Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Väestönkehityksen haasteet EU:ssa taloudellisten ja kehityserojen valossa”

(puheenjohtajavaltio Kroatian pyytämä valmisteleva lausunto)

(2020/C 232/01)

Esittelijä:	Stéphane BUFFETAUT
Toinen esittelijä:	Adam ROGALEWSKI

Neuvoston puheenjohtajavaltio Kroatian lausuntopyyntö	10.9.2019 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	3.3.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	7.5.2020
Täysistunnon numero	551 — etätäysistunto
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	249/0/12

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Käsillä oleva lausunto on laadittu ennen covid-19-pandemian puhkeamista. ETSK toteaa kuitenkin, että covid-19-kriisi vaikuttaa merkittävästi EU:n tuleviin toimintapolitiikkoihin, joilla vastataan väestönkehityksen haasteisiin ja kasvaviin eroihin jäsenvaltioiden välillä. Komitea kehottaakin EU:ta valmistelemaan asiaan liittyviä toimintapolitiikkoja ja osoittamaan niille tavoitteiltaan kunnianhimoisen rahoituksen, jotta kansalaisia voidaan suojella pandemian ja ennen kaikkea sitä seuraavan talouskriisin haitallisilta vaikutuksilta, ja näin lieventää kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Näitä toimintapolitiikkoja olisi valmisteltava kiireellisesti työmarkkinaosapuolia ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa kuullen.

1.2

EU:n nykyinen väestötilanne edellyttää kokonaisvaltaista toimintatapaa, joka kattaa sosiaali- ja talouspolitiikat, aktiiviset työmarkkina- ja koheesiopolitiikat, perheitä tukevat politiikat ja erityisesti mahdollisuuden sovittaa yksityis- ja perhe-elämä yhteen työelämän kanssa, ikääntyviä työntekijöitä koskevat erityistoimenpiteet, aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevat politiikat, kestäväpohjaiset maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikat sekä toimenpiteet ja politiikat aivovuodon estämiseksi.

1.3

Syntyvyys ei todennäköisesti tule enää kasvamaan huomattavasti, joten on äärimmäisen tärkeää lisätä työmarkkinoille osallistumista, jotta voidaan vastata Euroopan väestötilanteesta johtuviin seurauksiin. Työttömyysaste, vajaatyöllisyys ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus ovat liian korkeissa luvuissa liian monissa jäsenvaltioissa etenkin nuorten keskuudessa, sillä nuorten työttömyysaste on jokaisessa jäsenvaltiossa noin kaksinkertainen keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna. EU:n on asetettava työttömyyden torjunta yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan.

1.4

Dynaaminen väestönkehitys liittyy myös luottamukseen tulevaisuutta kohtaan. Sen vuoksi EU tarvitsee vahvaa taloutta ja vahvaa sosiaalipolitiikkaa. Muutoin eurooppalaiset naiset ja miehet ja erityisesti nuoret eivät luota tulevaisuuteen, ja tästä johtuva sosiaalinen ja taloudellinen epävarmuus estää heitä hankkimasta lapsia. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano on tästä syystä erittäin tärkeä tekijä EU:n väestötilanteen parantamisessa. ETSK suhtautuukin myönteisesti komission aikomukseen laatia laajaan kuulemisprosessiin perustuva toimintasuunnitelma pilarin täytäntöönpanoa varten.

1.5

Lasten saaminen ei saa olla este työuralle tai syy köyhtymiseen tai ostovoiman menetykseen suurtenkaan perheiden kohdalla. On tärkeää pitää yllä ja toteuttaa vakaata ja ennakoivaa perhepolitiikkaa ja ihmiskeskeistä työmarkkinapolitiikkaa. Tähän kuuluvat myös toimenpiteet, joilla edistetään yksityis-, perhe- ja työelämän yhteensovittamista (perhevapaa, lastenhoito ja muut hoitovastuut, etätyö, joustavat työjärjestelyt), sekä taloudellinen ja koulutukseen tarkoitettu tuki. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yksinhuoltaja- ja suurperheisiin, joiden köyhyysriski on muita suurempi. Kulttuuriympäristöön mukautetut vakaat ja monipuoliset perhepolitiikat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi syntyvyyden nostamisessa.

