EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 2.4.2019
COM(2019) 164 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Eures-verkoston toiminnasta tammikuun 2016 ja kesäkuun 2018 väliseltä ajalta
Annettu asetuksen (EU) 2016/589 33 artiklan nojalla
Sisällysluettelo
Tiivistelmä
1.Johdanto
1.1.Mikä on EURES?
1.1.1.Eures-palvelut työnhakijoille ja työnantajille
1.1.2.Kaksi pilaria: EURES – Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali ja henkilöstöverkosto
1.1.3.Eures-verkoston organisointi
1.2.Vuoden 2016 asetus
1.2.1.Miksi uudistaa asetusta?
1.2.2.Uudistuksen pääkohdat ja aikataulu
2.Eures-verkoston pääasialliset toimet: Tammikuu 2016 – kesäkuu 2018
2.1.Toimet Eures-jäsenmaissa
2.1.1.Yleiset tukipalvelut työntekijöille ja työnantajille
2.1.2.Erityiset tukipalvelut
2.1.3.Resurssit ja hallinnointi
2.2.Euroopan koordinointitoimiston horisontaaliset tukitoimet
2.2.1.Koordinoinnin ja hallinnoinnin tuki
2.2.2.Eures-portaalin toiminta ja kehittäminen sekä portaaliin liittyvät tietotekniikkapalvelut
2.2.3.Koulutus ja ammatillinen kehittyminen
2.2.4.Tukipalvelu
2.2.5.Verkostoituminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen ja vastavuoroinen oppiminen
2.2.6.Tiedotus- ja viestintätoimet
2.2.7.Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden analysointi
2.2.8.Oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja koskevien asianmukaisten yhteistyö- ja välitysrakenteiden kehittäminen
2.2.9.Taloudelliset resurssit
3.Asetuksen täytäntöönpano jäsenvaltioissa
3.1.Verkoston kokoonpano ja organisaatioita koskevat asiat
3.1.1.Asetuksen vaatimukset
3.1.2.Täytäntöönpano
3.1.3.Haasteet
3.2.Hallinnointi ja vuorovaikutus Eures-verkoston ulkopuolisten organisaatioiden kanssa
3.2.1.Asetuksen vaatimukset
3.2.2.Täytäntöönpano
3.2.3.Haasteet
3.3.Verkoston laajentaminen
3.3.1.Asetuksen vaatimukset
3.3.2.Täytäntöönpano
3.3.3.Haasteet
3.4.Avoimet työpaikat ja ansioluetteloiden vaihdot
3.4.1.Asetuksen vaatimukset
3.4.2.Täytäntöönpano
3.4.3.Haasteet
3.5.Tukipalvelut
3.5.1.Asetuksen vaatimukset
3.5.2.Täytäntöönpano
3.5.3.Haasteet
3.6.Tiedonvaihto, ohjelmatyö ja suorituskyvyn mittaaminen
3.6.1.Asetuksen vaatimukset
3.6.2.Täytäntöönpano
3.6.3.Haasteet
4.Asetuksen täytäntöönpano Euroopan komissiossa
4.1.1.Asetuksen vaatimukset
4.1.2.Täytäntöönpano
4.1.3.Haasteet
5.Päätelmät ja suositukset
5.1.Päätelmät
5.2.Suositukset jäsenvaltioille seuraavaa raportointijaksoa varten
5.3.Toimet, joita Euroopan komission on tarkoitus edistää
Liite – Keskeiset luvut
|
Tiivistelmä Tässä toimintakertomuksessa annetaan yleiskatsaus Eures-verkoston toiminnasta tammikuun 2016 ja kesäkuun 2018 väliseltä ajalta sekä tilannekatsaus Eures-asetuksen (EU) 2016/589 soveltamisesta heinäkuuhun 2018 mennessä asetuksen 33 artiklan mukaisesti. Eures-verkosto koostuu EU:n ja ETA:n jäsenmaiden sekä Sveitsin alueilla olevista työvoimapalveluiden tarjoajista ja muista kumppaniorganisaatioista, joiden tavoitteena on EU:n sisäisen työvoiman liikkuvuuden vahvistaminen ja yhtenäisten eurooppalaisten työmarkkinoiden saavuttaminen. Eures-verkoston pääpiirteet ovat kahtalaiset. Joka päivä tuhannet työnhakijat ja työnantajat ympäri Euroopan hyötyvät Eures-verkoston työhönsijoituspalveluista sekä työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamispalveluista. Koulutettu Eures-henkilöstö tarjoaa tukipalveluita ja antaa opastusta muiden Euroopan maiden työoloista helpottaakseen työnhakijoiden ja työnantajien valintoja. Kansallisten koordinointitoimistojen valvomaan Euresin toimintaan sisältyy kohdennettuja liikkuvuusjärjestelyjä, joiden tavoitteena on vastata työvoiman ylitarjontaan ja työvoimapulaan liittyviin haasteisiin. Eures tukee myös rajatyöntekijöitä ja työnantajia rajatylittävien kumppanuuksien ja muiden toimien nojalla raja-alueilla. Sääntelyn osalta vuonna 2016 voimaan tulleen Eures-asetuksen täytäntöönpano on saatettu loppuun useimmilla alueilla. Kansalliset koordinointitoimistot on nimetty, julkiset työvoimapalvelut on nimitetty kansallisten Eures-verkostojen jäseniksi ja uusien jäsenten ja yhteistyökumppanien hyväksyntäjärjestelmät on luotu. Tietotekniikan osalta kansallisten tietokantojen ja Euresin välinen avoin työpaikkatietojen ja ansioluetteloiden vaihto on merkittävä saavutus työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen yhteensaattamisessa Euroopan tasolla. Euroopan koordinointitoimiston hallinnoimassa Eures-portaalissa on päivittäin kolme (3) miljoonaa työtarjousta ja yli 400 000 ansioluetteloa odottaa yhteensaattamista. Eurooppalaisen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokituksen (ESCO) käyttöönotto edistää entistä parempaa työnhakijoiden ja työpaikkojen sähköistä yhteensaattamista ja valtioiden rajat ylittäviä kohdennettuja työhönsijoittumisia. Verkoston hallinnointia on myös vahvistettu uusilla seurantaa ja suorituskykyä mittaavilla välineillä. Eures-verkoston pääasiallisena haasteena on yhä ansioluetteloiden ja avoimia työpaikkoja koskevien tietojen vaihdon täytäntöönpanon saattaminen loppuun kaikissa jäsenvaltioissa. Uusien jäsenten ja yhteistyökumppanien hyväksyntätoimet, joilla mahdollistetaan Eures-verkoston laajeneminen ja yksityisten työnvälitystoimijoiden mukaan ottaminen, aloitettiin vasta raportointijakson lopulla. Synergioiden luominen täydentävien aloitteiden, kuten EUROPASS2-aloitteen ja yhteisen digitaalisen palveluväylän, kanssa ja yhteistyön virtaviivaistaminen pysyvät myös tärkeinä jatkokehitysalueina. Eures-liikkuvuusjärjestelyjen ja rajatylittävien kumppanuuksien entistä parempi sisällyttäminen verkoston yleiseen strategiaan, erityisesti Eures-jäsenten ja -yhteistyökumppanien systemaattisemman tiedonvaihdon kautta, luo lisää verkostovaikutuksia. Eures-verkoston tulevat toimet liittyvät Euresin toimintaan dynaamisena verkostona, jossa on entistä suurempi määrä toimijoita, toimintaa ja palveluita sekä entistä tehokkaampi viestintä, myös sosiaalisen median välityksellä. Siirto uuteen avoimien työpaikkojen ja ansioluetteloiden tiedonvaihtojärjestelmään on hyvässä vauhdissa, ja lopputuloksena syntyy kokonaisvaltainen avoimien työpaikkojen ja ansioluetteloiden yhteensaattamisen järjestelmä ja työhönsijoittumisen väline. Eures-verkosto rakentuu julkisten työvoimapalvelujen sekä muiden Eures-jäsenten ja -yhteistyökumppanien väliseen vahvaan yhteistyöhön, jonka puitteissa tavataan säännöllisesti ja vaihdetaan parhaita käytäntöjä vastavuoroisen oppimisen tapahtumissa. Euroopan koordinointitoimiston Eures-toimien ja muiden eurooppalaisten aloitteiden synergioiden ja päällekkäisyyksien tunnistamiseen antama tuki, ohjaus ja verkoston toiminnan edistäminen erityisesti Eures-portaalin kautta ovat avainasemassa Eures-verkoston yhdentymisen tiivistämiseksi. Eures-koordinointitoimista vastaa keskipitkällä aikavälillä Euroopan työviranomainen (European Labour Authority ELA), jonka perustamista komissio ehdotti maaliskuussa 2018 ja josta parlamentti ja neuvosto sopivat alustavasti helmikuussa 2019. Tämä tapahtuu siirtämällä Eures-verkoston Euroopan koordinointitoimisto virallisesti Euroopan työviranomaiselle. Euroopan työviranomaisen yhteydessä toimiessaan Euroopan koordinointitoimisto vahvistaa Eures-verkoston asemaa tasapuolisten liikkuvuusedellytysten edistäjänä. Se hyötyy työvoiman liikkuvuudelle EU:ssa osoitetusta kattavasta toimintarakenteesta ja eri alojen erityisasiantuntemuksesta, joita se voi innovatiivisten toimintamallien ja -välineiden lisäksi hyödyntää tulevien haasteiden ratkaisemisessa. Vastapainoksi se voi puolestaan edistää Euroopan työviranomaisen toimintaa tarjoamalla sille asiantuntemustaan, verkostojaan ja välineitään. |
1.Johdanto
1.1.Mikä on EURES?
Eures on Euroopan komission sekä Eures-jäsenten ja ‑yhteistyökumppanien, kuten julkisten työvoimapalvelujen, välinen yhteistyöverkosto, joka kattaa kaikki EU:n jäsenvaltiot, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin (jäljempänä ’Eures-jäsenmaat’). Eures on vuonna 1994 tapahtuneesta käynnistyksestään alkaen auttanut ihmisiä hyödyntämään Euroopan unionin ydinperiaatetta, työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Eures tarjoaa ainutlaatuisen valikoiman tietoa ja työnvälityspalveluita työnhakijoille ja työnantajille, jotka ovat kiinnostuneita työllistymis- tai rekrytointimahdollisuuksista Euroopan laajuisesti 1 .
Vuonna 2016 voimaan tulleen uuden Eures-asetuksen (EU) 2016/589 tavoitteena on luoda entistä suurempi ja vahvempi Euroopan työnvälitysverkosto, joka kattaa sekä julkiset että yksityiset työnvälityspalvelut, ja näin tehostaa valtioiden rajat ylittävää työmarkkinatietojen vaihtoa työhönsijoittumisten tukemiseksi koko EU:n ja ETA:n alueella 2 .
1.1.1.Eures-palvelut työnhakijoille ja työnantajille
|
·autetaan työnhakijoita löytämään töitä ja työnantajia löytämään hakijoita koko Euroopan laajuisesti ·saatetaan yhteen avoimet työpaikat ja ansioluettelot EURES – Eurooppalaiseen ammatillisen liikkuvuuden portaaliin ·tarjotaan tietoa, neuvontaa ja muita työvoiman liikkuvuuteen liittyviä tukipalveluita työntekijöille ja työnantajille ·tarjotaan rekrytoinnin jälkeistä apua ·taataan pääsy Eures-jäsenmaiden elin- ja työoloja, kuten verotusta, eläkettä, sairausvakuutuksia ja sosiaaliturvaa, koskevaan tietoon ·tarjotaan erityisiä tukipalveluita rajatyöntekijöille ja työnantajille raja-alueilla ·tarjotaan tukea erityisryhmille Euresin toimintaan liittyvien kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen puitteissa ·markkinoidaan nuorille tarkoitettuja mahdollisuuksia muun muassa Drop'pin@EURES-verkkofoorumin kautta ·tuetaan dynaamisia rekrytointitapahtumia Euroopan (verkko)työpaikkapäivien European Online Job Days ‑alustan kautta. |
1.1.2.Kaksi pilaria: EURES – Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali ja henkilöstöverkosto
Eures muodostaa olennaisen osan työmarkkinoiden tukirakenteesta, jota EU on kehittänyt menneiden vuosikymmenien aikana parantaakseen sosiaalista ja taloudellista suorituskykyään. Verkosto keskittyy tarjoamaan työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamiseen ja työhönsijoittumiseen liittyvää tiedotusta ja neuvontaa työnhakijoille, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään muissa Eures-jäsenmaissa, ja työnantajille, jotka ovat kiinnostuneita rekrytoimaan työntekijöitä muista Eures-jäsenmaista. Se tarjoaa palveluitaan kahden toisiaan täydentävän pääkanavan, Eures-portaalin ja Euresin henkilöstöverkoston, kautta Euroopan laajuisesti.
