Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2019”

(COM(2018) 686 final)

(2019/C 228/10)

Esittelijä: Elżbieta SZADZIŃSKA

Lausuntopyyntö:	Euroopan komissio, 14.12.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	7.3.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	122/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen eurooppalaista standardointia koskevaan unionin vuoden 2019 työohjelmaan, joka on parannus verrattuna vuonna 2011 annettuun standardointipakettiin. Vaikka aloitteeseen liittyvä toiminta päättyy vuonna 2019, vuotuisessa työohjelmassa ehdotetaan painopistealoja viimeiselle nykyisen komission vastuulla olevalle täytäntöönpanovuodelle.

1.2

Komitea esittää vuosittain lausunnon muodossa huomautuksensa ja suosituksensa komission vuotuisesta työohjelmasta ja tunnustaa näin standardien merkityksen sisämarkkinoiden kilpailukyvyn parantamisessa ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä sekä niiden laadun ja turvallisuuden parantamisessa kuluttajien, yritysten ja ympäristön hyväksi (1). Tämä lausunto liittyy lausuntoon yhdenmukaistetuista standardeista (2).

1.3

Komitea katsoo, että asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden aktiivinen osallisuus on edistysaskel eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuuden ja avoimuuden turvaamisessa. Ei riitä, että kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuvat standardointijärjestelmään unionin tasolla ja kansallisella tasolla. Myös niiden osallistumista kansainväliseen standardointiin tulee tukea, laajentaa ja edistää.

1.3.1

Komitea pitää arvossa komission toimintaa, jolla tuetaan sidosryhmien osallistumista standardointityöhön erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman avulla. Komitea kehottaa kuitenkin tehostamaan olemassa olevia mekanismeja ja tiedottamaan paremmin näistä mahdollisuuksista. Näin annetaan pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuus osallistua paitsi standardien laadintaan myös niiden täytäntöönpanoon.

1.3.2

Johdonmukaisuus eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien välillä auttaa vahvistamaan EU:n teollisuuden kilpailuasemaa globaalissa arvoketjussa. Komitea tukeekin komission vuoropuhelua kansainvälisten standardointielinten ja WTO:n sekä muiden kansainvälisten foorumien kanssa. Komitea kannattaa tässä yhteydessä kaikkia komission ponnisteluja ja aloitteita, joiden tarkoituksena on vauhdittaa ja tehostaa standardointiprosessia, jotta voidaan suojata ja edistää parempia eurooppalaisia standardeja kansainvälisellä tasolla (3).

1.4

Eurooppalainen standardointijärjestelmä perustuu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Sen tulevan kehityksen tärkeimmät suuntaviivat on määritetty komission vuotuisessa työohjelmassa. Komitea toivoo, että kumppanuus kattaa mahdollisimman monenlaisia sidosryhmiä.

1.5

Tämänvuotiseen työohjelmaan on saatu aineksia toimielinten välisestä vuoropuhelusta, ja komitea katsoo, että vuoropuhelun jatkaminen tulevaisuudessa vahvistaa eurooppalaista standardointijärjestelmää. Komitea on ilmaissut jo standardointia käsittelevissä aiemmissa lausunnoissaan halukkuutensa perustaa aihekohtainen foorumi, johon otetaan mukaan laajasti erilaisia sidosryhmiä (4).

1.6

Ohjelmassa määritetään standardoinnin näkökulmasta merkityksellisiä aloja: niitä ovat energia, kiertotalous, puolustus, turvallisuus, sisämarkkinat, digitaaliset sisämarkkinat ja kansainvälinen yhteistyö. Komitea on samaa mieltä valittujen alojen hyödyllisyydestä.

1.7

Komitea odottaa tuloksia tutkimuksesta, jossa käsitellään standardoinnin taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Komitean mielestä tutkimuksessa olisi myös otettava huomioon standardoinnin välilliset vaikutukset muun muassa työllisyyteen (5). Lisäksi jälkiarvioinnille on annettava tärkeä sija standardointistrategioiden ja -ohjelmien laadinnassa.

1.8

Komitea kehottaa jälleen seuraamaan tarkasti keskeisten standardointiprosessin osapuolten toimia, joiden tarkoituksena on osallistaa eurooppalaiseen standardointijärjestelmään mahdollisimman laajasti erilaisia sidosryhmiä. ETSK voisi erityisesti perustaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuutta käsittelevän aihekohtaisen foorumin. Foorumi olisi vastuussa vuotuisen julkisen kuulemisen järjestämisestä asiassa saavutetun edistyksen arvioimiseksi (6).

2. Euroopan komission ehdotus

2.1

Komissio esittää tiedonannossa eurooppalaista standardointia koskevan unionin vuotuisen työohjelman vuodeksi 2019 asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti.

2.2

Unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevan eurooppalaisen standardoinnin strategiset painopisteet ovat

—	digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa tukeva toimi

—	energiaunionia ja ilmastoa tukevat toimet

—	kiertotalouden toimintasuunnitelmaa tukevat toimet

—	syvempiä ja oikeudenmukaisempia sisämarkkinoita ja vankempaa teollista perustaa tukevat toimet

—	Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa tukevat hankkeet

—	EU:n avaruusstrategiaa tukevat toimet

—	Euroopan turvallisuusagendaa tukevat toimet.

2.3

Lisäksi komissio aikoo

—	jatkaa yhteistyötä kansainvälisten standardointielinten kanssa

—	edistää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta ja ottaa siihen mukaan laajasti erilaisia sidosryhmiä

—	tutkia standardoinnin vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan.

