EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.10.2019

COM(2019) 549 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

IFRS-säätiön, EFRAGin ja PIOB:n toiminnasta vuonna 2018 ja unionin ohjelman tuloksista

1.Kertomuksen tarkoitus ja laajuus

Komissio laatii tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäisten toimien tukemiseksi toteutettavasta unionin ohjelmasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 258/2014 1 , sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 2017/827 2 , mukaisesti vuosikertomuksen, joka käsittelee ohjelman tuensaajien toimintaa.

Unionin ohjelman tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan edellytyksiä tukemalla laadukkaiden kansainvälisten tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardien avointa ja riippumatonta laatimista.

Tässä kertomuksessa käsitellään kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiön (International Financial Reporting Standards Foundation, jäljempänä ’IFRS-säätiö’), Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group, jäljempänä ’EFRAG’) ja julkisen edun valvontalautakunnan (Public Interest Oversight Board, jäljempänä ’PIOB’) toimintaa vuonna 2018. Siinä mainitaan myös sellaisia yksittäisiä tapahtumia vuodelta 2019, joita pidetään tarpeellisina tämän kertomuksen kannalta.

Stolojanin mietinnön 3 jatkotoimenpiteinä ja kuten asetuksen (EU) N:o 258/2014 johdanto-osan 9 kappaleessa edellytetään, kertomus sisältää myös komission arvion näiden kolmen elimen hallinnosta erityisesti eturistiriitojen välttämisen, avoimuuden, asiantuntijoiden monipuolisuuden, rahoituksen monipuolisuuden, julkisen vastuuvelvollisuuden ja asiakirjojen julkisen saatavuuden osalta.

Lopuksi tämän kertomuksen liitteenä on asetuksen (EU) N:o 258/2014 9 artiklan 8 kohdan mukainen arvio rahoitusohjelman tavoitteiden saavuttamisesta kaudella 2014–2019.

1.1.Kertomuksen rakenne

Kertomuksen rakenne on seuraava:

·Osa 2: Kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiö (IFRS-säätiö) -osassa on yleiskatsaus säätiön toimintaan ja arvio sen hallinnosta vuonna 2018;

·Osa 3: Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG) -osassa on yleiskatsaus EFRAGin toimintaan ja arvio sen hallinnosta vuonna 2018;

·Osa 4: Julkisen edun valvontalautakunta (PIOB) -osassa on yleiskatsaus PIOBin toimintaan ja arvio sen hallinnosta vuonna 2018;

·Osa 5: Päätelmät -osassa on tiivistelmä rahoitusohjelman merkitystä koskevista päätelmistä;

·Liite: Ohjelman väliarviointi -liitteessä on komission arvio siitä, miten rahoitusohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen on edistynyt kaudella 2014–2019.

2.Kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiö (IFRS-säätiö)

2.1.Yleiskatsaus IFRS-säätiön toimintaan

2.1.1.Standardien laadinta

Tämän kertomuksen liitteessä 1 on esitetty yleiskatsaus kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan elimen, jäljempänä ’IASB’, standardisointitoiminnasta, johon sisältyy kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean, jäljempänä ’IFRIC’, työ, sekä käynnissä olevista hyväksymismenettelyistä.

Vuonna 2018 IFRS-säätiö toteutti merkittäviä tiedotustoimia vakuutussopimuksia koskevan IFRS 17 -standardin täytäntöönpanon tukea ja seurantaa varten. IASB tarkasteli marraskuussa 2018 laaja-alaista luetteloa standardin täytäntöönpanoon liittyvistä toiminnallisista haasteista ja päätti harkita mahdollisia muutoksia, joilla helpotetaan standardin soveltamista. IASB päätti alustavasti siirtää IFRS 17 ‑standardin soveltamispäivämäärää tammikuun 1. päivästä 2021 tammikuun 1. päivään 2022 ja pidentää vakuutusalalle myönnettyä IFRS 9 ‑standardin mahdollista lykkäystä. Kesäkuussa 2019 esitettiin luonnos, jonka pohjalta tarkistettu standardi pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2020 puoliväliin mennessä. IFRS 17 -standardia koskeva EU:n hyväksymismenettely on keskeytettynä siihen saakka.

2.1.2.Tutkimushankkeet

Vuonna 2015 järjestetyn kuulemisen perusteella vuosille 2017–2021 laaditun IASB:n työsuunnitelman tavoitteena on parantaa ja tukea olemassa olevia standardeja, edistää viestintää ja tukea täytäntöönpanoa. Vuonna 2018 IASB jatkoi parempaa viestintää koskevan hankkeensa yhteydessä pohdintaa päälaskelmien rakenteeseen ja sisältöön liittyvistä mahdollisista parannuksista, jotka kohdistuvat erityisesti tuloslaskelmaan. Se toteutti osana IFRS:n tiedonantovaatimusten uudelleentarkastelua muutoksen, jolla parannetaan tietojen merkityksellisyyttä olennaisuusperiaatetta soveltaen. Se teki myös kaksi uutta aloitetta, jotka sisältävät kahteen olemassa olevaan standardiin liittyvien tiedonantovaatimusten perustason uudelleentarkastelun.

IASB sai valmiiksi käyvän arvon määrittämistä koskevan IFRS 13 -standardin täytäntöönpanon jälkeisen tarkastuksen ja totesi, että standardi oli parantanut tilinpäätösraportointia ja ettei sen täytäntöönpanon yhteydessä havaittu merkittäviä epäjohdonmukaisuuksia tai odottamattomia kustannuksia. IASB päätti kuitenkin EFRAGin esittämien huomautusten mukaisesti sisällyttää IFRS 13 ‑standardin edellä mainittuun tiedonantovaatimuksia koskevaan perustason arviointiin.

Vuonna 2018 IASB käynnisti uuden hankkeen, jossa tarkastellaan korkokantojen vertailuarvoja koskevan uudistuksen vaikutuksia suojauslaskentaan. IASB julkaisi toukokuussa 2019 luonnoksen, jossa käsitellään uudistuksen seurauksia olemassa olevien suojaussuhteiden kirjanpitokäsittelyn kannalta. Hankkeen toisessa osassa tullaan tarkastelemaan korkokantojen vertailuarvojen korvaamisen vaikutuksia. IASB aloitti myös uuden kaivannaistoimintaa koskevan tutkimushankkeen, jonka pohjalta harkitaan nykyisen IFRS 6 -standardin mahdollista uudistamista.

Lisäksi IASB järjesti julkisen kuulemisen rahoitusinstrumentteja koskevaan IAS 32 ‑standardiin ehdotetuista parannuksista, joilla selvennetään eroa rahoitusvelkojen ja oman pääoman ehtoisten instrumenttien välillä (rahoitusinstrumentit, joilla on oman pääoman ominaisuuksia). Liiketoimintojen yhdistämistä koskevan IFRS 3 -standardin täytäntöönpanon jälkeiseen tarkastukseen liittyvän seurannan osana IASB päätti myös tutkia mahdollisuuksia yksinkertaistaa liikearvon kirjanpitokäsittelyä ja parantaa kohdennetusti arvonalentumistestausta.

IFRS-säätiö toteutti IFRS-taksonomian päivityksen, jossa otetaan huomioon uusien standardien ja muutosten vaikutukset. 4

2.1.3.Tarkistettu käsitteellinen viitekehys

IASB julkaisi tilinpäätösraportointia koskevan tarkistetun käsitteellisen viitekehyksen maaliskuussa 2018. Keskeiset muutokset esitettiin pääpiirteittäin komission vuonna 2017 laatimassa IFRS-säätiön toimintaa koskevassa vuosikertomuksessa. Käsitteellinen viitekehys sisältää IFRS-standardien kehittämistä koskevia ei-sitovia suuntaviivoja IASB:lle, ja se on valmistelijoille ja tilintarkastajille nykyisten standardien tulkinnan apuväline. Euroopan unioni ei ole erikseen hyväksynyt sitä, koska tilinpäätöksen esittämistä koskevassa IAS 1 -standardissa todetaan, että kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja niiden tulkintojen [– –] ja lisätietojen antamisen tarvittaessa oletetaan johtavan oikean kuvan antavaan tilinpäätökseen. Euroopan komissio arvioi vastaavasti vuonna 2003, että käsitteellisen viitekehyksen hyväksyminen oli tarpeetonta.

2.2.Yleiset periaatteet, joiden mukaan uusia standardeja on kehitetty

2.2.1.Yleiset periaatteet

IASB:n menettelyiden asianmukaisuutta koskevat vaatimukset on esitetty menettelyiden asianmukaisuutta käsittelevässä käsikirjassa (Due Process Handbook). Sen soveltamista käytännössä valvoo erityinen menettelyiden asianmukaisuutta valvova komitea (Due Process Oversight Committee, jäljempänä ’DPOC’). Menettelyiden asianmukaisuutta koskeviin vaatimuksiin ei tehty muutoksia vuonna 2018. Marraskuussa 2017 DPOC päätti kuitenkin aloittaa menettelyiden asianmukaisuutta koskevan käsikirjan tarkistamisen, jonka odotetaan valmistuvan vuoteen 2020 mennessä. Tarkistukseen sisältyy vaikutusanalyysiprosessin kehittäminen. Huhtikuussa 2019 julkaistiin luonnos ehdotettuja muutoksia koskevaa kuulemista varten. Yhdessä luonnokseen sisällytetyistä muutoksista ehdotetaan, että IASB:llä olisi mahdollisuus julkaista selittävää aineistoa, jotta annetun standardin täytäntöönpanoa koskevia kysymyksiä voitaisiin käsitellä ennen soveltamisen alkamista. Tavoitteena on tukea johdonmukaista täytäntöönpanoa ennen varsinaista soveltamispäivämäärää.

2.2.2.Menettelyiden asianmukaisuus, vaikutusanalyysi sekä liiketoimintamalleja, liiketoimille aiheutuvia vaikutuksia, monimutkaisuutta, lyhytjänteisyyttä ja epävakautta koskevat erityisnäkökohdat

Vuonna 2018 ei annettu merkittäviä uusia standardeja, jotka edellyttäisivät vaikutusanalyysiä koskevan erillisen kertomuksen julkistamista. Edellä mainitussa menettelyjen asianmukaisuutta koskevan käsikirjan luonnoksessa vuodelta 2019 ehdotetaan kuitenkin, että menettelyjen asianmukaisuutta koskevaa säätiön käsikirjaa muutetaan sen painottamiseksi, että IASB:n vaikutusanalyyseissä tulisi keskittyä tilinpäätösraportointia koskeviin parannuksiin ottaen huomioon täytäntöönpanokustannukset ja myös avoimuuden lisääntymisen vaikutukset rahoitusvakauteen. Luonnoksessa ehdotetaan myös, että vaikutusanalyysit otetaan kauttaaltaan osaksi standardien laatimismenettelyä. Ehdotetuissa muutoksissa korostetaan tilinpäätösraportointia koskevien uusien vaatimusten laajempien taloudellisten vaikutusten osalta, että IASB voi tarvittaessa arvioida tiettyjä taloudellisia vaikutuksia, vaikka määrälliset arvioinnit eivät yleisesti ottaen ole käyttökelpoisia. Muutosluonnos ei kaikilta osin vastaa odotuksia, jotka Euroopan komissio esitti valvontaelimen jäsenenä, sillä luonnos ei välttämättä kuro riittävästi umpeen kuilua IASB:n vaikutustenarvioinnin rajoitetun kohteen ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IAS) koskevassa asetuksessa säädetyn, Euroopan yleistä etua koskevan hyväksymiskriteerin välillä.

2.3.Hallinto, luotettavuus ja vastuuvelvollisuus

2.3.1.Yleiskatsaus

IFRS-säätiö on Delawaren osavaltion (Yhdysvallat) yleisen yhtiölain mukainen voittoa tavoittelematon yhteisö ja toimii Yhdistyneessä kuningaskunnassa ulkomaisena yrityksenä. Yhdysvaltalaista oikeushenkilömuotoa koskevan päätöksen taustalla olivat verotukselliset syyt aikana, jona merkittävä osuus rahoituksesta ja tuesta tuli yhdysvaltalaisilta sidosryhmiltä. Tämän oikeudellisen aseman perusteella säätiöllä on mahdollisuus sijoittautua mille tahansa lainkäyttöalueelle maailmassa ja samalla hyötyä voittoa tavoittelemattoman yhteisön asemasta Yhdysvalloissa sekä verosopimuksista, joita Yhdysvallat on tehnyt useiden lainkäyttöalueiden kanssa.

IFRS-säätiön hallinto muodostuu 22-jäsenisestä johtokunnasta, joka on yhteisesti vastuussa IASB:n toiminnan yleisestä valvonnasta ja nimityksistä. Johtokunta kokoontui vuonna 2018 kolme kertaa. Johtokunnan jäsenet nimitetään maantieteelliseen tasapuolisuuteen perustuen, ja valvontaelimen tulee hyväksyä nimitykset etukäteen. Järjestelyn tarkoituksena on tarjota yhteys julkisiin viranomaisiin. Euroopan komissio on valvontaelimen jäsen. Valvontaelin kokoontui kaksi kertaa vuonna 2018. IASB:ssä on 14 johtokunnan jäsenten nimittämää jäsentä, joihin sovelletaan maantieteellisen tasapuolisuuden vaatimuksia. IASB:n jäsenet nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. IASB on vastuussa standardien laatimisesta. Vuonna 2018 se kokoontui 11 kertaa. Johtokunnan jäsenet nimittävät myös 14 jäsentä IFRS-standardien tulkintakomiteaan (IFRIC), joka tulkitsee IFRS-standardien soveltamista ja tarjoaa neuvontaa tilinpäätösraportointia koskevissa ongelmissa. Lisäksi IFRS:n neuvoa-antava neuvosto tarjoaa osallistumismahdollisuuden järjestöille ja yksityishenkilöille. Johtokunta nimittää sen jäsenet ja ottaa sen näkemykset huomioon suurhankkeita koskevissa päätöksissä.

2.3.2.Avoimuutta koskevat säännöt

Johtokunnan ja tulkintakomitean kokoukset ovat yleisölle avoimia, niiden asialistat julkaistaan ja kokouksia voi seurata verkkolähetyksenä.

Avoimuusrekistereiden osalta IFRS-säätiö julkaisee joulukuusta 2019 lähtien neljännesvuosittain rekisterin yhteyksistä sidosryhmiin. Rekisteri kattaa kaikki IASB:n jäsenten yli 30 minuutin pituiset, kolmansien osapuolien kanssa kasvokkain, verkkoneuvotteluina ja puhelinneuvotteluina järjestetyt tapaamiset.

2.3.3.Sidosryhmien edustus

Johtokunnan vuonna 2015 suorittaman, säätiön rakennetta ja tehokkuutta koskevan arvioinnin mukaan johtokunnan tulisi edustaa maailman pääomamarkkinoita ja maantieteellisen edustuksen tulisi olla tasapuolista, jotta Aasian ja Oseanian, Euroopan ja Amerikan edustus säilyy tasapainossa.

IFRS-säätiön säännöissä edellytetään, että kuusi johtokunnan jäsentä nimitetään kultakin kolmelta alueelta, yksi jäsen Afrikasta ja kolme jäsentä miltä tahansa alueelta siten, että maantieteellinen edustus säilyy tasapainossa. Vastaavasti IASB:n johtokunnan jäsenten nimittämiskriteereissä edellytetään, että mainituilta kolmelta alueelta nimitetään neljä jäsentä kultakin, yksi jäsen Afrikasta ja yksi jäsen miltä tahansa alueelta.

IFRS:n neuvoa-antava neuvosto on 31. joulukuuta 2018 alkaen muodostunut 46 järjestöstä ja 48 yksittäisestä jäsenestä. Euroopan komissio osallistuu tarkkailijana.

Erkki Liikanen nimitettiin lokakuussa 2018 IFRS-säätiön puheenjohtajaksi.

2.3.4.Vastuuvelvollisuus Euroopan parlamenttia kohtaan

Asetuksessa (EU) 2017/827 5 kehotetaan antamaan IFRS-standardien kehityksestä täysi selonteko Euroopan parlamentille. Vuotuinen Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan, IASB:n puheenjohtaja Hoogervorstin sekä IFRS-säätiön johtokunnan puheenjohtaja Pradan välinen näkemystenvaihto järjestettiin 19.–20. maaliskuuta 2018. Talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti myös 26. helmikuuta 2019 vuotuisen näkemystenvaihdon, jossa puheenjohtajat Hoogervorst ja Liikanen raportoivat vakuutussopimuksia koskevan IFRS 17 -standardin käynnissä olevista muutoksista sekä IFRS-säätiön työstä kestävyyttä koskevan raportoinnin ja verotuksen avoimuuden aloilla.

IFRS-säätiö kuuli valvontaelintä verojen maakohtaisesta raportoinnista (Country by Country Reporting, CBCR) ja katsoi, ettei verotuksen avoimuutta koskevien pakollisten tiedonantovaatimusten käyttöönotolle ollut maailmanlaajuisesti riittävän laajaa poliittista kannatusta. IASB on kuitenkin halukas harkitsemaan verostrategioita koskevaa tietojen julkistamista osana käynnissä olevaa hanketta, jossa tarkistetaan ja päivitetään ei-sitova ilmoitus johdon selvityksissä noudatettavista toimintatavoista. Johdon selvityksessä saadaan taustatietoja tilinpäätöksen tulkintaa varten.

