Bryssel13.6.2018

COM(2018) 472 final

2018/0250(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta

{SWD(2018) 347 final}
{SWD(2018) 348 final}
{SEC(2018) 315 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Turvallisuusuhkat ovat lisääntyneet ja tulleet monimuotoisemmiksi Euroopassa viime vuosina. Ne ovat toteutuneet terrori-iskuina, järjestäytyneen rikollisuuden uusina muotoina ja kyberrikollisuutena. Turvallisuusasiat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, minkä vuoksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja EU:n tason toimia. Sisäisten turvallisuushaasteiden lisäksi Euroopalla on vastassaan monimutkaisia ulkoisia uhkia, joita yksikään jäsenvaltio ei pysty kohtaamaan omin voimin. EU:n toimilla on tarjottu kattava ja nopea vastaus, joka muotoiltiin vuonna 2015 Euroopan turvallisuusagendassa. Turvallisuus pysyy EU:n keskeisenä kysymyksenä tulevinakin vuosina, ja Euroopan kansalaiset odottavat unionin ja kansallisten hallitusten takaavan turvallisuuden nopeasti muuttuvassa epävarmassa maailmassa.

Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi hallita unioniin kohdistuvia, etenkin kansainvälisen terrorismin tuomia haasteita yksin ja ilman EU:n taloudellista ja teknistä tukea. Terrorismi ja muu vakava rikollisuus on valtioiden rajat ylittävää, ja EU:n jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa siitä, että ne tarjoavat kansalaisilleen – EU:n perusoikeuksia täysin noudattaen – yleisen turvallisuuden, mutta EU voi tukea näitä toimia. Tältä osin perussopimuksissa otetaan huomioon tarve varmistaa korkea turvallisuustaso muun muassa ehkäisevillä toimenpiteillä sekä poliisi- ja oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön avulla.

EU:n erillisvirastoilla – Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolla (Europol), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastolla (CEPOL) ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksella (EMCDDA) – on keskeinen operatiivinen, koordinoiva ja tukeva tehtävä EU:n painopisteiden, tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa turvallisuusalalla.

Sisäisen turvallisuuden rahasto perustetaan helpottamaan rajat ylittävää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten välillä erityisesti mahdollistamalla EU:ssa turvallisuusalalla käytössä olevien eri tietojärjestelmien yhteentoimivuus, millä lisätään rajavalvonnan ja muuttoliikkeen hallinnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta, helpottamalla yhteisiä operatiivisia toimia ja tarjoamalla tukea koulutukseen, turvallisuuden kannalta olennaisten laitosten rakentamiseen, matkustajarekisteritietojen keräämisen ja käsittelyn käyttöönottoon asiaa koskevan EU-säännöstön mukaisesti sekä tarvittavien teknisten laitteiden ostamiseen. Sillä pyritään tehostamaan rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja tutkimiseen liittyvää rajat ylittävää operatiivista yhteistyötä ja tukemaan toimia, joiden tarkoituksena on vahvistaa valmiuksia ehkäistä tällaista rikollisuutta, myös terrorismia, etenkin tiivistämällä viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisten kumppaneiden yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä.

Tiedonannossaan ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia” 1 komissio ehdottaa sisäiseen turvallisuuteen myönnettävän unionin rahoituksen kasvattamista 1,8-kertaiseksi verrattuna vuosiin 2014–2020, jotta voidaan varmistaa turvallisuuden korkea taso unionissa ja vahvistaa samalla erillisvirastojen asemaa tällä alalla. Tässä ehdotuksessa ei kuitenkaan käsitellä virastoille kohdennettavaa rahoitusta vaan säännellään vain sisäisen turvallisuuden rahastoa, jolla edistetään korkean turvallisuustason varmistamista unionissa. Sisäisen turvallisuuden rahastolle varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 2,5 miljardia euroa käypinä hintoina.

Keskeisimpänä haasteena, johon ehdotuksella pyritään puuttumaan, on tarve lisätä tulevan rahaston hallinnoinnin joustavuutta nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna. Lisäksi tarvitaan välineitä, joilla varmistetaan, että rahoitus suunnataan unionin painopisteisiin ja unionille merkittävää lisäarvoa tuottaviin toimiin. Uusien haasteiden ja painopisteiden käsittelemiseksi tarvitaan uusia mekanismeja, joilla rahoitus voidaan kohdentaa yhteistyöhön perustuvaan sekä suoraan ja välilliseen hallinnointiin.

Rahoitus toteutetaan hallinnoinnilla yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja komission suoralla/välillisellä hallinnoinnilla.

Keskeistä rahoituksen jakamiselle on joustavuus määriteltäessä oikeaa toteutustapaa ja osa-alueita, joille rahoitusta olisi kohdennettava. Samalla on säilytettävä vähimmäismäärä ennakkorahoitusta, jota annetaan rakenteellisia ja laajoja monivuotisia sijoituksia varten sen mukaan, mitä jäsenvaltiot tarvitsevat turvallisuusjärjestelmiensä kehittämiseksi edelleen. Rahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon jäsenvaltioiden tarve noudattaa täysimääräisesti unionin säännöstöä sekä tarve keskittää investointeja EU:n keskeisiin painopisteisiin.

Rahoitus kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin käyttämällä kolmea jakoperustetta: 1) bruttokansantuote, 2) alueen koko ja 3) valtion väestömäärä. Perusteiden painotukseksi ehdotetaan seuraavaa: 45 prosenttia käänteisessä suhteessa jäsenvaltion bruttokansantuotteeseen, 40 prosenttia suhteessa väestömäärään ja 15 prosenttia suhteessa alueen kokoon.

Jäsenvaltioiden ohjelmien osuus on 60 prosenttia rahaston kokonaismäärärahoista. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioille osoitettaisiin 50 prosenttia määrärahoista ohjelmakauden alussa ja samalla säilytettäisiin mahdollisuus määrärahojen korottamiseen jaksoittain. Aikomuksena on tehdä määrärahoihin yksi kiinteä 10 prosentin korotus kauden puolivälissä (jakoperusteen tekninen mukautus taloudellisen tuloksen perusteella: sen mukaan jäsenvaltion olisi täytynyt esittää maksupyynnöt, jotka kattavat vähintään 10 prosenttia alkuperäisestä maksumäärärahojen määrästä).

Jäljelle jäävää 40 prosentin osuutta kokonaismäärärahoista olisi hallinnoitava temaattisella välineellä, josta myönnetään rahoitusta määräajoin komission rahoituspäätöksissä määriteltyihin eri painopisteisiin. Väline tuo joustavuutta rahaston hallinnointiin, koska sillä voidaan jakaa varoja komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun sekä seuraaviin osa-alueisiin:

–tiettyihin toimiin tarkoitettu tuki, jolla tarjotaan lisärahoitusta korkeaa EU:n lisäarvoa tuottaville toimille jäsenvaltioiden ohjelmien avulla;

–unionin toimiin tarkoitettu tuki, jota hallinnoidaan suoraan ja välillisesti; ja

–hätäapu.

Temaattisen välineen nojalla toteutettujen toimien ohjelmasuunnittelu tapahtuisi vuotuisilla ja monivuotisilla työohjelmilla, jotka on hyväksytty komission täytäntöönpanopäätöksellä. Välineen ansiosta voidaan käsitellä uusia painopisteitä tai ryhtyä kiireellisiin toimiin ja toteuttaa ne käyttämällä tapaa, jolla pystytään parhaiten saavuttamaan toimintapoliittinen tavoite.

Välineen täytäntöönpanoa on yksinkertaistettava edelleen erityisesti varmistamalla johdonmukainen lähestymistapa muiden unionin rahastojen hallinnointiin sovellettaviin sääntöihin (yhteinen sääntökirja), tarjoamalla parempia ohjeita hallinnointi- ja valvontajärjestelmistä ja tarkastusvaatimuksista ja varmistamalla, että yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisissa avustuskelpoisuussäännöissä hyödynnetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja täysimääräisesti. On myös tärkeää maksimoida EU:n lisäarvo toiminta-alueilla ja ottaa käyttöön parannettu seuranta- ja arviointikehys, jotta vahvistetaan varojen suoritusperusteista hallinnointia.

Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Sisäisen turvallisuuden rahasto pohjautuu seuraavien sitä edeltävien välineiden sijoituksiin ja saavutuksiin:

i) ”turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva ohjelma”, johon kuuluivat ”rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskeva erityisohjelma” (ISEC) ja ”terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma” (CIPS) vuosina 2007–2013;

ii) poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan väline (ISF-P), joka perustettiin asetuksella (EU) N:o 513/2014 2 ja muodosti osan sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosina 2014–2020 ja

iii)huumausainepolitiikka osana asetuksella (EU) N:o 1382/2013 3 perustettua oikeusalan ohjelmaa vuosina 2014–2020.

Edellä mainituilla välineillä on tuettu EU:n yleistä politiikkaa sisäisen turvallisuuden alalla (esim. poliisiyhteistyö, rikosten ehkäisy ja torjunta, myös terrorisminvastaiset toimet sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin koordinoinnin ja yhteistyön tiivistäminen), kriisinhallinnan alalla (ihmisten ja kriittisten infrastruktuurin suojaaminen) ja huumausaineiden salakuljetuksen torjumisen alalla.

Sisäisen turvallisuuden rahaston nojalla toteutettavien toimien on oltava johdonmukaisia Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toteuttamien toimien kanssa. Rahaston toiminnalla täydennetään näiden virastojen toimintaa. Komissio ehdottaa tiedonannossaan ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia” 4 , että turvallisuuden alalla toimiville unionin virastoille kohdennettaisiin 1 128 000 000 euroa (käypinä hintoina). Näiden virastojen rahoitus ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan. Niiden rahoitus määritellään vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Turvallisuusuhkien laajuus ja merkitys samoin kuin niiden muuttuva ja monialainen luonne edellyttävät koordinoituja EU:n toimia ja kaikkien EU-välineiden käyttöä. Turvallisuus risteää monia aloja, ja jos sisäisen turvallisuuden rahastolla ei saada aikaan yhteisvaikutuksia muiden rahoitusvälineiden kanssa, sillä ei voida tarjota vaikuttavia EU:n tason toimia. Tämän vuoksi turvallisuusasioita käsitellään useissa unionin ohjelmissa. Ensinnäkin turvallisuusasioita käsitellään yhteisvaikutuksessa ja yhdenmukaisesti turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston (joka muodostuu rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä ja tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä) kanssa. Valvonta eli laittomien tavaroiden, räjähteiden ja niiden lähtöaineiden ja laittoman maahanmuuton havaitseminen ja turvallisuustarkastukset ulkorajoilla ovat keskeisessä asemassa EU:n yleisen turvallisuuden säilyttämisessä. Tärkeä tekijä muuttoliike- ja rajapolitiikan kanssa saavutettavien yhteisvaikutusten kannalta on Euroopan raja- ja merivartioviraston saattaminen täyteen toimintavalmiuteen niin, että siitä muodostuisi noin 10 000 rajavartijasta koostuva pysyvä rajavartiosto 5 .

Yhteisvaikutukset ja yhdenmukaisuus myös koheesiopolitiikan rahastojen, Euroopan horisontti -ohjelman turvallisuustutkimusosan, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, oikeusalan ohjelman sekä perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kanssa ovat tärkeitä. Kun otetaan huomioon turvallisuus- ja oikeusalan väliset yhteydet käytännössä, erityisiä yhteisvaikutuksia voidaan saavuttaa myös sisäisen turvallisuuden rahaston ja oikeusalan ohjelman välillä. Nämä liittyvät rikosten uhrien asianmukaiseen suojeluun, yhteisten tutkintaryhmien ja oikeusalan koulutuksen rahoitukseen, yhteentoimivuuden varmistamiseen eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän kanssa, vankilaolojen parantamiseen sekä virastojen väliseen yhteistyöhön oikeus- ja turvallisuusalalla, myös oikeusalaan liittyvien virastojen, kuten Eurojustin ja Euroopan syyttäjänviraston kautta. Huumausainepolitiikan alalla yhteisvaikutuksia voidaan saada aikaan Euroopan sosiaalirahasto+:n (ESR+) ja etenkin sen terveyttä koskevan toimintalohkon kanssa. Yhteisvaikutuksia haetaan myös infrastruktuurien ja julkisten tilojen turvallisuuden, kyberturvallisuuden ja radikalisoitumisen ehkäisemisen alalla. ESR+:lla voi olla merkittävä rooli radikalisoitumisen ehkäisemisessä parantamalla integroitumista ja Euroopan aluekehitysrahastolla (EAKR) ja InvestEU-rahastolla voi olla keskeinen rooli infrastruktuuri-investointien turvaamisen lisäämisessä. Kyberturvallisuuskysymyksiä voidaan käsitellä lisäämällä tietotekniikkajärjestelmien turvallisuutta. Kyseessä on – turvallisuuden tavoin – rajat ylittävä ja monialainen ongelma, joka on tärkeä osa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa. Sen vuoksi on varmistettava yhteisvaikutukset sisäisen turvallisuuden rahaston kanssa.

Globaaleihin kysymyksiin ja unionin rajojen ulkopuolisiin toimiin liittyvällä turvallisuudella voi olla merkittäviä vaikutuksia unionin sisäiseen turvallisuuteen. Sen vuoksi kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä tuetaan edelleen rahastosta, mutta niissä olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin ja johdonmukaisuuteen sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, myös liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, ja täydennettävä kyseisiä toimia. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Ulkoiseen ulottuvuuteen liittyen rahaston olisi tiivistettävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, joilla on merkitystä unionin sisäisen turvallisuuden kannalta, kuten terrorismin ja radikalisoitumisen torjuminen ja yhteistyö kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten kanssa (myös henkilöstön tilapäiset siirrot ja yhteiset tutkintaryhmät) terrorismin, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption, ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen torjumiseksi. Turvallisuus liittyy läheisesti myös puolustukseen, ja sen alalla unionin on otettava enemmän vastuuta etujensa, arvojensa ja eurooppalaisen elämäntavan suojelemiseksi.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

EU:n sisäasioiden toimien oikeusperusta on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 3 artiklan 2 kohta, jonka mukaan ”unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus, toteuttaen samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet”.

Unionin toiminta on oikeutettua Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 67 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden perusteella, sillä siinä määritellään keinot vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamiseksi. Lisäksi on otettava huomioon SEUT-sopimuksen 80 artikla, jossa korostetaan, että tässä unionin politiikassa ja sen toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta.

Tämä asetus perustuu SEUT-sopimuksen 82 artiklan 1 kohtaan, 84 artiklaan ja 87 artiklan 2 kohtaan, jotka muodostavat yhteensopivat oikeusperustat SEUT-sopimuksen V osaston mukaiseen päätöksentekoon liittyvien erityisten oikeudellisten olosuhteiden perusteella.

Tässä asetuksessa säädetään taloudellisesta tuesta unionin yhteisen politiikan (strategiat, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat), lainsäädännön, käytännön yhteistyön ja uhka- ja riskinarviointien perusteella. Tämän vuoksi ohjelma (sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyön rahoitusväline eli ISF-P), josta nyt myönnetään rahoitustukea tälle alalle, olisi kumottava 1. päivästä tammikuuta 2021, rajoittamatta kuitenkaan siirtymäsäännösten soveltamista.

Komissio hyväksyi 29. toukokuuta 2018 ehdotuksen yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi 6 . Sen päätavoitteena on yksinkertaistaa politiikan toteutusta parantamalla yhteistyössä hallinnoitavan tuen koordinointia ja sen yhdenmukaistaa toteutusta. Sisäisen turvallisuuden rahaston yhteistyössä hallinnoitavaan osaan sovelletaan näitä yhteisiä säännöksiä.

Yhteistyössä hallinnoitavilla eri rahastoilla on toisiaan täydentäviä tavoitteita, ja niitä hallinnoidaan samaa hallinnointitapaa käyttäen. Siksi asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan joukko yhteisiä periaatteita, kuten kumppanuus. Kyseiseen asetukseen sisältyy myös yhteisiä strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun elementtejä, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtävien kumppanuussopimusten määräykset, ja siinä vahvistetaan yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Näin ollen siinä säädetään edellytyksistä ja järjestelyistä, jotka mahdollistavat seurannan, raportoinnin ja arvioinnin. Siinä vahvistetaan yhteisiä säännöksiä myös avustuskelpoisuussäännöistä, varainhoidosta ja hallinnointi- ja valvontajärjestelyistä.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Turvallisuusuhkien hallintaan liittyy haasteita, joita jäsenvaltiot eivät voi ratkaista yksinään. Unionin toimista ja EU:n talousarvion käytöstä tällä alalla saadaan ilmeistä lisäarvoa.

Turvallisuuden alalla esiintyvät vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, terrorismiin ja muihin turvallisuuskysymyksiin liittyvät uhkatekijät ovat yhä useammin rajat ylittäviä. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyö ja koordinointi on välttämätöntä, jotta näitä uhkia voidaan ehkäistä ja niihin voidaan puuttua esimerkiksi tietojenvaihdon, yhteisten tutkimusten, yhteentoimivan teknologian ja yhteisten uhkien ja riskien arviointien avulla. Tämän asetuksen mukaisella rahoitustuella autetaan vahvistamaan kansallisia ja eurooppalaisia valmiuksia näillä toiminta-aloilla. Sen myötä on myös helpompi perustaa unionin puitteet yhteisvastuullisuuden osoittamiseksi sekä alusta näitä toiminta-aloja tukevien yhteisten tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseksi.

