tukevat kasvua ja tehostavat lähentymistä – tai jarruttavat eriytymistä – EU:n sisällä. (15)

—	Kestäväpohjainen siirtymä edellyttää investoimista tehokkaisiin ja yhdennettyihin sosiaalisen suojelun järjestelmiin, joissa tarjotaan laadukkaita palveluja. (16)

—	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työmarkkinaosapuolten väliset vankat työehtosopimusneuvottelujärjestelmät olisi säilytettävä keskeisinä keinoina ennakoida ja hallinnoida siirtymiä ja muutoksia.

—	Edellä mainittujen toimenpiteiden pitäisi auttaa luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan helpottaa sisämarkkinoiden täytäntöönpanoa kaikilta osin.

4. Kestävä ympäristö

4.1

Ympäristöriskit ovat edelleen pääosassa maailmanlaajuisen riskikartoituksen (Global Risks Perception Survey, GRPS) tuloksissa. Tänä vuonna niitä oli viiden suurimman riskin joukossa kolme todennäköisyyden perusteella ja neljä vaikutusten perusteella. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat eniten huolta, mutta kyselyyn vastaajat ovat yhä huolestuneempia ympäristöpolitiikan epäonnistumisesta: ”epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemissä ja siihen sopeutumisessa” laski tärkeysjärjestyksessä Pariisin jälkeen, mutta loikkasi vaikutusten näkökulmasta takaisin toiselle sijalle tänä vuonna. (17)

4.2

Kuolleella planeetalla ei ole elämää, työpaikkoja eikä yrityksiä. Biologisen monimuotoisuuden romahtaminen ja ilmastonmuutos merkitsevät siis sitä, että EU:n on ehdottomasti luotava laadukkaita työpaikkoja (18) ja tarjottava toimiva ratkaisu työnantajille, työntekijöille ja muille kansalaisyhteiskunnan edustajille. Sopeutustoimien viivästyminen tai toteuttamatta jättäminen voi korottaa huomattavasti ilmastonmuutoksen kokonaiskustannuksia (19) ja voimistaa sen tappavaa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen, myös ihmiskuntaan.

4.3

Euroopan ilmastorahoitussopimuksen luonnoksesta on keskusteltu useita vuosia ja keskustellaan edelleen. Sopimuksen ansiosta EU voisi säilyttää johtavan asemansa kestävän kehityksen alalla ja ilmastonmuutoksen torjunnassa (20).

—

Tässä strategiassa on varmistettava, että ainakin Pariisin sopimus pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan ja välittömästi ja otetaan huomioon sovittamalla yhteen EU:n vuosien 2030 ja 2050 päästöjen vähentämistavoitteet ja sitoumus rajoittaa lämpötilan nousu enintään yhteen asteeseen sekä toteuttamalla kunnianhimoista EU:n ilmastopolitiikkaa, jossa luovutaan nopeasti kaikista fossiilisista polttoaineista ja siirrytään energiatehokkuudesta kohti energian käytön absoluuttista alenemista. EU:n olisi vauhditettava oikeudenmukaista ja kestäväpohjaista siirtymistä käyttämään mahdollisimman suurelta osin uusiutuvaa energiaa (21), joka on puhdasta, kohtuuhintaista, yhteisöomistajuutta tukevaa eikä johda energiaköyhyyteen eikä vaaranna Euroopan yritysten kestävää kilpailukykyä maailmanlaajuisesti.

—	Ilmastorahoitussopimuksessa tulee käsitellä kaikkia ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikan osa-alueita: oikeudenmukaista siirtymää muutoksen seurausten lieventämiseksi ja vahinkojen ja menetysten korvaamiseksi sekä konkreettisia toimintapolitiikkoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

—

ETSK toistaa kehotuksensa siitä, että EU:lle tulee kehittää kattava elintarvikepolitiikka (22), jolla pyritään kestäväpohjaisiin elintarvikejärjestelmiin ja niiden pohjalta terveellisiin ruokavalioihin. Politiikassa tulee linkittää maatalous ravitsemukseen ja ekosysteemipalveluihin ja varmistaa, että elintarvikeketjut turvaavat kansanterveyden eurooppalaisen yhteiskunnan kaikissa osissa. Lisäarvon oikeudenmukainen jakautuminen elintarvikeketjun eri vaiheille on tärkeää.

—	Maatalous voisi olla osa ratkaisua, jolla hillitään ilmastonmuutosta (kiertotalous, hiilidioksidin varastointi jne.), sillä se kattaa valtaosan Euroopan aluetta. Kestävä maatalous on lisäksi tärkeässä asemassa sosioekonomisen rakenteen säilyttämisessä maaseudulla.