Tältä osin komissio hyväksyi huhtikuussa 2016 kunnianhimoisemman säädösehdotuksen 6 suurten monikansallisten yhtiöiden tuloverotietojen ilmoittamisesta, jota kutsutaan myös verotietojen maakohtaiseksi ilmoittamiseksi (CBCR). Ehdotuksella pyrittiin varmistamaan, että suuret monikansalliset yhtiöt, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa, julkistaisivat maksamansa yhtiöverot maakohtaisesti eriteltyinä. Euroopan parlamentti hyväksyi ensimmäisen kantansa 27. maaliskuuta 2019. Eurooppa-neuvosto ei ole kuitenkaan vielä hyväksynyt kantaansa.

Vastaavasti osana näkemysten vaihtoa puheenjohtaja Hoogervorst ilmoitti, että kestävyyteen liittyvien politiikkatavoitteiden kohde on tilinpäätösraportointia laajempi ja niitä voitaisiin tietojen julkistamisen sijasta käsitellä paremmin taloudellisten kannustimien tai verotuksen keinoin. Hän kuitenkin korosti, että kestävyyteen liittyvien seikkojen vaikutusta yritysten voittoihin tulevaisuudessa tarkasteltaisiin osana ei-sitovaa ilmoitusta johdon selvityksissä noudatettavista toimintatavoista.

Komissio aikoo tutkia, olisiko tässä yhteydessä harkittava vaihtoehtoisia standardisointitoimia. Erityisesti osana kestävän kasvun rahoitusta koskevaa toimintasuunnitelmaa komissio sitoutui arvioimaan muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan direktiiviin 7 sisällytettyjen, kestävyyttä koskevien tiedonantovaatimusten vakautta yritysten raportointia koskevan EU:n lainsäädännön toimivuustarkastuksen yhteydessä. Löydöksistä riippuen komissio voi harkita uusia aloitteita yritysten avoimuuden lisäämiseksi kestävyyskysymysten ja pitkän aikavälin arvonmuodostuksen osalta. Lisäksi vuonna 2019 komissio täydensi muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevia ei-sitovia suuntaviivoja 8 ilmastoon liittyvien tietojen raportointia koskevalla täydennysosalla 9 , jotta finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän suositukset saataisiin mukaan.

2.3.5.Eturistiriitojen estäminen

IFRS-säätiön johtokunnan jäsenet nimitetään kolmen vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kerran, ja jäsenten täytyy sitoutua toimimaan yleisen edun mukaisesti. Tarkistettu eturistiriitojen estämistä koskeva käytäntö hyväksyttiin vuonna 2018 valvontaelimen pyynnöstä. Siinä otetaan käyttöön periaate, jonka mukaan johtokunnan tai valvontaelimen jäsen ei voi olla saman organisaation palveluksessa. Siinä kuitenkin valtuutetaan johtokunnan puheenjohtaja poikkeamaan tästä periaatteesta poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Vain kolme IASB:n jäsentä voi olla osa-aikaisia jäseniä. Kokoaikaisten jäsenten tulee IFRS-säätiön perussäännön mukaisesti katkaista kaikki työsuhteensa ja kytköksensä, jotka voisivat vaikuttaa heidän riippumattomuuteensa. Tilapäiset siirrot muihin tehtäviin sekä oikeus palata entisen työnantajan palvelukseen ovat kiellettyjä.

2.3.6.Rahoituksen rakenne

Vuonna 2018 IFRS-säätiö sai Euroopan unionin rahoitusta 4,7 miljoonaa euroa, joka muodostaa 18,5 prosenttia saadusta kokonaisrahoituksesta.

Vuonna 2018 ilmoitettujen rahoitusosuuksien määrä laski 10,6 prosentilla (9,7 prosentilla sen jälkeen, kun valuuttakurssivaihtelujen vaikutus on otettu huomioon). Merkittävimmät muutokset johtuivat kansainvälisten tilintarkastusketjujen (–32 prosenttia), Kiinan (+25 prosenttia) ja Yhdysvaltojen 10 (–13 prosenttia) toimista. Rahoituksen rakenne keskeisten maantieteellisten alueiden mukaan jaoteltuna esitetään liitteessä 2. Siitä on selkeästi nähtävissä, että huolimatta EU:n ja Yhdysvaltojen yhtä suuresta edustuksesta johtokunnassa (6 jäsentä kummallakin) ja IASB:ssä (4 jäsentä kummallakin), Amerikkojen osuus säätiön rahoituksesta on 6 prosenttia, kun puolestaan Euroopan osuus oli 35,7 prosenttia ja Aasian/Oseanian 32,7 prosenttia yhteenlasketuista osuuksista. EU:n budjetin ja jäsenvaltioiden suhteellinen osuus kasvoi vuoteen 2017 verrattuna (32,4 prosentista 35,7 prosenttiin). Kansainvälisten tilintarkastusketjujen ilmoitettujen osuuksien laskua kompensoitiin osittain kaupallisella järjestelyllä, jonka johdosta lisenssitulot kasvoivat.

IFRS-säätiö ilmoitti nettoylijäämäksi 2,9 miljoonaa Englannin puntaa. Jakamattoman ylijäämän kokonaismäärä 31.12.2018 oli 34,4 miljoonaa Englannin puntaa.

3.Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG)

3.1.Yleiskatsaus EFRAGin toimintaan

3.1.1.Hyväksymistoimet

EFRAGin ensisijaisena tehtävänä on antaa Euroopan komissiolle lausuntoja siitä, vastaavatko uudet tai tarkistetut IFRS-standardit IAS-asetuksessa kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamiselle asetettuja hyväksymiskriteerejä. Näiden kriteerien tulisi sisältää oikeaa ja riittävää kuvaa ja eurooppalaista yleistä etua koskevien vaatimusten ylläpito. Kenttäkokeet, vaikutustenarviointi ja tiedotustoimet muodostavat merkittävän osan EFRAGin hyväksymistyöstä, kun se päättää, onko standardi eurooppalaisten yleisten etujen mukainen.

Vuonna 2018 EFRAG on antanut hyväksymislausuntoja standardista IFRS 17 Vakuutussopimukset. Se toteutti IFRS 17 -standardin odotettuja vaikutuksia koskevan merkittävän vaikutusanalyysin, joka koostui 11 vakuutuksenantajaa käsittävästä laajasta tapaustutkimuksesta ja 49 vakuutuksenantajaa käsittävästä yksinkertaistetusta tapaustutkimuksesta, ja tiedotustyöstä käyttäjien keskuudessa.

Lisäksi EFRAG antoi ulkopuoliselle taholle tehtäväksi taloudellisen tutkimuksen, jotta saataisiin taloudellinen analyysi mm. toimialan vallitsevista suuntauksista, mahdollisista vaikutuksista kilpailuun pääomista ja asiakkaista sekä mahdollisista vaikutuksista vakuutuksenantajien tuote- ja palvelutarjontaan. Tämä tutkimus tukee osaltaan EFRAGin vaikutusanalyysiä. Lokakuussa 2018 Euroopan parlamentti hyväksyi IFRS 17 ‑standardia koskevan päätöslauselmaesityksen, jossa ilmaistiin huoli IFRS 17 ‑standardin laajemmista vaikutuksista rahoitusvakauteen, pitkän aikavälin sijoituksiin ja Euroopan vakuutusmarkkinoihin, sekä korostettiin eräitä teknisiä seikkoja, joita on tarpeen arvioida hyväksymislausunnoissa. EFRAG sisällytti parlamentin esittämät seikat työsuunnitelmaansa, jotta niitä voitaisiin arvioida osana hyväksymislausuntoluonnosta.

EFRAGin alkuperäisen aikataulun mukaan lausunto tuli antaa komissiolle vuoden 2018 loppuun mennessä, mutta hankkeen kehityksessä on sittemmin tapahtunut muutoksia. EFRAGin tapaustutkimuksessa ja tiedotustoimissa havaittiin useita huolenaiheita, ja EFRAGin johtokunta päätti laatia IASB:lle kirjeen, jossa nostettiin esiin eräitä IFRS 17 -standardiin liittyviä näkökohtia, joita EFRAGin mielestä tulisi vielä pohtia tarkemmin. Tämän jälkeen IASB päätti alustavasti muuttaa standardia ja antoi kesäkuussa 2019 luonnoksen tiettyjen EFRAGin havaitsemien huolenaiheiden käsittelemiseksi. EFRAG hyväksyi heinäkuussa 2019 huomautusluonnoksensa ja käynnisti julkisen kuulemisen näkemysten keräämiseksi eurooppalaisilta tahoilta. Huomautusluonnoksessa korostetaan erityisesti, että IFRS 17 ‑standardiin siirtymiseen liittyvät vaatimukset ja vakuutussopimusten arviointiin sovellettava aggregoinnin taso aiheuttaa edelleen merkittäviä toiminnallisia haasteita. Molemmat huolenaiheet tunnistettiin IFRS 17 ‑standardista vuonna 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä.

Vuoden 2018 aikana EFRAG osallistui IASB:n kuulemismenettelyyn ja antoi kaikkia IASB:n ehdotuksia (luonnoksia ja tausta-asiakirjoja) koskevia huomautuksia julkisen kuulemisen jälkeen. EFRAG antoi kesäkuussa 2019 korkokantojen vertailuarvojen uudistusta koskevat lopulliset huomautuksensa, joissa korostettiin kiireellisyyttä tarkastella uudistuksen seurauksia suojauslaskentasuhteiden kannalta, jotta Euroopan unionin nopea hyväksyntä olisi mahdollinen. Muihin keskeisiin alueisiin kuuluivat korkosäänneltyjä toimia ja päälaskelmia koskevat IASB:n hankkeet.

3.1.2.Muut teknisiä neuvoja koskevat pyynnöt

IFRS 9 -standardia koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman jälkeen ja vastauksena komission pyyntöön tarkastella IFRS 9 -standardin mahdollisia vaikutuksia oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja koskeviin pitkäaikaisiin sijoituksiin (joita korostettiin myös kestävän kasvun rahoitusta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa), EFRAG julkaisi julkista kuulemista varten oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien arvonalentumista ja kierrättämistä koskevan tausta-asiakirjan (Equity Instruments – Impairment and Recycling). EFRAG aloitti myös IFRS 9 -standardia ja pitkäaikaisia sijoituksia koskevan akateemisen kirjallisuuskatsauksen laatimisen. Marraskuussa 2018 EFRAG antoi lausumansa oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäsittelystä IFRS 9 ‑standardin mukaan ja totesi, ettei se ollut saanut riittävästi näyttöä haitallisista vaikutuksista (pitkäaikaisiin) oman pääoman ehtoisiin sijoituspäätöksiin, jotta olisi perusteltua suosittaa standardin muuttamista lyhyellä aikavälillä. EFRAG aloitti kuitenkin komission toisen pyynnön johdosta mahdollisten vaihtoehtojen kartoituksen oman pääoman ehtoisten ja oman pääoman kaltaisten instrumenttien pitkäaikaisten sijoitussalkkujen käypään arvoon perustuvalle kirjanpitokäsittelylle.

Samoin komission pyynnöstä ja maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti EFRAG perusti European Corporate Reporting Lab@EFRAG ‑yksikön (European Lab). European Labin tarkoituksena on edistää yritysten raportointiin liittyvää innovointia jakamalla hyviä käytäntöjä. Marraskuussa 2018 pidettiin European Lab ‑ohjausryhmän ensimmäinen kokous, jossa vahvistettiin ensimmäinen ilmastokysymysten raportointiin keskittyvä hanke. Joulukuussa käynnistetyn hakumenettelyn jälkeen perustettiin ensimmäinen ilmastokysymysten raportointia pohtiva hanketyöryhmä, joka aloitti työnsä helmikuussa 2019. Päätöksen hankkeen ottamisesta European Labin asialistalle tekee European Labin ohjausryhmä ottaen huomioon sidosryhmien palautteen heinäkuussa julkistetusta julkisesta kuulemisesta, jonka määräaika on 30. syyskuuta 2019.

3.1.3.Tutkimustoiminta

Vuonna 2018 EFRAG toteutti tutkimusaiheitaan koskevan julkisen kuulemisen, jolla varmistetaan EFRAGin tutkimushankkeiden kohdentuminen Euroopan kannalta merkityksellisimpiin aiheisiin. Julkisessa kuulemisessa saatiin tietoa tämän EFRAGin toiminnan olennaisen osan kannalta merkityksellisistä, eurooppalaisille tahoille tärkeistä kysymyksistä. EFRAG käynnisti vuoden 2018 lopussa tämän kuulemisen johdosta kolme uutta tutkimushanketta, jotka liittyvät aineettomia hyödykkeitä koskevaan parempaan tietoon,. krypto-omaisuuteen ja muuttuviin ja ehdollisiin suorituksiin. Osana tutkimustyötään EFRAG julkaisi myös vastikkeettomia luovutuksia ja yhteiskunnallista hyötyä koskevan tausta-asiakirjan Non-exchange Transfers: A role for Societal Benefit? ja jatkoi eläkejärjestelmiä koskevaa työtään eläkejärjestelmiä käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän tukemana. Akateemisen paneelinsa ja akateemisen verkostonsa avulla EFRAG paransi yhteistyötään akateemisten tahojen kanssa.

Kun tarkastellaan EFRAGin vaikutusta kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja koskevaan keskusteluun, on perusteltua mainita, että ennen IASB:n tausta-asiakirjan Financial Instruments with Characteristics of Equity (rahoitusinstrumentit, joilla on oman pääoman ominaisuuksia, FICE) laatimista EFRAGin sihteeristö toteutti kokeiluna alkuvaiheen analyysin, mikä on linjassa sen lähtökohdan kanssa, että vaikutusanalyysi olisi tehtävä läpi standardin laatimisprosessin, eikä pelkästään sen päätteeksi. EFRAG toteutti myös laajoja tiedotustoimia kansallisten standardinlaatijoiden kanssa sekä käyttäjälähtöisiä tiedotustoimia osana huomautusluonnosta koskevaa kuulemista, jonka avulla pyrittiin arvioimaan FICE-raportointia koskevien sääntöjen muuttamisen laajempia vaikutuksia ja mahdollisia ei-toivottuja seurauksia, jotta vähennettäisiin hyväksymisvaiheessa ilmenevien ongelmien riskiä, mikäli IASB päättäisi standardin toteuttamisesta. EFRAGin sihteeristö julkisti alkuvaiheen analyysiin perustuvan työasiakirjan helmikuun 2019 lopussa.

3.2.Hallinto, avoimuus ja julkinen vastuuvelvollisuus

3.2.1.EFRAGin hallinto Maystadtin raportin suosituksen jälkeen

EFRAGin 31. lokakuuta 2014 toteutettu hallintouudistus lisäsi organisaation legitiimiyttä ja edustavuutta ja loi yhtenäisemmän menettelyn EU:n osallistumiselle IASB:n standardisointiprosessiin.

Hallintouudistus saatiin päätökseen heinäkuussa 2016, kun EFRAGin yleiskokous nimitti entisen Euroopan parlamentin jäsenen Jean-Paul Gauzèsin virallisesti EFRAGin johtokunnan puheenjohtajaksi komission ehdotuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymisen jälkeen. Puheenjohtaja Gauzèsin toimikausi uudistettiin 1. heinäkuuta 2019 alkaneelle uudelle kolmivuotiskaudelle.

Euroopan valvontaviranomaiset ja Euroopan keskuspankki toimivat virallisina tarkkailijoina, joilla on oikeus käyttää puheenvuoroja EFRAGin johtokunnassa. Niiden näkemyksiä on harkittu huolellisesti EFRAGin kantoja muodostettaessa, ja ne ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla EFRAGin vaikutusanalyyseihin erityisesti rahoitusvakauden alueella.

On syytä tähdentää, että kaikki EFRAGin johtokunnan päätelmät vuonna 2018 olivat yksimielisiä, eikä äänestystä tarvittu. Vuonna 2017 EFRAGin johtokunnan ensimmäinen kausi päättyi ja uusi johtokunta nimitettiin. Maystadtin raportin 11 hengen mukaisesti yksityisiä sijoittajia (”loppukäyttäjiä”) edustavia eurooppalaisia organisaatioita varten muodostettiin tarkkailijan paikka.

EFRAGin johtokunta arvioi omien jäsentensä suoriutumista ja tehokkuutta EFRAGin yleiskokouksen valvonnassa vuosittain. Niin strategisiin, hallinnollisiin kuin operatiivisiin kysymyksiin kohdistunut vuoden 2018 tarkastelu osoitti, että kokonaisuutena uusi hallintorakenne toimi hyvin, mikä puolestaan paransi organisaation uskottavuutta. EFRAG hyväksyi useita suosituksia, joilla pyritään jatkossa parantamaan sen toiminnan tehokkuutta entisestään.

Vuonna 2017 EFRAG antoi FleishmanHillard-mimiselle riippumattomalle yritykselle tehtäväksi tarkastuksen, joka koski ulkopuolisten sidosryhmien näkemyksiä EFRAGin näkyvyydestä ja tehokkuudesta. Maaliskuussa 2018 julkaistussa loppuraportissa vahvistettiin EFRAGin työn myönteinen vaikutus sidosryhmiin sekä EFRAGin johtokunnan puheenjohtajan alaisuudessa toimivan viestintätiimin aikaansaama edistys EFRAGin näkyvyydessä ja uskottavuudessa, ja tunnistettiin näkyvyys osa-alueeksi, jota on tarpeen jatkuvasti parantaa.