1.6

Epävarmat työolosuhteet ja vakaiden työmarkkinanäkymien puuttuminen sekä vaikeudet vuokrata tai ostaa asianmukaista asuntoa erityisesti suurkaupunkialueilla ja suurissa kaupungeissa ovat todellisuutta monille nuorille. Sen vuoksi heidän on vaikeaa suunnitella tulevaisuuttaan, itsenäistyä ja perustaa perhe. Tämä ongelma olisi otettava paremmin huomioon sekä EU-tason että jäsenvaltioiden politiikassa.

1.7

Sisäinen liikkuvuus on EU:n perusvapaus, joka vahvistaa Euroopan kilpailukykyä ja tarjoaa mahdollisuuksia kansalaisille. Kun tarkastellaan EU:n sisäistä liikkuvuutta ja sisäiseen muuttoliikkeeseen liittyvää aivovuotoa ja työntekijöiden poismuuttoa, jäsenvaltioiden ylöspäin tapahtuva sosiaalinen ja taloudellinen lähentyminen on paras ratkaisu, mutta siihen tarvitaan aikaa. Euroopan aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan sosiaalirahastoa on mukautettava erityisesti niin, että voidaan auttaa taloudelliselta suorituskyvyltään heikompia EU:n jäsenvaltioita kehittämään hankkeita sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen parantamiseksi, jotta ne voisivat pysyä houkuttavina omalle väestölleen tai tulla sellaisiksi. Voidaan harkita toimenpiteitä, joilla kannustetaan ihmisiä palaamaan kotimaahansa molemminpuolisen hyödyn saamiseksi.

1.8

Taloudellinen ja sosiaalinen ympäristö ovat tärkeitä houkuttavuustekijöitä. ETSK katsoo, että investoinnit tehokkaisiin julkisiin palveluihin sekä perheiden asemaa parantavat investoinnit olisi asetettava etusijalle, koska niillä luodaan perustaa tulevaisuudelle. Julkisten investointien lisäämistä jäsenvaltioissa voidaan helpottaa sosiaaliseen tavoitteeseen tähtääviin investointeihin sovellettavalla nk. kultaisella säännöllä, joka mahdollistaa suuremman joustavuuden budjettisääntöjen noudattamisessa.

1.9

Maahanmuutto ei ehkä yksinään ole ratkaisu Euroopan väestöhaasteeseen, mutta se voi auttaa ratkaisun löytämisessä. Lyhyellä aikavälillä maahanmuutolla voi olla myönteinen vaikutus väestön ja työvoiman kasvuun, jos sitä tuetaan oikeudenmukaisella ja kestävällä pohjalla olevalla kotouttamispolitiikalla, jolla autetaan tulijoita asettautumaan ja välttämään kotoutumisvaikeuksia.

2.   Tilannekatsaus

2.1

Väestömäärään vaikuttavat hedelmällisyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Vaikka tilanne vaihtelee maittain, EU:ssa on nähtävissä yleistä lähentymistä hedelmällisyyslukujen ja kuolleisuuden laskun myötä. Maiden välisistä eroista huolimatta jäsenvaltioiden hedelmällisyysluvut ovat usein merkittävästi ja pysyvästi alle väestön uusiutumisen kynnysarvon. Vaikka otetaan huomioon kuolleisuuden ja hedelmällisyyslukujen maailmanlaajuinen laskeva suuntaus (väestörakenteen muutos), Eurooppa on tässä suhteessa ainutlaatuinen.

2.2

Vuosina 1950–1989 Euroopassa asuvien määrä kasvoi aina vuosittain yli kahdella miljoonalla. Vuodesta 1990 lähtien kasvu on jäänyt alle 1,5 miljoonan vuodessa. Samaan aikaan muualla maailmassa keskimääräinen väestönkasvu on ollut selvästi nopeampaa kuin Euroopassa. Esimerkiksi vuonna 1950 Euroopassa asui 21,7 prosenttia maailman väestöstä, mutta vuonna 2017 tämä osuus oli pudonnut alle 10 prosenttiin. Euroopan osuus maailman väestöstä ei ole koskaan ollut alhaisempi kuin nyt (1).