1.1.2.1. EURES – Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali
Eures on säännöllisesti viiden eniten vieraillun europa.eu-verkkotunnuksen alaisen sivuston joukossa. Pelkästään vuonna 2017 Euresin verkkosivustolla vierailtiin yhteensä 14 880 000 kertaa ja näyttökertoja kertyi 48 350 000. Joka päivä EURES – Eurooppalaisessa ammatillisen liikkuvuuden portaalissa 3 on saatavilla noin kolme miljoonaa työpaikkaa ja lähes 400 000 ansioluetteloa. Edellä mainitut määrät ovat kasvaneet tasaisesti kaikissa kategorioissa raportointijakson aikana. Kesäkuun 2017 ja 2018 välisenä aikana Eures-portaaliin rekisteröityneiden työnantajien määrä kasvoi 30 % ja työnhakijoiden 20 %.
Eures-portaali on ilmainen itsepalvelu työnhakijoille ja työnantajille, jotka rekisteröityvät työnhakijoiksi tai työnantajiksi. Sekä työnantajat että työnhakijat voivat luoda portaaliin tilin, minkä jälkeen he voivat etsiä ja yhteensovittaa työpaikkoja, luoda ja tallentaa hakuprofiileja ja vastaanottaa sähköposti-ilmoituksia.
1.1.2.2. Eures-henkilöstöverkosto
Eures-henkilöstön 4 yli 1 000 jäsenen, jotka ovat 32 Eures-jäsenmaasta, muodostama verkosto tarjoaa räätälöityä ura- ja rekrytointiohjausta, tukea työnhakuun ja palkkaamiseen, tietoa muiden Eures-maiden olennaisista säännöistä, kuten sosiaaliturvasta ja verojärjestelyistä, sekä rekrytoinnin jälkeistä apua esimerkiksi kielikurssien muodossa.
1.1.3.Eures-verkoston organisointi
Jokainen Eures-jäsenmaa nimittää kansallisen koordinointitoimiston, joka liitetään yleensä joko julkisiin työvoimapalveluihin tai työministeriöön. Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto isännöi Euroopan koordinointitoimistoa, joka tarjoaa horisontaalista tukea kansallisille koordinointitoimistoille. Kansalliset koordinointitoimistot yhdessä Euroopan koordinointitoimiston kanssa muodostavat Eures-verkoston koordinointiryhmän.
Eures-jäsenet ja ‑yhteistyökumppanit koostuvat organisaatioista, jotka suorittavat operatiivisia toimia Eures-verkoston sisällä. Eures-verkoston jäsenten tulee suorittaa kaikki seuraavat tehtävät ja kumppanien vähintään yksi seuraavista tehtävistä:
·panoksen tarjoaminen avoimien työpaikkojen reserviin välittämällä tietoa Eures-portaaliin ja tietotekniseen järjestelmään
·panoksen tarjoaminen työnhakijaprofiilien reserviin välittämällä tietoa Eures-portaaliin ja tietotekniseen järjestelmään
·tukipalvelujen tarjoaminen työntekijöille ja työnantajille suoraan.
1.2.Vuoden 2016 asetus
1.2.1.Miksi uudistaa asetusta?
Euresin perustamista koskevasta alkuperäisestä komission päätöksestä 5 lähtien verkosto on käynyt läpi jatkuvia uudistuksia mukautuakseen jatkuvasti muuttuviin työmarkkinoihin. Uusi Eures-asetus (2016/589) tarjoaa perustan verkoston vahvistamiselle tehostamalla pääsyä avoimiin työpaikkoihin, luomalla alustan ansioluetteloiden vaihdolle jäsen‑ ja yhteistyökumppaniorganisaatioiden sekä Eures-portaalin välillä ja tarjoamalla entistä parempaa tukea työnhakijoille ja työnantajille, jotka etsivät uusia mahdollisuuksia yli valtioiden rajojen.
Uuden asetuksen tavoitteena on parantaa avoimuutta nostamalla Eures-portaalissa mainostettujen työpaikkojen lukumäärää, parantamalla avoimien työpaikkojen ja ansioluetteloiden yhteensaattamista verkossa, tarjoamalla sovittu vähimmäispalvelupaketti työhakijoille ja työnantajille sekä laajentamalla sähköisten työvoimapalveluiden valikoimaa Eures-portaalissa.
1.2.2.Uudistuksen pääkohdat ja aikataulu
Uutta 12. toukokuuta 2016 voimaan tullutta asetusta tukee kuusi täytäntöönpanopäätöstä 6 , joilla varmistetaan asetuksen yhtenäinen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa. Täytäntöönpanon ensimmäisinä vaiheina vuonna 2016 oli nimittää kansalliset koordinointitoimistot ja julkiset työvoimapalvelut Eures-jäseniksi sekä perustaa Euroopan koordinointiryhmä.
Asetuksessa säädettiin määräajaksi 13. toukokuuta 2018, johon mennessä Eures-jäsenmaissa oli otettava käyttöön yhtenäinen tiedonvaihtojärjestelmä, jonka puitteissa jakaa Eures-portaalissa kaikki 7 julkisista työvoimapalveluista ja muista Eures-jäsenorganisaatioista saatavat työtarjoukset – oppisopimus- ja harjoittelupaikat mukaan lukien – ja ansioluettelot, mikäli työnhakijat ovat suostuneet henkilötietojensa välittämiseen. Sama määräaika koski Eures-jäsenmaihin perustettavia hyväksyntäjärjestelmiä, joilla organisaatiot, kuten yksityiset työnvälityspalvelut tai kolmannen sektorin organisaatiot, voivat liittyä Eures-verkostoon jäseniksi tai yhteistyökumppaneiksi. Lisäksi asetuksessa edellytetään, että laaditaan verkoston toimintakertomukset vuosina 2018 ja 2020 ja toimitetaan jälkiarviointi vuonna 2021.
2.Eures-verkoston pääasialliset toimet: Tammikuu 2016 – kesäkuu 2018
2.1.Toimet Eures-jäsenmaissa
2.1.1.Yleiset tukipalvelut työntekijöille ja työnantajille
2.1.1.1. Työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattaminen ja työhönsijoittuminen
KAIKKI Eures-jäsenmaat tarjoavat työnhakijoille ja työnantajille Euroopan sisäiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvää tietoa ja tukea ja järjestävät rekrytointitapahtumia Eures-toimistojen välisessä tiiviissä yhteistyössä.
Eures-henkilöstö avustaa työnhakijoita ansioluetteloiden ja työhakemusten laatimisessa sekä työnantajia avointa työpaikkaa koskevien vaatimusten ja työpaikkailmoituksen muotoilussa. Palvelun toimittamiseksi Eures-neuvojat ympäri verkoston olivat yhteydessä 696 514 työnhakijaan ja 111 636 työnantajaan vuonna 2017 8 . Eures-henkilöstöltä saatujen tietojen mukaan toiminnan tuloksena Eures-verkostossa tehtiin noin 30 000 työhönsijoitusta vuonna 2016 9 . Eures-asetuksen (32 artikla) tiedonkeruusäännöksen ansiosta tulevaisuudessa on mahdollista toteuttaa aiempaa täsmällisempää raportointia.
Työnantajien ja työnhakijoiden yhteensaattamiseksi ja valtioiden rajojen yli tapahtuvan rekrytoinnin helpottamiseksi järjestetään erityisiä tapahtumia. Tavallisesti näihin kutsutaan mukaan Eures-henkilöstöä kohdemaista tarjoamaan työtarjouksia ja tietoa elin- ja työoloista. Työnantajille tarkoitettuna lisätukipalveluna Eures-henkilöstö voi seuloa ansioluettelot esivalitakseen sopivat hakijaehdokkaat haastatteluihin esimerkiksi ”työnhakutreffeillä”.
Erityinen rekrytointitapahtumamuoto on Euroopan työpaikkapäivät, European Job Days, joka kokoaa yhteen työnantajia ja työnhakijoita useista Eures-jäsenmaista sekä verkkoon että paikan päälle. Vuonna 2017 järjestetyissä 24 tapahtumassa oli mukana 17 maata, lähes 21 500 työnhakijaa sekä yli 1 100 yritystä, jotka tarjosivat reilusti yli 10 000 työpaikkaa. Vastaavia tapahtumia järjestettiin vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla 16.
Erityishuomiota annetaan sille, että Eures-toimet liittyvät työmarkkinoiden tarpeisiin, jotta voidaan vastata ensisijaisiin toimialakohtaisiin ja taitoihin liittyviin tarpeisiin. Työvoiman liikkuvuuden esteiden poistamiseksi EU:n ja ETA:n työmarkkinoiden integraation puitteissa tietyillä Eures-rekrytointitapahtumilla tähdätään tiettyjen alojen tarpeisiin ja mahdollisuuksiin, erityisesti silloin kun potentiaalisessa työvoimaa vastaanottavassa maassa on työvoimapulaa ja toisessa maassa puolestaan työvoiman ylitarjontaa. Eniten työntekijöiden ja työpaikkojen yhteensaattamis- ja työhönsijoittumistarpeita kohdataan matkailu- ja majoitusaloilla 10 , joissa kummassakin kielitaidot ovat erityisen tärkeässä roolissa. Muita aloja, joilla Euresin kautta suoritetaan eniten työntekijöiden ja työpaikkojen yhteensaattamisia, ovat kuljetus, terveydenhoito, rakennusteollisuus ja tekninen ala sekä tieto- ja viestintätekniikka.
2.1.1.2. Tiedotus ja opastus
Eures-portaali sisältää olennaista työmarkkinatietoa, sillä Eures-jäsenmaat päivittävät portaaliin säännöllisesti yleistä tietoa työmarkkinoistaan sekä elin- ja työoloistaan 26:lla eri kielellä. Tämän lisäksi vähintään 14 maalla on oma kansallinen Eures-verkkosivusto, josta työnhakijat ja työnantajat voivat löytää työvoiman liikkuvuutta koskevia tietoja usealle kielelle käännettynä.
Eures-verkoston tarjoamia tiedotus- ja neuvontatoimia työnhakijoille ja työnantajille ovat esimerkiksi kansallisten Eures-verkkosivustojen tietokoosteet ja digitaaliset ratkaisut, jotka koskevat kohdemaan työ-, terveydenhuolto-, hallinto- tai verojärjestelyjä. Kansalliset koordinointitoimistot järjestävät työpajoja esimerkiksi opastaakseen työnhakijoita laatimaan asianmukaisen ansioluettelon tiettyjen maiden työnantajille. Vastaavasti Eures-neuvojien antama tuki työnantajille liittyy tavallisesti työpaikkailmoitusten laatimiseen ja siihen, miten kiinnittää tehtävän kannalta pätevien ulkomaisten hakijoiden mielenkiinto.
2.1.2.Erityiset tukipalvelut
2.1.2.1. Tukipalvelut valtioiden rajat ylittävillä alueilla
Uuden Eures-asetuksen nojalla rajatylittäviin kumppanuuksiin tai muihin yhteistyö- ja palvelurakenteisiin (Eures-verkoston ulkopuoliset organisaatiot mukaan lukien) sitoutuneet Eures-jäsenet ja ‑yhteistyökumppanit tarjoavat tietoa rajatyöntekijöiden ja raja-alueiden työnantajien erityisvaatimuksiin ja ‑olosuhteisiin räätälöityjä työhönsijoittumis- ja rekrytointipalveluita 11 .
Näihin rajatylittäviin kumppanuuksiin voidaan hakea taloudellista tukea EaSI-ohjelmasta osallistumalla vuosittaisiin tarjouskilpailuihin ja/tai ehdotuspyyntöihin 12 . EaSI-tukea voi saada myös uuden rajatylittävän kumppanuuden perustamiseen tai uusien, innovatiivisten menetelmien täytäntöönpanoon. Vuonna 2016 myönnettiin EaSI-tukea 12 rajatylittävälle kumppanuudelle edelliseltä vuodelta. Vuosina 2017 ja 2018 yhdeksän rajatylittävän kumppanuuden puitteissa tarjottiin tukipalveluita ja työhönsijoituksia raja-alueilla edellisenä vuonna myönnettyihin EaSI-tukiin perustuen.