EU:n turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää jäsenvaltioilta merkittäviä resursseja ja valmiuksia. Parantamalla operatiivista yhteistyötä ja koordinointia niin, että yhdistetään jäsenvaltioiden resursseja, voidaan saavuttaa mittakaava- ja synergiaetuja. Näin varmistetaan julkisten varojen tehokkaampi käyttö ja vahvistetaan solidaarisuutta, keskinäistä luottamusta ja vastuunjakoa EU:n yhteisestä politiikasta. Tämä on erityisen tärkeää turvallisuuden alalla, missä rajat ylittäville yhteisille operaatioille osoitettu taloudellinen tuki on välttämätöntä poliisin, tullin, rajavartijoiden ja oikeusviranomaisten yhteistyön tehostamiseksi.

Sisäasioiden ulkoisen ulottuvuuden osalta on selvää, että toimenpiteiden hyväksyminen ja resurssien yhdistäminen EU:n tasolla lisäävät merkittävästi vaikutusvaltaa, jota EU tarvitsee saadakseen muut maat mukaan käsittelemään turvallisuuskysymyksiä, jotka ovat ensisijaisesti EU:n ja jäsenvaltioiden edun mukaisia.

Tässä ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, koska valtaosa rahoituksesta toteutetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisesti ja jäsenvaltioiden toimielinten toimivaltaa kunnioittaen. Samalla otetaan täysimääräisesti huomioon, että toimet olisi toteutettava tarkoituksenmukaisella tasolla ja että unionin toimissa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen ja kuuluu SEUT-sopimuksen V osastossa määritellyn vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toiminta-alaan. Tavoitteet ja vastaavat rahoituksen tasot ovat oikeasuhteisia siihen nähden, mitä rahastolla pyritään saavuttamaan. Tässä ehdotuksessa esitetyt toimet koskevat poliisiyhteistyön eurooppalaista ulottuvuutta.

•Toimintatavan valinta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon poliisiyhteistyötä koskevien aiempien rahoitusvälineiden arviointien tulokset. Se perustuu CIPS- ja ISEC-erityisohjelmien (ohjelmakauden 2007–2013 rahoitusvälineet) jälkiarviointiin sekä sisäisen turvallisuuden rahastoon kuuluvan poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen (kauden 2014–2020 rahasto) väliarviointiin. Arviointien tulokset olivat arviointiperusteittain jaoteltuina seuraavat:

Poliisiyhteistyön rahoitusväline (ISF-P) on ollut pääasiassa tuloksellinen, ja sillä on edistetty turvallisuuden korkeaa tasoa unionissa ehkäisemällä ja torjumalla rajat ylittävää, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta, myös terrorismia, ja vahvistettu koordinointia ja yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten välillä. Sen avulla on myös parannettu jäsenvaltioiden valmiuksia hoitaa turvallisuuteen liittyviä riskejä ja kriisejä tehokkaasti ja – vähemmässä määrin – suojella ihmisiä ja kriittisiä infrastruktuureja terrori-iskuilta ja muilta turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta. Näyttö osoittaa, että sillä on autettu vahvistamaan yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten elinten keskuudessa ja autettu parantamaan jäsenvaltioiden kykyä laatia kattavia uhka- ja riskinarviointeja, joskin siitä on rahoitettu suhteellisen harvoja hankkeita kansallisella ja unionin tasolla. Kriisinehkäisyä koskevan varhaisvaroituksen ja yhteistyön alalla on rahoitettu useita unionin toimia (esim. ATLAS-verkosto).

Poliisiyhteistyön rahoitusvälineellä on kuitenkin tähän mennessä saavutettu varsin vaatimatonta edistystä kriittisten infrastruktuurien suojeluun tarkoitettujen jäsenvaltioiden hallinnollisten ja operatiivisten valmiuksien vahvistamisessa, uhrien suojelemisessa, koulutus- ja vaihto-ohjelmien laatimisessa ja toimien toteuttamisessa EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, vaikkakin useimmat näihin operatiivisiin tavoitteisiin liittyvät hankkeet ovat edelleen käynnissä.

Tehokkuuden osalta arviointi osoitti saatavilla olevien tietojen perusteella, että rahoitusvälineen tulokset saavutettiin kohtuullisin kustannuksin sekä taloudellisten että henkilöresurssien suhteen. Joissakin jäsenvaltioissa on otettu käyttöön kansallisia tehokkuustoimenpiteitä. Useimmilla jäsenvaltioilla on kuitenkin ollut ongelmia EU:n ohjeiden, yhteisten indikaattoreiden ja raportointi-/seuranta-aikataulun osalta. Yksinkertaistamiseen liittyvistä parannuksista huolimatta voidaan katsoa, että koettu hallinnollinen rasite on heikentänyt tehokkuutta.

Yhden menettelyn soveltaminen kolmeen rahastoon (sisäisen turvallisuuden rahasto – poliisiyhteistyö, sisäisen turvallisuuden rahasto – ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF) edisti yksinkertaistamista. Ne harvat jäsenvaltiot, jotka käyttivät yksinkertaistettua kustannusvaihtoehtoa, totesivat sen keventävän tehokkaasti hallinnollista rasitetta. Yksinkertaistamiseen ja hallinnollisen rasitteen keventämiseen tähtäävillä toimenpiteillä on saavutettu halutut tavoitteet kuitenkin vain osittain. Yksinkertaistamiseen liittyvistä parannuksista huolimatta tässä vaiheessa on kuitenkin vain vähän näyttöä hallinnollisen rasitteen merkittävästä kevenemisestä. Seuranta-, raportointi- ja valvontatoimenpiteitä pidetään yhtä työläinä kuin aiemminkin, ja jäsenvaltiot ovat pyytäneet lisäohjeita EU-vaatimusten noudattamista varten. Raportointivaatimusten ja joidenkin indikaattoreiden epätarkoituksenmukaisuuden katsottiin myös kasvattavan hallinnollista rasitetta.

Rahoitusvälineen alkuperäiset perustelut ja tavoitteet ovat edelleen merkityksellisiä maahanmuutto- ja turvallisuuskriisin jälkimainingeissa. Käyttöön on otettu asianmukaisia mekanismeja, jotta voidaan puuttua muuttuviin tarpeisiin sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Rahoitusvälineen tarjoama jousto (mahdollisuus siirtää varoja tavoitteiden välillä) on auttanut puuttumaan muuttuviin tarpeisiin; jäsenvaltiot arvostaisivat kuitenkin vieläkin suurempaa joustoa, joka saataisiin aikaan vähentämällä kansallisten tavoitteiden lukumäärää ja hylkäämällä tavoitekohtaiset rahoituksen vähimmäismäärät.

Rahoitusvälinettä pidetään johdonmukaisena ja sen tavoitteita muuta kansallista politiikkaa täydentävinä. Johdonmukaisuus ja täydentävyys EU:n muihin rahoitusvälineisiin nähden varmistettiin suunnittelu-, ohjelmasuunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Käyttöön on otettu koordinointimekanismeja, joilla varmistetaan johdonmukaisuus ja täydentävyys toteutusvaiheessa. Seurantakomitea ja asiasta vastaavat viranomaiset ovat keskeisessä asemassa johdonmukaisuuden varmistamisessa. Eri toteutustavat ovat olleet toisiaan täydentäviä. EU:n virastojen ja sisäisen johdonmukaisuuden osalta vaikuttaisi kuitenkin olevan sijaa parannuksille, koska avustuksensaajien tiedot sisäisen turvallisuuden rahastoon liittyvistä toimista ja hankkeista ovat melko hatarat.

Rahoitusvälineellä on varmistettu EU:n tason lisäarvo ja onnistuttu parantamaan rajat ylittävää yhteistyötä, tiedon ja parhaiden käytänteiden vaihtoa, jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten keskinäistä luottamusta ja keskeisen EU-politiikan soveltamista ja täytäntöönpanoa (prosessivaikutukset). Sillä on myös autettu laajentamaan toimien soveltamisalaa ja parantamaan niiden laatua, jos tarkastellaan investointeja aloilla, joita ei ole priorisoitu, tai erittäin erikoistuneilla aloilla. Huippuluokan laitteiden hankkiminen on vahvistanut kansallisten viranomaisten valmiuksia suorittaa laajempia erityistoimia. Rahoitusvälineellä on myös laajennettu osaamisvaihdon ja lainvalvontaan liittyvän koulutuksen tyyppejä (ulottuvuusvaikutukset). Sillä on edistetty rikosten ehkäisyä koskevan EU-tason tutkimuksen yhdenmukaistamista ja helpotettu suurempia investointeja, ja siinä on keskitytty pitkän aikavälin toimenpiteisiin alalla. Se on myös mahdollistanut suuret investoinnit, etenkin tietotekniikkajärjestelmiin, koulutukseen ja erityislaitteisiin (määrälliset vaikutukset). ISF-P-rahoituksen puuttuminen olisi heikentänyt rajat ylittävää yhteistyötä koskevien EU-toimien laatua ja jäsenvaltioiden kykyä panna täytäntöön innovatiivisia ratkaisuja (roolivaikutukset).

Rahoitusvälineen kestävyydestä on huolehdittu varmistamalla sen toimien yhdenmukaisuus ja täydentävyys sellaisiin toimiin nähden, jotka on laadittu kansallisten prioriteettien tai EU:n vaatimusten perusteella. Kestävyyden varmistamiseksi suunnittelu- ja toteutusvaiheessa otettiin käyttöön kattavia toimenpiteitä ja mekanismeja sekä yhteistyöhön perustuvassa että suorassa hallinnoinnissa. Koska useimmat hankkeet ovat edelleen käynnissä, on kuitenkin vaikea vahvistaa, ovatko kohderyhmiin ja tiettyihin aloihin kohdistuvat vaikutukset pysyviä.

•Sidosryhmien kuuleminen

Muuttoliikettä ja turvallisuutta koskevista EU:n rahastoista järjestettiin kaksi avointa julkista kuulemista 10. tammikuuta ja 9. maaliskuuta 2018 välisenä aikana. Vastaajat toivat voimakkaasti esiin, että sisäasioiden rahoitusvälineiden toteutusta on yksinkertaistettava, joustavuutta on lisättävä (erityisesti suhteessa kykyyn vastata muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviin kriiseihin) ja rahoitusta ja tukea on vahvistettava aloilla, joilla on paljon vastuunjakoa (turvapaikka-asiat ja rajaturvallisuus) ja/tai yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja sisäasioiden virastojen kanssa. Vastauksista kävi ilmi, että tällaisilla toimilla voidaan parantaa välineiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja EU:n lisäarvoa. Sidosryhmät toivat myös esiin, että sisäasioihin liittyvää poliittista vaikutusvaltaa olisi lisättävä kolmansissa maissa.

Jäsenvaltioiden vastuuviranomaisia kuultiin AMIF- ja ISF-rahastokomiteassa. Jäsenvaltiot esittivät näkemyksiään rahoituksen pääasiallisista painopisteistä ja ongelmista, rahastojen rakenteesta ja toteutustavoista. Lisäksi kuultiin muita keskeisiä sidosryhmiä ja AMIF- ja ISF-rahoitusta suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta saavia avustuksensaajia, kuten kansainvälisiä järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä, sekä sisäasioiden virastoja.

Sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että EU:n lisäarvon maksimoimiseksi EU:n menoissa olisi otettava huomioon EU:n tason painopisteet ja poliittiset sitoumukset ja tuettava EU:n sisäasioiden säännöstön täytäntöönpanoa. Sidosryhmät vaativat riittävää rahoitusta, jotta voidaan vastata nykyisiin ja uusiin esiin tuleviin haasteisiin. Myös sisäasioiden virastoille olisi myönnettävä riittävä rahoitus, joka vastaa niiden kasvavaa toimintaa. Sidosryhmät olivat samaa mieltä siitä, että rahastojen rakenteet olisi luotava joustavammiksi. Ne katsoivat, että monivuotiset kansalliset ohjelmat olisi säilytettävä, jotta muuttuviin olosuhteisiin voitaisiin reagoida yhä riittävän joustavasti. Valtiosta riippumattomat järjestöt olivat sitä mieltä, että myös suoraa hallinnointia olisi jatkettava.

Kuulemisissa vahvistui keskeisten sidosryhmien yleinen yksimielisyys siitä, että EU:n rahoituksen laaja toiminta-ala on säilytettävä, myös sen ulkoisen ulottuvuuden osalta, millä vahvistetaan sisäasioiden politiikan vaikutusta. Lisäksi katsottiin, että toteutusmekanismeja on yksinkertaistettava ja joustavuutta lisättävä, etenkin hätätilanteisiin reagoimiseksi.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Sisäasioiden tulevien rahoitusvälineiden valmistelu alkoi vuonna 2016 ja jatkui vuosina 2017 ja 2018. Valmistelutyön yhteydessä vuonna 2017 laadittiin monivuotista rahoituskehystä koskevia selvityksiä syyskuussa 2017 käynnistetyn vaikutustenarvioinnin tueksi. Näihin selvityksiin koottiin saatavilla olevat nykyisten rahoitusvälineiden arviointien ja sidosryhmien kuulemisten tulokset, ja niissä tarkasteltiin ongelmia, tavoitteita ja toimintavaihtoehtoja, myös niiden todennäköisiä vaikutuksia, jotka esitettiin vaikutustenarvioinnissa.

•Vaikutustenarviointi

Ehdotuksesta on tehty vaikutustenarviointi. Se kattoi seuraavat rahastot: turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, sisäisen turvallisuuden rahasto ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, joka muodostuu rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä ja tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä. Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä ja sääntelyntarkastelulautakunnan myönteinen lausunto ovat saatavilla verkkosivustolla http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=ia .

Vaikutustenarviointiraportissa tarkastellaan eri toimintavaihtoehtoja rahoituksen toteutuksen suhteen ottaen huomioon johdonmukaisuus ja täydentävyys EU:n muihin rahoitusvälineisiin nähden, muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvän rahoituksen ulkoinen ulottuvuus, vakaan rahoitusympäristön joustavuus (mukaan lukien temaattinen rahoitusväline), toteutustavat (yhteistyöhön perustuva, suora ja välillinen hallinnointi), mahdollisuus myöntää hätäapua sekä väliarviointimekanismi. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto muodostuu eri vaihtoehdoista, jotka perustuvat edellisten rahastojen (ohjelmakausi 2007–2013) jälkiarvioinnista ja nykyisten rahastojen (ohjelmakausi 2014–2020) väliarvioinneista saatuihin tuloksiin ja suosituksiin.

Vaikutustenarvioinnissa käsitellään sääntelyntarkastuslautakunnan antamia suosituksia. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään keskeiset huomautukset ja parannussuositukset turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa) ja sisäisen turvallisuuden rahaston osalta sekä se, miten vaikutustenarviointiraporttia muutettiin niiden huomioon ottamiseksi.

Sääntelyntarkastelulautakunnan keskeiset huomautukset

Vaikutustenarviointiraporttiin tehdyt muutokset

Raportissa ei selitetä, miten EU:n lisääntyvä toimivalta näillä [sisäasioiden] aloilla ja virastojen laajennettu rooli vaikuttavat koko järjestelmään.

Raporttia on tarkistettu turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa) ja sisäisen turvallisuuden rahaston osalta, ja nyt siinä selitetään, miten EU:n toimivallan laajentaminen ja virastojen suurempi rooli vaikuttavat rahastojen asemaan (3.2 jakso). Sisäasioiden virastoilla on keskeinen rooli unionin muuttoliike- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanossa, ja niillä tulee olemaan merkittävä rooli kansallisten ohjelmien ohjelmasuunnitteluvaiheessa, kun niiden seurantatoimia hyödynnetään väliarvioinnissa. Virastojen laajennetun toimeksiannon tarkoituksena ei ole korvata jäsenvaltioiden nykyisin suorittamia tehtäviä vaan tehostaa ja parantaa unionin ja jäsenvaltioiden toimia muuttoliikkeen, rajaturvallisuuden ja turvallisuuden aloilla.

Muita huomautuksia ja parannussuosituksia

Vaikutustenarviointiraporttiin tehdyt muutokset

1) Raportissa olisi esitettävä ohjelman rakenteen ja painopisteiden keskeiset muutokset verrattuna meneillään olevaan ohjelmakauteen. Lisäksi siinä olisi selvennettävä ohjelman ulkoisen komponentin soveltamisalaa eli sen täydentävyyttä suhteessa ulkoisiin välineisiin.

Raporttia on tarkistettu, ja nyt siinä esitetään ohjelman rakenteeseen tehdyt keskeiset muutokset verrattuna nykyiseen ohjelmakauteen (3.2 jakso) ja selvennetään ulkoisen komponentin soveltamisalaa ja sen täydentävyyttä suhteessa ulkoisiin välineisiin (3.3 jakso). Rahastojen tavoitteet perustuvat niitä edeltävien rahastojen soveltamisalaan, jota yleisesti ottaen pidettiin riittävän laajana, jotta sillä voidaan tukea EU:n poliittisten painopisteiden täytäntöönpanoa ja siten saada aikaan EU:n lisäarvoa. Painopisteiden ja toimien muutokset heijastelevat poliittista kehitystä ja tarvetta yhteisvaikutuksiin muiden EU:n rahastojen kanssa. Ulkoisen ulottuvuuden toimet suunnitellaan ja pannaan täytäntöön johdonmukaisesti EU:n ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan, etenkin EU:n ulkoisen välineen, kanssa.

