EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.10.2019

COM(2019) 499 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa saavutetusta edistyksestä Romaniassa

{SWD(2019) 393 final}

1.    JOHDANTO

Yhteistyö- ja seurantamekanismi perustettiin Romanian liittyessä Euroopan unioniin vuonna 2007 siirtymätoimenpiteenä, jolla helpotetaan Romanian pyrkimyksiä uudistaa oikeuslaitostaan ja tehostaa korruption torjuntaa. 1 Se oli Romanian valtion ja EU:n yhteinen sitoumus. Kuten neuvosto on todennut, mekanismin perustamista koskevan päätöksen mukaan yhteistyö- ja seurantamekanismi päättyy, kun kaikki Romaniaan sovellettavat arviointiperusteet täyttyvät tyydyttävästi. 2  

Yhteistyö- ja seurantamekanismia on sovellettu vuodesta 2007 näitä kysymyksiä koskevan uudistusprosessin edistämiseksi ja seuraamiseksi. Komissio teki tammikuussa 2017 kattavan arvioinnin edistymisestä mekanismin kymmenen soveltamisvuoden aikana. 3 Tämä näkökulma antoi selkeämmän kuvan merkittävästä edistymisestä liittymisen jälkeen. Näin komissio saattoi esittää 12 suositusta, joiden toteuttaminen merkitsisi yhteistyö- ja seurantamekanismin päättymistä ja jotka voitaisiin täyttää tämän komission toimikauden aikana. Yhteistyö- ja seurantamekanismin päättyminen edellyttäisi suositusten toteuttamista peruuttamattomalla tavalla, mutta myös sitä, että kehitys Romaniassa ei selvästi käänny huonompaan suuntaan.

Komissio on tämän jälkeen tehnyt kaksi arviointia edistymisestä suositusten toteuttamisessa. Marraskuussa 2017 4 komissio pani merkille, että tietyissä suosituksissa oli edistytty, mutta hyvä uudistusvauhti hyytyi yleisesti vuoden 2017 aikana. Se varoitti riskistä, että tammikuun 2017 kertomuksessa täytetyiksi katsotut kysymykset oli avattava uudelleen käsiteltäviksi. Neuvosto yhtyi näihin huolenaiheisiin. 5

Marraskuun 2018 6 kertomuksessa komissio totesi, että tilanne oli kääntynyt huonompaan suuntaan tai eräät tapahtumat olivat kyseenalaistaneet saavutetun kehityksen peruuttamattomuuden. Tämän vuoksi tammikuussa 2017 esitettyjen 12 suosituksen toteuttamisen ei enää katsottu riittävän yhteistyö- ja seurantamekanismin loppuun saattamiseksi, vaan Romanialle esitettiin kahdeksan lisäsuositusta. Kertomuksessa edellytettiin Romanian keskeisiltä instituutioilta vahvaa sitoutumista kaikkein tärkeimpiin periaatteisiin eli oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja korruption torjuntaan. Instituutioiden on myös palautettava kansallisiin suojatoimiin ja keskinäiseen valvontaan perustuvan järjestelmän valmius toimia, jos on vaarana, että kehityksessä mennään taaksepäin. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto kannattivat tätä näkemystä. Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman 7 , jossa se kannusti yhteistyöhön ja viittasi oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvaan riskiin. Joulukuussa 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä 8 Romaniaa kehotettiin panemaan täytäntöön lisäsuositukset.

Tässä kertomuksessa tarkastellaan tilannetta marraskuun 2018 jälkeen. Tänä aikana komissio on joutunut useita kertoja ilmaisemaan oikeusvaltioon liittyviä huolenaiheita erityisesti taantumisesta aiempina vuosina aikaan saatuun kehitykseen nähden. Romanian viranomaiset olivat suuren osan tarkastellusta jaksosta kokonaan tai osittain haluttomia sitoutumaan marraskuussa 2018 annettuihin lisäsuosituksiin tai edes Venetsian komission ja Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) antamiin suosituksiin. 9 Kielteisen kehityksen pysäyttämiseen pyrkivät tahot – joita on poliittisten toimijoiden lisäksi kansalaisyhteiskunnan edustajien ja tuomareiden joukossa – eivät ole saaneet ääntään kuuluviin. Tämä johti perustavanlaatuisiin epäilyihin siitä, toimiiko tammikuussa 2017 annetussa kertomuksessa tunnustettu keskinäinen valvontajärjestelmä. Komissio osoitti toukokuussa 2019 Romanian viranomaisille kirjeen, jossa selvitettiin, miten viimeaikaiset tapahtumat ovat yleisesti pahentaneet oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä ongelmia. Se totesi, että jos tilanne ei parane, sen on toteutettava oikeusvaltiotoimintakehyksen 10 mukaisia toimenpiteitä. Romanian pääministeri sitoutui kesäkuussa 2019 puheenjohtaja Junckerin ja ensimmäisen varapuheenjohtaja Timmermansin kanssa pidetyssä kokouksessa olemaan toteuttamatta kiistanalaisia oikeuslaitoksen uudistuksia ja jatkamaan välittömästi vuoropuhelua yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa oikeuslaitoksen uudistusten ja korruption torjunnan edistämiseksi. Tämä lähestymistavan muutos vastasi myös Romanian presidentin toukokuussa 2019 järjestämän kansanäänestyksen tulosta; ylivoimainen enemmistö romanialaisista kannatti ehdotuksia, joilla lujitetaan korruption ja poikkeusasetusten mielivaltaisen käytön vastaisia toimia. 11

Kuten aiempinakin vuosina, komissio on analysoinut tilannetta huolellisesti tiiviissä yhteistyössä Romanian instituutioiden kanssa. Lisäksi tämän kertomuksen laatimiseen ovat osallistuneet jäsenvaltiot sekä kansalaisyhteiskunta ja muut sidosryhmät.

2.     YLEISTILANNE

Tammikuun 2017 kertomuksessa pantiin merkille tietyt laajat yhteiskunnalliset, oikeudelliset ja poliittiset tekijät, joilla – vaikka ne eivät kuulukaan yhteistyö- ja seurantamekanismin eivätkä myöskään sen puitteissa annettujen suositusten piiriin – ”on suora vaikutus uudistusten toteuttamiseen, ja niiden vuoksi Romanian on vaikea osoittaa, että uudistukset ovat juurtuneet pysyvästi”. Esimerkkeinä esitettiin lainsäädäntökäytäntö, jota varten ei ole vieläkään kehitetty paremman sääntelyn periaatteita, valtion eri hallintoelinten välisen vastakkainasettelun ilmapiiri ja mediaympäristö. Myöhemmissä kertomuksissa on vahvistettu, että näillä tekijöillä on selkeä kielteinen vaikutus oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan edistymiseen.

Edellisen kertomuksen jälkeinen kehitys on osoittanut jälleen, että merkittäviä lainsäädännöllisiä, myös muita kuin oikeudenkäyttöön liittyviä, muutoksia on toteutettu hätäisesti kiireellisyysmenettelyllä ja liian vähäisen kuulemisen jälkeen. Tämä on vahingoittanut sekä lainsäädännön laatua että yleisön luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Tuomareista ja syyttäjistä on uutisoitu edelleen harhaanjohtavasti, ja he ovat olleet mediassa asiattomien henkilökohtaisten hyökkäysten kohteena ilman riittäviä oikeussuojamekanismeja. Tämä vaikuttaa viime kädessä koko oikeusjärjestelmän maineeseen ja uskottavuuteen. Valtion eri hallintoelimet ovat olleet jälleen keskenään konfliktissa ja yhä useammin osallisina perustuslakituomioistuimessa, mikä lisää jännitteitä entisestään ja osoittaa vilpittömän yhteistyön olevan riittämätöntä.

Keskustelut oikeuselinten ja Romanian tiedustelupalvelun välisistä yhteistyösopimuksista (”salaisista pöytäkirjoista”) 12 aiheuttavat edelleen erimielisyyksiä. Perustuslakituomioistuin on antanut päätöksen, jossa se on osoittanut, miten tuomioistuinten olisi käsiteltävä meneillään olevia ja tulevia tapauksia, mutta sen todellisesta vaikutuksesta on edelleen epävarmuutta. Komissio voi vain toistaa, että tavoitteena olisi oltava rakenne, jonka puitteissa tiedustelupalveluun sovelletaan asianmukaista demokraattista valvontaa, rikoksia voidaan tutkita tuloksellisesti ja niistä voidaan määrätä rangaistuksia perusoikeuksia täysimääräisesti noudattaen ja jonka ansiosta kansalaiset voivat luottaa siihen, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on taattu. Komissio muistuttaa mieliin aikaisemman ehdotuksensa, jonka mukaan muiden jäsenvaltioiden asiantuntemus voisi olla arvokasta laadittaessa vahvempaa järjestelmää syyttäjälaitoksen käyttämille teknisille valvontatoimille sekä tiedustelupalvelun ja syyttäjien väliselle yhteistyölle; tämä on tarpeen vakavien rikosten, esimerkiksi terrorismin ja kyberrikollisuuden, kitkemiseksi. 13