Mahdollisten eturistiriitatilanteiden osalta ei ole tullut esiin mainittavia kysymyksiä. EFRAGin sisäisissä säännöissä määritellään eturistiriitoja koskevat vaatimukset, ja EFRAGin johtokunnalla on jäsenten eturistiriitoja koskevat käytännöt, jotka on julkaistu EFRAGin verkkosivustolla. Käytäntöjen tavoitteena on varmistaa EFRAGin organisaation uskottavuus sen työskennellessä eurooppalaisen yleisen edun hyväksi. Käytäntöjen avulla pyritään välttämään tilanteet, joissa voi syntyä eturistiriita tai vaikutelma eturistiriidasta ja jotka rajoittavat vapaata keskustelua; johtavat Euroopan yleisen edun tai EFRAGin edun vastaisiin päätöksiin tai toimiin; tai jotka antavat vaikutelman, että EFRAG on toiminut epäasianmukaisesti. EFRAGin johtokunnan jäsenet ja EFRAGin henkilöstö allekirjoittavat vuosittaiset ilmoitukset.

3.2.2.Avoimuutta koskevat säännöt

EFRAG on noudattanut perustamisestaan lähtien avointa, julkista ja oikeudenmukaista menettelyä, jota on kehitetty edelleen ajan mittaan. Tällä vakiomenettelyllä annetaan kaikille eurooppalaisille tahoille tilaisuus esittää näkemyksiään EFRAGille ja varmistetaan, että tilinpäätösmallien ja taloudellisten mallien sekä niitä koskevien näkemysten moninaisuus otetaan huomioon määriteltäessä EFRAGin kantoja. Tämä on merkittävässä osassa varmistettaessa, että uudet IFRS-standardit vastaavat Euroopan tarpeita.

EFRAGin legitimiteetti perustuu avoimuuteen, hallintoon, asianmukaisiin menettelyihin (jotka voivat sisältää kenttäkokeita, vaikutusanalyysejä ja tiedotustoimia), julkiseen vastuuvelvollisuuteen ja järkevään johtamiseen. Osana asianmukaista menettelyään EFRAG julkaisee alustavia kantoja julkista kuulemista varten, tekee kenttäkokeita ja muunlaisia vaikutusanalyyseja, järjestää tiedotustapahtumia (joista osa on suunnattu erityisesti tilinpäätösten käyttäjille), toteuttaa erityisiä kyselytutkimuksia ja julkaisee tutkimusten tulokset palautelausunnoissa sekä julkaisee lopulliset kantansa. EFRAG myötävaikuttaa osaltaan näyttöön perustuvaan standardisointiin suorittamalla määrällisiä tutkimuksia, joista saadaan tietoa EFRAGin esittämien huomautusten ja hyväksymislausuntojen harkinnan tueksi ja joista on asteittain tulossa yhä tärkeämpi osa EFRAGin tutkimustoimintaa.

EFRAGin johtokunnan, EFRAGin teknisen asiantuntijaryhmän (EFRAG TEG) ja EFRAGin standardien laatijoiden neuvoa-antavan foorumin (EFRAG CFSS) kokoukset ovat julkisia, ja maaliskuusta 2018 lähtien niitä on ollut mahdollista seurata verkkolähetyksenä. Kokousten asialista ja yhteenvedot julkaistaan EFRAGin verkkosivustolla. Lisäksi asialistan aiheita koskevat tukiasiakirjat EFRAGin johtokunnan kokouksia varten sekä EFRAG TEGin ja EFRAG CFSS:n kokouksia varten ovat julkisesti saatavilla. Maaliskuusta 2018 alkaen näitä julkisia kokouksia on ollut mahdollista seurata verkkolähetyksenä, jotta sidosryhmät voivat paitsi seurata keskustelun etenemistä reaaliajassa myös katsoa tallenteita kokousten jälkeen. EFRAG TEGin keskusteluiden tukena ovat EFRAG CFSS:ltä (kansallisten tilinpäätösstandardien laatijoiden neuvoa-antava foorumi) sekä erikoistuneilta EFRAG-työryhmiltä ja neuvoa-antavilta paneeleilta saadut lausunnot.

EFRAG julkaisee täydellisen avoimen vuosikatsauksen hallinnostaan ja rahoitusrakenteestaan sekä kyseisen vuoden tärkeimmistä toimista. Vuoden 2018 vuosikatsaus julkaistiin 25. huhtikuuta 2019.

Kaiken kaikkiaan EFRAGin hallinnolle tunnusomaista on avoin tiedonkulku keskeisten sidosryhmien välillä. EFRAG on myös osoittanut sitoutuneisuutensa yhteydenpitoon komission kanssa ja pyrkimyksensä parantaa tällä tavoin avoimuutta vielä entisestään aiempaan käytäntöön verrattuna. Osoituksena avoimuuteen sitoutumisesta EFRAGin johtokunta hyväksyi 9. heinäkuuta 2019 EFRAGin julkista avoimuusrekisteriä koskevat käytännöt, joiden mukaan kaikista EFRAGin johtokunnan puheenjohtajan, TEG:n puheenjohtajan ja EFRAGin pääjohtajan tapaamisista ja konferensseista julkaistaan tiedot EFRAGin verkkosivustolla Avoimuusrekisteri otettiin käyttöön 1. syyskuuta, ja sen ensimmäinen versio julkaistaan EFRAGin verkkosivustolla myöhemmin syksyllä 2019. EFRAG antoi komissiolle sitoumuksen, jonka mukaan se ylläpitää verkkosivustollaan säännöllisesti päivitettävää ja yhden kalenterivuoden kattavaa julkista rekisteriä.

3.2.3.EFRAGin hallintorakenteen laaja edustus ja julkinen vastuuvelvollisuus

Yleisesti ottaen EFRAGin pyrkimys intressien laajaa edustusta ja julkista vastuuvelvollisuutta tukevaan hallintorakenteeseen on ollut myönteinen.

EFRAGin johtokunnalle toimitetaan säännölliset raportit kaikista EFRAGin henkilöstön ja muiden osapuolien välisistä tapaamisista (muista kuin rutiiniluonteisista hallinnollisista kokouksista). Nämä raportit sisällytetään kootussa muodossa tukia koskeviin loppuraportteihin, jotka EFRAG toimittaa komissiolle. Avoimuuden lisäämiseksi vielä nykyistä paremmalle tasolle EFRAG on valmis yhteistyöhön komission kanssa siten, että EFRAGin johdon kokouksista ulkopuolisten sidosryhmien kanssa annetaan enemmän tietoja EFRAGin yleistä etua palvelevan tehtävän mukaisesti.

EFRAG pyrkii asianmukaisen maantieteellisen, ammatillisen taustan ja sukupuolten välisen tasapainon toteuttamiseen johtokunnassaan, teknisessä asiantuntijaryhmässään (EFRAG TEG) sekä työryhmissään, neuvoa-antavissa paneeleissaan, European Lab ‑ohjausryhmässä ja hanketyöryhmissään. Vaatimukset sisältyvät EFRAGin sisäisiin sääntöihin samaa kansallisuutta edustavien jäsenten enimmäismäärästä EFRAGin johtokunnassa ja EFRAG TEGissa, ja näitä vaatimuksia on sovellettu myös ensimmäistä European Lab ‑ohjausryhmää perustettaessa. Lisäksi sovelletaan vaatimuksia ammatillista taustaa ja sukupuolten edustusta koskevasta asianmukaisesta tasapainosta.

EFRAGin jäsenjärjestöt nimittävät EFRAGin johtokunnan jäsenet Maystadtin suosituksia vastaavasti laaditun järjestelmän mukaisesti. EFRAG TEGia ja sen työryhmiä ja neuvoa-antavia paneeleita sekä European Lab ‑ohjausryhmää ja sen hanketyöryhmiä varten järjestetään hakumenettely, jonka jakelu on laaja.

Hakemusten määrä vaihtelee suuresti, mutta erityisesti naisten sekä Keski- ja Itä-Euroopasta tulevien henkilöiden edustus hakijoiden joukossa on ollut vähäistä. EFRAG on kuitenkin pystynyt houkuttelemaan European Lab ‑ohjausryhmään ja sen hanketyöryhmiin suuremman määrän naispuolisia hakijoita ja Keski- ja Itä-Euroopasta tulevia hakijoita (ks. liitteessä 4 esitetyt tarkemmat tiedot tilanteesta 31.12.2018).

Vaikka näiden toimien kokonaistulokset ovat erittäin myönteisiä, joitakin epäilyksiä voidaan esittää mahdollisuudesta ottaa huomioon Euroopan sidosryhmien näkemykset koko laajuudessaan. EFRAGin tulisi jatkossakin toimia ennakoivasti pyytäessään palautetta sidosryhmiltä, jotka eivät ole kovin läheisesti osallisena EFRAGin työssä, mutta joihin sen työ vaikuttaa, tai muilta sidosryhmiltä, jotka ovat EFRAGin välittömän vaikutusalueen ulkopuolella.

3.2.4.Euroopan parlamentin ja neuvoston varhainen osallistuminen

EFRAG osallistuu tietojenvaihtoon Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan pysyvän IFRS-ryhmän kanssa, jotta Euroopan parlamentin jäsenillä olisi mahdollisuus vaikuttaa EFRAGin toimintaan ja saada ajantasaista tietoa EFRAGin tärkeimmistä toimista prosessin kaikissa vaiheissa. Maaliskuussa 2018 järjestettiin kokous näkemysten vaihtamiseksi EFRAGin toiminnasta ja erityisesti IFRS 17 ‑standardista. Euroopan parlamentti hyväksyi IFRS 17 ‑standardia koskevan päätöslauselman 3. lokakuuta 2018. Tilaisuus näkemysten vaihtoon EFRAGin johtokunnan puheenjohtajan ja EFRAGin teknisen asiantuntijaryhmän (EFRAG TEG) puheenjohtajan kanssa järjestettiin Euroopan talous- ja raha-asioiden valiokunnan julkisessa kokouksessa 17. toukokuuta 2018.

EFRAG on aina kutsuttuna komission tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean (ARC) kokouksiin, ja esittelee komission pyynnöstä kussakin kokouksessa käynnissä olevan työn etenemistä sekä esittää kantansa määritellyistä aiheista. Tämän ansiosta ARC pystyy vaihtamaan näkemyksiä EFRAGin kanssa ja vaikuttamaan varhaisessa vaiheessa. ARC keskustelee hyväksymislausuntoja koskevista pyynnöistä ennen niiden toimittamista EFRAGille, jotta varmistetaan eurooppalaisten etujen laaja-alainen huomioon ottaminen.

Parlamentin ja ARCin varhainen osallistuminen antaa EFRAGille mahdollisuuden lisätä kysymyksiä julkista kuulemista varten laadittuihin huomautusten tai hyväksymislausuntojen luonnoksiin.

3.2.5.EFRAGin rahoitusrakenteen monipuolistaminen ja tasapaino

EFRAG on julkisesti ja yksityisesti rahoitettu organisaatio, joka työskentelee eurooppalaisen yleisen edun hyväksi. EFRAGin oikeudellinen muoto on AISBL (belgialainen kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio).

EFRAGin jäsenorganisaatioina on kahdeksan eurooppalaista sidosryhmäorganisaatiota, yhdeksän kansallista organisaatiota sekä Euroopan komissio.

Jäsenorganisaatioiden käteismaksuosuudet on eritelty liitteessä 3.

Käteisrahoituksen lisäksi EFRAG saa maksuosuuksia luontoismuotoisena EFRAG TEGin, EFRAGin johtokunnan, työryhmien ja neuvoa-antavien paneelien jäseniltä sekä ilmaisten siirtokomennusten muodossa.

Vuonna 2019 EFRAG pyrkii laajentamaan jäsenpohjaansa ja maantieteellistä edustustaan. Se tarkastelee erityisesti rahoitusrakennettaan ja pyrkii kestävään rahoitusrakenteeseen pitkällä aikavälillä Accountancy Europe ‑järjestön esittämän pyynnön mukaisesti jäsenmaksuosuuksien pienentämiseksi vuodesta 2019 alkaen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten pienentämiseksi siltä varalta, että Financial Reporting Council, tilintarkastajien, kirjanpitäjien ja vakuutusmatemaatikkojen sääntelyviranomainen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa, eroaisi brexitin johdosta.

1.Julkisen edun valvontalautakunta (PIOB)

4.1.Toiminnan yleiskatsaus

Tilintarkastuksen, varmennuksen, etiikan ja koulutuksen alan standardien laadinnan maailmanlaajuisen järjestelmän rakenne on kolmiportainen, ja se muodostuu standardisointielimistä (SSB), joita kansainvälinen tilintarkastajaliitto (IFAC) tukee, riippumattomasta valvonnasta (PIOB) ja vastuuvelvollisuudesta julkisten viranomaisten muodostamalle valvontaelimelle ( valvontaryhmä ).

PIOB on riippumaton ulkopuolinen elin, jossa on puheenjohtaja mukaan luettuna kymmenen jäsentä (näistä kymmenestä jäsenestä komission nimittämiä EU:n jäseniä on kaksi) ja joka valvoo tilintarkastusta, toiminnan eettisyyttä sekä tilintarkastajien ja kirjanpitäjien koulutusta koskevien standardien laadintaa. Merkityksellisiä standardeja ovat kansainvälinen tilintarkastusstandardi (ISA), kirjanpitäjien eettiset standardit ja kansainväliset koulutusstandardit (IES). Standardien laadinnan rakenne perustuu vuonna 2003 toteutettuun IFACin uudistukseen 12 , joka toteutettiin vastauksena merkittävien yritysten konkursseihin ja tilinpäätösraportoinnin ja tilintarkastuksen puutteisiin useissa maissa. Keskeinen uudistus oli PIOBin perustaminen, jolla pyrittiin sijoittajien ja muiden osapuolten luottamuksen lisäämiseen valvomalla, että standardisointielinten toiminta tilintarkastuksen alalla vastaa asianmukaisella tavalla yleistä etua.

PIOBin yleisenä tehtävänä on varmistaa, että asianmukaisen menettelyn, valvonnan ja avoimuuden periaatteita kunnioitetaan ja että julkinen etu turvataan menettelyn kaikissa vaiheissa eli kattaen tilintarkastusstandardeja koskevat ehdotukset ja niiden kehittämisen ja hyväksymisen kansainvälisen tilintarkastajaliiton järjestelmässä. Tämä tehtävä on edelleen olennaisen tärkeä, kuten viimeaikaiset kirjanpitoskandaalit (esim. Carillionin konkurssi Yhdistyneessä kuningaskunnassa) ovat osoittaneet.

PIOB hyväksyy myös standardisointivaliokuntien jäsenten nimitykset, hyväksyy niiden strategiat ja työsuunnitelmat, valvoo standardien kehittämistä ja varmistaa, että kaikki julkisessa kuulemisessa mainitut osatekijät otetaan huomioon asianmukaisesti. Tarvittaessa PIOB suosittelee toimia, jotta voidaan varmistaa, että standardit ovat yleisen edun mukaisia.

Vuonna 2018 PIOB 13 on pitänyt säännöllisesti yhteyttä sen valvonnassa oleviin standardisointielimiin (kansainvälinen tilintarkastus- ja varmennusstandardilautakunta IAASB, kansainvälinen tilintarkastusalan koulutusstandardilautakunta IAESB ja eettisiä tilintarkastusstandardeja käsittelevä kansainvälinen lautakunta IESBA), niiden kolmeen neuvoa-antavaan ryhmään, säännösten noudattamista käsittelevään neuvoa-antavaan paneeliin sekä nimityskomiteaan ja kansainvälisen tilintarkastajaliiton johtoon.

PIOB on myös osallistunut aktiivisesti valvontaryhmän kanssa keskusteluun kansainvälisten tilintarkastusstandardien nykyisen hallinto- ja valvontamallin uudistamisesta ja kehittänyt osaltaan julkisen edun kehystä, jonka avulla pyritään luomaan parempi mekanismi sen arvioimiseksi, miten julkinen etu otetaan huomioon standardisointiprosessin kaikissa vaiheissa. Valvontaryhmä on järjestänyt suunnitellusta uudistuksesta laajan julkisen kuulemisen 14 , josta saatu palaute 15 osoittaa, että sidosryhmien keskuudessa on laaja tuki uudistukselle, jolla lisätään tilintarkastusta koskevien standardien laadintaan liittyvää vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta. Kaikki sidosryhmät osoittavat myös tukeaan julkisen edun kehykselle, joka on käytössä koko standardisointiprosessissa.

Vuoden aikana toteutuneisiin keskeisiin saavutuksiin kuuluvat kirjanpidollisten arvioiden, mukaan lukien käypää arvoa koskevat arviot, ja niistä tilinpäätöksessä esitettävien tietojen tarkastamista koskevan ISA 540 -standardin hyväksyminen, uudelleen jäsenneltyjen ja tarkistettujen eettisten sääntöjen julkaiseminen ja näiden sääntöjen viimeisen osion ”kannustimet” viimeistely. Kaikki PIOBin vuonna 2018 hyväksymät standardit on lueteltu jäljempänä olevassa taulukossa.

PIOBIN JOHTOKUNNAN KOKOUS	STANDARDISOINTIELIN	STANDARDI
Maaliskuu	IESBA	Kansainväliset eettiset säännöt tilintarkastusammattilaisille (sisältää kansainväliset riippumattomuutta koskevat standardit) – (”uudelleen jäsennellyt ja tarkistetut säännöt”)
Maaliskuu	IESBA	Säännöissä olevia takeita koskevat muutokset
Kesäkuu	IESBA	Kannustimien tarjoamiseen ja hyväksymiseen liittyvät sääntöjen muutokset
Syyskuu	IAASB	Kansainväliset tilintarkastusstandardit – ISA 540 (tarkistettu) – Kirjanpidollisten arvioiden ja niistä tilinpäätöksessä esitettävien tietojen tarkastaminen
Syyskuu	IAESB	Kansainvälinen koulutusta koskeva standardi – IES 7 (tarkistettu) – Jatkuva ammatillinen kehittyminen

4.2.Hallinto ja vastuuvelvollisuus

PIOBin jäsenet nimittää valvontaryhmä, joka on viime kädessä vastuussa tilintarkastusta, varmistusta, etiikkaa ja koulutusta koskevien kansainvälisten standardien alan hallinnon kokonaisjärjestelyistä.

