Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Edistyminen EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa – Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta”

[COM(2018) 811 final]

(2020/C 47/13)

Esittelijä: Andreas THURNER

Toinen esittelijä: Antonello PEZZINI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 18.2.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Täysistunnon päätös	22.1.2019 (lausuntopyyntöä ennakoiden)
Vastaava jaosto	Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	1.10.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	30.10.2019
Täysistunnon nro	547
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	162/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

ETSK

1.1

kehottaa laatimaan vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten päivitetyn EU:n metsästrategian osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Uusi strategia voisi ulottua vuoteen 2050, jotta varmistetaan, että tunnustetut poliittiset sitoumukset, kuten YK:n metsästrategia, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimus, pannaan johdonmukaisesti täytäntöön. Metsien, metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa olisi tunnustettava kaikilla aloilla, ja sen olisi johdettava optimoituun monialaiseen yhteistyöhön.

1.2

korostaa, että ilmastonmuutos on maapallolle merkittävä haaste ja että sen vaikutukset metsäalaan ovat välittömiä ja enimmäkseen kielteisiä. Metsäalalla on kuitenkin myös valtavasti potentiaalia tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kestävän ja kiertotalouteen perustuvan biotalouden avulla edellyttäen, että tehokkaita sopeutumisstrategioita toteutetaan hyvissä ajoin. Hiilidioksidin talteenoton koko potentiaalia on vielä kehitettävä parantamalla puun saatavuutta kestävällä tavalla, lisäämällä fossiilisten raaka-aineiden ja energiamuotojen korvaamista ja tehostamalla hiilidioksidin varastointia pitkäkestoisissa puutuotteissa. Monilajiset metsät tuottavat enemmän ilmastohyötyjä kuin monokulttuurimetsät, joilla voi olla kielteinen vaikutus pitkän aikavälin kestävyyskehitykseen.

1.3

painottaa, että on tärkeää kehittää edelleen yhdenmukaisia metsätietojärjestelmiä, jotta lisätään tietämystä ja dataa metsävarojen saatavuudesta ja tilasta sekä niiden mahdollisuuksista tarjota yhteiskunnalle monenlaisia palveluja, mukaan lukien uusiutuvia raaka-aineita, energiaa ja muita metsätuotteita.

1.4

korostaa metsien monikäytön merkitystä ja toteaa, että ilmastonmuutos on uhka ekosysteemipalveluille. On ennakoitavissa, että ilmastonmuutos lisää luonnontuhojen, kuten metsäpalojen, tulvien, kuivuuden ja kaarnakuoriaisten kaltaisten tuholaisten aiheuttamien vahinkojen todennäköisyyttä. Rahoitusvälineiden tehokkaalla yhdistelmällä on ratkaiseva merkitys sen varmistamisessa, että investoimista nykyaikaiseen teknologiaan sekä ilmasto- ja ympäristötoimiin jatketaan ja siten vahvistetaan metsien monikäyttöä. Yksityisten metsätilojen osalta on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että omistusoikeuksia kunnioitetaan ja että metsiin liittyvät päätökset tehdään yhteistyössä metsänomistajien kanssa.

1.5

suosittaa, että Euroopan metsäalalla kartoitetaan työvoiman nykyistä tilannetta ja ennustetaan tulevia työvoimatarpeita erityisesti metsissä työskentelevän työvoiman osalta. On tärkeää saada tarkka kuva alan houkuttelevuudesta ja sen ammattitaitoisesta työvoimasta, jotta voidaan kehittää metsäalan arvoketjua ja varmistaa ekosysteemien elinvoimaisuus. Ihmisarvoiset työpaikat ja työolot ovat edellytys ihmisten houkuttelemiseksi metsäalalle.

1.6

kannustaa varmistamaan, että käytettävissä olevaa asiantuntemusta hyödynnetään täysin ottamalla pysyvä metsäkomitea, metsätaloutta ja korkintuotantoa käsittelevä kansalaiskeskusteluryhmä sekä metsäteollisuutta ja siihen liittyviä kysymyksiä käsittelevä EU:n asiantuntijaryhmä jo etukäteen aktiivisesti mukaan metsiin liittyvään EU:n päätöksentekoon.