—	EU:n täytyy muuttaa lineaarinen talous vähähiiliseksi kiertotaloudeksi. Kiertotalouspolitiikalla tulisi varmistaa, että kierto on pitkäaikaista, pienimuotoista, paikallista ja puhdasta. Tietyissä teollisissa toiminnoissa kierrot saattavat olla laajamittaisiakin. (23)

—

Olisi laadittava ja saatettava voimaan yhteiset vaatimukset puhtaan ilman ja veden turvaamiseksi ja valtamerten suojelemiseksi. On toteutettava kunnianhimoisia toimenpiteitä metsäkadon ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi Euroopassa ja koko maailmassa ja luonnonvarojen kestämättömän riiston lopettamiseksi myös globaalissa etelässä. On toteutettava toimenpiteitä Euroopan kulutustasojen saattamiseksi maapallon tuotantokyvyn tasolle muun muassa panemalla täytäntöön omavaraisuusstrategioita. (24)

5. Eurooppalaiset yritykset vahvempaan maailmanlaajuiseen johtoasemaan kestävän kehityksen alalla

5.1

Yritykset luovat edellytykset yhteiskunnan ja ympäristön kehitykselle. Kestävä kilpailukyky on välttämätön edellytys sille, että yritykset voivat täyttää tehtävänsä yhteiskunnassa. Yritysten toiminta on yhä kestäväpohjaisempaa, ja ne seuraavat ja arvioivat liiketoimintansa yhteiskunnallisia sekä ympäristöön, kuluttajansuojaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia vaikutuksia ja raportoivat niistä omien erityisolosuhteidensa ja resurssiensa perusteella ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Euroopan tuleekin omaksua toimintapoliittinen lähestymistapa, jolla pyritään johdonmukaisesti sen tavoitteeseen saavuttaa johtava asema maailmassa kestävän kehityksen alalla. Monet yritykset Euroopassa ovat jo edelläkävijöitä, mutta niiden tulee olla vieläkin kunnianhimoisempia ja levittää kestävyysajattelua arvoketjuihin kannustaen erityisesti pk-yrityksiä.

5.2

Monenlaiset uudet mallit muuttavat tuottajien, jakelijoiden ja kuluttajien välistä suhdetta. Joillakin näistä uusista malleista (muun muassa toiminnallinen talous, jakamistalous ja vastuullinen rahoitus) pyritään ratkaisemaan muita ihmisille ja maapallolle keskeisiä haasteita, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kestävän kehityksen kannalta: sosiaalinen oikeudenmukaisuus, osallistava hallinto ja luonnonvarojen ja luonnonpääoman vaaliminen.

—

Meneillään oleva neljäs teollinen vallankumous muuttaa perinpohjaisesti globaalia taloutta ja erityisesti valmistusteollisuutta ja teollisuuspalveluja. Eurooppa tarvitsee todellisen digitaalisen murroksen, jotta se voi turvata maailmanlaajuisen kestävän kilpailukyvyn ja tuottaa kestävää kasvua ja työpaikkoja. Eurooppa tarvitsee kokonaisvaltaisen käänteen voidakseen tulla maailman dynaamisimmaksi digitaaliseksi alueeksi, jossa otetaan huomioon digitaalitalouden maailmanlaajuinen luonne ja yritysten integroituminen globaaleihin arvoketjuihin.

—

Tukemalla tällaisia innovatiivisia malleja Euroopan unioni voi päästä kärkeen sellaisten innovatiivisten kestäväpohjaisten talousmallien kehittämisessä, joissa liitetään erottamattomasti yhteen taloudellinen hyvinvointi, korkeatasoinen sosiaalinen suojelu ja ympäristökestävyys, ja luoda näin ”eurooppalaisen tuotemerkin”.

—

Eurooppalaisten yritysten täytyy pysyä innovoinnin ja luovuuden kärjessä ja noudattaa tiukkoja työelämään, kuluttajansuojaan ja ympäristöön liittyviä vaatimuksia kaikkialla Euroopassa. Vaikka älykkäällä politiikanteolla ja hyvällä hallinnolla on tärkeä rooli oikean kehyksen määrittämisessä, innovaatioita ja ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin tuottavat yritykset ja niiden työntekijät läheisessä yhteistyössä tiede-elämän ja tutkijoiden kanssa.

—	Liiketoimintaympäristö, joka auttaa valmistautumaan tulevaisuuteen, perustuu avoimiin markkinoihin ja reiluun kilpailuun, ja siihen sisältyvät myös sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Lisäksi se luo mahdollistavat ja kannustavat olosuhteet yritystoiminnalle.

—

Ohjausta ja tukea on oltava tarjolla, jotta kaikki yritykset ja erityisesti pk-yritykset voivat digitalisoitua ja jotta voidaan kääntää riittämättömien teknologia- ja innovaatioinvestointien suuntaus tietoisuutta lisäämällä, kannustamalla rahoitustoimintaan, tukemalla t&k-toimintaa ja investoimalla tarvittaviin taitoihin.

6. Vapaa ja reilu kauppa

6.1

EU:n kauppapolitiikka on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa koko EU:hun ja yhdistää kaikki sen jäsenvaltiot. Kauppapolitiikka on auttanut EU:ta kasvattamaan vaurauttaan monien kumppanien kanssa käytävän kauppavaihdon kautta. EU on nykyisin yksi maailmankaupan johtavista valloista. Kansainväliseen kauppaan on kytköksissä yli 30 miljoonaa työpaikkaa. (25) EU:lla on tärkeä rooli palvelukaupassa ja huomattava kauppataseen ylijäämä tavarakaupassa muun muassa Yhdysvaltojen kanssa (yli 107,9 miljardia vuoden 2018 ensimmäisten 11 kuukauden aikana). Samaan aikaan EU vaalii ja edistää kaupan avulla sosiaalisen osallisuuden ja ympäristönsuojelun arvoja, jotka ovat keskeisiä kestäväpohjaisen globalisaation eli sellaisen globalisaation muodon luomiseksi, joka hyödyttää suuryritysten ja sijoittajien lisäksi myös tavallisia ihmisiä, työntekijöitä, viljelijöitä, kuluttajia ja pk-yrityksiä.