2.3

Vuosina 1952–1961 Euroopassa syntyi vuosittain yli 12 miljoonaa lasta. Vuonna 2000 lapsia syntyi enää 7,3 miljoonaa. Muuttoliikkeestä johtuen syntyvyydessä on ollut lievää kasvua, koska Eurooppaan on tullut suhteellisen nuorta väestöä, ja muutamissa EU-maissa syntyvyys on noussut tämän myötä. Syntyneiden vuotuinen määrä vaihtelee nykyisin 7–8 miljoonan välillä.

2.4

Tätä on verrattava kuolleisuuteen. Kuolleisuus kehittyy sekä ylös- että alaspäin: monet sukupolvet elävät yhä pidempään, ja toisaalta parantuneet hygieniaolosuhteet ja lääketieteen edistyminen sekä terveellisemmät elintavat pidentävät elinajanodotetta Euroopassa (28 jäsenvaltion EU:ssa miehillä 78 vuotta, naisilla 83 vuotta). Kaikkiaan kuolleiden vuosittainen määrä Euroopassa on vaihdellut 8–8,5 miljoonan välillä vuodesta 1992 lähtien.

2.5

Euroopan väkiluku on pienentynyt koko ajan vuodesta 1994 lähtien: luonnollinen negatiivinen tasapaino johtuu siitä, että kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Väkiluku pienenee Bulgariassa, Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Kroatiassa, Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Romaniassa, Saksassa, Sloveniassa, Suomessa, Unkarissa ja Virossa.

2.6

Vaikka maahanmuuttajat ovat yleensä alkuperäisväestöä nuorempia, 2000-luvun Euroopassa väestö ikääntyy. Vähintään 65-vuotiaiden osuus kokonaisväestöstä kasvoi vuoden 1989 12,5 prosentista 18,8 prosenttiin vuonna 2019. ETSK on jo korostanut, että työikäisen väestön työvoimaosuus on tärkeämpi seikka kuin vanhushuoltosuhde eli työikäisen väestön ja yli 65-vuotiaiden välinen suhde. Tästä syystä on tarpeen hyödyntää työttömien ja vajaatyöllistettyjen kapasiteettia. On tärkeää parantaa muuttajien integroitumista työmarkkinoille sekä työttömien ja epävarmassa työsuhteessa olevien pääsyä koulutukseen, jotta voitaisiin selviytyä eliniän pitenemiseen liittyvästä väestöhaasteesta.

2.7

Eräissä jäsenvaltioissa ongelmana on suuri Euroopan sisäinen muuttoliike jäsenvaltioihin, joissa elintaso on korkeampi, mikä pahentaa väestön ikääntymiseen liittyviä ongelmia, koska maasta lähtevät pääosin nuoremmat ikäryhmät. Niissä tapahtuu työntekijöiden poismuuttoa, joka koskee kaikkia taitotasoja, ja erityisesti aivovuotoa, joka on huolestuttavaa asianomaisille maille, koska ne ovat investoineet koulutusjärjestelmiin, mutta investoinnit hyödyttävätkin muita maita, joilla on tarjota paremmat työ- ja sosiaaliset olosuhteet. Vuonna 2018 36 prosentilla liikkuvista työntekijöistä EU:ssa oli korkeakoulutus, 40 prosentilla keskitason koulutus ja 23 prosentilla oli alempi koulutustaso. Kuitenkin heistä vain 20 prosenttia työskenteli korkean osaamistason ammateissa, 60 prosenttia keskitason osaamista edellyttävissä ammateissa ja 20 prosenttia matalan osaamistason ammateissa (2).

2.8

Lisäksi työntekijöiden siirtyminen taloudeltaan vahvempiin jäsenvaltioihin nopeuttaa väestön ikääntymistä ja vähenemistä itäisissä jäsenvaltioissa. Jos tämä liike jatkuu nykyiseen tahtiin, yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee Itä-Euroopassa olemaan suurempi kuin Länsi-Euroopan maissa (3).