1.7

korostaa, että on tärkeää vähentää maailmanlaajuista metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä vahvistamalla aktiivista ja kestävää metsänhoitoa esimerkiksi Euroopan laajuisella sopimuksella, ottamalla Euroopassa käyttöön paikallisesti tuotettua biomassaa ja tukemalla siirtymistä kohti kestäväpohjaisempia kulutustottumuksia.

2. Yleistä

ETSK

2.1

on tyytyväinen Euroopan komission kertomukseen edistymisestä EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa ja panee merkille, että useimmat monivuotisen täytäntöönpanosuunnitelman (metsäsuunnitelma) toimista on pantu täytäntöön suunnitellusti.

2.2

suhtautuu myönteisesti neuvoston päätelmiin edistymisestä EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa sekä suosituksiin metsiä koskevasta uudesta strategisesta kehyksestä.

2.3

toistaa, että metsäpolitiikan alalla on tärkeää noudattaa toissijaisuusperiaatetta, ja korostaa EU:n metsästrategian ratkaisevaa roolia erilaisten metsäalan politiikkojen koordinoinnissa ja johdonmukaisuuden edistämisessä, jotta voidaan vahvistaa kokonaisvaltaista näkemystä kestävästä metsänhoidosta ja metsäalan arvoketjusta.

2.4

korostaa metsäalan merkityksellisyyttä siirryttäessä fossiilipohjaisesta taloudesta biopohjaiseen talouteen. Metsäalan vahva rooli kiertoon perustuvassa biotaloudessa tarjoaa EU:n taloudelle merkittävän mahdollisuuden saavuttaa maailmanlaajuinen teknologinen johtoasema tällä alalla.

2.5

tähdentää, että ilmastonmuutos on suuri haaste ihmiskunnalle ja maapallolle ja että se vaikuttaa jo nyt vakavalla tavalla metsiin ja metsäalaan (esim. vaikutus puutavaran määrään ja laatuun ja vahingoittuneiden puiden suuri määrä). Näin ollen ilmastonmuutosta hillitsevät toimenpiteet sekä metsänhoito ja metsien sopeuttaminen muuttuviin ilmasto-oloihin ovat tärkeässä asemassa. Terveillä ja sietokykyisillä metsillä on tässä yhteydessä tärkeä rooli. Aktiivinen ja kestävä hoito, mukaan lukien metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, on tärkeää sietokyvyn ja elinvoimaisuuden suojelemiseksi pitkällä aikavälillä. Puun saatavuuden (esimerkiksi digitalisaation ja uusien tekniikoiden avulla) sekä puun ja puuperäisten tuotteiden käytön kehittäminen ovat keskeisiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia tekijöitä. Hiilidioksidin talteenoton koko potentiaalia on vielä kehitettävä korvaamalla yhä enemmän fossiilisia raaka-aineita ja energiamuotoja ja tehostamalla hiilidioksidin varastointia pitkäkestoisissa puutuotteissa.

2.6

korostaa tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä ratkaisujen löytämiseksi kestäväpohjaisempia puubiomassan arvoketjuja varten. Tämä vauhdittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä jalostustekniikoissa sekä uusien innovatiivisten puubiomassaan perustuvien ratkaisujen kehittämistä markkinoille. Digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen jatkokehittäminen ja käyttöönotto edistävät täsmämetsäteknologiaa ja tarjoavat parannuksia kestävän metsänhoidon tueksi.