Valvontaryhmä, jonka jäsen komissio on, valvoo, kuinka PIOB toimii roolissaan yleisen edun hyväksi keskittyen erityisesti PIOBin valvontatehtävään standardisointiprosessissa.

Mahdollisten eturistiriitatilanteiden välttämiseksi PIOBin jäsenten ja työntekijöiden on noudatettava PIOBin käytännesääntöjä. PIOBin käytännesääntöjen ensimmäisessä periaatteessa todetaan, että johtokunnan jäsenet ja työntekijät eivät saa osallistua minkään sellaisen asian käsittelyyn, jossa eturistiriita voi vaikuttaa heidän arvioonsa asiasta. Johtokunnan jäsenet allekirjoittavat joka vuosi ilmoituksen, jossa vahvistetaan, ettei eturistiriitoja ole. PIOBin johtokunnan jäsenet ovat ilmoittaneet, ettei vuonna 2018 ollut eturistiriitoja.

Säännöissä edellytetään myös, että johtokunnan jäsenet ja työntekijät käyttäytyvät tavalla, joka sopii heidän asemaansa yleisen edun suojaamiseen keskittyvän kansainvälisen organisaation jäsenenä, eli käyttäytymällä rehellisyyden, puolueettomuuden ja pidättyvyyden edellyttämällä tavalla.

4.3.Rahoituksen monipuolistaminen vuonna 2018

PIOBin rahoitus on suunniteltu siten, että se on riippumaton ja myös antaa vaikutelman riippumattomuudesta. Yleisen edun tavoitteen saavuttamiseksi vakaiden rahoituslähteiden asianmukainen monipuolistaminen auttaisi sekä varmistamaan jatkuvuuden että takaamaan PIOBin riippumattomuuden. Rahoituksen monipuolistamisen merkitys tunnustettiin jo IFACin (kansainvälinen tilintarkastajaliitto) uudistamisen yhteydessä vuonna 2003. Kyseinen uudistaminen oli nykyisen kansainvälisen standardointijärjestelmän, myös PIOBin, lähtökohta.

PIOBin rahoituksesta vastasi yksinomaan IFAC sen perustamisesta vuonna 2005 aina vuoteen 2010, jolloin päätöksellä 716/2009/EY perustettu yhteisön rahoitusohjelma otettiin käyttöön. IFACin rahoituksen lisäksi PIOB sai ainoastaan joitakin luontoissuorituksia Espanjalta (Madridin toimiston vuokra, jonka arvoksi vuonna 2018 määritettiin 128 154 euroa).

IFACin kunakin vuonna käyttöön asettamat varat muodostavat IFACin takaaman enimmäisrahoitusosuuden, joka asetetaan PIOBin saataville ilman, että IFAC puuttuu asiaan muutoin. Muilta rahoittajilta kuin IFACilta saadut rahoitusosuudet korvaavat osan IFACin rahoituksesta ja siten pienentävät sitä kyseisenä vuonna. Ihannetapauksessa IFACin rahoitusosuus olisi alle puolet PIOBin vuotuisista kokonaismenoista, mutta muiden julkisten rahoittajien löytäminen on osoittautunut erittäin haastavaksi.

EU on PIOBin toiseksi suurin rahoittaja. Vuonna 2017 PIOBin tulot (rahamääräiset suoritukset ja luontoissuoritukset) olivat määrältään 1 784 154 euroa. IFACin osuus oli 1 059 807 euroa eli 59,4 prosenttia, ja EU:n osuus puolestaan 325 000 euroa eli 18,21 prosenttia.

Vuonna 2018 PIOBin tulot (rahamääräiset suoritukset ja luontoissuoritukset) olivat määrältään 1 825 620 euroa, ja EU:n osuus oli 331 000 euroa eli 18,13 prosenttia. IFACin osuus oli 1 135 302 euroa eli 62,18 prosenttia.

Muiden organisaatioiden rahamääräiset suoritukset on eritelty liitteessä 5.

Asetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetään, että jos IFACin rahoituksen osuus on tiettynä vuonna yli kaksi kolmasosaa PIOBin vuotuisesta kokonaisrahoituksesta, komission on ehdotettava vuosittaisen rahoitusosuutensa rajoittamista kyseisenä vuonna enintään 300 000 euroon. Vuonna 2018 (kuten vuosina 2014–2016) näin ei ole ollut. Koska asetuksessa IFACin rahoitukselle säädetty kriittinen kynnysarvo (66,66 %) ei ole ylittynyt, komission ei ole tarpeen tarkistaa PIOBille antamaansa vuoden 2018 rahoitusosuutta.

5.Päätelmät

Vuonna 2018 unionin rahoitusohjelmalla on edelleen ollut perusteltu asema EU:n pyrkimyksissä pääomamarkkinaunionin luomiseksi ja rahoitusvakauden turvaamiseksi. Kolme tuensaajaa (EFRAG, IFRS-säätiö ja PIOB) ovat noudattaneet vuonna 2018 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen liitteessä vahvistettua vuosittaista työohjelmaa. Tässä vaiheessa ei ole syytä kyseenalaistaa ohjelman merkityksellisyyttä nykyisen rahoituskehyksen jäljellä olevan ajan suhteen.

EFRAGin osalta komissio on erityisesti arvostanut EFRAGin käynnistämää laaja-alaista vaikutusanalyysiä, joka tukee sen tulevaa, vakuutussopimuksia koskevan IFRS 17 -standardin hyväksymislausuntoa, ja sen keskeistä roolia, joka on vaikuttanut IASB:ssä käytyyn keskusteluun rahoitusinstrumenteista, joilla on oman pääoman ominaisuuksia. Lisäksi European Corporate Reporting Laboratory -ryhmän luominen komission pyynnöstä edustaa loogista jatkumoa EFRAGin mandaatille arvokkaan tiedon tuottamiseksi Euroopan komissiolle parhaista käytännöistä muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin alalla.

IFRS-säätiön tavoin IASB ryhtyi toimiin IFRS 17 ‑standardin käyttöönottoa edeltävän vaiheen aikana ilmenneiden huolenaiheiden käsittelemiseksi, minkä johdosta käyttöönottopäivää lykättiin ja standardiin tehtiin kohdennettuja muutoksia. Kestävyyteen ja verotuksen avoimuuteen liittyvien tiedonantovaatimusten osalta säätiö on kallistumassa ei-sitovan lähestymistavan puolelle osana tilinpäätöksestä annettavia johdon kommentteja koskevaa hankettaan. Lopuksi säätiön rahoituksen rakenteen tarkastelu vuodelta 2018 tuo esiin sen, että kuilu maksettujen rahoitusosuuksien ja lainkäyttöalueiden edustuksen välillä IFRS:n johtokunnassa ja IASB:n johtokunnassa on entisestään suurentunut verrattuna jo alun perin epätasapainoiseen tilanteeseen, jossa rahoituksesta vain huomattavan pieni osuus, joka lisäksi vuonna 2018 laski 10 prosentilla, on peräisin Pohjois- ja Etelä-Amerikasta.

PIOBin riippumattoman valvontatoiminnon tarkoituksena on vakuuttaa sijoittajat ja muut osapuolet siitä, että tilintarkastukseen liittyvässä standardien laadinnassa on noudatettu yleisen edun vaatimuksia. Vaikka PIOBin kokoonpano ja tehtävät kehittyvät todennäköisesti tulevina vuosina valvontaryhmän käynnistämän uudistusprosessin mukaisesti, riippumaton valvonta tulee jatkossakin olemaan yksi tulevien hallintomallien keskeisistä ominaisuuksista. Lisäksi samaan aikaan työn PIOBin rahoituksen monipuolistamiseksi tulisi jatkua.

Liite 1 – Tiivistelmä IFRS-säätiön toiminnasta 2018

Standardi	IASB:n julkaisupäivämäärä	Soveltamispäivämäärä	Julkaisupäivämäärä virallisessa lehdessä
Muutokset standardiin IFRS 2 – selvennykset osakeperusteisten maksujen luokitteluun ja mittaamiseen	20.6.2016	1.1.2018	27.2.2018
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2014–2016	8.12.2016	1.1.2017	8.2.2018
IFRIC 22 Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet ja etukäteisvastike	8.12.2016	1.1.2018	3.4.2018
Muutokset standardiin IAS 40: Sijoituskiinteistöjen siirrot	8.12.2016	1.1.2018	15.3.2018
IFRS 17 – Vakuutussopimukset	18.5.2017	1.1.2021
IFRIC 23 – Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus	7.6.2017	1.1.2018	24.10.2018
Muutokset standardiin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit –Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus	12.10.2017	1.1.2019	26.3.2018
Muutos standardiin IAS 28 – Pitkät korot osakkuus- ja yhteisyrityksissä	12.10.2017	1.1.2019	11.2.2019
Vuosittaiset parannukset 2015–2017	12.12.2017	1.1.2019	15.3.2019
Muutokset standardiin IAS 19 –Järjestelyn muuttaminen, supistaminen tai velvoitteen täyttäminen	7.2.2018	1.1.2019	14.3.2019
Muutokset IFRS-standardeihin sisältyviin käsitteellistä viitekehystä koskeviin viittauksiin	29.3.2018
Muutokset standardiin IFRS 3 – Liiketoimintojen määritelmä	22.10.2018
Muutokset standardeihin IAS 1 ja IAS 8 – Olennaisen määritelmä	31.10.2018

Rahoitushakemuksissa ilmoitetut hankkeet	2017	2018	2019	Huomautukset
Parempaa viestintää koskeva hanke
Päälaskelmat	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Päälaskelmien rakenteen ja sisällön kohdennettu parantaminen
Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva aloite – Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat periaatteet	Työsuunnitelma	Tausta-asiakirja – 30.3.2017	Hankkeen tiivistelmä, julkaistu maaliskuussa 2019	Tutkimushanke, jonka tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia.
Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva aloite – Olennaisen määritelmä (muutokset standardeihin IAS 1 ja IAS 8)		Luonnos – 14.9.2017	Julkaistu 31.12.2018	Hanke päättynyt.
Tiedonantovaatimuksia koskeva aloite – tiedonantovaatimusten kohdennettu standarditason tarkistus			Työsuunnitelma	Hanke, jonka tarkoituksena on testata käyvän arvon määrittämistä koskevan IFRS 13 ‑standardin ja työsuhde-etuuksia koskevan IAS 19 ‑standardin tiedonantovaatimuksia suhteessa IASB:n määrittämiin uusiin suuntaa-antaviin periaatteisiin.
Tiedonantovaatimuksia koskeva aloite – tilinpäätöksen laatimisperiaatteet			Työsuunnitelma	Hanke, jonka tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen laatimiseen liittyvien tietojen antamista olennaisuusperiaatetta soveltaen.
Tutkimushankkeet
Yhteisessä ohjauksessa olevien liiketoimintojen yhdistäminen	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Tavoitteena on vähentää tilinpäätösten kirjavuutta yhteisessä ohjauksessa olevien liiketoimintojen yhdistämisessä.
IFRS 13 ‑standardin täytäntöönpanon jälkeinen tarkastus		Työsuunnitelma	Hankkeen tiivistelmä julkaistu joulukuussa 2018	Tarkastuksen tavoitteena on arvioida käyvän arvon määrittämistä koskevan IFRS 13 ‑standardin vaikutuksia tilinpäätösraportointiin. Tarkastus aloitettiin vuonna 2017 tietopyynnöllä.
Diskonttokorko	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Hankkeen tiivistelmä julkaistu helmikuussa 2019	Tutkimussuunnitelma diskonttokoron käytöstä kaikissa IFRS-standardeissa. Hanke päättyi maaliskuussa 2017. Tutkimuksen tiivistelmän odotetaan valmistuvan 2018.
Dynaaminen riskien hallinta	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Makrosuojausta koskeva tutkimussuunnitelma, jonka tavoitteena on kehittää tilinpäätösmalli, joka raportoi suojauksen ja dynaamisen riskien hallinnan vaikutuksista. Tausta-asiakirja on odotettavissa vuonna 2019.
Rahoitusinstrumentit, joilla on oman pääoman ominaisuuksia	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Tausta-asiakirja, kesäkuu 2018	Selvennys sellaisten rahoitusinstrumenttien esitystapaan, joilla on sekä vastuisiin että omaan pääomaan liittyviä ominaisuuksia. Tavoitteena on selventää rahoitusinstrumentteja koskevan IAS 32 ‑standardin vaatimuksia.
Liikearvo ja arvonalentuminen	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Tutkimushanke, jonka tarkoituksena on varmistaa, että liikearvon alentuminen tunnistetaan ajoissa. Tavoitteena on parantaa standardin IAS 36 vaatimuksia.
Osakeperusteiset maksut	Työsuunnitelma	Saatu päätökseen	Hankkeen tiivistelmä julkaistu lokakuussa 2018	Hanke päättynyt.
Korkojen sääntelytoimet	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Hankkeen tavoitteena on korkosääntelyn vaikutusten esittäminen, kun yritysten hinnoittelukäytännöt ovat säänneltyjä.
Käsitteellinen viitekehys	Luonnos – 28.5.2015	Vireillä	Julkaistu maaliskuussa 2018	Hanke päättynyt.
Kaivannaistoimet			Työsuunnitelma	Tutkimushanke, jonka tarkoituksena on pohtia mineraalivarantojen etsintää ja arviointia koskevan IFRS 6 ‑standardin päivittämistä.
Ylläpitohankkeet – kapea-alaiset muutokset
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja kirjanpidolliset arviot (muutokset standardiin IAS 8)		Luonnos – 12.9.2017	Työsuunnitelma	Selvennykset tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja kirjanpidollisten arvioiden välisiin eroihin.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset (muutos standardiin IAS 8)		Työsuunnitelma	Luonnos – 26.3.2018	Tarkoituksena on madaltaa epäkäytännöllisyyskynnystä, joka koskee vapaaehtoisten muutosten jälkikäteistä soveltamista tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin.
Hyvityksen saatavuus (muutokset standardiin IFRIC 14)		Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Selvennyksiä siihen, milloin kolmansilla osapuolilla on oikeus tehdä tiettyjä päätöksiä yrityksen etuuspohjaisesta järjestelystä
Vastuiden luokittelu (muutos standardiin IAS 1)		Luonnos – 10.2.2015	Työsuunnitelma	Selvennys sellaisten velkojen luokitteluun, joissa on uudistamista koskeva optio. Muutosta odotetaan vuonna 2019.
Liiketoiminnan määritelmä (muutos standardiin IFRS 3)		Työsuunnitelma	Julkaistu 22.10.2018	Selvennys liiketoiminnan ja omaisuuserien ryhmän määritelmän välillä
Maksut taseesta pois kirjaamista koskevassa kymmenen prosentin testissä (muutos standardiin IFRS 9)		Työsuunnitelma	Työsuunnitelma	Selvennys maksuihin ja kustannuksiin, joita tulee tarkastella arvioitaessa taloudellisen vastuun kirjaamista pois taseesta
Parannukset standardiin IFRS 8 – Toimintasegmentit		Luonnos – 29.3.2017	Hankkeen tiivistelmä julkaistu helmikuussa 2019	Hanke päätettiin luonnosta koskevan kuulemisen yhteydessä saadun palautteen johdosta.
IAS 16 – Tuotot ennen tarkoitettua käyttöä		Luonnos – 20.6.2017	Työsuunnitelma	Muutos, jolla estetään myyntituottojen vähentäminen omaisuuserän kustannuksista
Verotus käypään arvoon arvostettaessa (muutokset IAS 41 ‑standardiin)			Työsuunnitelma	Muutos, jonka tarkoituksena on kaventaa IAS 12 ‑standardin nykyisen poikkeuksen soveltamisalaa, jossa laskennallisia verosaamisia ei oteta huomioon varojen tai velkojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
Pankkien välisen koron (IBOR) uudistus ja sen vaikutukset tilinpäätösraportointiin			Työsuunnitelma	Hanke, jonka tarkoituksena on käsitellä IBOR-uudistuksen seurauksia tilinpäätösraportointiin.
Tappiolliset sopimukset – Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot (muutos IAS 37 ‑standardiin)			Luonnos – 13.12.2018	Hanke, jonka tarkoituksena on selventää ”väistämättömien menojen” määritelmää arvioitaessa, onko sopimus tappiollinen.
Pääoman tuotosta riippuvat eläke-etuudet			Työsuunnitelma	Tutkimushanke, jonka tarkoituksena on arvioida mahdollisuutta muuttaa työsuhde-etuuksia koskevaa IAS 19 ‑standardia pääoman tuotosta riippuvien eläke-etuuksien osalta.
Tytäryhtiö ensimmäisenä käyttöönottajana (muutos IFRS 1 ‑standardiin)			Työsuunnitelma	IFRS 1 ‑standardin selventäminen kertyneen muuntoeron laskennan osalta, kun IFRS-standardit ottaa ensin käyttöön tytäryhtiö.

