(1)

Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta.

(2)

Avaruuden tarjoamat mahdollisuudet unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle olisi hyödynnettävä erityisesti kesäkuussa 2016 hyväksytyn EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian mukaisesti siten, että samalla säilytetään ohjelman luonne siviilialan ohjelmana ja kunnioitetaan jäsenvaltioiden valtiosääntöihin mahdollisesti sisältyviä puolueettomuutta tai liittoutumattomuutta koskevia säännöksiä. Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet sekä avaruusdata ja -palvelut ovat kaksikäyttöisiä. Unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on kuitenkin määritetty yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisesti.

(3)

Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja -ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ”EGNOS”, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden jatkuvuus olisi varmistettava, ja niiden tarjoamia palveluita olisi kehitettävä, jotta ne vastaavat käyttäjien uusiin tarpeisiin, pysyvät jatkossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä ▌ ja vastaavat politiikan painopisteitä, kuten ilmastonmuutos ( napa-alueen muutosten seuranta mukaan luettuna), liikenne, turvallisuus ja puolustusala.

(3 a)

Liikenne-, avaruus- ja digitaalialan välisiä synergiavaikutuksia olisi selvitettävä, jotta voidaan tukea uuden teknologian (kuten e-call, digitaalinen ajopiirturi, liikenteenvalvonta ja -hallinta, itseohjautuvat ajoneuvot sekä miehittämättömät ajoneuvot ja ilma-alukset) laajempaa käyttöä ja käsitellä turvallisen ja saumattoman yhteenliitettävyyden tarpeita, tehokasta paikannusta ja eri liikennemuotojen yhdistämistä ja yhteentoimivuutta ja näin parantaa liikennepalveluiden ja teollisuuden kilpailukykyä.

(3 b)

Jotta kaikki jäsenvaltiot ja niiden kaikki kansalaiset hyötyisivät ohjelmasta kattavasti, on myös tärkeää edistää tarjottavan datan ja tarjottavien tietojen ja palveluiden käyttöä ja omaksumista sekä tukea kyseiseen dataan ja kyseisiin tietoihin ja palveluihin perustuvien toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämistä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden, komission ja asiasta vastaavien tahojen olisi erityisesti toteutettava kausittain tiedotuskampanjoita, joissa kerrotaan ohjelman hyödyistä.

(4)

Toiminnanvapauden, riippumattomuuden ja turvallisuuden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että unionilla on autonominen pääsy avaruuteen ja mahdollisuus sen turvalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni tukee autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission pitäisi tämän vuoksi voida koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden tahojen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten perussopimuksen 189 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. Jotta unioni säilyttää kilpailukykynsä nopeasti kehittyvillä markkinoilla, on myös ratkaisevan tärkeää, että sillä on jatkossakin käytettävissään nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri ja asianmukaiset laukaisujärjestelmät . Rajoittamatta jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön toteuttamia toimenpiteitä ohjelmasta voitaisiin sen vuoksi tukea maassa sijaitsevaan avaruusinfrastruktuuriin tehtäviä mukautuksia, mukaan lukien uusi kehitys, jotka ovat tarpeen ohjelman täytäntöönpanemiseksi, sekä mukautuksia, mukaan lukien teknologian kehittäminen, satelliittien laukaisemiseen tarvittaviin laukaisujärjestelmiin, mukaan lukien vaihtoehtoiset teknologiat ja innovatiiviset järjestelmät ohjelman komponenttien täytäntöönpanoa varten. Nämä toiminnot olisi toteutettava varainhoitoasetuksen mukaisesti ja pyrkien saavuttamaan ohjelmassa parempi kustannustehokkuus. Koska avaruuteen pääsyä tukevilla toimilla ei ole omia määrärahoja, ne eivät vaikuttaisi ohjelman komponenttien täytäntöönpanoon.

(5)

Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja käyttää omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntymistä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla esimerkiksi aloitteilla, jotka liittyvät avaruus- ja digitaalialan, muiden alojen ja käyttäjien yhteisiin alustoihin . Avaruusalan yhteisalustojen olisi pyrittävä edistämään yrittäjyyttä ja taitoja sekä luomaan synergiavaikutuksia digitaali-innovaatiokeskittymien kanssa. Jotta unioniin sijoittautuneet avaruusyritykset voisivat menestyä, unionin olisi edistettävä niiden perustamista ja laajentumista, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, sillä avaruusalan startup-yritysten saatavilla ei unionissa ole soveltuvaa yksityistä pääomarahoitusta, ja tukemalla kysyntää (innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella).

(5 xx)

Avaruusalan arvoketju jaotellaan tavallisesti seuraavasti: i) toimintaketjun alkupää, joka koostuu toiminnoista, jotka johtavat toiminnalliseen avaruusjärjestelmään, mukaan lukien kehitys-, valmistus- ja laukaisutoiminnot, sekä tällaisen järjestelmän käytöstä; ja ii) toimintaketjun loppupää, joka kattaa avaruuteen liittyvien palvelujen tarjoamisen ja tuotteet käyttäjille. Digitaalialustat ovat myös tärkeä osatekijä, jolla voidaan tukea avaruusalan kehitystä ja tarjota mahdollisuus käyttää dataa ja tuotteita sekä välineitä ja varastointi- ja laskentamahdollisuuksia.

(5 x)

Avaruusalalla unioni käyttää toimivaltaansa SEUT-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komission olisi varmistettava ohjelman puitteissa toteutettavien toimien johdonmukaisuus.

(5 a)

Eräillä jäsenvaltioilla on perinteisesti ollut aktiivinen avaruusteollisuus, mutta olisi otettava huomioon tarve kehittää avaruusalaa ja parantaa sen kypsyyttä jäsenvaltioissa, joilla on kehittymässä olevia valmiuksia, ja vastata uusien yksityisten avaruusalan toimijoiden (”New Space”) perinteiselle avaruusteollisuudelle asettamiin haasteisiin. Toimia, joilla kehitetään avaruusteollisuuden valmiuksia koko unionissa ja helpotetaan kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyötä avaruusalalla, olisi edistettävä.

(5 b)

Ohjelmaan kuuluvien toimien olisi perustuttava nykyisiin kansallisiin ja unionin valmiuksiin (toisin sanoen valmiuksiin, jotka ovat olemassa toimen toteuttamishetkellä) ja voitava hyötyä niistä.

(6)

Kattavuutensa ja globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalinsa ansiosta avaruusalan toiminnoilla on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Unionin avaruusohjelman asiaan liittyvät elimet voivat tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja niiden suostumuksella osallistua avaruusohjelman liittyviin kysymyksiin kansainvälisen yhteistyön kautta ja tehdä yhteistyötä asiaan liittyvien alakohtaisten YK:n elinten kanssa. Unionin avaruusohjelmaan, jäljempänä ”ohjelma” komissio voisi koordinoida toimintaa kansainvälisellä näyttämöllä unionin puolesta alalla, jolla unionilla on toimivaltaa, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien taajuuksien ala, ohjelman osalta sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa tällä alalla . On erityisen tärkeää, että komission edustama unioni tekee yhteistyötä kansainvälisen Cospas-Sarsat-ohjelman elimissä.

(6 a)

Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta voidaan edistää unionin roolia avaruusalan maailmanlaajuisena toimijana ja unionin teknologiaa ja teollisuutta sekä edistää oikeudenmukaista kilpailua kansainvälisellä tasolla, kun muistetaan, että on tarpeen varmistaa vastavuoroisuus osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä, ja jotta voidaan kannustaa koulutusalan yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen osa unionin avaruusstrategiaa. Komissio käyttää unionin avaruusohjelmaa edistääkseen aloitteiden avulla osaltaan kansainvälisiä toimia ja hyötyäkseen niistä, tukeakseen eurooppalaista teknologiaa ja teollisuutta kansainvälisesti (esimerkiksi kahdenväliset vuoropuhelut, toimialojen seminaarit, pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen), helpottaakseen pääsyä kansainvälisille markkinoille ja edistääkseen oikeudenmukaista kilpailua myös talousdiplomatian aloitteiden vipuvaikutuksen avulla. Unionin avaruusdiplomatian aloitteiden olisi oltava täysin unionin nykyisten toimintapolitiikkojen, painopisteiden ja välineiden mukaisia ja niitä täydentäviä, ja samalla unionin olisi otettava keskeinen rooli yhdessä jäsenvaltioiden kanssa säilyttääkseen johtoasemansa kansainvälisellä areenalla.