EU:n lähestymistapa oikeusvaltioperiaatteeseen, myös yhteistyö- ja seurantamekanismin soveltamisalan ulkopuolella, vaikuttaa koko laajaan toimintaympäristöön EU:n tasolla. SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että riippumattomat tuomioistuimet takaavat tehokkaan oikeussuojan. Tämä on konkreettinen osoitus oikeusvaltioperiaatteen merkityksestä. Unionin tuomioistuimen viimeaikainen oikeuskäytäntö on vahvistanut tämän periaatteen. Komission heinäkuussa 2019 antamassa tiedonannossa 14 esitetään konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan unionin valmiuksia edistää ja noudattaa oikeusvaltioperiaatetta, estetään oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien ongelmien syntyminen ottamalla käyttöön sitä koskeva tarkastelukierros oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seuraamiseksi jäsenvaltioissa ja reagoidaan ongelmiin tehokkaasti. Uuden komission poliittisissa suuntaviivoissa on esitetty aikomus ottaa käyttöön kattava oikeusvaltiomekanismi, jota sovelletaan koko EU:hun, ja kaikkia jäsenvaltioita koskeva objektiivinen raportointi. 15 Syventämällä horisontaalisia prosesseja, joilla oikeusvaltioperiaatetta valvotaan kaikissa jäsenvaltioissa, ja mahdollistamalla niiden jatkokehitys korostetaan yhteistyö- ja seurantamekanismin erityistä luonnetta seurantaprosessina, joka on rajattu sekä seurattujen jäsenvaltioiden että käsiteltyjen kysymysten osalta. Tällaiset horisontaaliset prosessit, joissa seurataan oikeusvaltioperiaatetta kaikissa jäsenvaltioissa, voisivat muodostaa perustan EU:n lisätuelle Romanian uudistukseen, kun komissio on ensin arvioinut, että Romania on edistynyt riittävästi EU:hun liittymisen yhteydessä tekemien sitoumustensa täyttämisessä. Sen sijaan oikeusvaltioperiaatteen kannalta tärkeät kysymykset, jotka eivät kuitenkaan kuulu yhteistyö- ja seurantamekanismin soveltamisalaan, käsiteltäisiin uuden mekanismin puitteissa.

3.    ARVIO EDISTYMISESTÄ SUOSITUSTEN TÄYTTÄMISESSÄ

Tässä jaksossa arvioidaan edistymistä tammikuussa 2017 annettujen 12 suosituksen ja marraskuussa 2018 annettujen kahdeksan lisäsuosituksen osalta. Lisäsuositusten toteuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saada uudistusprosessi takaisin oikeille raiteille, korjata marraskuussa 2017 ja marraskuussa 2018 havaitun taantumisen kielteisiä vaikutuksia ja jatkaa edistymistä kohti yhteistyö- ja seurantamekanismin loppuun saattamista.

3.1.    Ensimmäinen arviointiperuste: oikeuslaitoksen riippumattomuus ja uudistaminen

3.1.1.    Marraskuun 2018 suositukset: uudistusprosessin palauttaminen raiteilleen

Oikeudenkäyttöä koskevat lait ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden oikeudelliset takuut

Marraskuun 2018 kertomuksessa todettiin, että heinä- ja lokakuussa 2018 voimaan tulleet muutetut oikeudenkäyttöä koskevat lait saattavat aiheuttaa paineita tuomareille ja syyttäjille ja lopulta heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta, tehokkuutta ja laatua. Muutetuissa laeissa ei puututa aiemmissa yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevissa kertomuksissa esiin nostettuihin kysymyksiin, vaan pikemminkin aiheutetaan uusia riskejä. Niitä aiheuttavat varsinkin tuomareiden tutkintaan keskittyvä erityisjaosto sekä kurinpito- ja vastuuvelvollisuusjärjestelmä. Tämän vuoksi komissio totesi, että lait olivat askel taaksepäin tammikuussa 2017 laaditusta arviosta, ja ehdotti muutosten voimaantulon jäädyttämistä harkinta-ajan tarjoamiseksi.

Marraskuun 2018 kertomuksessa suositettiin, että •oikeudenkäyttöä koskevien lakien ja niihin liittyvien poikkeusasetusten täytäntöönpano on keskeytettävä välittömästi; •oikeudenkäyttöä koskevien lakien tarkistuksessa on otettava täysimääräisesti huomioon yhteistyö- ja seurantamekanismiin liittyvät sekä Venetsian komission ja GRECOn antamat suositukset.

Romanian viranomaiset eivät noudattaneet näitä suosituksia, vaan totesivat, että oikeudenkäyttöä koskevilla laeilla oli oikeudellisia vaikutuksia, joita ei voitu pysäyttää.

Suosituksen tarkoituksena oli, että lakien aiheuttamien ongelmien sisältöön puututtaisiin, mutta seuraavat toimet vain pahensivat näitä ongelmia. Syys- ja lokakuussa 2018 hyväksyttyjen kolmen poikkeusasetuksen lisäksi hallitus hyväksyi vuoden 2019 alussa kaksi muuta poikkeusasetusta, joilla muutettiin oikeudenkäyttöä koskevia lakeja. 16 Kuten aiemmissakin tapauksissa, näiden poikkeusasetusten hyväksymisvauhti, kuulemisen puute ja epäselvät perustelut vaikuttivat oikeusprosessin oikeusvarmuuteen ja ennakoitavuuteen. Huolta ja luottamuksen puutetta lisäsivät entisestään muutokset, joilla pyrittiin nopeuttamaan erityisjaoston perustamista tuomareiden tekemien rikosten tutkimiseksi ja laajentamaan tämän jaoston toimivaltaa, ja kansallisen korruptiontorjuntaviraston DNA:n syyttäjien (myös johtajien) nimittämistä koskevien vaatimusten ja menettelysääntöjen jatkuva muuttaminen. 17 Vaikuttaa siltä, että joillakin muutoksilla on muutettu lakia tiettyjen henkilöiden edun palvelemiseksi. 18 , 19  Poikkeusasetukset aiheuttivat hyvin kielteisiä reaktioita. Tämä puolestaan vaikutti vastaukseen, jonka kansalaiset antoivat 26. toukokuuta 2019 pidetyssä kansanäänestyksessä kysymykseen oikeudenkäyttöä koskevien lakien muuttamisesta poikkeusasetuksilla.

Muutettujen oikeudenkäyttöä koskevien lakien täytäntöönpano on myös osoittanut, että marraskuun kertomuksessa esiin tuodut ongelmat oikeusjärjestelmälle aiheutetun vahingon suhteen olivat oikeutettuja. Erityisesti tuomareiden tekemien rikosten tutkintaan tarkoitetun erityisjaoston toiminta on näyttänyt toteen sekä Romaniassa että sen ulkopuolella esitetyn pelon, että jaostoa voitaisiin käyttää poliittisen painostuksen välineenä. 20 Useat esimerkit osoittavat erityisjaoston käyttäneen toimivaltaansa rikostutkinnan muuttamiseen tavalla, joka herättää vakavia epäilyksiä jaoston puolueettomuudesta. 21 Näitä esimerkkejä ovat tapaukset, joissa erityisjaosto on käynnistänyt tutkimuksia tuomioistuinjärjestelmän muutoksia vastustaneita tuomareita ja syyttäjiä vastaan, sekä äkilliset muutokset vireillä oleviin asioihin sovelletussa lähestymistavassa, esimerkiksi DNA:n korkean tason korruptiotapauksissa aiemmin tekemien muutostenhakujen peruuttaminen. 22 Myös erityisjaoston johdon nimitykset ovat aiheuttaneet ristiriitoja. Tämän johdosta monet sidosryhmät Romaniassa ovat vaatineet, että erityisjaosto olisi lakkautettava. 23

Venetsian komissio antoi kesäkuussa 2019 poikkeusasetuksista lausunnon 24 , jossa se vahvisti, että uudet muutokset 25 ja erityisjaoston toiminta aiheuttaa lisähuolta. GRECO toi esiin samankaltaisia huolenaiheita kahdessa uudessa kesäkuussa 2019 annetussa kertomuksessa 26 .

Oikeusministeri ilmoitti heinäkuussa 2019 olevansa valmis pohtimaan asianmukaisia lainsäädännöllisiä ratkaisuja yhteistyössä oikeuslaitoksen ja parlamentin kanssa osana uutta kuulemismenettelyrakennetta. 27 Hallituksen johdon myöhemmin antamat lausunnot viittasivat kuitenkin siihen, ettei erityisjaostoa koskevia muutoksia ehdoteta. Euroopan komission, Venetsian komission ja GRECOn esiin nostamat kysymykset eivät siis ole johtaneet lisämuutoksiin.

Virkanimitykset oikeuslaitoksen sisällä ja oikeuselimiin kohdistuva painostus

Marraskuun 2018 jälkeinen kehitys on osoittanut, että yhteistyö- ja seurantamekanismissa pitkään esitetty suositus tehdä ylimpien syyttäjäviranomaisten nimitysprosessista vakaampi ja riippumattomampi on edelleen asianmukainen. Yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevassa vuoden 2018 kertomuksessa tuotiin esiin jatkuvat ongelmat erityisesti DNA:n pääsyyttäjän ja valtakunnansyyttäjän erottamis-/nimittämismenettelyissä.

Marraskuun 2018 kertomuksessa suositettiin, että •ylimpien syyttäjien meneillään olevat nimitys- ja erottamismenettelyt olisi keskeytettävä välittömästi; •DNA:n pääsyyttäjän nimittämisprosessi olisi aloitettava uudestaan. Tällä pääsyyttäjällä on oltava osoitettua kokemusta korruptiorikosten syytetoimista. DNA:lle olisi annettava selkeä valtuutus jatkaa ammattimaista, itsenäistä ja puolueetonta korruptiotutkintaa; •johtavassa hallinnollisessa asemassa olevien syyttäjien nimityksissä ja erottamisissa on noudatettava ylimmän tuomarineuvoston kielteisiä lausuntoja, kunnes uusi lainsäädäntökehys on voimassa tammikuussa 2017 annetun suosituksen 1 mukaisesti.