2) Raportissa olisi myös selvitettävä, miten EU:n toimivallan laajentaminen ja virastojen entistä suurempi rooli vaikuttavat asianomaisten ohjelmien rooleihin. Siitä olisi käytävä ilmi, tarvitaanko tämän seurauksena lisää kansallisen tason toimia, onko tehtäviä jaettava enemmän virastoille tai aleneeko joidenkin toimien prioriteetti.

Raporttiin tehdyt muutokset, joissa on otettu huomioon sääntelyntarkastelulautakunnan keskeiset huomautukset, on esitetty edellä.

3) Lautakunta on tietoinen siitä, että uusi suoritusvarausten mekanismi oli vielä kehitteillä raportin laatimisen aikaan. Sen lopullisessa versiossa olisi kuitenkin selvennettävä valittua mekanismia, annettava siitä ajantasaiset tiedot sekä perusteltava sitä ottaen huomioon muista EU:n rahastoista saadut kokemukset (kuten lautakunnalle kerrottiin suullisesti).

Raporttia on tarkistettu, ja siinä annetaan nyt ajantasaiset tiedot parhaimmaksi arvioidusta mekanismista ja selvennetään sitä ottaen huomioon muista EU:n rahastoista saadut kokemukset ja kehitys, joka on tapahtunut tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan, yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin sovellettavan asetuksen valmistelussa (4.1.4 jakso). Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon yhteydessä ei esitetä tiettyä suoritusvarausta. Ehdotuksessa edellytetään rahoituksen toteutuksen vähimmäistasoa, jotta jakson puolivälissä voidaan myöntää täydentävää rahoitusta teknisen mukautuksen mukaisesti, ja temaattisen rahoitusvälineen kautta annettavassa lisärahoituksessa on otettava huomioon tulostekijät.

4) Raportissa olisi selvennettävä, miten uusi hätämekanismi toimii kunkin kolmen muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvän rahaston määrärahojen puitteissa, sekä tuotava selvästi esiin, että hätäavun käyttöä olisi rajoitettava temaattisen rahoitusvälineen tuoman uuden joustavuuden vuoksi. Siinä olisi selitettävä mekanismin edut suhteessa edeltävän ohjelmakauden hätärahoitukseen.

Raporttia on tarkistettu, ja nyt siinä selvitetään, miten uusi hätämekanismi toimii (4.1.3 jakso). Rahastojen kautta annettavan hätäavun olisi täydennettävä hätäapuvarausta (EU:n talousarvion tasolla), ja sitä olisi käytettävä selvästi määritellyissä tilanteissa. Temaattiseen rahoitusvälineeseen sisältyvän joustavuuden vuoksi hätäavun käytön odotetaan olevan vähäisempää kuin nykyisellä ohjelmakaudella. Hätäapu voidaan toteuttaa yhteistyöhön perustuvalla, suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla.

5) Seurantajärjestelyt eivät ole kovin kehittyneitä. Raportissa olisi täsmennettävä, miten ohjelmien onnistuminen määritellään ja mitataan.

Raporttia on tarkistettu (5.1 jakso), ja nyt siinä esitetään, miten ohjelmien onnistuminen mitataan. Tämä perustuu komission ja jäsenvaltioiden asettamiin tavoitteisiin, joista sovitaan kansallisissa ohjelmissa, sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseen, jota mitataan lainsäädäntöehdotuksiin sisältyvillä tuotos- ja tulosindikaattoreilla. Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat raportointivaatimukset on vahvistettu yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella 7 (jota sovelletaan kaikkiin yhteistyössä hallinnoitaviin politiikan aloihin) varmistetaan rahaston yksinkertaistaminen soveltamalla mahdollisuuksien mukaan ohjelmien toteutukseen yhteisiä sääntöjä. Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan lisäämään yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä. Tarkastusmenettelyjä sujuvoitetaan niin, että niissä keskitytään riskiperusteiseen tarkastusotantaan ja noudatetaan yhden tarkastuksen periaatetta hallinnollisen rasitteen keventämiseksi.

Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvia toimia saadaan yksinkertaistettua edelleen käyttämällä yhteisiä komission laajuisia tietoteknisiä välineitä (sähköisten avustusten hallinnointijärjestelmä).

•Perusoikeudet

Unionin talousarvion kautta saatava rahoitustuki on välttämätöntä sisäisen turvallisuuden rahaston toteuttamiselle, jotta voidaan tukea jäsenvaltioita toimissa, joilla ne pyrkivät varmistamaan turvallisuuden korkean tason unionissa, erityisesti torjumalla terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä auttamalla ja suojelemalla rikosten uhreja. Samalla on noudatettava täysimääräisesti perusoikeuksia. Näihin tavoitteisiin pyritään noudattamalla perusoikeuksia koskevia unionin sitoumuksia täysimääräisesti. Tätä seurataan tiiviisti rahaston toteuttamisen aikana.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotus uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä sisältää 2 500 000 000 euron (käypinä hintoina) määrärahan sisäisen turvallisuuden rahastoa varten vuosiksi 2021–2027.

Rahaston toimet toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla tai suoralla/välillisellä hallinnoinnilla. Määrärahat käytetään seuraavasti: 60 prosenttia kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin, jotka toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla, ja 40 prosenttia kohdennetaan temaattiseen rahoitusvälineeseen ja käytetään kansallisen tai kansainvälisen tason erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun. Temaattisen rahoitusvälineen määrärahoja käytetään myös komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Seuranta- ja arviointikehystä parannetaan, myös parantamalla menetelmää, jolla sijoituksia seurataan asiaan liittyvissä EU:n rahastoissa. Tarkoituksena on edistää oikea-aikaista toimintaa ja varmistaa, että arvioinneilla voidaan antaa tehokas panos politiikkatoimien tuleviin tarkistuksiin. Tämä toteutetaan parantamalla indikaattoreita, tiivistämällä yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa ja käyttämällä tuloksellisuuteen kannustavia mekanismeja. Komissio tekee väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin. Arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvisti, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Arvioinneissa tarkastellaan rahaston käytännön vaikutuksia indikaattoreiden ja tavoitteiden sekä sellaisen yksityiskohtaisen analyysin perusteella, jossa arvioidaan, missä määrin rahastoa voidaan pitää merkittävänä, tuloksellisena, tehokkaana, riittävästi EU:n lisäarvoa tuottavana ja johdonmukaisena muun EU:n politiikan kanssa. Arviointeihin sisältyy saatuja kokemuksia, jotta voidaan yksilöidä puutteita ja ongelmia tai mahdollisuuksia parantaa toimia tai niiden tuloksia ja auttaa maksimoimaan niiden vaikutuksia.

Jäsenvaltioiden odotetaan raportoivan ohjelmien toteutuksesta tässä asetuksessa ja yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetun asetuksen I luvussa – Yleiset säännökset vahvistetaan asetuksen tarkoitus, soveltamisala ja keskeiset määritelmät. Siinä vahvistetaan myös asetuksen tavoitteet ja annettavan tuen soveltamisala. Näiden artiklojen ehdotettu soveltamisala perustuu enimmäkseen nykyiseen sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyötä koskevaan osaan, mutta huomioon otetaan uusi poliittinen kehitys, kuten Euroopan turvallisuusagenda ja terrorismin, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä kyberrikollisuuden torjunta, ja uusi yhteentoimivuussuunnitelma.

II luvussa – Rahoitus- ja täytäntöönpanokehys vahvistetaan asetuksen nojalla annettavan tuen yleiset periaatteet ja tuodaan esiin johdonmukaisuuden ja täydentävyyden merkitys suhteessa asiaan liittyviin EU:n rahoitusvälineisiin. Lisäksi luvussa säädetään asetuksen nojalla tuettavien toimien toteutustavoista, eli ne voidaan toteuttaa yhteistyöhön perustuvalla, suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla. Ehdotettu toteutustapojen yhdistelmä perustuu tästä yhdistelmästä nykyisen rahoitusvälineen toteutuksessa saatuihin myönteisiin kokemuksiin.

Luvun ensimmäisessä jaksossa vahvistetaan rahoituskehys. Ehdotuksessa esitetään rahaston kokonaismäärärahojen määrä ja selvitetään niiden käyttöä eri toteutusjärjestelyjen avulla.

Toisessa, kolmannessa ja neljännessä jaksossa kuvataan rahaston toteutuskehys, esimerkiksi komission ja jäsenvaltioiden ohjelmia. Niissä vahvistetaan myös asetuksen nojalla tuettaviin toimiin sovellettavat edellytykset, esimerkiksi laitteiden ostoon ja koulutustoimiin liittyvät edellytykset. Näissä jaksoissa vahvistetaan yksityiskohtaiset järjestelyt jäsenvaltioiden ohjelmien väliarviointia sekä erityistoimien, unionin toimien, hätäavun, teknisen avun, rahoitusta yhdistävien toimien ja operatiivisen tuen toteutusta varten.

Viidennessä eli viimeisessä jaksossa esitetään jäsenvaltioiden vuotuista tulosraportointia sekä seurantaa ja arviointia koskevat säännökset.

III luku – Siirtymä- ja loppusäännökset sisältää säännökset, joissa annetaan komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, sekä komiteamenettelyä koskevat säännökset. Siinä myös vahvistetaan voimaantulopäivä ehdotetulle asetukselle, joka on kaikilta osiltaan velvoittava ja jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti 1. tammikuuta 2021 alkaen.

2018/0250 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan sekä 87 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 8 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 9 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Sisäisen turvallisuuden varmistaminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta kaikkien EU:n toimielinten, asiaan liittyvien unionin virastojen ja jäsenvaltioiden olisi yhdessä pyrittävä edistämään sitä. Komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat määrittäneet vuosina 2015–2020 yhteisiä painopisteitä, jotka esitetään huhtikuussa 2015 annetussa Euroopan turvallisuusagendassa 10 ja jotka neuvosto vahvisti kesäkuussa 2015 uudistetussa sisäisen turvallisuuden strategiassa 11 ja Euroopan parlamentti heinäkuussa 2015 päätelmissään 12 . Yhteisen strategian tavoitteena oli tarjota strategiset puitteet sisäisen turvallisuuden alalla unionin tasolla toteutettaville toimille, ja siinä määriteltiin toimien painopisteet, jotta voitiin varmistaa tehokkaat unionin vastatoimet turvallisuusuhkiin vuosina 2015–2020, esimerkiksi terrorismin torjuminen ja radikalisoitumisen ehkäiseminen, järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen ja kyberrikollisuuden torjuminen.

(2)Syyskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion johtajat vakuuttivat haluavansa päättäväisesti kehittää turvallista ja suojattua Eurooppaa ja rakentaa unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, jossa ulkorajat on suojattu tehokkaalla, vastuullisella ja kestävällä muuttoliikepolitiikalla kansainvälisiä normeja kunnioittaen, sekä rakentaa Euroopan, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

(3)Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016 EU:n tietojärjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuuden jatkuvaan parantamiseen. Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä kesäkuuta 2017 tarvetta parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta, ja komissio hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö, turvapaikka- ja muuttoliikekysymykset) yhteentoimivuudelle 13 .

(4)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tukemalla yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten välillä, myös alalla toimivien unionin virastojen ja muiden unionin elinten sekä asiaankuuluvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

(5)Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi toteutettava unionin tason toimia, jotta ihmisiä ja omaisuutta voidaan suojella uhkatekijöiltä, jotka ovat yhä enemmän rajat ylittäviä, ja jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Muun muassa terrorismi, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, liikkuva rikollisuus, huumekauppa, korruptio, kyberrikollisuus sekä ihmiskauppa ja laittomien aseiden kauppa muodostavat edelleen uhkan unionin sisäiselle turvallisuudelle.

(6)Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. SEUT-sopimuksen 84 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahoituksella olisi tuettava toimenpiteitä, joilla edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikosten ehkäisemisen ja poliisiyhteistyön alalla, joihin osallistuvat kaikki jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja jotka koskevat erityisesti tiedonvaihtoa, tehostettua operatiivista yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Rahastosta ei pitäisi tukea operatiivisia kustannuksia eikä toimia, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 72 artiklassa tarkoitettuihin jäsenvaltioiden olennaisiin tehtäviin yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

(7)Schengen-säännöstön säilyttämiseksi ja sen toiminnan vahvistamiseksi jäsenvaltiot ovat 6 päivästä huhtikuuta 2017 olleet velvollisia tekemään asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvia järjestelmällisiä tarkastuksia EU:n ulkorajat ylittävistä EU:n kansalaisista. Komissio antoi lisäksi jäsenvaltioille suosituksen hyödyntää paremmin poliisitarkastuksia ja rajat ylittävää yhteistyötä. Toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämiseen tähtäävissä unionin ja jäsenvaltioiden toimissa keskeisinä periaatteina olisi oltava jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus, selkeä tehtävänjako, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, globaalin näkökulman vahva painottaminen sekä tarvittava johdonmukaisuus turvallisuuden ulkoiseen ulottuvuuteen nähden.

(8)Jotta edistettäisiin toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämistä ja täytäntöönpanoa ja voitaisiin varmistaa sisäisen turvallisuuden korkea taso kaikkialla Euroopan unionissa, jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea perustamalla sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, ja hallinnoimalla sitä.

(9)Rahaston toteuttamisessa olisi noudatettava kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja perusoikeuksiin liittyviä unionin kansainvälisiä velvoitteita.

(10)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti rahastosta olisi tuettava toimia, joilla varmistetaan lasten suojelu väkivallalta, hyväksikäytöltä, riistolta ja laiminlyönniltä. Rahastosta olisi tuettava myös suoja- ja tukitoimia, jotka on tarkoitettu todistajina toimivien ja uhreiksi joutuneiden lasten sekä erityisesti ilman huoltajaa olevien tai muuten holhousta tarvitsevien lasten auttamiseen.

(11)Unionin turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi tarkoitettujen unionin tasolla yksilöityjen yhteisten painopisteiden mukaisesti rahastosta tuetaan toimia, joilla on tarkoitus puuttua keskeisiin turvallisuusuhkiin ja erityisesti torjua terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä avustaa ja suojella rikosten uhreja. Rahastolla varmistetaan, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat asianmukaisesti varustettuja, jotta ne voivat puuttua myös uusiin ja kehittymässä oleviin uhkiin todellisen turvallisuusunionin toteuttamiseksi. Tähän olisi pyrittävä rahoitustuella, jolla tuetaan parempaa tiedonvaihtoa, tiivistetään operatiivista yhteistyötä ja parannetaan kansallisia ja kollektiivisia valmiuksia.

(12)Rahastosta annettavalla rahoitustuella – osana rahaston kokonaisvaltaista kehystä – olisi tuettava erityisesti poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä ja ehkäiseviä toimia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman asekaupan, korruption, rahanpesun, huumekaupan, ympäristörikosten, tietojen vaihdon ja saatavuuden, terrorismin, ihmiskaupan, laittoman maahanmuuton hyväksikäytön, lasten seksuaalisen hyväksikäytön, lasten hyväksikäyttöä sisältävän kuvamateriaalin ja lapsipornografian levittämisen sekä kyberrikollisuuden alalla. Rahastosta olisi tuettava myös ihmisten, julkisten tilojen ja kriittisten infrastruktuurien suojelua turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien tehokasta hallinnointia, myös kehittämällä yhteistä politiikkaa (strategiat, toimintapoliittiset syklit, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat), lainsäädäntöä ja käytännön yhteistyötä.

(13)Rahaston olisi pohjauduttava seuraavien sitä edeltäneiden välineiden sijoituksiin ja tuloksiin: rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskeva erityisohjelma (ISEC) ja terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma (CIPS) vuosina 2007–2013 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 513/2014 14 perustettu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan väline (ISF-P) vuosina 2014–2020, ja sitä olisi laajennettava uuden kehityksen huomioon ottamiseksi.

(14)Unionin rahoituksen vaikutukset on tarpeen maksimoida asettamalla käyttöön, yhdistämällä ja hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä rahoitusresursseja. Rahastosta olisi edistettävä kansalaisyhteiskunnan, myös kansalaisjärjestöjen, aktiivista ja merkityksellistä osallistumista ja kannustettava teollisen sektorin osallistumista turvallisuuspolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, myös siten, että otetaan asiaankuuluvat muut toimijat, unionin virastot ja muut unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt mukaan toimintaan, kun se on merkityksellistä rahaston tavoitteen kannalta.