(7)

Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa komission olisi pannessaan ohjelmaa täytäntöön yhdessä ▌ korkean edustajan kanssa ja koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa edistettävä vastuullista toimintaa avaruudessa , myös vähentämällä avaruusromun lisääntymistä, ja tutkittava Euroopan unionin mahdollisuutta liittyä asiaankuuluviin YK:n sopimuksiin ja yleissopimuksiin ja annettava tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia .

(8)

Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Horisontti Eurooppa, InvestEU-rahasto, Euroopan puolustusrahasto sekä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta sillä edellytyksellä että rahoitus koskee samoja kustannuksia , erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman täytäntöönpanon aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet. Sen olisi myös varmistettava synergia ja johdonmukaisuus näissä ohjelmissa, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, kehitettyjen ratkaisujen ja avaruusohjelmassa kehitettyjen ratkaisujen välillä.

(8 a)

Varainhoitoasetuksen 191 artiklan 3 kohdan mukaan samoja kustannuksia ei saa missään tapauksessa rahoittaa unionin talousarviosta kahdesti esimerkiksi sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta että avaruusohjelmasta.

(9)

Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita käsitellään myös rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisina aloina InvestEU-rahaston rahoitusvälineissä ja talousarviotakuussa, erityisesti sen kestävän infrastruktuurin ja tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikanalojen ikkunoiden mukaisesti. Rahoitustukea olisi käytettävä toimiin, joilla käsitellään oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimissa olisi oltava selkeä Euroopan tason lisäarvo.

(10)

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja tämän ohjelman välisellä johdonmukaisuudella ja synergialla edistetään kilpailukykyistä ja innovatiivista eurooppalaista avaruusalaa, lujitetaan Euroopan autonomiaa avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä suojatussa ja turvallisessa ympäristössä ja vahvistetaan Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Ohjelmassa tutkimus- ja innovointiyhteisön saataville tarjottavalla datalla ja palveluilla tuetaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman läpimurtoratkaisuja.

(10 a)

Jotta voidaan maksimoida ohjelman sosioekonominen tuotto, on olennaista, että pidetään yllä uusimpia järjestelmiä ja päivitetään niitä käyttäjien muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi ja että kehitys tapahtuu avaruuspohjaisella toimintaketjun loppupään sovellusalalla. Unionin olisi tuettava toimia, jotka liittyvät tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen tai ohjelman mukaisesti perustettavan infrastruktuurin kehityksen varhaisiin vaiheisiin, sekä tutkimus- ja kehitystoimia, jotka liittyvät ohjelman mukaisesti kehitettyihin järjestelmiin perustuviin sovelluksiin ja palveluihin, ja siten vauhditettava toimintaketjun alku- ja loppupään taloudellista toimintaa. Kyseisten tutkimus- ja innovointitoimien rahoittamiseen unionin tasolla soveltuu asetuksella (EU) No XXX/XXXX perustettu Horisontti Eurooppa -puiteohjelma. Tämän asetuksen mukaisesti Galileo- ja EGNOS-komponentteihin kohdennetuista varoista olisi kuitenkin rahoitettava kehitystoimien tarkoin määrätty osa etenkin, kun toimet koskevat perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai vastaanottimia, jotka helpottavat sovellusten kehittämistä talouden eri aloilla. Tällainen rahoitus ei kuitenkaan saisi vaarantaa ohjelmien mukaisesti perustetun infrastruktuurin käyttöönottoa tai käyttöä.

(10 x)

Euroopan avaruusteollisuuden tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi ohjelmalla olisi tuettava avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämistä ja koulutustoimintaa yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, jotta saadaan käyttöön unionin kansalaisten koko potentiaali tällä alalla.

(10 b)

Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri saattaa edellyttää lisätutkimusta ja -innovointia, jota voidaan tukea Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja pyrkiä siten johdonmukaisuuteen Euroopan avaruusjärjestön tällä alalla toteuttamien toimien kanssa. Synergialla Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja vahvistetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. Ohjelmasta vapaasti saataville asetettavia avaruusdataa ja -palveluita käytetään läpimurtoratkaisujen kehittämiseen tutkimuksen ja innovoinnin, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma mukaan luettuna, avulla unionin poliittisten painopisteiden tukemiseksi. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää unionin omistamaa infrastruktuuria, kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus. Tutkimusinfrastruktuuri, erityisesti in situ -seurantaverkostot, muodostaa olannaiseen osan in situ -seurantainfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut.

(11)

On tärkeää, että unioni omistaa kaikki sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka ovat syntyneet tai joita on kehitetty julkisten hankintojen kautta, jotka unioni rahoittaa osana avaruusohjelmaansa. Nykyisten omistajien kanssa olisi tehtävä tarvittavat järjestelyt, jotta kaikkia omistajuuteen liittyviä perusoikeuksia noudatetaan täysin. Tällainen unionin omistajuus ei saisi rajoittaa unionin mahdollisuutta antaa tämän asetuksen mukaisesti ja silloin, kun se katsotaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella asianmukaiseksi, tällainen omaisuus kolmansien osapuolten käyttöön tai luopua siitä.

(11 a)

Jotta voidaan tukea ohjelman tarjoamien palveluiden mahdollisimman laajaa käyttöä, olisi hyödyllistä korostaa, että data, tiedot ja palvelut tarjotaan ilman takuuta eivätkä ne vaikuta oikeudellisesti sitovissa säädöksissä vahvistettuihin velvoitteisiin.

(11 b)

Komissio voi tiettyjen muuhun kuin sääntelyyn liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi tarpeen mukaan ja tarvittavassa määrin käyttää tiettyjen ulkopuolisten tahojen teknistä apua. Myös muut ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot voivat saada samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla osoitettujen tehtävien hoitamiseen.

(12)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(13)

Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa.

(14)

Ohjelman komponenttien tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. Samasta syystä pitäisi olla mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.

(15)

Koska ohjelma rahoitetaan pääsääntöisesti unionin varoin, tämän ohjelman mukaisesti ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta tehtävissä hankintasopimuksissa olisi noudatettava unionin sääntöjä. Tässä yhteydessä unionin olisi myös oltava vastuussa julkisten hankintojen tavoitteiden määrittelystä. Varainhoitoasetuksessa säädetään, että komissio voi käyttää ennakkoarvioinnin tulosten perusteella unionin varoja hoitavien henkilöiden tai yhteisöjen järjestelmiä ja menettelyjä. Vastaavissa rahoitusta koskevissa kumppanuuspuitesopimuksissa tai rahoitusosuussopimuksissa olisi määriteltävä erityiset näihin järjestelmiin ja menettelyihin tarvittavat mukautukset sekä nykyisten sopimusten jatkamista koskevat järjestelyt.

(16)

Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin jos sopimuksiin liittyy laitteistoja tai pitkän aikavälin palveluntarjontaa. Tämän vuoksi tarvitaan julkisia hankintoja koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Näin ollen hankintasopimus olisi voitava tehdä monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta erityisesti, jotta mahdollistetaan pienten ja keskisuurten yritysten sekä startup-yritysten osallistuminen . Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.

(16 a)

Julkisen kysynnän ja julkisen sektorin innovoinnin kannustamiseksi ohjelmalla olisi edistettävä sen datan, tietojen ja palvelujen käyttöä, jotta tuetaan räätälöityjen ratkaisujen kehittämistä paikallis- ja aluetasolla teollisuudessa ja pk-yrityksissä avaruuteen liittyvien innovointikumppanuuksien avulla varainhoitoasetuksen liitteessä 1 olevan 7 kohdan mukaisesti ja jotta ohjelma siten kattaa kaikki vaiheet räätälöityjen yhteentoimivien avaruusratkaisujen kehityksestä käyttöönottoon ja hankintoihin julkisia palveluja varten.

(17)

Jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet, on tärkeää voida tarvittaessa hyödyntää kaikkia avaruusalalla toimivien unionin julkisten ja yksityisten toimijoiden valmiuksia ja myös kyetä työskentelemään kansainvälisellä tasolla kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tästä syystä on säädettävä mahdollisuudesta käyttää kaikkia perussopimuksessa ja varainhoitoasetuksessa vahvistettuja soveltuvia välineitä ja hallinnointitapoja ▌ja yhteisiä hankintamenettelyjä.

