(4)Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 3 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa tämän säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan. 4

(5)Unkariin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Hallitus suunnittelee vuoden 2019 lähentymisohjelmassa julkisen sektorin alijäämän supistumista 1,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019, kun se vuonna 2018 oli 2,2 prosenttia. Alijäämän odotetaan supistuvan sen jälkeen asteittain 1,2 prosenttiin vuonna 2021, ja tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema saavutettaneen vuonna 2023. Unkari olisi uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman 5 perusteella vuonna 2022 lähellä julkisen talouden keskipitkän aikavälin muutettua tavoitettaan, jonka mukaan rakenteellisen alijäämän määräksi asetettiin ensin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja sitten 1,0 prosenttia vuodesta 2020, ja saavuttaisi sen seuraavana vuonna. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen odotetaan supistuvan vähitellen alle 60 prosenttiin vuoden 2022 loppuun mennessä. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuoden 2019 osalta uskottava mutta vuodesta 2020 alkaen huomattavan suotuisa, mikä aiheuttaa riskejä alijäämätavoitteiden saavuttamiselle. Toimenpiteitä, joita tarvitaan tukemaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2020 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä riittävästi täsmennetty.

(6)Neuvosto totesi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 121 artiklan 4 kohdan nojalla 22 päivänä kesäkuuta 2018, että Unkarin oli havaittu vuonna 2017 poikenneen merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Tämän havaitun merkittävän poikkeaman johdosta neuvosto suositteli 22 päivänä kesäkuuta 2018 Unkarille tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen 6 nimellinen kasvu on enintään 2,8 prosenttia vuonna 2018. Tämä vastaisi 1,0 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen. Neuvosto totesi 4 päivänä joulukuuta 2018, että Unkari ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 22 päivänä kesäkuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen johdosta ja antoi tarkistetun suosituksen. Neuvosto pyysi uudessa suosituksessa Unkaria toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2019. Tällöin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvosto totesi XX päivänä kesäkuuta 2019, että Unkari ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 4 päivänä joulukuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen johdosta. Lisäksi vuoden 2018 toteutumaa koskevien tietojen perusteella Unkarin todettiin poikenneen merkittävästi suositellusta sopeutuksesta vuonna 2018.

(7)Komissio antoi Unkarille SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1466/97 10 artiklan 2 kohdan nojalla 5 päivänä kesäkuuta 2019 varoituksen sillä perusteella, että maa on poikennut merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuraltaan vuonna 2018. Neuvosto antoi XX päivänä kesäkuuta 2019 uuden suosituksen, jonka mukaan Unkarin oli toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on vuonna 2019 enintään 3,3 prosenttia, minkä perusteella vuotuinen rakenteellinen sopeutus on 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan on vaarana, että tästä suosituksesta poiketaan vuonna 2019.

(8)Vuoden 2020 osalta neuvosto suositteli XX päivänä kesäkuuta 2019, että Unkari toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on enintään 4,7 prosenttia, minkä perusteella vuotuinen rakenteellinen sopeutus on 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä saattaisi Unkarin tarkoituksenmukaiselle julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävälle sopeuttamisuralle. Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan on vaarana, että Unkari poikkeaa tästä vaatimuksesta vuonna 2020, jos politiikka säilyy muuttumattomana. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että vuodesta 2019 alkaen tarvitaan merkittäviä lisätoimia vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamiseksi Unkarille XX kesäkuuta 2019 osoitetun suosituksen mukaisesti, jotta havaittu merkittävä poikkeaminen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta voitaisiin korjata.

(9)Kokonaistyöllisyysaste on parantunut merkittävästi voimakkaan talouskasvun myötä, mutta kaikki ryhmät eivät ole hyötyneet tästä kehityksestä tasapuolisesti. Eri taitotasojen työntekijöiden sekä miesten ja naisten väliset työllisyys- ja palkkaerot ovat edelleen suuria verrattuna EU:n keskiarvoon. Sukupuolten välinen suuri työllisyysero johtuu osittain laadukkaan lastenhoidon puutteellisesta tarjonnasta. Työmarkkinatulokset ovat heikkoja erilaisten haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten romanien ja vammaisten, osalta. Vaikka julkinen työllistämisohjelma on osoittautunut tehottomaksi osallistujien ohjaamiseksi työpaikkoihin yleisillä työmarkkinoilla ja sitä on supistettu, se on edelleen mittava. Muita toimia, joilla autetaan työttömiä tai työelämän ulkopuolella olevia löytämään työtä tai hankkimaan koulutusta, ei ole kohdennettu riittävän hyvin. Työllistettävyyttä voitaisiin parantaa kehittämällä digiosaamista. Viime aikoina toteutettujen toimenpiteiden tavoitteena on saada enemmän eläkeläisiä takaisin töihin ja lisätä työssäkäyvien eläkeläisten lukumäärää vähitellen. Unkarin yleinen köyhyystilanne on kohentunut vuodesta 2013. Työttömyysetuuksien kesto on EU:n lyhin, enintään kolme kuukautta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin työpaikan löytämiseen keskimääräinen tarvittava aika.