(15)Unionin huumausainestrategiassa korostetaan tasapainoista lähestymistapaa, jolla pyritään vähentämään samanaikaisesti tarjontaa ja kysyntää, ja osana näitä kokonaisvaltaisia puitteita tästä rahastosta annettavalla rahoitustuella olisi tuettava kaikkia toimia, joilla pyritään estämään ja torjumaan huumekauppaa (tarjonnan ja kysynnän vähentäminen), ja erityisesti toimenpiteitä, jotka kohdistetaan laittomien huumeiden tuotantoon, valmistukseen, uuttamiseen, myyntiin, kuljetukseen, tuontiin ja vientiin sekä hallussapitoon ja hankintaan silloin, kun tarkoituksena on osallistua huumekauppaan liittyvään toimintaan. Rahastosta olisi erityisesti katettava huumausainepolitiikan ennaltaehkäisevät näkökohdat. Jotta voitaisiin lisätä yhteisvaikutuksia ja selkeyttä huumausaineisiin liittyvällä alalla, nämä huumausaineisiin liittyvien tavoitteiden osatekijät, jotka vuosina 2014–2020 kuuluivat oikeusalan ohjelman piiriin, olisi sisällytettävä rahastoon.

(16)Sen varmistamiseksi, että rahastolla edistetään vaikuttavasti sisäisen turvallisuuden korkeaa tasoa kaikkialla Euroopan unionissa ja kehitetään todellista turvallisuusunionia, sitä olisi hyödynnettävä tavalla, jolla saadaan aikaan eniten lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin.

(17)Jos erityisesti Schengen-arvioinnin jälkeen havaitaan heikkouksia tai riskejä, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi unionin sisäisen yhteisvastuullisuuden edistämiseksi ja sen turvallisuuteen liittyvän jaetun vastuun puitteissa puututtava riittävällä tavalla asiaan käyttämällä ohjelmastaan varoja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 15 nojalla annettujen suositusten panemiseksi täytäntöön.

(18)Jäsenvaltioiden olisi rahaston tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmien painopisteillä käsitellään rahaston erityistavoitteita, että valitut painopisteet ovat liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja että määrärahojen kohdentamisella eri tavoitteisiin varmistetaan yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen.

(19)Muihin EU:n rahastoihin nähden olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin, johdonmukaisuuteen ja tehokkuuteen ja toimien päällekkäisyyden estämiseen.

(20)Rahaston olisi oltava johdonmukainen muihin turvallisuuden alan unionin rahoitusohjelmiin nähden ja täydennettävä niitä. Yhteisvaikutuksia pyritään erityisesti saamaan aikaan seuraavien kanssa: turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, joka muodostuu asetuksella (EU) X perustetusta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä ja asetuksella (EU) X perustetusta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä, sekä muut asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat koheesiopolitiikan rahastot, asetuksella (EU) X perustetun Euroopan horisontti -ohjelman turvallisuustutkimusosa, asetuksella (EU) X perustettu perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, asetuksella (EU) X perustettu oikeusalan ohjelma, asetuksella (EU) X perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja asetuksella (EU) X perustettu InvestEU-ohjelma. Yhteisvaikutuksia olisi haettava erityisesti infrastruktuurien ja julkisten tilojen turvallisuuden, kyberturvallisuuden ja radikalisoitumisen ehkäisemisen alalla. Toimivat koordinointimekanismit ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan maksimoida toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen, hyödyntää mittakaavaetuja ja välttää toimien päällekkäisyys.

(21)Rahastosta tuettavilla kolmansissa maissa toteutettavilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin ja johdonmukaisuuteen sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja olisi täydennettävä kyseisiä toimia. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Ulkoiseen ulottuvuuteen liittyen rahaston olisi tiivistettävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, joilla on merkitystä unionin sisäisen turvallisuuden kannalta, kuten terrorismin ja radikalisoitumisen torjuminen ja yhteistyö kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten kanssa (myös henkilöstön tilapäiset siirrot ja yhteiset tutkintaryhmät) terrorismin, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption, ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen torjumiseksi.

(22)Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Turvallisuusasiat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, minkä vuoksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja unionin tason toimia. Tämän asetuksen perusteella myönnettävä rahoitustuki edistää sekä kansallisten että unionin tason valmiuksien lujittamista turvallisuuden alalla.

(23)Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asiaa koskevaa unionin säännöstöä tämän rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan turvallisuuden alalla, jos on olemassa selvä riski, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja pannessaan täytäntöön turvallisuuden alan säännöstöä tai jos Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa yksilöidään puutteita kyseisellä alalla.

(24)Rahastossa olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen oikeudenmukaisesti ja avoimesti, jotta saavutetaan tässä asetuksessa asetetut tavoitteet.

(25)Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioille osoitetut alkuperäiset määrät, jotka on laskettu liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti.

(26)Näiden alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille turvallisuuteen. Jotta voidaan ottaa huomioon turvallisuusuhkien tai alkutilanteen muutokset, jäsenvaltioille olisi kohdennettava jakoperusteen mukaisesti kauden puolivälissä lisämäärä, joka perustuu uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin, ohjelman toteutusvaihe huomioon ottaen.

(27)Koska turvallisuuden alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, on tarpeen mukauttaa rahoituksen kohdentamista turvallisuusuhkien muutosten perusteella ja suunnata rahoitus painopisteisiin, joilla on suurin lisäarvo unionin kannalta. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin sekä politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja suunnata rahoitusta toimiin, joilla on suurta unionin tason lisäarvoa, osa rahoituksesta kohdennetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun temaattisen rahoitusvälineen kautta.

(28)Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelman määrärahoista rahoittamaan liitteessä IV lueteltuja toimia, joihin myönnetään suurempi unionin rahoitusosuus.

(29)Osa rahastossa käytettävissä olevista resursseista voitaisiin jakaa myös sellaisten erityistoimien toteuttamiseen, jotka edellyttävät yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken tai joissa unionissa tapahtunut uusi kehitys edellyttää lisärahoitusta yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle. Komissio määrittelee kyseiset erityistoimet työohjelmissaan.

(30)Rahastosta olisi myönnettävä tukea sisäiseen turvallisuuteen liittyvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat koko unionin kannalta olennaisen tärkeitä. Tällainen tuki käsittää rahaston tavoitteisiin liittyvien joidenkin erityiskustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(31)Jotta rahaston toimintapoliittisen tavoitteen toteuttamista voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi tuettava myös unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa.

(32)Jotta voidaan vahvistaa unionin kykyä reagoida välittömästi unionin turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja uusiin uhkakuviin, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti. Sen vuoksi hätäapua ei pitäisi antaa pelkkiin varotoimenpiteisiin ja pitkäaikaisiin toimenpiteisiin tai sellaisiin tilanteisiin puuttumiseen, joissa toiminnan kiireellisyys johtuu toimivaltaisten viranomaisten puutteellisesta hallinnollisesta organisoinnista ja operatiivisesta suunnittelusta.

(33)Jotta voidaan varmistaa toimien riittävä joustavuus ja vastata kehittymässä oleviin tarpeisiin, olisi säädettävä mahdollisuudesta, jonka mukaan erillisvirastoille voidaan antaa asianmukaista lisärahoitusta tiettyjä hätätilanteessa toteutettavia tehtäviä varten. Tapauksissa, joissa toteutettava tehtävä on niin kiireellinen, että talousarvion muutosta ei voida tehdä ajoissa, erillisvirastojen olisi voitava saada hätäapua, myös avustusten muodossa, EU:n toimielinten unionin tasolla yksilöimien painopisteiden ja aloitteiden mukaisesti.

(34)Tämän rahaston toimintapoliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo.

(35)Tässä asetuksessa vahvistetaan sisäisen turvallisuuden rahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta X tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 16 X kohdan mukaisesti.

(36)Tähän rahastoon sovelletaan asetusta (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus] 17 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. Sisäisen turvallisuuden rahastosta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus.

(37)Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta (EU) X 18 .

(38)Asetuksella (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (BMVI) (osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallinnointia ja valvontaa koskevat säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä sisäisen turvallisuuden rahaston tavoitteet ja vahvistaa erityissäännökset niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta tästä rahastosta.

(39)Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien tavoitteet ja saadaan aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(40)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 19 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 20 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 21 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 22 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta rikoksesta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto voi neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 23 mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(41)Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(42)Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 24 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(43)SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” 25 mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpiin alueisiin kohdistuviin uusiin uhkiin. Rahastosta tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla näiden alueiden auttamiseksi tarpeen mukaan.

(44)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 26 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahastoa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahaston käytännön vaikutuksista. Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahaston kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet.

(45)Tässä rahastossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään rahaston valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(46)Komission ja jäsenvaltioiden olisi näiden indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin kautta seurattava rahaston toteuttamista asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

(47)Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, operatiivista tukea ja seuranta- ja arviointikehyksen kehittämistä edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(48)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 27 mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne.

(49)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(50)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti [ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin / on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen], sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(51)On aiheellista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi vastaamaan monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) X 28 soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’.

2.Siinä vahvistetaan rahaston tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(a)’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

(b) ’rikosten ehkäisemisellä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää rikollisuutta tai muutoin edistää rikollisuuden ja kansalaisten turvattomuuden tunteen vähentämistä neuvoston päätöksen 2009/902/YOS 29 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(c)’kriittisellä infrastruktuurilla’ sellaista omaisuutta, verkkoa tai järjestelmää tai niiden osaa, joka on olennainen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen, kansalaisten terveyden, turvallisuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja joiden toimintahäiriöllä, rikkoutumisella tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus jäsenvaltiossa tai unionissa sen vuoksi, että näitä toimintoja ei kyettäisi ylläpitämään;

(d)’kyberrikoksella’ kyberympäristöstä riippuvaista rikosta eli rikosta, joka voidaan tehdä vain käyttämällä tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja järjestelmiä ja jossa laitteet ja järjestelmät ovat joko rikoksentekovälineitä tai rikoksen ensisijaisia kohteita, sekä kyberympäristöä hyväksi käyttäen tehtävää rikosta eli perinteistä rikosta, kuten lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, jonka ulottuvuutta tai saatavuutta voidaan laajentaa käyttämällä tietokoneita, tietokoneverkkoja tai muita tieto- ja viestintäteknologian muotoja;

(e)’EMPACT-toimilla’ toimia, jotka toteutetaan Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) 30 puitteissa. EMPACT on asiaan liittyvien jäsenvaltioiden, unionin toimielinten ja virastojen sekä kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja muiden julkisten ja yksityisten kumppanien jäsennetty monialainen yhteistyöfoorumi, jolla käsitellään järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden priorisoituja uhkia unionin toimintapoliittisen syklin mukaisesti;

(f)’unionin toimintapoliittisella syklillä’ tiedusteluun perustuvaa monialaista aloitetta, jonka tarkoituksena on torjua vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden suurimpia uhkia unionissa edistämällä yhteistyötä jäsenvaltioiden, unionin toimielinten ja virastojen sekä tapauksen mukaan kolmansien maiden ja järjestöjen kesken;

(g)’tietojen vaihdolla ja tietojen saatavuudella’ sellaisten tietojen suojattua keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa, joita SEUT-sopimuksen 87 artiklassa tarkoitetut viranomaiset ja Europol tarvitsevat rikosten ehkäisemistä, paljastamista, tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten, erityisesti kun on kyse rajat ylittävästä järjestäytyneestä rikollisuudesta;

(h)’oikeudellisella yhteistyöllä’ rikosoikeudellista yhteistyötä;

(i)’LETS-kehyksellä’ lainvalvontaviranomaisten eurooppalaista koulutuskehystä, jonka tarkoituksena on varustaa lainvalvontaviranomaiset tiedoilla ja taidoilla, joita ne tarvitsevat ehkäistäkseen ja torjuakseen rajat ylittävää rikollisuutta tehokkaalla yhteistyöllä ja joka esitetään 27 päivänä maaliskuuta 2013 annetussa lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen perustamista koskevassa komission tiedonannossa 31 ja johon viitataan CEPOL-asetuksessa 32 ;

(j)’järjestäytyneellä rikollisuudella’ sellaista rangaistavaa toimintaa, joka liittyy neuvoston puitepäätöksessä 2008/841/YOS 33 määriteltyyn rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen;

(k) ’varautumisella’ mitä tahansa toimia, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai vähentää mahdolliseen terrorihyökkäykseen tai muuhun turvallisuuteen liittyvään vaaratilanteeseen liittyviä riskejä;

(l) ’Schengenin arviointi- ja valvontamekanismilla’ asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistetun Schengen-säännöstön moitteettoman soveltamisen todentamista, myös poliisiyhteistyön alalla;

(m)’korruption torjumisella’ kaikkia korruption vastaisessa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa katettuja aloja, mukaan luettuna ehkäisevät, kriminalisoivat ja lainvalvontatoimenpiteet, kansainvälinen yhteistyö, varallisuuden takaisinperintä, tekninen apu ja tiedonvaihto;

(n)’terrorismilla’ kaikkia terrorismin torjumisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541 34 määriteltyjä tahallisia tekoja ja rikoksia.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.Rahaston toimintapoliittisena tavoitteena on edistää unionin turvallisuuden korkean tason varmistamista, erityisesti torjumalla terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä auttamalla ja suojelemalla rikosten uhreja.

2.Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia erityistavoitteita:

(a)lisätään tiedonvaihtoa unionin lainvalvontaviranomaisten, muiden toimivaltaisten viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien unionin elinten välillä ja sisällä sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

(b)tehostetaan vakavaan ja järjestäytyneeseen rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä rajat ylittäviä yhteisiä operaatioita unionin lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välillä ja sisällä; ja

(c)tuetaan pyrkimyksiä vahvistaa rikollisuuden, myös terrorismin, torjumiseen ja ehkäisemiseen liittyviä valmiuksia, erityisesti tiivistämällä viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisten kumppaneiden yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä.

3.Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahasto toteutetaan liitteessä II luetelluilla toimenpiteillä.

4.Rahoitettavien toimien toteuttamisessa on kunnioitettava täysimääräisesti perusoikeuksia ja ihmisarvoa. Erityisesti toimien on oltava Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräysten, unionin tietosuojalainsäädännön ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisia. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä toimia toteuttaessaan erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja etenkin lasten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten avustamiseen ja suojeluun.

4 artikla

Tuen soveltamisala

1.Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti rahastosta tuetaan erityisesti liitteessä III lueteltuja toimia.

2.Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi rahastosta voidaan tarvittaessa tukea liitteessä III tarkoitettujen unionin painopisteiden mukaisia kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia 5 artiklan mukaisesti.

3.Seuraavat toimet eivät ole avustuskelpoisia:

(a)toimet, jotka rajoittuvat yleisen järjestyksen ylläpitoon kansallisella tasolla;

(b)toimet, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 87 artiklassa tarkoitettujen lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten standardilaitteiden, -ajoneuvojen tai -valmiuksien hankintaan tai ylläpitoon;

(c)sotilaalliset tai maanpuolustukseen liittyvät toimet;

(d)laitteet, joiden käyttötarkoituksista vähintään yksi on tullivalvonta;

(e)pakkokeinoihin liittyvät välineet, kuten aseet, ammukset, räjähteet ja mellakkapamput, paitsi jos niitä käytetään koulutustarkoituksiin;

(f)tietolähteille maksettavat palkkiot ja valeostoihin tarkoitetut varat (”flash money”) 35 EMPACT-toimien ulkopuolella.

Jos kyseessä on hätätilanne, tässä kohdassa tarkoitettuja toimia, jotka eivät ole avustuskelpoisia, voidaan pitää avustuskelpoisina.

5 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.Osallistumiskelpoisia voivat olla seuraavat yhteisöt:

(a)oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

(i)jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

(ii)työohjelmassa mainittu kolmas maa siinä säädetyin edellytyksin;

(b)mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

2.Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

3.Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.Oikeussubjektit, jotka osallistuvat vähintään kahden riippumattoman yhteisön muodostamiin yhteenliittymiin, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin tai kyseisiin jäsenvaltioihin sidoksissa oleviin merentakaisiin maihin ja alueille tai kolmansiin maihin, ovat osallistumiskelpoisia.

II LUKU

RAHOITUS- JA TOTEUTUSKEHYS

1 JAKSO

Yhteiset säännökset

6 artikla

Yleiset periaatteet

1.Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä tuella on täydennettävä kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja pyrittävä tuomaan lisäarvoa tämän asetuksen tavoitteisiin.

2.Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla myöntämä tuki on johdonmukaista suhteessa unionin asiaankuuluviin toimiin, politiikkaan ja painopisteisiin ja että se täydentää unionin muita rahoitusvälineitä.

3.Rahastoa hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

7 artikla

Talousarvio

1.Rahaston toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat  2 500 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Määrärahat käytetään seuraavasti:

(a)1 500 000 000 euroa kohdennetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ohjelmiin;

(b)1 000 000 000 euroa kohdennetaan temaattiseen rahoitusvälineeseen.

3.Enintään 0,84 prosenttia määrärahoista kohdennetaan komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun rahaston toteuttamista varten.

8 artikla

Temaattisen rahoitusvälineen toteuttamista koskevat yleiset säännökset

1.Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan joustavasti temaattisen rahoitusvälineen kautta käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

(a)erityistoimet;

(a)unionin toimet; ja

(b)hätäapu.

Komission aloitteesta annettavaa teknistä apua on myös tuettava temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista.

2.Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri lisäarvo unionille, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti.

3.Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, on varmistettava, ettei komissio ole antanut valituista hankkeista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen.

4.Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, komission on asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 18 artiklaa ja 19 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa arvioitava, antaako komissio suunnitelluista toimista perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen.

5.Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on käytettävissä temaattiseen rahoitusvälineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista. Komissio hyväksyy varainhoitoasetuksen [110] artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset temaattisen rahoitusvälineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen 1 kohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

6.Edellä 3 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja ohjelmia.

