26.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 108/566


P8_TA(2019)0303

Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (COM(2018)0372 – C8-0227/2018 – 2018/0197(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 108/40)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0372),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 177, 178 ja 349 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0227/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0094/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 90.

(2)  EUVL C 86, 7.3.2019, s. 115.


P8_TC1-COD(2018)0197

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 27. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… antamiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan toisen kohdan, 178 artiklan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ”EAKR”, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

(2)

Koheesiorahasto perustettiin edistämään yleistä tavoitetta eli lujittamaan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta osallistumalla ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen sekä Euroopan laajuisten verkkohankkeiden rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurin alalla (TEN-T) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (4) mukaisesti.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/XXX [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] (5) vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan useisiin rahastoihin, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ”EAKR”, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ”ESR+”, koheesiorahastoon, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon, jäljempänä ”maaseuturahasto”, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ”EMKR”, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon, jäljempänä ”AMIF”, sisäisen turvallisuuden rahastoon, jäljempänä ”ISF”, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, jäljempänä ”BMVI”, jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä ”rahastot”. [tark. 1]

(3 a)

Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ”EAKR”, koheesiorahaston, Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ”ESR+”, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, jäljempänä ”EMKR”, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä ”maaseuturahasto”, välisen koordinoinnin, täydentävyyden ja johdonmukaisuuden, jotta ne voivat täydentää toisiaan silloin, kun se on hyödyllistä menestyksekkäiden hankkeiden perustamiselle. [tark. 2]

(4)

EAKR:ään ja koheesiorahastoon ohjelmakaudella 2014–2020 sovellettavien sääntöjen yksinkertaistamiseksi olisi annettava yksi asetus, jossa vahvistetaan kumpaakin rahastoa koskevat yhteiset säännöt.

(5)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari . Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan sosiaalista ja palkkoihin liittyvää epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon köyhyyden torjumista, laadukkaiden ja työntekijöiden oikeudet turvaavien työpaikkojen säilyttämistä ja luomista sekä varmistamaan, että EAKR:stä ja koheesiorahastosta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia, ja torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa Rahastoista olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. Rahastoista ei saisi tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia. EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi ESR+:n toimien kanssa yhteisvaikutuksia luoden myötävaikutettava sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan sekä kansalaisten elämänlaadun parantamiseen vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen ja lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen velvoitteiden mukaisesti. [tark. 3]

(6)

On tarpeen antaa säännökset, jotka koskevat EAKR:n tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) toteuttamiseen.

(7)

EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavien toiminnan lajien määrittämiseksi olisi vahvistettava erityiset toimintapoliittiset tavoitteet, joiden mukaisesti rahastoista myönnetään tukea. Näin voidaan varmistaa, että rahastoilla edistetään vähintään yhtä asetuksen (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista yhteisistä toimintapoliittisista tavoitteista.

(8)

Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista. EAKR:n on kiinnitettävä erityistä huomiota väestörakenteen muutokseen keskeisenä haasteena ja painopisteenä ohjelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Jotta varmistetaan johdonmukainen, vahva ja jatkuva tuki solidaarisuudelle ja vastuullisuudelle ja pyritään yhdessä eri jäsenvaltioiden kanssa hallinnoimaan muuttoliikettä, koheesiopolitiikalla voitaisiin edistää kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien pakolaisten ja maahanmuuttajien integrointiprosessia , siten että omaksutaan maahanmuuttajien ihmisarvon ja oikeudet turvaava lähestymistapa ottaen huomioon etenkin integroinnin ja paikallisen talouskasvun toisiaan vahvistava suhde , erityisesti tarjoamalla infrastruktuuritukea kaupungeille ja paikallisviranomaisille, jotka osallistuvat integrointipolitiikkojen toteutukseen . [tark. 4]

(9)

Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin, kaventaa EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja ja yhdenmukaistaa erilaisia tilanteita, valmistautua vastaamaan sosiaalisiin eroavuuksiin ja uusiin haasteisiin ja varmistaa osallistavat yhteiskunnat ja korkea turvallisuuden taso kansalaisille ja ehkäistä sekä ehkäistä marginalisoitumista ja radikalisoitumista siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen kanssa, EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osaltaan parannettava turvallisuutta liikenteen ja energian kaltaisilla aloilla, joilla on tarpeen varmistaa julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuus. olisi tuettava viestinnän, julkisen liikenteen, energian ja laadukkaiden, kaikkien saatavilla olevien julkisten palvelujen kaltaisia aloja, joilla on tarpeen varmistaa nykyaikaiset, esteettömät ja turvalliset julkiset tilat ja kriittinen infrastruktuuri, koska ne ovat ratkaisevan tärkeitä alueellisten ja sosiaalisten erojen kaventamiseksi ja sosiaalisen koheesion ja alueellisen kehityksen edistämiseksi, sekä kannustettava yrityksiä ja ihmisiä jäämään alueelleen. [tark. 5]

(10)

Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä koko unionissa ja myös maaseutualueilla, joilla se on erittäin tärkeä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ”pk-yritykset”, tukeva tekijä, sekä puhdasta saasteetonta ja kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä liikkuvuutta, jossa painotetaan kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja yhteiskäyttöön perustuvaa liikennettä . [tark. 6]

(10 a)

Monet Euroopan suurimmista haasteista vaikuttavat yhä enemmän syrjäytyneisiin romaniyhteisöihin, jotka elävät usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla mikroalueilla, joilta puuttuu turvallinen ja esteettömästi saatavilla oleva juomavesi, viemäröinti ja sähkö ja joilla ei ole liikennemahdollisuuksia, digitaalisia yhteyksiä, uusiutuvan energian järjestelmiä tai katastrofivalmiuksia. EAKR-koheesiorahaston avulla on tämän vuoksi parannettava romanien elinoloja ja tarjottava heille mahdollisuudet hyödyntää EU:n kansalaisuuteen liittyviä mahdollisuuksiaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että EAKR-koheesiorahaston kaikkien viiden toimintapoliittisen tavoitteen edut kattavat myös romanit. [tark. 7]

(11)

SEUT-sopimuksessa esitetyn, koheesiorahaston yleisen tavoitteen mukaisesti on tarpeen vahvistaa ja rajata ne erityistavoitteet, joita koheesiorahastosta olisi tuettava.

(12)

Jotta voidaan edistää asianmukaista hallinnointia, täytäntöönpanoa, rajatylittävää yhteistyötä ja älykkään erikoistumisen ja kiertotalouden alan parhaiden käytäntöjen ja innovointien levittämistä sekä parantaa instituutioiden yleisiä hallinnollisia valmiuksia ja hallintotapaa niissä jäsenvaltioissa, joissa toteutetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisia ohjelmia, myös alueellisella ja paikallisella tasolla monitasoisen hallinnon periaatteiden mukaisesti, on tarpeen sallia tukitoimenpiteet kaikkien erityistavoitteiden osalta edistää rakenteellisia hallinnon lujittamistoimenpiteitä kaikkien erityistavoitteiden tukemiseksi. Koska nämä toimenpiteet perustuvat mitattavissa oleviin ja kansalaisille ja yrityksille ilmoitettaviin tavoitteisiin ja yksinkertaistavat ja vähentävät edunsaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollisia rasitteita, niillä on mahdollista saada oikeudenmukaisella tavalla tasapainoon politiikan tulostavoitteet ja valvonnan ja tarkistusten taso. [tark. 8]

(13)

Jotta yhteistyötoimenpiteitä voidaan edistää ja tukea, Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa on tehostettava yhteistyötä kumppanien , myös paikallisen ja alueellisen tason kumppanien kanssa joko tietyssä jäsenvaltiossa tai eri jäsenvaltioiden välillä, kun on kyse kaikkien erityistavoitteiden mukaisesti osoitettavasta tuesta. Tällainen tiiviimpi yhteistyö täydentää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaista yhteistyötä, ja sen avulla olisi erityisesti tuettava jäsenneltyjen kumppanuuksien välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on alueellisten strategioiden täytäntöönpano, kuten todetaan komission tiedonannossa Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat (6). Kumppanit voivat olla peräisin miltä tahansa unionin alueelta, mutta niihin voi kuulua myös raja-alueita sekä alueita , jotka kuuluvat eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymiin , joita varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmiä. [tark. 9]

(13 a)

Tulevassa koheesiopolitiikassa voidaan ottaa riittävän hyvin huomioon ne unionin alueet, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista vaikuttaa tuntuvimmin, ja erityisesti alueet, joista tulee sen myötä unionin meri- tai maaulkorajoja, ja kohdentaa niille riittävästi tukea. [tark. 10]

(14)

EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, kuten erityisesti se, että on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen, Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, ja se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ottaen huomioon saastuttaja maksaa -periaatteen ja keskittyen köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja oikeudenmukaiseen siirtymään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävään talouteen osallistavasti ja yhteistyössä asiaankuuluvien julkisten viranomaisten ja talouselämän osapuolten, työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa. Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta ja biologisen monimuotoisuuden häviämistä, jotta edistetään sellaisten toimien rahoitusta, joita unionin tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla on toteutettava Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti sekä taata sellaiset yhdennetyt toimet katastrofien ehkäisemiseksi , joilla yhdistetään sopeutumiskyky, riskien ennaltaehkäisy, varautuminen ja avustustoimet , rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla biologisen monimuotoisuuden suojelua kohdentamalla 30 prosenttia EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita ilmastotavoitteiden tukemiseen . Rahastoilla on edistettävä merkittävästi kierto- ja vähähiilisen talouden saavuttamista kaikilla unionin alueilla ottaen alueellisen ulottuvuuden kaikilta osin huomioon. EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia olisi oltava vähintään 35 prosenttia . Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 37 prosenttia 40 prosenttia . Näitä prosenttiosuuksia olisi noudatettava koko ohjelmakauden ajan. Tämän vuoksi asiaan liittyvät toimet yksilöidään rahastojen valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. Nämä toimet ja niiden täytäntöönpanoon varatut määrärahat on sisällytettävä yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteen IV mukaisesti samoin kuin energiatehokkuutta koskevalla tarkistetulla direktiivillä (EU) 2018/844 käynnistetty pitkän aikavälin kunnostusstrategia, jolla myötävaikutetaan vähähiilisen rakennuskannan saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, ja liitettävä ohjelmiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä hiili-intensiivisiin alueisiin, jotka kohtaavat haasteita hiilestä irrottautumista koskevien sitoumusten vuoksi, niiden auttamiseksi hiilivapaaksi saattamista koskevien unionin ilmastositoumuksen kanssa johdonmukaisten ja yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa vahvistettujen strategioiden sekä päästökauppadirektiivin (EU) 2018/410 mukaisesti. Lisäksi työntekijöitä olisi suojeltava tarjoamalla heille ammatillista koulutusta ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia. [tark. 11]