Euresin raja-alueiden tukipalvelut koostuvat monikielisistä tietopalveluista ja työtarjouksista. Näitä palveluja toimitetaan paitsi fyysisesti niin yhä enenevässä määrin myös virtuaalisilla yhden palvelupisteen ratkaisuilla. Tarjottava tieto liittyy esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelyihin, päivittäisen työmatkustuksen säännöksiin, pätevyyksien tunnustamiseen ja verotukseen. Työhönsijoittumis- ja rekrytointitoimet ovat johtaneet siihen, että lähes 4 400 työnhakijaa on löytänyt töitä raja-alueilta sen ansiosta, että heillä on ollut henkilökohtainen kontakti Euresin palveluihin vuosina 2016 ja 2017 13 .
2.1.2.2. Rekrytoinnin jälkeinen apu
Rekrytoinnin jälkeisen avun tavoitteena on varmistaa liikkuvien työntekijöiden paras mahdollinen sopeutuminen uusiin työtehtäviinsä. Vaikka suurin osa Eures-jäsenmaista keskittyykin tarjoamaan tietoa työntekijöille ja työnantajille ennen työsopimuksen solmimista, moni niistä järjestää lisäksi rekrytoinnin jälkeisiä palveluita. Esimerkiksi Italian Euresilla on käytössään seurantatietokanta sen varmistamiseksi, että työhönsijoituksissa noudatetaan täysimääräisesti sovellettavia työstandardeja. Vuonna 2016 käsiteltiin lähes 7 000:ta työntekijän pyyntöä arvioida heidän tapaustaan 14 .
2.1.2.3. Nuorille tarkoitettu tuki – oppisopimukset ja työharjoittelut
Monissa Eures-verkostossa kehitetyissä toimissa ja ohjelmissa keskitytään erityisesti nuoriin. Eurooppa-neuvoston kesäkuun 2012 päätelmissä 15 jäsenvaltiot ja komissio kutsuttiin kehittämään Eures-portaalia edelleen sekä tutkimaan mahdollisuutta laajentaa sitä oppisopimus- ja työharjoittelupaikkoihin. Tämän vuoksi oppisopimuskoulutukset ja työharjoittelut kuuluvat nyt Eures-asetuksen soveltamisalaan edellyttäen, että hyväksytyillä työnhakijoilla on työsuhde. Tällaisia oppisopimuskoulutus- ja työharjoittelutarjouksia on jo sisällytetty Eures-portaalin avoimiin työpaikkoihin, ja portaalissa oli raportointijakson lopulla tarjolla 6 567 oppisopimuskoulutuspaikkaa ja 1 859 työharjoittelupaikkaa 16 .
Lisäksi yritykset ja organisaatiot voivat esitellä tarjolla olevia nuorille tarkoitettuja mahdollisuuksia suoraan Eures-portaalin Drop’pin@EURES-osion itsepalvelun kautta. Parhaillaan tarjolla on yhteensä 2 092 mahdollisuutta 501 yrityksestä 32:lta eri toimialalta tekniseltä alalta aina henkilökohtaisiin taitoihin ja henkilökohtaiseen kehittymiseen saakka 17 . Euroopan koordinointitoimisto helpottaa parhaillaan oppisopimus- ja työharjoittelutarjousten keräämistä ja esittämistä portaalissa. Räätälöityjen erittelyjen kehittäminen helpottaa sidosryhmien omien työtarjousten merkitsemistä ja muiden työtarjousten hakua. Tämä uusi ominaisuus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 aikana.
2.1.2.4. Euresiin liittyvät kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt
Euresin tavoitteena on myös tavoittaa tiettyjä työnhakijoiden joukkoja ja auttaa täyttämään paikkoja tietyillä aloilla. Tämän vuoksi EU:n rahoittamia kohdennettuja liikkuvuusjärjestelyjä, jotka rahoitetaan työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan EU-ohjelman (EaSI) puitteissa ja joiden tarkoituksena on kokeilla innovatiivisia tapoja tukea työvoiman liikkuvuutta yli valtion rajojen tai vastata tiettyjen kohderyhmien tarpeisiin, voidaan täydentää Eures-toimilla tai niihin voidaan integroida Eures-toimia.
Eka Eures-työpaikka tarjoaa tukea sekä enintään 35-vuotiaille nuorille työpaikan, työharjoittelupaikan tai oppisopimuspaikan hakuun Euroopan laajuisesti että työnantajille, jotka hakevat tarjolla olevaan tehtävään päteviä nuoria Eures-jäsenmaista. Vuodesta 2016 vuoden 2018 puoliväliin saakka neljä maata (Ranska, Saksa, Italia ja Ruotsi) ovat johtaneet Eka Eures-työpaikka ‑hankkeita. Raportit osoittavat ensinnäkin, että tyypillinen työnhakija on 23–26-vuotias korkeakoulusta valmistunut tai nykyinen opiskelija, ja toiseksi, että yli puolet (52 %) työnhakijoista on työttömiä työhönsijoittumisen aikaan. Yli 80 %:lla henkilöistä, jotka löysivät töitä toisesta maasta järjestelyn kautta, oli työkokemusta asuinmaastaan ja 28 %:lla työkokemusta ulkomailta. Työnantajissa on mukana sekä suuria yrityksiä että pk-yrityksiä.
Tärkeimmät lähtömaat jakson aikana olivat Italia, Irlanti, Ranska ja Espanja. Pääasialliset vastaanottavat maat ja alat olivat Saksa terveyden ja sosiaalipalveluiden, Yhdistynyt kuningaskunta koulutuksen ja Ranska tieto- ja viestintätekniikan osalta 18 . Vaikka työhönsijoitusten määrä oli yli 3 000, ainoastaan 15–26 % eri ohjelmien alkuperäisistä työhönsijoitustavoitteista saavutettiin vuoden 2016 ja vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon välisenä aikana 19 . Tästä huolimatta pelkästään vuoden 2017 toisella puoliskolla vahvistettiin lähes 1 200 työhönsijoittumista tai harjoittelupaikkaan ja oppisopimuspaikkaan sijoittumista, 20 mikä osoittaa järjestelyn vahvaa omaksumista. Suurin osa järjestelyyn osallistuneista nuorista on työllistynyt ja solminut tavanomaisen työsopimuksen, ja ainoastaan pieni osa työskentelee oppisopimuksella tai työharjoittelusopimuksella.
Reactivate on EU:n sisäinen liikkuvuusohjelma vähintään 35-vuotiaille työntekijöille, joilla on vaikeuksia löytää töitä tai kouluttautumismahdollisuuksia asuinmaastaan ja jotka ovat halukkaita muuttamaan toiseen maahan. Aivan kuten Eka Eures-työpaikka ‑hankkeen osalta, työnhakijat voivat hakea taloudellista tukea useassa eri muodossa Reactivate-työllisyyspalvelujen kautta. Neljän maan työvoimapalvelut ovat ottaneet Reactivate-hankkeissa johtoaseman: Italia, Ranska, Puola ja Ruotsi. Lisäksi näillä on yhteistyökumppaneita 13 maassa. Hitaasta käyttöönotosta huolimatta ohjelmalla on potentiaalia pitkällä aikavälillä kun otetaan huomioon, että parhaillaan muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa he ovat syntyneet, työskentelevien varttuneempien EU:n alueen työntekijöiden työllisyysaste vastaa heidän synnyinmaassaan työskentelevien samanikäisten työntekijöiden työllisyysastetta 21 .
Euroopan solidaarisuusjoukoilla on myös työvoiman liikkuvuutta koskeva ulottuvuus, jonka tavoitteena on luoda nuorille mahdollisuuksia kehittää taitojaan sekä parantaa tulevaisuuden työllistymisnäkymiään ulkomailla työskentelyn tai ulkomailla suoritettavan työharjoittelun kautta. Tämän järjestelyn puitteissa on parhaillaan kaksi hanketta käynnissä: ranskalaisten vetämä yhteenliittymä, jonka tavoitteena on saavuttaa 1 000 työ- ja harjoittelupaikkaan sijoittumista, ja italialaisten vetämä hanke, jonka tavoitteena on saavuttaa 400 työhönsijoitusta syyskuuhun 2018 mennessä.
Alla olevassa taulukossa annetaan yleiskatsaus kohdennettuihin liikkuvuusjärjestelyihin sekä osoitetaan järjestelyjen rahoituslähteet ja kohdeväestöt sekä järjestelyihin aktiivisesti osallistuvat maat.
Yleiskatsaus Euresiin liittyviin kohdennettuihin liikkuvuusjärjestelyihin
|
Liikkuvuusjärjestely |
Kohderyhmä |
Johtavat työnvälityspalvelut |
|
Rajatylittävät kumppanuudet |
Raja-alueiden työnhakijat ja työnantajat |
AT, BE, CH, CZ, DE, DK, ES, FR, HR, IT, IE, PT, FR, HU, LU, NL, PL, SE, SI, SK, UK |
|
Eka Eures-työpaikka |
18–35-vuotiaat työnhakijat / yritykset, joilla taitoihin liittyviä tarpeita |
Keskeiset työnvälitystoimistot: DE, FR, IT, SE Työnvälitystoimistojen yhteistyökumppanit: BG, HR, CY, PT, RO, SI, ES, DK, FI, IE, LU, NO 22 |
|
Euroopan solidaarisuusjoukot |
18–30-vuotiaat nuoret |
Keskeiset työnvälitystoimistot: FR, IT |
|
Reactivate |
Vähintään 35-vuotiaat työnhakijat / työnantajat, jotka tarvitsevat pätevää työvoimaa |
Keskeiset työnvälitystoimistot: IT, FR, SE, PL Työnvälitystoimistojen yhteistyökumppanit: DE, EL, ES, NL, IT, FI, IE, LU, PT, RO, SI, BE, CY |
2.1.3.Resurssit ja hallinnointi
2.1.3.1. Henkilöstöresurssit
Kansallisissa tai alueellisissa julkisissa työvoimapalveluissa tai muissa Eures-verkoston jäsen- tai yhteistyökumppaniorganisaatioissa työskentelee Eures-henkilöstöä 23 . Henkilöstö tarjoaa asiantuntevaa neuvontaa, opastusta ja apua työnhakijoille ja työnantajille. Eures-henkilöstön 24 kokonaismäärä maittain kuvaa karkeasti kansallisten työmarkkinoiden kokoa ja vaihtelee Saksan 178:sta, Espanjan 92:sta ja Puolan 55 neuvojasta Bulgarian 20:een, Alankomaiden 15:een, Kyproksen 7:ään ja Viron 3 neuvojaan saakka.
2.1.3.2. Taloudelliset resurssit
Saatavilla olevat taloudelliset resurssit vaihtelevat huomattavasti eri maissa. Henkilöstökulut muodostavat suurimman osan kansallisesta rahoituksesta. Täsmällisiä summia on kuitenkin hankalaa saada selville, sillä Eures-palvelut ovat pääasiassa olleet osa julkisten työvoimapalveluiden palvelutarjontaa. Useimmissa tapauksissa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) täydentää rekrytointi-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin liittyvää kansallista rahoitusta kansallisella ja valtioiden rajat ylittävällä tasolla. Komissiolla ei ole tietoa ESR:n puitteissa Eures-toimintaan ohjelmakaudella 2014–2020 myönnetyistä summista. Kun otetaan huomioon rahaston yhteisen hallinnon luonne, EU-tasolla saatavilla oleva tieto rajoittuu siihen, mitä on sovittu ESR:stä annetussa asetuksessa 25 ja erityisesti täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 215/2014, jossa määritellään tukitoimiluokat.
Euroopan koordinointitoimiston järjestämät horisontaaliset toimet rahoitetaan EaSI-ohjelman Eures-lohkosta 26 , josta rahoitetaan myös osa Norjassa ja Islannissa toimivien Eures-palveluntarjoajien toimintakuluista. Erityispalvelut, kuten kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen puitteissa annettava räätälöity apu, rahoitetaan myös EaSI-ohjelmasta. EaSI-ohjelman puitteissa Euresille saatavilla olevien rahoituslähteiden erittely raportointijaksolla esitetään alla olevassa osassa 2.2.9.
2.1.3.3. Tietotekniikkainfrastruktuuri
Kaikki jäsenvaltiot ovat mukauttaneet tai mukauttavat parhaillaan tietotekniikkainfrastruktuuriaan laajennettua avoimien työpaikkojen ja ansioluetteloiden siirtoa varten Eures-portaaliin osana vuoden 2016 asetuksen täytäntöönpanoa.
