EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel14.6.2018

COM(2018) 465 final

2018/0247(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta

{SEC(2018) 310 final}
{SWD(2018) 337 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Perustelut ja tavoitteet

·demokratian takaavien instituutioiden vakaus, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu,

·toimiva markkinatalous, kyky selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineesta unionissa sekä

·valmius omaksua oikeuksien lisäksi myös perussopimuksista johtuvat velvoitteet, joihin kuuluu poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen.

·Länsi-Balkanin strategiassa esitetään mahdollinen liittymisajankohta, joka koskee ainakin joitakin ehdokkaita, jos kaikki edellytykset täyttyvät. Liittymistä edeltävinä vuosina tehtävien valmistelujen ja investointien tukemiseen on oltava käytettävissä varoja. Yhtenä tavoitteena on varmistaa asteittainen ja saumaton siirtyminen liittymistä edeltävästä vaiheesta jäsenvaltion asemaan. Lisäksi kumppaneilla on oltava tarvittavat valmiudet käyttää EU:n varoja varsinkin maatalous- ja koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

·sisämarkkinoiden, oikeuden ja vapauden eurooppalaisen alueen sekä Euroopan laajuisten energia- ja liikenneverkkojen laajentumista;

·työpaikkojen luomista, osaamisen kehittämistä, koulutusta, sosiaalinen osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä;

·ympäristönsuojelua ja rajatylittävän saastumisen vähentämistä;

·lähentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan;

·pyrkimyksiä monipuolistaa energialähteitä ja varmistaa energiatehokkuus, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden kehittäminen, energiatehokkuuden edistäminen ja siirtyminen kiertotalouteen, ja parantaa riskien ennaltaehkäisyä sekä katastrofien sietokykyä ja hallintaa; ja

·pyrkimyksiä sopia yhdennetymmästä ja strategisemmasta lähestymistavasta meripolitiikan, tieteelliseen huippuosaamisen ja digitaalistrategian aloilla.

·sisäisten politiikkojen ohjelmat (synergia turvallisuutta, muuttoliikettä, tutkimusta ja innovointia, ympäristöä ja ilmastotoimia, yhteyksiä ja energiaa koskevien politiikkojen kanssa) ja

·naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline, jonka avulla säilytetään kaikkiin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin sovellettavat yhteiset säännöt ja yhteinen investointiosio ja yksinkertaistetaan rahoitusta, jolla Erasmuksen ulkoista ulottuvuutta tuetaan ulkoisen toiminnan rahoitusvälineillä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate

•Suhteellisuusperiaate

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

-edistämään keskeisiä uudistuksia eli laajentumisstrategian kolmea ”perusasiaa” (oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet, demokraattisten instituutioiden vahvistamisen ja julkishallinnon uudistaminen, talouden ohjausjärjestelmä); ja

-uudistusten tuloksiin ottamalla käyttöön tuloskehys.

•Sidosryhmien kuuleminen

·Joustavuus: Sidosryhmät olivat sitä mieltä, että uusien rahoitusvälineiden olisi oltava joustavampia, jotta niillä voidaan vastata ennakoimattomiin haasteisiin ja kriiseihin. Ne korostivat etenkin tarvetta helpottaa varojen siirtämistä alueelta toiselle ja eri tukimenettelyjen välillä. Ne korostivat kuitenkin myös sitä, että joustavuuden lisääminen ei saisi johtaa ennakoitavuuden vähenemiseen, kumppaneiden heikompaan omistajuuteen tai herpaantumiseen pyrkimyksissä saavuttaa pitkän aikavälin kehitystavoitteet. Joustavuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseksi osa vastaajista kannatti riittävän suuria kohdentamattomia varauksia.

·Johdonmukaisuus: Sidosryhmät pitivät välttämättömänä lisätä EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välistä sekä ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden keskinäistä johdonmukaisuutta. Useimmat suosittelivat, että unioni ottaa johtavan roolin eri sidosryhmien keskinäisen täydentävyyden parantamiseksi sekä unionissa että sen ulkopuolella.

·Yksinkertaistaminen: Unionia kannustettiin voimakkaasti jatkamaan eri välineiden muodostaman kokonaisuuden yksinkertaistamista. Lisäksi unionin olisi jatkettava toimia työläiden hallinto- ja varainhoitomenettelyjen yksinkertaistamiseksi.

·Vipuvaikutus: Sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että innovatiivisilla rahoitusvälineillä voi olla merkittävä rooli julkisen ja yksityisen rahoituksen hankinnassa unionin ulkoista apua varten.