2.9

Työntekijöiden siirtyminen Itä-Euroopan maista vauraampiin jäsenvaltioihin johtuu pääasiassa palkkojen, sosiaaliturvan ja sosiaalinormien eroista, koska ne ovat itäisissä maissa paljon heikompia kuin vanhoissa jäsenvaltioissa. Vaikka itäisen ja läntisen Euroopan väliset palkkaerot olivat kaventumassa kriisin puhkeamiseen asti, palkkojen lähentyminen ylöspäin pysähtyi Itä-Euroopassa kriisin seurauksena (4). Eräissä itäisissä jäsenvaltioissa suuri maastamuutto on johtanut työvoimapulaan.

2.10

Samaan aikaan muuttoliike Etelä-Euroopasta Länsi-Eurooppaan on lisääntynyt talouskriisin ja sen seurausten vuoksi (5). Tässä tapauksessa heikot työmarkkinanäkymät ja korkea työttömyys ovat johtaneet kaikkien työntekijöiden muuttoliikkeen voimistumiseen Etelä-Euroopasta Länsi-Eurooppaan koulutustaustasta riippumatta.

2.11

Muuttoliikkeeseen vaikuttavat puhtaasti taloudellisten tekijöiden lisäksi myös sellaiset seikat kuin oikeudelliset edellytykset ja kulttuuriset ja sosiaaliset olosuhteet. Jotkut saattavat esimerkiksi jättää kotimaansa muuttaakseen kehittyneempään hyvinvointivaltioon, joka tarjoaa parempaa sosiaalista suojelua ja terveydenhuoltoa. Myös ihmiset, jotka joutuvat syrjityiksi uskonnon, etnisen alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, saattavat muuttaa jäsenvaltioihin, joissa yhteiskunta ja oikeusjärjestelmä ovat vastaanottavaisempia ja suojelevampia. Kaiken kaikkiaan on vaikeaa mitata tällaisen liikkuvuuden laajuutta ja sen vaikutusta väestönkehitykseen.

3.   Yleistä

3.1

ETSK kehottaa omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan väestönkehityksen haasteisiin. Tässä yhteydessä on otettava huomioon hedelmällisyyslukujen lisäksi myös työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen, työllisyys, sukupuolten tasa-arvo, vakaa perhepolitiikka, alue- ja koheesiopolitiikka sekä julkisten infrastruktuurien ja palvelujen laatu.

3.2

Kun keskustellaan väestörakenteesta, on puhuttava myös lapsista, äideistä ja isistä eikä vain numeroista ja tilastoista. Keskeistä ovat ihmiset ja heidän suunnitelmansa, oli sitten kyse minkälaisista perheistä tahansa. Eurooppalaisten yhteiskuntien on tuettava ja suojeltava heikoimmassa asemassa olevia, tässä yhteydessä siis lapsia, joiden oikeudet ja edut on asetettava etusijalle.

3.3

ETSK on antanut useita lausuntoja väestönkehityksestä. Eräissä niistä se on osoittanut, että maat, joissa on vakaat perhepolitiikat, joissa säännökset ovat monipuolisia ja heijastavat jäsenvaltion kulttuuria, ovat väestönkehityksen kannalta paremmassa tilanteessa kuin muut (6). Toisissa lausunnoissa komitea on korostanut korkeaan työmarkkinoille osallistumisen asteeseen ja korkealaatuisiin työpaikkoihin perustuvien vakaiden työmarkkinapolitiikkojen merkitystä tehokkaana tapana puuttua väestönkehityksen haasteisiin (7).

3.4

ETSK katsoo, että on jo olemassa toimintapolitiikkoja, joita voitaisiin hyödyntää väestönkehityksen haasteisiin vastaamiseksi erityisesti taloudelliset ja kehityserot huomioon ottaen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on tärkeä väline pyrittäessä kohti ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista ja taloudellista lähentymistä EU:ssa, ja se auttaa myös vastaamaan väestönkehityksen haasteisiin.