(10)Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien osuus on laskussa. Painopistettä on selvästi siirretty sosiaalietuuksista työhön liittyviin perhetukiin ja luontoisetuuksiin, joita ei kuitenkaan ole kohdennettu riittävän hyvin köyhiin. Asunnon omistamiseen liittyviä tukia on lisätty, kun taas sosiaalinen asuntotarjonta ei ole kasvanut.

(11)Koulutustulokset jäävät EU:n keskiarvon alapuolelle, ja niissä on suuria alueellisia eroja. Koulunkäynnin keskeyttäminen on yleisempää ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin. Koulutusjärjestelmä haittaa sosiaalista liikkuvuutta. Oppilaat ohjataan jo varhaisessa vaiheessa erityyppisiin kouluihin, joiden välillä on suuria eroja koulutustuloksissa ja työllistymispoluissa. Niiden koulujen osuus, joissa enemmistö oppilaista on romaneja, kasvoi 10 prosentista 15 prosenttiin vuosina 2008–2017. Viime aikoina on toteutettu toimenpiteitä, joilla on pyritty jakamaan heikommassa asemassa olevia oppilaita tasaisesti eri kouluihin, mutta niiden vaikutusta on rajoittanut valtiosta riippumattomien koulujen vapauttaminen vaatimuksesta ottaa tällaisia oppilaita. Heikommassa asemassa olevat lapset päätyvät yleensä ammatillisiin keskiasteen kouluihin, joissa perustaidot kehittyvät tavanomaista huonommin, opintojen keskeyttäminen on yleistä ja palkka- ja uranäkymät ovat heikommat. Heikommassa asemassa olevien ryhmien, erityisesti romanien, vähäinen osallistuminen laadukkaaseen koulutukseen on hukattu mahdollisuus kartuttaa inhimillistä pääomaa. Haasteena on lisäksi edelleen opettajapula. Opettajien palkat ovat nousseet viime vuosina, mutta palkkataso on edelleen suhteellisen alhainen verrattuna muiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden palkkoihin. Korkea-asteen koulutukseen osallistuvien vähäinen määrä ei vastaa korkeasti koulutettujen työntekijöiden suurta kysyntää eikä se ole linjassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden palkkapreemion kanssa, joka on EU:n korkein. Unkarin korkeakoulujen taloudellinen autonomia on EU:n vähäisin. Lisäksi korkea-asteen koulutusta koskevaan lakiin huhtikuussa 2017 tehty muutos, jossa asetettiin lisävaatimuksia Unkarissa toimiville kansainvälisille yliopistoille, herätti lisää huolta akateemisesta vapaudesta. Kansainvälisesti arvostetuin unkarilainen yliopisto ilmoitti vuonna 2018 aikeista lähteä maasta lakimuutoksen aiheuttaman epävarmuuden vuoksi.

(12)Terveystilanne on heikompi kuin useimmissa muissa EU-maissa, mikä johtuu sekä epäterveellisistä elämäntavoista että terveydenhuollon heikosta vaikuttavuudesta. Tupakoinnin, alkoholin ongelmakäytön ja lihavuuden yleisyys on EU:n kärkeä. Unkarilaiset ovat EU:ssa kaikkein suurimmassa riskissä kuolla ennenaikaisesti huonon ilmanlaadun vuoksi. Vältettävissä olevien kuolemantapausten määrä on EU:n suurimpia, mikä johtuu osittain riittämättömistä seulonnoista ja puutteellisesti järjestetystä perusterveydenhuollosta. Laadukkaan hoidon saatavuudessa on merkittäviä sosioekonomisia eroja. Julkiset terveydenhuoltomenot ovat EU:n keskiarvoa pienemmät, ja kansalaiset maksavat itse saadakseen laadukasta hoitoa, mikä uhkaa kasvattaa sosioekonomisia terveyseroja. Järjestelmä on edelleen erittäin sairaalapainotteinen, ja perusterveydenhuollossa on puutteita, erityisesti kroonisten sairauksien varhaisessa havaitsemisessa ja ehkäisemisessä. Terveydenhuollon huomattava henkilöstövaje haittaa hoidon saantia köyhemmillä alueilla.