Liite 2 – IFRS-säätiön vuoden 2018 rahoituksen erittely

IFRS-säätiön rahoituksen erittely
Maksajat	Maksuosuus 2018	Maksuosuus 2017	Maksuosuus 2016	Johtokunnan jäsenten lukumäärä	Kehitys kiinteällä vaihtokurssilla
					2018/2017	2017/2016
Kansainväliset tilintarkastusyritykset	24,0 %	34,7 %	31,3 %		–31,8 %	–0,3 %
Euroopan komissio	18,5 %	16,5 %	15,6 %		2,0 %	2,0 %
EU:n jäsenvaltiot	17,3 %	15,9 %	15,4 %	7	–4,0 %	1,0 %
Aasia/Oseania	32,7 %	25,6 %	29,0 %	8	7,4 %	–2,4 %
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	6,1 %	5,8 %	6,6 %	6	–10,8 %	–17,0 %
Afrikka	0,6 %	0,5 %	1,2 %	1	0,0 %	–53,3 %
Muut	0,8 %	0,9 %	0,9 %	0	–15,7 %	–2,4 %
Yhteensä				22	–9,7 %	–2,1 %

Lähde: IFRS-säätiö

Liite 3 – EFRAGin vuoden 2018 rahoituksen erittely

RAHOITUSOSUUDET 000 euroa

	2018	2017	2016
Eurooppalaiset sidosryhmäorganisaatiot
Accountancy Europe	300	300	300
BUSINESSEUROPE	125	125	125
INSURANCE EUROPE	75	75	75
Euroopan pankkiyhdistysten liitto (European Banking Federation, EBF)	75	75	75
Euroopan säästöpankkiryhmä (European Savings and Retail Banking Group, ESBG)	75	75	75
Euroopan osuuspankkien järjestö (European Association for Co-operative Banks, EABC)	75	75	75
Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten taloushallinnon ja tilintarkastuksen keskusjärjestö (European Federation of Accountants and Auditors for SMEs, EFAA)	25	25	25
Euroopan rahoitusanalyytikkojen keskusjärjestö (European Federation of Financial Analysts Societies, EFFAS)	15	15	15
Yhteensä	765	765	765
Kansalliset organisaatiot
Ranska	350	350	350
Saksa	350	350	350
Yhdistynyt kuningaskunta	350	350	350
Italia	290	290	290
Ruotsi	100	100	100
Tanska	50	50	50
Alankomaat	50	50	50
Espanja	50	50	0
Luxemburg	10	15	15
Yhteensä	1600	1605	1555
Euroopan komissio 16	2885	2593	2432
RAHOITUSOSUUDET YHTEENSÄ	5250	4963	4752

Lähde: EFRAG

Liite 4 : Tiedot sukupuolten tasapainosta EFRAGissa 31.12.2018

Ryhmä	Miesten osuus prosentteina	Naisten osuus prosentteina	Keski- ja Itä-Euroopan osuus prosentteina	Kansallisuuksien lukumäärä
EFRAGin johtokunta	76 %	24 %	0 %
EFRAG TEG	87 % (1.4.2019 lukien 81 %)	13 % (1.4.2019 lukien 19 %)	6 % (1.4.2019 lukien 0 %)	10 % (1.4.2019 lukien 8 %)
EFRAG TEGin työryhmät ja neuvoa-antavat paneelit	79 %	21 %	2 %	6–14
European Lab Steering Group	59 %	41 %	12 %	13
European Lab -hanketyöryhmä	52 %	48 %	13 %	13

Lähde: EFRAG

Liite 5

PIOBin talousarvion monipuolistaminen

Vuonna 2012 PIOB keräsi varoja läheisessä yhteistyössä valvontaryhmän ja IFAC:n kanssa. Tämän seurauksena PIOB saavutti tämän jälkeisinä vuosina monipuolisen rahoituspohjan, johon sisältyy IFAC:n lisäksi myös muita rahoituslähteitä. Vuonna 2018 PIOB sai rahoitusosuuksia, joiden yhteismäärä oli 1 636 302 euroa, seuraavilta maksajilta:

·Kansainvälinen tilintarkastajaliitto (IFAC): 1 135 302 euroa

·Euroopan komissio: 331 000 euroa

·Kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö (IOSCO): 100 000 euroa

·Financial Reporting Council: 40 000 euroa

·Kansainvälinen järjestelypankki: 30 000 euroa

Liite

Ohjelman väliarviointi

1.Tiivistelmä

Tässä liitteessä esitetään tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäisten toimien tukemiseksi toteutettavan rahoitusohjelman väliarviointi. Siinä arvioidaan hankkeen edistymistä sen tavoitteisiin nähden kaudella 2014–2019.

Siinä arvioidaan ohjelman yleistä tarkoituksenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta, sen toteutuksen tehokkuutta ja tuensaajien työohjelmalla yhdessä ja erikseen saavutettuja tuloksia asetuksen 258/2014 2 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin nähden eli sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan edellytysten parantamiseksi tukemalla kansainvälisten tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardien avointa ja riippumatonta laatimista.

Arvioinnissa todetaan, että rahoitusohjelma myötävaikutti aiotun tavoitteen toteutumiseen tarkastelujakson aikana ja että se on edelleen relevantti yritysten raportointia koskevan eurooppalaisen järjestelmän muutokset huomioon ottaen sekä johdonmukainen Euroopan unionin muihin poliittisiin painopistealueisiin nähden.

Väliarvioinnissa havaittiin kuitenkin uusia haasteita, jotka ovat tulleet esiin kestävän kasvun rahoitusta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman yhteydessä ja jotka edellyttävät kestävyyteen kohdistuvien vaikutusten tiukempaa valvontaa osana EFRAGin hyväksymistoimia. Tällä on tarkoitus kompensoida sitä, että IFRS-säätiö rajoittaa IFRS-standardien laatimista koskevat pohdintansa tilinpäätösraportointiin, eikä se tee pakollista arviointia IFRS:n laajemmista vaikutuksista talouteen tai kestävyyteen.

Väliarvioinnissa todetaan, että tämä uusi politiikkatavoite on jo laajentanut EFRAGin hyväksymis- ja tutkimustoimien kohdetta ja että EFRAG hiljattain toteutti komission pyynnöstä kaksi merkittävää ad hoc -hanketta, joissa arvioidaan IFRS-standardien vaikutuksia pitkäaikaisiin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin ja tunnistetaan parannusmahdollisuuksia pitkään aikajänteeseen tähtäävän sijoituskäyttäytymisen kannustamiseksi. PIOBin osalta komission yksiköt tuovat esiin tarpeen saavuttaa monipuolisempi rahoituspohja.

Komission yksiköiden päätelmänä on, että nykyinen EU:n yhteisrahoitus on tähän mennessä vastannut odotuksia ja että sitä tulisi jatkaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ajan vuosina 2021–2027. Olisi erityisesti varmistettava asianmukainen rahoitus, jotta EFRAG voisi hoitaa sille uskottua kestävyyteen liittyvää uutta tehtävää.

2.Johdanto

2.1.Väliarvioinnin tarkoitus

Asetuksen 258/2014 9 artiklan 8 kohdassa edellytetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäisten toimien tukemiseksi toteutettavan unionin ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta vuosina 2014–2020. Kertomuksessa on arvioitava ainakin ohjelman yleistä tarkoituksenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta, sen toteutuksen tehokkuutta sekä tuensaajien työohjelmalla yhdessä ja erikseen saavutettuja tuloksia, kun sillä tuetaan kansainvälisten tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardien avointa ja riippumatonta laatimista.

2.2.Tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäisten toimien tukemiseksi toteutettava unionin ohjelma

Ohjelmalla yhteisrahoitetaan seuraavien kolmen organisaation toimia: kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiö (IFRS-säätiö), Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG) ja julkisen edun valvontalautakunta (PIOB). Se tukee osaltaan unionin politiikkatavoitteiden saavuttamista tilinpäätösraportoinnin ja tilintarkastuksen alalla. IFRS-säätiö kehittää kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS-standardit) kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan elimen (IASB) kautta, ja EFRAG puolestaan antaa Euroopan komissiolle hyväksymislausuntoja uusista tai muutetuista standardeista sekä valvoo standardien asettamiseen liittyviä IASB:n toimia eurooppalaisten etujen turvaamiseksi. PIOB valvoo kolmen standardisointielimen toimintaa, ja sitä tukee kansainvälinen tilintarkastajaliitto (IFAC) tilintarkastuksen ja varmennuksen, koulutuksen ja etiikan aloilla.

Tilinpäätösraportoinnin alalla ohjelma täydentää IAS-asetusta, jonka mukaan yritysten, joiden arvopaperit on listattu EU:n säännellyillä markkinoilla, on laadittava konsolidoitu tilinpäätöksensä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen.

Ohjelman rahoituskehys ajanjaksolle 2014–2020 on 57 007 000 euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

§IFRS-säätiö: 31 632 000 euroa

§EFRAG: 23 134 000 euroa

§PIOB: 2 241 000 euroa

Rahoitusta myönnetään kolmelle tuensaajalle toimintatukina, jotka toteutetaan suoran hallinnoinnin kautta vuosittaisten työohjelmien puitteissa.

2.3.Ohjelman tavoitteet

Ohjelma perustettiin asetuksella 258/2014, jonka johdanto-osassa vahvistetaan tilinpäätösraportointia koskevat keskeiset toiminnalliset tavoitteet:

§Varmistetaan yritysten tilinpäätösten vertailtavuus ja avoimuus koko unionissa.

§Edistetään kansainvälisesti käytössä olevien tilinpäätösstandardien keskinäistä lähentymistä ja pyritään perimmäisenä tavoitteena olevaan yhteisten tilinpäätösstandardien kokoelmaan.

§Varmistetaan, että unionin edut otetaan riittävällä tavalla huomioon kansainvälisessä standardisointiprosessissa. Näihin etuihin tulisi sisältyä varovaisuuden käsite sekä oikeaa ja riittävää kuvaa koskevan vaatimuksen ylläpito, ja niiden yhteydessä tulisi ottaa huomioon standardien vaikutus rahoitusvakauteen ja talouteen.

§Lisätään tuensaajien taloudellista riippumattomuutta yksityisestä sektorista ja tilapäisistä lähteistä, ja parannetaan sitä kautta kapasiteettia ja uskottavuutta.

§Valvotaan kansainvälisten tilintarkastusstandardien vahvistamiseen johtavaa prosessia ja muuta IFAC:in harjoittamaa yleisen edun mukaista toimintaa.

§Lisätään avoimuutta ja sidosryhmien osallistumista standardien laadintaan ja hyväksymismenettelyyn. 17

2.4.Unionin ohjelman täytäntöönpano

Komissio on vastuussa niiden työohjelmien sisällöstä, jotka toteutetaan osana tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäisten toimien tukemiseksi toteutettavaa unionin ohjelmaa.

IFRS-säätiön sääntöjen mukaan IASB:llä on kuitenkin täysi harkintavalta sen teknisten tavoitteiden kehittämisen ja toteuttamisen suhteen, edellyttäen säätiön johtokunnan ja neuvoa-antavan neuvoston kuulemista ja viiden vuoden välein järjestettävää julkista kuulemista. Tämä merkitsee sitä, että Euroopan komissio voi ainoastaan seurata IASB:n määrittämää työohjelmaa.

Kunakin vuonna komissio valvoo unionin ohjelman täytäntöönpanoa ja myönnettyjen tukien käyttöä seuraavien toimien avulla:

I)vuosikertomusten laatiminen tuensaajien eli IFRS-säätiön, EFRAGin ja PIOBin toimista ja

II)vuotuisten rahoituspäätösten tekeminen ja siinä yhteydessä arvion tekeminen tuensaajien työohjelmista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 110 artiklassa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen perusteella.

3.Väliarvion laajuus

Väliarviossa käsitellään asetuksen 258/2014 9 artiklan 8 kohdan mukaisesti seuraavia kysymyksiä:

·Tehokkuus: Miten hyvin ohjelma yleisesti ja kunkin tuensaajan työohjelma erikseen on saavuttanut sille asetetut tavoitteet tai edistynyt kohti tavoitteiden saavuttamista?

·Tarkoituksenmukaisuus: Ovatko ohjelman tavoitteet edelleen relevantteja täydellisyytensä (onko uusia tarpeita) tai tarkkuutensa (onko tarpeissa muutoksia tai onko tarpeita poistunut) osalta?

·Johdonmukaisuus: Miltä osin ohjelma oli muuhun EU:n politiikkaan nähden johdonmukainen ja onko tuensaajien toteuttamissa toimissa epäjohdonmukaisuuksia?

Arviointi perustuu seuraaviin tietolähteisiin:

·vuosikertomukset ja tausta-asiakirjat, joita tuensaajat toimittavat vuosittain Euroopan komissiolle

·komission keräämät tiedot ja palaute useista valvontaelimen kokouksista, joihin se osallistuu tarkkailijana rahoituskysymyksistä keskustelemiseksi ja niiden selventämiseksi

·tuensaajien tilinpäätökset ja tilintarkastajan kertomukset

·kolmen tuensaajan toimipaikkoihin järjestetyt vierailut taloudenpidon järjestelmien ja valvonnan tarkastamiseksi

·yritysraportointia koskevan EU:n lainsäädännön tuleva toimivuustarkastus vuonna 2019

·asetuksen (EY) 1606/2002 (IAS-asetus) tarkastelu vuonna 2015 18

·unionin ohjelman etukäteistarkastelu vuonna 2012 19 .

Lähestymistapa

Arvioinnissa noudatetaan asetuksen (EU) 258/2014 9 artiklan 8 kohdan vaatimuksia. Se kattaa ajanjakson vuodesta 2014 vuoteen 2019, mutta ei jäljellä olevaa ajanjaksoa (vuoden 2020 loppuun).

Kertomuksessa sovelletaan taannehtivaa lähestymistapaa. Siinä ei oteta huomioon mahdollisia politiikkavaihtoehtoja. Arviointi toteutettiin osana vaikutustenarviointia, joka tukee komission ehdotusta sisämarkkinaohjelmasta vuosille 2021–2027 20 .

4.Arvioinnin tulokset

4.1.Ohjelman tehokkuus yleisesti

Komission vuosikertomuksissa esitetään ohjelman edistymistä koskeva yksityiskohtainen arviointi, mutta tässä osiossa pyritään puolestaan antamaan tietoa siitä, ovatko IFRS-säätiön, EFRAGin ja PIOBin toimet arvioidun ajanjakson aikana edelleen osaltaan edistäneet ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Tärkeimmät havainnot

Rahoitusohjelma on antanut kolmelle tuensaajalle mahdollisuuden kehittää standardeja, jotka parantavat rahoitusinstrumentteja, tulojen kirjaamista ja vuokrasopimuksia koskevien tilinpäätöstietojen avoimuutta ja vertailukelpoisuutta. IFRS-säätiön käynnissä oleva parempaa viestintää koskeva hanke on esimerkki vertailukelpoisuuden kehittämisestä edelleen siten, että vahvistetaan keskeisten suorituskykyä koskevien indikaattorien määritelmien ja niiden esittämisen johdonmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Ohjelma myötävaikutti IFRS-standardien hyväksymiseen maailmanlaajuisesti laadukkaiden tilinpäätösstandardien viitekehyksenä.

EFRAG on antanut Euroopan komissiolle uusia tai muutettuja standardeja koskevia laadullisia hyväksymislausuntoja, ja se valvoo standardien laadintaan liittyviä IASB:n toimia Euroopan intressien turvaamiseksi. Tältä osin unionin ohjelma on osaltaan vahvistanut EFRAGin mahdollisuuksia toteuttaa uusien IFRS-standardien laajempia taloudellisia seurauksia koskevia, EU:n laajuisia vaikutustenarviointeja.

Tuensaajien taloudellisen riippumattomuuden osalta voidaan todeta, että rahoituksen monipuolistuminen on lisännyt niiden uskottavuutta ja teknistä kapasiteettia. IFRS-säätiön rahoitusta koskevaa tavoitetta, jonka mukaan pyritään varmistamaan kansallisen rahoituksen suhteellinen määrä maan bruttokansantuotteeseen verrattuna, ei kuitenkaan ole saavutettu. Maystadtin uudistuksen täytäntöönpano on laajentanut EFRAGin jäsenpiiriä ja tukenut osaltaan eurooppalaisten sidosryhmien välistä koordinaatiota tilinpäätösraportoinnin alalla.

Tuensaajat IFRS-säätiö ja EFRAG ovat ottaneet käyttöön menettelyjen asianmukaisuutta koskevat selkeät säännöt, ja ne valmistelevat avoimuusrekisterien käyttöönottoa.

PIOBin osalta EU:n tuki on auttanut houkuttelemaan muita julkisia tukijoita ja varmistamaan vähimmäistasoa olevan riippumattomuuden IFACista ja tilintarkastusalasta.

4.2.Tuensaajien tehokkuus erikseen

IFRS-säätiö

4.2.1.IFRS-säätiön keskeiset saavutukset

Vuosia 2015–2020 koskevassa työohjelmassa, jonka IASB laati julkisen kuulemisen jälkeen, pyritään parantamaan ja tukemaan nykyisten standardien täytäntöönpanoa kohentamalla tapaa, jolla tiedot esitetään tilinpäätöksessä. Vuosien 2014–2018 aikana IFRS-säätiö antoi neljä merkittävää standardia: IFRS 15 – Myyntituotot asiakassopimuksista, IFRS 9 – Rahoitusinstrumentit, IFRS 16 – Vuokrasopimukset ja IFRS 17 – Vakuutussopimukset. Lisäksi Euroopan komissio hyväksyi joulukuussa 2018 IFRS-säätiön ylläpitämän taksonomian pohjalta yhtenäisen sähköisen raportointimuodon (ESEF) määrittämistä koskevat tekniset sääntelystandardit, jotka edellyttävät, että EU:n säännellyillä markkinoilla listattujen arvopaperien liikkeeseenlaskijat laativat IFRS-tilinpäätöksensä iXBRL-muodossa vuodesta 2020 lähtien.