(18)

Erityisesti avustuksista kokemus on osoittanut, että käyttäjät ja markkinat omaksuvat ne helpommin ja yleinen näkyvyys on suurempaa hajautetusti kuin komission ylhäältä alaspäin toteuttamana. Maksusitoumukset ovat avustuksen saajalta kolmansille osapuolille suunnatun rahoitustuen muoto, ja ne ovat kuuluneet onnistuneimpiin toimiin uusien toimijoiden ja pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Niiden esteenä on kuitenkin ollut varainhoitoasetuksessa määrätty rahoitustuen enimmäismäärä. Tätä enimmäismäärää olisi unionin avaruusohjelmaa varten kasvatettava, jotta voidaan pysyä mukana avaruusalan markkinasovellusten potentiaalin kasvuvauhdissa.

(19)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, kun otetaan huomioon esimerkiksi valvonnan kustannukset, hallinnollinen rasitus ja vaatimustenvastaisuuden ennakoitu riski. Tähän olisi sisällytettävä mahdollisuus harkita kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä varainhoitoasetuksen [125 artiklan 1 kohdassa] tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

(20)

Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ”varainhoitoasetus”. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(21)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen pitäisi [viittaus päivitettävä uuden MMA:ita koskevan päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen…/…/EU 88 artiklan] nojalla voida saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustusten, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuusta koskevista tarkastuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(23)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046  (2) , jäljempänä ”varainhoitoasetus” , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (3) ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (4) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (5) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)

Kolmannet maat, jotka ovat ETA:n jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa. ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(25)

Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujatahojen välillä, jotta voidaan välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä ja vähentää viivästyksiä ja kustannusylityksiä. Kaikkien hallinnointiin osallistuvien tahojen olisi oman toimivaltansa puitteissa ja omien velvollisuuksiensa mukaisesti edistettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(26)

Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen täytäntöönpanoon ▌. Ne voivat tehdä ▌ yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palveluiden ja sovellusten edistämiseksi. Komissio voisi hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä ja saada niiltä apua , ja se voisi yhteisesti sovittujen ehtojen mukaisesti antaa niille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteutuksessa ▌. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet on saatavilla ja niillä on riittävä suojaus niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti (6).

(26 a)

Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa avaruusohjelmavirasto voisi antaa erityistehtäviä jäsenvaltioille tai niiden ryhmälle. Annettavien tehtävien olisi rajoituttava toimiin, joita avaruusohjelmavirastolla ei ole valmiuksia suorittaa itse, eikä tehtävien antaminen saisi vaikuttaa ohjelman hallinnointiin eikä tässä asetuksessa määriteltyjen tehtävien osoittamiseen.

(27)

Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttamisen valvonta , sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä muille. Lisäksi komissiolla on parhaat edellytykset vahvistaa järjestelmien ja palveluiden kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset vaatimukset .

(28)

Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ”avaruusohjelmavirasto”, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää unionin avaruusohjelmaa, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden sekä markkinasovellusten ja toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen osalta. Tietyt näihin aloihin liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Koska avaruusohjelmavirasto on onnistunut hyvin edistämään Galileon ja EGNOSin omaksumista käyttäjien keskuudessa ja markkinoilla, sen tehtäväksi olisi annettava myös ohjelman muiden komponenttien kuin Galileon ja EGNOSin omaksumisen edistäminen käyttäjien keskuudessa sekä toimintaketjun loppupään sovellusten kehitystoimia ohjelman kaikkien komponenttien osalta. Näin voitaisiin saada mittakaavaetuja ja tarjota mahdollisuus kehittää sovelluksia, jotka perustuvat useisiin ohjelman komponentteihin (integroidut sovellukset). Tällaisten toimien ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa palveluihin eikä käyttäjien keskuudessa tapahtuvaa käyttöönottoa edistäviin toimiin, jotka komissio on antanut Copernicus-ohjelman toimista vastaaville yksiköille. Toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen antaminen avaruusohjelmavirastolle ei estä muita yhteisöjä, joille on annettu tehtäviä, kehittämistä toimintaketjun loppupään sovelluksia. Lisäksi avaruusohjelmaviraston olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella sellaisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen mukaisesti , joka kattaa muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä. Kun avaruusohjelmavirastolle osoitetaan tehtäviä, sen käyttöön olisi asetettava riittävät hallinnolliset, taloudelliset ja henkilöresurssit.

(28 a)

Galileo ja EGNOS ovat monimutkaisia järjestelmiä, jotka edellyttävät tiivistä koordinointia. Koska Galileo ja EGNOS ovat unionin komponentteja, koordinoinnin olisi oltava unionin toimielimen tai elimen vastuulla. Avaruusohjelmavirasto on viime vuosina kehitetyn asiantuntemuksen perusteella sopivin elin koordinoimaan kaikkia kyseisten järjestelmien hyödyntämiseen liittyviä operatiivisia tehtäviä kansainvälistä yhteistyötä lukuun ottamatta. Sen vuoksi EGNOSin ja Galileon hyödyntämisen hallinnointi olisi annettava sen tehtäväksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että avaruusohjelmaviraston olisi hoidettava kaikki järjestelmien hyödyntämiseen liittyvät tehtävät yksin. Se voi käyttää muiden tahojen, etenkin Euroopan avaruusjärjestön (ESA), asiantuntemusta. Tämän olisi katettava järjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun ja maasegmentin osien ja satelliittien kehittämiseen liittyvät toiminnot, jotka olisi annettava Euroopan avaruusjärjestön tehtäväksi. Tehtävien antaminen muille tahoille perustuu niiden valtuuksiin, ja sen avulla on tarkoitus välttää päällekkäistä työtä.

(29)

Euroopan avaruusjärjestö on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004. Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava tarvittavat yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi tehtävä ESAn ja avaruusohjelmaviraston kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan niiden johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus Euroopan yhteisön ja ESAn väliseen puitesopimukseen ja erityisesti sen 2 ja 5 artiklaan nähden. Euroopan avaruusjärjestö kuitenkaan ole unionin elin eikä siihen sovellettava unionin oikeutta, joten on tärkeää, että se toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet suojatakseen unionin ja sen jäsenvaltioiden etuja ja että talousarvion toteuttamisen osalta sille annetut tehtävät ovat komission päätösten mukaisia. Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet.

(30)

Euroopan unionin satelliittikeskuksen toiminta riippumattomana eurooppalaisena voimavarana, joka tarjoaa asianmukaisien avaruusresurssien ja keskeisen täydentävän datan ▌hyödyntämiseen perustuvia tietoja ja palveluita, tunnustettiin jo päätöksen N:o 541/2014/EU täytäntöönpanossa .

(31)

Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen ja siviili- ja sotilastoiminnan välisen rajan yli, unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, voi olla koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksiköitä ovat Euroopan puolustusvirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara / siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston olisi koordinoitava siviilikäyttäjäyhteisöjä , ja ne voivat seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia.

(32)

Koska avaruuteen liittyvät toimet ovat tärkeitä unionin taloudelle ja unionin kansalaisten elämälle ja koska näihin järjestelmiin perustuvat järjestelmät ja sovellukset ovat luonteeltaan kaksikäyttöisiä, ohjelman keskeisenä painopisteenä olisi oltava korkeatasoisen turvallisuuden saavuttaminen ja ylläpitäminen, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen turvaamiseksi, myös turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisen turvallisuusluokittelemattomien tietojen osalta.

(33)

Komission ja korkean edustajan olisi kummankin oman toimivaltansa puitteissa varmistettava ohjelman turvallisuus tämän asetuksen ja, tapauksen mukaan, neuvoston päätöksen 201xx/xxx/YUTP  (7) mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla .

(33 a)

Kun otetaan huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon erityisasiantuntemus ja sen säännölliset yhteydet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, se voi avustaa komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien, ohjelman turvallisuutta koskevien tiettyjen tehtävien hoidossa ulkosuhteiden alalla neuvoston päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

(34)

Rajoittamatta SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden yksinomaista vastuuta kansallisen turvallisuuden alalla ja jäsenvaltioiden oikeutta turvata keskeiset turvallisuusintressinsä SEUT-sopimuksen 346 artiklan mukaisesti olisi vahvistettava erityinen turvallisuuden hallinta, jotta varmistetaan ohjelman juoheva täytäntöönpano. Tämän hallinnan olisi perustuttava kolmeen keskeiseen periaatteeseen. Ensinnäkin on välttämätöntä, että jäsenvaltioiden laaja ja ainutlaatuinen kokemus turvallisuuskysymyksissä otetaan huomioon mahdollisimman laajalti. Toiseksi on erotettava toisistaan operatiiviset toiminnot ja turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntään kuuluvat toiminnot, jotta vältetään eturistiriidat ja mahdolliset puutteet turvallisuussääntöjen soveltamisessa. Kolmanneksi ohjelman kaikkien tai tiettyjen komponenttien hallinnosta vastaavalla yksiköllä on myös parhaat edellytykset hallita sille uskottujen tehtävien turvallisuutta. Ohjelman turvallisuus perustuu Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-ohjelmien toteuttamisesta viime vuosina saatuihin kokemuksiin. Vankka turvallisuushallinta edellyttää myös tehtävien asianmukaista jakoa eri toimijoiden välillä. Koska komissio on vastuussa ohjelmasta, sen olisi määritettävä kuhunkin ohjelman komponenttiin sovellettavat yleiset turvallisuusvaatimukset rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla .

(34 x)

Sekä avaruudessa että maassa olevan unionin avaruusinfrastruktuurin kyberturvallisuus on keskeisellä sijalla varmistettaessa järjestelmien toiminta ja palvelujen jatkuvuus. Turvallisuusvaatimuksia laadittaessa olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tarve suojata järjestelmiä ja niiden palveluja kyberhyökkäyksiltä myös käyttämällä uutta teknologiaa.

(34 a)

Komission olisi tarvittaessa määritettävä turvallisuuden seurantarakenne riski- ja uhka-analyysin perusteella. Tämän turvallisuuden seurantaelimen olisi oltava yksikkö, joka vastaa päätöksen 201x/xxx/YUTP soveltamisalan puitteissa laadittuja ohjeita. Galileon osalta kyseisen elimen olisi oltava Galileon turvallisuuden valvontakeskus. Asetuksen 20xx/xxx/YUTP täytäntöönpanon osalta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan tehtävänä on ainoastaan antaa neuvostolle ja/tai korkealle edustajalle tietoja, jotka liittyvät järjestelmän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään.

(35)

Kun otetaan huomioon ohjelman ainutlaatuisuus ja monimutkaisuus sekä sen yhteydet turvallisuuteen, turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnässä olisi noudatettava tunnustettuja ja täysin vakiintuneita periaatteita. Näin ollen on välttämätöntä, että turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätoimet toteutetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta koskevan yhteisen vastuun pohjalta pyrkien rakentamaan yhteisymmärrystä ja ottaen mukaan kaikki ne, joita turvallisuuskysymys koskee, ja että pysyvää riskien seurantaa koskeva menettely pannaan täytäntöön. On myös erityisen tärkeää, että tekniset turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet uskotaan alan ammattilaisille, jotka ovat asianmukaisesti pätevöityneet monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään ja joista on tehty tasoltaan riittävä turvallisuusselvitys.

(35 x)

EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja olisi käsiteltävä komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 ja neuvoston päätöksessä 2013/488/EU vahvistettujen turvallisuussääntöjen mukaisesti. Neuvoston päätöksen mukaan jäsenvaltioiden on noudatettava siinä vahvistettuja periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia, jotta varmistetaan, että EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovelletaan samantasoista suojaa.

(36)

Tietojenvaihdon turvaamiseksi olisi tehtävä asianmukaiset sopimukset , jotta varmistetaan kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ohjelman yhteydessä annettavien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja .

(37)

Yksi ohjelman päätavoitteista on varmistaa unionin turvallisuus ja strateginen autonomia, vahvistaa sen valmiuksia toimia eri aloilla, erityisesti turvallisuuden alalla, ja hyödyntää mahdollisuuksia, joita avaruus tarjoaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle. Tämä tavoite edellyttää tiukkoja kelpoisuussääntöjä, joita sovelletaan tahoihin, jotka voivat osallistua sellaisiin ohjelmasta rahoitettaviin toimiin, joissa edellytetään EU-turvallisuusluokiteltujen tietojen tai arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen saantia.

(37 a)

Ohjelman yhteydessä on joitakin tietoja, joita ei ole turvallisuusluokiteltu mutta joita on käsiteltävä jo voimassa olevien säädösten tai kansallisten lakien, sääntöjen ja määräysten mukaisesti, myös rajoittamalla jakelua.

(38)

Satelliittinavigointi- ja maanhavainnointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla . Ohjelmassa olisi hyödynnettävä näiden alojen välistä synergiaa ottaen huomioon avaruusteknologian niille tuomat edut, tuettava yhteensopivien laitteiden kehitystä ja edistettävä asiaan liittyvien normien ja sertifikaattien kehitystä. Synergia avaruustoimien ja unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien toimien välillä kasvaa myös. Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus, myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta, ja varmistaa sen strateginen autonomia.

(39)

Galileon tavoitteena on ensimmäisen sellaisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuurin perustaminen ja käyttö, joka soveltuu monien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Galileo toimii muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä riippumattomasti ja edistää siten muun muassa unionin strategista autonomiaa. Järjestelmän toinen sukupolvi olisi otettava asteittain käyttöön ennen vuotta 2030, aluksi rajatulla toimintakapasiteetilla.

(40)

EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileo-järjestelmän, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOS-ohjelman palveluiden olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Kypros, Azorit, Kanariansaaret ja Madeira vuoden 2026 loppuun asti . Ilmailualalla kaikkien näiden alueiden olisi voitava hyödyntää lennonvarmistuspalvelujen osalta kaikkia EGNOSin tukemia suoritustasoja. EGNOSin tarjoamien palveluiden maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää lentokoneiden paikantamiseen lennon kaikissa vaiheissa tarvittavien lisäjärjestelmien (paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät, lentokoneiden avioniikkajärjestelmät) avulla, ainoastaan paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS Euroopassa voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS). EGNOSin ihmishengen turvaavan palvelun olisi oltava ICAO:n normien mukainen.

(41)

On välttämätöntä varmistaa Galileo- ja EGNOS-järjestelmien kestävyys ja niiden palvelujen jatkuvuus, saatavuus , tarkkuus, luotettavuus ja turvallisuus . Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia , niihin liittyvä avaruus- ja maasegmenttien kehitys mukaan luettuina, olisi valmisteltava.

▌

(43)

Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetussa asetuksessa (EU) N:o 1285/2013 (8) käytetty käsite ”kaupallinen palvelu” ei ole enää soveltuva, kun otetaan huomioon kyseisen palvelun kehitys. Sen sijaan on yksilöity kaksi erillistä palvelua eli huipputarkka palvelu ja todennuspalvelu (9).

(44)

Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileon ja EGNOSin tarjoamien palveluiden olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään myös käyttäjien tasolla ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa, jos tällaisesta yhteensopivuudesta ja yhteentoimivuudesta määrätään kansainvälisessä sopimuksessa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta unionin strategisen riippumattomuuden tavoitteeseen.

(45)

Kun otetaan huomioon Galileon ja EGNOSin maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys ja sen vaikutus niiden turvallisuuteen, komission olisi määrättävä infrastruktuurin sijainnista. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi , ja avaruusohjelmaviraston olisi osallistuttava tähän tarpeen mukaan toimivaltansa puitteissa .

(46)

Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida ja samalla edistää unionin strategista autonomiaa , erityisesti arkaluonteisella turvallisuuden alalla, olisi edistettävä myös sääntelytoimien avulla EGNOSin ja Galileon tarjoamien palveluiden käyttöä muissa unionin politiikoissa, kun tämä on perusteltua ja hyödyllistä. Myös toimenpiteet, joilla edistetään näiden palveluiden käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa, ovat tärkeä osa prosessia.

(47)

Copernicuksella pitäisi varmistaa maanhavainnointi- ja geoinformaatiopalveluiden kannalta autonominen ympäristöosaamisen ja keskeisen teknologian saanti, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön, ilmastonmuutoksen, merten, merenkulun, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kulttuuriperinnön säilyttämisen, pelastustoiminnan, maakartoituksen ja infrastruktuurin seurannan, turvallisuuden sekä digitaalitalouden alalla.

(47 b)

Ohjelman komponenttien avulla olisi edistettävä digitaaliteknologian soveltamista avaruusjärjestelmissä, datan ja palvelujen jakelussa ja toimintaketjun loppupään kehittämisessä. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota aloitteisiin ja toimiin, joita komissio ehdotti 14 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” ja 14 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma”.