Näiden suositusten perusteella ei aluksi toteutettu jatkotoimia. Silloinen oikeusministeri piti kiinni omasta ehdokkaastaan DNA:n pääsyyttäjän virkaan. Romanian presidentti kieltäytyi tammikuussa 2019 jo toisen kerran nimittämästä kyseistä ehdokasta. Koska menettely on tosiasiallisesti keskeytetty, DNA:n johto on virkaatekevä. Silloinen oikeusministeri jatkoi myös valtakunnansyyttäjän erottamismenettelyä ylimmän tuomarineuvoston kielteisestä lausunnosta huolimatta. Romanian presidentti kieltäytyi tammikuussa 2019 erottamasta valtakunnansyyttäjää. Koska virka piti kuitenkin täyttää uudestaan toukokuussa 2019, oikeusministeri organisoi nimitysprosessin huhtikuussa. Kuten DNA:n pääsyyttäjää koskevassa menettelyssä heinäkuussa 2018, ministeri hylkäsi kaikki hakijat, koska ei pitänyt näitä pätevinä, huolimatta siitä, että monet hakijoista, myös tuolloinen valtakunnansyyttäjä, olivat virassa olevia johtavia syyttäjiä. Tämän seurauksena valtakunnansyyttäjä päätti jäädä eläkkeelle, ja myös hänen tehtäväänsä hoitaa nyt viransijainen. 28 Silloinen oikeusministeri käynnisti valtakunnansyyttäjän nimitysmenettelyn, mutta huhtikuussa 2019 virkaan astunut uusi oikeusministeri peruutti sen. Nykyisen ministerin toiminnan ansiosta on vältetty tilanteen paheneminen entisestään ja mahdollistettu menettelyn parantaminen. Romanian hallituksen olisi pidettävä tätä ensisijaisena tavoitteena, koska viime vuosien kokemukset osoittavat riskinä olevan, että prosessiin pyritään vaikuttamaan poliittisesti ja nimitysten laatu heikkenee. Tarvitaan siis pitkän aikavälin kestävä ratkaisu.

Tuomioistuinten tarkastusyksiköllä on keskeinen tehtävä varmistettaessa, että kansalaiset voivat luottaa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, ammattimaisuuteen ja lahjomattomuuteen. Sitä koskevat arviot olivat vuosien ajan myönteisiä, kunnes marraskuun 2018 kertomuksessa tuli esiin merkittäviä ongelmia. Esiin tuli selkeä toimintamalli: oikeuslaitoksen uudistamisen suuntaa julkisesti vastustaviin tuomareihin kohdistetaan kurinpitomenettelyjä ja julkisuuteen vuodetaan asiakirjoja, joita poliitikot käyttävät hyväksi hyökätäkseen oikeuselimiä vastaan, ja hallitus jatkaa johtoryhmän toimikautta.

Marraskuun 2018 kertomuksessa suositettiin, että •ylimmän tuomarineuvoston olisi välittömästi nimitettävä väliaikainen ryhmä johtamaan tuomioistuinten tarkastusyksikköä. Tälle yksikölle on nimitettävä uusi johtoryhmä avoimella kilpailulla kolmen kuukauden kuluessa.

Ylin tuomarineuvosto ei nimittänyt uutta väliaikaista johtoryhmää, minkä vuoksi päätarkastaja oli virkaatekevä toukokuuhun 2019 asti. Tuolloin ylin tuomarineuvosto vakinaisti saman päätarkastajan ristiriidoista huolimatta. Lisäksi viime kertomuksen antamisen jälkeen tuomareita – myös oikeuslaitoksen uudistamista vastustavia oikeuselinten johtajia – koskevat kurinpitomenettelyt 29 sekä asiakirjojen vuotaminen 30 ovat jatkuneet. Marraskuussa 2018 annettu suositus on siis jäänyt erilaisten tapahtumien jalkoihin, mutta taustalla olevat ongelmat ovat edelleen olemassa.

Aiemmissa yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevissa kertomuksissa on tuotu esiin tuomareihin ja oikeuselimiin kohdistuva painostus poliitikkojen ja tiedotusvälineiden julkisten hyökkäysten muodossa. Vuoden 2018 alusta alkaen tuomareiden kurinpidollisesta ja rikosoikeudellisesta tutkinnasta vastaavien viranomaisten toimet ovat pahentaneet tilannetta. Erityisesti DNA ja valtakunnansyyttäjän virasto ovat pitkään olleet tällaisen painostuksen kohteena. Kertomuksessa käsiteltävän jakson aikana on kohdistunut yhä enemmän painostusta myös korkeimpaan oikeuteen, jolla on tuomiovalta monissa korkean tason korruptio-oikeudenkäynneissä. Hallitus käynnisti korkeinta oikeutta vastaan kaksi perustuslakiin perustuvaa riita-asiaa, jotka koskivat menettelysääntöjen tulkintaa rikosoikeudellisia asioita käsitteleviä tuomarikokoonpanoja muodostettaessa. 31 , 32 Lisäksi tuomioistuinten tarkastusyksikkö teki kurinpidollisen valituksen korkeimman oikeuden presidentistä, ja ylimmän tuomarineuvoston tuomarijaosto kehotti kumoamaan hänen nimityksensä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena näyttää olevan korkeimman oikeuden painostaminen, ja kun presidentti ilmoitti aikeestaan olla hakematta uudelle toimikaudelle, hän teki selväksi, että tämä oli syy. 33

Ylin tuomarineuvosto on hiljattain nimittänyt korkeimmalle oikeudelle uuden presidentin. On erityisen tärkeää, että korkein oikeus pitää uuden johdon alaisenakin yllä riippumattomuutta ja korkeaa ammattitaitoa, myös korkean tason korruption torjunnassa.

Nämä tapahtumat vahvistavat komission marraskuun 2018 kertomuksessaan esittämän arvion, jonka mukaan ylin tuomarineuvosto ei täytä tehokkaan keskinäisen valvonnan tehtäväänsä paineen alla toimivien oikeuselinten riippumattomuuden puolustamiseksi (ks. suositus 7.)

Rikoslait

Romanian parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2018 kiireellisyysmenettelyllä muutoksia rikoslakiin ja rikosprosessilakiin. Näitä muutoksia arvostelivat voimakkaasti muun muassa Euroopan komissio ja Venetsian komissio. 34 Erityisen huolissaan oltiin äkkinäisestä muutoksesta tasapainossa, jonka osatekijöitä ovat syytetyn oikeudet, uhrien oikeudet ja valtion velvollisuus nostaa rikoksista syytteitä. Muutokset olivat selvästi ristiriidassa sen yhteistyö- ja seurantamekanismissa esitetyn suosituksen kanssa, jonka mukaan lakien vakautta on parannettava ja niitä on syytä muuttaa vain silloin kun perustuslakituomioistuimen päätökset ja EU:n direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sitä edellyttävät. Monet muutokset vaikuttivat olevan EU:n lainsäädännön tai Romanian kansainvälisten velvoitteiden vastaisia. Perustuslakituomioistuin katsoi lokakuussa 2018, että monet muutoksista olivat perustuslain vastaisia.

Marraskuun 2018 kertomuksessa suositettiin, että •rikoslakiin ja rikosprosessilakiin ollaan tekemässä muutoksia, joiden voimaantulo on keskeytettävä; •on aloitettava uudestaan rikoslain ja rikosprosessilain tarkistus, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon yhteensopivuus EU:n lainsäädännön ja kansainvälisten korruptiontorjuntasääntöjen kanssa sekä yhteistyö- ja seurantamekanismiin sisältyvien suositusten ja Venetsian komission lausunnon kanssa.