-Se lisää joustavuutta, koska kumppaneiden rahoitusosuuksia ei vahvisteta heti alkuun. IPA-ohjelmasuunnittelukehyksen olisi perustuttava muuttuviin tarpeisiin, ja sillä olisi varmistettava tasapaino ennakoitavuuden ja tulosperusteisen rahoituksen välillä.

-Ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden muodostama uusi kokonaisuus helpottaa johdonmukaisuuden ja synergian saavuttamista IPA III -välineen ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen välillä. Näin on erityisesti temaattisissa ja nopean vasteen osioissa, joita olisi käytettävä aloitteissa, joiden tavoitteita ei voida saavuttaa maantieteellisillä ohjelmilla.

-IPA III -välineellä olisi myös kasvatettava kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden kumppaneiden, myös yksityissektorin, vipuvaikutuspotentiaalia. Sen yleistä tuloskehystä on tarkoitus vahvistaa ja yksinkertaistaa.

•Ulkopuoliset asiantuntijat

•Vaikutustenarviointi

•Yksinkertaistaminen

·Sillä varmistetaan johdonmukaisuus naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen kanssa. (Temaattiset ohjelmat täydentävät maantieteellisiä ohjelmia, ja niissä hyödynnetään kyseisellä välineellä perustettua ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä).

·Ehdotuksessa jatketaan ulkoista toimintaa koskevien yhtenäisten sääntöjen soveltamista käyttämällä naapuruus-, kehitys, ja kansainvälisen yhteistyön välineessä vahvistettuja rahoitussääntöjä (jotka sisältyivät aiemmin erilliseen asetukseen ulkoisen toiminnan yhteisistä täytäntöönpanosäännöistä). Aina kun mahdollista ehdotus perustuu varainhoitoasetukseen.

·Ohjelmasuunnittelua koskevan lähestymistavan vaihtaminen vähentää täytäntöönpanovaiheessa komission hyväksymien kumppanilähtöisten ohjelmien lukumäärä. Tämä johtaa yksinkertaistumiseen myös tuensaajien osalta, koska ne voivat vastata niiden omissa strategia-asiakirjoissa vahvistettuihin painopisteisiin, ja tuensaajien omistajuuden lisääntymiseen.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2018/0247 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 12 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 13 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Asetuksen (EU) N:o 231/2014 14 voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020. Ulkoisen avun suunnittelu- ja täytäntöönpanokehys olisi säilytettävä, jotta unionin ulkoinen toiminta voisi jatkua tuloksellisena.

(2)Liittymistä valmistelevan tukivälineen tavoitteet poikkeavat olennaisesti unionin ulkoisen toiminnan yleisistä tavoitteista, koska välineen tarkoituksena on valmistaa liitteessä I lueteltuja tuensaajia unionin jäsenyyteen ja tukea niitä niiden liittymisprosessissa. Sen vuoksi on tärkeää, että laajentumisen tukemiseen on käytettävissä erillinen väline, jonka on kuitenkin täydennettävä unionin ulkoisen toiminnan yleisiä tavoitteita ja varsinkin naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä (NDICI).

(3)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 49 artiklan mukaan unionin jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa ja sitoutuu edistämään seuraavia arvoja: ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien oikeuksien, kunnioittaminen. Unionin jäsenyyttä hakeneesta Euroopan valtiosta voi tulla jäsen vain, jos sen on vahvistettu täyttävän Kööpenhaminassa kesäkuussa 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamat jäsenyysehdot, jäljempänä ’Kööpenhaminan kriteerit’, ja edellyttäen, että unionilla on valmiudet ottaa uusi jäsen vastaan. Kööpenhaminan kriteereitä ovat demokratian takaavien instituutioiden vakaus, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu, toimiva markkinatalous, kyky selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineesta unionissa sekä valmius omaksua oikeuksien lisäksi myös perussopimuksista johtuvat velvoitteet, joihin kuuluu poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen.

(4)Laajentumisprosessi perustu vakiintuneisiin kriteereihin sekä oikeudenmukaisiin ja tiukkoihin ehtoihin. Kutakin tuensaajaa arvioidaan sen omien ansioiden perusteella. Edistyksen arvioimisen ja puutteiden toteamisen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata liitteessä I lueteltuja tuensaajia jatkamaan välttämättömiä ja kauaskantoisia uudistuksia. Jotta laajentumisnäkymistä tulisi totta, ”perusasiat ensin” -periaatteesta 15 on jatkossakin pidettävä tiukasti kiinni. Liittymisen eteneminen riippuu siitä, miten hyvin kukin hakija kunnioittaa unionin arvoja, ja hakijan valmiudesta toteuttaa tarvittavat uudistukset, joilla sen poliittinen, institutionaalinen, oikeudellinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä sovitetaan unionin sääntöihin, normeihin, politiikkoihin ja käytäntöihin.