6.2

EU:n tavoitteena on ajaa – monenvälisesti, kahdenvälisesti ja yksipuolisesti – kauppapoliittista visiota, jossa yhdistetään toisaalta perinteinen merkantilistinen lähestymistapa markkinoille pääsyyn (tullit ja muut rajoitukset) ja toisaalta kestävän kehityksen tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

6.3

EU:n kauppapolitiikka on vahvistanut kansalaisyhteiskunnan asemaa sekä neuvotteluvaiheessa että täytäntöönpanovaiheessa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien työn ansiosta. ETSK kannattaa kaikkien sellaisten organisaatioiden ammattimaistamista, joiden avulla kansalaiset voivat vaikuttaa enemmän kauppasopimusten sisältöön ja valvoa tarkemmin, noudattavatko kauppakumppanit laadullisia sitoumuksia ja vaatimuksia. (26)

—

EU:n kauppapolitiikan, samoin kuin diplomatian ja naapuruuspolitiikan, tulee heijastaa sen omia sisäisiä arvoja, jotka perustuvat sen asemaan maailmanlaajuisena johtajana kestävässä kehityksessä, ja olla niiden kanssa johdonmukaista. EU:n pitäisi pystyä säilyttämään kilpailukykynsä ja hoitamaan liittolaissuhteitaan keskeisten kumppaneidensa kanssa samalla kun se ylläpitää, vahvistaa ja kehittää korkeatasoisten ympäristö- ja sosiaalivaatimusten malliaan.

—	ETSK kehottaa erityisesti asettamaan kunnianhimoiset kauppapoliittiset tavoitteet kaikilla kolmella tasolla – yksipuolisesti, kahdenvälisesti ja monenvälisesti –, jotta voidaan toisaalta luoda kasvua ja työpaikkoja EU:hun ja toisaalta edistää sääntöpohjaista kauppapolitiikkaa maailmanlaajuisesti.

—	Yksipuolisina toimina EU:n tulisi uudistaa ja kehittää yleistä tullietuusjärjestelmää ja Kaikki paitsi aseet -menettelyä niin, että tuettaisiin vähiten kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden kehitystä.

—

Kahdenvälisesti EU:n tulisi edelleen jatkaa uusien markkinoiden avaamista, liiketoimintamahdollisuuksien lisäämistä ja kuluttajien kysyntään vastaamista yhä useampien kumppaneiden kanssa varmistaen samalla korkeatasoiset sosiaaliset ja ympäristöä koskevat vaatimukset maataloudessa, teollisuudessa ja palvelualalla.

—

Monenvälisesti EU:n tulisi ottaa johtoasema WTO:n uudistamisessa, jotta vältetään riitojenratkaisuelimen (Dispute Settlement Body) valituselimen (Appellate Body) toiminnan lamaantuminen. ETSK on äskettäin esittänyt kunnianhimoisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia ehdotuksia uudistuksen tekemiseksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. (27) Tavoitteena on varmistaa, että WTO, joka on ainoa kansainvälisen kaupan valvoja, edistää merkittävällä tavalla kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, varmistaa johdonmukaisuuden kauppasääntöjen ja kansainvälisten työelämän normien välillä ja helpottaa Pariisin sopimuksessa tehtyjen sitoumusten noudattamista.

—

Avoimuus kaupan alalla edellyttää tehokkaita kaupan suojatoimia ja strategisille EU:n aloille kohdistuvien ulkomaisten suorien sijoitusten toimivaa seurantamekanismia. Tarkoituksena on tietenkin suojella EU:ta ja sen kuluttajia, työntekijöitä ja yrityksiä epäoikeudenmukaisilta ja hyökkääviltä kauppakäytänteiltä.

—	Yhteistyötä kansainvälisellä tasolla kaikkien asiaankuuluvien organisaatioiden (OECD, UNECE, ILO, WTO jne.) kanssa on syvennettävä, jotta voidaan tehokkaasti ratkaista maailmanlaajuiset haasteet, joihin kuuluvat ilmastomuutos, köyhyys, petokset, veronkierto ja kyberhyökkäykset.

7. Julkiset hyödykkeet ja palvelut

7.1

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 20 mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto-, puhtaanapito-, energia-, liikenne- ja rahoituspalvelut sekä digitaalinen tietoliikenne”. (28) Nämä palvelut eivät voi toimia vain yleisten kilpailu- ja markkinasääntöjen mukaan, vaan tarvitaan erityisiä sääntöjä, jotta kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus saada kohtuulliseen hintaan näitä olennaisiksi katsottuja ja unionin yhteisiksi arvoiksi tunnustettuja palveluja (29).

—	Viranomaisten tulee edistää kestävän kehityksen tavoitteita julkisten hankintasopimustensa kautta soveltamalla niihin oma-aloitteisesti ympäristöperusteisia ja sosiaalisia hankintakriteerejä, jotka on määritelty julkisista hankinnoista annetussa uudessa EU:n lainsäädännössä.

—	Julkisten peruspalvelujen (30), kuten koulutuksen, terveydenhuollon, lastenhoidon ja julkisen liikenteen, sekä julkisten hyödykkeiden, kuten puhtaan juomaveden, puhtaan ilman ja pilaantumattoman maaperän tulee olla kaikkien saatavilla ja kohtuuhintaisia.