7.Rahoituspäätökset voivat olla yksi- tai monivuotisia, ja ne voivat kattaa temaattisen rahoitusvälineen yhden tai useamman osan.

2 JAKSO

Tuki ja toteuttaminen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta

9 artikla

Soveltamisala

1.Tätä jaksoa sovelletaan 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun määrärahojen osaan ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen rahoitusvälineen osalta tehdyn komission päätöksen mukaisesti.

2.Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisesti.

10 artikla

Talousarviomäärärahat

1.Edellä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat kohdennetaan jäsenvaltioiden toteuttamiin ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin kansallisiin ohjelmiin, jäljempänä ’ohjelmat’, seuraavasti:

(a)1 250 000 000 euroa jäsenvaltioille liitteessä I esitettyjen kriteereiden mukaisesti;

(b)250 000 000 jäsenvaltioille ohjelmiin kohdennettujen määrärahojen muuttamista varten 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä jätetään kohdentamatta, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

11 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista avustuskelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia.

2.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista avustuskelpoisista menoista.

3.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista avustuskelpoisista menoista.

4.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen kaikista avustuskelpoisista menoista.

5.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin hätäavun kaikista avustuskelpoisista menoista.

6.Ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja tästä rahastosta annettava tuen enimmäismäärä 1–5 kohdassa tarkoitettujen toimien tyyppien osalta.

7.Komission päätöksessä vahvistetaan kunkin erityistavoitteen osalta, sovelletaanko erityistavoitetta koskevaa yhteisrahoitusosuutta

(a)kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

(b)ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

12 artikla

Ohjelmat

1.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen ohjelmissa olevat painopisteet ovat johdonmukaisia suhteessa unionin painopisteisiin ja haasteisiin turvallisuusalalla, että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin ja että ne ovat täysin asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. Ohjelmiensa painopisteitä määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon ohjelmassa.

2.Komissio varmistaa, että Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL) ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) otetaan mukaan ohjelmien kehittämisen heti alkuvaiheessa niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Jäsenvaltioiden on kuultava Europolia toimiensa suunnittelusta erityisesti, kun ne sisällyttävät ohjelmiinsa unionin toimintapoliittisen syklin mukaisia toimia tai EMPACT-toimia taikka yhteisen kyberrikollisuuden torjunnan työryhmän (J-CAT) koordinoimia toimia. Ennen kuin jäsenvaltiot sisällyttävät koulutusta ohjelmiinsa, niiden on koordinoitava CEPOLin kanssa, jotta vältetään päällekkäisyydet.

3.Komissio voi ottaa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) tarvittaessa mukaan 5 jaksossa esitettyihin seuranta- ja arviointitehtäviin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahaston tuella toteutettavat toimet ovat asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia.

4.Jäsenvaltion ohjelman määrärahoista enintään 15 prosenttia voidaan käyttää laitteiden tai kulkuneuvojen hankintaan tai turvallisuuden kannalta olennaisten laitosten rakentamiseen. Tämä enimmäismäärä voidaan ylittää vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

5.Jäsenvaltioiden on käsiteltävä ohjelmissaan ensisijaisesti seuraavia:

(a)turvallisuuden alalla unionin painopisteet ja säännöstö, erityisesti tiedonvaihto ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus;

(b)poliisiyhteistyön alalla Schengenin arviointi- ja valvontamekanismista annetun asetuksen (EU) N:o 1053/2013 puitteissa annetut suositukset, joilla on rahoitusvaikutuksia;

(c)korruption alalla maakohtaiset puutteet, joilla on rahoitusvaikutuksia ja jotka on yksilöity tarpeiden arvioinneissa, kuten EU-ohjausjaksossa annetuissa suosituksissa.

6.Ohjelmaa on tarvittaessa muutettava 5 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi. Komissio voi hyväksyä tarkistetun ohjelman riippuen siitä, minkälainen vaikutus muutoksella on.

7.Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitettä IV.

8.Jos jäsenvaltio päättää toteuttaa rahaston tuella hankkeita kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen käynnistämistä.

9.Asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin.

13 artikla

Väliarviointi

1.Komissio kohdentaa vuonna 2024 asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Rahoitus tulee voimaan kalenterivuodesta 2025 alkaen.

2.Jos vähintään 10 prosentista 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 85 artiklan mukaisesti toimitettua välimaksupyyntöä, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa 1 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta.

3.Temaattisesta rahoitusvälineestä vuodesta 2025 alkaen kohdennettavien määrärahojen osalta on tarvittaessa otettava huomioon edistyminen asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja havaitut puutteet toteutuksessa.

14 artikla

Erityistoimet

1.Erityistoimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa.

2.Jäsenvaltiot voivat 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi saada rahoitusta erityistoimiin edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa erityistoimiin kohdennetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamista, mukaan luettuna uusien uhkakuvien kattaminen.

3.Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

15 artikla

Operatiivinen tuki

1.Operatiivinen tuki on jäsenvaltion määrärahojen osa, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

2.Jäsenvaltio voi käyttää enintään 10 prosenttia rahastosta sen ohjelmaan kohdennetuista määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea viranomaisille, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

3.Operatiivista tukea käyttävien jäsenvaltioiden on noudatettava turvallisuutta koskevaa unionin säännöstöä.

4.Jäsenvaltioiden on perusteltava ohjelmassa ja 26 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa operatiivisen tuen käyttöä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennen ohjelman hyväksymistä komissio arvioi alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea, ottaen huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot sekä suositukset laadunvalvonta- ja arviointimekanismeista, kuten Schengenin arviointimekanismista tai muista laadunvalvonta- ja arviointimekanismeista.

5.Operatiivinen tuki keskitetään erityistehtäviin ja -palveluihin liitteessä VII esitetyn mukaisesti.

6.Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII olevia erityistehtäviä ja -palveluita.

3 jakso

Tuki ja toteutus suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

16 artikla

Soveltamisala

Joko komissio toteuttaa tämän jakson mukaisen tuen suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai se toteutetaan välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

17 artikla

Unionin toimet

1.Unionin toimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

2.Komission aloitteesta rahastosta voidaan rahoittaa unionin toimia, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja tämän asetuksen tavoitteita liitteen III mukaisesti.

3.Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi niistä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

4.Avustukset, joihin sovelletaan suoraa hallinnointia, myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

5.Ehdotuksia arvioiva arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

6.Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin unionin rahoituksen saajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen X [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

18 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Rahoitusta yhdistävät toimet, joista on tehty päätös tämän rahaston puitteissa, toteutetaan InvestEU-asetuksen 36 ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

19 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

Rahastosta voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavia teknisen avun toimenpiteitä. Toimenpiteet voidaan rahoittaa täysimääräisesti.

20 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan asetuksen (EU) [asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä] 127 artiklan mukaisesti.

21 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Tälle rahastolle kohdennetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin.

4 jakso

Tuki ja toteutus yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

22 artikla

Hätäapu

1.Rahastosta annetaan rahoitustukea kiireellisiin erityistarpeisiin hätätilanteissa, jotka johtuvat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista turvallisuuteen liittyvistä vaaratilanteista tai uusista uhkakuvista, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa hyvin kielteisesti väestön turvallisuuteen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.

2.Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoille suoraan myönnettävinä avustuksina.

3.Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi kohdentaa hätäapua edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa hätäavuksi. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

4.Avustukset, joihin sovelletaan suoraa hallinnointia, myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

23 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.Toimi, joka on saanut rahoitusta rahastosta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen toimea koskevaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

2.Toimet, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset vastaavat edellytykset:

(a)ne on arvioitu rahastoon perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

(b)ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

(c)niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten takia,

voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto+:sta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) X [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta] [8] artiklan mukaisesti edellyttäen, että tällaiset toimet ovat yhdenmukaisia asianomaisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tukea myöntävän rahaston sääntöjä sovelletaan.

5 jakso

Seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso Yhteiset säännökset

24 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tuloksellisuudesta liitteen V mukaisesti noudattaen varainhoitoasetuksen [43 artiklan 3 kohdan h alakohdan i alakohdan iii alakohdassa] säädettyjä raportointivaatimuksia.

2.Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset. 

3.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahaston edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia.

4.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.Sen varmistamiseksi, että edistystä rahaston tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen ja täydentää ja tätä asetusta täydentää säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, mukaan luettuna jäsenvaltioiden toimittamat hanketiedot.

25 artikla

Arviointi

1.Komissio suorittaa tämän asetuksen, myös tämän rahaston mukaisesti toteutettujen toimien, väli- ja jälkiarvioinnin.

2.Väliarviointi ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 40 artiklassa vahvistetun aikataulun mukaisesti.

2 alajakso Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

26 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivään helmikuuta 2023 mennessä ja tämän jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus. Vuonna 2023 toimitettavan kertomuksen on katettava ohjelman toteutus 30 päivään kesäkuuta 2022 saakka.

2.Vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

(a)edistyminen ohjelman toteutuksessa ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 37 artiklan mukaisesti;

(b)ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet;

(c)rahastosta tuettavien toimien, erityisesti kolmansissa maissa toteutettavien tai niihin liittyvien toimien, ja unionin muista rahastoista myönnettävän tuen välinen täydentävyys;

(d)ohjelman panos asiaa koskevan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon;

(e)viestintätoimien ja näkyvyyttä lisäävien toimien toteuttaminen;

(f)mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan.

3.Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisesta tuloksellisuuskertomuksesta kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

4.Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

27 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] IV osaston mukaisen seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti liitteen VI muuttamiseksi.

2.Indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan ja 37 artiklan mukaisesti.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 12, 15, 24 ja 27 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12, 15, 24 ja 27 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä 12, 15, 24 ja 27 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

29 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koordinointikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o182/2011 4 artiklaa.

3.Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tätä ei sovelleta 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen.

30 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Kumotaan asetus (EU) N:o 513/2014 1 päivästä tammikuuta 2021.

2.Tämän asetuksen estämättä toimia voidaan jatkaa tai muuttaa niiden päättämiseen saakka noudattaen sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyön välinettä, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen rahaston ja sen edeltäjän, asetuksella (EU) N:o 513/2014 perustetun sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyön välineen mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

31 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Otsake 5 (Turvallisuus ja puolustus); Osasto 12. Turvallisuus

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

☑ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 37

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen.

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Rahaston olisi perustuttava sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin eli siitä olisi tuettava EU:n yleistä politiikkaa sisäisen turvallisuuden alalla, kuten poliisiyhteistyötä, rikosten ehkäisyä ja torjuntaa ja kriisinhallintaa (ihmisten, julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen) sekä huumausaineiden torjuntaa.

EU:n rahoituksella pitäisi pystyä puuttumaan myös tilanteisiin, jotka johtuvat uusista uhkakuvista tai jotka vaativat välittömiä toimia ja joita ei voida hoitaa pelkästään jäsenvaltioiden toimilla.

Mahdollisiin tuleviin ehdotuksiin alalla sisältyy oma erillinen rahoitusselvitys, jota vastaavat varat voidaan kattaa joko tämän rahaston kokonaismäärärahoista tai muusta monivuotisessa rahoituskehyksessä saatavilla olevasta lisärahoituksesta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tulevaan politiikan kehitykseen.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Turvallisuusuhkien hallintaan liittyy haasteita, joita jäsenvaltiot eivät voi ratkaista yksinään.

Turvallisuuden alalla esiintyvät vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, terrorismiin ja muihin turvallisuuskysymyksiin liittyvät uhkatekijät ovat yhä useammin rajat ylittäviä. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyö ja koordinointi on välttämätöntä, jotta näitä rikoksia voidaan ehkäistä ja torjua menestyksekkäästi esimerkiksi tietojenvaihdon, yhteisten tutkimusten, yhteentoimivan teknologian ja yhteisten uhkien ja riskien arviointien avulla. Tämän asetuksen mukaisella rahoitustuella autetaan vahvistamaan kansallisia ja eurooppalaisia valmiuksia näillä toiminta-aloilla, jolloin unionilla on paremmat mahdollisuudet tarjota puitteet yhteisvastuullisuuden osoittamiseksi sekä alusta näitä toiminta-aloja tukevien yhteisten tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseksi.

EU:n turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää jäsenvaltioilta merkittäviä resursseja ja valmiuksia. Parantamalla operatiivista yhteistyötä ja koordinointia esimerkiksi siten, että yhdistetään resursseja koulutuksen ja laitteistohankintojen alalla, voidaan saavuttaa mittakaava- ja synergiaetuja. Näin varmistetaan julkisten rahojen tehokkaampi käyttö ja vahvistetaan jäsenvaltioiden solidaarisuutta, keskinäistä luottamusta ja vastuunjakoa EU:n yhteisestä politiikasta. Tämä on erityisen tärkeää turvallisuuden alalla, missä rajat ylittäville yhteisille operaatioille osoitettu taloudellinen tuki on välttämätöntä poliisin, tullin, rajavartijoiden ja oikeusviranomaisten yhteistyön tehostamiseksi.

Sisäasioiden ulkoisen ulottuvuuden osalta on selvää, että toimenpiteiden hyväksyminen ja resurssien yhdistäminen EU:n tasolla lisää merkittävästi EU:n edellytyksiä saada kolmannet maat vakuuttuneiksi siitä, että niiden kannattaa tehdä unionin kanssa yhteistyötä sellaisten turvallisuutta koskevien kysymysten parissa, jotka ovat ensisijaisesti unionin ja jäsenvaltioiden etujen mukaisia.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ohjelmakauden 2014–2020 sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyön rahoitusvälineen (ISF-P) väliarvioinnista ja vuosien 2007–2013 rahastojen (rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskeva erityisohjelma (ISEC) ja terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma (CIPS)) jälkiarvioinnista saatiin tulokset, jotka esitetään jäljempänä. On syytä huomata, että ISF-P on EU:n ensimmäinen rahoitusohjelma tällä toiminta-alalla, jota on hallinnoitu myös yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Edeltäviin rahastoihin sovellettiin vain komission suoraa hallinnointia.

–Merkityksellisyys, kattavuus ja koko

Nykyisen ISF-P:n laajalla kattavuudella varmistettiin, että siitä voitiin tukea turvallisuuden alalla tarvittavien toimien toteuttamista EU:n tasolla. Rahaston tarjoaman joustavuuden (mahdollisuus siirtää rahoitusta tavoitteiden välillä) ansiosta pystyttiin puuttumaan muuttuviin tarpeisiin, mutta jäsenvaltiot arvostaisivat vieläkin joustavampaa lähestymistapaa, jossa hylättäisiin tavoitteisiin kohdennettavien varojen vähimmäismäärä ja vähennettäisiin kansallisten tavoitteiden lukumäärää. Lisäksi ohjelmakauden alussa tilastotietojen perusteella vahvistetuissa määrärahoissa ei oteta huomioon muutoksia jäsenvaltioiden tarpeissa toteutusaikana. Jos ohjelmakauden aikana annetaan ylimääräistä rahoitustukea, ohjelmakauden alussa vahvistettu jakoperuste ei salli joustoa, mikä saattaa vaikuttaa rahaston tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen.

- Tuloksellisuus

Nykyistä ISF-P-rahastoa pidetään tuloksellisena, ja se edistää omia tavoitteitaan. Arvioinnit osoittavat, että eri toteutustapojen yhdistelmä turvallisuuden, muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden aloilla on tehokas tapa saavuttaa rahastojen tavoitteet. Toteutusmekanismeissa olisi säilytettävä kokonaisvaltainen rakenne. Toisaalta arvioinnit osoittavat, että rahastojen tuloksellisuutta rajoittaa edelleen joustavuuden puute, jota olisi tasapainotettava ennustettavuudella, sillä jäsenvaltioiden viranomaiset ja avustuksensaajat tarvitsevat taloudellista ja oikeusvarmuutta, jotta ne voivat suunnitella rahaston toteutusta koko ohjelmakauden ajan. Nykyiseen ISF-P-rahastoon ei sisälly määrärahoja, jotka jaettaisiin eri kansallisiin ohjelmiin väliarvioinnin yhteydessä, mikä rajoittaa kansallisten ohjelmien lisärahoitusmahdollisuuksia. Toinen rajoitus liittyy siihen, että väliarviointia voidaan käyttää vain ennalta määriteltynä aikana toteutusjaksolla. Maahanmuuttokriisi ja EU:ssa viime vuosina lisääntyneet turvallisuusuhkat ovat osoittaneet, että joustavuutta on tarvittu heti ohjelmakauden alusta, jotta voitiin reagoida muutoksiin kentällä. Väliarvioinneissa todettiin myös tarve saada aikaan selkeä tukitoimilogiikka. Niiden mukaan kohdennetummilla kansallisilla ohjelmilla voitaisiin lisätä tuloksellisuutta, kun tiettyjä tavoitteita voitaisiin priorisoida. Myös kattavaa seuranta- ja arviointijärjestelmää pidettiin tärkeänä sekä suoran että yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin suhteen. Jos tällainen järjestelmä saadaan aikaan aikaisessa vaiheessa, sillä varmistetaan edistymisen ja tuloksellisuuden seuranta heti alusta alkaen.