4.2.2.Miten tehokkaasti IFRS-säätiö on tähän mennessä saavuttanut tavoitteitaan tai edistynyt niiden saavuttamisessa?

Tärkeimmät havainnot

Tilinpäätösten vertailtavuuden ja avoimuuden varmistaminen koko unionissa

Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen N:o 1606/2002 (IAS-asetus) arvioinnista vuonna 2015 annetussa komission kertomuksessa todettiin, että IFRS:n käyttöönotto Euroopan unionissa on kirjanpidon laadun ja tilinpäätöksessä esitettävien tietojen parantumisen kautta lisännyt tilinpäätösten avoimuutta ja parantanut tilinpäätösten vertailukelpoisuutta toimialojen sisällä ja välillä.

Vuosina 2014–2018 IFRS-säätiö julkaisi merkittäviä standardeja ja toteutti tutkimushankkeita, joiden tarkoituksena on parantaa IFRS-tilinpäätösten vertailukelpoisuutta ja avoimuutta.

Asiakassopimusten myyntituottoja koskeva IFRS 15 ‑standardi julkaistiin toukokuussa 2014, ja sitä muutettiin vuonna 2015 lisäselvennysten antamiseksi ja sen toiminnallisen täytäntöönpanon helpottamiseksi. Alkuperäinen standardi kehitettiin yhteistyössä Yhdysvaltojen tilinpäätösstandardeja antavan elimen (Financial Accounting Standard Board, FASB) kanssa, ja tarkoituksena oli yksinkertaistaa kaikkiin asiakassopimuksiin sovellettavaa tulojen kirjaamismallia ja selventää aiempien standardien IAS 8 Tuotot ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet vaatimuksia ottamalla käyttöön täydentävät täytäntöönpanoa kokevat ohjeet. Standardia on sovellettu Euroopassa 1. tammikuuta 2018 lähtien, ja sen odotetaan vahvistavan IFRS- ja US GAAP ‑standardien välistä vertailukelpoisuutta ja samalla lisäävän täytäntöönpanoa koskevien ohjeiden avulla yritysten täytäntöönpanon johdonmukaisuutta.

Rahoitusinstrumentteja koskevan IFRS 9 -standardin tarkoituksena on parantaa lainainstrumenttien kirjanpitokäsittelyä ja varmistaa odotettavissa olevien luottotappioiden havaitseminen ajoissa ennakoivan arvonalentumismallin avulla. Sillä pyritään myös lähentämään suojauslaskennan vaatimuksia yritysten riskienhallintakäytäntöihin ja samalla parantamaan tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja. Tämän odotetaan vähentävän hyvää kirjanpitotapaa vastaamatonta tietoa ja parantavan avoimuutta riskienhallintatarkoituksessa käytettävien rahoitusinstrumenttien osalta. Standardia sovelletaan vuoden aikajänteellä 1. tammikuuta 2018 alkaen.

Vuokrasopimuksia koskevassa IFRS 16 -standardissa laajennetaan merkittävästi niiden vuokrasopimusten piiriä, joilta edellytetään vuokrasopimuksia koskevien varojen ja velkojen erillistä kirjaamista vuokraajan tilinpäätöksessä. Standardi laadittiin, jotta vahvistettaisiin vieraan pääoman vipuvaikutusten vertailukelpoisuutta yritysten välillä sekä vuokrasopimuksista johtuvien kassavirtojen läpinäkyvyyttä. Pakollinen soveltaminen alkoi Euroopassa 1. tammikuuta 2019.

Vakuutussopimuksia koskevassa IFRS 17 -standardissa pyritään toteuttamaan vakuutussopimusten yhdenmukainen käsittely kirjanpidossa ja siten merkittävästi parantamaan tilinpäätösten vertailukelpoisuutta vakuutus- ja jälleenvakuutusyhtiöiden välillä. Standardissa edellytetään myös senhetkisten arvioiden käyttöä ja odotettavissa olevien tappioiden kirjaamista viipymättä, jotta parannettaisiin vakuutussopimuksiin sisältyvien vakuutus- ja rahoitusriskien läpinäkyvyyttä. Sen tarkoituksena on myös yksinkertaistaa tulojen kirjaamismallia IFRS 15 ‑standardia vastaavasti toimialojen välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi.

Lopuksi IFRS-säätiö harkitsee osana viestinnän parantamiseen pyrkivää hanketta mahdollisia IFRS-tilinpäätösten esittämiseen liittyviä kohennuksia, jotta lisättäisiin suorituskykyä koskevien indikaattorien vertailukelpoisuutta. IASB:n ehdotukset tiivistävää julkista kuulemista odotetaan vuonna 2019.

Komission yksiköt arvioivat näin ollen, että IFRS-säätiön standardisointitoimet ovat osaltaan parantaneet tilinpäätösten läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta ja siten myös EU:n pääomamarkkinoiden tehokasta toimintaa.

Kansainvälisesti käytössä olevien tilinpäätösstandardien keskinäisen lähentymisen tukeminen ja perimmäisenä tavoitteena olevien yhteisten tilinpäätösstandardien toteuttaminen

Vuosina 2014–2018 IFRS-standardien käyttö ja hyväksyntä kansainvälisesti on edistynyt, ja 30 uutta lainkäyttöaluetta pääasiassa Afrikassa edellyttää IFRS-standardien käyttöä. IFRS-säätiön vuonna 2018 toteuttamasta, IFRS-standardien maailmanlaajuista käyttöä koskevasta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että 166 tutkitusta lainkäyttöalueesta 87 prosenttia edellyttää IFRS-standardien käyttöä ainakin julkisen vastuuvelvollisuuden piirissä olevilta yrityksiltä. Kuitenkin eräillä merkittävillä pääomamarkkinoilla (Japani, Yhdysvallat) ei vaadita IFRS:n soveltamista, vaan se sallitaan ainoastaan kansallisille tai ulkomaisille liikkeeseenlaskijoille, kun taas toiset keskeiset lainkäyttöalueet, kuten Kiina tai Intia, ovat vain toteuttaneet kansallisten tilinpäätösstandardien IFRS:ää kohti pyrkivän lähentymisohjelman, joka ei välttämättä takaa täyttä yhteensopivuutta IASB:n antamien standardien kanssa. Lisäksi IASB:n ja Yhdysvaltojen FASB:n yhteistä standardisointiohjelmaa ei jatketa rahoitusinstrumenttien ja vakuutussopimusten osalta, vaikka sen puitteissa on saatu aikaan tulojen kirjaamisen ja vuokrasopimusten osalta merkittävää lähentymistä.

Näin ollen unionin ohjelma on osaltaan, eräistä rajoitteista huolimatta, edistänyt IFRS-standardien hyväksyntää kansainvälisesti tilinpäätösraportoinnin maailmanlaajuisena viitekehyksenä.

Sen varmistaminen, että unionin edut otetaan riittävällä tavalla huomioon kansainvälisessä standardisointiprosessissa. Näihin etuihin tulisi sisältyä varovaisuuden käsite sekä oikeaa ja riittävää kuvaa koskevan vaatimuksen ylläpito, ja niissä tulisi ottaa huomioon standardien vaikutus rahoitusvakauteen ja talouteen.

IFRS-säätiön sääntöjen mukaan IASB:llä on täysi harkintavalta sen teknisten tavoitteiden kehittämisen ja toteuttamisen suhteen, edellyttäen säätiön johtokunnan ja neuvoa-antavan neuvoston kuulemista ja viiden vuoden välein järjestettävää julkista kuulemista. IFRS-säätiössä Euroopan unioni on edustettuna vain valvontaelimen jäsenenä ja neuvoa-antavan neuvoston tarkkailijana, minkä johdosta unionilla ei ole suoraa vaikutusvaltaa standardien laatimisessa tehtäviin valintoihin.

Tämän vuoksi eurooppalaisten sidosryhmien näkemykset on raportoitava IFRS-säätiön asianmukaista menettelyä koskevassa käsikirjassa (Due Process Handbook, DPH) vahvistettujen menettelyjen mukaisesti, mikä edellyttää erityisesti, että IASB saa tietoa standardisointiehdotustensa todennäköisistä vaikutuksista ja julkaisee vaikutusanalyysin kustakin luonnoksesta tai lopullisesta standardista. Asianmukaista menettelyä koskevan käsikirjan vaatimuksissa keskitytään kuitenkin tilinpäätösraportoinnin parannuksiin ja noudattamisesta käyttäjille ja valmistelijoille aiheutuvien todennäköisten kustannusten arviointiin, eivätkä ne koske IFRS:n laajempia vaikutuksia rahoitusvakauteen, talouteen tai kestävyyteen.

Vuonna 2013 IFRS-säätiö perusti neuvoa-antavan elimen (the Effects Analysis Consultative Group) auttamaan IASB:tä vahvistamaan vaikutusanalyysiin sovellettavaa metodologiaansa. Tältä osin saavutettiin jonkin verran edistystä vuokrasopimuksia koskevan IFRS 16 -standardin laatimisen tueksi tehdyssä vaikutusanalyysissä, jossa käsiteltiin erityisesti taloudellisia huolenaiheita standardin vaikutuksista yritysten lainanoton kustannuksiin, velan sopimusvakuuksiin (tältä osin hyötyä oli EFRAGin toteuttaman tutkimuksen löydöksistä), pankkien lakisääteisiin pääomavaatimuksiin ja pienempien yritysten rahoituksen saatavuuteen. Vuonna 2019 IFRS-säätiö käynnisti julkisen kuulemisen osana asianmukaista menettelyä koskevan käsikirjansa tarkistusta, jossa pyritään selventämään, että vaikutusarvioinnin tulisi nimenomaisesti sisältyä IASB:n standardien laadintaprosessiin kauttaaltaan, ja tarkastelemaan uusien IFRS-standardien todennäköisiä hyötyjä rahoitusvakauden kannalta pitkällä aikavälillä. Siinä ei kuitenkaan edellytetä, että IASB arvioisi mahdollisia laajempia taloudellisia tai muita seurauksia, joita muutoksella voi olla tilinpäätösraportointiin.

Oikeaa ja riittävää kuvaa koskevan periaatteen osalta IASB antoi maaliskuussa 2018 tilinpäätösraportointia koskevan tarkistetun käsitteellisen viitekehyksen, jossa on ei-sitovia ohjeita IFRS-standardien kehittämistä varten. Käsitteellistä viitekehystä ei ole hyväksytty Euroopan unionissa, mutta siinä määritellään hyödyllisten tilinpäätöstietojen laadulliset ominaisuudet ja annetaan siten oikeiden ja riittävien tietojen periaatteelle käsitteellinen tausta. Tarkistetussa viitekehyksessä selvennetään, että annettujen tietojen tulisi auttaa käyttäjiä arvioimaan, miten johto huolehtii yhteisön taloudellisista resursseista, ja täsmennetään, että varovaisuuden noudattaminen (millä tarkoitetaan varovaisuuden noudattamista, kun päätöksiä tehdään epävarmassa tilanteessa) tukee tilinpäätösraportoinnin todenmukaisuutta.

Lisätään tuensaajien taloudellista riippumattomuutta yksityisestä sektorista ja tilapäisistä lähteistä, ja parannetaan sitä kautta kapasiteettia ja uskottavuutta.

IFRS-säätiön varojen kehitys
Miljoonaa Englannin puntaa	2018	2017	2016	2015	2014
Saatu rahoitusosuus	22,0	25,1	24,1	21,3	22,6
Tuotot julkaisuista	8,6	6,6	6,1	5,8	5,5
Nettotulot	2,9	8,7	3,2	2,7	3,7
Kansainvälisten kirjanpitoyritysten maksuosuudet	5,4	8,7	7,7	7,0	6,4
Henkilöstö keskimäärin	142	134	137	139	136

IFRS-säätiön rahoituksen erittely
Maksajat	2018	2017	2016	2015	2014
Kansainväliset kirjanpitoyritykset	24,0 %	34,7 %	31,3 %	33,0 %	28,5 %
Euroopan komissio	18,5 %	16,5 %	15,6 %	15,4 %	13,6 %
EU:n jäsenvaltiot (pois lukien Yhdistynyt kuningaskunta)	13,6 %	12,4 %	11,9 %	12,6 %	12,7 %
Yhdistynyt kuningaskunta	3,6 %	3,5 %	3,5 %	4,1 %	3,8 %
Euroopan unioni yhteensä	35,8 %	32,4 %	31,0 %	32,2 %	30,2 %
Aasia/Oseania	32,7 %	25,6 %	29,0 %	25,2 %	24,5 %
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	6,1 %	5,8 %	6,6 %	7,9 %	15,0 %
Afrikka	0,6 %	0,5 %	1,2 %	0,9 %	0,8 %
Muut	0,8 %	0,9 %	0,9 %	0,8 %	1,0 %

IFRS-säätiön rahoitus saadaan ensisijaisesti lainkäyttöalueiden (määritellään tavallisesti prosenttiosuutena bruttokansantuotteesta) ja kansainvälisen kirjanpitoyritysten vapaaehtoisina maksuosuuksina. Tämä mekanismi aiheuttaa epävakautta säätiön tuloihin. Ilmoitettujen yhteenlaskettujen maksuosuuksien vakaus vuosien 2014 ja 2018 välisenä aikana peittää Yhdysvalloista peräisin olevien maksuosuuksien merkittävää vähentymistä (15 prosentista vuonna 2014 6,1 prosenttiin vuonna 2018, osuutena kokonaisrahoituksesta), jota Euroopan unionilta (13,5 prosentista 18,5 prosenttiin) ja Kiinalta (8 prosentista 11 prosenttiin) saatu suurempi tuki osaltaan korvaa. Vuosien 2014 ja 2018 välisenä aikana säätiön raportoima tulos oli jatkuvasti positiivinen, mikä vahvisti sen taloudellista asemaa 21 miljoonan Englannin punnan suuruisilla kertyneillä rahastoilla. Se on siis merkittävässä määrin riippuvainen sen omasta julkaisu- ja lisensiointitoiminnasta kertyvistä tuloista. Se nojautuu kuitenkin edelleen kansainvälisten kirjanpitoyritysten maksuosuuksiin tasapainoisen taloudellisen tilanteen saavuttamiseksi.

Avoimuuden lisääminen ja sidosryhmien osallistuminen standardien laadintaan ja hyväksymismenettelyyn

Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka laadittiin vuonna 2015 kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamista koskevan asetuksen (EY) N:o 1606/2002 arvioinnin tueksi, todettiin, että IFRS-säätiön standardisointitoiminnassa sovelletaan kehittyneitä ja avoimia menettelyjä. 21 Yleiskatsaus menettelyistä on esitetty IFRS-säätiön toimintaa koskevassa komission vuosittaisessa kertomuksessa. Säätiön asianmukaisia menettelyjä koskevaan käsikirjaan tehdyt merkittävät muutokset hyväksyttiin helmikuussa 2013.

Vuosina 2014–2018 asianmukaista menettelyä koskevat vaatimukset säilyivät enimmäkseen ennallaan. IASB saattoi kuitenkin päätökseen IFRS-standardien toisen ja kolmannen täytäntöönpanon jälkeisen tarkastuksen, joka koski standardeja IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen ja IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Tarkastuksissa tuli esiin eräitä täytäntöönpanoon liittyviä haasteita, jotka johtuvat IFRS 3 ‑standardista ja erityisesti liikearvon kirjanpitokäsittelyn monimutkaisuudesta, sekä tiettyjä IFRS 13 ‑standardin tiedonantovaatimuksiin liittyviä huolenaiheita. Näitä löydöksiä käsitellään tällä hetkellä säätiön työsuunnitelmaan sisällytettyjen kohdennettujen tutkimushankkeiden avulla. Vuonna 2017 IFRS-säätiön johtokunta antoi ulkopuoliselle taholle tehtäväksi tutkimuksen, jossa selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä säätiöstä. Tuloksista välittyi vahva käsitys sen riippumattomuudesta ja avoimuudesta. 22

Avoimuusrekistereiden osalta IFRS-säätiö julkaisee joulukuusta 2019 lähtien neljännesvuosittain rekisterin yhteyksistä sidosryhmiin. Rekisteri kattaa kaikki IASB:n johtokunnan jäsenten yli 30 minuuttia kestävät tapaamiset kolmansien osapuolten kanssa.

EFRAG

4.2.3.EFRAGin keskeiset saavutukset

Kaudella 2014–2018 EFRAG toteutti sisäisen uudistuksensa lokakuussa 2013 annetussa Maystadtin raportissa esitettyjä suosituksia noudattaen, ja uudistus saatiin päätöksen heinäkuussa 2016, kun Jean-Paul Gauzes nimitettiin EFRAGin johtokunnan puheenjohtajaksi. EFRAG myös tarkasteli hyväksymisarvioinneissaan edelleen sitä, täyttävätkö IFRS-standardit kaikki IAS-asetuksen tekniset kriteerit, kuten oikeaa ja riittävää kuvaa koskevan periaatteen mukaiset vaatimukset, ja tehosti arviointiaan siitä, ovatko uudet tai ehdotetut tilinpäätösraportointia koskevat vaatimukset yleisen edun mukaisia. On erityisesti syytä mainita seuraavat keskeiset saavutukset:

·EFRAGin työ vakuutussopimuksia koskevan IFRS 17 -standardin hyväksymislausuntojen yhteydessä ja sitä tukeva syvällinen vaikutusanalyysi, joka koostuu laajasta, 11 vakuutuksenantajaa käsittävästä tapaustutkimuksesta, yksinkertaistetusta, 49 vakuutuksenantajaa käsittävästä tapaustutkimuksesta ja tiedotustyöstä käyttäjien keskuudessa;

·vuokrasopimuksia koskevan IFRS 16 -standardin hyväksymislausunnot vuonna 2017;

·EFRAGin vaikutusanalyysi (kokeiluhankkeena) rahoitusinstrumentteja, joilla on oman pääoman ominaisuuksia (FICE), koskevasta tausta-asiakirjasta;

·tutkimushanke IFRS 9 -standardin vaikutuksista pitkäaikaisiin sijoituksiin; ja

·European Lab ‑ryhmän perustaminen syyskuussa 2018 yritysraportoinnin, digitalisaation ja kestävän rahoituksen tarkastelemiseksi sen toimissa ja päätelmissä.