8. Oikeudenmukainen verotus

8.1

EU:n veropolitiikassa on kaksi osa-aluetta: suora verotus, joka kuuluu yksinomaan jäsenvaltioiden toimialaan, ja välillinen verotus, joka kohdistuu tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen ja vapauteen tarjota palveluja sisämarkkinoilla. EU on silti asettanut eräitä suoraan verotukseen liittyviä yhdenmukaistettuja vaatimuksia yritys- ja henkilöverotusta varten, ja jäsenvaltiot ovat ryhtyneet yhteisiin toimenpiteisiin veronkierron ja kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. EU:n tulee kuitenkin jatkaa sellaisen oikeudenmukaisen verojärjestelmän edistämistä, jossa yksityishenkilöt ja oikeushenkilöt maksavat tuloihinsa ja voittoihinsa suhteutettua veroa. Välillisen verotuksen alalla EU koordinoi ja sovittaa yhteen arvonlisäveroa (alv) ja valmisteveroja koskevaa lainsäädäntöä. Se varmistaa, ettei vaihtelu välillisten verojen kannoissa tai järjestelmät, jotka suosivat yrityksiä tietyissä maissa epäoikeudenmukaisesti muihin nähden, vääristä kilpailua sisämarkkinoilla.

8.2

Avoimuuden puute, syrjintä, kilpailun vääristyminen ja haitalliset verokäytännöt kärjistävät taloudellista epätasa-arvoa ja vähentävät investointeja ja työpaikkoja, ja tämä johtaa yhteiskunnalliseen tyytymättömyyteen, epäluottamukseen ja demokratiavajeeseen. Tästä syystä oikeudenmukainen EU:n veropolitiikka olisi pantava täytäntöön noudattaen yleistä kestävän kehityksen strategiaa, ei ristiriidassa sen kanssa, jotta voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista lähentymistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kestävään kehitykseen tehtäviä investointeja.

—	Tehtäessä talous- ja rahaliittoon tarpeellisia uudistuksia olisi myös huolehdittava paremmasta verotuksen koordinoinnista jäsenten välillä ja euron yhtenäisestä edustuksesta kansainvälisissä organisaatioissa.

—

ETSK kannattaa oikeudenmukaista verotusta ja petosten, veronkierron, rahanpesun ja veroparatiisien soveltamien finanssikäytäntöjen torjuntaa. EU:n toimielinten, hallitusten ja yritysten yhteisenä tavoitteena tulee olla yhteistyön tekeminen tehokkaiden mekanismien ottamiseksi käyttöön. Tällaisia ovat muun muassa kaksi veronkierron vastaista direktiiviä. (31)

—

Petosten ja veronkierron torjunnan koordinointiin tulisi sisältyä myös toimenpiteitä, joilla estetään yhtiöveropohjan kaventuminen ja voitonsiirto: Euroopan komissio on arvioinut, että tämä osuus oli 50–70 miljardia euroa joka vuosi ennen kuin toimenpiteitä alettiin toteuttaa. Keräämättä jäävän arvonlisäveron määräksi arvioidaan noin 150 miljardia euroa joka vuosi.

—	EU:n täytyy tehdä yhteistyötä muiden talousalueiden kanssa, jotta korruptiota ja veronkiertoa voidaan torjua tehokkaasti maailmanlaajuisella tasolla ja jotta voidaan varmistaa kansainvälisten yhtiöverotussääntöjen selkeys, avoimuus, objektiivisuus ja ennakoitavuus.

—	Suuri yleisö vaatii yhä useammin verotuksen käyttämistä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseen, ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen ja kestävän kasvun edistämiseen.

—

ETSK vaatii tehokkaita ja koordinoituja verotustoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kaikki yhtiöt maksavat oman osuutensa veroista ja osallistuvat jäsenvaltioiden ja EU:n talousarvioiden rahoittamiseen, jotta hallitukset voivat turvata sosiaaliset oikeudet. (32) ETSK kannattaa komission ehdotusta perustaa yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja. (33)

—

Internetalustoja käyttävät uudet liiketoimintamallit ja muut digitaaliset välineet ovat johtaneet siihen, ettei yritysten tarvitse enää olla välttämättä fyysisesti läsnä tietyssä maassa. ETSK katsoo, että on erittäin tärkeää kehittää uusia periaatteita siitä, miten yritysten voitot kohdennetaan EU:n jäsenvaltioihin ja miten niitä verotetaan, ja että tästä tulee käydä vuoropuhelua kauppakumppaneiden kanssa ja osallistua aktiivisesti OECD:n ja G20:n tasolla käytäviin keskusteluihin digitaalitaloutta koskevasta maailmanlaajuisesta sopimuksesta, jotta voidaan välttää kauppaan ja verotukseen liittyvien jännitteiden kärjistyminen maailman keskeisten taloustoimijoiden välillä. (34)

9. Hallintotapa

9.1

Muutoksen ohjaaminen kohti kestävää kehitystä edellyttää uudenlaista hallintotapaa sekä uusia sääntöjä ja välineitä EU:n toimintapolitiikkoja määriteltäessä ja toteutettaessa. Kestävä kehitys edellyttää kokonaisvaltaista ja monialaista poliittista lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä haasteita käsitellään kokonaisuutena.

—	EU:n täytyy varmistaa, että kaikki sen sisäiset ja ulkoiset toimintapolitiikat ovat johdonmukaisia ja kestävän kehityksen tavoitteiden suuntaisia, niin että tehokkuus-, suhteellisuus- ja kestävyysperiaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon.