Lisäksi monet jäsenvaltiot ovat käynnistäneet kansallisia aloitteita parantaakseen verkkopalveluiden toimittamista. Jotkin kansalliset koordinointitoimistot esimerkiksi noudattavat digitalisaatio oletusarvona (digital by default) ‑periaatetta Eures-palveluiden toimittamisessa (Yhdistynyt kuningaskunta) ja ovat lisänneet teknologian käyttöä houkutellakseen, rekrytoidakseen ja sovittaakseen avoimiin työpaikkoihin päteviä hakijoita tarjoamalla työnhaun verkko-oppitunteja kansallisella Eures-sivustolla (Tanska). Eures-sovellusta, jolla työnantajat voivat hakea rajatyöntekijöitä entistä helpommin Belgiasta ja Alankomaista, kehitetään parhaillaan 27 (EURES Scheldemond). Muita esimerkkejä innovatiivisista lähestymistavoista palveluiden toimittamiseksi ovat nuorille suunnatun verkkosivuston kehittäminen Belgiassa 28 , tiivis yhteistyö Eka Eures-työpaikka ‑ohjelman tietotekniseen osastoon Kyproksella, julkisten työvoimapalvelujen neuvojien Eures-menettelyitä koskevan verkkopohjaisen tarkistuslistan käyttöönotto Kroatiassa ja 38 verkkopalvelun käyttöönotto Ranskassa sekä webinaarien hyödyntäminen kustannustehokkaana keinona tarjota ”suoralähetyksenä” välitettävää tietoa ilman maantieteellisiä rajoituksia.
2.1.3.4. Hallinnointi ja sidosryhmien yhteistyö
Kansalliset koordinointitoimistot suorittavat merkittävän osan toimistaan yhteistyössä laajan sidosryhmäjoukon kanssa niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin valtioiden rajat ylittävällä tasolla. Tähän sidosryhmäjoukkoon lukeutuvat työmarkkinajärjestöt, muut eurooppalaiset verkostot, uraneuvontapalvelut, kauppakamarit sekä sosiaaliturvasta ja verotuksesta vastaavat viranomaiset. On huomattava, että mitä tiiviimpi on yhteistyö kentällä työskentelevien toimijoiden kanssa, sitä menestyksekkäämpiä ovat yhdessä järjestetyt toimet, sillä ne johtavat yhä suurempaan työnhakijoiden ja työnantajien onnistuneiden yhteensaattamisten lukumäärään.
2.1.3.5. Viestintä Eures-jäsenmaissa
Euresin viestintäbudjetista käytetään osa Eures-jäsenmaiden viestintätoimien tukemiseen, mukaan lukien Euresin visuaalisen identiteetin edistäminen, sosiaaliseen mediaan liittyvä neuvonta tai videotuotannon ja tapahtumien tukemiseen tarkoitettu rahoitus. Tietoisuuden lisäämis- ja viestintätoimet kohdistuvat eri yleisöihin Eures-verkostossa. Jotkin kansalliset koordinointitoimistot toteuttavat yleisluontoisia tiedotuskampanjoita (Viro), toiset taas suuntautuvat erityisaloille (Islanti) tai keskittyvät nuoriin (Alankomaat). Sosiaalista mediaa ja kohdennettuja kampanjoita hyödynnetään enenevässä määrin Eures-toimien markkinointiin julkisten työvoimapalveluiden verkkosivustojen ohella esimerkiksi Belgiassa, Kyproksella, Virossa, Norjassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Eures-jäsenten sosiaalisen median tileillä on noin 120 000 seuraajaa 29 .
Työnantajille ja työnhakijoille tarkoitettu tietoaineisto on räätälöityä, kohdennettua ja saatavilla eri kielillä. Vuonna 2017 Eures-verkostossa tehtiin noin 330 000 Eures-aiheista materiaalipyyntöä ja ulkoisella Eures-uutiskirjeellä tavoitettiin lähes 700 000 tilaajaa. Innovatiivisia viestintätoimia ovat esimerkiksi alueellisen rajatylittävän kumppanuuden järjestämä Alankomaiden ja Saksan välillä kulkevassa junassa toteutettava tiedotuspäivä, rajatylittävän liikkuvuuden markkinointi ulkoilmafestivaaleilla sekä viikoittainen radio-ohjelma Euresista ja tv-ohjelma työvoiman liikkuvuudesta Italiassa.
2.1.3.6. Toimien seuranta ja arviointi
Uudessa Eures-asetuksessa annetaan tulossuuntautunut lähestymistapa Eures-verkoston toimille. Ohjelmakausi on ollut pääasiallinen seurantaväline jakson aikaisille vuosittaisille toimille. Tässä yhteydessä jokainen kansallinen koordinointitoimisto on raportoinut kansallisten Eures-verkostojensa tuotoksista ja tuloksista vuosittaisissa toimintakertomuksissaan ja siitä, miten ne vastaavat kansallisissa työohjelmissa (aiemmin ’toimintasuunnitelma’) määriteltyjä tavoitteita. Lisäksi kuukausittaisten Eures-neuvojien raporttien avulla seurataan työnhakijoille ja työnantajille tarjottavia Eures-palveluita, ja Eures-verkoston suorituskyvyn mittausjärjestelmä mittaa Eures-verkoston toimia ja suorituskykyä johdonmukaisesti. Vuodesta 2018 alkaen sitä käytetään Eures-toimien ohjelmatyön seurantaan sovittujen indikaattorien mukaisesti 30 .
2.2.Euroopan koordinointitoimiston horisontaaliset tukitoimet
2.2.1.Koordinoinnin ja hallinnoinnin tuki
Euroopan koordinointitoimisto organisoi Euroopan koordinointiryhmän toimintaa. Se toimii puheenjohtajana ryhmän kokouksissa, joihin kokoonnutaan säännöllisin väliajoin esittelemään ja keskustelemaan verkoston viimeaikaisesta kehityksestä ja uutisista sekä jakamaan parhaita käytäntöjä ja tietoja asetuksen täytäntöönpanon ja tietoteknisten järjestelmien yhteentoimivuuden nykytilasta. Euroopan koordinointitoimisto myös valvoo ja helpottaa ohjelmakauden eri vaiheita ja koordinoi kansallisten koordinointitoimistojen suunnittelu-, kommentointi- ja raportointitehtäviä.
2.2.2.Eures-portaalin toiminta ja kehittäminen sekä portaaliin liittyvät tietotekniikkapalvelut
Euroopan koordinointitoimisto vastaa EURES – Eurooppalaisesta ammatillisen liikkuvuuden portaalista. Se on lisäksi perustanut uuden järjestelmän ja menettelyt, jotka on määritelty tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, varmistaakseen avoimien työpaikkojen ja ansioluetteloiden vaihdon. Avoimien työpaikkojen ja ansioluetteloiden muotoa koskevien standardien joukko, joka perustuu kansainvälisiin avoimiin teollisiin HR-standardeihin, otettiin käyttöön vuonna 2017. Euroopan koordinointitoimisto on antanut jäsenvaltioiden käyttöön erityisiä vakiotäytäntöönpanomoduuleja, joiden tarkoituksena on helpottaa huomattavasti täytäntöönpanotoimia uuteen tiedonvaihtojärjestelmään osallistumiseksi. Siirto uuteen Eures-portaalin järjestelmään toteutettiin vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla. Tekniseen valmiuteen ja tietojen laatuun liittyvät seuranta- ja tukimekanismit on perustettu.
2.2.3.Koulutus ja ammatillinen kehittyminen
Euroopan koordinointitoimisto tarjoaa Eures-jäsenten ja Eures-yhteistyökumppaneiden henkilöstölle yhteisen koulutusohjelman ja mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Tähän sisältyy Euresin uudistetun koulutusohjelman täytäntöönpano ja Eures-akatemian perustaminen vuonna 2016. Akatemia käsittää kaikki Eures-asetuksen mukaiset koulutustoimet, ja sen tavoitteena on tarjota Eures-henkilöstölle tarvittavat välineet, valmiudet ja taidot kehittää työhönsijoittumis- ja rekrytointitoimia. Kansalliset Eures-verkostot ovat raportoineet huomattavasta kiinnostuksesta EU-tason koulutukseen 31 .
Kansallisella tasolla Eures-jäsenet ja ‑yhteistyökumppanit kouluttavat henkilöstöään varmistaakseen yleisen perustason osaamisen Euresista. Uusille henkilöstön jäsenille tarjotaan valmentavaa koulutusta useissa muodoissa (esim. lähikoulutuksena, verkossa, työssäoppimisen kautta tai itseopiskeluvälineiden avulla) kansallisella tasolla, jotta he sisäistävät paremmin verkoston tavoitteet, välineet ja strategiat kansallisesta perspektiivistä. Kansalliset koordinointitoimistot ovat valmistelleet tämän kansallisen tason koulutuksen Euresin koulutustiimin ohjeellisten suuntaviivojen, välineiden ja tukipalvelun pohjalta.
2.2.4.Tukipalvelu
Euroopan koordinointitoimisto tarjoaa tukipalvelua kaikille Eures-portaalin ja ‑palveluiden käyttäjille (kuten työnhakijoille, työnantajille, Eures-jäsenten ja ‑yhteistyökumppanien henkilöstölle, kansallisille koordinointitoimistoille ja vierailijoille). Tähän sisältyy kaikkiin Eures-portaalissa, ekstranet-osio mukaan lukien, tarjottaviin palveluihin ja Euroopan työpaikkapäivien European Job Days ‑alustan kautta tarjottaviin palveluihin liittyviin pyyntöihin vastaaminen. Pyyntöjä voi tehdä portaalin verkkolomakkeen, ilmaisen puhelinnumeron, chat-palvelun tai Skypen kautta. Vuonna 2017 Euresin tukipalvelu käsitteli noin 20 000 pyyntöä.
2.2.5.Verkostoituminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen ja vastavuoroinen oppiminen
Euroopan koordinointitoimisto helpottaa verkostoitumista, vastavuoroista oppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa Eures-verkostossa. Euroopan koordinointiryhmän ja muiden asiantuntijaryhmien säännöllisten kokousten ohella jakson aikana on järjestetty erityisiä vastavuoroisen oppimisen tapahtumia. Tapahtumien tarkoituksena on toimia foorumina ajatusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdolle kansallisten koordinointitoimistojen välillä ja parantaa verkoston yhteistyötä. Vuonna 2018 järjestettiin esimerkiksi hyväksyntäjärjestelmien suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskeva vastavuoroisen oppimisen tapahtuma Eures-jäsenille ja ‑yhteistyökumppaneille sekä automatisoituja työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamisen välineitä koskevien parhaiden käytäntöjen tapahtuma, jossa oli mukana ulkoisia asiantuntijoita. Lisäksi vuoden 2018 alkupuolella otettiin käyttöön Euresin ekstranetin uusi versio. Sen tavoitteena on antaa tukea ja kannustaa yhteistyöhön sekä tietojen vaihtoon Eures-verkostossa interaktiivisten työtilojen ja foorumien kautta.
2.2.6.Tiedotus- ja viestintätoimet
Euroopan koordinointitoimisto tukee Eures-verkoston tiedotus- ja viestintätoimia edistääkseen Eures-tietoisuutta Euresin vuosille 2015–2020 laatiman viestintästrategian mukaisesti. Se valmistelee kohdennettuja ohjeasiakirjoja Eures-jäsenmaiden monivuotisia kansallisia viestintäsuunnitelmia varten. Tämän lisäksi parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja edistämiseksi on perustettu kansallisten viestintäasiantuntijoiden reservi. Euroopan koordinointitoimisto hallinnoi lisäksi Euroopan (verkko)työpaikkapäivien European Online Job Days ‑alustaa sekä tukee ja isännöi vuodessa yli 30:tä rekrytointitapahtumaa (verkkotapahtumana, fyysisenä tapahtumana tai sekä että).