(48)

Copernicuksen olisi perustuttava Copernicus-ohjelman perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 377/2014 (10) ja Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 911/2010 (11), jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES) ja vahvistettiin sen ensivaiheen toimintaa koskevat säännöt, ja siinä olisi varmistettava toimintojen ja tulosten jatkuvuus ja tehostettava niitä , kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyteknologian kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet (12). Tämän vuoksi komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, Euroopan avaruusjärjestön, Euroopan sääsatelliittijärjestön (Eumetsat) ja sekä tarvittaessa muiden sellaisten tahojen kanssa, joilla on asiaankuuluvia avaruusresursseja ja in situ -resursseja. Siinä olisi mahdollisimman suuressa määrin käytettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin (13) sekä muiden yksiköiden valmiuksia avaruudesta tapahtuvaan seurantaan, eurooppalaiset kaupalliset aloitteet mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksessa pitäisi myös hyödyntää käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ- ja liitännäisdataa direktiivin 2007/2/EY (14) mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ -datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten.

(49)

Copernicus olisi pantava täytäntöön julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY, sellaisena kuin se muutettuna julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/37/EU (15), tavoitteiden mukaisesti, joita ovat erityisesti avoimuus, palveluiden kehittämistä edistävät edellytykset ja taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen myötävaikuttaminen unionissa. Copernicus-datan ja -tietojen tulisi olla vapaasti ja avoimesti saatavilla.

(49 a)

Copernicuksen koko potentiaali unionin yhteiskunnan ja talouden hyväksi olisi vapautettava kokonaisuudessaan, jotta se ulottuisi laajemmalle kuin välittömiin edunsaajiin, tehostamalla käytön omaksumista koskevia toimenpiteitä, mikä edellyttää lisätoimia datan saattamiseksi käyttökelpoiseksi muille kuin asiantuntijoille ja näin kasvun, työpaikkojen luomisen ja osaamisen siirron edistämiseksi.

(50)

Copernicus on käyttäjälähtöinen ohjelma. Sen kehityksen pitäisi tämän vuoksi perustua Copernicuksen ydinkäyttäjien muuttuviin tarpeisiin, ja samalla siinä pitäisi ottaa huomioon myös uusien käyttäjäyhteisöjen kehittyminen joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Copernicuksen olisi perustuttava niiden vaihtoehtojen analyysiin, joilla voidaan täyttää käyttäjien kehittyvät tarpeet, mukaan lukien toteuttamiseen liittyvät tarpeet, sekä unionin niiden politiikkojen seurantaan, jotka edellyttävät jatkuvaa ja todellista käyttäjien osallistumista, erityisesti vaatimusten määrittelyssä ja validoinnissa.

(51)

Copernicus on jo toiminnassa. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa jo valmiin infrastruktuurin ja palveluiden jatkuvuus ja samalla sopeutua käyttäjien muuttuviin tarpeisiin, muuttuvaan markkinaympäristöön, erityisesti uusiin yksityisiin avaruusalan toimijoihin (ns. New Space) ja yhteiskunnallis-poliittisiin muutoksiin, joihin on reagoitava nopeasti. Tämä edellyttää Copernicuksen toiminnallisen rakenteen kehittämistä , jotta se vastaa paremmin siirtymistä ensimmäisen vaiheen toiminnallisista palveluista edistyneempien ja tarkemmin kohdistettujen palveluiden tarjontaan uusille käyttäjäyhteisöille ja arvonlisää tuottavien tuotantoketjun loppupään markkinoiden tukemista. Tämän vuoksi sen täytäntöönpanossa olisi jatkossa omaksuttava lähestymistapa, jossa seurataan datan arvoketjua eli datan hankintaa, datan ja tiedon käsittelyä, jakelua ja hyödyntämistä sekä toimia, joilla edistetään käytön omaksumista käyttäjämarkkinoilla ja valmiuksien luomista , kun taas Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää Copernicusta.

(52)

Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa pitäisi pyrkiä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, joissa käsitellään erityisesti uusia seurantajärjestelmiä, jotta vastaamista maailmanlaajuiseen ilmastomuutokseen (esimerkiksi ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seuranta) voidaan tukea. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja -raportointia ja innovatiivisia ympäristösovelluksia maataloudessa, vesi- ja meriluonnonvarojen hallinnassa ja kulttuuriperinnön osalta (kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta). Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, mukaan lukien jäsenvaltioiden, ESAn ja Eumetsatin tekemät investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen valmiuksia. Copernicus voisi myös rakentua toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.

(53)

Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava ▌Copernicus-palveluiden pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän koostumuksesta ja ilmanlaadusta; tietoa valtamerten tilasta ja dynamiikasta ; maa- ja jääkartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin politiikkojen toteuttamista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määriteltävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palveluiden tarjoamista.

(54)

Copernicus-palveluiden toteuttamisessa komission olisi tukeuduttava toimivaltaisiin tahoihin, asianomaisin unionin virastoihin, kansallisten elinten ryhmittymiin tai yhteenliittymiin tai muihin asianmukaisiin elimiin, jotka ovat mahdollisesti kelpoisia rahoitusosuussopimukseen. Näitä tahoja valittaessa komission olisi varmistettava, että palveluiden toiminnassa ja tarjonnassa ei ilmene häiriöitä ja että, kun kyseessä ovat turvallisuuden kannalta arkaluonteiset tiedot, kyseisillä tahoilla on varhaisvaroitus- ja kriisinhallintavalmiudet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) yhteydessä. Varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaan henkilöiden ja yhteisöjen, joille on annettu tehtäväksi unionin varojen hoitaminen, on noudatettava syrjimättömyyden periaatetta kaikkiin jäsenvaltioihin nähden. Tämän periaatteen noudattaminen on tarkoitus varmistaa Copernicus-palvelujen tarjoamista koskevien rahoitusosuussopimusten avulla.

(55)

Copernicus-palveluiden toteuttamisella pitäisi helpottaa myös palveluiden käytön yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palveluiden saatavuutta ja kehittymistä, sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten komission ja palvelun tarjoamisesta vastaavien luotettujen tahojen olisi oltava tiiviisti yhteydessä keskeisiin yhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen käytön omaksuminen. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ -komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen in situ -datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palveluiden päivittämistä varten.

(55 a)

Copernicuksen maksutonta, kattavaa ja avointa dataa koskevat periaatteet on arvioitu yhdeksi Copernicuksen täytäntöönpanon onnistuneimmista osatekijöistä, niillä on ollut huomattava rooli pyrittäessä ohjelman dataa ja tietoja koskevaan vahvaan kysyntään ja ne ovat tehneet Copernicuksesta yhden maailman suurimmista maanhavainnointitietojen tarjoajista. On selvästi tarpeen taata maksuttoman, kattavan ja avoimen data tarjoamisen turvattu jatkuvuus pitkällä aikavälillä, ja datan saanti olisi turvattava, jotta saavutetaan vuonna 2016 laaditussa Euroopan avaruusstrategiassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet. Copernicus-dataa luodaan pääasiassa unionin kansalaisten hyödyksi, ja kun data annetaan maksutta vapaaseen käyttöön, unionin yritysten ja tutkijoiden maailmanlaajuiset yhteistyömahdollisuudet moninkertaistuvat ja Euroopan avaruusteollisuus tehostuu. Jos Copernicus-datan ja -tiedon saatavuutta rajoitetaan millään tavoin, rajoituksen olisi oltavan tässä asetuksessa ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1159/2013 määriteltyjen Copernicuksen dataperiaatteiden mukainen.

(56)

Copernicuksen puitteissa tuotettu data ja informaatio olisi asetettava saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti, ellei asianmukaisista edellytyksistä ja rajoituksista muuta johdu, jotta voidaan edistää sen käyttöä ja jakamista ja vahvistaa Euroopan maanhavainnointimarkkinoita, etenkin toimintaketjun loppupäässä, ja mahdollistaa näin kasvu ja työpaikkojen luominen unionissa. Tällaista tarjontaa olisi jatkettava, jotta voidaan tarjota johdonmukaisuudeltaan, jatkuvuudeltaan, luotettavuudeltaan ja laadultaan korkeatasoista dataa ja tietoa. Tämä edellyttää Copernicus-datan ja -tiedon laajamittaista ja helppoa saantia, käsittelyä ja hyödyntämistä eri ajantasaisuuden tasoilla, minkä vuoksi komission pitäisi edelleen soveltaa yhdennettyä toimintatapaa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla ja mahdollistaa myös muiden data- ja tietolähteiden liittäminen mukaan. Sen vuoksi komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Copernicus-data ja -tiedot ovat helposti ja tarkoituksenmukaisesti saatavilla ja käytettävissä, erityisesti tiedottamalla sen datan ja tietojen saantipalveluista (Data and Information Access Services, DIAS) jäsenvaltioissa ja mahdollisuuksien mukaan edistämällä nykyisten eurooppalaisten maanhavainnointidatainfrastruktuurien yhteentoimivuutta, jotta voidaan luoda synergiaa niiden resursseihin nähden ja siten maksimoida Copernicus-datan ja tietojen käytön omaksuminen markkinoilla ja tukea sitä.