3.5

ETSK katsoo, että keskeinen tekijä myönteisen väestönkehityksen varmistamiseksi EU:ssa on ympäristö, joka tarjoaa ihmisille taloudellista ja sosiaalista vakautta sekä ihmisarvoiset elin- ja työolot, ja tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolten rooli on tärkeä. Tämä tarkoittaa lisää investointeja sosiaaliseen infrastruktuuriin, perhepolitiikkoihin, korkealaatuisiin julkisiin palveluihin ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

3.6

Väestörakenteen kannalta tehokkaiden toimintapolitiikkojen tarkastelu osoittaa, että niissä yhdistetään erilaisia toimenpiteitä, jotka pysyvät ajan mittaan vakaina. Tämä on tärkeää, koska vanhemmuus ja perheen perustaminen on pitkäaikainen hanke. Perhepolitiikassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota perheisiin, joita uhkaa köyhyys, kuten yksinhuoltaja- ja suurperheisiin. On tärkeää muistaa, että työttömyyden jälkeen seuraavaksi tärkein köyhyyden syy on perheen hajoaminen, ja köyhyyden riski kasvaa perheessä huollettavana olevien lasten määrän myötä. ETSK on kehottanut luomaan asianmukaista vähimmäistuloa koskevan järjestelmän EU:hun (8).

3.7

ETSK korostaa julkisten palvelujen ratkaisevaa roolia sosiaalipolitiikassa ja perheiden tukemisessa. Korkealaatuiset, helposti saatavilla olevat ja kohtuuhintaiset hoito- ja avustuspalvelut (lapsille, vammaisille henkilöille ja vanhuksille) ovat keskeisen tärkeitä tekijöitä väestönkehityksen haasteisiin vastaamisessa ja väestönkasvun tukemisessa. Liian vähäinen investoiminen julkisiin palveluihin on aiheuttanut henkilöstöpulaa ja asianmukaisen infrastruktuurin puutetta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä lastenhoitopalveluihin ja koulutukseen sekä vanhempiin sukupolviin keskittyviin toimintapolitiikkoihin. Ikääntyvien pitkäaikaishoito on yksi aloista, joilla liian vähäinen investoiminen on ilmeisintä (9).

3.8

ETSK kehottaa lisäämään investointeja julkisiin palveluihin ja sosiaalipolitiikkaan, jotta kyettäisiin vastaamaan väestönkehityksen haasteisiin. ETSK toistaa näkemyksensä siitä, että julkisten investointien lisäämistä jäsenvaltioissa voidaan helpottaa sosiaalisiin tavoitteisiin tähtääviin investointeihin sovellettavalla nk. kultaisella säännöllä, joka mahdollistaa suuremman joustavuuden budjettisääntöjen noudattamisessa. Nykyisissä ja tulevissa EU:n rahastoissa ja erityisesti Euroopan investointiohjelmassa olisi keskityttävä enemmän sosiaalisiin investointeihin, perheiden tukemiseen ja tasa-arvon edistämiseen ja lisättävä niille annettavaa tukea, koska se auttaa vastaamaan väestönkehityksen haasteisiin.

3.9

ETSK korostaa pääasiassa naisten tekemän palkattoman työn määrää ja merkitystä. Naiset vastaavat perheiden yhteisvastuun puitteissa suurelta osin hoito- ja avustuskustannuksista, tukevat perheitä ja korvaavat julkisen infrastruktuurin puutetta. Tätä todellista työtä pidetään harvoin sellaisena, vaikka palkattoman hoivatyön osuuden arvioidaan olevan 10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta palkattoman kotitaloustyön osuuden ollessa 39 prosenttia (10). On tärkeää ja oikeudenmukaista tunnustaa hoitajien palkaton työ ja tukea sitä muun muassa tekemällä riittäviä investointeja hoitoinfrastruktuuriin. Yleensä on kyse perheenjäsenistä, jotka ovat jääneet pois työstä hoitaakseen ja avustaakseen sairaita, vammaisia tai muutoin huollettavia perheenjäseniä. Jäsenvaltioita tulisi kannustaa tunnustamaan tällaisen työn taloudellinen, sosiaalinen ja moraalinen arvo siten, että näille hoitajille annetaan asianmukainen asema ja taloudellista tukea ja varmistetaan heidän sosiaaliturvaoikeutensa.