Euresin sosiaalisen median tilien seuraajamäärät ovat seuraavat: yli 260 000 seuraajaa Facebookissa, yli 36 000 seuraajaa Twitterissä ja 28 000 seuraajaa LinkedInissä. Euresin YouTube-kanavaa on uudistettu, jotta se vetoaisi eri kohderyhmiin ja jotta voidaan tarjota aiempaa selkeämpiä videokatsauksia. Vuonna 2017 järjestettiin Euresin ensimmäinen sosiaalisen median kampanja. #YourCareerMove-kampanjan tavoitteena oli kasvattaa tietoisuutta Eures-palveluista ja edistää verkoston sisäistä yhteistyötä. Kampanja tuotti arviolta 10 miljoonaa näyttökertaa, 440 visailuosallistujaa loi Eures-profiilin kampanjan aikana (mikä edustaa muuntokurssia, joka on 4–5 kertaa korkeampi kuin sosiaalisen median keskiarvo), ja 85 % kansallisista koordinointitoimistoista oli tyytyväisiä kampanjan markkinointivälineisiin. Kampanja oli ehdolla Digital Communications Awards 2018 ‑palkintogaalan kategoriassa ”Institutions”.
Vuodesta 2016 alkaen Euroopan koordinointitoimisto on julkaissut 216 uutisartikkelia Eures-portaalissa ja 114 artikkelia Euresin ekstranetissä. Eures-portaalin artikkelit esittelevät Eures-verkostossa mukana olevien työnhakijoiden ja työnantajien menestystarinoita, rekrytointitarpeita tai työnhaku- ja rekrytointivinkkejä. Drop’pin@EURES-julkaisuja on päivitetty ja Practitioner’s Guide to EURES ‑julkaisua on muokattu uuden Eures-asetuksen tuomien muutosten selventämiseksi. Euroopan koordinointitoimisto on lisäksi laatinut Reactivate-ohjelmasta uuden esitelehtisen ja kolmiosaisen esitteen.
Euroopan koordinointitoimisto on myös kehittänyt infografiikkaa ja Euresin tyylioppaan sekä päivittänyt graafiset ohjeet ja tapahtumajärjestäjien Euroopan (verkko)työpaikkapäiviä koskevan European Online Job Days ‑oppaan. Euresin uutis- ja tiedotustoimisto, EURES News and Information Bureau (ENIB), on ottanut käyttöön uuden sisältöstrategian helpottaakseen julkaisujensa suunnittelemista ja linjaamista sosiaalisen median toimien kanssa. Kuukausittaiset aiheet määriteltiin, ja säännöllisiä päivityksiä ja muistutuksia lähetettiin. Lisäksi viestintämateriaali asetettiin koko Eures-verkoston saataville Euresin ekstranetin viestinnän työtilaan.
2.2.7.Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden analysointi
Komissio julkaisee joka vuosi työvoiman liikkuvuutta koskevan kertomuksen, joka sisältää tärkeimmät tiedot työvoiman liikkuvuusvirroista ja ‑suuntauksista unionissa ja EFTA-maissa, keskittyen erityisesti liikkuvien työntekijöiden työmarkkinatilanteeseen ja sukupuoliulottuvuuteen 32 . Vuodesta 2017 alkaen on tämän tiedon pohjalta tuotettu Eures-jäsenmaiden työvoiman puutetta ja ylitarjontaa sekä niiden syitä koskeva vuosittainen analyysi 33 .
2.2.8.Oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja koskevien asianmukaisten yhteistyö- ja välitysrakenteiden kehittäminen
Muista maista tulevien hakijoiden yhteensaattaminen ja sijoittaminen oppisopimus- ja työharjoittelupaikkoihin on monimutkainen prosessi, joka vaatii paljon resursseja, kun otetaan huomioon Eures-jäsenmaiden väliset merkittävät eroavaisuudet institutionaalisissa puitteissa. Euroopan koordinointitoimisto tukee yhteisymmärryksen ja asianmukaisten tukipalveluiden kehittämistä tarjoamalla tiedon laatua koskevat vähimmäisvaatimukset sekä tietoa oppisopimuksista ja työharjoittelusta Eures-portaalissa. Euroopan koordinointitoimisto kehittää parhaillaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa isäntäorganisaatioille suosituksia, jotka koskevat koko prosessin kulkua aina avoimen työharjoittelu- tai oppisopimuspaikan julkaisusta oppisopimuksen tai työharjoittelun loppuun saakka, avoimen paikan välittäminen sekä Eures-jäsenten ja yhteistyökumppanien sekä ilmoitusta julkaisevien organisaatioiden välinen vuorovaikutus mukaan lukien. Kun suosituksista on päästy yksimielisyyteen, ne julkaistaan Eures-portaalissa.
2.2.9.Taloudelliset resurssit
EaSI-ohjelman Eures-lohkosta rahoitetaan horisontaalisia tukitoimia, kuten EURES – Eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden portaalin kehittämistä ja ylläpitoa, yhteistä koulutusohjelmaa, viestintää, analyyttisiä toimia, verkostoitumista, Eka Eures-työpaikka ‑ohjelmaa ja rajatylittäviä kumppanuuksia.
Seuraavassa taulukossa esitetään hankintamenettelyjen ja tukien myöntämismenettelyjen perusteella tosiasiallisesti suoritettujen resurssien ohjeellinen jakautuminen 34 :
|
Pääasialliset toimet |
2016 |
2017 |
Vuoden 2018 ensimmäinen puolisko |
|
1.Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali |
3 600 000 |
4 270 000 |
2.280.000 |
|
2.Tukipalvelu |
300 000 |
350 000 |
250.000 |
|
3.Käännökset |
500 000 |
500 000 |
543.500 |
|
4.Yhteinen koulutusohjelma |
1 600 000 |
1 800 000. |
875.000 |
|
5.Verkoston kokoukset |
100 000 |
140 000 |
125.000 |
|
6.Tuki verkoston toimille |
2 800 000 |
2.800.000 |
1.225.000 |
|
7.Eka Eures-työpaikka |
9 900 100 |
3 000 000 |
7.054.000 |
|
8.Rajatylittävät kumppanuudet |
3 900 000 |
3 400 000 |
3.226.090,5 |
3.Asetuksen täytäntöönpano jäsenvaltioissa
Tässä osiossa esitetään tilannekatsaus Eures-asetuksen soveltamisesta jäsenvaltioissa asetuksen 33 artiklan toisen alakohdan mukaisesti. Analyysi perustuu kansallisilta koordinointitoimistoilta saatuihin kyselyvastauksiin ja tarkistuslistoihin sekä muihin komission saatavilla oleviin tietoihin. Jokaisen alaosion yläpuolella olevassa taulukossa on asetuksen täytäntöönpanoa koskevan tarkistuslistan tiivistelmä. Kun (ala)toimien tietoja ilmoitetaan, taulukossa esitetään toimien koottu tulos. Kun kaikkien alatoimien tiedot ilmoitetaan, esitetään matalin arvo. Kun joidenkin alatoimien osalta ei ilmoiteta mitään tietoja, toiminta esitetään osittain suoritettuna.
*Kansainvälinen koordinointitoimisto on ilmoittanut, että tietoa ei ole saatavilla, tai tietoa ei ole ilmoitettu.
3.1.Verkoston kokoonpano ja organisaatioita koskevat asiat
3.1.1.Asetuksen vaatimukset
Jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa Euroopan koordinointitoimistolle nimeämänsä kansallinen koordinointitoimisto. Jäseninä julkisilla työvoimapalveluilla on erityisasema jokaisessa jäsenvaltiossa. Vähimmäiskriteerien 35 joukko sisältää velvoitteet, jotka julkisten työvoimapalvelujen tulee Eures-jäseninä täyttää. Vaatimuksen täyttämiseksi julkiset työvoimapalvelut voivat ulkoistaa, delegoida tai solmia erityissopimuksia vastuullaan olevien organisaatioiden kanssa. Organisaatiot, jotka ovat olleet osa kansallisia Eures-verkostoja ennen asetuksen voimaantuloa vuonna 2016, voivat pysyä yhteistyökumppaneina siirtymäkauden ajan ennen kuin niiden tulee hakea uudelleen Eures-verkoston jäseneksi tai yhteistyökumppaniksi. Kansallisten koordinointitoimistojen tulee ilmoittaa Euroopan koordinointitoimistolle verkostonsa kokoonpano siirtymäkauden aikana.
3.1.2.Täytäntöönpano
Kaikki jäsenvaltiot ovat nimenneet kansallisen koordinointitoimistonsa ja edustajansa Euroopan koordinointiryhmään sekä antaneet nämä nimitykset tiedoksi Euroopan koordinointitoimistolle. Uudesta Eures-asetuksesta aiheutuvista julkisten työvoimapalveluiden vastuista ja verkoston muutoksista on ilmoitettu kaikkien jäsenvaltioiden asiaankuuluville viranomaisille ja kumppaniorganisaatioille. Tämän tuloksena eräät kansalliset koordinointitoimistot ovat muuttaneet henkilöstörakennettaan, ja joissain tapauksissa Eures-verkosto on tukenut esimerkiksi alueellista julkisten työvoimapalveluiden toimistoa sen muutoksessa tulla jäseneksi ja kansallista koordinointitoimistoa sen perustaessa kansallista Eures-verkostoa. Kansalliset koordinointitoimistot ovat edellytysten mukaisesti ilmoittaneet Euroopan koordinointitoimistolle kansallisten Eures-verkostojen ja kansallisten koordinointitoimistojen rakenteiden muutoksista Euresin tukipalvelun kautta. Työnhakijoille ja työnantajille tarjottavia Eures-palveluita tarjotaan verkossa tai muuten julkisten työvoimapalveluiden kautta. Monissa jäsenvaltioissa Eures-palvelut on sisällytetty täysimääräisesti kansallisiin julkisiin työvoimapalveluihin.
3.1.3.Haasteet
Jäsenvaltiot raportoivat, että vaikka kansallisten koordinointitoimistojen vastuulla oleva tehtävämäärä on kasvanut asetuksen täytäntöönpanon myötä, ei vastaavaa kasvua ole saatu henkilöstö- tai talousarviomäärärahoihin. Erityisesti pienempien jäsenvaltioiden yhden henkilön kansalliset koordinointitoimistot raportoivat, että niille aiheutuu uuden Eures-asetuksen myötä raskas hallinnollinen taakka ja kuormittavia raportointivelvollisuuksia. Erityisesti Eures-verkoston laajentamisella uusien jäsenten ja yhteistyökumppanien hyväksymiseksi odotetaan olevan merkittävä vaikutus kansallisten koordinointitoimistojen hallinnointitarpeisiin. Verkoston laajentuessa kasvaa myös kansallisten koordinointitoimistojen hallinnointi- ja koordinointitehtävien määrä esimerkiksi uusien jäsenten ja yhteistyökumppanien yhdistämisestä yhteiseen tietotekniseen alustaan, jotta nämä voivat täyttää seurantaa ja raportointia koskevat velvoitteensa ja jotta varmistetaan Eures-portaalissa jaettujen tietojen (avoimet työpaikat ja ansioluettelot) laatu.
3.2.Hallinnointi ja vuorovaikutus Eures-verkoston ulkopuolisten organisaatioiden kanssa
3.2.1.Asetuksen vaatimukset
Eures-verkoston jäsenvaltioissa sijaitsevat ydinorganisaatiot ovat julkiset työvoimapalvelut ja muut Eures-jäsenet ja ‑yhteistyökumppanit. Verkoston toiminta edellyttää kuitenkin yhteistyötä lukuisten muiden organisaatioiden kanssa. Asetuksessa kansallisten koordinointitoimistojen yhdeksi vastuualueeksi on määrätty yhteistyön edistäminen asiankuuluvien sidosryhmien kanssa Eures-verkoston puitteissa. Kansallisten Eures-verkostojen edellytetään myös tekevän yhteistyötä muiden EU:n tieto- ja neuvontapalvelujen tai ‑verkostojen kanssa. Kansallisten koordinointitoimistojen tulisi lisäksi helpottaa Eures-verkoston ja työmarkkinaosapuolten välistä säännöllistä vuoropuhelua kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Taatakseen työntekijöille ja työnantajille pääsyn tietoihin, jotka koskevat verotusta, työsopimuskysymyksiä, eläkeoikeuksia, sairausvakuutusta, sosiaaliturvaa ja aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, kansallisten koordinointitoimistojen tulee myös tehdä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa kansallisella tasolla.