(15)

Jotta EAKR:stä voidaan osoittaa tukea Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti sekä infrastruktuuri-investointeina että niihin liittyvinä investointeina ja koulutus- ja integrointitoimina hallinnollisten taitojen ja valmiuksien parantamiseksi ja kehittämiseksi , on tarpeen säätää, että EAKR:stä voidaan tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+] (7) perustetun ESR+:n erityistavoitteiden mukaista toimintaa. [tark. 12]

(16)

Jotta rajalliset resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, EAKR:stä osoitettava tuki asianomaisen erityistavoitteen mukaisiin tuotannollisiin investointeihin olisi rajoitettava koskemaan pelkästään komission suosituksessa 2003/361/EY (8) tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ”pk-yritykset”, paitsi jos investointeihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alalla. suunnattava pelkästään komission suosituksessa 2003/361/EY19 tarkoitetuille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ”pk-yritykset”, ja muille yrityksille kuin pk-yrityksille, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta työpaikkoihin, jotka liittyvät asetuksen (EU) …/… [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 60 artiklassa tarkoitettuun samaan tai samanlaiseen toimintaan muilla unionin alueilla. [tark. 190/rev]

(17)

EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia tarjoamalla rahoitustukea siirtymäkauden ajan. Sen olisi myös parannettava sopeutumiskykyä ja ehkäistävä heikossa asemassa olevien alueiden jälkeenjääminen . EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja erityisesti kahteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivista, älykästä ja osallistavaa taloudellista kehitystä ja muutosta, alueellista yhteenliitettävyyttä teknologian alalla, tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä, yhteenliitettävyyttä ja tehokasta julkishallintoa” sekä ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa ja sopeutumiskykyinen Eurooppa kaikkia varten edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, edistämällä vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä ottaen huomioon yleiset poliittiset tavoitteet yhteenkuuluvammasta ja yhteisvastuullisemmasta Euroopasta edistämällä taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen vähentämistä . Tällainen temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto mahdollistaen joustomarginaalit yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella eri alueryhmien välillä ottaen huomioon myös eri kehitystasot . Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot alueet ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne. [tark. 14]

(17 a)

Jotta varmistetaan EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien investointien strateginen merkitys, jäsenvaltiot voisivat esittää asianmukaisesti perustellun pyynnön lisätä nykyisen vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa joustoa julkisten tai vastaavien rakenteellisten menojen osalta. [tark. 15]

(18)

Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin ja SEUT-sopimuksen 174 artiklassa esitettyjen sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden ja asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] esitettyjen poliittisten tavoitteiden mukaisesti , on lisäksi asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä. [tark. 16]

18 a)

EAKR:n toimissa olisi puututtava ongelmiin, joita vuoden 1994 liittymisasiakirjassa olevassa, tavoitetta 6 koskevista rakennerahastoihin liittyvistä erityismääräyksistä Suomessa ja Ruotsissa tehdyssä pöytäkirjassa nro 6 tarkoitetuilla erittäin harvaan asutuilla alueilla on markkinoille pääsyssä, ja myös ongelmiin, joita alueiden syrjäisyys suurilta markkinoilta aiheuttaa. EAKR:n toimilla olisi myös puututtava sellaisten tiettyjen saarten, raja-alueiden, vuoristoalueiden ja harvaan asuttujen alueiden erityisongelmiin, joiden maantieteellinen sijainti hidastaa niiden kehitystä, jotta voidaan tukea näiden alueiden kestävää kehitystä. [tark. 17]

(19)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti , joukkorahoitus mukaan lukien . Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa luettelossa olisi otettava huomioon erityiset kansalliset ja alueelliset erityistarpeet ja sitä olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, mukaan lukien tutkimus- ja innovointi-infrastruktuuri ja -järjestelmät, kulttuurin ja kulttuuriperinnön infrastruktuurit, kestävän matkailun infrastruktuuri myös turistialueiden avulla ja yrityspalvelut, sekä asuntoinvestointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien , syrjäytyneiden ja eristyksissä elävien yhteisöjen hyväksi , pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, kannustimia alueille hiilestä irrottautumisen siirtymäkauden ajan sekä toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon kumppanien kesken , sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin. [tark. 18]

(20)

Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 tarkoitettuja, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta, myös puuttuvien yhteyksien ja pullonkaulojen poistamiseksi tasapainotetulla tavalla ja myös nykyisten siltojen ja tunnelien turvallisuuden parantamiseksi, ja niitä hallinnoidaan sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa. Kyseisten verkkojen on edistettävä julkisia palveluja maaseutualueilla, erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja alueilla, joilla väestö on ikääntynyttä, jotta voidaan parantaa maaseudun ja kaupunkien välistä yhteenliitettävyyttä, edistää maaseudun kehitystä ja kaventaa digitaalista kuilua. [tark. 19]

(21)

Samanaikaisesti on tärkeä yhtäältä määrittää synergioita ja toisaalta selkeyttää EAKR:n ja koheesiorahaston ulkopuolelle jäävää toimintaa, mukaan lukien investointeja, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (9) liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvuhuonekaasupäästöjä, jotta voidaan saavuttaa kerrannaisvaikutuksia tai välttää päällekkäisyys kyseisen direktiivin perusteella jo käytettävissä olevan rahoituksen kanssa. Lisäksi olisi erikseen säädettävä, että SEUT-sopimuksen liitteessä II luetellut merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta. [tark. 20]

(22)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava säännöllisesti komissiolle tietoja edistymisestä liitteessä I esitettyjen yhteisten tuotos- ja tulosindikaattoreiden käytössä. Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita voitaisiin tarvittaessa täydentää ohjelmakohtaisilla tuotos- ja tulosindikaattoreilla. Komission olisi otettava jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen liitteessä II esitettyjä keskeisiä indikaattoreita.

(23)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista. [tark. 21]

(24)

Alueelliseen kehitykseen osoitetun tuen maksimoimiseksi ja jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin, väestöllisiin, ympäristöön liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuilla alueilla, joilla on luontoon tai väestöön liittyviä haittoja, mukaan lukien ikääntyminen, maaseudun autioituminen ja väestön väheneminen, tai joilla on vaikeuksia saada peruspalveluja, tämän alan toimien olisi perustuttava yhdennettyihin alueellisiin ohjelmiin, toimintalinjoihin tai strategioihin myös kaupunkialueilla tai maaseutuyhteisöissä . Näiden toimien olisi oltava saman kolikon kaksi puolta eli niiden pitäisi perustua keskeisimpiin kaupunkikeskuksiin ja niitä ympäröivään rakenteeseen ja myös kauempana niistä sijaitseviin syrjäisempiin maaseutualueisiin. Näihin strategioihin voidaan myös soveltaa EAKR:stä, ESR+:sta, EMKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitettavia yhdennettyjä toimia. EAKR:n varoista vähintään viisi prosenttia olisi osoitettava kansallisella tasolla yhdennettyyn alueelliseen kehitykseen . Sen takia EAKR:stä osoitettu tuki olisi toteutettava käyttäen asetuksen (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 22 artiklassa esitettyjä tukimuotoja, joiden avulla varmistetaan tuki olisi toteutettava varmistaen paikallis-, alue- ja kaupunkiviranomaisten , talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajien asianmukainen osallistuminen. [tark. 22]

24 a)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä hiili-intensiivisiin alueisiin, jotka kohtaavat haasteita hiilestä irrottautumista koskevien sitoumusten vuoksi, niiden auttamiseksi strategioiden noudattamisessa johdonmukaisesti unionin yhtä lailla vaikutusten kohteena olevia työntekijöitä ja yhteisöjä suojelevan Pariisin sopimuksen mukaisen ilmastositoumuksen kanssa. Tällaisten alueiden olisi saatava kohdennettua tukea taloutensa hiilestä irrottamista koskevien suunnitelmien laatimiseen ja toteutukseen ottaen huomioon työntekijöiden kohdennetun ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien tarve. [tark. 23]

(25)

Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon ja väestörakenteeseen ja teknologiaan liittyviin ja sosiaalisiin ja kulttuuria koskeviin haasteisiin kaupunkialueilla, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet ja maaseutuyhteisöt , samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä , tarvittaessa myös kaupunkeja lähellä olevien alueiden kautta . Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa siten, että vähintään kuusi prosenttia EAKR:n varoista kohdennetaan tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla. Mainittuihin strategioihin voidaan myös soveltaa EAKR:stä, ESR+:sta, EMKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitettavia yhdennettyjä toimia. EAKR:n varoista vähintään 10 prosenttia olisi kohdennettava kansallisella tasolla ensisijaisesti kaupunkialueiden kestävään kehitykseen. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa. [tark. 24]

(26)

Jotta voidaan määrittää tai tarjota uusia ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat kestävää kaupunkikehitystä unionin tasolla, kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet innovatiivisia toimenpiteitä olisi kestävän kaupunkikehityksen alalla korvattava eurooppalaisella kaupunkialoitteella, jota toteutetaan joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden. Aloitteen jatkettava ja niitä olisi kehitettävä eurooppalaiseksi kaupunkialoitteeksi. Aloitteella olisi katettava kaikki kaupunkialueet, ja sillä olisi tuettava Euroopan unionin kaupunkiagendaa (10) , jolla pyritään edistämään kasvua, asuinkelpoisuutta ja innovointia sekä määrittelemään sosiaaliset haasteet ja vastaamaan niihin menestyksekkäästi . [tark. 25]

(27)

Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hyväksymällä SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisia toimenpiteitä, joilla syrjäisimmille alueille myönnetään lisämääräraha korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta, joita ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista ja joiden pysyvyys ja yhteisvaikutukset haittaavat vakavasti näiden alueiden kehitystä. Tämä lisämääräraha voi kattaa investoinnit, toimintakustannukset ja julkisen palvelun velvoitteet, joilla on tarkoitus korvata edellä mainituista rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset. Toimintatuella voidaan kattaa rahdinkuljetuspalveluista , vihreästä logistiikasta, liikkuvuuden hallinnasta ja kuljetuspalvelujen käynnistämisestä aiheutuvia menoja sekä sellaisista toimista aiheutuvia menoja, jotka liittyvät varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden liialliseen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien niukkuuteen paikallisilla markkinoilla. Tähän lisämäärärahaan ei sovelleta temaattista keskittämistä sellaisena kuin siitä säädetään tässä asetuksessa. Kuten kaikkien EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien toimien kohdalla, EAKR:stä toiminta- ja investointituen rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla osoitettavan tuen olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaista. [tark. 26]

(28)

Komissiolle olisi tämän asetuksen tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien muuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla mukautetaan, silloin kun se on perusteltua, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmoitettavien, ohjelmien tuloksia koskevien tietojen perustana käytettävien indikaattoreiden luetteloa liitteessä II. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (11) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(29)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa soveltamalla kansalaispainotteista lähestymistapaa, jonka avulla tuetaan yhteisöjohtoista kehitystä ja edistetään aktiivista kansalaisuutta , vaan se voidaan eri alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, [tark. 27]

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yhteiset säännökset

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan erityistavoitteet ja Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ”EAKR”, asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettuun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) osoitettavan tuen soveltamisala.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan myös erityistavoitteet ja koheesiorahastosta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] tarkoitettuun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavan tuen soveltamisala.

1 a artikla

EAKR:n ja koheesiorahaston tehtävät

EAKR ja koheesiorahasto myötävaikuttavat sen kokonaistavoitteen saavuttamiseen, joka on unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.

EAKR vähentää osaltaan unionin eri alueiden välisiä kehityseroja sekä heikoimmassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä alueellisten talouksien kestävän kehittämisen ja rakenteellisen mukauttamisen avulla.

Koheesiorahastosta tuetaan Euroopan laajuisia verkkohankkeita ja ympäristöalan hankkeita. [tark. 28]

2 artikla

EAKR:n ja koheesiorahaston erityistavoitteet

1.   Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti EAKR:stä tuetaan seuraavia erityistavoitteita:

a)

älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia innovatiivista, älykästä ja osallistavaa taloudellista kehitystä ja muutosta, alueellista yhteenliitettävyyttä teknologian alalla, tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä, yhteenliitettävyyttä ja tehokasta julkishallintoa (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään [tark. 29]

i)

parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa tukemalla tutkimus- ja innovointivalmiuksien, investointien ja infrastruktuurin kehittämistä ja vahvistamista ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa sekä tukemalla ja edistämällä innovointiklustereita yritysten, tutkijoiden, tieteenharjoittajien ja viranomaisten välillä ; [tark. 30]

ii)

parantamalla digitaalisia yhteyksiä ja hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, tieteellisten laitosten, yritysten , hallitusten ja julkishallinnon hyväksi alueellisella ja paikallisella tasolla, älykkäät kaupungit ja kylät mukaan lukien ; [tark. 31]

iii)

parantamalla pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä sekä tarjoamalla tukea työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi sekä teknisille parannuksille ja nykyaikaistamiselle ; [tark. 32]

iv)

kehittämällä taitoja älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten kehittämällä taitoja ja strategioita ja luomalla valmiuksia älykästä erikoistumista, oikeudenmukaista muutosprosessia, kiertotaloutta, sosiaalista innovointia, yrittäjyyttä, matkailualaa ja siirtymistä teollisuus 4.0 -ympäristöön varten; [tark. 33]

b)

vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa ja sopeutumiskykyinen Eurooppa kaikkia varten edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään [tark. 34]

i)

edistämällä energiatehokkuustoimenpiteitä: energiatehokkuutta, säästöjä ja energiaköyhyyden torjuntaa koskevia toimenpiteitä; [tark. 35]

ii)

edistämällä kestävää uusiutuvaa energiaa; [tark. 36]

iii)

kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla; [tark. 37]

iv)

edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta valmiutta ja palautuvuutta äärimmäisten säätapahtumien ja luonnonkatastrofien, kuten maanjäristysten, metsäpalojen, tulvien ja kuivuuden varalta, ottaen huomioon ekosysteemilähtöiset toimintamallit, sekä edistämällä näiden luonnonkatastrofien hallinnointia ; [tark. 38]

v)

tarjoamalla kaikille mahdollisuus saada vettä sekä edistämällä kestävää vesienhoitoa; [tark. 39]

vi)

edistämällä siirtymistä kiertotalouteen ja parantamalla resurssitehokkuutta ; [tark. 40]

vi a)

tukemalla alueellisia siirtymäprosesseja hiilestä irtautumiseksi ja siirtymistä vähähiiliseen energiantuotantoon [tark. 41]

vii)

suojaamalla ja edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä saastumista luonnonperintöä, säilyttämällä ja painottamalla luonnonsuojelualueita ja luonnonvaroja ja vähentämällä kaikenlaista saastumista, kuten ilman ja maaperän saastumista sekä melu- ja valosaastetta ; [tark. 42]

vii a)

vahvistamalla vihreää infrastruktuuria toiminnallisilla kaupunkialueilla ja kehittämällä pienimuotoista multimodaalista kaupunkiliikennettä osana nollanettopäästötaloutta; [tark. 43]

c)

yhteenliitetympi Eurooppa kaikille lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään [tark. 44]

i)

parantamalla digitaalisia yhteyksiä; [tark. 45] (Tarkistus edellyttää vastaavia mukautuksia liitteeseen I ja liitteeseen II.)

ii)

kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja kestävää tie- ja rautatieliikenneverkkoa ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) sekä rajatylittäviä yhteyksiä keskittyen meluntorjuntatoimiin ja ympäristöystävälliseen julkiseen liikenteeseen ja rautatieverkkoon ; [tark. 46]

iii)

kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden parantaminen TEN-T-verkon, rajatylittävän liikkuvuuden ja ympäristöystävällisen julkisen liikenteen verkon osalta; [tark. 47]

iv)

edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä; [tark. 48] (Tarkistus edellyttää vastaavia mukautuksia liitteeseen I ja liitteeseen II.)

d)

sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4); tähän tavoitteeseen päästään [tark. 49]

i)

tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden niiden osallistavuutta ja parantamalla korkealaatuisten työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla sekä edistämällä yhteisötaloutta ja innovointia ; [tark. 50]

ii)

helpottamalla tasavertaista pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen ja liikuntaan liittyviin palveluihin kehittämällä esteetöntä infrastruktuuria ja esteettömiä palveluja ; [tark. 51]

ii a)

investoinnit viranomaisten tai voittoa tavoittelemattomien toimijoiden omistamiin asuntoihin, joita käytetään pienituloisille perheille tai erityisiä tarpeita omaaville ryhmille tarkoitettuina asuntoina; [tark. 52]

iii)

parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta edistämällä syrjäytyneiden ja vähävaraisten yhteisöjen, kuten romanien, ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista osallistamista sellaisten yhdennettyjen toimien kautta, joihin kuuluu muun muassa asumis- ja sosiaalipalveluja ; [tark. 53]

iii a)

edistämällä kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien pakolaisten ja maahanmuuttajien pitkäaikaista sosioekonomista integroitumista sellaisten yhdennettyjen toimien kautta, joihin kuuluu muun muassa asumis- ja sosiaalipalveluja, tarjoamalla infrastruktuuritukea asianomaisille kaupungeille ja paikallisviranomaisille; [tark. 54]

iv)

varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa terveydenhuoltoinfrastruktuuria ja muita toimintoja, mukaan lukien perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisevät toimet, sekä edistämällä siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon ; [tark. 55]

iv a)

tukemalla fyysistä, taloudellista ja sosiaalista uudistamista vähävaraisissa yhteisöissä; [tark. 56]

e)

lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla ja kaikilla muilla alueilla sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään [tark. 57]

i)

edistämällä integroitua ja osallistavaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla kulttuuria, luonnonperintöä, kestävää matkailua myös turistialueiden avulla, liikuntaa ja turvallisuutta kaupunkialueilla, toiminnalliset kaupunkialueet mukaan lukien ; [tark. 58]

ii)

edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla kulttuuria, luonnonperintöä, kestävää matkailua myös turistialueiden avulla, liikuntaa ja turvallisuutta paikallisella tasolla maaseutu-, vuoristo- ja rannikkoalueilla, jotka ovat eristyksissä ja harvaan asuttuja, ja kaikilla muilla alueilla, joilla on vaikea saada peruspalveluja, NUTS 3 -tason alueet mukaan lukien, alueellisten ja paikallisten kehittämisstrategioiden avulla muodoissa, joista säädetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 22 artiklan a, b ja c kohdassa . [tark. 59]

1 a.     Lisätään pienimuotoista multimodaalista kaupunkiliikennettä, johon viitataan tämän artiklan b alakohdan vii a alakohdassa ja joka katsotaan tukikelpoiseksi, jos EAKR:stä saatu osuus on enintään 10 000 000 euroa. [tark. 60]

2.   Koheesiorahastosta tuetaan toimintapoliittista tavoitetta 2 sekä 1 kohdan c alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa esitettyjä toimintapoliittisen tavoitteen 3 erityistavoitteita.

3.   Edellä 1 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden saavuttamisen osalta voidaan EAKR:stä tai koheesiorahastosta tukea tapauksen mukaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen sisältyviä toimintoja, jos niillä annetulla tuella myös [tark. 61]

a)

parannetaan parantaa ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksia tai ja tukea EAKR:n ja koheesiorahaston toteuttamisesta vastaavia viranomaisia ja alue- ja paikallishallintoja toteuttamalla erityisiä hallinnollisten valmiuksien lisäämistä koskevia suunnitelmia, joilla pyritään lokalisoimaan kestävän kehityksen tavoitteet ja yksinkertaistamaan toimien toteuttamismenettelyjä ja vähentämään toteuttamisaikoja edellyttäen, että toimet ovat luonteeltaan rakenteellisia ja että ohjelmalla on mitattavissa olevat tavoitteet; [tark. 62]

b)

tehostetaan yhteistyötä sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa.