2.7

toteaa metsien monikäytön ja useiden ekosysteemipalvelujen tarjoamisen tärkeän merkityksen ja tiedostaa, että ilmastonmuutos uhkaa merkittävällä tavalla metsien monikäyttöä. Näin ollen tarvitaan riittävät resurssit, jotta varmistetaan erilaisten ekosysteemipalvelujen, mukaan lukien metsien suojaavan tehtävän sekä kestävän puuntoimituksen jatkuvuus yhteiskunnalle niin, että samalla suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja varmistetaan sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Rahoitusvälineiden tehokkaalla yhdistelmällä (EIP, ESIR-rahasto, YMP, ESR, kansalliset varat, yksityiset varat) varmistetaan jatkuvat investoinnit nykyaikaiseen teknologiaan sekä ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin, joilla vahvistetaan metsien monikäyttöä. Tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi harkittava erityisen rahaston perustamista toimille, joilla huojennetaan ilmastonmuutoksesta johtuvia merkittäviä tappioita metsätaloudessa.

2.8

painottaa aktiivisesti hoidettujen metsien ja metsäteollisuuden tärkeää roolia uusien vihreiden työpaikkojen luomisessa ja kasvun lisäämisessä maaseutu- ja kaupunkialueilla, myös ekoturismin, virkistystoiminnan ja terveyspalvelujen aloilla.

2.9

korostaa, että uudet ja nykyaikaiset metsäalan tekniikat edellyttävät ammattitaitoista työvoimaa ja ihmisarvoisia työolosuhteita. Tällä hetkellä ammattitaitoisten nuorten työntekijöiden puute vaikuttaa olevan Euroopan laajuinen ongelma. Onkin toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, joilla vastataan tähän haasteeseen ja houkutellaan nuoria työntekijöitä metsäalalle. Tässä yhteydessä olisi hyödyllistä kartoittaa työvoimaa.

2.10

korostaa tarvetta edistää varhaisessa vaiheessa tehtävää suunnittelua, yhteistyötä ja investointia luonnontuhojen, kuten metsäpalojen, tulvien, kuivuuden ja tuholaisten (esim. kaarnakuoriaisten) ja tautien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen ja torjunnan alalla.

2.11

korostaa metsien tärkeää roolia eroosiolta, lumivyöryiltä, kivivyöryiltä ja tulvilta suojaavana tekijänä etenkin vuoristoalueilla.

2.12

toteaa, että metsät, myös hoidetut metsät, ovat luonnostaan biologisesti monimuotoisia ekosysteemejä. Teolliset monokulttuuriviljelmät, erityisesti vieraslajien viljelmät, eivät usein kuitenkaan ole luonnoltaan monimuotoisia. Niihin liittyy myös suurempi katastrofiriski, eivätkä ne aina toimi hiilen nettositojina. Kestävä metsänhoito edellyttää sekalajimetsiä, joita hoidetaan jatkuvaan kasvatukseen perustuvan mallin mukaisesti. Monilajiset metsät tuottavat enemmän ilmastohyötyjä kuin monokulttuurimetsät, joilla voi olla kielteinen vaikutus pitkän aikavälin kestävyyskehitykseen.

2.13

kehottaa ottamaan pysyvän metsäkomitean, metsätaloutta ja korkintuotantoa käsittelevän kansalaiskeskusteluryhmän sekä metsäteollisuutta ja siihen liittyviä kysymyksiä käsittelevän EU:n asiantuntijaryhmän asiantuntemuksen paremmin huomioon jo ennakolta metsiin liittyvässä EU:n päätöksenteossa. Tämä vahvistaa metsäalan arvoketjua koskevaa tietämyspohjaa päätöksenteossa, valistus- ja viestintäkampanjoissa sekä poliittisten päätösten tukemisessa ja täytäntöönpanossa.

2.14

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä rooli metsien kestävän käytön ja metsäalan elinvoimaisuuden lisäämisessä ja mahdollisuus ottaa nämä asiat huomioon julkisissa hankintamenettelyissä.

2.15

katsoo, että yhteiskunnan tuen takaamiseksi on tärkeää toteuttaa asianmukaisia kestävää metsänhoitoa koskevia viestintä- ja tiedotustoimia. Tässä yhteydessä kaupunki- ja taajamametsät tarjoavat valtavasti potentiaalia, sillä metsäalan ja yhteiskunnan (paikalliset virkistysalueet) välillä on tiiviitä kytköksiä.