3.2.2.Täytäntöönpano
Ensimmäiseen sidosryhmään kuuluvat kansallisen tason viranomaiset sekä työmarkkinajärjestöt monissa jäsenvaltioissa. Euresia koskevaa tietoa jaetaan tavallisesti säännöllisten kokousten ja koordinointitilaisuuksien kautta. Muille sidosryhmäorganisaatioille, jotka ovat aktiivisia Euroopan sisäisen työvoiman liikkuvuuden alalla, kuten EU:n tieto- ja neuvontapalveluille, välitetään Euresia koskevaa tietoa, ja ne kutsutaan säännöllisesti osallistumaan tai mukaan järjestämään Eures-tapahtumia. Useat jäsenvaltiot ovat saaneet valmiiksi sidosryhmäkartoituksensa organisaatioista, jotka ovat vielä Eures-verkoston ulkopuolella; osalla jäsenvaltioista kartoitus puolestaan on vielä kesken. Tulevaisuudessa joitakin näistä organisaatioista voidaan kutsua tulemaan Eures-verkoston jäseniksi tai yhteistyökumppaneiksi. Kartoitus myös osoittaa, missä verkostoa voidaan vahvistaa kumppanuuksilla, esimerkkinä oppisopimus- tai työharjoittelupaikkojen tarjoajat, joiden osalta järjestelyt puuttuvat yhä useissa maissa.
3.2.3.Haasteet
Jäsenvaltiot eivät raportoineet erityisiä tähän vaatimusjoukkoon liittyviä haasteita.
3.3.Verkoston laajentaminen
3.3.1.Asetuksen vaatimukset
Organisaatiot voivat liittyä Eures-verkostoon uutena jäsenenä tai yhteistyökumppanina kansallisten hyväksyntäjärjestelmien kautta, jotka jokainen jäsenvaltio perustaa itse Eures-asetuksessa säädettyjen vähimmäiskriteerien pohjalta. Jäsenvaltiot voivat lisätä kansallisia hyväksymiskriteereitä pitääkseen uusien jäsenten ja yhteistyökumppanien hyväksynnän linjassa kansallisten vaatimusten ja asetuksen kanssa. Eures-asetuksen ja siihen liittyvän täytäntöönpanopäätöksen nojalla edellä mainittu hyväksyntäjärjestelmä, jolla myös seurataan, täyttävätkö jäsenet ja yhteistyökumppanit niille asetetut vaatimukset, tulisi olla perustettu kaikkiin jäsenvaltioihin ja annettu tiedoksi Euroopan koordinointitoimistolle 36 . Asetuksessa säädettiin siirtymäkaudesta ennen hyväksyntäjärjestelmän toukokuussa 2018 toteutettavaa täytäntöönpanoa verkoston laajentamiseksi. Tämän ansiosta Eures-verkostot pystyivät jatkamaan yhteistyötään kumppaniorganisaatioiden, kuten rajatylittävien yhteistyökumppanien, kanssa, samalla kun ne valmistautuivat uuden Eures-asetuksen mukaisiin jäsenten ja yhteistyökumppanien vaatimuksiin.
3.3.2.Täytäntöönpano
Yhtä lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet valmistelleensa hyväksyntäjärjestelmää tai perustaneensa sellaisen, mutta ainoastaan kolmasosa oli tehnyt virallisen ilmoituksen Euroopan koordinointitoimistolle järjestelmästään heinäkuuhun 2018 mennessä. Monissa jäsenvaltioissa jäsen- ja yhteistyökumppaniehdokkaita kutsutaan osallistumaan kokouksiin ja työpajoihin, jotka koskevat Euresin toimintaa ja sitä, miten tulla jäseneksi tai yhteistyökumppaniksi, kun taas toisissa jäsenvaltioissa on käynnistetty viestintästrategioita potentiaalisten jäsenten ja yhteistyökumppaneiden tavoittamiseksi tavoitteena tiedottaa heille Eures-verkostosta. Heinäkuuhun 2018 mennessä uusia jäseniä tai yhteistyökumppaneita ei ollut hyväksytty, mutta useat kansalliset koordinointitoimistot ovat ilmoittaneet, että heillä oli hakemusten käsittelyprosessi käynnissä tai he olivat julkaisseet hakemuspyyntöjä.
Jäsenvaltiot valvovat, että niiden jäsenet ja yhteistyökumppanit noudattavat asetuksen vaatimuksia ja että ne ovat perustaneet asianmukaiset järjestelmät tai valmistelevat parhaillaan mekanismeja tämän toteuttamiseksi. Vaatimustenmukaisuuteen sisältyy tietojen raportointi ja välittäminen kansallisille koordinointitoimistoille, jotka puolestaan raportoivat Euroopan koordinointitoimistolle.
3.3.3.Haasteet
Lähes puolet jäsenvaltioista ilmoittaa, että niillä on viivettä kansallisessa lainsäädäntömenettelyssä hyväksyntäjärjestelmän perustamiseksi. . Lisäksi Eures-verkoston laajenemisen johdosta kansallisten koordinointitoimistojen tulee hallinnoida entistä suurempaa verkostoa, varmistaa jäsenten ja yhteistyökumppanien sekä tietoteknisen alustan välinen yhteys ja yhteentoimivuus sekä taata verkostossa ja Eures-portaalissa jaettavien ja raportoitavien tietojen laatu.
3.4.Avoimet työpaikat ja ansioluetteloiden vaihdot
3.4.1.Asetuksen vaatimukset
Avoin avoimien työpaikkojen, työhakemusten ja ansioluetteloiden vaihto on yksi uuden Eures-asetuksen tärkeimmistä ominaisuuksista. Asetuksessa edellytetään, että kaikki Eures-jäsenet ja ‑yhteistyökumppanit siirtävät julkisesti saatavilla olevat avoimet työpaikat Eures-portaaliin ja valmistelevat oppisopimus- ja työharjoittelupaikkoja koskevien tietojen siirtoa. Jäsenvaltioiden edellytetään myös jakavan tietoa kansallisista käytännöistä ja tieto-ongelmista. Kaiken tiedonvaihdon tulee tapahtua yhtä koordinoitua kanavaa käyttäen. Automatisoidun työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamisen varmistamiseksi kaikkien tulee noudattaa teknisiä standardeja. Jäsenvaltioiden tulisi myös valvoa Eures-jäsenten ja ‑yhteistyökumppanien hakemuksia ja varmistaa Euresin näkyvyys kansallisella tasolla.
3.4.2.Täytäntöönpano
Jäsenvaltiot ovat tehneet tarvittavat mukautukset yhden koordinoidun kanavan toteuttamiseksi. Suurin osa jäsenvaltioista pysyi toukokuun 2018 määräajassa avoimien työpaikkojen vaihdon osalta, mutta näyttää siltä, että ansioluetteloiden vaihdon osalta tarvitaan enemmän aikaa. 37 Oppisopimus- ja harjoittelupaikat, joihin liittyy ammatillinen osio, siirretään Eures-portaaliin useimmissa jäsenmaissa yhdessä muiden avoimien paikkojen kanssa. Useat jäsenvaltiot pyrkivät parhaillaan parantamaan Euresin kautta julkaisemaansa oppisopimus- ja työharjoittelutarjontaa tavoittelemalla oppisopimus- ja työharjoittelupaikkojen tarjoajia ja perustamalla avoimien paikkojen keruujärjestelmää.
Automatisoidun työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamisvälineen kehittämiseksi Eures-portaalin kautta kaikissa jäsenvaltioissa koko Eures-verkoston laajuisesti otetaan eurooppalainen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitus (ESCO) asteittain käyttöön. Tämän kertomuksen laatimishetkellä kansallisten luokitusjärjestelmien analyysi oli saatettu loppuun tai sellaista toteutettiin parhaillaan useimmissa jäsenvaltioissa, mikä osoittaa, että ESCO-luokituksen noudattamisessa on vielä puutteita.
3.4.3.Haasteet
Ansioluetteloiden vaihto on yhä kesken useimmissa jäsenvaltioissa. Ainoastaan yksi jäsenvaltio oli valmis heinäkuun 2018 määräaikaan mennessä, ja muutaman muun jäsenvaltion odotetaan liittyvän tähän joukkoon vuoden 2018 loppuun mennessä. Teknisiä muutoksia tarvitaan yhä tietoteknisten järjestelmien yhteensovittamiseksi yhteen koordinoituun kanavaan. Toinen haaste on joidenkin alueiden vanhentunut tietotekniikkainfrastruktuuri, joka ei kykene käsittelemään toimintoja, joiden tulisi olla osa integroitavia koordinointimekanismeja. Riittämätön henkilöstömäärä tai puutteelliset taloudelliset tai tietotekniset resurssit ovat yleisimmin mainittuja syitä suunniteltujen tietoteknisten toimien täytäntöönpanoviiveeseen kansallisella tasolla. Muutama jäsenvaltio on lisäksi ilmaissut huolensa henkilötietojen suojaamisesta ja turvallisuudesta Eures-portaalissa jaettavien avoimien työpaikkojen ja ansioluettelojen yhteydessä. Euroopan koordinointitoimisto on käsitellyt asiaa.
3.5.Tukipalvelut
3.5.1.Asetuksen vaatimukset
Jäsenvaltioilta edellytetään Eures-palvelujen jatkuvuuden varmistamista kansallisten julkisten työvoimapalveluiden kautta, tiedon ja tuen antamista työnhakijoille ja työnantajille Eures-portaaliin rekisteröitymisessä ja tulevien jäsenten ja yhteistyökumppanien hakemuksien seuraamista. Tukipalveluita tulisi myös tarjota raja-alueilla, ja jäsenvaltioiden odotetaan sisällyttävän liikkuvuutta koskeva tuki kansalliseen aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan.
3.5.2.Täytäntöönpano
Lähes kaikki jäsenvaltiot ilmoittavat varmistavansa jatkuvuuden tarjoamalla tukipalveluita työnhakijoille ja työnantajille. Euresia koskevaa tietoa on saatavilla kaikilta julkisten työvoimapalveluiden verkkosivustoilta ja olemassa olevista kansallisista Eures-portaaleista. Yhtenä Euresin tukipalveluna työnhakijoille ja työnantajille tarjotaan neuvontaa ja tukea Eures-portaaliin rekisteröitymisessä. Kroatiassa tämän tueksi tarjotaan opastusvideoita, joissa näytetään, miten Eures-portaalia käytetään. Verkosta on yleensä saatavilla yksityiskohtaisempaa tietoa, erityisesti kohdennetuista liikkuvuusjärjestelyistä. Monissa jäsenvaltioissa ollaan sitä mieltä, että pääsyä Eures-portaalissa ja julkisten työvoimapalveluiden verkkosivustoilla oleviin tietoihin tulisi helpottaa niin, että ne olisivat muutaman napsautuksen päässä.
Tukipalvelut ulottuvat raja-alueille. Organisaatioiden, jotka voivat tarjota tukipalveluita raja-alueilla, työnhaku mukaan lukien, tunnistaminen on saatu päätökseen tai on käynnissä 17 jäsenvaltiossa. Asetuksen noudattamiseksi joissakin jäsenvaltioissa tulee kuitenkin parantaa työnhakijoille tarjottavaa tukea töiden löytämiseksi ulkomailta ja avata ulkomailta töitä etsiville pääsy työnhaussa avustavien aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden piiriin sekä sallia näiden palveluiden käyttö myös muiden maiden kansalaisille.
Jokaisessa jäsenvaltiossa Euresin tapauskäsittelijähenkilöstöllä on täysi pääsy Eures-portaaliin ja sen sisältämiin tietoihin, kuten avoimiin työpaikkoihin ja ansioluetteloihin, kansallisten koordinointitoimistojen suorittaman validoinnin jälkeen. Henkilöstö saa myös tietoa ja ohjeasiakirjoja käsittelyprosesseista erityispainopisteen ollessa ansioluetteloiden tietosuojakysymyksessä, joka erään jäsenvaltion ilmoituksen mukaan tullaan sisällyttämään Eures-neuvojien koulukseen.
3.5.3.Haasteet
Jäsenvaltiot eivät raportoineet erityisiä tähän vaatimusjoukkoon liittyviä haasteita.
3.6.Tiedonvaihto, ohjelmatyö ja suorituskyvyn mittaaminen
3.6.1.Asetuksen vaatimukset
Eures-verkoston sisäinen toimia, strategioita ja tapahtumia koskeva tiedonvaihto on kansallisen ja valtioiden rajojen ylittävän sekä Euroopan komission kanssa tapahtuvan yhteistyön perusta. Eures-verkoston sisäistä koordinointia tukee tiedonvaihto jokaisen jäsenvaltion asiaankuuluvan henkilöstön ja asiankuuluvien elimien välillä sekä asiaankuuluvat sisäiset yhteistyösopimukset. Kansallisiin konteksteihin sopivat erityiset koordinointimekanismit on luotu kansallisilta koordinointitoimistoilta asetuksen nojalla edellytettyjen tietojen keräämiseksi ja raportoimiseksi.