(13)Tutkimus- ja innovointivalmiuksien lisääminen voisi parantaa Unkarin vaatimatonta innovaatiosuorituskykyä ja lisätä tuottavuutta. Aineettoman omaisuuden vähäinen kertymä näkyy patentti-, tavaramerkki- ja mallihakemusten sekä innovatiivisten yritysten vähyytenä ja pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen vähäisyytenä. Pienemmät yritykset ovat erityisen haluttomia innovoimaan, mikä haittaa niiden osallistumista globaaleihin arvoketjuihin. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on keskittynyt muutamaan suureen, pääasiassa ulkomaisessa omistuksessa olevaan yritykseen, ja se hyötyy avokätisestä julkisesta tuesta. Tiede- ja yritysmaailman yhteistyön tukeminen parantaisi osaltaan innovaatiosuorituskykyä ja teknologian siirtoa. Julkisen tiedeperustan laatu kärsii tehottomasta tutkimus- ja kehityspolitiikasta sekä rahoitusvajeesta, sillä julkisen sektorin tutkimus- ja kehitysmenot jäävät selvästi EU:n keskiarvon alapuolelle. Viimeaikaiset rahoituksen leikkaamiseen ja tieteen ja tutkimuksen riippumattomuuden rajoittamiseen tähtäävät politiikkatoimet aiheuttavat epävarmuutta akateemisilla ja tutkimusfoorumeilla, mikä saattaa johtaa huippututkijoiden maastamuuttoon ja tutkimuksen laadun jatkuvaan heikkenemiseen.

(14)Heikot paikalliset julkisen liikenteen yhteydet ja korkeat työmatkakustannukset lisäävät työttömyyttä epäsuotuisilla alueilla. Maantie- ja rautatieverkkojen huono kunto vaikeuttaa liikkuvuutta ja heikentää matkustusturvallisuutta, sillä yli puolet tieverkosta on huonossa kunnossa, erityisesti epäsuotuisilla alueilla. Liikenneverkot ovat Budapest-keskeisiä, eivätkä paikalliset verkot ja maan halki kulkevat yhteydet ole kovin kehittyneitä. Ruuhkat ovat Unkarin kaupunkialueilla kasvava haaste ja tuottavuuden este. Lisäksi tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet voimakkaasti viiden viime vuoden aikana. Veden mataluudesta kärsivää sisävesiliikennettä Tonavalla voitaisiin parantaa vähentämällä rajoittavaa sääntelyä.

(15)Asuinrakennusten energiatehokkuus on edelleen heikko. Sähköntuotantoverkon on valmistauduttava uusiutuvista energialähteistä hajautetusti tuotetun sähkön osuuden kasvuun. Puolet Unkarin pinta-alasta on huomattavan alttiina ilmastonmuutokseen liittyville riskeille, kuten kuivuudelle ja tulville, minkä vuoksi pääjokien vesienhoitoon tarvitaan investointeja. Ilman saastuminen ja veden laatu ovat edelleen ongelma. Eniten saastuttavat kotitalouksien kiinteän polttoaineen poltto, maatalous ja liikenne. Kiertotalous on vielä alkuvaiheessa, yhdyskuntajätteen kierrätys on riittämätöntä, eivätkä taloudelliset ohjauskeinot riitä ratkaisemaan Unkarin ympäristöhaasteita.

(16)Korruption ehkäisemisessä ja korruptiosyytteiden nostamisessa on edelleen ongelmia. Useiden indikaattoreiden mukaan korruptio näyttää yleistyneen Unkarissa viime vuosina. Korruptioriski ja suosinta vääristävät resurssien kohdentamista, sillä niitä ei kanavoida kaikkein tuottavimmille yrityksille. Syyttäjälaitoksen toiminnalla on ratkaiseva merkitys korruption torjunnassa. Toimenpiteet alemman tason korruption kitkemiseksi näyttävät tuottaneen jonkin verran tuloksia, mutta vieläkään ei ole merkkejä korkean tason virkamiehiä tai heidän lähipiiriään koskevista tehokkaista syytetoimista silloin, kun vakavia korruptioepäilyjä ilmenee. Tutkinnan lopettamispäätöksiin liittyvä vastuuvelvollisuus antaa aihetta huoleen, koska tällaisten päätösten riitauttamiseen ei ole tehokkaita oikeussuojakeinoja. Korruption torjuntaa haittaavat lisäksi julkisten laitosten soveltamat rajoitukset, kuten tiedon pyytämistä ehkäisevät maksut.

(17)Oikeuslaitoksen riippumattomuuden varmistamiseksi välttämätön valvontajärjestelmä on heikentynyt entisestään yleisen tuomioistuinjärjestelmän piirissä. Kansallisella tuomarineuvostolla on entistä suurempia vaikeuksia tasapainottaa oikeusviraston päällikön toimivaltaa. Tämä antaa aihetta epäillä oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Hallintotuomioistuimia koskevan lain osalta todetaan, että hallitus esitti 30 päivänä toukokuuta 2019 kyseisen lain voimaantuloa ja siirtymäkauden sääntöjä koskevan lain kumoamista.