—

Euroopan komission laatimien paremman sääntelyn välineiden käyttö on yksi tapa varmistaa kestävän kehityksen valtavirtaistaminen EU:n toimintapolitiikoissa. Kaikissa komission vaikutustenarvioinneissa tulee arvioida ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia sekä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotta kestävä kehitys otetaan asianmukaisesti huomioon ja lukuun. Myös jälkiarvioinneissa tulee tarkastella kaikkia kolmea ulottuvuutta vahvasti yhdennetyllä otteella. Työmarkkinaosapuolten kuuleminen on myös välttämätöntä noudattaen perussopimusten määräyksiä, joissa velvoitetaan erikseen kuulemaan työntekijöitä ja työnantajia annettaessa lainsäädäntöä sosiaaliasioista (154 artiklan 2 kohta). Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Euroopan alueiden komitean ja kansallisten parlamenttien kuuleminen on myös yksi paremman sääntelyn väline, jonka avulla täytetään Agenda 2030:n ytimessä oleva osallistavuusvaatimus.

—

REFIT-foorumi, vaikutustenarvioinnit ja muut arvioinnit ovat keinoja varmistaa, että lainsäädäntö on yrityksille ja kansalaisille suotuisaa kestävän kehityksen tavoitteet huomioon ottaen. Näiden välineiden käytössä olisi tulevaisuudessakin hyödynnettävä kaikkia saatavilla olevia lähteitä, myös kansalaisyhteiskuntaa, arvioitaessa, miten voidaan parantaa EU:n lainsäädännön tehokkuutta ja vaikuttavuutta sen tavoitteisiin nähden. Välineiden tulisi auttaa parantamaan laaja-alaisesti kestävän kehityksen sääntelyä kaikissa sen ulottuvuuksissa. Tavoitteena ei ole vain yksinkertaistaa ja vähentää tarpeetonta rasitetta ja varmistaa lainsäädännön tavoitteiden saavuttaminen tehokkaasti niitä alentamatta, vaan myös osaltaan arvioida uudelleen, vahvistaa, muuttaa ja tehostaa olemassa olevaa lainsäädäntöä ja parantaa sen täytäntöönpanoa.

—

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on EU:n talouden ohjauskehys, jossa keskitytään osin työllisyyteen ja sosiaaliseen tuloskuntoon, mutta siinä puututaan heikosti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja EU:n edistymiseen Pariisin tavoitteiden saavuttamisessa, kuten käy ilmi vuoden 2019 vuotuisesta kasvuselvityksestä. (35) ETSK kehottaa laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvan kestävän kehityksen strategian, joka pohjautuu kestävän kehityksen sykliin ja jossa asetetaan täydentäviä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä indikaattoreita ja -tavoitteita.

—

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rooli kehitysohjelman täytäntöönpanon välineenä tulee tunnustaa. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edellyttää suotuisia olosuhteita ja toimivia institutionaalisia puitteita. Lähtökohtana tälle on yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden kunnioittaminen. EU:n olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa edistettävä hyviä työmarkkinasuhteita ja toimivaa työhallintoa.

—

Euroopan unionin olisi vahvistettava siteitään jäsenvaltioihin ja palautettava kansalaistensa luottamus noudattamalla hyvin toteutettua paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden (CLLD) lähestymistapaa, joka mahdollistaa yhdennetyn paikallisen kehittämisen ja kansalaisten ja heidän järjestöjensä osallistumisen ruohonjuuritasolla. ETSK on vakuuttunut, että CLLD voisi tarjota monia etuja tuloksekkaana eurooppalaisena kehittämisvälineenä. (36)

10. Kokonaisvaltainen lähestymistapa maahanmuuttopolitiikkaan

10.1

Keskustelussa kestäväpohjaisen Euroopan tulevaisuudesta ei voida sivuuttaa Euroopan suhtautumista muuttoliikkeeseen. Väestörakenteen kehitys osoittaa, että Eurooppa tarvitsee tulijoita ja heidän taitojaan, osaamistaan ja yrittäjyyspotentiaaliaan. Muuttoliikettä koskevia käsityksiä ja muuttoliikepolitiikkaa on muutettava kiireellisesti kolmansien maiden kanssa tehtävän tiiviimmän yhteistyön pohjalta, jotta aiheesta voidaan käydä järkiperäistä keskustelua tosiseikkojen pohjalta. Pakolaiset ja muuttajat olisi nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana Euroopan taloudelliselle ja sosiaaliselle mallille. (37) Sitä varten tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa maahanmuuttoon sekä muuttoliikestrategia.

—

EU:n olisi otettava käyttöön toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä, joilla tuetaan turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä ja joilla myös vahvistetaan osallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. EU:n olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä ILO:n kanssa työperäisen muuttoliikkeen ja kotouttamisohjelmien alalla.

—

ETSK vaatii pakolaisille turvallisia, laillisia reittejä EU:hun. Kaikkien jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten ja kansallisten sidosryhmien koordinoitu lähestymistapa, joka perustuu jaettuun vastuuseen, oikeudenmukaiseen jakoon, lähentymiseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen, on välttämätön, jotta saadaan enemmän vaihtoehtoja perheenyhdistämiseen, sisäisiin siirtoihin ja uudelleensijoittamiseen.