3.6.2.Täytäntöönpano
Useissa jäsenvaltioissa on kehitetty valmis malli tai verkkotyökalu, jotta raportointivelvollisuuden täyttäminen olisi kaikille osapuolille helppoa. Merkittävää on, että koordinointiponnistelut ovat johtaneet Eures-henkilöstön ja julkisten työvoimapalveluiden työnantajapalveluiden välisen yhteistyön tehostumiseen useissa jäsenvaltioissa. Asetuksen vaatimusten täyttämisen koordinoimiseksi säännöllisiä tapahtumia ja yhteisiä kokouksia on järjestetty yhdessä kaikkien asiaankuuluvien kansallisen tason sidosryhmien kanssa, liike-elämän foorumit ja työnantajatapahtumat mukaan lukien. Joissakin jäsenvaltioissa julkiset työvoimapalvelut kasvattavat verkoston asiantuntijuutta ottamalla yhteistyökumppaneita mukaan esimerkiksi oppisopimusten ja työharjoittelujen osalta.
Alueet, joilla jäsenvaltiot ponnistelevat tiedonvaihdon vakiinnuttamiseksi, ulottuvat työvoiman puutteeseen ja ylitarjontaan kansallisilla ja alakohtaisilla työmarkkinoilla – 22 jäsenvaltiota työstää tätä parhaillaan. Tämän tiedonkeruun johdosta useimmissa jäsenvaltioissa edistetään Euresin yhteistä työmarkkina-analyysiä sekä ohjelmatyön ja valtioiden rajat ylittävän kohdennetun yhteistyön parantamista.
Euresin yleistä suorituskykyä mitataan suorituskyvyn mittausjärjestelmällä, jota varten Euroopan koordinointitoimisto on luonut yhteisen raportointivälineen kaikkien kansallisten koordinointitoimistojen käyttöön. Useat jäsenvaltiot ovat laatineet omat kansalliset tiedonkeruumenettelyt huolellisen raportoinnin varmistamiseksi. Asetuksessa edellytetään lisäksi, että kansalliset koordinointitoimistot raportoivat eroista Eures-portaaliin siirrettyjen avoimien työpaikkojen määrän ja julkisten työvoimapalveluiden sekä jäsenten ja yhteistyökumppanien julkisesti saatavilla olevien avoimien työpaikkojen kokonaismäärän välillä sekä muista mahdollisista eroista Eures-portaaliin siirrettyjen avoimien työpaikkojen määrän ja jäsenvaltioiden avoimien työpaikkojen kokonaismäärän välillä. Jälkimmäisessä tapauksessa useat maat ilmoittavat, että niillä ei ole pääsyä avoimien työpaikkojen tietoihin kansallisella tasolla, sillä tällaisia tietoja ei kerätä.
Ohjelmakauden osalta vertaisarvioinnin ja mallien kehittämisen, jotta jäsenvaltiot voivat tarkastella ja esittää huomautuksia toistensa tulevan vuoden työohjelmaan, odotetaan parantavan verkoston sisäistä yhteistyötä merkittävästi.
3.6.3.Haasteet
Jäsenvaltiot raportoivat sekä suorituskyvyn mittausjärjestelmään että ohjelmakauteen liittyvistä tiedonkeruun ja raportoinnin ongelmista sekä antavat parannusehdotuksia. Kaikkien tiedonkeruumenetelmien yhtenäistämisen uskotaan keventävän kansallisten koordinointitoimistojen raportointitaakkaa. Samaan aikaan kun useissa jäsenvaltioissa ei ajankohtaisia haasteita koeta olevan, toisissa raportointivelvoitteet koetaan haastavina. Kaikissa jäsenvaltioissa ei esimerkiksi ole pääsyä kaikkiin suorituskyvyn mittausjärjestelmän indikaattoreita koskeviin tietoihin, joita raportointiin tarvitaan. Katsotaan, että suorituskyvyn mittausjärjestelmään yhdistetyn automatisoidun tietojen poiminnan mahdollistavalla verkkoraportointivälineellä voitaisiin rajoittaa manuaalisesta raportoinnista aiheutuvien virheiden määrää. Raportointilaadun parantamiseksi tarvitaan myös lisäohjeita siitä, miten eri tietolähteitä, kuten Eurostatia, suorituskyvyn mittausjärjestelmää, kansallisia tilastoja, tietoteknisiä järjestelmiä ja muiden maiden raportteja sekä niiden sisältämiä tietoja käytetään ja vertaillaan keskenään.
Eures-verkoston kautta tehtävän työhönsijoittumisia koskevien tietojen keruu muodostaa merkittävän haasteen kokonaiskuvan saamiselle Eures-verkoston suoriutumisesta 38 . Vuoteen 2017 asti Eures-neuvojat raportoivat työhönsijoittumisten lukumäärästä vapaaehtoisesti (noin 50–60 % kaikesta raportoinnista). Lisäksi työnhakijat tai työnantajat eivät järjestelmällisesti ilmoita Eures-neuvojille työhönsijoittumisista.
4.Asetuksen täytäntöönpano Euroopan komissiossa
Tässä osiossa esitetään tilannekatsaus Eures-asetuksen soveltamisesta EU:n tasolla asetuksen 33 artiklan toisen alakohdan mukaisesti, kuten alla esitetyssä tarkistuslistassa tiivistetään.
4.6.1.Asetuksen vaatimukset
|
Euroopan koordinointitoimiston toiminta-alueet |
Tila |
|
Horisontaalisten tukitoimien tarjoaminen Eures-verkostolle |
V |
|
Eures-asetuksen soveltamisen valmistelu |
V |
|
Verkostoitumisen, vastavuoroisen oppimisen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon helpottaminen (8 artikla) |
V |
|
Eures-verkostoa koskevat tiedotus- ja viestintätoimet (1–8 artikla) |
Δ |
|
Koulutusohjelman tarjoaminen kansallisten koordinointitoimistojen Eures-jäsenille/-yhteistyökumppaneille (8 artikla) |
V |
|
Tuki verkoston laajentamiselle ja hyväksyntäjärjestelmille (3, 7 ja 11 artikla) |
V |
|
Ohjelmakausi ja työmarkkinatietojen vaihto, yhteinen analyysi mukaan lukien |
V |
|
Eures-portaalin (tukipalvelu mukaan lukien) kehittäminen ja toiminta sekä yhteentoimivuusalusta (oppisopimukset ja työharjoittelut mukaan lukien) |
Δ |
|
Suorituskyvyn mittaaminen ja edistyksen seuraaminen |
V |
|
EU-tasoinen hallinnointi ja vuoropuhelu |
V |
4.6.2.Täytäntöönpano
Euroopan koordinointitoimisto on saanut päätökseen kaikki uutta Eures-asetusta valmistelevat ja siihen liittyvät toimet ja tarjonnut kansallisen tason Eures-organisaatioille täytäntöönpano-ohjeita esimerkiksi koulutuksen, vastavuoroisen oppimisen tapahtumien ja muiden vastaavien muodossa. Se on suorittanut kaikki tarvittavat toimet uuden tiedonvaihtojärjestelmän perustamiseksi.
Se on hyvässä vauhdissa Euresin ekstranetin käytettävyyden ja ominaisuuksien parantamisessa sekä resurssien kohdentamisessa verkoston toiminnan helpottamiseksi tapahtumien ja työpajojen sekä Euresin viestintävälineiden kehittämisen kautta.
Henkilöstön koulutukseen liittyvänä Euroopan koordinointitoimisto on käynnistänyt täydellä teholla Eures-akatemian ja lisäksi sekä ulkoisille sidosryhmille suunnattuja että keskitettyjä koulutusohjelmia.
Raportointilomakkeiden ja yhteisten analyysien vakioiminen on saatu valmiiksi Euresin seurantajakson perustamista varten. Tämän yhteydessä Euroopan koordinointitoimisto työstää yhä Euresia varten työmarkkinatietojen yhtenäistä lähestymistapaa. Suorituskyvyn mittausjärjestelmä on asetettu täysimääräisesti, ja se tuottaa operatiivisia tuloksia ilmoitusvuonna 2018. Suorituskyvyn mittausjärjestelmän arviointi- ja seurantamenetelmien käyttöönotto on vielä kesken.
Lopuksi mainittakoon, että Euroopan koordinointitoimiston hanke Eures-portaalin keskitetyn tukipalvelun tarjoamiseksi on saatu päätökseen.
4.6.3.Haasteet
Euroopan koordinointitoimisto myöntää, että pitkän aikavälin puitteet vastavuoroiselle oppimiselle ja tiedonvaihdolle Eures-jäsenten ja ‑yhteistyökumppanien hyväksyntämenettelyjen osalta ovat yhä työn alla.
5.Päätelmät ja suositukset
5.1.Päätelmät
Euresin kunnianhimoinen uudistus, josta säädetään 12. toukokuuta 2016 voimaan tulleessa Eures-asetuksessa, ollaan saamassa päätökseen, sillä täytäntöönpanoa koskeva määräaika umpeutui toukokuussa 2018. Täytäntöönpanoprosessi toteutettiin haastavassa ympäristössä, johon vaikuttivat useat ulkoiset tekijät, kuten kansallisiin toimiin saatavilla olevan taloudellisen tuen muutokset ja uudet tietosuojavaatimukset. Suurin osa velvoitteista, niin Euroopan kuin jäsenvaltioidenkin tasolla, kuitenkin saatiin täytettyä tai lähes täytettyä. Seuraavassa luettelossa esitetään joitakin esimerkkejä raportointijakson saavutuksista:
·Eures-asetuksen mukainen täysimääräinen lainsäädäntökehys ja sitä tukevat kuusi täytäntöönpanopäätöstä on luotu.
·Kaikki jäsenvaltiot ovat nimenneet kansallisen koordinointitoimiston ja nimittäneet julkiset työvoimapalvelut Eures-jäseniksi.
·Eures on jo alkanut toimia aiempaa dynaamisempana verkostona, jossa on entistä suurempi määrä toimijoita, toimintaa ja palveluita sekä entistä tehokkaampi viestintä, sosiaalinen media mukaan lukien.
·Uusien muotomääritelmien ja ‑standardien ansiosta siirto uuteen avoimien työpaikkojen ja ansioluetteloiden tiedonvaihtojärjestelmään on hyvässä vauhdissa.
·Eures on omaksunut asemansa työmarkkinoiden liikkuvuuden asiantuntijakeskuksena ja innovatiivisten liikkuvuushankkeiden (kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt) laboratoriona.
·Eures-portaali toimii edelleen tehokkaana työhönsijoittumisvälineenä.
·Asetuksen uudet seuranta- ja raportointisäännökset on pantu täytäntöön, ja niiden avulla Eures-toimien, työhönsijoitukset mukaan lukien, raportointi on tulevaisuudessa entistä kattavampaa ja johdonmukaisempaa.
Monia haasteita on kuitenkin vielä vastattavana sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Jotta verkoston laajeneminen uusille jäsenille ja yhteistyökumppaneille toteutuu, kaikkien jäsenvaltioiden tulee perustaa tehokkaat ja avoimet hyväksyntäjärjestelmät sekä jakaa tietoa hyväksytyistä organisaatioista verkoston laajuisesti. Kaikkien jäsenvaltioiden tulee täysimääräisesti panna täytäntöön järjestelmä avoimien työpaikkojen ja ansioluetteloiden vaihtamiseksi ja varmistaa, että kaikki asiaankuuluvat avoimet työpaikat ja ansioluettelot välitetään Eures-portaaliin oikea-aikaisesti ja että ne vastaavat yhteisiä laatustandardeja. Pidemmällä aikavälillä tulee myös varmistaa asianmukaiset synergiat samankaltaisten tai täydentävien aloitteiden, kuten Europass2-aloitteen ja yhteisen digitaalisen palveluväylän, kanssa.
Näihin haasteisiin vastataan perustamalla Euroopan työviranomainen, jota komissio ehdotti maaliskuussa 2018 ja josta parlamentti ja neuvosto sopivat alustavasti helmikuussa 2019. Keskipitkällä aikavälillä Eures-koordinointitoimet tulevat kuulumaan Euroopan työviranomaisen vastuualueeseen. Sen on tarkoitus toimia täydellä kapasiteetilla vuoteen 2024 mennessä. Tämä tapahtuu siirtämällä Eures-verkoston Euroopan koordinointitoimisto virallisesti Euroopan työviranomaiselle.