(57)

Komission olisi tehtävä yhteistyötä datan toimittajien kanssa kolmannen osapuolen dataan liittyvistä lisenssiehdoista sopimiseksi, jotta helpotetaan tällaisen datan käyttöä Copernicuksessa, tämän asetuksen ja sovellettavien kolmannen osapuolen oikeuksien mukaisesti. Koska tietty Copernicus-data ja -tieto, mukaan lukien teräväpiirtokuvat, voi vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä toimenpiteitä unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen kohdistuviin riskeihin tai uhkiin puuttumiseksi.

(58)

Aiempien asetusten nojalla annetuissa säädöksissä olevien säännösten, joissa ei ole päättymispäivää, olisi pysyttävä voimassa, elleivät ne ole ristiriidassa uuden asetuksen kanssa. Tämä koskee erityisesti komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1159/2013 (16), jossa vahvistetaan GMES-käyttäjien rekisteröitymis- ja lisenssiehdot ja määritellään GMES-erityisdatan ja GMES-palveluinformaation saannin rajoittamista koskevat kriteerit.

(59)

Jotta maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten , alueellisten ja kansallisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten että tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, kuten verkostot Copernicus Relay ja Copernicus Academy, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään sen käytön omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palveluiden kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja -tietoon perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointitietojen ekosysteemi.

(60)

Kansainvälisellä tasolla Copernicuksen olisi tarjottava tarkkaa ja luotettavaa tietoa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä varten sekä unionin ulkoisia toimia ja kehitysyhteistyötä koskevan politiikan tueksi. Copernicusta olisi pidettävä Euroopan panoksena maailmanlaajuiseen maanhavainnointijärjestelmään (GEOSS), kaukokartoitussatelliitteja käsittelevään komiteaan (CEOS), vuoden 1992 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten konferenssiin (COP) , Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja Sendain kehykseen katastrofiriskien vähentämiseksi. Siinä olisi luotava tai pidettävä yllä asianmukaista yhteistyötä alaan liittyvien YK:n elinten ja Maailman ilmatieteellisen järjestön kanssa.

(61)

Copernicusta toteuttaessaan komission olisi tarvittaessa tukeuduttava Euroopan kansainvälisiin elimiin, joiden kanssa sillä jo on kumppanuussuhde, erityisesti Euroopan avaruusjärjestöön, avaruuskomponenttien kehittämisen , koordinoinnin, täytäntöönpanon ja jatkokehityksen , tapauksen mukaan kolmansien osapuolten datan saannin sekä kohdennettujen hankkeiden toiminnan osalta , jos muut yhteisöt eivät vastaa siitä . Komission olisi tukeuduttava Euroopan sääsatelliittijärjestöön (Eumetsat) kohdennettujen hankkeiden tai niiden osien toteuttamisessa ja tarvittaessa edistävistä hankkeista saatavan datan osalta järjestön asiantuntemuksen ja toimeksiannon mukaisesti.

(61 a)

Palveluiden alalla komission olisi asianmukaisesti hyödynnettävä unionin virastojen, kuten Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen tarjoamia erityisiä valmiuksia ja EU:n investointeja, joita Mercator Oceanin kautta on jo tehty meriympäristön seurantapalveluihin. Turvallisuuden osalta unionin tasolla pyritään kattavaan toimintatapaan yhdessä korkean edustajan kanssa. Komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on ollut aktiivisesti mukana GMES-aloitteen alusta saakka ja on tukenut kehitystyötä Galileoa ja avaruussäätä varten. Asetuksen (EU) N:o 377/2014 mukaisesti Yhteinen tutkimuskeskus hallinnoi Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelua ja sen maakartoituspalvelun globaalia komponenttia; se osallistuu tuotteiden ja tietojen laatua ja tarkoitukseensopivuutta koskevaan tarkasteluun ja niiden jatkokehitykseen. Komission olisi hyödynnettävä edelleen Yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellisiä ja teknisiä neuvoja ohjelman täytäntöönpanossa.

(62)

Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten 16 päivänä huhtikuuta 2014 avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU. Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoimintojen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jota voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla, jäljempänä ”SST”, pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden, joka on globaali yhteinen tavoite , kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö. Tässä yhteydessä SST voisi tukea maan kiertoradan puhdistusta koskevien unionin hankkeiden valmistelua.

(63)

Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan komponentissa pitäisi edelleen kehittää SST-valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa. Tätä varten sen tuloksena pitäisi laatia autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. Tarvittaessa unioni voisi harkita asettavansa osa datastaan saataville kaupallisiin, muihin kuin kaupallisiin ja tutkimustarkoituksiin. SST-komponentilla pitäisi myös edelleen tukea SST-palveluiden toimintaa ja toimittamista. Koska SST-palvelut ovat käyttäjälähtöisiä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös sellaisia, jotka liittyvät turvallisuuteen ja asiaankuuluvien tietojen siirtoon julkisista laitoksista ja julkisiin laitoksiin, jotta voitaisiin parantaa järjestelmän tehokkuutta ja samalla ottaa huomioon kansallinen turvallisuus ja turvallisuuspolitiikka .

(64)

SST-palveluiden toimittamisen olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön sekä olemassa olevien ja tulevien kansallisten resurssien ja asiantuntemuksen käyttöön, mukaan lukien Euroopan avaruusjärjestön kautta kehitetyt tai unionin kehittämät resurssit. Uusien avaruusesineiden valvonta- ja seurantailmaisimien kehittämiseen pitäisi olla mahdollista tarjota taloudellista tukea. Kun otetaan huomioon avaruusesineiden valvonnan ja seurannan arkaluonteisuus, osallistuvien jäsenvaltioiden pitäisi edelleen valvoa kansallisia ilmaisimia ja niiden toimintoja, ylläpitoa ja uusimista sekä avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa koskevien palveluiden tarjontaan käytettävien tietojen käsittelyä.

(65)

Niiden jäsenvaltioiden, joilla on riittävä avaruusesineiden valvonta- ja seurantavalmiuksien omistus tai niiden saanti, olisi voitava osallistua avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden toimittamiseen. Avaruusesineiden valvonta- ja seurantakonsortioon (SST-konsortio) päätöksen N:o 541/2014/EU mukaisesti osallistuvien jäsenvaltioiden pitäisi katsoa täyttävän nämä kriteerit. Näiden jäsenvaltioiden olisi toimitettava yksi yhteinen ehdotus ja osoitettava operatiiviseen rakenteeseen liittyvien muiden seikkojen mukaisuus. ▌ Osallistuvien jäsenvaltioiden valintaa ja organisointia varten olisi laadittava asianmukaiset säännöt.

(65 a)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa jäsenvaltioiden osallistumisen yksityiskohtaisten menettelyjen ja osatekijöiden vahvistamiseksi. Jos yhteistä ehdotusta ei ole toimitettu tai jos komissio katsoo, ettei yhteinen ehdotus täytä vahvistettuja kriteerejä, komisiso voi käynnistää toisen vaiheen jäsenvaltioiden osallistumiseksi. Toisen vaiheen menettelyissä ja osatekijöissä olisi määriteltävä katettavat kiertoradat ja otettava huomioon tarve maksimoida jäsenvaltioiden osallistuminen SST-palvelujen tarjoamiseen. Jos näihin menettelyihin ja osatekijöihin sisältyy mahdollisuus, että komissio valitsee useita ehdotuksia, jotka kattavat kaikki kiertoradat, olisi tarjottava myös jäsenvaltioiden ryhmien väliset asianmukaiset koordinointimekanismit ja tehokas ratkaisu, joka kattaa kaikki SST-palvelut.

(66)

Kun avaruusesineiden valvonta ja seuranta on toiminnassa, siinä pitäisi noudattaa toiminnan täydentävyyden sekä korkealaatuisten ja käyttäjälähtöisten avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden jatkuvuuden periaatteita, ja sen pitäisi perustua parhaaseen asiantuntemukseen. Avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pitäisi näin välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä. Ylimääräisillä valmiuksilla olisi varmistettava avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden jatkuvuus, laatu ja kestävyys . Asiantuntijaryhmien toiminnalla pitäisi välttää tällaista tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(67)

Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan pitäisi lisäksi suosia nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja ja luonnoksia suuntaviivoiksi ulkoavaruustoimintojen pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoimintojen turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa aktiivisin toimenpitein poistetaan ja passivoidaan avaruusromua. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruusalan toiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä.