—	Kotoutumattomuuteen liittyy taloudellisia, sosiokulttuurisia ja poliittisia riskejä ja kustannuksia. Investoiminen muuttajien kotoutumiseen on näin ollen paras vakuutus mahdollisten tulevien kustannusten, ongelmien ja jännitteiden varalle.

—

Integraatio on kaksisuuntainen prosessi, jossa vastaanottavalla yhteisöllä ja muuttajilla on oikeuksia ja velvollisuuksia, joten vastuu on jaettava molempien kesken. Ei ole oikeudenmukaista eikä realistista odottaa uusien tulokkaiden kotoutuvan ilman apua, kun edessä on huomattavia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia esteitä. Prosessin helpottamiseksi EU:n yhteiskuntien eri väestöryhmien pelkoihin, toiveisiin ja huoliin olisi vastattava julkisin toimin, joilla torjutaan EU:n vastaista ja muukalaisvihamielistä retoriikkaa. Tätä varten asianomaisiin toimintapolitiikkoihin tulisi sisältyä selkeä, johdonmukainen ja perusteltu joukko velvollisuuksia, ja samalla olisi tuomittava johdonmukaisesti muuttajien vastainen retoriikka ja käyttäytyminen.

—

Sota, ilmastonmuutos ja tulevaisuudennäkymien puuttuminen unionin ulkopuolisissa maissa voi johtaa jatkuvaan ja mahdollisesti yhä kasvavaan pakolaisten ja muuttajien virtaan. Maastamuuttoon kannustavien työntötekijöiden yleinen vähentäminen on maailmanlaajuinen haaste. Kaikenlaiset muuttoliikkeet (myös ilmastopakolaisuus) lisääntyvät, kun ihmiset joutuvat siirtymään yhä enemmän. Tästä syystä EU:n on oltava aiempaa valmiimpi koordinoimaan heidän jakautumistaan eri jäsenvaltioihin. ETSK on jo korostanut, että epätasapainoiset taloudelliset prosessit voivat osaltaan lisätä epävakautta tässä yhteydessä. ETSK kannattaakin näkemystä, jonka mukaan Lissabonin sopimus antaa riittävän laajat valtuudet tarkistaa maahanmuuttopolitiikkaa ”ympäristön vuoksi siirtymään joutuneiden henkilöiden” aseman sääntelemiseksi.

11. EU:n talousarvio

11.1

ETSK tunnustaa, että ohjelmilla, joihin komissio ehdottaa suurimpia menolisäyksiä vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä, on korkea eurooppalainen lisäarvo (t&k&i, Erasmus+). Komitea pitää kuitenkin kyseenalaisena sitä, että näiden lisäysten vuoksi tehdään mittavia leikkauksia Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR), koheesiopolitiikkaan ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jotta EU:n talousarviota saadaan pienennettyä siten, ettei se vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä enää ole nykyisen talousarvion tapaan 1,16 prosenttia vaan vain 1,11 prosenttia suhteessa EU-27:n bruttokansantuloon.

11.2

ETSK pitää kyseenalaisina yhteisen maatalouspolitiikan maksusitoumusmäärärahoihin ehdotettuja leikkauksia. Leikkaukset estävät kestäväpohjaisen maaseudun kehittämismallin täytäntöönpanon, joka on YMP:n uusimman uudistuksen yleistavoite, sekä ruoan ja maanviljelyn tulevaisuudesta hiljattain annettuun komission tiedonantoon sisältyvien muiden tavoitteiden saavuttamisen.

11.3

Komission ehdotuksessa keskitytään valitettavasti liiaksi nykytilanteen säilyttämiseen. ETSK pitää valitettavana epäsuhtaa, joka vallitsee EU:n edessä olevien uusien haasteiden luonteen ja laajuuden ja EU:n tavoitteiden sekä toisaalta niiden saavuttamiseen käytettävissä olevien resurssien välillä.

11.4

Kansalaisten epäluottamus kansallisia ja EU-tason demokraattisia instituutioita kohtaan on mahdollistanut sellaisten poliittisten liikkeiden nousun, jotka kyseenalaistavat EU:n demokraattiset arvot ja periaatteet. Tällaisia poliittisia liikkeitä kuuluu nykyisin muutamien EU:n jäsenvaltioiden hallituksiin.

—

Uusiin ja olemassa oleviin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin vastaamiseksi EU tarvitsee tänä poliittisesti kriittisenä hetkenä vahvan EU:n talousarvion. Komission ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2021–2017 on vaatimaton eikä tarpeeksi kunnianhimoinen. ETSK vaatii Euroopan parlamentin ja Euroopan alueiden komitean tapaan, että varojen osuudeksi asetetaan 1,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon ja että tulot saadaan pääasiassa EU:n omista varoista ottamalla käyttöön Mario Montin johtaman omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän ehdottamat veroerät (38).

—	ETSK katsoo, että varat on jaettava jäsenvaltioille oikeudenmukaisten jakokriteerien perusteella, jotta kriisin vuoksi keskeytynyt taloudellinen ja sosiaalinen lähentyminen voi jatkua. (39)

—

ETSK katsoo, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on lisättävä rahoitusta, jotta i) jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista annetun Göteborgin julistuksen ja edistää sen mukaisesti laadukkaiden työpaikkojen luomista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ii) voidaan toteuttaa YK:n Agenda 2030 ja iii) voidaan panna täytäntöön Pariisin sopimus, jolla edistetään siirtymistä vihreisiin ja digitaalisiin yhteiskuntiin.