3.10

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maaseutuväestöön, joka ikääntyy vielä nopeammin kuin muu väestö. Väestön väheneminen on leimallinen suuntaus maaseudulla kaikkialla Euroopassa, kun nuoret muuttavat usein suuriin kaupunkeihin koulutuksen ja työn perässä. Elintason ja kunnollisten työmarkkinanäkymien turvaaminen sekä investoiminen infrastruktuuriin, julkisiin palveluihin ja koulutukseen olisi yksi tärkeimmistä toimenpiteistä maaseutualueiden ja pienten ja keskisuurten kaupunkien väestökadon torjumiseksi.

3.11

ETSK korostaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten merkittävää roolia keskusteltaessa väestönkehityksen haasteista ja kehitettäessä niitä koskevia toimintapolitiikkoja.

4.   Laadukkaiden työpaikkojen, ennakoivan työmarkkinapolitiikan ja työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevien politiikkojen merkitys

4.1

ETSK katsoo, että ennakoiva työmarkkinapolitiikka, joka edistää vakituisten työpaikkojen luomista ja työntekijöiden hyvinvointia, on tärkeä ja tehokas väline väestönkehityksen haasteisiin vastaamiseksi. Suurin osa eurooppalaisten tuloista on peräisin työstä, ja ilman uusien työpaikkojen luomista, dynaamisia työmarkkinanäkymiä, työmarkkinoiden vakautta ja laadukkaita työpaikkoja on vaikea perustaa perhettä ja tarjota sille kunnolliset elinolot. Työehtosopimusneuvottelujen avulla työmarkkinaosapuolet voivat antaa merkittävän panoksen palkkojen sekä työ- ja sosiaalisten olojen parantamiseen.

4.2

ETSK panee merkille EU:n väestöennusteista laaditun raportin (11), jossa todetaan, että toteuttamiskelpoisin ja tehokkain keino puuttua väestön ikääntymisen kielteisiin seurauksiin ei ole hedelmällisyyslukujen nostamiseen tai muuttoliikkeen lisäämiseen keskittyminen vaan pikemminkin työvoimaosuuden lisääminen. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tarvitaan tasapainoisempaa väestörakennetta, jotta voidaan varmistaa sosiaalimenojen tasapaino ja talouden dynaamisuus.

4.3

Työssäkäyvien köyhyyden torjuminen on erittäin tärkeää, jotta voitaisiin tarjota perheille kunnolliset elinolot sekä varmistaa lapsille ja vanhemmille ihmisarvoinen elämä. ETSK panee merkille komission puheenjohtajan aikomuksen ”varmistaa, että jokaisella unionissa olevalla työntekijällä on kohtuullinen vähimmäispalkka” (12). Tätä silmällä pitäen ETSK laatii valmistelevan lausunnon aiheesta ”Säälliset vähimmäispalkat kaikkialle Eurooppaan”.

4.4

Laadukkaat työpaikat, jotka ovat talouden vakautta edistäviä tekijöitä, koulutuksen saatavuus työntekijöiden taitojen ja osaamisen parantamiseksi sekä mahdollisuudet sovittaa yhteen turvalliset ja joustavat työolot ovat yksi tapa tukea väestönkasvua. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä osa-aikatyöhön tai joustaviin työjärjestelyihin, jotta voidaan parantaa työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Yksi toimenpiteistä, joilla voidaan mahdollistaa työ- ja yksityiselämän parempi yhteensovittaminen ja suojella perhe- ja yksityiselämää digitalisaation kiihtyessä, on oikeus olla tavoittamattomissa, jota ETSK pitää hyvänä käytäntönä (13).

4.5

Aiemmissa lausunnoissaan (14) ETSK on kehottanut toteuttamaan aloitteellista sukupuolten tasa-arvopolitiikkaa, jotta voitaisiin poistaa miesten ja naisten väliset palkkaerot ja edistää työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista helpottavia toimenpiteitä. Tutkimukset osoittavat, että miesten osallistuminen hoivatehtäviin on eduksi sekä perheille että Euroopan taloudelle ja kilpailukyvylle. Naisten työmarkkinaosuuden lisääminen mahdollistaisi heidän mahdollisuuksiensa kehittämisen EU:n työvoiman vähentyessä ja väestön ikääntyessä.

