8.6.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 196/16

Neuvoston päätelmät nuorison roolista Euroopan unionin väestönkehityksen haasteisiin vastaamisessa

(2018/C 196/04)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELEEN

1.

 asian poliittisen taustan, joka esitetään näiden päätelmien liitteessä;

2.

 EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Bulgarian prioriteetin ”Euroopan tulevaisuus ja nuoret – talouskasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”, joka on yksi sen neljästä yleisestä prioriteetista;

PANEE MERKILLE

3.

 Euroopan unionin poliittiset aloitteet, kuten nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetut puitteet (EU:n nuorisostrategia 2010–2018), Erasmus+-ohjelman, nuorisotakuun, nuorisotyöllisyysaloitteen ja Euroopan neuvoston nuorisokumppanuuden, jotka ovat esimerkkejä eri tavoista rakentaa yhteiskuntaa, jossa kaikkien nuorten kykyjä kehitetään ja he voivat hankkia tarvittavat taidot menestyäkseen sekä demokraattisen yhteiskunnan kansalaisina että työ- ja yksityiselämässään taustastaan riippumatta;

4.

 Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2017 hyväksymät päätelmät, joissa valtion- ja hallitusten päämiehet kehottivat jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota muun muassa lisäämään liikkuvuutta ja vaihtoja EU:ssa;

5.

 toukokuussa 2017 julkaistun, työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä koskevan vuosikertomuksen 2016,

TOTEAA, että

6.

 Rahoitus- ja talouskriisin jälkimainingeissa Euroopan unionilla on vastassaan väestönkehityksen haasteita, joiden taustalla ovat osaksi lisääntyvä liikkuvuus maiden sisällä ja niiden välillä, väestön ikääntyminen ja alueellinen epävakaus.

7.

 Väestönkehityksen haasteet voivat kohdistua erityisesti nuoriin. Nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä edelleen huomattavan korkea (1) joissakin EU:n jäsenvaltioissa huolimatta tilanteen korjaamiseksi sekä EU:n että kansallisella tasolla toteutetuista toimista, joihin kuuluu nuorisotakuun käyttöönotto. Nuoret voivat päättää muuttaa pois kotiseudultaan opiskellakseen tai työskennelläkseen ulkomailla. Syitä tähän on useita, kuten talouskriisin seuraukset, nuorisotyöttömyys tai heidän oma halunsa etsiä parempia mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ja/tai ammatilliseen kehittymiseen.

8.

 Nuorten vapaa liikkuvuus on unionin perusperiaate ja keskeinen väline, jolla lisätään keskinäistä ymmärrystä ja kumppanuutta. Liikkuvuuden myötä nuoret hankkivat olennaisia tietoja ja taitoja, jotka voivat auttaa heitä muodostamaan kokonaisvaltaisemman käsityksen erilaisista elämänasenteista ja eteen tulevista tilanteista. Se auttaa nuoria myös ymmärtämään eurooppalaista identiteettiä ja eurooppalaisia arvoja.

9.

 On ratkaisevan tärkeää hyödyntää paitsi nuorisoalan myös muiden alojen sidosryhmien kanssa luotuja nykyisiä kumppanuuksia aina, kun se vain on mahdollista, kestävyyden, tasapainon ja tasavertaisuuden edistämiseksi unionissa. Tässä yhteydessä on tärkeää edistää sekä yhteisiä eurooppalaisia arvoja, jotka muodostavat periaatteellisen perustan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiselle, että hyvinvointia erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten keskuudessa;

TUNNUSTAA, että

10.

 Liikkuvuus edistää merkittävästi nuorten ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä. Se tukee nuorten kulttuurienvälistä ymmärtämystä, laajentaa näköaloja ja tarjoaa näin heille mahdollisuuden elää sopusointuisessa ja tasavertaisessa yhteiskunnassa. Vapaalla liikkuvuudella voi samalla olla myös valtion sisäisiä vaikutuksia, kuten nuorten määrän väheneminen joillakin maaseutualueilla.

11.

 Oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella voidaan lisätä nuorten ymmärrystä aktiivisesta kansalaisuudesta ja yhteisvastuullisuudesta ja vahvistaa heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan sekä heidän haluaan tunnustaa ja kunnioittaa demokraattisia arvoja ja kulttuurista moninaisuutta sekä sananvapauden ja vakaumuksenvapauden takeita. Näiden lisäksi nuorten on hankittava myös tarpeelliset elämäntaidot.

12.

 Siitä riippumatta, päättävätkö nuoret jäädä isäntämaahan vai palata kotiseudulleen, heillä pitäisi olla mahdollisuus elää osallistavassa ympäristössä, jossa he voivat antaa helposti panoksensa yhteiskunnan toimintaan hyödyntämällä uusia taitojaan, jotka he ovat oppineet liikkuessaan vapaasti Euroopan unionissa. Tästä voi olla hyötyä nuorten henkilökohtaiselle ja ammatilliselle kehitykselle ja heidän aktiiviselle roolilleen siinä yhteiskunnassa, johon he päättävät jäädä asumaan;

KOROSTAA, että

13.