2.16

korostaa, että on tärkeää edistää oikeudellisesti sitovan metsäsopimuksen laatimista, jotta voidaan vahvistaa metsiä koskevaa Euroopan laajuista toimintapoliittista kehystä.

3. Erityistä

3.1 Metsillä on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa

3.1.1

Ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen on valtava haaste mutta samalla myös mahdollisuus, ja se edellyttää fossiilisten päästöjen huomattavaa vähentämistä sekä hiilidioksidin talteenoton huomattavaa lisäämistä. Fossiilisten raaka-aineiden ja polttoaineiden korvaaminen tarjoaa suuria mahdollisuuksia ilmastoneutraalisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

3.1.2

Hiilidioksidin tehokas sitominen edellyttää jatkuvaa ja lisääntyvää biomassan kasvua sekä järkevien korjuumenetelmien käyttöä ja järkevää korjuun ajoitusta. Biogeenisen hiilen pitkäaikaiseen varastointiin tarvitaan tehostettua (laajempaa, parempaa ja pitkäkestoisempaa) puuperäisten tuotteiden käyttöä. Aktiivinen ja kestävä metsänhoito ja resurssitehokas puun käyttö ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä saavuttamaan ilmastotavoitteet (kuten on jo esitetty lausunnossa ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksista (1) ja lausunnossa taakanjaosta ja LULUCF-alasta (2)). Puuperäisten tuotteiden käyttöä tehostavissa toimenpiteissä voitaisiin hyötyä LULUCF-asetuksen (3) mukaisten monenlaisten ”puunkorjuutuotteiden” tunnustamisesta ja joka tapauksessa puunkorjuutuotteista, joilla saavutetaan pidempi puoliintumisaika käyttämällä ympäristön kannalta asianmukaisia puunsuojausteknologioita.

3.1.3

Yksi kuutiometri puuta sitoo noin tonnin hiilidioksidia (4). Kasvavalla biomassalla on osoitettu olevan kyky sitoa hiilidioksidia. Tästä syystä kestävien käytäntöjen mukainen aktiivinen metsänhoito (5) ja metsikköjen jatkuva uudistaminen ovat avainasemassa, kun halutaan saavuttaa maksimaalinen kestävä biomassan lisäys, joka edistää biomassan saatavuutta.

3.2 Metsien monikäyttö ja ekosysteemipalvelut edellyttävät riittävää vastiketta

3.2.1

Puutuotteiden ja muiden kuin puuaineisten tuotteiden (kuten korkki, sienet, marjat) lisäksi metsät tarjoavat monenlaisia ekosysteemipalveluja, joista maaseutu-, taajama- ja kaupunkiyhteisöt ovat riippuvaisia (esim. vesi, ilma, virkistysalueet, terveyspalvelut). Ilmastonmuutoksen aiheuttamat olosuhteiden muutokset lisäävät metsiin kohdistuvaa painetta ja luonnonkatastrofien riskiä. Tätä varten metsien sietokykyä ja monikäyttöä on vahvistettava asianmukaisilla ilmastonsuojelutoimenpiteillä sekä hillitsemis- ja sopeutumistoimilla.

3.2.2

Ilmastonmuutoksen pahentamien katastrofien (kuten kaarnakuoriaiset, myrskyjen kaatamat puut, metsäpalot, tulvat ja kuivuus) aiheuttamasta vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta on äärimmäisen tärkeää varmistaa ekosysteemipalvelujen jatkuvuus, jotta tämä metsien monikäyttö voidaan säilyttää. Onkin tärkeää, että puutavaran ja puubiomassan toimituksia metsäteollisuudelle tuetaan asianmukaisella markkina-asetelmalla.