Näitä suosituksia ei noudatettu. Muutosprosessissa oli tauko, mutta ongelmien olemassaoloa ei tunnustettu eikä aikaa käytetty pohdinnan syventämiseen eikä kuulemiseen. Parlamentti hyväksyi huhtikuussa rikos- ja rikosprosessilain ja korruption torjuntaa koskevan erityislain tarkistetut muutokset kiireellistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Monet muutokset herättivät huolta sen suhteen, miten ne vaikuttavat lainvalvonnan ja oikeuslaitoksen valmiuksiin tutkia rikoksia ja määrätä seuraamuksia yleisesti rikoksista ja erityisesti korruptioon liittyvistä rikoksista. Parlamentissa muutoksia kannattava enemmistö esitti, että voimassa oli tarkoitus pitää ainoastaan tarkistukset, joita ei katsottu perustuslain vastaisiksi perustuslakituomioistuimen lokakuussa 2018 tekemissä päätöksissä. Oppositiopuolueet ja Romanian presidentti veivät nämä muutokset perustuslakituomioistuimeen, joka katsoi heinäkuussa 2019, että muutokset ovat kokonaisuudessaan perustuslain ja tuomioistuimen aiempien päätösten vastaisia. 35  

Perustuslakituomioistuimen ratkaisu on tosiasiallisesti keskeyttänyt lainsäädäntöprosessin, eivätkä muutokset tule voimaan perustuslain vastaisuuden vuoksi. Euroopan komissio ja monet muut tarkkailijat havaitsivat kuitenkin ongelmia, jotka johtuivat muutosten yhteydessä tehdyistä toimintapoliittisista valinnoista. On siis edelleen ongelmallista, ettei tehdystä toimintapoliittisesta valinnasta luovuttu nimenomaisesti. 36

3.1.2.    Tammikuun 2017 suositukset: oikeuslaitoksen riippumattomuus ja uudistaminen

3.1.2.1.    Oikeuslaitoksen riippumattomuus

Nimitykset

Komissio toisti tammikuussa 2017 suosituksensa, että olisi otettava käyttöön läpinäkyvä ja ansioihin perustuva ylimpien syyttäjäviranomaisten nimitysjärjestelmä, joka tarjoaisi riittävän suojan politisoitumista vastaan. Marraskuun 2018 kertomuksessa todettiin tilanteen huonontuneen, ja tämä suuntaus on jatkunut (ks. edellä). 37

Menettelyn avoimuutta on lisätty etenkin julkaisemalla oikeusministeriön valinta- ja arviointikriteerit. Nykyinen oikeusministeri on myöntänyt, että lisäparannuksia tarvitaan. Se, että alle kuudessa kuukaudessa on tehty neljä muutosta, osoittaa kuitenkin, että lyhyellä aikavälillä tehdyt hyödyllisetkään parannukset eivät vastaa pitkän aikavälin ratkaisua. Kuten yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevissa kertomuksissa on todettu, ongelmat ovat jatkuneet niin pitkään, että niihin on saatava yhteisymmärrykseen perustuvat ja lainsäädäntöön sisällytettävät ratkaisut. Venetsian komission panos on edelleen paras tapa saada hallituksen ja oikeusviranomaisten osallistumisen välille tasapaino, joka lisää kansalaisten luottamusta.

Käytännesäännöt

Tiedotusvälineiden sekä hallituksen ja parlamentin edustajien tiedotusvälineissä esittämä oikeusjärjestelmän ja yksittäisten tuomarien arvostelu on ollut raportointijaksolla edelleen hyvin yleistä.

Parlamentin jäsenten käytännesäännöt ovat olleet voimassa vuoden 2017 lopusta. Marraskuun 2018 kertomuksessa kuitenkin todettiin, että koska käytännesäännöissä ei ole nimenomaisia ohjeita oikeuslaitoksen riippumattomuuden kunnioittamisesta, niillä ei vielä voi hoitaa tätä tehtävää. Kertomuksen jälkeen edustajainhuone on muutamissa tapauksissa määrännyt seuraamuksia käytännesääntöjensä rikkomisesta, mutta nämä tapaukset eivät näytä liittyvän oikeuslaitoksen riippumattomuutta heikentävään arvosteluun.  38  

Komissio on esittänyt, että myös ministereille olisi hyödyllistä laatia asiaa koskevat säännöt. Hallitus muutti huhtikuussa 2019 ministereiden käytännesääntöjä siten, että niissä mainitaan nimenomaisesti tarve kunnioittaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Vielä ei ole selvää, ovatko uudet säännöt tehokas vastuuvelvollisuuden väline.

3.1.2.2.    Oikeuslaitoksen uudistaminen

Siviiliprosessilaki

Suosituksen 3 mukaan olisi saatettava loppuun siviiliprosessilain uudistus, jonka myötä prosessissa otetaan käyttöön jaostokäsittely. Tästä uudistuksesta luovuttiin vuonna 2018. 39 Tämä yksityisoikeuden tehostamiseen tarkoitettu muutos ei siis toteudu, mikä voi toisaalta tarjota mahdollisuuden vakauden jaksoon kyseisellä oikeusjärjestelmän osa-alueella.

Oikeuslaitoksen uudistamista ja korruptiontorjuntatoimenpiteitä koskevan lainsäädäntöprosessin avoimuus ja ennustettavuus (rikoslakien osalta ks. edellä)

Tammikuun 2017 kertomuksessa tehtiin selväksi, että itse lakeja säädettäessä käytettävä prosessi oli tärkeä. Tähän liittyy edelleen ongelmia. Venetsian komissio arvosteli 40 voimakkaasti oikeudenkäyttöä koskevien lakien muuttamista monilla poikkeusasetuksilla, sillä tällä prosessilla on vaikutusta lainsäädännön laatuun, oikeusvarmuuteen, hallitukseen kohdistuviin ulkopuolisiin tarkastuksiin sekä vallanjaon periaatteeseen. 41 Kuten edellä todettiin, parlamentin huhtikuussa 2019 käynnistämä lainsäädäntöprosessi, jossa muutettiin rikoslakia ja rikosprosessilakia sekä korruptiota koskevaa erityislakia, kesti vain noin viikon.

Tämä oli merkittävä teema komission toukokuussa 2019 lähettämässä kirjeessä, jossa ilmaistiin huoli oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyvistä riskeistä. Huoli näkyi myös toukokuun kansanäänestyksessä, jossa kansalaiset antoivat voimakkaan tukensa hallitummalle prosessille. Pääministeri ilmoitti, että hallitus noudattaa kansaäänestyksen tulosta eikä anna poikkeusasetuksia oikeudenkäytön alalla. Parlamentti myös lakkautti syyskuussa 2019 erityisvaliokunnan, joka käsitteli oikeuslaitoksen järjestelmällisyyden ja yhtenäisyyden parantamista ja lainsäädännöllisen vakauden varmistamista. Kyseinen valiokunta oli vastuussa joistakin kaikkein äkkinäisimmistä menettelyistä.

Lahjomattomuutta koskevaan lainsäädäntökehykseen liittyvät sääntelytoimet ovat aiheuttaneet marraskuussa 2018 annetun kertomuksen jälkeen vastaavia ongelmia. Lahjomattomuutta koskevaan lainsäädäntöön on tehty useita muutoksia, mikä on aiheuttanut merkittävää selkeyden ja oikeusvarmuuden puutetta (ks. toinen arviointiperuste).

Tuomioistuinten päätösten noudattaminen

Romanian hallitus hyväksyi 3. huhtikuuta 2019 pöytäkirjan toimenpiteistä, joilla varmistetaan julkisille velallisille annettujen tuomioiden täytäntöönpano julkisen velallisen vastaisten tuomioiden täytäntöön panematta jättämisestä tai myöhäisestä täytäntöönpanosta annetun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Tämä on jatkotoimenpide Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltäviin asioihin Săcăleanu v. Romania 42 .

Romanian viranomaiset analysoivat pöytäkirjaan sisältyviä ehdotuksia, myös tarvittavia sääntelytoimia, niiden toteuttamisen valmistelemiseksi. Oikeusministeriö ja ylin tuomarineuvosto ovat ECRIS-tietotekniikkasovelluksen kehittämisen loppuvaiheessa. Sovelluksen avulla voidaan selvittää sellaisten lopullisten tuomioiden määrä, joissa julkiset instituutiot ovat velallisia tai velkojia. 43  

Oikeuslaitoksen rakenteen uudistaminen

Suurimmalla osalla käsiteltävää jaksoa oikeuslaitoksen strateginen johto ei ole toiminut suunnitellusti. 44 Kokoukset aloitettiin uudelleen syyskuussa 2019. Niiden tukena on uusia koordinointimekanismeja. Lisäksi pyritään aloittamaan vuoropuhelu tuomarikunnan, ammatillisten yhdistysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. 45 . Vallitsevien haasteiden vuoksi on olennaisen tärkeää, että oikeuslaitoksen strateginen johto kehittyy foorumina, jolla voidaan käsitellä oikeusjärjestelmän kannalta merkittäviä strategisia kysymyksiä. Se voisi näin toimia keinona palauttaa keskeisten oikeudellisten ja valtion instituutioiden välinen luottamus. Se, että merkittävät muutokset oikeusjärjestelmän toiminnassa ja organisoinnissa on toteutettu poikkeusasetuksilla eikä oikeuslaitoksen strategisen johdon yhteisymmärrykseen perustuvilla päätöksillä, on omiaan heikentämään muutosten tehoa ja kestävyyttä. 46  

Ylimmän tuomarineuvoston läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus 