Vuonna 2109 ja tähän saakka EFRAGin työohjelmaa on pitkälti ohjannut IASB:n standardien laadinnan toimintaohjelma. EFRAGin hyväksymislausuntojen antamiseen liittyvä toiminta on edelleen tärkeää, erityisesti ottaen huomioon IASB:n päätöksen harkita muutoksia IFRS 17 ‑standardiin, mikä edellyttää, että EFRAG antaa huomautuksensa muutoksista arvioidessaan standardin vaikutuksia hyväksymislausuntoluonnoksessaan. Lisäksi EFRAG jatkaa aktiivista osallistumistaan kestävän kasvun toimintasuunnitelmaan toteuttamalla oman pääoman ehtoisten instrumenttien kirjanpitokäsittelyä koskevia tutkimustoimia, joiden tarkoituksena on löytää mahdollisia vaihtoehtoisia tapoja oman pääoman ehtoisista ja oman pääoman kaltaisista instrumenteista koostuvien salkkujen käyvän arvon määrittämiselle kirjanpidossa. Lopuksi EFRAG seuraa tarkasti IASB:n tutkimustoimia, jotka liittyvät liikearvoon ja arvonalentumiseen, tilinpäätöstietojen esittämiseen ja tiedonantovaatimuksiin.

Vuonna 2018 perustettu European Corporate Lab kannustaa innovointia erityisesti Euroopan komission kestävän kasvun rahoitusta koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvän yritysten raportoinnin alalla. Joulukuussa 2018 käynnistetyn hakumenettelyn jälkeen perustettiin ensimmäinen hanketyöryhmä, joka aloitti työnsä helmikuussa 2019.

4.2.4.Miten tehokkaasti EFRAG on tähän mennessä saavuttanut tavoitteitaan tai edistynyt niiden saavuttamisessa?

Vaikka EFRAGin työn edistymistä on vaikea muuntaa mitattavien indikaattorien muotoon, se on edistynyt sille osoitetun tehtävän toteuttamisessa antaessaan Euroopan komissiolle tunnustettuja neuvoja ja edustaessaan Euroopan näkemyksiä tilinpäätösraportoinnista kansainvälisissä yhteyksissä.

Tärkeimmät havainnot

Unionin etujen varmistaminen

Kun tarkastellaan EFRAGin tähän mennessä tuottaman työn laatua ja vaikuttavuutta, voidaan havaita viitteitä suoritettujen toimien korkeasta laadusta. Viimeisten viiden vuoden aikana EFRAG on laatinut keskeisistä standardeista yleistä etua koskevia arvioita ja vaikutusanalyysejä. EFRAGin tutkimustyö on ollut olennaisen tärkeää, jotta Eurooppa on voinut osallistua kansainvälisten tilinpäätösstandardien kehittämiseen ja ottaa huomioon sidosryhmien prioriteetit. Viimeisten kymmenen vuoden aikana EFRAG on julkaissut yli 700 asiakirjaa IFRS-standardien parantamiseksi. Sidosryhmät ovat vahvistaneet EFRAGin merkityksen ja tehokkuuden.

EU:n vaikutus IASB:n standardien laadintaan

EFRAGin asianmukaisten menettelyjen laatu, joita tukee näyttöön perustuva tutkimusohjelma, sitoutuminen kuulemisten toteuttamiseen ja valmius reagoida kaikkiin IASB:n hankkeisiin alusta lähtien, on epäilemättä lisännyt sen vaikutusta kansainvälisestä tilinpäätösraportoinnista käytävään keskusteluun arvioinnin kohteena olevana ajanjaksona. IASB:n toimintaohjelmaan liittyvien panostusten lisäksi EFRAG on toteuttanut enemmän oma-aloitteisia toimia, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa standardoinnin ja tilinpäätösraportoinnin tulevaan suuntaan. EFRAG on pystynyt varmistamaan tiettyjen Eurooppaa koskevien olosuhteiden asianmukaisen huomioon ottamisen ennen keskeisten päätösten tekemistä IASB:ssä. EFRAGin hankkeet dynaamisen riskienhallinnan 23 ja liikearvon kirjanpitokäsittelyn 24 alalla ovat hyviä esimerkkejä EFRAGin vaikutuksesta IASB:ssä (vaikka kyseiset esimerkit eivät vielä olekaan johtaneet konkreettiseen standardien laatimiseen IASB:ssä).

EFRAGin riippumattomuus

EFARGin rahoituksen rakenne perustuu yksityisen ja julkisen rahoituksen malliin, jossa suurin osa rahoituksesta tulee Euroopan komissiolta. Viiden vuoden pituisen jakson aikana ainoastaan Euroopan komission rahoitus on muuttunut hieman. Se on enimmillään 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, mutta EFRAGin ilmoittamat todelliset kulut vaihtelevat kunakin vuonna, minkä johdosta rahoituksen kokonaismäärä muuttuu. Kansallisten organisaatioiden maksuosuudet muodostavat noin yhden kolmanneksen EFRAGin kokonaisrahoituksesta. Tästä määrästä 82 prosenttia on peräisin jäsenvaltioista, mutta se ei ole johtanut määräävään vaikutusvaltaan EFRAGissa. Kaiken kaikkiaan Maystadtin uudistuksesta johtuva uusi hallintorakenne ja EFRAGin rahoituksen monipuolistuminen on toiminut hyvin ja lisännyt EFRAGin uskottavuutta ja asemaa organisaation riippumattomuutta heikentämättä.

Avoimuuden tukeminen ja EFRAGin hallinnon parantaminen

Tämä on alue, johon tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota. Yleisesti ottaen EFRAGin toteuttamien toimien tulokset olivat erittäin myönteisiä avoimuuden ja hallinnon osalta.

Tärkeimmät havainnot

aKaikki EFRAGin johtokunnan päätelmät annettiin yksimielisesti eikä äänestystä tarvittu.

aJulkisen asianmukaisen menettelyn avoimuutta on kehitetty entisestään.

aKäyttäjäpaneelin sekä EFRAGin johtokunnan ja EFRAG TEGin monimuotoisempi kokoonpano niin maantieteellisen kuin ammatillisen taustan kannalta tarkasteltuna varmistaa, että EFRAG ottaa huomioon asianmukaisesti useita eri näkökulmia.

aSen omien jäsenten suoritus- ja tehokkuusarviointi vuosittain EFRAGin yleiskokouksen valvonnassa on osoittanut, että kaiken kaikkiaan hallinnon rakenne on toiminut hyvin.

aEturistiriitojen syntymiseen liittyviä tilanteita ei ole havaittu.

aKaikki EFRAGin johtokunnan, EFRAGin teknisen asiantuntijaryhmän (EFRAG TEG) ja EFRAGin standardisoijien neuvoa-antavan foorumin (EFRAG CFSS) kokoukset pidetään julkisina ja esitetään verkkolähetyksenä maaliskuusta 2018 lähtien.

aAsialistat, tiivistelmät kokouksista ja tärkeiden kokousten tausta-asiakirjat julkaistaan EFRAGin verkkosivustolla.

aEFRAG julkaisee julkisia kuulemisia varten luonnokset kannoistaan, suorittaa kenttäkokeita ja muuntyyppisiä vaikutusanalyysejä sekä järjestää tiedotustapahtumia.

·On kuitenkin esitettävä kaksi varausta:

oon epävarmaa, saadaanko nykyisellään riittävän kattava kuva eurooppalaisten sidosryhmien näkemyksistä (esim. pienet käyttäjät);

opakollinen avoimuusrekisteri kokouksista ulkopuolisten sidosryhmien kanssa ei ole vielä käytössä, mutta sitä valmistellaan.

PIOB

4.2.5.PIOBin keskeiset saavutukset

Koko tarkastelujakson ajan PIOB on tehnyt läheistä yhteistyötä sen valvonnassa olevien standardisointielinten, niiden kolmen neuvoa-antavan ryhmän, säännösten noudattamista käsittelevän neuvoa-antavan paneelin, nimityskomitean ja kansainvälisen tilintarkastajaliiton johdon kanssa. PIOBin kriittinen palaute on terävöittänyt keskustelua uusien kansainvälisten tilintarkastusta koskevien standardien kehittämisestä ja siten myötävaikuttanut standardeihin, jotka vastaavat julkista etua paremmin kuin ne muutoin olisivat vastanneet.

4.2.6.Miten tehokkaasti PIOB on saavuttanut tavoitteitaan tai edistynyt niiden saavuttamisessa?

EU:n tuki PIOBille on ollut välttämätöntä, jotta on voitu saavuttaa riippumattomuuden vähimmäistaso suhteessa kansainväliseen tilintarkastajaliittoon ja yleisesti tilintarkastusalaan.

4.3. Ovatko ohjelman tavoitteet edelleen relevantteja täydellisyytensä (onko uusia tarpeita) tai tarkkuutensa (onko tarpeissa muutoksia tai onko tarpeita poistunut) suhteen?

Tärkeimmät havainnot

Ohjelman tavoitteet ovat edelleen suurelta osin perusteltuja, vaikka yhden yhteisen tilinpäätösstandardien kokoelman saavuttaminen ei vaikutakaan enää mahdolliselta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Komission yksiköt arvioivat kuitenkin, että IFRS-standardin kansainvälisen hyväksynnän turvaamisesta on edelleen etua yhteisöille, jotka pyrkivät hankkimaan pääomia muilla lainkäyttöalueilla tai joilla on merkittäviä toimia ulkomailla. Lisäksi tarve parantaa pääomamarkkinoiden tehokkaampaa kohdentumista kestävän kasvun rahoittamisen suuntaan korostaa tarvetta EFRAGin pitkän aikavälin rahoituksen turvaamiselle, jotta se pystyisi toteuttamaan IFRS-standardien kestävyyttä koskevia arvioita ja tukemaan parhaita käytäntöjä yritysten raportoinnin ja muiden kuin taloudellisten tietojen alalla.

Yritysten tilinpäätösten vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden varmistaminen koko unionissa;

Rahoitusohjelman merkitys johtuu ennen kaikkea vuonna 2002 hyväksytystä IAS-asetuksesta, joka on osa EU:n tilinpäätösraportoinnin strategiaa. Komission tiedonannossa 25 neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuonna 2000 korostettiin, että olemassa olevat tilinpäätösdirektiivit eivät täyttäneet sellaisten yritysten tarpeita, jotka haluavat hankkia pääomaa yleiseurooppalaisilta tai kansainvälisiltä arvopaperimarkkinoilta, koska EU:n raportointikäytännöissä on eroja tilinpäätösdirektiivien tarjoamien monien vaihtoehtojen johdosta ja täytäntöönpanon tason vaihtelun vuoksi.

Tältä osin asetuksen 1606/2002 (IAS-asetus) arvioinnissa vuonna 2015 korostettiin, että IFRS-standardit ovat tehostaneet EU:n pääomamarkkinoita, koska yritysten tilinpäätökset ovat aiempaa läpinäkyvämpiä ja helpommin vertailtavissa. Lisäksi vuodesta 2013 lähtien tilinpäätösdirektiivejä ei ole muutettu, mutta EU hyväksyi IAS-asetuksella uudet IFRS-standardit IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista, IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 16 Vuokrasopimukset. Tämän seurauksena IFRS-standardien merkitys yhtenä yhteisenä tilinpäätösstandardien kokoelmana säännellyillä markkinoilla listatuille yhteisöille on edelleen kasvanut tilinpäätösdirektiiveihin verrattuna. Komission yksiköt katsovat siten, että eurooppalaisen rahoitusohjelman tavoitteet ovat edelleen perusteluja.

Kansainvälisesti käytössä olevien tilintarkastusstandardien keskinäisen lähentymisen tukeminen ja perimmäisenä tavoitteena olevien yhteisten tilintarkastusstandardien toteuttaminen

Ottaen huomioon edellisessä jaksossa esitetyt rajoitukset, jotka koskevat tehokkuutta ja erityisesti kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elimen (IASB) ja Yhdysvaltojen vastaavan kansallisen elimen (FASB) välisen yhteisen standardisointiohjelman lopettamista, on todettava, ettei yhteisen kansainvälisen tilinpäätösstandardien kokoelman aikaansaaminen näytä mahdolliselta lähitulevaisuudessa. Vuonna 2016 Yhdysvaltojen arvonpaperimarkkinaviranomainen (Securities and Exchange Commission) kuitenkin salli noin 525 ulkomaisen liikkeeseenlaskijan (joista noin 125 oli EU:hun sijoittautuneita liikkeeseenlaskijoita 26 ) ilmoittaa vuotuiset tilinpäätöksensä IFRS:n mukaan laaditussa muodossa, mikä edistää osaltaan IFRS-standardien kansainvälistä hyväksyntää muilla lainkäyttöalueilla. Lisäksi tavoite tukea tilinpäätösstandardien lähentymistä on edelleen merkityksellinen lainkäyttöalueilla, jotka ovat tehneet valinnan kansallisten tilinpäätösstandardiensa lähentämisestä IFRS:ään nähden, kuten Kiinan kansantasavalta.

Näin ollen komission yksiköt toteavat, että IFRS-standardien käytön edistyminen nykyisestä tilanteesta on epätodennäköistä lyhyellä aikavälillä. IFRS-standardien kansainvälisen hyväksynnän varmistaminen on kuitenkin edelleen hyödyksi EU:ssa sijaitseville yrityksille, jotka pyrkivät hankkimaan pääomaa muilta lainkäyttöalueilta tai joilla on merkittäviä ulkomaisia toimintoja lainkäyttöalueilla, jotka edellyttävät IFRS:n käyttöä tai hyväksyvät sen.

Sen varmistaminen, että unionin edut otetaan riittävällä tavalla huomioon kansainvälisessä standardisointiprosessissa.

Tämä politiikkatavoite johtuu suoraan siitä valinnasta, että vastuu tilinpäätösraportointia koskevien vaatimusten asettamisesta on delegoitu riippumattomalle, valtioista erilliselle organisaatiolle, joka ei ole suoraan vastuuvelvollinen Euroopan unionia kohtaan. IFRS-säätiön hallinto perustuu johtokunnan ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan elimen (IASB) jäseniä koskeviin tiukkoihin suhdelukuihin maantieteellisten kriteerien perusteella. Vuonna 2015 säätiö järjesti julkisen kuulemisen sen hallinnon maantieteellisestä jakautumisesta. Eräät sidosryhmät, kuten Euroopan komissio, katsoivat, että johtokunnan jäsenyydessä tulisi huomioida sitoutuminen IFRS-standardien hyväksymiseen sekä suhteellinen osuus säätiön rahoitusmaksuista. Säätiö vahvisti kuitenkin, että jäsenyyden tulisi edustaa maailman pääomamarkkinoita ja maantieteellisen edustuksen tulisi olla tasapuolista, jotta Aasian ja Oseanian, Euroopan ja Amerikan edustus säilyy tasapainossa.

Tämän johdosta, ottaen huomioon ettei edistystä ole tapahtunut sellaisen hallintorakenteen perustamiseksi, joka heijastaisi IFRS:n tosiasiallista käyttöä lainkäyttöalueilla ja maksuosuuksia säätiön rahoittamiseksi, komission yksiköt katsovat, että politiikkatavoite säätiön toimien tarkoituksenmukaisemman valvonnan varmistamiseksi on edelleen olennaisen tärkeä ennen standardien hyväksymistä ja koko standardien laadintaprosessin ajan. Tämä merkitsee erityisesti sitä, että EFRAGin tehtävällä, joka koskee kansainvälisistä tilinpäätösraportoinnin standardeista käytävään keskusteluun vaikuttamista jo varhaisessa vaiheessa, on edelleen tärkeä merkitys ohjelman kulmakivenä, kun se pyrkii määrällisen vaikutustenarvioinnin keinoin edistämään näyttöön perustuvaa standardien laadintaa.

Tuensaajien taloudellisen riippumattomuuden lisääminen yksityisestä sektorista ja tilapäisistä lähteistä, ja kapasiteetin ja uskottavuuden parantaminen sitä kautta.