2.4

Komissio tekee arvion Euroopan standardointijärjestelmästä sen suorituskyvyn arvioimiseksi voidakseen esittää asetuksen (EU) N:o 1025/2012 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta.

2.5

Yhteisen standardointialoitteen on määrä päättyä vuonna 2019. Komissio arvioi yhteisen standardointialoitteen toiminnan tuloksia kolmessa luokassa:

—	eurooppalaista standardointijärjestelmää koskeva tiedotus, koulutus ja tuntemus

—	koordinointi, yhteistyö, avoimuus ja osallistavuus

—	kilpailukyky ja kansainvälinen ulottuvuus.

3. Yleistä

3.1

Vuoden 2019 työohjelmassa täsmennetään ja täydennetään tähän mennessä toteutettuja painopisteitä. Toiminnan tavoitteena on mukauttaa eurooppalaista standardointijärjestelmää muuttuvaan kansainväliseen tilanteeseen ja globaalien markkinoiden haasteisiin.

3.2

Komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että standardointi tukee osaltaan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa keskittymällä esineiden internetiin, massadataan, lohkoketjuun, älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja automatisoituun ajamiseen, älykkäisiin kaupunkeihin, esteettömyyteen, sähköiseen hallintoon, sähköiseen terveydenhuoltoon ja tekoälyyn. Lisäksi henkilötietojen suojasta annettujen säännösten (7) mukaan uuden standardoinnin tulee olla yhteensopivaa ja yhteentoimivaa.

3.2.1

Komitea toivoo, että kaikille digitaalisten sisämarkkinoiden toimijoille varmistetaan tietosuoja-asetuksen mukaisesti korkeatasoinen henkilötietojen suoja ja turva.

3.3

Komitea katsoo, että tällä alalla voimassa olevia turvallisuusstandardeja ja oikeudellisia säännöksiä olisi ajantasaistettava erityisesti ottaen huomioon alalla ilmenevät uudet riskit. Olisi voitava odottaa, että uusilla standardeilla rajoitetaan robotiikan ja tekoälyn kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään (8).

3.4

Kyberturvallisuutta koskevilla vaatimuksilla tulee varmistaa, että uusiin tekoälylaitteisiin ei liity käyttäjiin kohdistuvia uhkia, joita ovat esimerkiksi laajamittainen tietoverkkohyökkäys, kuluttajakäyttäytymisen tarkkailu ja hakkerointi. Keskeinen rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa tulisi pysyvän tehtävänsä mukaisesti olla Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastolla (ENISA), jonka tulisi kiinnittää huomiota erityisesti kyberturvallisuusalan standardointiin (9).

3.5

Komitea kannattaa ehdotusta vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Tätä olisi tuettava muun muassa tehostamalla autojen polttoaineen- ja energiankulutusta, mikä alentaisi käyttäjille koituvia kustannuksia. Samaan aikaan automatisoitujen autojen määrän kasvu edellyttää yhdenmukaista sääntelyä, koska kyseisiin ajoneuvoihin liittyy suuria riskejä (tietoverkkohyökkäykset, tietosuoja, vastuu onnettomuustapauksessa) (10).

3.5.1

Komitea on jo aiemmassa lausunnossaan ilmaissut tukensa kolmannelle liikkuvuutta käsittelevälle paketille ja pitänyt sitä askeleena kohti kestävää liikkuvuutta Euroopassa (11).

3.6

Renkaiden merkintöjä koskeva ehdotus (12), merenkulun viherryttäminen käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita sekä ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten laajentaminen (13) uusiin tuoteryhmiin ovat kaikki komitean mielestä asioita, jotka voivat edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa.

3.7

Komitea kannattaa standardien kehittämistä kiertotalouden alalla kestäväpohjaisemman tuotannon ja tähän liittyen myös luonnonvarojen suojelun edistämiseksi (14).

3.8

Tekniset standardit helpottavat innovatiivisten ratkaisujen toteuttamista teollisuudessa.

3.9

Komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että puolustusalan standardointia käsittelevän toimintasuunnitelman laatiminen yhteistyössä Euroopan puolustusviraston ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa varmistaa avoimet ja kilpailuun perustuvat EU:n puolustusalan sisämarkkinat (15). Vastaavaa työtä olisi tehtävä avaruusalalla (16).

3.10

On pyrittävä turvaamaan johdonmukaisuus eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien välillä ja edistämään eurooppalaisten standardien soveltamista EU:n ulkopuolella. Tätä varten komission tulee tiivistää poliittista vuoropuhelua kansainvälisten standardointielinten kanssa ja kahdenvälisiä neuvotteluja Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

3.11

Komitea pitää täysin perusteltuna komission aikomusta osoittaa, että laaja osallistavuus vaikuttaa myönteisesti standardoinnin laatuun. Liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden osallistuminen standardointityöhön tuo lisäarvoa vahvistamalla kilpailukykyä ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.

3.12

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17; EUVL C 75, 10.3.2017, s. 40; EUVL C 34, 2.2.2017, s. 86; EUVL C 303, 19.8.2016, s. 81.

(2) INT/879 – Yhdenmukaistetut standardit, Larghi, 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) INT/879 – Yhdenmukaistetut standardit, Larghi, 2019 (katso tämän virallisen lehden sivu 78).

(4) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 81; EUVL C 75, 10.3.2017, s. 40; EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17.

(5) EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17.

(6) EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17.

(7) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 102.