Ylin tuomarineuvosto raportoi jatkavansa edelleen toimikautensa 47 ensisijaisten tavoitteiden toteuttamista, mutta marraskuun 2018 kertomuksen jälkeen sen toimintaa ovat leimanneet erimielisyydet ja ristiriidat. Lisäksi ylin tuomarineuvosto on sivuutettu usein, kun hallitus tai parlamentti on tehnyt tärkeitä päätöksiä oikeuslaitoksen organisaatiosta ja toiminnasta. Ylimmän tuomarineuvoston lausunnot Romanian oikeusjärjestelmän toiminnan kannalta olennaisen tärkeistä asioista, kuten tuomareiden tutkintaan keskittyvästä erityisjaostosta tai keskeisistä nimityksistä sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuden puolustamisesta, herättävät huolta sen institutionaalisesta riippumattomuudesta ja toimivallasta. Tilannetta ovat vielä pahentaneet oikeudenkäyttöä koskevien lakien muutokset, joiden vuoksi keskeisen tärkeitä kysymyksiä koskevia päätöksiä saattaa olla tekemässä vain muutama ylimmän tuomarineuvoston jäsen (ks. edellä). Tästä ovat osoituksena myös ylimmän tuomarineuvoston nimissä annetut lausunnot, joista vain osa sen jäsenistä on ollut sopimassa. Myöskään ammatilliset yhdistykset eivät ole ilmaisseet tukeaan eikä tuomioistuinten tai syyttäjänvirastojen tuomareiden kanssa ole tehty yhteistyötä. Ylin tuomarineuvosto oli jakautunut sen suhteen, kuinka reagoida Euroopan komission, Venetsian komission ja GRECOn suosituksiin, ja yleisemmin sen suhteen, koska toteuttaa toimia oikeuslaitoksen riippumattomuuden puolustamiseksi, kun ylimmän tuomarineuvoston puheenjohtaja ja osa neuvoston jäsenistä puolustaa edelleen oikeudenkäyttöä koskevien lakien tekstin säilyttämistä nykyisellään. Ylin tuomarineuvosto on reagoinut joihinkin sen tietoon tuotuihin valituksiin, jotka koskevat tuomareiden riippumattomuuden, maineen ja puolueettomuuden puolustamista, mutta vastaus vaikuttaa varsin vaatimattomalta suhteessa ongelman laajuuteen. Kun ylin tuomarineuvosto on lausunut oikeuslaitoksen riippumattomuuden puolustamisesta, se on toisinaan tuonut esiin mahdolliset poliittiseen puolueellisuuteen liittyvät ongelmat.  48  

Ensimmäisessä arviointiperusteessa edistyminen on jatkunut suosituksen 5 (tuomioiden täytäntöönpano) ja suosituksen 3 (ainoastaan siviiliprosessilain osalta) toteuttamisessa. Suosituksia 1, 3 ja 4 ei ole toteutettu. Suositusten 2, 6 ja 7 suhteen ei ole edistytty lainkaan kohti merkityksellisiä tuloksia. Marraskuussa 2018 annettujen lisäsuositusten osalta tilanne on heikentynyt entisestään, eikä hiljattain käyttöön otettu myönteisempi lähestymistapa ole tuottanut konkreettisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Oikeuslaitoksen tehokkuuteen ja riippumattomuuteen kohdistuvat riskit ovat käyneet toteen. Tämän vuoksi komissio katsoo, että ensimmäisen arviointiperusteen ei voida katsoa täyttyvän ja että Romanian viranomaisten on tarpeen toteuttaa toimia kaikkien tammikuussa 2017 ja marraskuussa 2018 annettujen suositusten toteuttamiseksi.

3.2.    Toinen arviointiperuste: lahjomattomuuden valvonnan puitteet ja lahjomattomuutta valvova kansallinen virasto

Lahjomattomuutta koskevan lainsäädäntökehyksen ennakoitavuus ja oikeusvarmuus

Aiemmissa yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevissa kertomuksissa on tuotu esiin lahjomattomuutta koskevaan lainsäädäntökehykseen kohdistuvat jatkuvat haasteet sekä vakauden ja selkeyden tarve. Kahden ja puolen vuoden aikana on hyväksytty viisi lainsäädäntöehdotusta lahjomattomuutta koskevien lakien muuttamiseksi. Sen lisäksi, että näillä muutoksilla on heikennetty tiettyjä säännöksiä ja lahjomattomuutta valvovan kansallisen viraston (ANI) toimintakykyä, ne ovat osaltaan pitäneet yllä oikeudellisen toimintaympäristön hajanaisuutta.

Erityistä huolta herättävät kaksi ehdotusta, jotka tulevat voimaan vuonna 2019. Ensimmäisen ehdotuksen mukaan asiakirjat, jotka osoittavat eturistiriidan tai esteellisyyden olemassaolon, vanhenisivat kolmen vuoden jälkeen. Ensinnäkin tällä on konkreettista vaikutusta vireillä oleviin asioihin, sillä ANI arvioi, että sen on päätettävä noin 200 tutkintaa vuoden loppuun mennessä. Toiseksi se luo epäjohdonmukaisuutta muihin lahjomattomuutta koskevan kehyksen säännöksiin nähden, minkä vuoksi on epäselvää, voidaanko seuraamusta soveltaa tuomioistuimen lopullisen päätöksen jälkeen, jos päätös (eikä ANIn raportti) annetaan kolmen vuoden määräajan päätyttyä. Toisella ehdotuksella muutetaan vaaleilla valittujen paikallisten virkamiesten eturistiriitoja koskevaa seuraamusjärjestelyä ja otetaan käyttöön uusi hallinnollisten seuraamusten järjestely. Se ei ole yhtä vaativa kuin nykyinen, ja ANI katsoo, ettei se salli varoittavia seuraamuksia. Riittävän varoittavat esteellisyyttä ja eturistiriitoja koskevat seuraamukset ovat tärkeitä korruption ehkäisemisessä. Näillä kahdella ehdotuksella lisätään oikeudellista epävarmuutta sovellettavasta lahjomattomuutta koskevasta järjestelmästä ja luodaan riski, että toisen arviointiperusteen suhteen taannutaan, jos varoittavia seuraamuksia ei voida enää määrätä (tuomioistuimen lopullisesta päätöksestä huolimatta).

PREVENT-järjestelmä

Marraskuun 2018 kertomuksessa katsottiin, että tämä suositus oli toteutettu. PREVENT-järjestelmä on täysin toiminnassa, ja ANI raportoi positiivisista tuloksista. ANIn tulokset pysyivät yleisesti vakaina esteellisyyttä ja hallinnollisia eturistiriitoja koskevassa tutkinnassa. 49  

Parlamentin jäseniä koskevien tuomioistuinten päätösten jatkotoimet

Marraskuun 2018 kertomuksessa todettiin viiveitä ja ilmeisiä epäjohdonmukaisuuksia seuraamusten soveltamisessa parlamentin jäseniin, joiden todettiin olevan esteellisiä omassa tehtävässään tai joilla todettiin olevan eturistiriita ANIn raportin perusteella tehdyn tuomioistuimen lopullisen päätöksen perusteella. Kertomuksessa tuotiin esiin, että sääntöjen tulkinnat saattavat poiketa toisistaan (erityisesti silloin, kun kyseinen lahjomattomuutta koskeva tapaus liittyy aiempaan tehtävään tai virkaan). Siinä osoitettiin, että eturistiriitoja ja esteellisyyttä koskeviin sääntöihin tarvitaan selvyyttä, jotta voidaan täyttää yhteistyö- ja seurantamekanismin arviointiperuste, joka koskee ANIn kykyä antaa ”velvoittavia päätöksiä, joiden nojalla voidaan määrätä varoittavia rangaistuksia”. Tässä suhteessa marraskuun 2018 kertomuksen jälkeen ei ole tapahtunut mitään uutta. Oikeusministeri ehdotti heinäkuussa 2019 kokouksen järjestämistä kaikkien asianomaisten viranomaisten kanssa asiaan puuttumiseksi. Tämä voisi olla ensimmäinen, rakentava askel. Tavoitteena olisi oltava kestävä ratkaisu, joka luo tarvittavan selkeyden.

Suositus 8 katsotaan edelleen toteutetuksi. Edistyminen suosituksen 9 suhteen edellyttää, että sääntöjen nykyinen epäselvyys korjataan. Lahjomattomuutta koskevan lainsäädännön muutoksia on selkeytettävä, jotta voidaan välttää riski, ettei varoittavia seuraamuksia voida enää soveltaa tuomioistuimen lopullisen päätöksen jälkeen, sillä tämä merkitsisi taantumista toisen arviointiperusteen suhteen. Näin ollen toinen arviointiperuste ei vielä täyty.

3.3.    Kolmas arviointiperuste: korkean tason korruption torjunta

Kansallisen korruptiontorjuntaviraston kestävyys ja korruption torjunnan peruuttamattomuus

Marraskuun 2018 kertomuksen jälkeen korkean tason korruption torjuntaan osallistuvat oikeuselimet ovat hyvin vaikeista olosuhteista huolimatta jatkaneet väitteiden tutkintaa ja asettaneet seuraamuksia korkean tason korruptiorikoksista.

Marraskuun 2018 kertomuksessa todettiin, että keskeisiin korruptiontorjuntaelimiin, erityisesti DNA:han ja korkeimpaan oikeuteen, on kohdistettu painostusta. Niiden kyvystä toteuttaa tehtävänsä ollaan jatkuvasti enemmän huolissaan, mikä vaikuttaa korruption torjunnan peruuttamattomuuteen. Vaikka tulokset ovat edelleen olleet hyviä, on nähtävissä merkkejä siitä, että näihin elimiin kohdistuva jatkuva painostus on vaikuttanut haitallisesti.

Virkaikää koskeviin vaatimuksiin on tehty tarkistetuissa oikeudenkäyttöä koskevissa laeissa yllättäviä muutoksia, joilla on vaikutusta DNA:n toimintakykyyn. Korkean tason korruptiotapausten käsittelyyn on myös vaikuttanut kielteisesti se, että vastuu on monissa tapauksissa siirretty erityisjaostolle, joka on toimivaltainen tutkimaan tuomareiden tekemiä rikoksia mutta myös asiaan liittyviä rikoksia, joita ovat tehneet muut henkilöt. Marraskuussa 2018 todettu riski, että erityisjaostoa voitaisiin käyttää keinona muuttaa korkean tason korruptiotapausten tutkinnan suuntaa ja painostaa tuomareita, on toteutunut (ks. ensimmäinen arviointiperuste). Koska nimittämismenettely on pysähdyksissä, DNA:lla ei ole pääsyyttäjää. Nykyinen virkaatekevä johto on hoitanut menestyksekkäästi toimintaansa, mutta tehtävien väliaikainen luonne lisää epävarmuutta ja haavoittuvuutta.