- Tehokkuus (myös yksinkertaistaminen ja hallinnollisen rasitteen vähentäminen)

Sidosryhmien mukaan menettelyjen yksinkertaistamisessa on edistytty. Innovatiivisia toimenpiteitä (yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot, monivuotinen ohjelmasuunnittelu) pidetään hyödyllisinä. AMIF- ja ISF-rahaston toteuttamista varten vahvistettiin yhteiset säännöt, millä tuettiin kaikkien kolmen rahoitusvälineen hallinnointia. Tämän ansiosta näiden kahden rahaston hallinnoinnista vastaavien tahojen yhteistyö tiivistyi – ja toisinaan nämä tahot jopa yhdistyivät.

Sekä hallintoviranomaiset että avustuksensaajat pitävät hallinnollista rasitetta kuitenkin edelleen liian suurena ja katsovat, että se haittaa rahastojen tehokkuutta. Vaikka esimerkiksi kansallisten avustuskelpoisuussääntöjen käyttäminen voi keventää hallinnollista rasitetta, sovellettavat säännöt ovat toisinaan edelleen liian raskaita. Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja ei sovelleta täysimääräisesti. Hätäavun antamisesta suoran hallinnoinnin kautta aiheutuu sekä jäsenvaltioille että komissiolle suhteellisen suuri hallinnollinen rasite. Se edellyttää yksityiskohtaisen avustussopimuksen laatimista lyhyessä ajassa ja avustuksensaajia vaaditaan (yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin verrattuna) raportoimaan yksityiskohtaisemmin komissiolle. Rahaston onnistunutta hallinnointia varten tarvitaan riittävästi teknistä apua, ja mahdollisten avustuksensaajien mahdollisuuksia käyttää rahastoja on yksinkertaistettava edelleen antamalla niille tietoja toimista ja rahoitusmahdollisuuksista. Nykyisessä ISF-P-rahastossa ei myöskään ole mekanismia, joka olisi suunnattu tuloksellisuuden parantamiseen, esimerkiksi kannustinjärjestelmää, jolla parannettaisiin rahaston toimivuutta ja tehokkuutta edelleen. Koska tällaista mekanismia ei ole, rahastojen toteuttamisessa hyvin menestyviä jäsenvaltioita ei ole mahdollista palkita, mikä olisi voinut lisätä rahaston tuloksellisuutta tavoitteiden saavuttamisen suhteen.

- Johdonmukaisuus

Rahastoa pidetään johdonmukaisena ja sen tavoitteita muuta kansallista politiikkaa täydentävinä. Johdonmukaisuus ja täydentävyys EU:n muihin rahoitusvälineisiin nähden varmistettiin suunnittelu-, ohjelmasuunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Käyttöön on otettu koordinointimekanismeja, joilla varmistetaan johdonmukaisuus ja täydentävyys toteutusvaiheessa. Rahastojen muotoa (kansalliset ohjelmat, joilla pyritään parantamaan pitkän aikavälin valmiuksia, hätäapu, jonka tarkoituksena on lievittää välitöntä painetta, ja unionin toimet, joiden tarkoituksena on tukea rajat ylittävää yhteistyötä) pidettiin myönteisenä. Johdonmukaisuuden ja synergian varmistaminen on kuitenkin edelleen haastavaa kolmella keskeisellä alalla, jotka ovat turvapaikka- ja kotouttamistavoitteiden tukeminen ERI-rahastojen kautta, rajaturvallisuuden tukeminen ja paluuta ja uudelleenkotouttamista koskevat toimenpiteet, suojelujärjestelmien kehittäminen kolmansissa maissa sekä EU:n rahastojen toimien johdonmukaisuuden varmistaminen turvallisuuden alalla.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Rahaston tavoitteita turvallisuuden alalla tuetaan täysin koordinoiduilla rahoitusvälineillä, joihin sisältyy sekä sisäisiä että ulkoisia näkökohtia. On tärkeää, että päällekkäisyyttä muiden EU:n välineiden kautta annettavan rahoituksen kanssa vältetään vahvistamalla jakolinjoja ja tehokkaita koordinointimekanismeja.

Tuleva sisäisen turvallisuuden rahasto toimii unionin erityisenä rahoitusvälineenä turvallisuuden alalla. Täydentävyys varmistetaan erityisesti koheesiopolitiikan, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston, joka muodostuu rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä ja tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä, Euroopan horisontti -ohjelman turvallisuustutkimusosan sekä tulevan perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kanssa. Yhteisvaikutuksia olisi haettava erityisesti rajaturvallisuuden ja tullitarkastuslaitteiden, infrastruktuurien ja julkisten tilojen turvallisuuden, kyberturvallisuuden ja radikalisoitumisen ehkäisemisen alalla. Toimivat koordinointimekanismit ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan maksimoida tehokkuus toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminessa, hyödyntää mittakaavaetuja ja välttää toimien päällekkäisyys.

Rahastosta tuettavilla kolmansissa maissa toteutettavilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin ja johdonmukaisuuteen sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä. Näiden toimien toteuttamisessa olisi erityisesti pyrittävä noudattamaan johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Ulkoiseen ulottuvuuteen liittyen rahastossa keskitytään tukeen, jolla tiivistetään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, joilla on merkitystä unionin sisäisen turvallisuuden kannalta, kuten terrorismin ja radikalisoitumisen torjuminen, kaupan ja kuljetusten turvallisuus ja yhteistyö kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten kanssa (myös henkilöstön tilapäiset siirrot ja yhteiset tutkintaryhmät) terrorismin, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption, ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen torjumiseksi.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

☑ kesto on rajattu

–☑    alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2027

–☑    Rahoitusvaikutukset koskevat maksusitoumusmäärärahojen osalta vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahojen osalta vuosia vuodesta 2021 alkaen.

◻ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 38

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja 39

☑ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–☑ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–☑ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–☑ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–☑ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–☑ julkisoikeudellisille yhteisöille

–☑ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–☑ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Ehdotettua rahastoa hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Suurin osa määrärahoista kohdennetaan kansallisiin ohjelmiin yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa. Loppuosa kohdennetaan temaattiseen rahoitusvälineeseen ja voidaan käyttää erityistoimiin (jotka jäsenvaltiot toteuttavat kansallisesti tai yli rajojen), unionin toimiin (suora/välillinen hallinnointi) ja hätäapuun (hallinnointi suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa).

Komission aloitteesta annettava tekninen apu toteutetaan suoralla hallinnoinnilla.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Suora/välillinen hallinnointi:

Komissio seuraa toimien toteuttamista suoraan niiden järjestelyjen mukaisesti, jotka on kuvattu asianomaisissa avustussopimuksissa, tapauksen mukaan kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä delegoiduissa sopimuksissa ja avustuksensaajien kanssa tehdyissä sopimuksissa.

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

Kukin jäsenvaltio vahvistaa ohjelmaansa varten hallinnointi- ja valvontajärjestelmän ja varmistaa seurantajärjestelmän ja indikaattoreita koskevien tietojen laadun ja luotettavuuden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti. Jotta toteuttamisen saataisiin nopeasti alulle, seuraavalla ohjelmakaudella on mahdollista jatkaa hyvin toimivien hallinnointi- ja valvontajärjestelmien käyttöä.

Jäsenvaltioita kehotetaan perustamaan tätä varten seurantakomitea, johon komissio osallistuu neuvoa-antavassa ominaisuudessa. Seurantakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Se tarkastelee kaikkia kysymyksiä, jotka vaikuttavat siihen, miten ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

Jäsenvaltioiden on lähetettävä vuotuinen tuloksellisuuskertomus, jossa olisi esitettävä tietoja ohjelman toteuttamisen etenemisestä sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta. Siinä olisi myös käsiteltävä ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavia ongelmia ja kuvattava niiden korjaamiseksi toteutettuja toimia.

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava lopullinen tuloksellisuuskertomus kauden lopussa. Siinä olisi keskityttävä ohjelman tavoitteissa edistymiseen ja tehtävä katsaus keskeisiin seikkoihin, jotka vaikuttivat ohjelman tuloksellisuuteen, niihin puuttumiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin ja näiden toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Lisäksi siinä olisi esitettävä, miten ohjelmalla voidaan osaltaan puuttua jäsenvaltioille osoitetuissa asiaa koskevissa EU:n suosituksissa yksilöityihin haasteisiin, miten suoritusperusteisessa kehyksessä vahvistetuissa tavoitteissa on edistytty, mitä havaintoja asiaa koskevissa arvioinneissa on tehty, mitä jatkotoimia havaintojen suhteen on toteutettu ja mitkä ovat viestintätoimien tulokset.

Jäsenvaltioiden on yhteisiä säännöksiä koskevan asetusluonnoksen mukaan lähetettävä vuosittain varmuutta koskeva asiakirjakokonaisuus, johon sisältyy tilinpäätös, johdon vahvistuslausuma ja tarkastusviranomaisen tarkastuslausunnot tilinpäätöksestä, hallinnointi- ja valvontajärjestelmästä ja tilinpäätöksessä ilmoitettujen menojen laillisuudesta ja säännönmukaisuudesta. Komissio käyttää tätä pakettia määrittäessään rahastosta tilivuotta kohti veloitettavan määrän.

Komissio järjestää jokaisen jäsenvaltion kanssa kahden vuoden välein tarkastelukokouksen, jossa käsitellään kunkin ohjelman tuloksellisuutta.

Jäsenvaltioiden on lähetettävä kuusi kertaa vuodessa kustakin ohjelmasta tietoja jaoteltuina tavoitteiden mukaan. Nämä tiedot koskevat toimien kustannuksia ja yhteisten tuotos- ja tulosindikaattorien arvoja.

Yleisesti:

Komissio toteuttaa tämän rahaston osana toteutettujen toimien väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti. Väliarvioinnin olisi perustuttava ohjelmien väliarviointiin, jonka jäsenvaltiot toimittavat komissiolle 31. joulukuuta 2024 mennessä.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Sekä muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuosien 2007–2013 rahastojen jälkiarviointi että pääosaston nykyisten rahastojen väliarvioinnit osoittavat, että eri toteutustapojen yhdistelmä muuttoliikkeen ja sisäasioiden aloilla on ollut tehokas tapa saavuttaa rahastojen tavoitteet. Toteutusmekanismien kokonaisvaltainen rakenne säilytetään. Se sisältää yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin.

Jäsenvaltiot toteuttavat yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta ohjelmia, joilla edistetään unionin toimintapoliittisia tavoitteita ja jotka on räätälöity niiden kansallisen tilanteen mukaan. Tällaisella hallinnoinnilla varmistetaan, että kaikki osallistujavaltiot saavat taloudellista tukea. Lisäksi sen avulla saadaan aikaan ennustettavuutta rahoitukseen ja annetaan jäsenvaltioille, jotka tuntevat omat haasteensa parhaiten, mahdollisuus suunnitella pitkän aikavälin määrärahansa niiden mukaan. Erityistoimia (jotka edellyttävät jäsenvaltioiden yhteistyötä tai joissa unionissa tapahtunut uusi kehitys edellyttää lisärahoitusta yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle) sekä uudelleensijoittamista ja siirtoja koskeva täydentävä rahoitus voidaan toteuttaa yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta. Uuden tilanteen yhteydessä rahastosta voidaan antaa hätärahoitusta myös yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta suoran ja välillisen hallinnoinnin lisäksi.

Suoran hallinnoinnin kautta komissio tukee muita toimia, joilla edistetään unionin yhteisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Toimien avulla voidaan antaa räätälöityä tukea yksittäisten jäsenvaltioiden kiireellisiin erityistarpeisiin (hätäapu), tukea kansainvälisiä verkostoja ja toimia, testata innovatiivisia toimia, joita voitaisiin ottaa osaksi kansallisia ohjelmia, ja kattaa tutkimuksia, joista on etua koko unionille (unionin toimet).

Rahastolle jää välillisen hallinnoinnin kautta mahdollisuus delegoida talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä muun muassa kansainvälisille järjestöille ja sisäasioiden virastoille erityisiä tarkoituksia varten.

Kun otetaan huomioon eri tavoitteet ja tarpeet, rahastoon ehdotetaan temaattista rahoitusvälinettä, jolla voidaan saada tasapainoon kansallisiin ohjelmiin kohdennettavan monivuotisen rahoituksen ennakoitavuus sekä suurta lisäarvoa unionin kannalta tuottaviin toimiin säännöllisesti maksettavan rahoituksen joustavuus. Temaattista rahoitusvälinettä käytetään erityistoimiin jäsenvaltioissa ja niiden kesken, unionin toimiin, hätäapuun, uudelleensijoittamiseen ja sisäisiin siirtoihin. Sillä varmistetaan, että varoja voidaan kohdentaa ja siirtää edellä mainittujen eri hallintotapojen kesken kaksivuotisen ohjelmakauden puitteissa.

Maksujärjestelyt, jotka liittyvät yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin, kuvataan yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa, jossa säädetään vuotuisista ennakkomaksuista ja enintään neljästä välimaksusta ohjelmaa ja vuotta kohden jäsenvaltioiden tilivuoden aikana lähettämien maksupyyntöjen perusteella. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetusluonnoksen mukaan ennakkomaksu kuitataan ohjelmien viimeisen tilivuoden aikana.

Valvontastrategia perustuu uuteen varainhoitoasetukseen ja yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen. Uudessa varainhoitoasetuksessa ja yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa olisi lisättävä yksinkertaistettujen avustusten, kuten kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten, käyttöä. Niissä otetaan käyttöön myös uusia maksutapoja, jotka perustuvat saatuihin tuloksiin eivätkä kustannuksiin. Avustuksensaajat voivat saada kiinteän määrän rahaa, jos ne todistavat, että tiettyjä toimia, esimerkiksi koulutuskursseja tai hätäapua, on toteutettu. Tämän odotetaan yksinkertaistavan valvontarasitetta sekä avustuksensaajan että jäsenvaltion tasolla (esim. kustannuksia koskevien laskujen ja kuittien tarkastaminen).

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta yhteisiä säännöksiä koskeva asetusluonnos pohjaa ohjelmakaudella 2014–2020 voimassa olevaan riskinhallinta- ja valvontastrategiaan. Siinä otetaan kuitenkin käyttöön joitakin toimenpiteitä, joilla on tarkoitus yksinkertaistaa toteuttamista ja keventää valvontarasitetta sekä avustuksensaajien että jäsenvaltioiden kannalta. Seuraavat seikat ovat muuttuneet:

- nimeämismenettelyn poistaminen (minkä ansiosta ohjelmien toteuttamista pitäisi voida nopeuttaa);

- (hallinnolliset ja paikalla tehtävät) hallinnon tarkastukset, jotka hallintoviranomainen toteuttaa riskin perusteella (ohjelmakaudella 2014–2020 edellytettiin 100-prosenttisesti hallinnollisia tarkastuksia). Lisäksi hallintoviranomaiset voivat soveltaa tietyissä olosuhteissa suhteutettuja valvontajärjestelyjä kansallisten menettelyjen mukaisesti;

- edellytykset, joiden avulla voidaan välttää useat samaa toimea/menoa koskevat tarkastukset.

Ohjelmasta vastaavat viranomaiset toimittavat komissiolle välimaksua koskevat pyynnöt, jotka perustuvat avustuksensaajille aiheutuneisiin menoihin. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa sallitaan se, että hallintoviranomaiset toteuttavat hallinnon tarkastuksia riskin perusteella. Siinä myös säädetään erityisistä tarkastuksista (esim. hallintoviranomaisen paikalla tekemistä tarkastuksista ja tarkastusviranomaisen tekemistä toimenpiteiden/menojen tarkastuksista) sen jälkeen kun menot on ilmoitettu komissiolle välimaksua koskevissa pyynnöissä. Jotta voidaan välttää sellaisten menojen korvaaminen, jotka eivät ole avustuskelpoisia, asetusluonnoksessa asetetaan komission välimaksun enimmäismääräksi 90 prosenttia, koska tuolloin vain osa kansallisista tarkastuksista on tehty. Komissio maksaa jäännöksen vuotuisen tilien tarkastuksen jälkeen saatuaan ohjelmasta vastaavilta viranomaisilta varmuutta koskevan asiakirjakokonaisuuden. Jos komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsee sääntöjenvastaisuuksia vuotuisen varmuutta koskevan asiakirjakokonaisuuden toimittamisen jälkeen, saatetaan suorittaa nettomääräinen oikaisu.

2.2.2.Tiedot yksilöidyistä riskeistä ja niiden vähentämiseksi perustetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston (PO HOME) rahoitusohjelmiin ei ole sisältynyt merkittäviä virheriskejä. Osoituksena tästä on se, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksissa ei ole esitetty sitä koskevia merkittäviä havaintoja. Lisäksi PO HOME on jo muuttanut oikeusperustaansa (asetus (EU) 2015/378 ja delegoitu asetus (EU) 1042/2014) mukauttaakseen sitä enemmän koheesiopolitiikan valvontakehykseen ja sen varmuusmalliin ja pitääkseen rahoitusohjelmiensa virhetason alhaisena. Tämä mukauttaminen jatkuu nykyisellä ohjelmalla, jossa valvontakehys on yhdenmukainen koheesiopolitiikasta vastaavien pääosastojen valvontakehyksen kanssa.

