A. Toimenpiteen tarve

Mikä on ongelma ja miksi se on ongelma EU:n tasolla?

Tähänastisista toimista ja investoinneista huolimatta EU:lla ei ole kaikkein tehokkaimpia supertietokoneita, ja ne jotka sillä on, ovat riippuvaisia Euroopan ulkopuolisesta teknologiasta. Käytettävissä oleva laskenta-aika ei riitä tyydyttämään alati kasvavaa kysyntää. Tämän vajeen täyttämiseksi Euroopan tutkijat ja teollisuus joutuvat käsittelemään dataansa EU:n ulkopuolella. Tämä saattaa aiheuttaa yksityisyyden suojaan, tietosuojaan, liikesalaisuuksiin ja datan omistukseen liittyviä ongelmia etenkin arkaluonteisissa sovelluksissa.

Huolimatta siitä, että kustannukset ovat kasvaneet liian suuriksi useimmille markkinatoimijoille, myös Euroopan kansallisille hallituksille, jäsenvaltiot eivät koordinoi suurteholaskentaan liittyviä investointistrategioitaan eivätkä yhdistä resurssejaan. Eurooppa investoi selvästi liian vähän suurteholaskentaan Yhdysvalloista, Kiinasta ja Japanista tuleviin kilpailijoihinsa verrattuna. Rahoitusvajeen arvioidaan olevan 500–750 miljoonaa euroa vuodessa.

Euroopan suurteholaskentatekniikan toimitusketju on heikko, ja eurooppalaisten teknologioiden integrointi käytössä oleviin suurteholaskentakoneisiin on edelleen hyvin vähäistä. Ilman selviä näkymiä edelläkävijämarkkinoista ja mahdollisuudesta myydä eksa-luokan koneita julkiselle sektorille eurooppalaiset toimittajat eivät ota riskiä kehittääkseen koneita itse.

Jos ei toteuteta tarvittavia toimia, joilla varmistetaan kokonaisen suurteholaskentaekosysteemien kehittäminen (teknologiakomponenteista järjestelmiin ja koneisiin sekä sovelluksiin ja osaamiseen) ja eurooppalaiseen teknologiaan perustuviin huipputason suurteholaskentainfrastruktuureihin tehtävien investointien koordinointi ja yhdistäminen, sekä digitaaliselle taloudelle että Euroopan suvereniteetille ja tieteelliselle ja teolliselle johtoasemalle voidaan odottaa koituvan pitkän aikavälin kielteisiä vaikutuksia.

Mitä olisi saavutettava?

Tavoitteina on hankkia ja ottaa Euroopassa käyttöön kilpailukykyisessä aikataulussa maailmanluokan esi-eksa-luokan suurteholaskentainfrastruktuuri, asettaa se julkisten ja yksityisten käyttäjien käyttöön sellaisten johtavien tieteellisten ja teollisten sovellusten kehittämiseksi, jotka edistävät laajan esi-eksa-luokan ekosysteemin kehittämistä Euroopassa, ja tukea seuraavan sukupolven eurooppalaisten suurteholaskentatekniikoiden pikaista kehittämistä ja niiden integrointia eksa-luokan järjestelmiin, jotta voidaan olla valmiita niiden hankintaan kilpailukykyisessä aikataulussa kansainvälisiin kilpailijoihin nähden. Tämä auttaa EU:ta nousemaan yhdeksi suurteholaskennan suurvallaksi, kun vuoteen 2022 mennessä toteutetaan kilpailukykyiseen eurooppalaiseen teknologiaan perustuvat eksa-luokan supertietokoneet. Toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi on aloitettava heti, koska kehityssykli kestää tyypillisesti 4–5 vuotta. 

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla (toissijaisuusperiaate)? 

Suurteholaskentaa koskevien julkisen toimien hajanaisuus EU:ssa ja jäsenvaltioissa johtaa resurssien tehottomaan käyttöön ja vain osittaiseen asiantuntemuksen vaihtoon yli rajojen. Yhdelläkään jäsenvaltiolla ei ole varaa hankkia eksa-luokan laskentakapasiteettia ja kehittää, hankkia ja käyttää tarvittavaa eksa-luokan suurteholaskentaekosysteemiä yksinään ja kilpailukykyisessä aikataulussa Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Japaniin verrattuna. Jaettu infrastruktuuri ja olemassa olevien valmiuksien yhteinen käyttö hyödyttäisi kaikkia - teollisuutta, pk-yrityksiä, tutkimusyhteisöä, julkista sektoria ja erityisesti niitä jäsenvaltioita, joilla ei ole omaa kansallista suurteholaskentainfrastruktuuria. Se turvaisi erityisesti EU:n oman mahdollisuuden käyttää huipputason suurteholaskentatekniikkaa riippumattomasti.