Korkeimpaan oikeuteen kohdistuvan paineen voimakas lisääntyminen (ks. ensimmäinen arviointiperuste) on myös vaikuttanut oikeuslaitoksen tehokkuuteen korkean tason korruptiotapauksissa. Korkein oikeus vietiin perustuslakituomioistuimeen kahdessa hallituksen alulle panemassa perustuslakiin perustuvassa riita-asiassa. Ne koskivat korkeimman oikeuden tulkintaa viiden tuomarin muutoksenhakukokoonpanon perustamista koskevista menettelysäännöistä ja kolmen tuomarin kokoonpanosta, kun se toimii ensimmäisenä oikeusasteena korruptio-oikeudenkäynneissä. Vaikka perustuslakituomioistuimen päätöksiä ei sovelleta jo loppuun saatettuihin oikeustapauksiin, viiden tuomarin kokoonpanoa koskevan tuomion jatkotoimet ovat aiheuttaneet merkittävää epävarmuutta. Vuoden 2019 alussa harkittiin sellaisen poikkeusasetuksen antamista, jonka myötä olisi voitu aloittaa uudelleen kaikkien niiden korkean tason korruptiotapausten käsittely, joista korkein olisi oli antanut viiden tuomarin kokoonpanossa lopulliset tuomiot vuodesta 2014 alkaen. Poikkeusasetusta ei lopulta annettu ehdotuksen Romaniassa ja kansainvälisesti saaman kritiikin ansiosta. Romanian viranomaisten olisi kuitenkin tärkeää luopua tämän kaltaisten toimenpiteiden tavoitteista tehdäkseen selväksi, ettei perustuslakituomioistuimen tuomioiden jälkeen tarvita asioihin takautuvasti vaikuttavaa lainsäädäntöä. Näin ne voisivat toistaa sitoutuneisuutensa tehokkaaseen korruptiontorjuntaan.

Perustuslakituomioistuimen tuomiot vaikuttavat suoraan käynnissä oleviin korkean tason korruptiotapauksiin, mikä aiheuttaa oikeudenkäynteihin viivästyksiä ja uudelleenaloituksia. Niiden avulla on myös tietyin edellytyksin voitu avata uudelleen useita tapauksia, joista on jo annettu lopullinen tuomio. Kaikkia seurauksia ei vielä edes tunneta. Tilanteella on selvästi kerrannaisvaikutuksia oikeusprosessiin. Se on myös herättänyt laajempia epäilyksiä Romanian korruptiontorjunnassa saavuttaman edistyksen kestävyydestä – varsinkin, kun samaan aikaan rikoslakiin ja rikosprosessilakiin on tehty muutoksia, joissa ei ole otettu huomioon marraskuussa 2018 annettua suositusta yhteensopivuudesta EU:n lainsäädännön ja kansainvälisten korruptiontorjuntasääntöjen kanssa (ks. myös ensimmäinen arviointiperuste).

Suositus 10: Otetaan käyttöön objektiiviset arviointiperusteet, joiden perusteella voidaan päättää parlamentin jäsenten koskemattomuuden poistamisesta ja perustella kyseiset päätökset, jotta voidaan varmistaa, ettei syytesuojaa käytetä korruptiorikoksia koskevien tutkimusten ja syytteeseenpanon välttelemiseen. Hallitus voisi myös harkita lain muuttamista siten, että ministereiden koskemattomuus rajoitetaan koskemaan vain heidän toimikauttaan. Venetsian komissio ja GRECO voisivat avustaa näissä toimissa. Parlamentin olisi otettava käyttöön järjestelmä, jolla sen molempien kamareiden tekemistä syytesuojan poistamista koskevista päätöksistä raportoidaan säännöllisesti. Se voisi myös järjestää julkisen keskustelun siten, että ylimmällä tuomarineuvostolla ja kansalaisyhteiskunnan edustajilla on mahdollisuus vastata.

Suositus 10 koskee parlamentin vastuuvelvollisuutta sen tehdessä päätöksiä, jotka koskevat syyttäjien pyytämiä lupia ehkäiseviin toimenpiteisiin, esimerkiksi etsintöihin tai pidätyksiin, ja parlamentin jäseniä koskevaan tutkintaan silloin, kun nämä myös toimivat tai ovat aiemmin toimineet ministereinä. Parlamentin tekemien päätösten perustelujen puuttuminen – samoin kuin sellaisten tapausten määrä, joissa parlamentti ei sallinut tutkinnan jatkamista – on aiheuttanut huolta näiden päätösten puolueettomuudesta.

Edustajainhuone muutti 5. kesäkuuta 2019 työjärjestystään siltä osin kuin se koskee edustajainhuoneen jäsenten, jotka ovat myös nykyisiä tai entisiä hallituksen jäseniä, syytteeseen asettamista. Erityisesti tässä yhteydessä viitattiin kriteereihin, jotka on vahvistettu Venetsian komission raportissa 50 parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksesta ja siitä luopumisesta. Tämä muutos on tervetullut, ja komissio odottaa sen tehokasta täytäntöönpanoa myös sen oman suosituksensa osalta, jonka mukaan oikeusviranomaiset ja kansalaisyhteiskunta olisi otettava mukaan keskusteluun.

Senaattia kannustetaan hyväksymään vastaavat säännöt. Syyttäjälaitoksen esittämä pyyntö poistaa senaatin puheenjohtajan koskemattomuus hylättiin kesäkuun alussa. Senaatti hylkäsi syyskuussa pyynnön saada nostaa syyte aiemmin terveysministerinä toiminutta senaattoria vastaan.

Komissio toistaa marraskuussa 2018 esittämänsä päätelmän, jonka mukaan Romania on avannut uudelleen perustan, jonka pohjalta kolmannesta arviointiperusteesta tehtiin myönteinen arvio tammikuussa 2017. Huolimatta siitä, että sekä DNA että korkein oikeus ovat jatkaneet korkean tason korruption tutkintaa ja seuraamusten antamista ja osoittaneet ammattimaisuutta erittäin vaikeissa olosuhteissa, niiden toimintaan kohdistuneet hyökkäykset, sovellettavaan lainsäädäntökehykseen tehdyt jatkuvat muutokset ja mahdollinen lopullisen tuomion antamiseen liittyvän toimivallan kyseenalaistaminen herättävät kysymyksiä Romanian korkean tason korruption torjunnassa saavuttamien saavutusten kestävyydestä. Tästä syystä suosituksen 10 noudattamista ei viime aikojen jonkinasteisesta myönteisestä kehityksestä huolimatta enää voida pitää riittävänä arviointiperusteen päättämiseksi.

3.4.    Neljäs arviointiperuste: korruption torjunta kaikilla tasoilla

Kansallinen korruptiontorjuntastrategia

Kansallisen korruptiontorjuntastrategian toteuttaminen on jatkunut teknisellä tasolla. Korruptiontorjuntatoimenpiteet, esimerkiksi kaikkien mukana olevien valtion instituutioiden sisäiset tarkastukset ja vuonna 2018 suunnitellut vertaisarvioinnit, käynnistettiin sekä keskeisissä instituutioissa että paikallistasolla (maakuntien ja kaupunkien hallinnoissa). Näiden instituutioiden yhteistyöfoorumit kokoontuivat huhtikuussa 2019. Viranomaiset raportoivat myös korruptiontorjuntatoimenpiteistä ja toiminnasta ministeriöissä ja valtion instituutioissa erityisen haavoittuvilla aloilla, kuten koulutusalalla, sisäasiainministeriössä ja rahoituksessa. Korruption torjuntaa ei ole kuitenkaan ole pidetty tärkeänä poliittisena prioriteettina.

Yksi strategian tavoitteista on parantaa korruption torjunnan tuloksia antamalla rikosoikeudellisia ja hallinnollisia seuraamuksia. Marraskuun 2018 kertomuksen jälkeen valtakunnansyyttäjä on jatkanut tehokkaita syytetoimia sellaisten korruptiorikosten osalta, jotka eivät kuulu DNA:n toimivaltaan. 51  Näihin keskeisiin instituutioihin edellä kuvatulla 52 tavalla kohdistuva paine sekä voimassa olevat tai parlamentin hyväksymät lainsäädäntömuutokset ovat kuitenkin väistämättä vaikuttaneet korruption torjuntaan kielteisesti muuan muassa siksi, että ne antavat ristiriitaisen signaalin poliittisesta tuesta korruption torjunnalle ja seuraamusten määräämiselle. Tämä koskee myös muutoksia rikoslakiin ja rikosprosessilakiin sekä lahjomattomuuden valvonnan puitteisiin. Riskinä on, että sillä on vaikutusta julkisen hallinnon kaikilla tasolla.

Takavarikoidun omaisuuden hoitamiseen keskittyvä kansallinen virasto

Takavarikoidun omaisuuden hoitamiseen keskittyvä kansallinen virasto (ANABI) on nyt täysin toiminnassa. Se on jatkanut toimintansa kehittämistä ja esittelee työtään selkeästi vuosiraporteissaan. Tämä on myönteinen esimerkki siitä, miten toisissa jäsenvaltioissa (Alankomaat, Belgia, Italia ja Ranska) ja muissa maissa käytössä olevien hyvien käytäntöjen tarkastelun avulla voidaan parantaa työn suunnittelua.