—

EU tarvitsee kunnianhimoisia talousarvioita, joita käytetään välineinä sellaisen politiikan toteuttamisessa, jolla kehitetään selkeää strategiaa unionin vahvistamiseksi, yhdentymisen ja demokratian lisäämiseksi, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemiseksi vahvemmin niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella, yritysten auttamiseksi paremmin ratkaisemaan ympäristöön liittyviä ja digitaalisia haasteita, sosiaalisen ulottuvuuden lujittamiseksi ja maaseutuyhteisöjen tukemiseksi. Vain tällä tavalla EU voi hillitä sisäisiä hajottavia voimia ja saada ne kuriin sekä ratkaista ulkoiset geopoliittiset haasteet.

—	ETSK kannattaa ehdotusta asettaa EU-varojen saamisen ehdoksi, että jäsenvaltio kunnioittaa oikeusvaltioperiaatetta, joka on yksi EU:sta tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaisten unionin arvojen peruspilareista.

12. Viestintä

12.1

Kunnianhimoisimmatkaan EU-tason poliittiset suunnitelmat ja ohjelmat eivät auta kaventamaan kuilua unionin ja sen kansalaisten välillä, jos niistä ei tiedoteta riittävästi.

12.2

Epäsuhta EU-tason aloitteiden, toimien ja päätösten ja kansalaisten käsitysten välillä johtaa kierteeseen, jota kiihdyttävät tietämättömät tai väärää tietoa saaneet kansalaiset, ja tämän seurauksena populismi lisääntyy useimmissa jäsenvaltioissa. Samaan aikaan eräissä väestöryhmissä on alkanut ilmetä EU-vastaista ajattelua, joka vaarantaa Eurooppa-hankkeen jatkumisen.

12.3

Tarvitaankin kiireellisesti kokonaisvaltainen kaikkien EU:n toimielinten yhteinen viestintästrategia, joka kattaa kaikki tasot, myös kansalaisyhteiskunnan toimijat, jotta voidaan torjua tätä tiedonpuutetta ja tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa viestintää.

12.4

Tehokkaan viestintäpolitiikan tulee olla todellista vuoropuhelua tiedon jakajien ja tiedon vastaanottajien välillä, jotta lähestymistapa ei olisi ylhäältä alas suuntautuva.

12.5

Sisältöön painottuva, uskottava ja kiinnostava viestintä EU-aiheista auttaa lisäämään tietoisuutta EU-asioista ja kiinnostusta niihin.

12.6

ETSK, joka on silta EU:n ja sen kansalaisten välillä, voisi 350 jäsenensä kautta helpottaa tällaisen koordinoinnin toteuttamista. ETSK:n jäsenten moninaisuus on suuri etu pyrittäessä saamaan yhteys mahdollisimman moniin kansalaisiin kaikkialla Euroopassa. Erityisesti nuoriin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

—	EU:n tulisi tunnustaa paremmin ETSK:n keskinen rooli EU:n ja sen kansalaisten välisen kuilun kuromisessa umpeen ja tuettava sitä.

—	EU:n täytyy myös hajauttaa kansalaisvuoropuhelunsa paikallis- tai aluetasolle, jotta kunnat ja alueet voivat alkaa kehittää yhteistä eurooppalaista päämäärää ja identiteettiä.

—	EU:n toimintapolitiikoissa olisi otettava kansalaisten, yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ehdotukset huomioon paljon nykyistä paremmin, jotta niillä olisi syy osallistua.

—	ETSK:n tulisi arvioida joka vuosi EU:n toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa tässä lausunnossa asetettujen poliittisten tavoitteiden pohjalta, jotta pystytään antamaan kansalaisille konkreettinen vastaus siitä, miten EU:n jäsenyys vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä.

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla

(2) Tämän kestävän kasvun määritelmän lähde on Oxfordin yliopiston Environmental Change Institute -laitoksen tutkija Kate Raworth, joka on kehittänyt kasvutalouden vaihtoehdoksi täysin uudenlaisen ”donitsitaloustiede”-käsitteen ja uuden 2000-luvun kestäväpohjaisen talousmallin, joka voisi auttaa poistamaan eriarvoisuuden (https://www.kateraworth.com/doughnut/).

(3) Määritelmä perustuu Sten Thoren ja Ruzanna Tarverdyanin tutkimuksiin kestävästä kilpailukyvystä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0040162516000664?via%3Dihub

(4) ETSK:n lausunto aiheesta Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta, annettu 18. lokakuuta 2017 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 44).

(5) Euroopan parlamentin päätöslauselma Uusfasistisen väkivallan lisääntyminen Euroopassa, annettu 25. lokakuuta 2018.

(6) ETSK:n lausunto aiheesta Kaupan ja investointien keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa, annettu 7. joulukuuta 2017 (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 27).

(7) ETSK:n lausunto aiheesta Kestävä kehitys: EU:n sisä- ja ulkopolitiikkojen kartoitus, annettu 21. syyskuuta 2016 (EUVL C 487, 28.12.2016, s. 41).

(8) ETSK:n lausunto aiheesta Periaatteet, menettelyt ja toimenpiteet Lissabonin sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöön panemiseksi, annettu 14. marraskuuta 2012 (EUVL C 11, 15.1.2013, s. 8).