 Ammatillisella ohjauksella on merkittävä tehtävä autettaessa nuoria määrittämään osaamisensa ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Nuorten on tärkeää hankkia tarvittavat taidot, kuten viestintä- ja kielitaito ja valmiudet kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen, jotta he sopeutuvat helpommin kotiseudulleen tai isäntämaahansa. Tässä yhteydessä nuorisotyö on yksi keskeisistä välineistä niiden olennaisten elämäntaitojen kehittämisessä, joita nuoret tarvitsevat vastatakseen eri maissa mahdollisesti kohtaamiinsa taloudellisiin, poliittisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin haasteisiin. Sillä voidaan myös helpottaa nuorten pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin ja lisätä heidän sosiaalista osallisuuttaan ja aktiivista kansalaisuuttaan.

14.

 Nuorisotyö sekä epävirallinen ja arkioppiminen auttavat nuoria hyödyntämään koko potentiaalinsa sekä saavuttamaan palkitsevan ja tuottavan henkilökohtaisen, sosiaalisen ja työelämän pysyvästi riippumatta siitä, päättävätkö he jäädä isäntämaahan vai palata kotiseudulleen.

15.

 Tilanteesta saataisiin tarkempi käsitys, jos käytettävissä olisi riittävästi tietoa nuorten kohtaamista lisääntyneen liikkuvuuden aiheuttamista haasteista;

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA

16.

 edistämään monialaisia kumppanuuksia ja mahdollisuuksia, joilla tuetaan nuorten tehokasta osallisuutta ja integroitumista isäntämaassa tai kotimaassa nuorten sinne palatessa;

17.

 vahvistamaan nuorten hyväksi ja heidän kanssaan tapahtuvan työskentelyn tarjoamaa panosta nuorten elämäntaitojen, myös viestintä- ja kielitaidon, kehittämiseen, jotta heidän olisi helpompi osallistua yhteiskunnalliseen ja kansalaistoimintaan Euroopassa;

18.

 pohtimaan keskustelun käymistä laajemmaltikin unionin väestönkehityksen haasteiden vaikutuksista nuoriin;

19.

 tekemään epäsuotuisista alueista houkuttelevampia muun muassa lisäämällä nuorten koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksia ja nuorille suunnattuja palveluja;

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA EUROOPAN KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA

20.

 helpottamaan tiedon saatavuutta ja jakamista sekä hyvien käytäntöjen vaihtoa siitä, miten vastataan nuorten vapaasta liikkuvuudesta aiheutuviin väestönkehityksen haasteisiin, eri kanavien kautta, kuten EU:n nuorisoraportissa, nuorisoasioiden wikisivustolla (Youth Wiki) sekä muilla vakiintuneilla kanavilla ja foorumeilla;

21.

 pohtimaan sellaisen kansainvälisen tapahtuman järjestämistä asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kesken, jossa tarkastellaan syvällisemmin nuorten vapaasta liikkuvuudesta aiheutuvien väestönkehityksen haasteiden vaikutusta;

22.

 jatkamaan yhteistyötä sen varmistamiseksi, että nämä päätelmät johtavat tuloksiin käsiteltäessä nuorisoalan ja muiden alojen eurooppalaisen yhteistyön strategisia näkymiä;

23.

 tekemään epäsuotuisista alueista houkuttelevampia hyödyntäen tarvittaessa Euroopan aluekehitysrahastoa;

PYYTÄÄ EUROOPAN KOMISSIOTA

24.

 tutkimaan mahdollisuutta edistää kaikkia vuoropuhelun muotoja muualla kuin kotiseudullaan asuvien nuorten välillä sekä heidän ja isäntämaista kotoisin olevien nuorten välillä koko Euroopan unionin kattavan nuorten kansainvälisen Eurodesk-verkoston tuella tai muiden vakiintuneiden verkostojen välityksellä;

25.

 jatkamaan ja kehittämään edelleen nuorille tarkoitettujen EU:n liikkuvuusohjelmien valmistelevaa vaihetta (kuten kielikoulutusta ja muiden kulttuurien tuntemusta).

(1)  http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Unemployment_statistics

LIITE

Nämä päätelmät antaessaan neuvosto PALAUTTAA MIELEEN erityisesti seuraavat:

1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006 (EUVL L 394, 12.2.2006, s. 10).

2.

Neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012 (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).

3.

Neuvoston päätelmät laadukkaan nuorisotyön merkityksestä nuorten kehityksen, hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä (EUVL C 168, 14.6.2013, s. 5).

4.

Neuvoston päätelmät työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sosiaalisen osallisuuden lisäämisestä (EUVL C 30, 1.2.2014, s. 5).

5.

Neuvoston päätelmät nuorisotyön vahvistamisesta yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien varmistamiseksi (EUVL C 170, 23.5.2015, s. 2).

6.

Neuvoston päätöslauselma nuorten kannustamisesta osallistumaan demokratiaa edistävään poliittiseen toimintaan Euroopassa (EUVL C 147, 15.12.2015, s. 10).

7.

Neuvoston ja komission yhteinen raportti nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden (2010–2018) täytäntöönpanosta (EUVL C 117, 6.5.2010, s. 1).

8.

Toukokuussa 2017 julkaistu työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä koskeva vuosikertomus 2016, toinen painos.

9.

Neuvoston päätelmät joulukuussa 2017, valtion- ja hallitusten päämiehet – EUCO 19/1/17.

10.

Neuvoston päätelmät nuorisotyön roolista sellaisten keskeisten elämäntaitojen kehittämisen tukemisessa, jotka helpottavat nuorten onnistunutta siirtymistä aikuisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työelämään (EUVL C 189, 15.6.2017, s. 30).

11.

Uusi osaamisohjelma.

12.

Neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013 (EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1).