Euroopan työviranomaisen yhteydessä toimiessaan Euroopan koordinointitoimisto vahvistaa Eures-verkoston asemaa tasapuolisten liikkuvuusedellytysten edistäjänä. Se hyötyy työvoiman liikkuvuudelle EU:ssa osoitetusta kattavasta toimintarakenteesta ja eri alojen erityisasiantuntemuksesta, joita se voi innovatiivisten toimintamallien ja -välineiden lisäksi hyödyntää tulevien haasteiden ratkaisemisessa. Vastapainoksi se voi puolestaan edistää Euroopan työviranomaisen toimintaa tarjoamalla sille asiantuntemustaan, verkostojaan ja välineitään.
Siirrolla ei ole vaikutuksia verkoston käytännön toimiin.
5.2.Suositukset jäsenvaltioille seuraavaa raportointijaksoa varten
Jäsenvaltioiden tämänhetkiset tärkeimmät huolenaiheet seuraavan raportointijakson osalta ovat rahoitussuunnitelmat, vuoropuhelu ja yhteistyö, digitaaliset toimet, tiedonvaihto sekä seuranta- ja arviointimenetelmät.
Eures-verkoston toiminnan ja vuonna 2016 käynnistyneen uudistuksen kannalta on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot antavat kaikki tarvittavat henkilöstö- sekä tieto- ja viestintätekniset resurssit kansallisten koordinointitoimistojen käyttöön, jotta ne voivat täyttää niille osoitetut tehtävät, ja että kaikki kansalliset koordinointitoimistot noudattavat asetuksessa säädettyjä siirtymä- ja täytäntöönpanokausia sekä sovittuja raportointiin, seurantaan ja muihin verkoston yhteisiin toimiin liittyvien tietojen toimituspäivämääriä.
Jäsenvaltioiden suorittama Euresiin liittyvien liikkuvuusjärjestelyjen arviointi ja parempi integrointi, niin rahoitusmekanismin kuin ohjelmatyön ja yhteisen raportoinninkin kannalta, hyödyttäisivät koko Eures-verkostoa ja laajentaisivat hallinnollisia tehtäviä hoitavan Eures-henkilöstön näkemystä. Lisäksi työvoiman puutteen ja ylitarjonnan tunnistaminen muissa Eures-jäsenmaissa on tärkeä tapa tukea yhteisten rekrytointitoimien kehittämistä verkostossa. Parannukset ovat mahdollisia toimien virtaviivaistamisen ja työvoiman puutetta ja ylitarjontaa kohtaavien maiden välisen tehostetun yhteistyön kautta.
Jotkin kansalliset koordinointitoimistot ovat osoittaneet, että ne eivät kykene täysimääräisesti takaamaan uusien Eures-jäsenten ja ‑yhteistyökumppanien välittämien ansioluetteloiden ja avoimia työpaikkoja koskevien tietojen laatua nykyisten järjestelyjen puitteissa. Kansallisten koordinointitoimistojen tulisikin siksi nopeasti sopeuttaa kansalliset tietotekniset järjestelmänsä ja sopia tietyistä laatustandardeista parantaakseen tiedonsiirtoa kaikkien EU:n tietosuojavaatimusten valossa. Jäsenvaltioiden tulisi myös hyödyntää Euresiin liittyvien tietojen täysi potentiaali parantaakseen ja täydentääkseen kansallisia palveluitaan esimerkiksi entistä laajemmalla Eures-sovellusliittymien käytöllä.
Kansallisten koordinointitoimistojen tulee edistää Eures-verkoston laajentamista ottamalla käyttöön asiaankuuluvat hyväksyntäjärjestelmät ja laatimalla yhteiset menettelysäännöt Eures-jäsenten ja ‑yhteistyökumppanien nykyisen kirjon kasvattamiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi lisäksi vahvistaa Eures-verkoston sisäistä yhteistyötä (esimerkiksi muiden kansallisten koordinointitoimistojen ja rajatylittävien kumppanuuksien kanssa ja kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen yhteydessä) ja jatkaa yhteyksien luomista Euresin laajaan sidosryhmien joukkoon, kuten työmarkkinajärjestöihin, koulutuspalveluiden tarjoajiin ja muihin EU:n tieto- ja palveluverkostoihin.
Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan tasolla tarjottavia välineitä ja ohjeita suhdetoiminnasta ja kenttätyöstä sekä virtaviivaistamaan Euresia koskevia sisäisiä ja ulkoisia viestintätoimiaan.
5.3.Toimet, joita Euroopan komission on tarkoitus edistää
Suorituskyvyn mittausjärjestelmän täysimääräinen täytäntöönpano ja sitä seuraava analyysi sekä Eures-portaalin edistyksellisten ominaisuuksien kehittäminen ovat Euroopan koordinointitoimiston keskeiset toiminta-alueet seuraavan raportointijakson aikana. Euroopan koordinointitoimiston tulee jatkaa ohjauksen ja neuvonnan tarjoamista jäsenvaltioille asetuksen vaatimusten täytäntöönpanemiseksi sekä keskustella keinoista, joilla voidaan löytää ratkaisuja jäsenvaltioiden erityistilanteisiin tai hallinnollisiin järjestelyihin. Tämä voisi johtaa entistä käyttäjäystävällisempien Euresin ekstranetin ja raportointilomakkeiden sähköisten versioiden tarjontaan. Edellä mainitut raportointilomakkeet voisivat esimerkiksi sisältää suorituskyvyn mittausjärjestelmän indikaattoreihin pohjautuvia alasvetovalikoita ja esimääriteltyjä kenttiä. Tällä varmistettaisiin johdonmukaisuus ja vähennettäisiin kansallisten koordinointitoimistojen hallinnollista taakkaa sekä helpotettaisiin tietojen poimintaa ja analysointia.
Hyväksyntäjärjestelmien yhtenäistäminen ja ohjemateriaalien toimittaminen tulisi säilyttää Euroopan koordinointitoimiston ensisijaisena tavoitteena tulevalla raportointijaksolla. Kansalliset koordinointitoimistot korostavat arvostavansa yhteistyötä Euroopan koordinointitoimiston kanssa, erityisesti yhteisten asiakirjojen laadinnassa ja vastavuoroisen oppimisen tapahtumien osalta, ja vaativat näiden hyvien käytäntöjen jatkamista. Euroopan koordinointitoimiston odotetaan tarjoavan enemmän tukea kansallisille koordinointitoimistoille Eures-brändin nostamiseksi paremmin työnhakijoiden ja työnantajien tietoisuuteen kansallisella tasolla. Tämä voitaisiin saavuttaa tiedotuksen ja viestinnän työryhmien uudelleenperustamisella, jotta kansalliset koordinointitoimistot voisivat jakaa parhaita käytäntöjä. Toinen kehityskohta liittyy synergioihin ja päällekkäisyyksien vähentämiseen muiden asiaan liittyvillä aloilla olemassa olevien komission aloitteiden ja EU:n verkostojen, erityisesti Europass2-aloitteen ja yhteisen digitaalisen palveluväylän, kanssa.
Rajatylittävien toimien integroiminen ja systemaattinen tiedotus rajatylittävien kumppanuuksien puitteissa toteutettavasta toiminnasta olisivat hyödyllisiä parhaiden käytäntöjen vaihdolle ja työmarkkina-analyyseille raja-alueilla. Yleisesti ottaen useista rajatylittävien kumppanuuksien toimintaan liittyvistä näkökohdista puuttuu edelleen systemaattinen tiedonvaihto, johon parhaillaan haetaan ratkaisua rajatylittävien kumppanuuksien selosteiden kehittämisellä. Ohjeet siitä, miten rajatylittäviä kumppanuuksia olisi paras sisällyttää Eures-verkostoon ja suorituskyvyn mittausjärjestelmään, parantaisivat huomattavasti seurannan ja tietojenvaihdon laatua.
Liite – Keskeiset luvut
Kuva 1 – Eures-neuvojien lukumäärä sataatuhatta työikäistä (20–64-vuotiasta) asukasta kohden vuonna 2017
Lähde: Eures-portaali – Sisämarkkinoiden tulostaulu vuonna 2017
Kuva 2 – Eures-neuvojien ja vastaavan henkilöstön lukumäärä EU-tasolla vuonna 2017
Lähde: Euroopan koordinointitoimisto – Sisämarkkinoiden tulostaulu vuonna 2017
Taulukko 1 – Eures-portaaliin rekisteröityneet työnhakijat
|
Eures-asuinmaa |
Eures-portaaliin itsenäisesti rekisteröityneet työnhakijat (vuoden 2018 ensimmäinen puolisko) |
|
AT |
2 937* |
|
BE |
6 628 |
|
BG |
8 028 |
|
CY |
1 372* |
|
CZ |
3 958* |
|
DE |
12 453 |
|
DK |
1 491* |
|
EE |
1 549* |
|
EL |
1 342 |
|
ES |
60 846 |
|
FI |
5 257 |
|
FR |
17 510 |
|
HR |
14 858 |
|
HU |
6 776 |
|
IE |
2 043* |
|
IS |
401* |
|
IT |
71 476 |
|
LI |
4* |
|
LT |
2 688* |
|
LU |
703* |
|
LV |
1 649* |
|
MT |
685* |
|
NL |
4 750 |
|
NO |
2 113* |
|
PL |
14 663 |
|
PT |
17 250 |
|
RO |
17 159 |
|
SE |
3 959* |
|
SI |
4 156* |
|
SK |
1 279* |
|
UK |
8 532 |
Lähde: EURES-verkoston suorituskyvyn mittausjärjestelmän raportti, vuoden 2018 ensimmäinen puolisko, ja Eures-portaali (jos perässä *)
Kuva 3 – Pääasialliset lähettävät maat (joissa ulkomaille suuntautuvien virtojen tai kansalaisten määrä yli 50 000) ja muutokset vuoteen 2014 verrattuna
|
Asuinvaltio |
Kansalaisten virta ulkomaille (pääasialliset lähettävät maat) |
|
RO |
157 (+11 %) |
|
PL |
123 (-16 %) |
|
UK |
105 (-9 %) |
|
DE |
79 (-6 %) |
|
IT |
75 (+14 %) |
|
ES |
69 (+19 %) |
Lähde: Vuoden 2017 vuosikertomus EU:n sisäisestä työvoiman liikkuvuudesta
Kuva 4 – EU:n sisäisen liikkuvuuden kokoonpano tyypeittäin, EU28-maiden kansalaiset EU28-maissa vuonna 2016
|
Liikkuvuuden tyyppi |
Laajuus |
|
EU28-maissa asuvat EU28-maiden työikäiset (20–64-vuotiaat) ”pitkäaikaiset” muuttajat (Eurostatin väestöluvut) |
11,8 miljoonaa |
|
(osuus työikäisen väestön kokonaismäärästä EU28-maissa 39 ) |
3,9 % |
|
EU28-maissa asuvat EU28-maista muuttaneet työikäiset** (EU:n työvoimatutkimuksen luvut) |
11 miljoonaa |
|
...joista aktiivisia EU28-muuttajia (työllistettyjä tai työnhakijoita) |
9,1 miljoonaa |
|
(osuus kokonaistyövoimasta EU28-maissa) |
4 % |
|
Rajatyöntekijät (20–64-vuotiaat) |
1,4 miljoonaa |
|
(osuus työssäkäyvien kokonaismäärästä EU28-maissa) |
0,6 % |
|
(Palkkatyötä tekevien ja itsenäisten ammatinharjoittajien) lähettämisten lukumäärä 40 (A1-todistusten lukumäärä) |
2,3 miljoonaa |
|
Vuosittainen paluuvirta (20–64-vuotiaat) (2015) |
614 453 |
|
(osuus niiden EU28-maiden kansalaisten määrästä, jotka jättivät lähtömaansa vuonna 2014) |
55 % |
Lähde: Vuoden 2017 vuosikertomus EU:n sisäisestä työvoiman liikkuvuudesta
Kuva 5 – EU28-maista hiljattain muuttaneiden ja EU28-maiden kansalaisten työllisyys aloittain, EU28-kokonaistaso, 2016
Lähde: Vuoden 2017 vuosikertomus EU:n sisäisestä työvoiman liikkuvuudesta; EU:n työvoimatutkimus 2016, Milieun laskelmat
Kuva 6 – Avoimien työpaikkojen vaihdon täytäntöönpanon tilanne jäsenvaltioissa (kesäkuu 2018)
Kuva 7 – Ansioluetteloiden vaihdon täytäntöönpanon tilanne jäsenvaltioissa (kesäkuu 2018)
Työikäisen väestön kokonaislukumäärä EU28-maissa vuonna 2016 oli 305 883 690.