(9) ETSK:n lausunto aiheesta Eurooppalainen kansalaisaloite (tarkistus), annettu 13. heinäkuuta 2016 (EUVL C 389, 21.10.2016, s. 35).

(10) Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma Euroopan unionin nuorisoalan työsuunnitelmasta vuosiksi 2016–2018

Eurochild Child Participation Strategy, 5. huhtikuuta 2017.

YK:n nuoriso-ohjelma Youth Participation in Development – Summary Guidelines for Development Partners

(11) ETSK:n lausunto komission tiedonannosta EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet, annettu 18. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 142).

(12) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan unionin toiminnan parantaminen hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia, annettu 17. syyskuuta 2015 (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 183).

(13) ETSK:n päätöslauselma aiheesta Euroopan komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta ja muu kehitys, annettu 5. heinäkuuta 2017 (EUVL C 345, 13.10.2017, s. 11).

(14) ILO Global Commission on the Future of Work – Work for a brighter future, 22. tammikuuta 2019.

(15) ETSK:n lausunto komission tiedonannosta Vuotuinen kasvuselvitys 2019: Maailmanlaajuinen epävarmuus vaatii vahvempaa Eurooppaa, annettu 20. helmikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(16) Euroopan komission pohdinta-asiakirja Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä, 30. tammikuuta 2019.

(17) Maailman talousfoorumin The Global Risk Report 2019 – tiivistelmä.

(18) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, annettu 25. tammikuuta 2017 (EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10).

(19) OECD:n raportti The economic consequences of Climate Change, 2. syyskuuta 2016.

(20) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan ilmastorahoitussopimus, annettu 17. lokakuuta 2018 ( EUVL C 62, 15.2.2019, s. 8 ).

(21) ETSK:n lausunto aiheesta Pariisin pöytäkirja – Suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen, annettu 2. heinäkuuta 2015 (EUVL C 383, 17.11.2015, s. 74).

(22) ETSK:n lausunto aiheesta Kansalaisyhteiskunnan panos kattavan EU:n elintarvikepolitiikan kehittämiseen, annettu 6. joulukuuta 2017 (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 18).

(23) ETSK:n lausunto aiheesta Kiertotalouspaketti, annettu 27. huhtikuuta 2016 (EUVL C 264, 20.7.2016, s. 98).

(24) Manifesto for a Sustainable Europe for its Citizens, 28. syyskuuta 2018.

(25) Komission tiedonanto Kaikkien kauppa, annettu 14. lokakuuta 2015.

(26) ETSK:n lausunto aiheesta Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien rooli vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurannassa, annettu 23. tammikuuta 2019 (EUVL C 159, 10.5.2019, s. 28).

(27) ETSK:n lausunto aiheesta WTO:n uudistaminen ja mukauttaminen maailmankaupan kehitykseen, annettu 23. tammikuuta 2019 (EUVL C 159, 10.5.2019, s. 15).

(28) Nämä palvelut, joita komissio kutsuu ”peruspalveluiksi” ja joista ei esitetä tyhjentävää luetteloa periaatteessa 20, kuuluvat ”yleishyödyllisiin palveluihin”, joihin sovelletaan julkisen palvelun velvoitteita. ”Peruspalvelun” käsitettä ei ole EU:n lainsäädännössä, jossa säädetään vain julkisista palveluista (liikenne) ja yleishyödyllisistä palveluista (taloudellisen edun mukaiset ja muut palvelut).

(29) ETSK laatii parhaillaan oma-aloitteista lausuntoa aiheesta Sosiaalisen pilarin täytäntöönpanon kehittäminen peruspalveluita edistämällä osana ETSK:n panosta Sibiun huippukokoukseen ja sen jälkeiseen toimintaan.

(30) ETSK:n lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), annettu 17. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s 165).

(31) ETSK:n lausunto aiheesta Kilpailua ja kasvua edistävä verojärjestelmä, annettu 20. syyskuuta 2017 (EUVL C 434, 15.12.2017, s. 18).

(32) Ks. alaviite 31.

(33) ETSK:n lausunto aiheesta Yhteinen (yhdistetty) yhteisöveropohja, annettu 20. syyskuuta 2017 (EUVL C 434, 15.12.2017, s. 58).

(34) ETSK:n lausunto aiheesta Monikansallisten yritysten liikevoiton verotus digitaalitaloudessa, annettu 12. heinäkuuta 2018 (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 73).

(35) Ks. alaviite 22.

(36) ETSK:n lausunto aiheesta Paikallisyhteisöjen omiin kehittämishankkeisiin (CLLD) pohjautuvan lähestymistavan edut yhdennetylle paikalliselle ja maaseudun kehittämiselle, annettu 7. joulukuuta 2017 (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 36).

(37) ETSK:n lausunto aiheesta Toteutumatta jäävän muuttoliikkeen ja kotoutumattomuuden kustannukset, annettu 12. joulukuuta 2018 (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 1).

(38) Final report and recommendations of the High Level Group on Own Resources on the Future financing of the EU, joulukuu 2016.

(39) ETSK:n lausunto aiheesta Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027, annettu 19. syyskuuta 2018 (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106).

Puolesta	:	75
Vastaan	:	132
Pidättyi äänestämästä	:	11

Puolesta	:	64
Vastaan	:	147
Pidättyi äänestämästä	:	13

Puolesta	:	66
Vastaan	:	148
Pidättyi äänestämästä	:	9

Puolesta	:	56
Vastaan	:	138
Pidättyi äänestämästä	:	9