Komissio voi toistaa neljännen arviointiperusteen analysoinnin pohjalta marraskuussa 2018 esittämänsä päätelmän, että arviointiperusteen täyttäminen edellyttää lisätyötä. Korruption ehkäisemisen esteenä on poliittinen kehitys, joka heikentää edistymisen uskottavuutta (suositus 11). Komissio vahvistaa, että suositus 12 on täytetty.

4.    PÄÄTELMÄT

Komission on pitänyt edellisen kertomuksen antamisen jälkeen puuttua useita kertoja oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan kehitykseen Romaniassa. Komissio on todennut jokaisen tapauksen yhteydessä, että aiempina vuosina aikaan saatu ja marraskuun 2018 kertomuksessa esiin tuotu kehitys on taantunut.

Tilanteen kehittyminen vuoden 2019 ensimmäisten kuukausien aikana on ollut erittäin huolestuttavaa. Tämän vuoksi komission piti ilmoittaa Romanian viranomaisille toukokuussa 2019, että jos tarvittavia parannuksia ei tehdä pikaisesti tai jos Romania ottaa uusia kielteisiä kehitysaskeleita, komissio toteuttaa toimia oikeusvaltiotoimintakehyksen mukaisesti eli aloittaa vuoropuhelun oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyvistä kysymyksistä (joihin voidaan ottaa mukaan myös muita kuin yhteistyö- ja seurantamekanismin muuttujia).

Komissio oli tyytyväinen siitä, että Romanian hallitus ilmaisi kesäkuussa toiveen muuttaa lähestymistapaansa ja on toteuttanut toimia uusien kuulemismekanismien ja oikeuslaitoksen kanssa käytävän vuoropuhelun kehittämiseksi. Komissio odottaa, että Romanian toimivaltaiset viranomaiset saattavat tämän sitoumuksen konkreettisiksi lainsäädännöllisiksi ja muiksi toimenpiteiksi. Edistyminen edellyttää konkreettisia – sekä lainsäädännöllisiä että hallinnollisia – toimenpiteitä, jotta tässä kertomuksessa tiivistetysti esitetyt suositukset voidaan ottaa huomioon. Romanian keskeisten instituutioiden on tarpeen osoittaa kollektiivisesti vahvaa sitoutumista kaikkein tärkeimpiin periaatteisiin eli oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja korruption torjuntaan ja varmistaa, että kansallisten suojatoimien ja keskinäiseen valvontaan perustuvan järjestelmän kapasiteetti on toimiva.

Komissio seuraa edelleen tiiviisti kehitystä yhteistyö- ja seurantamekanismin kautta. Se pitää valitettavana, että Romania ei sitoutunut marraskuussa 2018 annettuihin suosituksiin, jotka vastasivat täysin myös muiden EU:n toimielinten kantoja. Näitä suosituksia on noudatettava, jos uudistusprosessi halutaan saada takaisin raiteilleen ja yhteistyö- ja seurantamekanismi saattaa loppuun tammikuun 2017 kertomuksessa esitetyllä tavalla. Komissio on vakuuttunut siitä, että Romania voi antaa yhteistyö- ja seurantamekanismin tavoitteiden saavuttamiselle uutta vauhtia. Se on valmis auttamaan Romanian viranomaisia tässä tehtävässä.

(1)

     Mekanismi perustettiin ministerineuvoston 17. lokakuuta 2006 antamien päätelmien (13339/06) jälkeen 13. joulukuuta 2006 annetulla komission päätöksellä K(2006) 6569.

(2)

     Neuvoston päätelmät yhteistyö- ja seurantamekanismista, 12. joulukuuta 2017, https://www.consilium.europa.eu/register/fi/content/out?&typ=ENTRY&i=LD&DOC_ID=ST-15587-2017-INIT . Romaniaan sovellettavat neljä arviointiperustetta vahvistetaan samassa yhteydessä annetun teknisen kertomuksen sivulla 1.

(3)

         COM(2017) 44 – https://ec.europa.eu/info/files/progress-report-romania-2017-com-2017-44_en  

(4)

         COM(2017) 751, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52017DC0751&qid=1541772667775&from=FI

(5)

         Neuvoston päätelmät yhteistyö- ja seurantamekanismista, 12. joulukuuta 2017, https://www.consilium.europa.eu/register/fi/content/out?&typ=ENTRY&i=LD&DOC_ID=ST-15587-2017-INIT

(6)

     COM(2018) 851 final - https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/progress-report-romania-2018-com-2018-com-2018-851_en.pdf  

(7)

   Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 13. marraskuuta 2018 oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Romaniassa, P8_TA-PROV (2018) 0446. Romanian parlamenttia ja hallitusta kehotettiin puuttumaan edellä mainittuihin ongelmiin avoimen ja osallistavan prosessin pohjalta, panemaan kaikilta osin täytäntöön kaikki Euroopan komission, GRECOn ja Venetsian komission suositukset ja tekemään näiden elinten kanssa yhteistyötä ja pidättymään kaikista uudistuksista, jotka vaarantaisivat oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden.

(8)

         Neuvoston 12. joulukuuta 2018 hyväksymissä päätelmissä todettiin, että Romanian ”on palattava myönteisen kehityksen tielle uudistuksissa ja toteutettava pikaisesti toimia erityisesti komission keskeisten suositusten osalta, jotka liittyvät oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja oikeuslaitoksen uudistamiseen, korruption torjuntaan kaikilla tasoilla ja muihin kertomuksessa esiin tuotuihin lahjomattomuuskysymyksiin” ( https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/2018-st15187_en.pdf ).

(9)

     Erityisesti Venetsian komission lausunto 924/2018 oikeudenkäyttöä koskevien lakien muutoksista ja lausunto 930/2018 rikoslakien muutoksista. Asiakirja GRECO AdHoccrep (2018) 2 oikeudenkäyttöä koskevien lakien muutoksista. Euroopan neuvosto perusti lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) vuonna 1999. Sen tehtävänä on valvoa Euroopan neuvoston korruptiontorjuntastandardien noudattamista.

(10)

     Komissio vahvisti oikeusvaltiotoimintakehyksen vuonna 2014. Tarkoituksena on estää oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvan järjestelmätason uhkan syntyminen, jolloin olisi tarpeen toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 7 artiklan mukainen menettely. Toimintakehyksen puitteissa noudatetaan vaiheittaista prosessia, johon sisältyy vuoropuhelu jäsenvaltion kanssa sekä komission jäsenneltyjä lausuntoja ja suosituksia. Oikeusvaltiotoimintakehyksen soveltamisala on laajempi kuin yhteistyö- ja seurantamekanismin arviointiperusteiden, ja se kattaa kaikki oikeusvaltion näkökohdat.

(11)

     Romanian presidentti järjesti 26. toukokuuta oikeuslaitosta koskevan kansanäänestyksen, jonka äänestysprosentti oli yli 40. Yli 80 % äänestäjistä kannatti korruptiorikoksiin liittyvien armahdusten ja rangaistusten lieventämisen kieltämistä ja 81 % kannatti kieltoa, joka estäisi hallitusta antamasta rikoksiin, rangaistuksiin ja oikeuslaitoksen organisaatioon liittyviä poikkeusasetuksia, sekä kannatti mahdollisuutta hakea poikkeusasetuksiin muutosta suoraan perustuslakituomioistuimessa.

(12)

     Vuoden 2018 edistymiskertomus, s. 2.

(13)

     Tiedustelupalvelun toiminta ei kuulu EU:lle eikä sisälly yhteistyö- ja seurantamekanismin arviointiperusteisiin.

(14)

         Oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen unionissa – Toimintasuunnitelma, COM(2019) 343 final. Tämä täydentää vuoden 2014 oikeusvaltiotoimintakehystä.

(15)

         Poliittiset suuntaviivat seuraavaa komissiota varten (2019–2024) – ”Kunnianhimoisempi unioni: Ohjelma Euroopalle, s. 14–15, ks. https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/political-guidelines-next-commission_fi.pdf  

(16)

     Poikkeusasetus nro 7/2019, annettu 20. helmikuuta 2019, ja poikkeusasetus nro 12/2019, annettu 5. maaliskuuta 2019.

(17)

Lisätietoja muutoksista, ks. tekninen kertomus.

(18)

   Esimerkkejä: syyttäjien virkaikää koskevia vaatimuksia on korotettu takautuvasti, minkä vuoksi tietyt henkilöt eivät voi hakea tiettyihin virkoihin; erityisjaoston johtohenkilöitä koskevia vaatimuksia on helpotettu ja nimitysmenettelyjä muutettu, minkä ansiosta tietyt henkilöt on voitu nimittää, ja ylimpien syyttäjäviranomaisten nimityksiä on hyväksytty ylimmän tuomarineuvoston täysistunnossa, jolloin on vältetty kielteisen lausunnon saaminen syytteeseenpanojaostolta.

(19)

   Venetsian komission lausunto 950/2019, kohta 49.