Valmiuksien kehittämisen tukea, johon viitataan tämän artiklan a kohdassa, voidaan täydentää lisätuella uudistusten tukiohjelmasta, joka perustetaan asetuksella (EU) 2018/xxx (uudistusten tukiohjelma). [tark. 63]

Edellä b alakohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön sisältyy yhteistyö seuraavia alueita edustavien kumppaneiden kanssa: valtioiden rajat ylittävät alueet, toisistaan erillään sijaitsevat alueet tai sellaisella alueella sijaitsevat alueet, jota varten on laadittu eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä, makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmä. [tark. 64]

Alue- ja paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, mukaan lukien edunsaajat, mielekäs osallistuminen EAKR:n ohjelmien valmistelun, toteuttamisen, seurannan ja arvioinnin kaikkiin vaiheisiin on varmistettava kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen periaatteiden mukaisesti. [tark. 65]

3 artikla

EAKR:n tuen temaattinen keskittäminen

1.   Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa toteutettavien ohjelmien osalta EAKR:stä osoitettavat kokonaisresurssit on kussakin jäsenvaltiossa keskitettävä kansallisella tasolla 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

2.   Kun on kyse tuen temaattisesta keskittämisestä syrjäisimpiä alueita käsittävissä jäsenvaltioissa, on erotettava toisistaan ne EAKR:n resurssit, jotka osoitetaan erikseen syrjäisimpiä alueita koskeville ohjelmille, ja kaikille muille alueille osoitetut resurssit.

3.   Jäsenvaltiot luokitellaan bruttokansantulosuhteen NUTS 2 -tason alueet luokitellaan niiden asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen (BKT) perusteella seuraavasti: [tark. 66]

a)

jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n BKT asukasta kohti on yli 100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ”ryhmä 1”; [tark. 67]

b)

jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n BKT asukasta kohti on 75:n ja 100 prosentin välillä 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ”ryhmä 2”; [tark. 68]

c)

jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on alle 75 prosenttia EU:n BKT asukasta kohti on vähemmän kuin 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ”ryhmä 3”. [tark. 69]

Tätä artiklaa sovellettaessa bruttokansantulosuhteella tarkoitetaan ostovoimastandardina ilmaistun, vuosia 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun jäsenvaltion bruttokansantulon suhdetta ostovoimastandardina ilmaistun, asukasta kohti lasketun 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulon alueet luokitellaan yhteen näistä kolmesta alueluokasta sen perusteella, mikä on kullakin alueella ostovoimastandardina (OVS) mitatun, kautta 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun BKT:n suhde 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvoon samalla viitekaudella. [tark. 70]

Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, ne luokitellaan ryhmään 3.

4.   Jäsenvaltioiden on noudatettava seuraavia temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia:

a)

ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 60 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kehittyneempien alueiden luokkaa (ryhmä 1) varten on osoitettava ; [tark. 71]

i)

vähintään 50 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1; ja [tark. 72]

ii)

vähintään 30 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2. [tark. 73]

b)

ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2; siirtymäalueiden luokkaa (ryhmä 2) varten on osoitettava [tark. 74]

i)

vähintään 40 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1; ja [tark. 75]

ii)

vähintään 30 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2. [tark. 76]

c)

ryhmän 3 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 35 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2. vähemmän kehittyneiden alueiden luokkaa (”ryhmä 3”) varten on osoitettava [tark. 77]

i)

vähintään 30 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1; ja [tark. 78]

ii)

vähintään 30 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2. [tark. 79]

4 a.     Kyseessä oleva jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pyytää vähentämään enintään viidellä prosenttiyksiköllä tai syrjäisimpien alueiden ollessa kyseessä kymmenellä prosenttiyksiköllä varojen keskittämistä alueluokkatasolla temaattiseen tavoitteeseen, joka on määritetty [uusi EAKR/koheesiorahasto] 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa, 3 artiklan 4 kohdan b alakohdan i luetelmakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdan c alakohdan i luetelmakohdassa. [tark. 80]

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia on noudatettava koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä sekä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

6.   Jos EAKR:stä tietyn ohjelman toimintapoliittiselle tavoitteelle 1 tai 2 tai niille tavoitteelle 2, jotka ovat pääasiallisia toimintapoliittisia tavoitteita, tai kummallekin valitulle tavoitteelle osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, edellä 4 kohdassa esitettyjen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista ei arvioida uudelleen. [tark. 81]

4 artikla

EAKR:n tuen soveltamisala

1.   EAKR:stä tuetaan seuraavia:

a)

infrastruktuuri-investoinnit;

a a)

investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin; [tark. 83 ja tark. 191/rev]

b)

investoinnit palvelujen saantiin;

c)

tuotannolliset investoinnit sekä työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen luomista edistävät investoinnit pk-yrityksiin ja kaikenlainen tuki pk-yrityksille avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa ; [tark. 84 ja tark. 192/rev]

d)

laitteet, ohjelmistot ja aineettomat hyödykkeet;

e)

tiedotus, viestintä, tutkimukset, verkostoituminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy klustereita;

f)

tekninen apu.

Lisäksi tuotannollisia Tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin voidaan tukea, jos niihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa tai pk-yrityksiä hyödyttävän liiketoimintainfrastruktuurin kanssa.

Lisäksi tuotannollisia investointeja muihin kuin pk-yrityksiin voidaan myös tukea 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti tuettavien tutkimus- ja innovointitoimintojen yhteydessä sekä 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan mukaisten energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevien toimintojen yhteydessä asetuksen (EU) …/… [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 60 artiklan mukaisesti . [tark. 193/rev]

Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa esitetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen , mentorointiin, elinikäiseen oppimiseen ja uudelleenkoulutukseen liittyvää toimintaa. [tark. 87 ja tark. 194/rev]

2.   Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) puitteissa EAKR:stä voidaan tukea myös seuraavia:

a)

välineiden ja henkilöresurssien jakaminen;

b)

pehmeät investoinnit ja muu toiminta, joka liittyy Euroopan sosiaalirahasto plussasta, sellaisena kuin se esitetään asetuksessa (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+], tuettavaan toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4.

5 artikla

Koheesiorahaston tuen soveltamisala

1.   Koheesiorahastosta tuetaan seuraavia:

a)

ympäristöinvestoinnit, mukaan lukien kiertotalouteen, kestävään kehitykseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät investoinnit, joista koituu ympäristöhyötyjä; [tark. 88]

b)

investoinnit TEN-T-verkkoon TEN-T-verkon ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon ; [tark. 89]

c)

tekninen apu , mukaan lukien paikallisviranomaisten näiden rahastojen hallinnoimisessa tarvitsemien hallinnollisten taitojen ja valmiuksien parantaminen ja kehittäminen . [tark. 90]

c a)

tiedotus, viestintä, tutkimukset, verkostoituminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy klustereita; [tark. 91]

Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen tasapaino a ja b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä kunkin jäsenvaltion investointien ja erityisvaatimusten perusteella . [tark. 92]

2.   Määrä Määrän , joka on siirretty koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen (12), on oltava suhteellinen ja sitä on käytettävä TEN-T-hankkeisiin. [tark. 93]

6 artikla

Sulkeminen EAKR:n ja koheesiorahaston soveltamisalan ulkopuolelle

1.   EAKR:stä ja koheesiorahastosta ei tueta seuraavia:

a)

ydinvoimaloiden käytöstä poisto tai rakentaminen;

b)

investoinnit, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (13) liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasuja;

c)

tupakan ja tupakkatuotteiden valmistus, jalostus ja markkinointi;

d)

komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (14) 2 artiklan 18 kohdassa määritellyt vaikeuksissa olevat yritykset;

e)

investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta; uuteen alueelliseen lentoasemaan ja lentoasemien infrastruktuuriin lukuun ottamatta seuraavia: [tark. 94]

e a)

investoinnit syrjäisimmille alueille; [tark. 95]

e b)

TEN-T-liikenneverkon ydinverkkoon liittyvä tuki; [tark. 96]

e c)

investoinnit ympäristönsuojeluun niiden kielteisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi tai vähentämiseksi; [tark. 97]

f)

investoinnit jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille lukuun ottamatta syrjäisimpiä alueita ja olemassa olevien laitosten hävittämiseen, muuntamiseen tai turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY  (15) 4 artiklan 2 kohdan soveltamista ; [tark. 98]

g)

investoinnit jäännösjätteen käsittelylaitoksiin syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta ja nykyaikaisimpien kierrätysratkaisujen tapauksessa kiertotalouden periaatteiden ja jätehierarkian mukaisesti, noudattaen täysimääräisesti direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tavoitteita ja edellyttäen, että jäsenvaltiot ovat laatineet jätehuoltosuunnitelmansa direktiivin (EU) 2018/851 29 artiklan mukaisesti. Jäännösjäte olisi ymmärrettävä ensisijaisesti muuksi kuin erilliskerätyksi yhdyskuntajätteeksi ja jätekäsittelyn jäännökseksi ; [tark. 99]

h)

investoinnit, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, kuljetukseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, lukuun ottamatta investointeja, jotka liittyvät puhtaisiin ajoneuvoihin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY (16) 4 artiklassa; [tark. 100]

i)

investoinnit laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi vastaavaan luokkaan kuuluvaa laajakaistaverkkoa, [tark. 102]

j)

rahoitus rautatieliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintaan, paitsi jos se liittyy

i)

asetuksen (EY) N:o 1370/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti julkisen tarjouskilpailun perusteella annetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen;

ii)

rautatieliikennepalvelujen tarjontaan linjoilla, jotka on avattu kokonaisuudessaan kilpailulle, ja tuensaaja on asetuksen (EU) 2018/xxxx [InvestEU-asetus] perusteella rahoitukseen oikeutettu uusi tulokas. [tark. 103 ja tark. 245]

j a)

investoinnit sellaisten hoitolaitosten rakentamiseen, jotka syrjivät henkilöitä tai loukkaavat henkilökohtaista valintaa ja riippumattomuutta. [tark. 104]

1 a.     Edellä h kohdassa mainitut poikkeukset rajoitetaan määrään, joka on enintään yksi prosentti EAKR:n ja koheesiorahaston kokonaisvaroista kansallisella tasolla. [tark. 101]

2.   Koheesiorahastosta ei myöskään tueta asuntoinvestointeja, elleivät ne liity energiatehokkuuden energia- ja resurssitehokkuuden tai uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tai saavutettavuuden kannalta asianmukaisiin elinolosuhteisiin ikääntyneille ja vammaisille henkilöille sekä maanjäristyskestävyyden parantamiseen . [tark. 105]

3.   Merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta, mutta ne voivat osallistua Interreg-ohjelmiin asetuksessa (EU) 2018/xxxx [Euroopan alueellista yhteistyötä (Interreg) koskeva asetus] esitettyjen ehtojen mukaisesti.