4.6

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuoriin työntekijöihin, joilla on lapsia tai jotka saattavat hankkia niitä. EU:n keskimääräinen nuorisotyöttömyysaste on korkeampi kuin yleensä työikäisen väestön, ja se vaihtelee 5:stä eräiden maiden jopa 40 prosenttiin (15). Myös epävarmat työolot vaikuttavat erityisesti nuoriin (16). Lisäksi uusien työpaikkojen, dynaamisten työmarkkinanäkymien ja työmarkkinoiden vakauden puute sekä ongelmat asunnon vuokraamisessa tai ostamisessa vaikeuttavat tulevaisuuden suunnittelua, itsenäistymistä, asettumista ja perheen perustamista. Nuorten pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin olisi helpotettava. Tämä tarjoaisi heidän tarvitsemaansa turvallisuutta perheen perustamiseen.

4.7

Sukupolvien ketjun toisessa päässä tarvitaan toimintapolitiikkoja iäkkäiden työntekijöiden tukemiseksi työmarkkinoilla, jotta he kykenisivät työskentelemään maassaan säädettyyn lakisääteiseen eläkeikään asti (17). Tähän voitaisiin päästä parantamalla työllistymismahdollisuuksia sekä työoloja ja -ehtoja niin, että ne vastaisivat ikääntyvien tarpeita paremmin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ikäsyrjinnän torjumiseen työmarkkinoilla.

4.8

Nimenomaista huomiota olisi kiinnitettävä myös työterveyteen ja -turvallisuuteen, koska ikääntyminen lisää terveysongelmien kehittymisen riskiä. Sen vuoksi on tärkeää järjestää työ ja suunnitella työpaikat niin, että sairaudet voitaisiin estää ja useammat työntekijät voisivat pysyä työssä lakisääteiseen eläkeikään asti (18).

5.   Perhepolitiikkojen merkitys dynaamisen väestönkehityksen edistämisessä

5.1

Aktiivista perhepolitiikkaa noudattavissa jäsenvaltioissa syntyvyys on korkeampi kuin niissä, joilla ei ole perhepolitiikkaa tai se on heikkoa. Tavoitteena on varmistaa, ettei Euroopan tulevaisuuden turvaamisen kannalta tärkeä lasten saaminen heikentäisi elintasoa tai uranäkymiä. Tavoitteen saavuttamiseksi on yhdisteltävä verotuksellisia toimenpiteitä, sosiaalilainsäädäntöä, suoria taloudellisia tukia sekä tehokkaita ja kohtuuhintaisia julkisia palveluja lastenhoitojärjestelmät mukaan lukien. Kun tällaisia politiikkoja toteutetaan, ne ovat tehokkaita (19). Jotta ne pysyisivätkin tehokkaina, niiden on oltava kestäviä ja niillä on oltava vakaa lainsäädäntöperusta.

5.2

Perhepolitiikat ovat kuitenkin osa laajempaa kehystä, joka takaa niiden tehokkuuden. Tähän kuuluvat työpaikat, taloudellinen ja sosiaalinen dynamiikka, perheystävällinen kulttuuri, asianmukainen asuntopolitiikka, tehokas koulutusjärjestelmä ja ympäristöpolitiikat. Perhe-elämä ja työelämä kuuluvat eurooppalaisten miesten ja naisten tärkeimpiin ajattelun aiheisiin, joten niiden on oltava myös eurooppalaisen yhteiskunnan keskeisiä askarruttavia asioita.

5.3

Väestönkehityksen muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä ja edellyttävät koordinoitua toimintaa unionin tasolla. EU:n olisi laadittava yhteiset suuntaviivat, jotka perustuvat sukupolvien väliseen solidaarisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon ja joissa otetaan huomioon kansalliset kulttuurit ja sosiaalipoliittiset erot. Euroopan unionin nykyinen tilanne edellyttää myös syntyvyyden nostamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Koska ”hallitseminen on ennakoimista”, on ratkaisevan tärkeää toimia nyt.