(18)Julkisten hankintojen järjestelmä on viime vuosina parantunut, mutta kilpailun tiellä on edelleen esteitä. Näitä ovat muun muassa rajoitetusti julkisten menettelyjen käyttö ja tarjouskilpailumenettelyjen järjestelyistä johtuvat sääntöjenvastaisuudet, joita liittyy erityisesti puutteellisiin valinta- ja myöntämisperusteisiin sekä tarjoajien eriarvoiseen kohteluun. Vaikka osa indikaattoreista osoittaa tilanteen parantuneen, yhden tarjoajan menettelyjen määrä on edelleen suuri. Sähköisen hankintamenettelyn käytön lisääminen voisi parantaa tehokkuutta ja avoimuutta.

(19)Työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun rakenteet ja prosessit ovat Unkarissa edelleen alikehittyneet, eivätkä ne anna työmarkkinaosapuolille mahdollisuuksia osallistua mielekkäällä tavalla politiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Puutteet sidosryhmien osallistumisessa ja vähäinen läpinäkyvyys heikentävät päätöksenteon tietopohjaa ja laatua. Tämä johtaa lainsäädännön tiheisiin ja ennalta arvaamattomiin muutoksiin eikä kannusta tekemään paljon lisäarvoa tuottavia investointeja.

(20)Verojärjestelmän parantamiseksi on toteutettu toimenpiteitä, mutta osa ongelmista on edelleen ratkaisematta. Työhön kohdistuva verorasitus on vähentynyt, mutta se on edelleen suuri matalapalkkaisten työntekijöiden osalta. Alakohtaiset verot ja suuri määrä pieniä veroja monimutkaistavat verojärjestelmää ja lisäävät säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia erityisesti pienten yritysten osalta.

(21)Sääntelyyn liittyvät esteet ja valtion puuttuminen tuotemarkkinoihin haittaavat tehokkaasti toimivien yritysten valintaa ja rajoittavat kilpailua. Viranomaiset hankkivat tietyt palvelut edelleen valtionyhtiöiltä tai tarkoitusta varten perustetuilta yksityisiltä yrityksiltä. Tietyt räätälöidyt säädökset ja toimenpiteet sekä tapauskohtaiset vapautukset kilpailuvalvonnasta haittaavat markkinoiden toimintaa ja investointeja. Ongelmana on lisäksi oikeudellisen kehyksen heikko ennustettavuus erityisesti vähittäiskauppasektorilla, joka on viime vuosina joutunut sopeutumaan säännösten toistuviin muutoksiin. Kuluneen vuoden aikana on annettu lainsäädäntöä lisäluvasta, joka tarvitaan vähittäismyyntitilojen käytön tai suunnitelman muuttamiseen. Myös ammattien sääntely on edelleen rajoittavaa. Kilpailun puute näillä aloilla saattaa haitata innovointia ja tehokkuutta.

(22)Aggressiivisen verosuunnittelun torjuminen on olennaisen tärkeää, jotta verojärjestelmistä saadaan tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia. Veronmaksajien aggressiivisista verosuunnittelustrategioista aiheutuvat jäsenvaltioiden väliset heijastusvaikutukset edellyttävät koordinoituja kansallisia politiikkatoimia, joilla täydennetään EU:n lainsäädäntöä. Unkari on toteuttanut aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia toimia, mutta Unkariin ja Unkarista muihin maihin suuntautuu suhteellisen suuria pääomavirtoja erillisyhtiöiden välityksellä eikä niillä ole juurikaan yhteyttä reaalitalouteen. Koska Unkariin sijoittautuneiden yritysten ulkomaille (eli EU:n asukkailta kolmansien maiden asukkaille) maksettavista osinko-, korko- ja rojaltimaksuista ei peritä lähdeveroa, seurauksena voi olla, että kyseiset maksut välttyvät kokonaan verotukselta, jos niitä ei veroteta myöskään maksun vastaanottajan lainkäyttöalueella.

(23)Kaudella 2021–2027 voitaisiin EU:n rahastoja koskevan ohjelmasuunnittelun avulla auttaa korjaamaan joitakin suosituksissa havaituista puutteista, erityisesti maaraportin 7 liitteen D kattamilla osa-alueilla. Näin Unkari voisi mainituilla aloilla hyödyntää kyseisiä rahastoja parhaalla mahdollisella tavalla alueelliset erot huomioon ottaen.