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa nykyisten ohjelmien toteuttamisen yleiset riskit liittyvät tilanteeseen, jossa jäsenvaltiot käyttävät rahastoa liian vähän, sekä mahdollisiin virheisiin, jotka johtuvat sääntöjen monimutkaisuudesta ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien heikkouksista. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa yksinkertaistetaan sääntelykehystä yhdenmukaistamalla yhteistyössä hallinnoitavien eri rahastojen sääntöjä ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä. Se myös mahdollistaa riskieriytetyt valvontavaatimukset (esim. riskiperusteiset hallinnon tarkastukset, mahdollisuus suhteutettuihin valvontajärjestelyihin kansallisten menettelyjen mukaisesti, tarkastustyön rajoittaminen ajoituksen ja/tai erityisten toimien mukaan).

Suora/välillinen hallinnointi:

Jälkitarkastuksissa esiintyvien yleisimpien virheiden pääasiallisten syiden ja tyyppien hiljattain tehdyn analyysin perusteella sääntöjenvastaisuuksien pääalueet johtuvat avustuksensaajille myönnettyjen avustusten heikosta varainhoidosta, puuttuvista tai puutteellisista tositteista, virheistä julkisissa hankinnoissa sekä talousarvioon sisältymättömistä kustannuksista.

Tämän perusteella riskit liittyvät pääasiallisesti

– valittujen hankkeiden laadun varmistamiseen ja niiden tekniseen toteuttamiseen, avustuksensaajille annettuihin epäselviin tai epätäydellisiin ohjeisiin tai riittämättömään seurantaan;

– riskiin, että myönnettyjä varoja käytetään tehottomasti tai epätaloudellisesti, olivatpa kyseessä sitten avustukset (todellisten avustuskelpoisten menojen korvaaminen on monimutkaista, minkä lisäksi hallintoviranomaisilla ei juuri ole mahdollisuuksia tarkistaa avustuskelpoisia kustannuksia) tai hankintasopimukset (talouden toimijoita, joilla on vaadittu asiantuntemus, saattaa olla rajallinen määrä, mikä vähentää mahdollisuuksia vertailla hintatarjouksia);

– riskiin, joka liittyy (erityisesti) pienempien järjestöjen kykyyn valvoa menoja tehokkaasti ja varmistaa toteutettujen toimien läpinäkyvyys;

– komission maineeseen kohdistuvaan riskiin, jos paljastuu petoksia tai rikollista toimintaa; kolmansien osapuolten sisäisten valvontajärjestelmien perusteella voidaan saada ainoastaan osittainen varmuus, koska erilaisia sopimusosapuolia ja avustuksensaajia on paljon ja jokainen niistä käyttää omia, usein varsin suppeita valvontajärjestelmiään.

Valtaosan näistä riskeistä odotetaan vähenevän, koska ehdotuspyynnöt suunnitellaan paremmin, avustuksensaajille annetaan neuvoja, ehdotukset kohdennetaan ja uudessa varainhoitoasetuksessa olevia yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja sekä tarkastusten ja arviointien vastavuoroisuutta käytetään paremmin.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

Jäsenvaltioille valvonnasta aiheutuvien kustannusten odotetaan säilyvän ennallaan tai mahdollisesti vähenevän. Meneillään olevalla ohjelmakaudella 2014–2020 jäsenvaltioille vuonna 2017 aiheutuviksi valvonnan kumulatiivisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 5 prosenttia jäsenvaltioiden vuotta 2017 varten pyytämien maksujen kokonaismäärästä.

Tämän osuuden odotetaan vähenevän, kun ohjelmien toteuttamisen tehokkuus kasvaa ja jäsenvaltioille suoritettavat maksut lisääntyvät.

Jäsenvaltioiden valvontakustannusten odotetaan vähenevän edelleen, kun yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa käyttöön otettava hallinnoinnin ja valvonnan riskiperusteinen lähestymistapa yhdistetään yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääntymiseen.

Suora/välillinen hallinnointi:

Valvontakustannukset ovat noin 2,5 prosenttia PO HOMEn suorittamien maksujen kokonaismäärästä. Tämän määrän odotetaan pysyvän vakaana tai hieman supistuvan, jos yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon käyttöä laajennetaan seuraavalla ohjelmakaudella.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Petosten torjunta ja havaitseminen on yksi varainhoitoasetukseen kirjatuista sisäisen valvonnan tavoitteista ja keskeinen hallintotapakysymys, johon komission on puututtava koko menosyklin ajan.

Lisäksi PO HOMEn petostentorjuntastrategialla pyritään pääasiassa petosten ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja vahingonkorvauksiin. Tavoitteena on varmistaa muun muassa, että sisäiset petoksentorjunnan valvontatoimet ovat täysin komission petostentorjuntastrategian mukaisia ja että sen riskinhallintamallissa kartoitetaan petoksille alttiita osa-alueita ja asianmukaisia vastatoimia.

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa jäsenvaltioiden on varmistettava komissiolle toimitettuun kirjanpitoon sisältyvien menojen laillisuus ja säännönmukaisuus. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki vaadittavat toimet säännönvastaisuuksien, myös petosten, estämiseksi, havaitsemiseksi ja oikaisemiseksi. Jäsenvaltioilla on – kuten nykyiselläkin ohjelmakaudella (2014–2020) 40 – velvollisuus ottaa käyttöön menettelyjä sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi ja petosten torjumiseksi ja raportoida komissiolle sääntöjenvastaisuuksista, myös epäillyistä ja todetuista petoksista yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa. Petostentorjuntatoimet ovat edelleen keskeinen periaate ja jäsenvaltioiden velvollisuus.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Otsake 5: ”Turvallisuus ja puolustus”

JM/EI-JM 41

EFTA-mailta 42

ehdokasmailta 43

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

5

12.02.01 – EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) 44

Jaks.

EI

EI

EI

EI

5

12.01.01 – Sisäisen turvallisuuden rahaston tukimenot (tekninen apu)

EI-JM

EI

EI

EI

EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake 

5

”Turvallisuus ja puolustus”

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat (jaoteltuina kohdassa 3.1 lueteltujen budjettikohtien mukaan)

Sitoumukset

(1)

224,811

341,107

345,694

384,921

389,693

394,560

398,214

—

2 479,000

Maksut

(2)

23,212

51,821

105,901

265,329

373,387

371,677

369,230

918,443

2 479,000

Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 45  

Sitoumukset = maksut

(3)

2,827

2,884

2,941

3,000

3,060

3,121

3,167

—

21,000

Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+3

227,638

343,991

348,635

387,921

392,753

397,681

401,381

—

2 500,000

Maksut

= 2 + 3

26,039

54,705

108,842

268,329

376,447

374,798

372,397

918,443

2 500,000



Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

5,942

6,943

6,943

6,943

6,943

6,943

6,943

 

47,600

Muut hallintomenot

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

 

1,412

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

6,144

7,145

7,145

7,145

7,145

7,145

7,145

 

49,012

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat
YHTEENSÄ

Sitoumukset

233,782

351,136

355,780

395,066

399,898

404,826

408,526

-

2 549,012

Maksut

32,182

61,849

115,987

275,474

383,592

381,943

379,542

918,443

2 549,012

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7

Henkilöresurssit

5,942

6,943

6,943

6,943

6,943

6,943

6,943

47,600

Muut hallintomenot

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

1,412

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7, välisumma

6,144

7,145

7,145

7,145

7,145

7,145

7,145

49,012

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

2,827

2,884

2,941

3,000

3,060

3,121

3,167

21,000

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät,
välisumma

2,827

2,884

2,941

3,000

3,060

3,121

3,167

21,000

YHTEENSÄ

8,971

10,029

10,086

10,145

10,205

10,266

10,312

70,012

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

[Ohjeet ohjelman toteuttamiseen liittyvien tehtävien mahdollisesta siirtämisestä toimeenpanovirastoille, ks. s. 8/9].

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

38

45

45

45

45

45

45

EU:n ulkopuoliset edustustot

2

2

2

2

2

2

2

Tutkimus

• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna): 

Otsake 7

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat 

- päätoimipaikassa

3

3

3

3

3

3

3

- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Ohjelman määrärahoista rahoitettavat 

- päätoimipaikassa

- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Tutkimus

Muu (mikä?)

YHTEENSÄ

43

50

50

50

50

50

50

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Henkilöstömäärä, 50 kokoaikaista työntekijää vuoteen 2027 mennessä, edustaa rahaston toteuttamiseen ja hallintoon tarvittavaa kokonaishenkilöstöä. Se koostuu henkilöstöstä, joka työskentelee jo nyt PO HOMEssa ISF-rahaston parissa (perustaso: 33 kokoaikaista työntekijää = 3 sopimussuhteista toimihenkilöä, 11 AST, 19 AD) huhtikuusta 2018 sekä lisähenkilöstö (+3 AST, +14 AD joista 2 edustustoissa). Seuraavassa esitetään tämän lisähenkilöstön tehtävien kuvaus:

Suunnittelu, ohjelmasuunnittelu, suhteet virastoihin (+ 1 AD):

- osallistuminen talousarviomenettelyyn,

- yhteys rahastojen ja virastojen välille (esim. avustukset/valtuutussopimukset virastoille)

Tarkastukset, OLAF, Euroopan tilintarkastustuomioistuin (+3 AD):

- edellä mainittujen tarkastusten suorittaminen (ennakkotarkastukset, hankintakomitea, jälkitarkastukset, sisäinen tarkastus, tilien tarkastaminen ja hyväksyminen),

- sisäisen tarkastuksen toimialan ja tilintarkastustuomioistuimen hallinnoimiin tarkastuksiin liittyvien jatkotoimien toteuttaminen.

Suora hallinnointi (+1 AST, +2 AD):

- vuotuisten työohjelmien/rahoituspäätösten valmistelu, vuotuisten painopisteiden asettaminen,

- yhteydenpito sidosryhmiin (potentiaaliset/valitut avustuksensaajat, jäsenvaltiot ym.),

- ehdotuspyyntöjen ja tarjouskilpailujen ja niihin liittyvien valintamenettelyjen hallinnointi,

- hankkeiden operatiivinen hallinnointi.

Yhteistyöhön perustuva hallinnointi (myös TF) (+1 AST, + 3 AD):

- poliittisen vuoropuhelun käyminen jäsenvaltioiden kanssa,

- kansallisten ohjelmien hallinnointi,

- ohjeiden laatiminen jäsenvaltioille,

- avustusten ja kansallisten ohjelmien hallinnoinnissa käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen ja hallinnointi.

Yhteisvaikutus muiden rahastojen kanssa (+1 AD):

- koordinointi niiden rahastojen kanssa, joilla on ulkoinen ulottuvuus,

- koordinointi yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen suhteen,

- yhteisvaikutus ja täydentävyys muiden rahastojen kanssa.

Varainhoito (+1 AST):

- rahoitustapahtumien alullepano ja tarkistaminen,

- kirjanpito,

- tavoitteiden saavuttamisen seuranta ja siitä raportointi, muun muassa vuotuisissa toimintakertomuksissa ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän laatimissa kertomuksissa.

Muiden linjojen henkilöstö, joka työskentelee rahoituskysymysten parissa (+ 2 AD):

- Rahastojen toteuttamisessa (esim. suoran hallinnoinnin osalta avustuksensaajien teknisten raporttien arviointi, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta vuotuisten täytäntöönpanokertomusten tarkastelu, hankkeiden operatiivinen hallinnointi) mukana olevia erityisvirkamiehiä.

Ulkopuolinen henkilöstö

Tehtävät ovat samanlaisia kuin virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön tehtävät, lukuun ottamatta niitä tehtäviä, joita ei voida antaa ulkopuoliselle henkilöstölle.

Henkilöstö edustustoissa

+ 2 AD: Sisäasioiden toimialan politiikan täytäntöönpanon ja erityisesti sen ulkoisen ulottuvuuden kehittämistä varten EU:n edustustoissa on oltava riittävästi sisäasioiden tuntemusta. Tämä henkilöstö voitaisiin ottaa joko Euroopan komissiosta ja/tai Euroopan ulkosuhdehallinnosta.

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–◻    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–☑    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Rahoittamiseen osallistuva taho 

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Ulkopuolisen tahon rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 46

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Momentti …………

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    COM(2018) 321 final, 2.5.2018.
(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 93).
(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1382/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, oikeusalan ohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020.
(4)    COM(2018) 321 final, 2.5.2018.
(5)    ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027”, COM(2018) 321, 2.5.2018.
(6)    COM(2018) 375, 29.5.2018.
(7)    Asetus (EU) X
(8)    COM(2015) 185 final, 28.4.2015.
(9)    Neuvoston päätelmät, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2015, uudistetusta Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiasta 2015–2020.
(10)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan turvallisuusagendasta (2015/2697(RSP)).
(11)    COM(2017) 794 final.
(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 93).
(13)    Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).
(14)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2013:373:TOC
(15)    Täydelliset viitetiedot
(16)    Täydelliset viitetiedot
(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(18)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(19)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(20)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(22)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(23)    COM(2017) 623 final.
(24)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13 päivänä huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(25)    EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(26)

   Neuvoston asetus (EU, Euratom) XXX.

(27)    Neuvoston päätös 2009/902/YOS, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston perustamisesta ja päätöksen 2001/427/YOS kumoamisesta (EUVL L 321, 8.12.2009, s. 44)
(28)    Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät, 8 ja 9 päivänä marraskuuta 2010.
(29)    ”Lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen perustaminen”, COM(2013) 172.
(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2219, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastosta (CEPOL).
(31)    Neuvoston puitepäätös 2008/841/YOS, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta (EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42).
(32)    Direktiivi (EU) 2017/741 terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta ja neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6).
(33)    ”Flash money” on aitoa käteistä, joka esitetään rikostutkimuksen aikana osoituksena maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta epäillyille tai muille henkilöille, joilla on tietoa saatavuudesta tai toimituksesta tai jotka toimivat välittäjinä, jotta voidaan suorittaa valeosto, jonka tarkoituksena on pidättää epäiltyjä, löytää laittomia tuotantopaikkoja tai muutoin hajottaa järjestäytyneitä rikollisryhmiä.
(34)    Täydelliset viitetiedot.
(35)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(36)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa     https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx
(37)    Ohjelma voidaan (osittain) siirtää toimeenpanoviraston hallinnoitavaksi kustannushyötyanalyysin tulosten ja tähän liittyvien päätösten perusteella. Ohjelman toteuttamiseen komissiossa ja toimeenpanovirastossa liittyviä hallintomäärärahoja mukautetaan vastaavasti.
(38)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1042/2014, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2014, liite I; komission delegoitu asetus (EU) N:o 2015/1973, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015.
(39)    JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat
(40)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(41)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.
(42)    PO BUDG ehdotti sisäisellä lausuntokierroksella lisäjakoa erityistavoitteisiin. Kun otetaan huomioon temaattisen rahoitusvälineen olemassaolo, PO HOME ei ota ehdotusta huomioon tässä vaiheessa.
(43)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(44)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava osuus.

Bryssel13.6.2018

COM(2018) 472 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus

sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta

{SWD(2018) 347 final}
{SWD(2018) 348 final}
{SEC(2018) 315 final}


LIITE I

Ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

Asetuksen 10 artiklassa tarkoitetut varat kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin seuraavasti:

(1)jokainen jäsenvaltio saa ohjelmakauden alussa kertaluonteisen kiinteän 5 000 000 euron rahoituksen, jotta voidaan varmistaa kriittinen massa kunkin ohjelman osalta ja kattaa tarpeet, jotka eivät käy suoraan ilmi jäljempänä esitettyjen kriteerien perusteella;

(2)jäljellä olevat varat jaetaan seuraavien kriteerien mukaisesti:

(a)45 prosenttia käänteisessä suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen (yksikkönä ostovoimastandardi asukasta kohti)

(b)40 prosenttia suhteessa väestömäärään

(c)15 prosenttia suhteessa pinta-alaan.

Alustavat määrärahat perustuvat viimeisimpiin komission (Eurostatin) tuottamiin vuotuisiin tilastotietoihin, jotka kattavat edeltävän kalenterivuoden. Vertailuluvut väliarviointeja varten ovat viimeisimmät komission (Eurostatin) tuottamat vuotuiset tilastotiedot, jotka kattavat edeltävän kalenterivuoden ja jotka ovat saatavilla vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan.