3.2.3

Voisi olla hyödyllistä tarkastella myös päästökompensaatioiden hyödykkeistämistä vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla (6). Esimerkiksi Life-ohjelmaan sisältyvässä CARBOMARK-kokeiluhankkeessa (7) pyritään kehittämään vapaaehtoiset paikalliset hiilimarkkinat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteena on edistää vapaaehtoiseen päästöhyvityskauppaan perustuvia paikallisia markkinoita ja vahvistaa siten ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävää EU:n politiikkaa seuraavasti:

—	hillitään kasvihuonekaasujen vaikutuksia edistämällä hiilidioksidin talteenottoa

—	tuotetaan tuloja heikommassa asemassa oleville alueille arvioimalla metsäekosysteemien tarjoamien hiilidioksidin talteenottopalvelujen arvoa

—	edistetään kompensointistrategioiden käyttöönottoa paikallishallinnon tasolla

—	lisätään pk-yritysten vastuuvelvollisuutta ja kannustetaan niitä siten vähentämään omia ympäristövaikutuksiaan.

On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei korvausmekanismi ole kohtuuttoman väljä tai tiukka ja ettei se estä kestävää puun saatavuutta eikä resurssien kestävää hoitoa.

3.3 Kestävä ja kiertotalouteen perustuva biotalous tarjoaa taloudellisia mahdollisuuksia metsäalalle ja sillä on paljon potentiaalia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (kuten linjataan jo aiemmin annetussa lausunnossa (8))

3.3.1

Kestävä biotalous edistää ilmastonmuutoksen hillintää erilaisilla mekanismeilla: hiilidioksidin talteenotto ilmakehästä biomassaan fotosynteesin kautta, hiilidioksidin varastointi biopohjaisiin tuotteisiin ja fossiilisten raaka-aineiden, ainesten, tuotteiden ja polttoaineiden korvaaminen biopohjaisilla.

3.3.2

Puuperäiset tuotteet voivat varastoida hiilidioksidia pitkäksi aikaa ja näin estää sitä päätymästä ilmakehään. Kestävät puutuotteet, kuten rakentamiseen käytettävä puutavara ja laadukkaat huonekalut, ovat tehokkaimpia hiilidioksidivarastoja. Lyhemmän käyttöiän biopohjaisten tuotteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys takaavat sen, että hiili pysyy varastoituna. Kaikilla näillä tuotteilla, myös pitkälle kehitetyillä biopolttoaineilla, tekstiileillä ja vihreillä kemikaaleilla on paljon potentiaalia korvata fossiiliset raaka-aineet ja tuotteet, jotka ovat suurin syy ilmastonmuutokseen. Biopohjaisia tuotteita voidaan myös elinkaarensa päättyessä hyödyntää uusina biopohjaisina tuotteina tai bioenergiana, ja niillä voidaan siten korvata fossiilisia energialähteitä. Tämä koskee tietenkin myös sivutuotteita arvoketjussa.

3.3.3

Helpottamalla toimivien biopohjaisten ja puuperäisten arvoketjujen perustamista monialaisella yhteistyöllä voidaan edistää merkittävästi uusien liiketoimintaekosysteemien ja -mahdollisuuksien kehittämistä tällä alalla. Tässä yhteydessä on tärkeää tukea näitä puuperäisiä arvoketjuja ja kiertoon perustuvaa biotaloutta yleensä asettamalla etusijalle tutkimus, innovointi ja innovaatioiden käytön laajentaminen sekä yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ja osaamisen kehittäminen.

3.4 Kestävän metsätalouden vahvistamisen ja maailmanlaajuisen metsäkadon pysäyttämisen tulee pysyä selkeinä tavoitteina EU:n metsästrategiassa

3.4.1

Kestävä metsänhoito kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan, ja kestävän metsänhoidon yhteisesti sovittu määritelmä on sisällytetty kansallisiin ja alueellisiin säädöksiin, joita pannaan täytäntöön koko EU:n alueella. Kestävät metsätalouskäytännöt perustuvat kansallisen tason metsänhoitojärjestelmiin. Vapaaehtoiset markkinapohjaiset välineet, kuten sertifiointi, voivat olla yksi tapa osoittaa kestäväpohjaisuus.