(68)

Avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa, avaruussäässä ja maapallon lähelle tuleviin kohteisiin (NEO) liittyvissä toimissa olisi otettava huomioon yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden, erityisesti Amerikan yhdysvaltojen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden kolmansien osapuolten, kanssa, erityisesti avaruudessa tapahtuvien törmäysten välttämiseksi, avaruusromun lisääntymisen estämiseksi ja valmiuden lisäämiseksi äärimmäisten avaruussäätapahtuminen ja maapallon lähelle tulevien kohteiden vaikutusten suhteen.

(69)

Neuvoston turvallisuuskomitea suositteli riskinhallintarakenteen luomista sen varmistamiseksi, että tietoturvakysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksen N:o 541/2014/EU täytäntöönpanossa. Jotta voidaan ottaa huomioon jo toteutettu työ, osallistuvissa jäsenvaltioissa olisi luotava asianmukaiset riskinhallintarakenteet ja -menettelyt.

(70)

Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva osakomponentti , jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalveluiden toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tuottaa avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Palveluiden toimittaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttää kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalveluiden kehityksen tueksi. Avaruussääpalveluiden toimittamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo.

(71)

Komission valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta (17), EU:n 27:n jäsenvaltion valtion- tai hallitusten johtajien antamassa Rooman julistuksessa (18) ja useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa muistutetaan siitä, että EU on keskeisessä asemassa, kun varmistetaan, että Eurooppa on turvallinen ja sopeutumiskykyinen ja kykenee vastaamaan esimerkiksi alueellisten konfliktien, terrorismin, kyberuhkien ja kasvavien muuttopaineiden asettamiin haasteisiin. Satelliittiviestinnän turvallinen ja taattu saanti on turvallisuusalan toimijoille välttämätön väline, ja tämän keskeisen turvallisuusresurssin yhdistäminen ja yhteiskäyttö unionin tasolla vahvistaa unionia, joka suojelee kansalaisiaan.

(72)

Eurooppa-neuvosto piti 19 ja 20 päivänä joulukuuta 2013 antamissaan päätelmissä (19) satelliittiviestinnän alalla myönteisenä sitä, että valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) seuraavaa sukupolvea valmistellaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan avaruusjärjestön välillä. GOVSATCOM on myös nimetty yhdeksi tekijäksi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa kesäkuussa 2016. GOVSATCOMilla pitäisi osaltaan edistää EU:n vastausta hybridiuhkiin, tarjota tukea EU:n meristrategialle ja EU:n arktiselle politiikalle.

(73)

GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Asiaan liittyvät toimijat voivat tarkastella käyttötilanteita ▌ kolmessa pääryhmässä: i) kriisinhallinta, mihin voivat sisältyä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviili- tai sotilastoimet ja -operaatiot, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; ii) valvonta, mihin voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, laittoman kaupan valvonta; ja iii) keskeinen infrastruktuuri, mihin voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, digitaali-infrastruktuuri (esim. datakeskukset, palvelimet), kriittinen infrastruktuuri (kuten energia, liikenne, vesiesteet , kuten padot ) ja avaruusinfrastruktuuri.

(73 a)

GOVSATCOMin valmiuksia ja palveluja käytetään unionin ja jäsenvaltioiden toimijoiden turvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä ja operaatioissa. Siksi tarvitaan asianmukaista riippumattomuuden tasoa kolmansista osapuolista (kolmannet maat ja niiden yksiköt) siten, että se kattaa kaikki GOVSATCOMin osatekijät, kuten avaruus- ja maateknologiat komponenttien, alajärjestelmien ja järjestelmien tasolla, valmistusteollisuus, avaruusjärjestelmien omistajat ja toiminnanharjoittajat ja maajärjestelmien komponenttien fyysinen sijainti.

(74)

Satelliittiviestintä on rajallinen resurssi, jota rajoittavat satelliittien kapasiteetti, taajuudet ja maantieteellinen kattavuus. Kustannustehokkuuden parantamiseksi ja mittakaavaetujen hyödyntämiseksi GOVSATCOMissa on tämän vuoksi optimoitava valtuutettujen käyttäjien GOVSATCOM-kysynnän ja GOVSATCOM-sopimusten nojalla toimitettavan tarjonnan vastaavuus satelliittikapasiteetin ja -palveluiden osalta. Koska sekä kysyntä että potentiaalinen tarjonta muuttuvat ajan myötä, tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja joustavuutta, jotta GOVSATCOM-palveluita voidaan sopeuttaa tilanteeseen. ▌

(75)

Toiminnalliset vaatimukset määritetään käyttötilanteita koskevan analyysin pohjalta. Nämä toiminnalliset vaatimukset muodostavat yhdessä turvallisuusvaatimusten kanssa lähtökohdan, josta käsin olisi laadittava palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuudessa olisi määritettävä GOVSATCOMin kautta tarjottaviin palveluihin sovellettava perustaso. Jotta kysyntä ja toimitettavat palvelut vastaisivat edelleen mahdollisimman hyvin tosiaan, GOVSATCOMin palvelukokonaisuutta voi olla tarpeen päivittää säännöllisesti.

(76)

GOVSATCOMin ensimmäisessä vaiheessa (noin vuoteen 2025 asti) käytetään nykyistä ▌kapasiteettia. Tässä yhteydessä komission olisi hankittava unionin GOVSATCOM-valmiuksia jäsenvaltioilta, joilla on kansallisia järjestelmiä ja avaruusvalmiuksia, sekä kaupallisilta satelliittiviestinnän tai palvelujen tarjoajilta ottaen huomioon unionin keskeiset turvallisuusintressit. Tässä ensimmäisessä vaiheessa palveluita otetaan käyttöön asteittain ▌. Jos ensimmäisen vaiheen aikana kysynnän ja tarjonnan tulevaa kehitystä koskeva yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että toimintatapa on riittämätön kehittyvän kysynnän kattamiseksi, voidaan tehdä päätös toiseen vaiheeseen siirtymisestä ja uuden räätälöidyn avaruusinfrastruktuurin tai -valmiuksien kehittämisestä yhden tai useamman julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden kautta, esimerkiksi unionin satelliittioperaattoreiden kanssa.

(77)

Saatavilla olevien satelliittiviestintäresurssien optimoimiseksi, niiden saannin turvaamiseksi ennalta arvaamattomissa tilanteissa, kuten luonnonmullistuksissa, ja toiminnan tehokkuuden sekä lyhyiden suoritusaikojen varmistamiseksi vaaditaan tarvittava maasegmentti ( keskittymät eli Hubs ja mahdolliset muut maaelementit ). Viimeksi mainitut olisi suunniteltava toiminnallisten ja turvallisuusvaatimusten pohjalta. Riskien vähentämiseksi keskittymään voi kuulua useita fyysisiä sijaintipaikkoja. ▌Voidaan tarvita muita maasegmenttien osia, kuten ankkurointiasemia.

(78)

Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. EU:n GOVSATCOMia koskevan toimintatavan olisi mahdollistettava se , että käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM-palveluihin ▌.

(79)

Toiminnan tehokkuuden vuoksi käyttäjät ovat todenneet, että on tärkeää pyrkiä käyttäjälaitteiden yhteentoimivuuteen ja käyttäjien laitteisiin, joilla voidaan hyödyntää erilaisia satelliittijärjestelmiä. Voidaan tarvita tämän alan tutkimus- ja kehitystyötä.

(80)

Toteutustasolla tehtävät ja vastuut olisi jaettava erikoistuneille tahoille, kuten Euroopan puolustusvirastolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan avaruusjärjestölle, avaruusohjelmavirastolle ja muille unionin virastoille siten, että varmistetaan niiden sovittaminen näiden tahojen pääasialliseen tehtävään, erityisesti käyttäjään liittyvien seikkojen osalta.

(81)

Toimivaltaisen GOVSATCOM-viranomaisen tärkeänä tehtävänä on valvoa, että käyttäjät ja muut GOVSATCOMin kannalta merkittävät kansalliset tahot noudattavat jakamista ja priorisointia koskevia sääntöjä ja turvallisuusmenettelyitä, jotka on vahvistettu turvallisuusvaatimuksissa. Jäsenvaltion, joka ei ole nimennyt toimivaltaista GOVSATCOM-viranomaista, pitäisi joka tapauksessa nimetä yhteyspiste mahdollisesti havaitun GOVSATCOM-palveluun vaikuttavan häirinnän käsittelemiseksi.