Arvioinnin kattaman jakson aikana IFRS-säätiön raportoimat voittovarat ja kertyneet rahastot ovat jatkuvasti olleet riittävät kattamaan toiminnan kulut 15 kuukauden ajan. 27 Myös jatkuvien, omasta toiminnasta lisenssisopimusten nojalla saatavien tuottojen määrä kasvoi. IFRS-säätiön johtokunta ei kuitenkaan onnistunut toteuttamaan pysyvää, lainkäyttöalueiden bruttokansantuotteeseen perustuvaa maksuosuusjärjestelmää. Tämän vuoksi säätiön rahoituksesta suuri osa perustuu edelleen vapaaehtoiseen vuosittaiseen rahoitukseen. Jakson aikana lisäksi Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinaviranomainen lopetti taloudellisen tukensa säätiölle, mikä siis korotti kansainvälisten kirjanpitoyritysten rahoitusosuutta, joka muodosti lähes yhden kolmanneksen säätiön rahoituksen kokonaismäärästä vuosina 2015–2017 ja 24 prosenttia vuonna 2018. 28

EFRAGin osalta sen rahoituksen ja hallintorakenteen monipuolistuminen Maystadtin uudistuksen seurauksena on lisännyt EFRAGin uskottavuutta organisaationa, joka toimii Euroopan yleisen edun hyväksi. Tähän saakka niillä on ollut myönteinen vaikutus tapaan, jolla EFRAG vaikuttaa IFRS:ään. Tällä hetkellä sen rahoituksen rakenne perustuu pääasiassa EU:n ja kansallisten organisaatioiden maksuosuuksiin, jotka edustavat 85 prosenttia sen taloudellisista resursseista. Brexitin ja Yhdistyneen kuningaskunnan sääntelyelimen (FRC) mahdollisen poisjäännin vuoksi EFRAGin taloudellinen riippumattomuus voi kuitenkin nousta tärkeäksi kysymykseksi, jotta sen kyky hoitaa tehtäviään voidaan turvata.

PIOBin rahoituslähteet ovat monipuoliset, ja vaikka merkittävä osuus rahoituksesta tulee IFAC:ilta, sen osuus on alle asetuksessa säädetyn kahden kolmasosan kynnysarvon.

Näistä syistä komission yksiköt katsovat, että kaiken kaikkiaan tuensaajien taloudellisen riippumattomuuden varmistaminen on edelleen tärkeä tavoite.

Kansainvälisten tilintarkastusstandardien vahvistamiseen johtavan prosessin ja muun IFAC:in harjoittaman yleisen edun mukaisen toiminnan valvonta.

PIOB on vastuussa kansainvälisen standardien laadintaprosessin valvonnasta tilintarkastuksen ja varmennuksen, koulutuksen ja etiikan aloilla.

Kansainväliset tilintarkastusstandardit ovat – suoraan tai epäsuorasti – käytössä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Hyvin toimiva PIOB on tarpeen standardisointielinten valvomiseksi, jotta varmistetaan julkisen edun huomioon ottaminen uusien tai muutettujen standardien kehittämisessä (vastaaminen sidosryhmien tarpeisiin), vastuuvelvollisuus ja avoimuus sekä tilintarkastusalan prioriteettien yhteensovittaminen kaikkien sidosryhmien (mukaan lukien sijoittajat ja muut tilinpäätösten käyttäjät) prioriteettien kanssa.

Avoimuuden ja sidosryhmien osallistumisen lisääminen standardien laadinnassa ja hyväksymismenettelyssä.

Komission yksiköt katsovat, että intressiryhmien asianmukaisen ja avoimen kuulemisen varmistaminen on edelleen standardien laadinta- ja hyväksymismenettelyjen kulmakivi, jotta varmistetaan, että kaikkien eurooppalaisten sidosryhmien näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon tuensaajien asianmukaisen menettelyn kaikissa vaiheissa.

Onko ilmennyt uusia tarpeita?

Komission yksiköt havaitsivat kaksi uutta keskeistä seikkaa, jotka ovat merkityksellisiä unionin ohjelman kannalta: sähköisessä muodossa olevien tilinpäätöstietojen kasvava kysyntä ja tarve parantaa pääomamarkkinoiden kohdentumisen tehokkuutta kestävän kasvun rahoittamisen suuntaan.

Sähköisessä muodossa olevien tilinpäätöstietojen kasvava kysyntä

Vuoden 2013 avoimuusdirektiiviä muutettiin siten, että 1. tammikuuta 2020 lähtien vaaditaan vuotuisten tilinpäätösten laatimista yhtenäisessä sähköisessä raportointimuodossa, jotta edistettäisiin rajat ylittäviä investointeja ja mahdollistettaisiin sijoittajille helppo pääsy säänneltyihin tietoihin. Euroopan komissio hyväksyi 29. toukokuuta 2019 yhtenäisen sähköisen raportointimuodon määrittämistä koskevat tekniset sääntelystandardit, joissa säädetään, että konsolidoiduissa IFRS-tilinpäätöksissä käytettävä taksonomia on IFRS-säätiön ylläpitämä IFRS-taksonomian laajennus.

IFRS-taksonomia heijastaa IFRS-standardien esittämistapaa ja tiedonantovaatimuksia, ja säätiö päivittää sitä vuosittain. Vuonna 2015 toteutetun julkisen kuulemisen johdosta johtokunta julkaisi kesäkuussa 2016 asianmukaista menettelyä koskevan käsikirjan liitteen IFRS-taksonomian tarpeellisen ylläpidon huomioon ottamiseksi. Siinä todetaan erityisesti, että taksonomian päivitykset toteutetaan uuden standardin tai muutoksen tultua hyväksytyksi julkisen kuulemisen jälkeen, viimeistään lopullisen standardin julkaisemisen jälkeen.

Pääomamarkkinoiden kohdentumisen tehostaminen kestävän kasvun rahoittamisen suuntaan

Arvioinnissa tarkastellun jakson aikana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita koskeva sopimus (2015) ja ilmastomuutosta koskeva Pariisin sopimus (2016) ovat asettaneet kestävään talouteen siirtymisen politiikan tärkeimpien kysymysten joukkoon sekä siirtäneet osaltaan kasvavaa huomiota liiketoiminnan ja investointien kestävyyteen. Tämä puolestaan on lisännyt painotusta yritysten avoimuuden lisäämiseen kestävyyteen liittyvissä kysymyksissä ja tuonut esiin IFRS-standardien vaikutukseen liittyviä uusi huolenaiheita. Erityisesti kestävän talouden rahoittamisesta Euroopassa vuonna 2018 annetussa korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportissa korostetaan, että IFRS-standardit eivät välttämättä edistä pitkäaikaisia sijoituksia.

Tämän seurauksena ja osana vuoden 2018 kestävän kasvun rahoittamisen toimintasuunnitelmaa Euroopan komissio pyysi EFRAGia pohtimaan mahdollisia parannuksia oman pääoman ehtoisten pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitokäsittelyyn ja sitoutui itse pyytämään tarpeen mukaan vaikutusarviointeja uusista tai tarkistetuista kestävään sijoittamiseen liittyvistä IFRS-standardeista. Tämän aloitteen tarkoituksena on estää se, että IFRS:n mukainen kirjanpitokäsittely edistäisi kestävään talouteen siirtymiseksi tarvittavalle pitkäaikaiselle rahoitukselle vastakkaisia kannustimia.

Vuonna 2019 IASB:n puheenjohtaja toi esiin sen, ettei IFRS-säätiöllä ollut resursseja kestävyyden alaa koskevaa raportointia varten ja että sen tulisi keskittyä sijoittajien tarvitsemiin tilinpäätöstietoihin. Hän kuitenkin tunnusti, että kestävyyteen liittyvillä kysymyksillä voi olla merkitystä tilinpäätösraportoinnissa, ja ehdotti, että taloudellisesti merkityksellisiä kestävyyteen liittyviä pohdintoja voitaisiin käsitellä johdon selvityksiä koskevista toimintatavoista annetun ilmoituksen päivittämisen yhteydessä. Toimintatapoja koskevassa ilmoituksessa annetaan ei-sitovia ohjeita taustatiedoista, joiden avulla tilinpäätöstä tulkitaan. Tämä käsittää erityisesti tiedot yhtiön strategiasta ja siitä, miten strategian toteutuksessa on edistytty.

Näin ollen IASB:n päätös siitä, ettei se ota huomioon kestävyyteen liittyvien seikkojen vaikutusta IFRS-standardien kehittämisen yhteydessä, merkitsee sitä, että EFRAGin hyväksymistoimien ala tulee laajentumaan, jotta voidaan varmistaa tämän Euroopan yhteistä etua koskevan ulottuvuuden asianmukainen turvaaminen. Tältä osin EFRAG on jo vuonna 2018 antanut kahdesti teknisiä neuvoja rahoitusinstrumentteja koskevan IFRS 9 -standardin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin kohdistuvia pitkäaikaisia sijoituksia koskevien vaatimusten parantamisesta, ja se tulee jatkamaan selvitystä mahdollisista vaihtoehdoista oman pääoman ehtoisten ja vastaavien instrumenttien kirjaamiselle käypään arvoon tulevaisuudessa.

Lisäksi EFRAGin toimet muiden kuin tilinpäätöstietojen raportoinnin yhteydessä tulevat jatkossa edustamaan loogista laajennusta sen mandaatille, mikä vuoksi niille olisi oltava riittävä rahoitus. Siten on kannatettavaa, että sisämarkkinaohjelma, joka riippuu seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluista, käsittäisi tulevaisuudessa joustavia rahoitusjärjestelyjä, joilla varmistetaan myös tällaisten toimien rahoitus.

4.4.Miltä osin ohjelma oli muuhun EU:n politiikkaan nähden johdonmukainen ja oliko tuensaajien toteuttamissa toimissa epäjohdonmukaisuuksia (johdonmukaisuus)?

Tärkeimmät havainnot

Tuensaajien toimet ovat johdonmukaisia ja vastaavat kaikilta osin yhtenäisiä pääomamarkkinaunionin vahvistamista koskevia EU:n tavoitteita.

Tuensaajien toteuttamien toimien johdonmukaisuus

Tilinpäätösraportoinnin alalla EU:n rahoitusohjelman tarkoituksena on varmistaa tuki yhteiselle kansainväliselle tilinpäätösstandardien kokoelmalle ja estää Euroopan kansalaisten etujen ja EU:n yleisten politiikkatavoitteiden vastaiset toimet. Näiden kahden mahdollisesti vastakkaisen tavoitteen välinen johdonmukaisuus riippuu siten EFRAGin kyvystä yhteistoimintaan IASB:n kanssa standardien laadintaprosessissa niin aikaisin kuin mahdollista, jotta eurooppalaisten sidosryhmien huolenaiheet voitaisiin ottaa huomioon. Tältä osin kertomuksessa arvioidaan, että EFRAG on onnistunut tehtävässään vaikuttaa IASB:hen aikaisessa vaiheessa ennen uuden standardin hyväksymistä. Kertomuksessa kuitenkin korostetaan myös, että EFRAGin tehtävästä voi tulla tulevaisuudessa yhä haastavampi, koska IASB on todennut, ettei se ota huomioon kestävyyteen liittyviä kysymyksiä IFRS-standardien kehittämisen yhteydessä ja ettei sillä ole velvollisuutta, tilinpäätösraportoinnin kohentumisen ja täytäntöönpanon todennäköisten kustannusten lisäksi, arvioida systemaattisesti seurauksia, joita uuden tilinpäätösstandardin käyttöönotosta seuraisi.

Analyysimme perusteella olisi tarpeen pohtia asiaankuuluvalla vakavuudella näkökulmaeroja laajemman ”yleistä etua” koskevan unionin kannan, josta säädetään IAS-asetuksessa, ja IASB:n kapeamman, tilinpäätöstietojen laadullista parantamista koskevan näkökulman välillä, etenkin kun otetaan huomioon EU:n laajempi tavoite siirtymisestä kohti kestävämpää taloutta. Tämän vuoksi voi olla perusteltua lisätä joustavuutta IASB:n antamien IFRS-standardien hyväksymismenettelyyn siten, että tarkoin määritellyissä olosuhteissa sallitaan uuden standardin tiettyjen määräysten tai tulkinnan muuttaminen, jos ne olisivat vastoin EU:n laajempia politiikkatavoitteita.

Johdonmukaisuus muihin politiikkatavoitteisiin nähden

Tilinpäätösraportoinnin alalla unionin ohjelman tarkoituksena on täydentää IAS-asetusta ja varmistaa, että IFRS:n antamat uudet tilinpäätösstandardit vastaavat hyväksymiskriteerejä ennen kuin Euroopan unioni hyväksyy ne. Näin ollen unionin ohjelma myötävaikuttaa myös epäsuorasti laajempiin tavoitteisiin, joita ovat unionin pääomamarkkinoiden tehokas ja kustannustehokas toiminta ja pääoman vapaan liikkuvuuden vahvistaminen sisämarkkinoilla. Lisäksi merkityksellisyyttä koskevassa jaksossa esitetty analyysi korostaa, että ohjelma on edelleen täysin johdonmukainen verrattaessa sitä yritysten julkista raportointia koskevan EU:n kehyksen rakenteeseen, joka perustuu listattuihin ja muihin kuin listattuihin yhteisöihin sovellettavien vaatimusten perustavanlaatuiseen eroon. Pääomamarkkinoille suuntautuviin yrityksiin sovellettavan yhdenmukaistetun tilinpäätösraportoinnin kehyksen luominen ja ylläpitäminen on edelleen olennaisen tärkeää, jotta voidaan toteuttaa yhdentyneet rahoituspalvelumarkkinat pääomamarkkinaunionin yhteydessä.

Tilintarkastusta valvovan riippumattoman elimen olemassaolo on antanut sijoittajille (ja koko laajemmalle yleisölle) vahvistuksen siitä, että tilintarkastusstandardit ovat laadukkaita ja laadittu yleistä etua silmällä pitäen. EU:n tuki on perusteltu IAASB:n kansainvälisten tilintarkastusstandardien laaja-alaisen käytön johdosta EU:n jäsenvaltioissa. Kuitenkin alustavasta edistyksestä ja PIOBin rahoituksen monipuolistumisesta riippumatta huolta aiheuttaa se, että muiden julkisten tukijoiden määrä on jäänyt pieneksi ja hiljattain jopa hieman laskenut. Sen vuoksi haasteena on jatkossakin varmistaa PIOBille monipuolisempi rahoitusmalli, jossa voidaan tukeutua tilintarkastajilta saadun rahoituksen lisäksi käyttäjiltä/sijoittajilta, sääntelyelimiltä ja kansainvälisiltä organisaatioilta tulevaan rahoitukseen, jotta toiminta olisi kestävällä pohjalla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Samalla on todettava, että ilman EU:n ja muiden julkisten tukijoiden jatkuvaa apua PIOB palaisi ennen vuotta 2010 vallinneeseen tilanteeseen, jossa se oli taloudellisesti täysin riippuvainen IFACista. Tämä olisi vakava askel taaksepäin, horjuttaisi koko hallinto- ja valvontajärjestelmän uskottavuutta ja uhkaisi heikentää julkista luottamusta IAASB:n tilintarkastusstandardeihin.

(1)

EUVL L 105, 8.4.2014, s. 1.

(2)

EUVL L 129, 19.5.2017, s. 24.

(3)

A8-0172/2016, mietintö kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) arvioinnista ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiön (IFRS), Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ja julkisen edun valvontalautakunnan (PIOB) toiminnasta.

(4)

Euroopan unionilta saatu rahoitus tukee myös IFRS-taksonomian ripeää päivittämistä, joka samalla palvelee eurooppalaisen yhtenäisen sähköisen raportointimuodon kehittämistä.

(5)

Johdanto-osan 7 kappale.

(6)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta 2016/0107/COD.

(7)

Direktiivi 2014/95/EU tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisesta.

(8)

C/2017/4234.

(9)

C/2019/4490.

(10)

Yhdysvaltojen arvopaperi- ja pörssikomitea ei ole enää osallistunut IFRS-säätiön rahoitukseen vuodesta 2015 lähtien. Yhdysvaltojen rahoitusosuus on peräisin ainoastaan yksityisten järjestöjen vapaaehtoisesti maksamista osuuksista.

(11)

Should IFRS Standards be more ”European”? Philippe Maystadtin laatima raportti, lokakuu 2013.

(12)

IFAC on kirjanpitäjiä ja tilintarkastajia maailmanlaajuisesti edustava yksityisoikeudellinen elin.

(13)

PIOBin 14. julkinen raportti, joka hyväksyttiin vuonna 2018:
http://www.ipiob.org/media/files/attach/2018PIOB_Report.pdf

(14)

https://www.iosco.org/

(15)

https://www.iosco.org/about/monitoring_group/pdf/2018-05-31-Monitoring-Group-Summary-of-Feedback.pdf

(16)

Rahoitusosuudet 31. heinäkuuta 2019 (vuoden 2018 rahoitusosuudet ehdollisia).

(17)

Asetuksen (EY) N:o 258/2014 johdanto-osan 15 kappale.

(18)

COM(2015) 301 final

(19)

COM(2012) 782 final

(20)

SWD(2018) 320 final, lisäys 8.

(21)

SWD(2015) 120 final, s. 58.

(22)

https://www.ifrs.org/-/media/feature/groups/trustees/ifrs-reputation-research-report-jul-2017.pdf?la=en

(23)

Dynamic Risk Management – How do banks manage interest rate risks? (Dynaaminen riskienhallinta – Miten pankit hallitsevat korkoriskejä?) Tammikuu 2017.

(24)

Goodwill impairment test : Can it be improved? (Liikearvon alentumistestaus: voidaanko sitä parantaa?) Palautelausunto, maaliskuu 2018.

(25)

COM(2000) 359 final

(26)

https://www.sec.gov/divisions/corpfin/internatl/foreigngeographic2015.pdf

(27)

Vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan.

(28)

Vuonna 2018 tapahtunut vähennys on merkittävässä määrin peräisin uudesta lisensiointijärjestelystä, joka johtaa lisenssitulojen kirjaamiseen vapaaehtoisten rahoitusosuuksien sijaan