3.4.2

Avaimena kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen on vähentää maailmanlaajuista metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä vahvistamalla aktiivista ja kestävää metsänhoitoa Euroopan laajuisella sopimuksella, sisällyttää kauppasopimuksiin riittävän vaikuttavat kestävää kehitystä koskevat tekstiluvut, ottaa Euroopassa käyttöön paikallisesti tuotettua biomassaa ja tukea siirtymistä kohti kestäväpohjaisempia kulutustottumuksia. Lisäksi tarvitaan yhteistä tarmoa metsitystoimien tukemiseksi maailmanlaajuisesti.

3.4.3

ETSK suhtautuukin myönteisesti Euroopan komission tiedonantoon EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi (9).

4. Taustaa

4.1

Euroopan komissio julkaisi 7. joulukuuta 2018 väliarviointikertomuksen (10) aiheesta ”Edistyminen EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa”, jäljempänä ’kertomus’. Kertomuksessa esitetään katsaus edistymiseen kullakin EU:n metsästrategiassa (11) määritellyllä ensisijaisella alalla:

1)	Maaseutu- ja kaupunkiyhteisöjen tukeminen

2)	EU:n metsäteollisuuden, bioenergia-alan ja laajemman vihreän talouden kilpailukyvyn ja kestävyyden edistäminen

3)	Metsät muuttuvassa ilmastossa

4)	Metsien suojelu ja ekosysteemipalvelujen tehostaminen

5)	Millaisia metsiä meillä on ja miten ne muuttuvat?

6)	Uusi ja innovatiivinen metsätalous ja lisäarvotuotteet

7)	Yhteistyötä metsien hoitamiseksi johdonmukaisesti ja niiden ymmärtämiseksi paremmin

8)	Metsät globaalista näkökulmasta katsottuna.

4.2

Monivuotisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa (12) (metsäsuunnitelma) luetellaan Euroopan komission ensisijaiset tavoitteet vuoteen 2017. Kertomuksessa pyritään myös helpottamaan ensisijaisten tavoitteiden määrittämistä jäljellä olevalle kaudelle 2018–2020.

4.3

Kertomuksen päätelmissä todetaan, että EU:n metsästrategian täytäntöönpano on edennyt enimmäkseen tavoitteiden mukaisesti. Jäljellä olevia strategian osia ollaan parhaillaan panemassa täytäntöön tai ne pannaan täytäntöön vuoteen 2020 mennessä. Kertomuksessa ei kuitenkaan tarkastella vuoden 2020 jälkeistä aikaa.

4.4

Neuvosto hyväksyi 15. huhtikuuta 2019 päätelmänsä (13) edistymisestä EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa ja kehotti komissiota ”tarkastelemaan vaihtoehtoja uudeksi EU:n metsästrategiaksi vuoden 2020 jälkeen”. Loogisesti ajatellen tällaisen strategisen kehyksen olisi käsitettävä sekä metsät että koko metsäsektori.

4.5

Euroopan alueiden komitea antoi täysistunnossaan huhtikuussa 2019 lausunnon aiheesta ”EU:n metsästrategian täytäntöönpano” (14).

Bryssel 30. lokakuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) ETSK:n lausunto aiheesta ”Ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset maa- ja metsätalouteen” (EUVL C 291, 4.9.2015, s. 1).

(2) ETSK:n lausunto aiheesta ”Taakanjako 2030 sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF)” (EUVL C 75, 10.3.2017, s. 103).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

(4) Lähde: BFW-Praxisinformation 28/2012, s. 4.

(5) Päätöslauselma H1 General Guidelines for the Sustainable Management of Forests in Europe

(6) Voluntary Carbon Market Insights: 2018 Outlook and First-Quarter Trends

(7) CARBOMARK – Improvement of policies toward local voluntary carbon markets for climate change mitigation

(8) ETSK:n lausunto aiheesta ”Biotalous – panos EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen” (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 45).

(9) COM(2019) 352 final

(10) EU forest strategy on track to achieve its 2020 aims

(11) COM(2013) 659 final

(12) SWD(2015) 164 final

(13) Neuvoston päätelmät edistymisestä EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa ja uudesta metsiä koskevasta strategisesta kehyksestä

(14) AK:n lausunto EU:n metsästrategian täytäntöönpanosta (EUVL C 275, 14.8.2019, s.5).