6.   Muuttoliike ja EU:n sisäinen liikkuvuus

6.1

Kun ajatellaan maahanmuuton roolia väestönkehitykseen haasteisiin vastaamisessa, ETSK toistaa näkemyksensä, jonka mukaan maahanmuutolla on myönteinen vaikutus väestön- ja työvoiman kasvuun. Siinä tapauksessa, että luonnollinen väestönkasvu kääntyy negatiiviseksi, maahanmuutto voi auttaa säilyttämään kokonaisväestön ja -työvoiman muuttumattomalla tasolla. Maahanmuutto ei tosin ole ihanteellinen ratkaisu Euroopan väestön ikääntymisen seurauksiin vastaamiseksi. Tästä huolimatta se voisi myös olla keino korjata työvoimapulaa ja osaamisvajetta, jotka eivät ole yhteydessä väestörakenteen kehitykseen (20).

6.2

Olisi myös huolehdittava siitä, ettei edistettäisi erittäin pätevien ja ammattitaitoisten työntekijöiden järjestelmällistä maastamuuttoa ja pahennettaisi kehitysmaiden osaamisvajetta, koska se vahingoittaisi niiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. On myös tärkeää toteuttaa aktiivista vastaanotto- ja kotouttamispolitiikkaa, jotta voitaisiin välttää tulijoiden vaikeudet uuteen maahan ja uuteen kulttuuriin asettautumisessa.

6.3

EU:n kansalaisten vapaa liikkuvuus on yksi unionin perusvapauksista. EU:n sisäisen muuttoliikkeen laajuus voi kuitenkin aiheuttaa lähtöjäsenvaltioille erityisiä haasteita, esimerkiksi nopeuttaa ikääntymistä ja työvoima- ja osaamiskatoa, ja niitä voi aiheutua myös vastaanottaville valtioille.

6.4

Kysymyksenä on, onko tällainen EU:n sisäinen liikkuvuus peruuttamatonta vai ainoastaan väliaikaista, ja tuleeko suuri osa muuttajista palaamaan alkuperämaahansa. Suuri osa kotimaastaan lähtevistä henkilöistä palaa sinne kahden vuoden kuluessa takaisin. Kyseessä on eräänlainen kiertomuutto. Tällainen muuttoliike rikastuttaa molempia maita. Jotta niin voisi käydä useammin, idän ja lännen sekä etelän ja lännen välillä tarvittaisiin ylöspäin suuntautuvaa taloudellista ja sosiaalista lähentymistä. Nykyisen kuilun kaventaminen on paras tapa hidastaa työvoimavuotoa.

---

(1)  Gérard-François Dumont: ”Vue de ses frontières, une Europe vieillissante mais attractive pour les migrants” (Rajoilta katsoen Eurooppa ikääntyy mutta houkuttaa maahanmuuttajia), Diploweb, La revue géopolitique, 3.11.2019.

(2)  https://www.etui.org/Publications2/Working-Papers/Why-central-and-eastern-Europe-needs-a-pay-rise

(3)  Demographic Scenarios for the EU, 2019, https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/demographic-scenarios-eu

(4)  https://www.etui.org/Publications2/Working-Papers/Why-central-and-eastern-Europe-needs-a-pay-rise

(5)  2018 Annual Report on Intra-EU Labour Mobility, Final Report 2018.

(6)  EUVL C 218, 23.7.2011, s. 7, ja EUVL C 161, 13.7.2007, s. 66.

(7)  EUVL C 318, 29.10.2011, s. 1, ja EUVL C 14, 15.1.2020, s. 60.

(8)  EUVL C 190, 5.6.2019, s. 1.

(9)  EUVL C 71, 24.2.2016, s. 46.

(10)  https://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=E/CN.6/2017/3

(11)  Demographic Scenarios for the EU, 2019.

(12)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 142.

(13)  EUVL C 14, 15.1.2020, s. 52.

(14)  EUVL C 129, 11.4.2018, s. 44, ja EUVL C 110, 22.3.2019, s. 26.

(15)  Ursula von der Leyenin puhe.

(16)  EUVL C 14, 15.1.2020, s. 60.

(17)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 142.

(18)  https://osha.europa.eu/sites/default/files/publications/documents/Work-related_MSDs_prevalence_costs_and_demographics_in_the_EU_report.pdf

(19)  EUVL C 14, 15.1.2020, s. 60.

(20)  EUVL C 110, 22.3.2019, s. 1.