LIITE II

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

(a)turvallisuutta koskevan unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen tukemalla tiedonvaihtoa muun muassa Prüm-puitteiden, EU:n matkustajarekisteridirektiivin ja SIS II -tietojärjestelmän avulla, myös panemalla täytäntöön suositukset, jotka on laadittu laadunvalvonta- ja arviointimekanismien, kuten Schengenin arviointimekanismin ja muiden laadunvalvonta- ja arviointimekanismien perusteella;

(b)turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tietojärjestelmien perustaminen, mukauttaminen ja ylläpito, niiden yhteentoimivuus mukaan lukien, sekä asianmukaisten välineiden kehittäminen havaittujen puutteiden korjaamiseksi;

(c)turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tiedonvaihtovälineiden, järjestelmien ja tietokantojen aktiivisen käytön lisääminen varmistamalla, että niihin tallennetaan korkealaatuista tietoa;

(d)asiaa koskevien kansallisten toimenpiteiden tukeminen, jos se on tarpeen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitettyjen erityistavoitteiden toteuttamiseksi.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

(a)jäsenvaltioiden yhteisten ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kanssa toteutettavien lainvalvontaoperaatioiden lisääminen, jotta voidaan erityisesti helpottaa ja parantaa yhteisten tutkintaryhmien, yhteispartioinnin, välittömän takaa-ajon, peitetoimina suoritettavan tarkkailun ja muiden operatiivisen yhteistyön mekanismien käyttöä unionin toimintapoliittisen syklin (EMPACT) yhteydessä painottaen erityisesti valtioiden rajat ylittäviä operaatioita;

(b)lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön lisääminen sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa esimerkiksi kansallisten erikoisyksiköiden verkostojen, unionin verkostojen ja yhteistyörakenteiden ja unionin keskusten puitteissa;

(c)virastojen välisen yhteistyön parantaminen unionin tasolla jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten ja laitosten välillä sekä kansallisella tasolla kunkin jäsenvaltion kansallisten viranomaisten välillä.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

(a)lainvalvonta-alan koulutuksen, harjoitusten, keskinäisen oppimisen, erityisten vaihto-ohjelmien ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen lisääminen myös kolmansissa maissa ja niiden kanssa sekä muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa;

(b)yhteisvaikutusten hyödyntäminen yhdistämällä voimavaroja ja tietämystä jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kesken, kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan lukien, esimerkiksi laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja perustamalla yhteisiä osaamiskeskuksia tai yhteisiä operatiivisia tukikeskuksia yhdessä toteutettuja operaatioita varten;

(c)toimenpiteiden, suojatoimien, mekanismien ja parhaiden käytänteiden edistäminen ja kehittäminen todistajien, väärinkäytösten paljastajien ja rikoksen uhrien varhaista tunnistamista, suojelua ja tukemista varten sekä kumppanuuksien kehittäminen viranomaisten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa tätä tarkoitusta varten;

(d)tarvittavien varusteiden hankkiminen ja koulutusvälineiden ja muun keskeisen turvallisuusinfrastruktuurin perustaminen ja päivittäminen turvallisuusuhkiin valmistautumisen, selviytymiskyvyn, yleisön tietoisuuden ja asianmukaisten vastatoimien lisäämiseksi.



LIITE III

Rahastosta 4 artiklan mukaisesti tuettavat toimet

·Tietojärjestelmät ja -verkot, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista, koulutus niiden käyttämistä varten, yhteentoimivuuden testaaminen ja parantaminen sekä näiden järjestelmien tietojen laatu;

·unionin lainsäädännön ja unionin toimintatavoitteiden toteuttamisen seuranta jäsenvaltioissa turvallisuuden kannalta merkityksellisten tietojärjestelmien alalla;

·EMPACT-toimet, joilla toteutetaan EU:n toimintapoliittiseen sykliin kuuluvia toimia tai helpotetaan niiden toteuttamista;

·toimet, joilla tuetaan tehokasta ja koordinoitua valmiutta reagoida kriiseihin muun muassa kansanterveyden, pelastuspalvelun ja terrorismin alalla nykyisten alakohtaisten valmiuksien, asiantuntemuskeskusten ja tilannearviointikeskusten pohjalta;

·toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien turvallisuustutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

·erikoistuneista kansallisista yksiköistä muodostettujen temaattisten tai monialaisten verkostojen tukeminen, jotta voidaan parantaa keskinäistä luottamusta ja asiantuntemuksen, tietojen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä resurssien ja asiantuntemuksen yhdistämistä yhteisissä osaamiskeskuksissa;

·lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten sekä hallintovirastojen henkilöstön ja asiantuntijoiden kouluttaminen, ottaen huomioon operatiiviset tarpeet ja riskianalyysit, lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen pohjalta ja yhteistyössä CEPOLin ja tarvittaessa Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa;

·yhteistyö yksityisen sektorin kanssa, jotta voidaan lujittaa luottamusta ja parantaa koordinointia ja valmiussuunnittelua sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä, myös julkisten tilojen suojelun ja kriittisen infrastruktuurin alalla;

·toimet, joilla annetaan yhteisöille mahdollisuus kehittää paikallisia toimintamalleja ja ennaltaehkäiseviä toimintapolitiikkoja, sekä unionin turvallisuuspolitiikkaa koskeva tiedotus ja viestintä sidosryhmien ja yleisön keskuudessa;

·laitteet, kulkuneuvot, viestintäjärjestelmät ja turvallisuuden kannalta olennaiset laitokset;

·henkilöstökustannukset, jotka liittyvät rahastosta tuettavien toimien tai sellaisten toimien toteuttamiseen, jotka teknisistä tai turvallisuussyistä edellyttävät henkilöstön osallistumista.



LIITE IV

Toimet, joiden yhteisrahoitusosuus voi olla suurempi 11 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti

·Hankkeet, joiden tavoitteena on ehkäistä ja torjua radikalisoitumista.

·Hankkeet, joiden tavoitteena on parantaa tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen yhteentoimivuutta. 1



LIITE V

Asetuksen 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

Erityistavoite 1:    Tiedonvaihdon parantaminen

(1)EU:n tiedonvaihtomekanismien käyttö.

Tietojen lähde: Europol, EU-LISA, neuvosto, jäsenvaltiot

Erityistavoite 2:    Operatiivisen yhteistyön lisääminen

(1)Rahastosta tuettujen yhteisten operatiivisten toimien määrä.

Tietolähde: Europol, Eurojust, jäsenvaltiot

(2)Rahaston avulla jäädytettyjen ja menetetyksi tuomittujen varojen arvioitu arvo.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

(3)Niiden laittomien huumausaineiden arvo, jotka on takavarikoitu lainvalvontaviranomaisten yli rajojen tekemän yhteistyön avulla.

Tietolähde: Jäsenvaltiot, unionin toimiin liittyvien avustusten saajat

(4)Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla ja jotka on täytetty rahastosta saadun tuen avulla, verrattuna sellaisten suositusten kokonaismäärään, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

Erityistavoite 3:    Rikosten torjuntaa ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien parantaminen

(5)Niiden lainvalvontaviranomaisten henkilöstön jäsenten määrä, jotka ovat osallistuneet koulutukseen, harjoituksiin, keskinäiseen oppimiseen tai erityisiin vaihto-ohjelmiin, jotka koskevat valtioiden rajat ylittäviä aiheita ja jotka on toteutettu rahaston tuella.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

(6)Niiden kriittisten infrastruktuurien ja julkisten tilojen määrä, joiden suojelua turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta on parannettu rahaston avulla.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

(7)Niiden aloitteiden määrä, joilla on ehkäisty väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavaa radikalisoitumista.

Tietojen lähde: Radikalisoitumisen torjunnan EU-verkosto (RAN).



LIITE VI

Tukitoimityypit

TAULUKKO 1:   TUKITOIMIEN ALAKOODIT

1

TER-Terrorismin rahoituksen torjunta

2

TER-Radikalisoitumisen ehkäiseminen ja torjunta

3

TER-Julkisten tilojen ja muiden pehmeiden kohteiden suojelu ja selviytymiskyky

4

TER-Kriittisen infrastruktuurin suojelu ja selviytymiskyky

5

TER-Kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhkat

6

TER-Räjähteet

7

TER-Kriisinhallinta

8

TER-Muu

9

OC-Korruptio

10

OC-Talousrikollisuus

11

OC-Huumausaineet

12

OC-Ampuma-aseiden laiton kauppa

13

OC-Ihmiskauppa

14

OC-Siirtolaisten salakuljetus

15

OC-Ympäristörikollisuus

16

OC-Järjestäytynyt omaisuusrikollisuus

17

OC-Muu

18

CC-Kyberrikollisuus - Muu

19

CC-Kyberrikollisuus - Ehkäiseminen

20

CC-Kyberrikollisuus - Tutkimusten helpottaminen

21

CC-Kyberrikollisuus - Uhrien avustaminen

22

CC-Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö - Ehkäiseminen

23

CC-Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö - Tutkimusten helpottaminen

24

CC-Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö - Uhrien avustaminen

25

CC-Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö - Muu

26

CC-Muu

27

GEN-Tiedonvaihto

28

GEN-Poliisivoimien tai virastojen yhteistyö (tulli, rajavartiostot, tiedustelupalvelut)

29

GEN-Forensinen tiede

30

GEN-Uhrien tukeminen

31

GEN-Operatiivinen tuki

32

TA-Tekninen tuki - tiedotus ja viestintä

33

TA-Tekninen tuki - valmistelu, toteutus, seuranta ja valvonta

34

TA-Tekninen tuki - arviointi ja selvitykset, tiedonkeruu

35

TA-Tekninen tuki - valmiuksien kehittäminen

TAULUKKO 2:   TOIMITYYPPIEN KOODIT

1

Tietojärjestelmät, yhteentoimivuus, tietojen laatu, viestintäjärjestelmät (laitteet pois lukien)

2

Verkostot, osaamiskeskukset, yhteistyörakenteet, yhteiset toimet ja operaatiot

3

Yhteiset tutkintaryhmät tai muut yhteiset operaatiot

4

Asiantuntijoiden lähettäminen

5

Koulutus

6

Parhaiden käytäntöjen vaihto, työpajat, konferenssit, tapahtumat, tiedotuskampanjat, viestintätoimet

7

Tutkimukset, pilottihankkeet, riskienarviointi

8

Laitteet (sisältyy 15 prosentin enimmäismäärän laskentaan)

9

Kulkuneuvot (sisältyy 15 prosentin enimmäismäärän laskentaan)

10

Rakennukset, laitteet (sisältyy 15 prosentin enimmäismäärän laskentaan)

11

Tutkimushankkeiden käyttöönotto tai muu seuranta

TAULUKKO 3:   TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

1

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

2

Kolmansissa maissa toteutettavat toimet

3

Schengen-arviointeihin perustuvien suositusten toteuttaminen poliisiyhteistyön alalla

4

Erityistoimet (ei tiedossa ohjelmasuunnittelun vaiheessa)

5

Hätäapu (ei tiedossa ohjelmasuunnittelun vaiheessa)

6

Liitteessä IV luetellut toimet



LIITE VII

Operatiiviseen tukeen oikeutetut toimet

Tiedonvaihdon parantamista koskevan erityistavoitteen yhteydessä ohjelmista annettava operatiivinen tuki voi kattaa seuraavat:

·huolto- ja tukipalvelut sellaisia unionin ja tarvittaessa kansallisia tietojärjestelmiä varten, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

·henkilöstökulut, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Operatiivisen yhteistyön lisäämistä koskevan erityistavoitteen yhteydessä kansallisista ohjelmista annettava operatiivinen tuki voi kattaa seuraavat:

·huoltopalvelut sellaisia teknisiä laitteita tai kulkuneuvoja varten, joita käytetään valtioiden rajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisen, paljastamisen ja tutkinnan alalla.

·henkilöstökulut, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Rikosten torjuntaa ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien parantamista koskevan erityistavoitteen yhteydessä kansallisista ohjelmista annettava operatiivinen tuki voi kattaa seuraavat:

·huoltopalvelut sellaisia teknisiä laitteita tai kulkuneuvoja varten, joita käytetään valtioiden rajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisen, paljastamisen ja tutkinnan alalla.

·henkilöstökulut, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Rahoitusta ei myönnetä toimiin, jotka eivät ole tukikelpoisia 4 artiklan 3 kohdan nojalla.



LIITE VIII

Asetuksen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

Erityistavoite 1:    Tiedonvaihdon parantaminen

(1)EU:n tiedonvaihtomekanismien käyttö, jota mitataan seuraavien tietojen perusteella:

(a)Schengenin tietojärjestelmässä (SIS) tehtyjen hakujen määrä;

(b)jäsenvaltioiden välisessä forensisten tietojen (DNA, sormenjäljet, rekisterikilvet) vaihtoa koskevassa järjestelmässä (Prüm-mekanismin automatisoitu tiedonvaihtojärjestelmä) tehtyjen hakujen määrä;

(c)Europolin suojatun tiedonvaihdon verkkosovelluksessa (SIENA) vaihdettujen viestien määrä;

(d)Europolin tietojärjestelmässä (EIS) tehtyjen hakujen määrä;

(e)niiden matkustajien kokonaismäärä, joiden EU:n matkustajarekisteritiedot (PNR) on kerätty ja vaihdettu;

Tietolähde: Europol, EU-LISA, neuvosto, jäsenvaltiot

(2)Turvallisuuden kannalta merkityksellisiin tietokantoihin rahaston tuella luotujen uusien yhteyksien määrä:

(a)yhteydet EU:n (ja tarvittaessa kansainvälisiin) tietokantoihin;

(b)yhteydet jäsenvaltion sisällä;

(c)yhteydet yhden tai useamman toisen jäsenvaltion kanssa;

(d)yhteydet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

(3)Niiden uusien aktiivikäyttäjien määrä, jotka ovat rahaston tuen ansiosta ryhtyneet käyttämään EU:n ja mahdollisesti kansallisia turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tiedonvaihtovälineitä, järjestelmiä ja tietokantoja, verrattuna käyttäjien kokonaismäärään.

Tietojen lähde: Jäsenvaltiot

Erityistavoite 2:    Operatiivisen yhteistyön lisääminen

(4)Rahastosta tuettujen yhteisten operatiivisten toimien määrä, mukaan lukien osallistuvat jäsenvaltiot ja viranomaiset, jaoteltuna aloittain (terrorismintorjunta, järjestäytynyt rikollisuus yleensä, järjestäytynyt rikollisuus – ampuma-aseet, kyberrikollisuus, muut):

(a)yhteisten tutkintaryhmien määrä;

(b)Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa toteutettujen operatiivisten hankkeiden määrä;

(c)muut yhteiset operatiiviset toimet.

Tietolähde: Europol, Eurojust, jäsenvaltiot

(5)Osallistuminen rahaston tuella toimiviin rajatylittäviin verkostoihin.

Tietojen lähde: Jäsenvaltiot, unionin toimien tai hätäapuavustusten edunsaajat

(6)Rahaston avulla jäädytettyjen ja menetetyksi tuomittujen varojen arvioitu arvo.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

(7)Niiden laittomien huumausaineiden arvo, jotka on takavarikoitu lainvalvontaviranomaisten yli rajojen tekemän yhteistyön avulla.

Tietolähde: Jäsenvaltiot, unionin toimiin liittyvien avustusten saajat

(8)Rahaston avulla perustettujen nykyisten rajatylittävien verkostojen tuotokset, kuten parhaita käytäntöjä koskevat käsikirjat, työpajat, yhteiset harjoitukset.

Tietolähde: Unionin toimiin liittyvien avustusten saajat

(9)Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla ja jotka on täytetty rahastosta saadun tuen avulla, verrattuna sellaisten suositusten kokonaismäärään, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

Erityistavoite 3:    Rikosten torjuntaa ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien parantaminen

(10)Niiden lainvalvontaviranomaisten henkilöstön jäsenten määrä, jotka ovat osallistuneet koulutukseen, harjoituksiin, keskinäiseen oppimiseen tai erityisiin vaihto-ohjelmiin, jotka koskevat valtioiden rajat ylittäviä aiheita ja jotka on toteutettu rahaston tuella, jaoteltuna seuraavien alojen mukaan:

(a)terrorismin torjunta;

(b)järjestäytynyt rikollisuus;

(c)kyberrikollisuus;

(d)muut operatiivisen yhteistyön alat.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

(11)Sellaisten parhaita käytäntöjä, tutkimustekniikoita ja vakioituja toimintaohjeita koskevien käsikirjojen ja muiden välineiden määrä, jotka on tuotettu rahaston tuella eri puolilla EU:ta toimivien organisaatioiden vuorovaikutuksen tuloksena.

Tietolähde: Jäsenvaltiot, unionin toimien tai hätäapuavustusten edunsaajat

(12)Niiden rikoksen uhrien määrä, jotka ovat saaneet tukea rahastosta, rikoksen tyypin mukaan jaoteltuna (ihmiskauppa, siirtolaisten salakuljetus, terrorismi, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, kyberrikollisuus, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö).

Tietolähde: Jäsenvaltiot

(13)Niiden kriittisten infrastruktuurien ja julkisten tilojen määrä, joiden suojelua turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta on parannettu rahaston avulla.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

(14)Niiden aloitteiden määrä, joilla on ehkäisty väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavaa radikalisoitumista.

(a)Osumien määrä radikalisoitumisen torjunnan EU-verkoston (RAN) verkkosivulla;

(b)RAN-verkoston osallistujien määrä asiantuntijatyypin mukaan jaoteltuna;

(c)Niiden opintokäyntien, koulutustapahtumien, työpajojen ja neuvontaistuntojen määrä, jotka on toteutettu jäsenvaltioissa kansallisten viranomaisten tiiviin koordinoinnin avulla, jaoteltuna edunsaajatyypin mukaan (lainvalvontaviranomaiset, muut).

Tietolähde: Radikalisoitumisen torjunnan EU-verkosto (RAN)

(15)Niiden rahaston tuella perustettujen kumppanuuksien määrä, jotka edistävät todistajille, väärinkäytösten paljastajille ja rikoksen uhreille annettavan tuen kehittämistä, sen mukaan, edustavatko kumppanit

(a)yksityistä sektoria;

(b)kansalaisyhteiskuntaa.

Tietolähde: Jäsenvaltiot, unionin toimien tai hätäapuavustusten edunsaajat

(1)    Komission tiedonannon Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi (COM(2016) 205) mukaisesti.