6 a artikla

Kumppanuus

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja palvelukäyttäjät osallistuvat tarkoituksenmukaisesti ja osallistavasti EAKR:n ja koheesiorahaston tukemien toimien ja politiikkojen hallinnointiin, suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin, yhteisiä säännöksiä koskevan asetusehdotuksen, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014, 6 artiklan mukaisesti. [tark. 106]

7 artikla

Indikaattorit

1.   Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, sellaisina kuin ne on esitetty ja määritelty liitteessä I EAKR:n ja koheesiorahaston osalta, ja tarvittaessa asiaankuuluvissa tapauksissa ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] toisen alakohdan a alakohdan, [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan ii alakohdan ja [37 artiklan 2 kohdan] b alakohdan mukaisesti. [tark. 107]

2.   Tuotosindikaattoreiden lähtötasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetetut välitavoitteet ja vuodelle 2029 asetetut tavoitteet ovat kumulatiivisia.

3.   Varainhoitoasetuksen [38 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohdasta] johtuvan raportointivelvollisuuden noudattamiseksi komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminnan tuloksia koskevat tiedot liitteen II mukaisesti.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamiseksi, jotta voidaan tehdä tarvittavat mukautukset jäsenvaltioiden käytettäväksi tarkoitettuun indikaattoreiden luetteloon, ja liitteen II muuttamiseksi, jotta voidaan tehdä tarvittavat mukautukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettaviin toiminnan tuloksia koskeviin tietoihin.

4 a.     Jäsenvaltiot voivat esittää asianmukaisesti perustellun pyynnön lisätä nykyisen vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa joustoa sellaisten julkisten tai vastaavien rakenteellisten menojen osalta, joita julkishallinto tukee yhteisrahoittamalla osana EAKR:ää ja koheesiorahastoa aktivoituja investointeja. Komissio arvioi huolellisesti tämän pyynnön, kun se määrittää vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän tai korjaavan osion mukaisia julkisen talouden sopeuttamistoimia, ottaen huomioon EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettujen investointien strategisen merkityksen. [tark. 108]

II LUKU

Alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista koskevat erityissäännökset

8 artikla

Yhdennetty alueellinen kehitys

1.   EAKR:stä voidaan tukea on tuettava yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti. [tark. 109]

1 a.     Vähintään viisi prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista kohdennetaan yhdennettyyn alueelliseen kehitykseen luonnonoloista, maantieteellisistä tai väestöllisistä esteistä tai haitoista kärsivillä muilla kuin kaupunkialueilla tai alueilla, joilla on vaikeuksia saada peruspalveluja. Tästä määrästä vähintään 17,5 prosenttia kohdennetaan maaseutualueille ja -yhteisöihin ottaen huomioon älykkäitä kyliä koskevan sopimuksen toimet kehittää älykkäiden kylien kaltaisia hankkeita. [tark. 110]

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä EAKR:n tuella hyödyntäen yksinomaan erityistä toimintalinjaa tai ohjelmaa tai muita asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja , ja ne voivat hyödyntää EAKR:stä, ESR+:sta, EMKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitettavia yhdennettyjä toimia . [tark. 111]

9 artikla

Kestävä kaupunkikehitys

1.    Taloudellisiin, ympäristöä, ilmastoa ja väestöä koskeviin ja sosiaalisiin haasteisiin vastaamiseksi EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti , ja näissä strategioissa voidaan myös hyödyntää EAKR:stä ja ESR+:sta rahoitettavia yhdennettyjä toimia keskittyen toiminnallisiin kaupunkialueisiin, jäljempänä ”kestävä kaupunkikehitys”, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa. [tark. 112]

2.   Vähintään 6 10  prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen erityisohjelman, erityisen toimintalinjan, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa , kuten säädetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 22 artiklan c kohdassa. Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa tarkoitetuille kaupunkien viranomaisille annetaan valta valita asiaan liittyvät toimet ja hankkeet. Muiden toimintapoliittisten tavoitteiden kuin toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti yhteydessä kehitetyt toimet voivat, jos ne ovat yhdenmukaisia, myötävaikuttaa kestävän kaupunkikehityksen 10 prosentin vähimmäiskynnyksen saavuttamiseen . Toimintapoliittisen tavoitteen 5 i alakohdan mukaisten investointien olisi katsottava myötävaikuttavan tähän 10 prosentin korvamerkitsemiseen sekä muiden toimintapoliittisten tavoitteiden puitteissa toteutettuihin toimiin, jos ne ovat johdonmukaisia kestävän kaupunkikehityksen kanssa . [tark. 113]

Kyseisessä yhdessä tai useammassa ohjelmassa on vahvistettava tätä tarkoitusta varten suunnitellut määrät asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan vii alakohdan mukaisesti.

3.   Kestävää kaupunkikehitystä varten 2 kohdan mukaisesti osoitettua prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, myös asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

4.   Jos EAKR:stä osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, 2 kohdan säännösten noudattamista ei arvioida uudelleen.

10 artikla

Eurooppalainen kaupunkialoite

1.   EAKR:stä tuetaan myös eurooppalaista kaupunkialoitetta, jota komissio toteuttaa joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden.

Tämä aloite kattaa kaikki toiminnalliset kaupunkialueet, ja sillä tuetaan EU:n kaupunkiagendaa kaupunkiagendan kumppanuuksia ja organisatorisia kustannuksia . Paikallisviranomaiset on otettava aktiivisesti mukaan eurooppalaisen kaupunkialoitteen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon . [tark. 114]

2.   Eurooppalainen kaupunkialoite käsittää seuraavat kolme toimintalohkoa, jotka kaikki koskevat kestävää kaupunkikehitystä:

a)

tuki valmiuksien kehittämiseen , mukaan lukien tiedonvaihtotoimet alue- ja paikallisyhteisöjen edustajille valtiotasoa alemmilla tasoilla ; [tark. 115]

b)

tuki innovatiivisille toimille , jotka voivat saada lisärahoitusta asetusta (EU) 2018/xxx (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto) varten ja jotka voidaan luovuttaa yhdessä eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston kanssa, mitä tulee erityisesti maaseudun ja kaupunkialueiden välisiin yhteyksiin ja hankkeisiin, joilla tuetaan kaupunkialueiden ja toiminnallisten kaupunkialueiden kehittämistä ; [tark. 116]

c)

tuki tietämyksen , alueellisten vaikutustenarviointien ja toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään. [tark. 117]

Eurooppalaisesta kaupunkialoitteesta voidaan yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tukea myös kaupunkiasioita koskevaa hallitustenvälistä yhteistyötä , kuten kestävien kaupunkien viitekehystä, Euroopan unionin alueellista agendaa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukauttamista paikallistason olosuhteisiin . [tark. 118]

Komissio laatii Euroopan parlamentille vuosittain kertomuksen eurooppalaisen kaupunkialoitteen puitteissa saavutetusta kehityksestä. [tark. 119]

10 a artikla

Luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista ja haasteista kärsivät alueet

EAKR:stä osarahoitetuissa ohjelmissa, jotka kattavat vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestökehitykseen liittyvistä haitoista ja haasteista kärsivät alueet, kuten SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetut alueet, on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden kohtaamien haasteiden ratkaisemiseen.

Erityisesti NUTS 3 -tason alueisiin tai paikallisiin hallinnollisiin yksikköihin, joiden väestöntiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometrillä harvaan asuttujen alueiden osalta tai alle kahdeksan asukasta neliökilometrillä hyvin harvaan asuttujen alueiden osalta tai joiden väestö on vähentynyt keskimäärin enemmän kuin yhden prosentin vuosina 2007–2017, on sovellettava erityisiä alueellisia ja kansallisia suunnitelmia, jotta voidaan lisätä niiden houkuttelevuutta ja yritysten investointeja sekä parantaa digitaalisten ja julkisten palvelujen saatavuutta, mukaan lukien yhteistyösopimukseen liittyvä rahasto. Tähän voidaan varata erityisrahoitusta kumppanuussopimuksessa. [tark. 120]

11 artikla

Syrjäisimmät alueet

1.   Erityinen Edellä olevaa 3 artiklaa ei sovelleta erityiseen syrjäisimmille alueille tarkoitettuun lisämäärärahaan. Tämä erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha on käytettävä korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta. [tark. 121]

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla tuetaan

a)

edellä 4 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvia toimintoja;

b)

poiketen 4 artiklasta, toimenpiteitä, joilla katetaan toimintakustannukset niiden lisäkustannusten korvaamiseksi, joita syrjäisimmillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää myös menoihin, joilla katetaan syrjäisimmillä alueilla julkisen palvelun velvoitteiden täyttämistä ja palveluhankintasopimuksia varten myönnetyt korvaukset.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla ei tueta

a)

toimia, joihin liittyy SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita;

b)

henkilöiden kuljettamiseen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti myönnettävää avustusta;

c)

vapautuksia verosta ja sosiaaliturvamaksuista;

d)

julkisen palvelun velvoitteita, joiden täyttämisestä eivät vastaa yritykset ja joiden osalta valtio toimii julkisen vallan käyttäjänä.

3 a.     Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, EAKR:stä voidaan tukea tuotannollisia investointeja syrjäisimmillä alueilla toimiviin yrityksiin, riippumatta yritysten koosta. [tark. 122]

III LUKU

Loppusäännökset

12 artikla

Siirtymäsäännökset

Asetuksia (EU) N:o 1300/2013 ja 1301/2013 tai niiden nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan edelleen EAKR:stä tai koheesiorahastosta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettuihin ohjelmiin ja toimiin.