(81 a)

Jäsenvaltiot, neuvosto, komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat olla GOVSATCOMin osallistujia, kun ne päättävät myöntää luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoavat kapasiteettia, sijoituspaikkoja tai laitteistoja. Koska jäsenvaltiot voivat valita, myöntävätkö ne luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoavatko ne kapasiteettia, sijoituspaikkoja tai laitteistoja, jäsenvaltioita ei voi velvoittaa ryhtymään GOVSATCOMin osallistujiksi tai ottamaan vastaan GOVSATCOM-infrastruktuuria alueelleen. Ohjelman GOVSATCOM-komponentti ei siis vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen olla osallistumatta GOVSATCOMiin myös sellaisten niiden kansalliseen lainsäädäntöön tai valtiosääntöön sisältyvien vaatimusten mukaisesti, jotka liittyvät liittoutumattomuutta ja päätöstä olla osallistumatta sotilasliittoumiin koskevaan politiikkaan.

(82)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin mukaisesti tarjottavien palveluiden toiminnallisten vaatimusten osalta. Näin komissio voi määritellä teknisiä eritelmiä kriisinhallintaan, valvontaan ja keskeisen infrastruktuurin hallintaan, mukaan lukien diplomaattiset viestintäverkot, liittyviä käyttötilanteita varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(83)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin mukaisesti tarjottavien palveluiden palvelukokonaisuuden osalta. Näin komissio voi määritellä ominaisuuksia, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(84)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin yhdistetyn satelliittiviestintäkapasiteetin käyttöä koskevien jakamis- ja priorisointisääntöjen osalta. Määritellessään jakamis- ja priorisointisääntöjä komission olisi otettava huomioon operationaaliset ja turvallisuusvaatimukset sekä riskianalyysin ja GOVSATCOMin osallistujien ennakoidun kysynnän. GOVSATCOM-palveluja olisi periaatteessa tarjottava GOVSATCOMin käyttäjille maksutta, mutta jos analyysi osoittaa, että kapasiteetista on puutetta, ja jotta voidaan välttää markkinoiden vääristyminen, voitaisiin osana kyseisiä yksityiskohtaisia jakamis- ja priorisointisääntöjä kehittää hinnoittelupolitiikka. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(85)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin maasegmentti-infrastruktuurin sijainnin osalta. Näin komissio voi ottaa huomioon operationaaliset ja turvallisuusvaatimukset sekä nykyisen infrastruktuurin tällaisten sijaintipaikkojen valintaa varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

▌

(87)

Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien kysymyksiä. Nyt käsillä olevassa asetuksessa säädetään erityisesti siitä, että Euroopan GNSS-virastolle annetaan uusia tehtäviä, jotka eivät koske ainoastaan Galileo ja EGNOSia mutta myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää. Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia on tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(87 a)

Viraston kotipaikka sijaitsee Prahassa, kuten päätöksessä 2010/803/EU säädetään. Viraston tehtävien suorittamiseksi sen henkilöstöä voitaisiin sijoittaa yhteen komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/413 tarkoitetuista Galileon tai EGNOSin maassa sijaitsevista keskuksista toteuttamaan asiaa koskevassa sopimuksessa tarkoitettuja ohjelman toimintoja. Jotta virasto voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, pieni määrä henkilöstöä voitaisiin osoittaa myös paikallistoimistoihin yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Henkilöstön sijoittamisen viraston kotipaikan tai Galileon tai EGNOSin kotipaikkojen ulkopuolelle ei pitäisi johtaa viraston keskeisten toimintojen siirtämiseen näihin paikallistoimistoihin.

(88)

Kun otetaan huomioon sen laajentunut toimiala, joka ei enää rajoitu Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus.

(89)

Kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston toimeksianto ja komission rooli ohjelman toteuttamisessa, on aiheellista säätää, että joitakin hallintoneuvoston päätöksiä ei pitäisi hyväksyä ilman komission edustajien puoltavaa ääntä.

(90)

Rajoittamatta komission toimivaltaa hallintoneuvoston, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan ja toimitusjohtajan olisi hoidettava tehtäviään riippumattomasti ja toimittava yleisen edun mukaisesti.

(91)

On mahdollista ja jopa todennäköistä, että osa ohjelman komponenteista perustuu arkaluonteisen tai turvallisuuteen liittyvän kansallisen infrastruktuurin käytölle. Tässä tapauksessa on kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä tarpeen säätää, että hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin voivat osallistua ▌ jäsenvaltioiden edustajat ja komission edustajat tiedonsaantitarpeen perusteella . Ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edustajat , joilla on tällaista infrastruktuuria , ja komission edustaja osallistuvat äänestykseen hallintoneuvostossa. Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä olisi esitettävä tilanteet, joissa menettelyä sovelletaan.

▌

(94)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(94 a)

Copernicukseen ja Galileoon pohjautuvien palvelujen käytöllä ennakoidaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan talouteen yleisesti. Tapauskohtaiset mittaukset ja tapaustutkimukset näyttävät kuitenkin hallitsevan tilannetta nykyisellään. Komission olisi Eurostatin välityksellä määriteltävä asiaankuuluvat tilastolliset mittaukset ja indikaattorit, jotka muodostaisivat perustan EU:n avaruustoiminnan vaikutusten järjestelmälliselle ja yleisesti hyväksytylle seurannalle.

(95)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Komissiota avustamassa olisi oltava komitea, joka kokoontuu erityisessä kokoonpanossa.

(95 a)

Koska ohjelman komponentit ovat käyttäjälähtöisiä, ne edellyttävät käyttäjien jatkuvaa ja todellista osallistumista komponenttien täytäntöönpanoon ja kehitykseen, varsinkin palveluvaatimusten määrittelyyn ja validointiin. Käyttäjien saaman arvon lisäämiseksi käyttäjien panosta olisi aktiivisesti pyydettävä unionin jäsenvaltioiden julkisen ja yksityisen sektorin loppukäyttäjille ja tarvittaessa kansainvälisille järjestöille esitettävillä säännöllisillä kyselyillä. Tätä varten olisi perustettava työryhmä, jäljempänä ”käyttäjäfoorumi”, avustamaan ohjelman komiteaa käyttäjien vaatimusten tunnistamisessa, vaatimustenmukaisuuden tarkastamisessa ja tarjottavissa palveluissa olevien puutteiden määrittämisessä. Komitean työjärjestyksessä olisi vahvistettava tämän työryhmän organisaatio, jotta otetaan huomioon kunkin komponentin ja kunkin komponentteihin kuuluvan palvelun erityispiirteet. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan osallistuttava käyttäjäfoorumiin kansallisella tasolla järjestettävän käyttäjien järjestelmällisen ja koordinoidun kuulemisen perusteella.

(96)

Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää ohjelman yhdenmukaista hallintoa, nopeampaa päätöksentekoa ja yhtäläistä tiedonsaantia, niiden tahojen edustajat , joille on annettu tähän ohjelmaan liittyviä tehtäviä, voisivat osallistua tarkkailijoina asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti perustetun komitean työskentelyyn. Unionin kanssa ohjelmaa tai sen komponentteja tai osakomponentteja koskevan kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajat voisivat samoista syistä myös osallistua komitean työhön turvallisuusmääräysten rajoissa ja mainitun sopimuksen ehtojen mukaisesti. Sellaisten tahojen, joille on annettu ohjelmaan liittyviä tehtäviä, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajilla ei ole oikeutta osallistua komitean äänestysmenettelyihin. Edellytykset osallistumiselle tarkkailijoina ja tilapäisinä osallistujina olisi vahvistettava komiteoiden työjärjestyksessä.

(97)

Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä X, jotta tarpeen mukaan voidaan tarkistaa tai täydentää indikaattoreita ja täydentää tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden luomista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(98)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa parhaiten unionin tason toimin; sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(99)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman turvallisuusvaatimusten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava valvoa mahdollisimman paljon ohjelman turvallisuusvaatimuksia. Kun komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä ohjelman turvallisuuden alalla, sitä avustamassa olisi oltava jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea, joka kokoontuu erityisessä turvallisuuskokoonpanossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset olisi hyväksyttävä asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Turvallisuuskysymysten arkaluonteisuuden vuoksi puheenjohtajan olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komission ei pitäisi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään ohjelman yleisistä turvallisuusvaatimuksista,