(20)

   On myös syytä mainita, että erityisjaosto rekisteröi rikostutkinnan useita komission jäseniä ja sen henkilöstöä vastaan 30. tammikuuta 2019 tehdyn kantelun johdosta. Komissiota syytettiin virka-aseman väärinkäytöstä, väärien tietojen antamisesta ja järjestäytyneen rikollisryhmän perustamisesta marraskuussa 2018 annetun yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevan kertomuksen laatimisen yhteydessä. Tämä tutkinta kohdistui myös virkaatekevään valtakunnansyyttäjään. Komissio muistuttaa, että komission jäsenillä ja sen henkilöstöllä on perussopimuksiin liitetyn, Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan nojalla jäsenvaltioiden alueella lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta. Huolimatta siitä, ettei Romanian viranomaisilla ollut toimivaltaa näissä asioissa, erityisjaosto rekisteröi asian 11. helmikuuta käsiteltäväksi ja lopetti sen käsittelyn vasta 27. maaliskuuta näytön puutteen vuoksi. http://www.mpublic.ro/ro/content/c_28-03-2019-13-03

(21)

   Yksi tärkeimmistä esimerkeistä on rikosasia Euroopan syyttäjäviranomaiseksi ehdolla ollutta kansallisen korruptiontorjuntaviraston entistä pääsyyttäjää vastaan. Rikosasian aloittamisen ajoitus ja oikeudenkäyntiaikataulu vaikuttivat olevan erityisesti suunniteltu sellaisiksi, että ne hankaloittivat ehdokkuutta. Asia katsottiin sovellettuja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä koskevassa korkeimman oikeuden päätöksessä laittomaksi. Valtakunnansyyttäjä liittyi myös toiseen aloitettuun asiaan, mikä näytti vahvistavan toimintamallin, jossa erityisesti erityisjaostoon kriittisesti suhtautuviin johtaviin syyttäjiin kohdistettiin toimia.

(22)

Esimerkit ja tarkat tiedot, ks. tekninen kertomus.

(23)

Tuomarikunnan yhdistykset, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja oppositiopuolueet.

(24)

     ”Opinion on Emergency Ordinances Geo No. 7 And Geo No. 12 Amending The Laws Of Justice” (Lausunnot oikeudenkäyttöä koskevien lakien muuttamisesta annetuista poikkeusasetuksista), CDL-AD(2019)014, 21. ja 22. kesäkuuta 2019 – https://www.venice.coe.int/webforms/documents/?pdf=CDL-AD(2019)014-e  

(25)

   Lausunnossa tuodaan esiin vakavia epäilyjä joidenkin muutosten vakaudesta ja järkevyydestä.

(26)

   GRECO AdHocRep(2019)1 ja GRECO RC4(2019)11.

(27)

   Arviointia tekee parhaillaan oikeusministeriön sisäinen työryhmä, joka kuulee kaikkia oikeuselimiä ja tuomarikunnan ammatillisia yhdistyksiä. Oikeusministeri ilmoitti 17. syyskuuta 2019, että työryhmätasolla tehdyt alustavat päätelmät eivät puolla erityisjaoston toimintaa sen nykyisessä muodossa.

(28)

Järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin tutkintaosaston (DIICOT) pääsyyttäjä erosi 2. lokakuuta 2019 meneillään oleviin tutkimuksiin ja poliittiseen painostukseen liittyvien skandaalien seurauksena. Kaikissa johtavien syyttäjien viroissa on nyt viransijainen.

(29)

Esimerkkejä kurinpidollisista tutkinnoista, jotka liittyvät meneillään olevia uudistuksia arvosteleviin lausuntoihin:

https://www.csm1909.ro/ViewFile.ashx?guid=2be852a5-365b-44e2-990d-47696231789a|InfoCSM ;

https://www.csm1909.ro/ViewFile.ashx?guid=38b70eb6-641a-4794-9109-e6805dfd778e|InfoCSM ,

http://www.inspectiajudiciara.ro/Download.aspx?guid=7c561595-2efe-4ce4-abd7-3150b5d52274|InfoCSM

         http://portal.just.ro/36/SitePages/Dosar.aspx?id_dosar=200000000361685&id_inst=36

https://cursdeguvernare.ro/asociatia-initiativa-pentru-justitie-inspectia-judiciara-incearca-sa-i-intimideze-pe-magistratii-care-lupta-pentru-apararea-independentei-justitiei.html

(30)

     Tuore esimerkki tästä on tuomioistuinten tarkastusyksikön raportti syyttäjälaitoksen ja tiedustelupalvelun yhteistyöjärjestelyistä puhelinkuuntelussa. Raportti vuosi tiedotusvälineille ennen kuin ylin tuomarineuvosto pystyi analysoimaan sitä.

(31)

   Hallitus vei nämä riita-asiat perustuslakituomioistuimen käsiteltäviksi vedoten parlamentin (lainsäätäjän) ja korkeimman oikeuden väliseen ristiriitaan sillä perusteella, että korkein oikeus oli ylittänyt perustuslaillisen valtuutuksensa laintulkinnassa ja asettanut itsensä lainsäätäjän asemaan.

(32)

On esitetty epäilyjä siitä, onko perustuslakituomioistuimen tehtävänä tehdä ratkaisu korkeimman oikeuden antamasta laintulkinnasta.

(33)

https://www.mediafax.ro/social/tarcea-despre-refuzul-de-a-mai-candida-la-inalta-curte-m-a-facut-sa-imi-fie-dor-sa-traiesc-printre-oameni-cu-bun-simt-18218170

(34)

     Venetsian komission lausunto 930/2018.

(35)

      Päätösten perusteluja ei ole vielä julkaistu.

(36)

Parlamentti hylkäsi virallisesti elokuussa 2019 helmikuussa 2017 esitetyn korruptiorikoksiin liittyvää armahdusta ja rangaistusten lieventämistä koskevan lain, joka oli ollut edelleen parlamentin käsiteltävänä.

(37)

     COM(2018) 851 ja SWD(2018) 551. Ks. myös Venetsian komission lausunto 924/2018, 20. lokakuuta 2018.

(38)

      http://www.cdep.ro/pls/dic/site2015.page?id=1046  

(39)

     Muutetut lait tulivat voimaan joulukuussa 2018. Laki 310/2018, annettu 17. joulukuuta 2018, siviiliprosessilaista annetun lain 134/2010 muuttamisesta ja täydentämisestä.

(40)

     Venetsian komission lausunto 950/2019.

(41)

Lausunnossa todetaan seuraavaa: ”Kaikkein hälyttävintä on, että hallitus jatkaa lainsäädäntömuutosten tekemistä poikkeusasetuksilla. Vaikka perustuslaissa todetaan selvästi, että tämän pitäisi olla poikkeuksellinen toimenpide, lakien säätäminen poikkeusasetuksin on muuttunut rutiiniksi. Keskeisten valtion instituutioiden toiminnan kannalta keskeisen tärkeitä sääntöjä muutetaan liian nopeasti ja liian usein, ilman valmistelutyötä ja kuulemisia, mikä nostaa esiin oikeutettuja kysymyksiä tulosten vakaudesta ja joidenkin muutosten taustalla olevista todellisista motiiveista. Tuloksena syntyvät säädökset eivät ole selkeitä. Tämä käytäntö heikentää hallitukseen kohdistuvia ulkoisia tarkastuksia, on vallanjaon periaatteen vastainen ja heikentää oikeusvarmuutta.”

(42)

     Săcăleanu-kokonaisuuteen liittyvien rakennetoimenpiteiden toimintasuunnitelma on osoitteessa

https://rm.coe.int/CoERMPublicCommonSearchServices/DisplayDCTMContent?documentId=09000016806dda63  

(43)

         Ks. tekninen kertomus, suositus 5.

(44)

Oikeuslaitoksen strategiseen johtoon kuuluvat oikeusministeri, ylin tuomarineuvosto, korkein oikeus ja valtakunnansyyttäjä. Se perustettiin vuonna 2016 foorumiksi, jonka tarkoituksena on helpottaa keskustelua ja yhteisymmärrykseen perustuvaa päätöksentekoa oikeusjärjestelmän strategisista suuntaviivoista ja resursseista. Se myös valvoo oikeuslaitoksen kehittämistä koskevan strategian täytäntöönpanoa.

(45)

Oikeuslaitoksen strategisesta johdosta vastaava neuvosto piti kokouksen 17. syyskuuta. Nykyinen oikeusministeri aikoo järjestää kokouksia kuuden viikon välein. Samaan aikaan erityisjaosto on järjestänyt työryhmiä ja kuulemisia, joiden tarkoituksena on tutkia tuomareiden tekemiä rikoksia ja rikoslakeja.

(46)

         Esimerkiksi syyskuun 2018 ja maaliskuun 2019 välisenä aikana annetut oikeudenkäyttöä koskevat poikkeusasetukset.

(47)

Vuodet 2017–2022.

(48)

Esim. lausunnot, joissa tuomitaan Euroopan parlamentin puhemiehen kriittiset lausumat tuomareiden tutkintaan keskittyvän erityisjaoston toteuttamista ehkäisevistä toimenpiteistä. Näillä toimenpiteillä estettiin Euroopan syyttäjänviraston ehdokasta osallistumasta kuulemistilaisuuteen Euroopan parlamentissa. Lisäksi esimerkkinä mainitaan Romanian presidentin lausunnot, joilla hylättiin pääministerin elokuussa 2019 tekemä ehdotus oikeusministeriksi.

(49)

     Ks. myös tekninen kertomus, toinen arviointiperuste.

(50)

     CDL-AD (2014) 011.

(51)

     Instituutioita koskevat tulokset esitetään teknisessä kertomuksessa.

(52)

Ks. ensimmäinen ja kolmas arviointiperuste.