13 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 31 päivään joulukuuta 2027 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 123]

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (17) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 7 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

13 a artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 1301/2013 ja (EY) N:o 1300/2013 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 12 artiklan soveltamista. [tark. 124]

13 b artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 SEUT-sopimuksen 177 artiklan nojalla. [tark. 125]

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 90.

(2)  EUVL C 86, 7.3.2019, s. 115.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. maaliskuuta 2019.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(5)  [Täydellinen viite – uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus].

(6)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2017)0376, 8.7.2017.

(7)  [Täydellinen viite – uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus].

(8)  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(10)  Neuvoston päätelmät EU:n kaupunkiagendasta, 24. kesäkuuta 2016.

(11)  Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(12)  Viite

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta.

(14)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(15)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).

(17)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 13.

LIITE I

EAKR:n ja koheesiorahaston yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit – 7 artiklan 1 kohta (1)

Taulukko 1: EAKR:n ja koheesiorahaston (**) yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit (Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ja Interreg)

Toimintapoliittinen tavoite

Tuotokset

Tulokset

(1)

(2)

(3)

1.

Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia , alueellista yhteenliitettävyyttä teknologian alalla, tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä, yhteenliitettävyyttä ja tehokasta julkishallintoa [tark. 126]

RCO (2)01 – Tuetut yritykset (joista mikro-, pk- ja suuryrityksiä)*

RCO 01 – Alueellinen keskitulo [tark. 127]

RCO 02 – Avustuksilla tuetut yritykset*

RCO 03 – Rahoitusvälineistä tuetut yritykset*

RCO 04 – Muuta kuin rahoitustukea saaneet yritykset*

RCO 05 – Tuetut startup-yritykset*

RCO 06 – Tuetuissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat

RCO 07 – Yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistuvat tutkimuslaitokset

RCO 08 – Tutkimuslaitteiden ja innovointityökalujen nimellisarvo

RCO 10 – Yritykset yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa

RCO 10 a – Tuotteensa ja palvelujensa kiertotalouteen siirtämiseen tukea saaneet yritykset [tark. 128]

RCO 96 – Alueiden väliset investoinnit EU-hankkeisiin*

RCR (3)01 – Tuettuihin yksiköihin luodut työpaikat*

RCR 01 – Alueellisen tulon suhteen nousu niin kuin se on määritelty 3 artiklan 3 kohdassa [tark. 131]

RCR 02 – Yksityiset investoinnit, jotka ovat saaneet julkista tukea (josta avustuksia, rahoitusvälineitä)*

RCR 03 – Tuote- tai prosessi-innovaatioita tekevät pk-yritykset*

RCR 04 – Organisaatio- ja markkinointi-innovaatioita toteuttavat pk-yritykset*

RCR 05 – Itse innovoivat pk-yritykset*

RCR 06 – Euroopan patenttivirastoon tehdyt patenttihakemukset*

RCR 07 – Tavaramerkki- ja mallihakemukset*

RCR 08 – Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisjulkaisut

RCO 12 – Tuotteiden ja palvelujen digitointiin tukea saanet yritykset

RCO 13 – Yrityksille kehitetyt digipalvelut ja -tuotteet

RCO 14 – Digipalvelujen ja -sovellusten kehittämiseen tukea saaneet julkiset laitokset

RCO 14 a – Sellaisten sosioekonomisten keskusten lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys [tark. 129]

RCR 11 – Uusien julkisten digipalvelujen ja -sovellusten käyttäjät*

RCR 12 – Yritysten kehittämien uusien digituotteiden, -palvelujen ja -sovellusten käyttäjät*

RCR 13 – Digitalisoinnissa pitkälle edenneet yritykset*

RCR 14 – Julkisia digipalveluja käyttävät yritykset Julkisten digipalvelujen käyttäjät * [tark. 132]

RCR 14 a – Sosioekonomiset keskukset, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon [tark. 130]

RCO 15 – Perustettujen yrityshautomojen kapasiteetti*

RCR 16 – Tuetut kasvuyritykset*

RCR 17 – Elinkelpoiset 3 vuotta toimineet yritykset*

RCR 18 – Pk-yritykset, jotka käyttävät yrityshautomopalveluja vuoden kuluttua yrityshautomon perustamisesta

RCR 19 – Yritykset, joilla on suurempi liikevaihto

RCR 25 – Lisäarvo työntekijää kohti tuetuissa pk-yrityksissä*

RCO 16 – Yrittäjyyttä edistävään prosessiin osallistuvat osakkaat

RCO 17 – Investoinnit alueellisiin tai paikallisiin ekosysteemeihin taitojen kehittämiseksi

RCO 101 – Taitojen kehittämiseen investoivat pk-yritykset

RCO 102 – Hallintajärjestelmäkoulutukseen investoivat pk-yritykset*

RCR 24 – Pk-yritykset, jotka hyötyvät paikallisten tai alueellisten ekosysteemien tarjoamista taitoja kehittävistä toimista

RCR 97 – Tuen piiriin kuuluvat oppisopimuskoulutukset pk-yrityksissä

RCR 98 – Pk-yritysten henkilöstö, joka on suorittanut ammatillista jatkokoulutusta (CVET) (taitojen mukaan: tekniset, hallinto-, yrittäjyys-, vihreät tai muut taidot)

RCR 99 – Pk-yritysten henkilöstö, joka on suorittanut vaihtoehtoista koulutusta tietointensiivisiä palvelutoimia varten (KISA) (taitojen mukaan: tekniset, hallinto-, yrittäjyys-, vihreät tai muut taidot)

RCR 100 – Pk-yritysten henkilöstö, joka on suorittanut virallista koulutusta taitojen kehittämiseksi (KISA) (taitojen mukaan: tekniset, hallinto-, yrittäjyys-, vihreät tai muut taidot)*

2.

Vihreämpi, vähähiilinen ja sopeutumiskykyinen Eurooppa kaikkia varten edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia [tark. 133]

RCO 18 – Asunnon energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet kotitaloudet

RCO 18 a – Vuotuisten energiansäästöjen prosenttiosuus koko rakennuskannan osalta (perustasoon verrattuna) sen tavoitteen mukaisesti, joka koskee erittäin tehokkaan ja hiilivapaan rakennuskannan saavuttamista ja joka sisältyy kansalliseen pitkän aikavälin kunnostusstrategiaan, jolla tuetaan asuintalojen ja muiden kuin asuintalojen kansallisen kannan kunnostamista [tark. 134]

RCO 18 b – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta ja saavuttaneet vähintään 60 prosentin energiansäästöt [tark. 135]

RCO 18 c – Kotitaloudet, joiden asuntojen energiatehokkuutta on parannettu ja jotka saavuttavat lähes nollaenergiarakennuksen tason kunnostuksen jälkeen [tark. 136]

RCO 19 – Energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet julkiset rakennukset (joista asuinrakennuksia, yksityisiä muita kuin asuinrakennuksia, julkisia muita kuin asuinrakennuksia) [tark. 137]

RCO 19 b – Asuntonsa energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneiden energiaköyhien / haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien määrä [tark. 138]

RCO 20 – Vasta rakennetut tai parannetut kaukolämpöputkistot

RCO 20 a – Älykkäitä ratkaisuja koskevien valmiuksiensa parantamista varten tuetut rakennukset [tark. 139]

RCR 26 – Vuotuinen energian loppukulutus (josta asuinrakennusten, yksityisten ja julkisten muiden kuin asuinrakennusten kulutus)

RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta ja saavuttaneet vähintään 60 prosentin energiansäästöt [tark. 150]

RCR 28 – Rakennukset, joiden energialuokitus on parantunut (ja joista asuinrakennuksia, yksityisiä ja julkisia muita kuin asuinrakennuksia)

RCR 28 a – Rakennukset, joiden energiatehokkuus on parantunut sellaisten sopimusjärjestelyjen johdosta, joilla taataan todennettavat energiansäästöt ja parempi tehokkuus, kuten direktiivin 2012/27/EU  (4) 2 artiklan 27 kohdassa tarkoitetut energiatehokkuutta koskevat sopimukset [tark. 151]

RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt*

RCR 30 – Yritykset, joiden energiatehokkuus on parantunut

RCR 30 a – Rakennukset, joilla on paremmat älykkäitä ratkaisuja koskevat valmiudet [tark. 152]

RCO 22 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)

RCO 22 a – Uusiutuvan energian lopullinen kulutus ja alakohtainen kulutus yhteensä (lämmitys ja jäähdytys, liikenne, sähkö) [tark. 140]

RCO 22 b – Tuotetun uusiutuvan energian osuus yhteensä [tark. 141]

RCO 22 c – Uusiutumattoman energian vuotuisen tuonnin vähentäminen [tark. 142]

RCO 97 – Tuettujen energiayhteisöjen ja uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen lukumäärä*

RCO 97 a – Uusiutuvan energian tuottajakuluttajien osuus koko asennetusta sähkökapasiteetista [tark. 143]

RCR 31 Tuotettu uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)

RCR 32 – Uusiutuva energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)*

RCO 23 – Älykkäiden verkkojen digitaaliset hallintajärjestelmät

RCO 98 – Älykkäiden energiaverkkojen käyttöön tukea saaneet kotitaloudet

RCO 98 a – Hiilestä irtautumisesta kärsivien tukeminen siirtymäkaudella [tark. 144]

RCR 33 – Älykkäisiin verkkoihin liitetyt käyttäjät

RCR 34 – Älykkäitä verkkoja koskevien hankkeiden käyttöönotto

RCO 24 – Uudet tai parannetut katastrofien luonnonkatastrofien, kuten maanjäristysten, metsäpalojen, tulvien ja kuivuuden, seurantaa ja katastrofivalmiutta koskevat sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmät* [tark. 145]

RCO 25 – Uudet tai parannetut rakennelmat rannikkokaistaleiden, jokien ja järvien rantojen suojaksi sekä maanvyöryjen varalta ihmisten, omaisuuden ja luonnonympäristön suojelemiseksi

RCO 26 – Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi rakennettu vihreä infrastruktuuri

RCO 27 – Kansalliset/alueelliset/paikalliset ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiat

RCO 28 – Alueet, joilla toteutetaan metsäpalojen , maanjäristysten, tulvien tai kuivuuden torjuntatoimia [tark. 146]

RCR 35 – Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä asukasmäärä

RCR 36 – Metsäpalojen torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä

RCR 37 – Ilmastoon liittyvien luonnonkatastrofien (muiden kuin tulvien ja metsäpalojen) torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä

RCR 96 – Ilmastoon liittymättömien luonnonriskien ja ihmisen toimintaan liittyvien riskien torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä*

RCR 38 – Katastrofiin reagoimisen arvioitu keskimääräinen aika*

RCO 30 – Kotitalouksien vesiliittymiin liitettyjen uusien tai parannettujen putkien pituus

RCO 31 – Jäteveden keruuta varten vasta rakennettujen tai parannettujen verkostojen pituus

RCO 32 – Uusi tai korotettu jäteveden käsittelykapasiteetti

RCO 32 a – Vähäpäästöisillä energialähteillä korvatut fossiiliset polttoaineet yhteensä [tark. 147]

RCR 41 – Parannettuun vedenjakeluun liitetty asukasmäärä

RCR 42 – Vähintään sekundääriseen jätevedenkäsittelyjärjestelmään liitetty asukasmäärä

RCR 43 – Vesihävikki Vesihävikin vähentäminen [tark. 153]

RCR 44 – Asianmukaisesti käsitelty jätevesi

RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen ehkäisemistä ja kierrätystä varten [tark. 148]

RCO 34 a – Muutettujen työpaikkojen määrä [tark. 149]

RCR 46 – Jätteen kierrätyslaitosten ja pienimuotoisten jätehuoltojärjestelmien piirissä oleva asukasmäärä

RCR 46 a – Jätteen syntyminen henkeä kohti [tark. 154]

RCR 46 b – Hävitettäväksi lähetetyn jätteen määrä henkeä kohti ja energian talteenotto [tark. 155]

RCR 47 – Kierrätetty jäte

RCR 47 a – Kierrätetty biojäte [tark. 156]

RCR 48 – Raaka-aineena käytetty kierrätetty jäte

RCR 48 a – Jätettä uudelleenkäyttöön valmistelevien laitosten piirissä oleva asukasmäärä [tark. 157

RCR 48 b – Kierrätetyn aineen käyttöaste [tark. 158]]

RCR 49 – Talteenotettu Uudelleenkäytetty jäte [tark. 159]

RCR 49 a – Uudelleenkäyttöön valmisteltu jäte [tark. 160]

RCO 36 – Tuen piiriin kuuluvan vihreän infrastruktuurin pinta-ala kaupunkialueilla

RCO 37 – Niiden Natura 2000 -alueiden pinta-ala, jotka kuuluvat suojelu- ja ennallistamistoimenpiteiden piiriin hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävän toimintasuunnitelman mukaisesti

RCO 99 – Niiden Natura 2000 -alueiden pinta-ala, jotka eivät kuulu suojelu- ja ennallistamistoimenpiteiden piiriin

RCO 38 – Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala

RCO 39 – Ilmanlaadun seurantajärjestelmät asennettu

RCR 50 – Ilmanlaatua parantavista toimista hyötyvä asukasmäärä

RCR 95 – Kaupunkialueilla tuetusta vihreästä infrastruktuurista hyötyvä asukasmäärä

RCR 51 – Melua vähentävistä toimista hyötyvä asukasmäärä

RCR 52 – Kunnostettu maaperä, jota käytetään viheralueena, sosiaalista asuntotuotantoa, taloudellista tai yhteisöjen toimintaa varten

3.

Yhteenliitetympi Eurooppa kaikille lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä [tark. 161]

RCO 41 – Sellaisten kotitalouksien lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys

RCO 42 – Sellaisten yritysten lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys

RCR 53 – Kotitaloudet, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon

RCR 54 – Yritykset, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon

RCO 43 – Uusien teiden pituus – TEN-T-verkon tuki (5) (ydinverkot ja kattavat verkot) [tark. 162]

RCO 44 – Uusien teiden pituus – muu tuki

RCO 45 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – TEN-T-verkko (ydinverkot ja kattavat verkot) [tark. 163]

RCO 46 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – muu

RCR 55 – Vasta rakennettujen, korjattujen tai parannettujen teiden käyttäjät

RCR 55 a – TEN-T-verkon valmiiksi saattamisen aste kansallisella alueella [tark. 166]

RCR 56 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö

RCR 101 – Paremmasta rautatieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö

RCO 47 – Uusien rautateiden pituus – TEN-T-verkon tuki (ydinverkot ja kattavat verkot) [tark. 164]

RCO 48 – Uusien rautateiden pituus – muu tuki

RCO 49 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko (ydinverkot ja kattavat verkot) [tark. 165]

RCO 50 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – muu

RCO 51 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – TEN-T-verkko

RCO 52 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – muu

RCO 53 – Rautatieasemat ja tilat – uudet tai parannetut

RCO 54 – Intermodaaliyhteydet – uudet tai parannetut

RCO 100 – Tuen piiriin kuuluvien satamien lukumäärä

RCR 57 – Toiminnassa olevien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettujen rautateiden pituus

RCR 57 a – TEN-T-verkon valmiiksi saattamisen aste kansallisella alueella [tark. 167]

RCR 58 – Tuen piiriin kuuluvia rautateitä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä

RCR 59 – Rautateiden rahtiliikenne

RCR 60 – Sisävesiväylien rahtiliikenne

RCO 55 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – uudet

RCO 56 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – korjatut/parannetut

RCO 57 – Ympäristöystävällinen liikkuva kalusto julkisessa liikenteessä

RCO 58 – Tuen piiriin kuuluvat pyörätiet

RCO 59 – Tuen piiriin kuuluva vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (lataus- tai tankkauspisteet)

RCO 60 – Kaupungit, joissa on uusi tai parannettu digitoitu kaupunkiliikennejärjestelmä

RCR 62 – Julkisen liikenteen vuotuinen matkustajamäärä

RCR 63 – Uusien/parannettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 64 – Pyöräteiden vuotuinen käyttäjämäärä

4.

Sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa, jossa pannaan panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari [tark. 168]

RCO 61 – Niiden työttömien vuotuinen lukumäärä, jotka saavat parannettuja työnvälityspalveluja (kapasiteetti)

RCR 65 – Työnhakijat, jotka käyttävät vuosittain tuen piiriin kuuluvia työnvälityspalveluja

RCO 63 – Väliaikaisten vastaanottorakenteiden kapasiteetti

RCO 64 – Kunnostettujen asuntojen kapasiteetti –maahanmuuttajat, pakolaiset ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat

RCO 65 – Kunnostettujen asuntojen kapasiteetti – muut henkilöt

RCR 66 – Rakennettujen tai kunnostettujen väliaikaisten vastaanottorakenteiden käyttö

RCR 67 – Kunnostettujen asuntojen käyttö –maahanmuuttajat, pakolaiset ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat

RCR 68 – Kunnostettujen asuntojen käyttö – muut henkilöt

RCR 68 a – Syrjäytyneiden yhteisöjen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien jäsenet sellaisten yhdennettyjen toimien kautta, joihin kuuluu muun muassa asumis- ja sosiaalipalveluja (muut kuin romanit) [tark. 169]

RCR 68 b – Syrjäytyneiden yhteisöjen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien jäsenet sellaisten yhdennettyjen toimien kautta, joihin kuuluu muun muassa asumis- ja sosiaalipalveluja (romanit) [tark. 170]

RCO 66 – Tuen piiriin kuuluvien lastenhoitoinfrastruktuurien (uusien tai parannettujen) luokkahuoneiden kapasiteetti

RCO 67 – Tuen piiriin kuuluvien koulutusinfrastruktuurien (uusien tai parannettujen) luokkahuoneiden kapasiteetti

RCR 70 – Tuen piiriin kuuluvia lastenhoitoinfrastruktuureja käyttävien lasten vuotuinen määrä

RCR 71 – Tuen piiriin kuuluvia koulutusinfrastruktuureja käyttävien oppilaiden vuotuinen määrä

RCO 69 – Tuen piiriin kuuluvan terveydenhuoltoinfrastruktuurin kapasiteetti

RCO 70 – Tuen piiriin kuuluvan sosiaalisen infrastruktuurin kapasiteetti (muu kuin asunnot)

RCR 72 – Ihmiset, joilla on pääsy parannettuihin terveydenhuoltopalveluihin

RCR 73 – Tuen piiriin kuuluvia terveydenhoitolaitoksia käyttävien henkilöiden vuotuinen määrä

RCR 74 – Tuen piiriin kuuluvia sosiaalihuoltopalveluja käyttävien henkilöiden vuotuinen määrä

RCR 75 – Keskimääräinen reagointiaika kiireellisiin sairaustapauksiin tuen piiriin kuuluvalla alueella

5.

Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla ja kaikilla muilla alueilla sekä paikallisia aloitteita [tark. 171]

RCO 74 – Yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden piiriin kuuluva asukasmäärä

RCO 75 – Yhdennetyt kaupunkikehitysstrategiat

RCO 76 – Yhteistyöhankkeet

RCO 77 – Tuen piiriin kuuluvan kulttuuri- ja matkailuinfrastruktuurin kapasiteetti

RCR 76 – Kaupunkikehitysstrategioiden laatimiseen ja toteuttamiseen osallistuvat sidosryhmät

RCR 77 – Matkailijat/matkat tuen piiriin kuuluviin kohteisiin*

RCR 78 – Tuen piiriin kuuluvasta kulttuuri-infrastruktuurista hyötyvät käyttäjät

RCO 80 – Yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat paikallista kehitystä varten

 

Horisontaaliset indikaattorit – täytäntöönpano

RCO 95 – EAKR:n ja koheesiorahaston rahoittama henkilöstö

RCR 91 – Ehdotuspyyntöjen käynnistämiseen, hankkeiden valintaan ja sopimusten allekirjoittamiseen keskimäärin käytetty aika*

RCR 92 – Tarjouskilpailuun (hankintamenettelyn käynnistämisestä sopimuksen allekirjoittamiseen) keskimäärin käytetty aika *

RCR 93 – Hankkeen täytäntöönpanoon (sopimuksen allekirjoittamisesta viimeiseen maksuun) keskimäärin käytetty aika *

RCR 94 – Yksi EAKR:n ja koheesiorahaston toimia koskeva tarjous*


Taulukko 2: EAKR:n ja Interreg-ohjelman yhteiset tuotoksia ja tuloksia koskevat lisäindikaattorit

Erityiset Interreg-indikaattorit

RCO 81 – Rajat ylittäviin liikkuvuusaloitteisiin osallistujat

RCO 82 – Sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta edistäviin yhteisiin toimiin osallistujat

RCO 83 – Laaditut tai täytäntöönpannut yhteiset strategiat/toimintasuunnitelmat

RCO 84 – Hankkeissa toteutetut yhteiset pilottitoimet

RCO 85 – Yhteiseen koulutukseen osallistujat

RCO 96 – Havaitut oikeudelliset tai hallinnolliset esteet

RCO 86 – Allekirjoitetut yhteiset hallinnolliset tai oikeudelliset sopimukset

RCO 87 – Rajojen yli yhteistyötä tekevät organisaatiot

RCO 88 – Kansalliset rajat ylittävät vertaisoppimishankkeet yhteistyön lisäämiseksi

RCO 89 – Rajat ylittävät hankkeet monitasoisen hallinnon parantamiseksi

RCO 90 – Kansalliset rajat ylittävät hankkeet, joiden tuloksena syntyy verkostoja/klustereita

RCR 79 – Yhteiset strategiat/toimintasuunnitelmat, jotka organisaatiot hyväksyivät hankkeen lopuksi tai myöhemmin

RCR 80 – Yhteiset pilottitoimet, jotka organisaatiot hyväksyivät tai laativat hankkeen lopuksi tai myöhemmin

RCR 81 – Yhteisen koulutuksen loppuun asti suorittaneet osallistujat

RCR 82 – Oikeudelliset tai hallinnolliset esteet, jotka on poistettu tai joita on lievennetty

RCR 83 – Allekirjoitettujen yhteisten sopimusten kattamat henkilöt

RCR 84 – Organisaatiot, jotka tekevät yhteistyöt rajojen yli 6–12 kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen

’RCR 85 – Yhteisiin toimiin osallistujat 6–12 kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen

RCR 86 – Sidosryhmät/Instituutiot, joilla on paremmat valmiudet tehdä kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä


(1)  Käytetään Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa ja Interreg-ohjelmassa asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] toisen alakohdan a alakohdan ja [36 artiklan 2 kohdan] [tiedonsiirto] b alakohdan mukaisesti sekä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan ii alakohdan mukaisesti ja Interreg-ohjelmassa asetuksen (EU) [uusi Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus] 17 artiklan 4 kohdan e alakohdan ii alakohdan mukaisesti.

(2)  RCO: aluepolitiikan yhteinen tuotosindikaattori.

(3)  RCR: aluepolitiikan yhteinen tulosindikaattori.

(4)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(**)  Indikaattorit on ryhmitelty havainnollisuussyistä yhden toimintapoliittisen tavoitteen alle, mutta ne voivat liittyy myös muihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin. Varsinkin toimintapoliittisessa tavoitteessa 5 voidaan käyttää toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 erityistavoitteita asiaankuuluvien indikaattoreiden kanssa. Jotta saataisiin kattava kokonaiskuva ohjelmien odotetuista ja todellisista tuloksista, tähdellä (*) merkittyjä indikaattoreita voidaan käyttää useampaan kuin yhteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1–4 sisältyvien erityistavoitteiden yhteydessä.

LIITE II

EAKR:n ja koheesiorahaston 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut yhteiset suoritusindikaattorit (1)

Toimintapoliittinen tavoite

Erityistavoite

Tuotokset

Tulokset

(1)

(2)

(3)

(4)

1.

Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia , alueellista yhteenliitettävyyttä teknologian alalla, tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä, yhteenliitettävyyttä ja tehokasta julkishallintoa [tark. 172]

i)

Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen

CCO 01 – Innovaatiotuen piiriin kuuluvat yritykset

CCO 01 a – Kestävää taloudellisen toiminnan harjoittamista varten tukea saaneet yritykset [tark. 173]

CCO 02 – Tuetuissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat

CCR 01 – Tuote-, prosessi-, markkinointi- tai organisaatioinnovaatioita toteuttavat pk-yritykset

CCR 01 a – Alueellisen tulon suhteen nousu [tark. 175]

ii)

Digitalisoinnin etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi

CCO 03 – Digituotteiden, -palvelujen ja -sovellusten kehittämiseen tukea saaneet yritykset ja julkiset laitokset

CCR 02 – Yritysten ja julkisten laitosten kehittämien uusien digituotteiden, -palvelujen ja -sovellusten uudet käyttäjät

ii)

Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen

CCO 04 – Pk-yritykset, jotka saavat tukea työpaikkojen ja kestävän kasvun luomiseksi [tark. 174]

CCR03 – Tuettuihin pk-yrityksiin luodut työpaikat

iv)

Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten

CCO 05 – Taitojen kehittämiseen investoivat pk-yritykset

CCR 04 – Pk-yritysten henkilöstö, joka hyötyy taitojen kehittämiskoulutuksesta

2.

Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa ja sopeutumiskykyinen Eurooppa kaikkia varten edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia [tark. 176]

i)

Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen

CCO 06 – Investoinnit energiatehokkuutta parantaviin toimiin

CCR 05 – Tuensaajat, joiden energialuokitus on parantunut

ii)

Uusiutuvan energian edistäminen

CCO 07 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti

CCR 06 – Uusiutuvan energian lisätuotannon määrä

iii)

Älykkäiden energiajärjestelmien ja -verkkojen kehittäminen ja älykäs energian varastointi paikallistasolla

CCO 08 – Älykkäitä verkkoja varten kehitetyt digitaaliset hallintajärjestelmät

CCO 08 a – Uusien yritysten kehittäminen [tark. 177]

CCR 07 – Älykkäisiin verkkoihin liitetyt uudet käyttäjät

CCR 07 a – Luotujen työpaikkojen määrä [tark. 179]

iv)

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen sekä katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen

CCO 09 – Uudet tai parannetut katastrofien seuranta- sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmät

CCO 09 a – Parempi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, parempi luonnonkatastrofien ennaltaehkäisy sekä parempi valmius ja palautuvuus katastrofien ja äärimmäisten säätapahtumien osalta [tark. 178]

CCR 08 – Tulvien, metsäpalojen ja muiden ilmastoon liittyvien katastrofien torjuntatoimista hyötyvän väestön määrän lisäys

v)

Kestävän vesienhoidon edistäminen

CCO 10 – Uusi tai korotettu jäteveden käsittelykapasiteetti

CCR 09 – Vähintään sekundääriseen jätevedenkäsittelyjärjestelmään liitetyn väestön määrän lisäys

vi)

Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

CCO 11 – Uusi tai korotettu jätteen kierrätyskapasiteetti

CCR 10 – Kierrätetyn jätteen määrän lisäys

vii)

Biologisen monimuotoisuuden, vihreän infrastruktuurin edistäminen kaupunkiympäristössä ja saastumisen vähentäminen

CCO 12 – Vihreän infrastruktuurin pinta-ala kaupunkialueilla

CCR 11 – Ilmanlaatua parantavista toimista hyötyvä asukasmäärä

3.

Yhteenliitetympi Eurooppa kaikille lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä [tark. 180]

i)

Digitaalisten yhteyksien parantaminen

CCO 13 – Niiden uusien kotitalouksien ja yritysten määrä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko

CCR 12 – Niiden kotitalouksien ja yritysten lisämäärä, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon

ii)

Kestävän, ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään, turvallisen ja intermodaalisen Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittäminen

CCO 14 – TEN-T-tiet: Uudet ja parannetut tiet ja sillat [tark. 181]

CCR 13 – Paremmasta tieinfrastruktuurista tie- ja siltainfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö [tark. 182]

iii)

kestävän, ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään ja intermodaalisen kansallisen, alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden edistäminen, mukaan lukien yhteyksien parantaminen TEN-T-liikenneverkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta

CCO 15 – TEN-T-kiskot: Uudet ja parannetut rautatiet

CCR 14 – Parannettua rautatieliikennettä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä

iv)

Kestävän multimodaalisen kaupunkiliikenteen edistäminen

CCO 16 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen laajennus ja uudistus

CCR 15 – Uusien ja uudistettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä

4.

Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari [tark. 183]

i)

Työmarkkinoiden tehostaminen ja laadukkaiden työpaikkojen saatavuuden parantaminen sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla

CCO 17 – Niiden työttömien vuotuinen määrä, jotka saavat parannettuja työnvälityspalveluja

CCR 16 – Parannettuja työnvälityspalveluja käyttävien työnhakijoiden vuotuinen määrä

ii)

Osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin pääsyn helpottaminen kehittämällä infrastruktuuria

CCO 18 – Uusi tai parannettu lastenhoito- ja koulutusinfrastruktuuri

CCR 17 – Uusien ja parannettujen lastenhoito- ja koulutusinfrastruktuurien vuotuinen käyttäjämäärä

iii)

Syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomisen integroinnin parantaminen yhdennettyjen toimenpiteiden, esimerkiksi asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta

CCO 19 – Rakennettujen ja parannettujen vastaanottorakenteiden lisäkapasiteetti

CCR 18 – Uusien ja parannettujen vastaanotto- ja majoitustilojen vuotuinen käyttäjämäärä

iv)

Tasavertaisen pääsyn varmistaminen terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;

CCO 20 – Terveydenhuoltoinfrastruktuurin uusi tai korotettu kapasiteetti

CCR 19 – Asukasmäärä, jolla on pääsy parannettuihin terveydenhuoltopalveluihin

5.

Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla ja kaikilla muilla alueilla sekä paikallisia aloitteita [tark. 184]

i)

Integroidun sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän kehityksen, kulttuuriperinnön ja turvallisuuden edistäminen kaupunkialueilla

CCO 21 – Yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden piiriin kuuluva asukasmäärä

 


(1)  Komissio käyttää näitä indikaattoreita [sovellettavan] varainhoitoasetuksen 38 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohdasta johtuvan raportointivelvollisuuden noudattamiseksi