B. Ratkaisut

Millä vaihtoehdoilla tavoitteet saavutettaisiin? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Jos ei ole, miksi ei?

Vaihtoehdot ovat seuraavat: ei uusia toimia, eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio, yhteisyritys, eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä, Galileon kaltainen ohjelma ja hallitustenvälinen organisaatio. Parhaana pidetty vaihtoehto on yhteisyritys, koska se on ainoa väline, jonka avulla voidaan tehokkaasti yhdistää supertietokoneiden yhteinen hankinta ja omistus sekä yhteinen investointi hankittavissa laitteissa tarvittavan teknologian kehittämiseen.

Mitkä ovat sidosryhmien näkemykset? Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Kohdennetun kuulemisen vastaajista (joista 61 prosenttia oli korkeakouluja/tutkimuslaitoksia, 22 prosenttia liike-elämästä, 4 prosenttia julkiselta sektorilta ja 2 prosenttia teollisuusjärjestöjä) 85 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että suurteholaskennan nykytilanne Euroopassa on puutteellinen, ja vahvisti, että EU:n tasolla tarvitaan lisätoimia. Kolmetoista maata (12 EU-jäsenvaltiota ja yksi assosioitunut maa) on jo allekirjoittanut EuroHPC-julistuksen, jossa ne sitoutuvat tekemään yhteistyötä keskenään ja komission kanssa hankkiakseen ja ottaakseen käyttöön integroidun maailmanluokan suurteholaskentainfrastruktuurin.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)?

Yhteisyrityksellä olisi selkeitä myönteisiä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia kaikkiin muihin tarkasteltuihin vaihtoehtoihin verrattuna. Sen myötä Euroopassa otettaisiin käyttöön maailmanluokan suurteholaskentainfrastruktuuri, joka olisi laskentateholtaan vertailukelpoinen ja laajemmin Euroopan julkisten ja yksityisten käyttäjien saatavilla (tutkijat, teollisuus, mukaan lukien pk-yritykset, ja julkinen sektori). Sen avulla voitaisiin nopeuttaa eurooppalaisen tutkimuksen kehitystä ja parantaa eurooppalaisen teknologiateollisuuden ja käyttäjäteollisuuden kilpailukykyä monilla sellaisilla sektoreilla ja sovellusaloilla, joilla on suuri merkitys talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta.

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta kustannuksia? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset kustannukset?

EuroHPC-yhteisyrityksen rahoittavat yhdessä sen osakkaat. Unionin rahoitusosuus yhteisyritykseen kattaa hallinto- ja toimintamenot ja on enintään 476 miljoonaa euroa nykyisessä rahoituskehyksessä.

Mitkä ovat pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn kohdistuvat vaikutukset?

Pk-yritykset saisivat suuren hyödyn, sillä niillä olisi paremmat mahdollisuudet käyttää maailman tehokkaimpia supertietokoneita, jotka ovat nykyisin olennainen väline kilpailukykyisten tuotteiden tuottamiseksi maailmanmarkkinoille. Suurteholaskentaekosysteemin luominen tarjoaa pk-yrityksille myös enemmän mahdollisuuksia osallistua suurteholaskentaratkaisujen kehittämiseen ja kaupallistamiseen.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

EuroHPC-yhteisyrityksen osallistujavaltioiden odotetaan suorittavan 476 miljoonan euron rahoitusosuuden yhteisyrityksen toimintamenoihin nykyisessä rahoituskehyksessä.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Hallintotaakan voidaan odottaa kevenevän, kun yksi oikeussubjekti koordinoisi suurteholaskentaan liittyviä kansallisia ja unionin ohjelmia ja investointeja.

Oikeasuhteisuus? 

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto koostuu tasapainoisista toimenpiteistä, jotka kaikki katsotaan tarpeellisiksi, jotta asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa aiheuttamatta liiallisia rasitteita asianomaisille sidosryhmille.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Yhteisyrityksen on määrä aloittaa toimintansa vuoteen 2019 mennessä, jotta esi-eksa-luokan tietokoneiden hankinta voidaan käynnistää nykyisen rahoituskehyksen aikana. Hankittujen koneiden hyväksyntätarkastusten jälkeen toimintapolitiikkaa tarkasteltaisiin uudelleen se määrittämiseksi, pystyykö yhteisyritys koordinoimaan unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia riittävän tehokkaasti, jotta eksa-luokan ekosysteemi voidaan luoda vuoteen 2022/2023 mennessä.