(5)Unionin laajentumispolitiikka on investointi rauhaan, turvallisuuteen ja vakauteen Euroopassa. Se tarjoaa uusia taloudellisia ja kaupallisia mahdollisuuksia, joista hyötyvät sekä EU että jäseniksi pyrkivät maat. Mahdollisuus liittyä unioniin on voimakas kimmoke tehdä pysyviä demokraattisia, poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.

(6)Euroopan komissio toisti Länsi-Balkanin maiden vakaat ja ansioihin perustuvat jäsenyysnäkymät tiedonannossaan Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille 16 . Se on vahva kannustusviesti kaikille Länsi-Balkanin maille ja osoitus EU:n sitoutumisesta niiden eurooppalaiseen tulevaisuuteen.

(7)Tukea olisi annettava niiden sopimusten mukaisesti, jotka unioni on tehnyt liitteessä I lueteltujen tuensaajien kanssa. Tuella olisi pääasiassa avustettava liitteessä I lueteltuja tuensaajia vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota, uudistamaan oikeuslaitosta ja julkishallintoa, kunnioittamaan perusoikeuksia sekä edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä. Tukea olisi annettava myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa 17 määriteltyjen tärkeimpien periaatteiden ja oikeuksien edistämiseen. Sillä olisi jatkossakin tuettava tuensaajien pyrkimyksiä edistää alueellista, makroalueellista ja rajatylittävää yhteistyötä sekä aluekehitystä muun muassa panemalla unionin makroaluestrategiat täytäntöön. Lisäksi tuella olisi tehostettava tuensaajien taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä talouden ohjausta ja hallintaa, joilla tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvuagendaa, muun muassa aluekehityksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen sekä sosiaali- ja työllisyysalan politiikkojen avulla sekä kehittämällä digitaalitaloutta ja -yhteiskuntaa, myös lippulaiva-aloitteen ”Länsi-Balkanin digitaalistrategia” mukaisesti.

(8)Unionin olisi annettava jäsenvaltioiden kokemuksia hyödyntävää tukea liitteessä I lueteltujen tuensaajien liittymisvalmisteluihin. Tässä yhteistyössä olisi keskityttävä erityisesti jäsenvaltioiden uudistusprosessista saamien kokemusten jakamiseen.

(9)Unionin ja liitteessä I lueteltujen tuensaajien välinen tehostettu strateginen ja operatiivinen yhteistyö on avainasemassa, kun turvallisuusuhkia ja terrorismin uhkaa pyritään torjumaan tuloksellisesti ja tehokkaasti.

(10)On tärkeää lisätä muuttoliikeasioissa tehtävää yhteistyötä rajaturvallisuus mukaan lukien, varmistaa kansainvälisen suojelun saatavuus, jakaa olennaisia tietoja, lujittaa kehitystä tukevia muuttoliikkeen vaikutuksia, helpottaa laillista ja työperäistä muuttoliikettä, tehostaa rajavalvontaa sekä jatkaa sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen, ihmiskaupan ja muuttajien salakuljetuksen torjuntaa.

(11)Oikeusvaltioperiaate, johon kuuluu korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, ja hyvä hallintotapa, johon kuuluu julkishallinnon uudistaminen, ovat edelleen useimpien liitteessä I lueteltujen tuensaajien suurimpia haasteita, ja niiden toteutuminen on tärkeää, jotta tuensaajat voivat lähentyä unionia ja myöhemmin täyttää unionin jäsenyysvelvoitteet kaikilta osin. Ottaen huomioon näillä aloilla toteutettavien uudistusten pitkäkestoisuus ja tarve saada aikaan tuloksia, tämän asetuksen mukaisella rahoitustuella olisi vastattava liitteessä I luetelluille tuensaajille asetettuihin vaatimuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

(12)Osallistuvan demokratian periaatteen mukaisesti komission olisi kannustettava kutakin liitteessä I lueteltua tuensaajaa huolehtimaan parlamentaarisesta valvonnasta.

(13)Liitteessä I lueteltujen tuensaajien on valmistauduttava paremmin kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja mukauduttava toimiin, joilla unioni pyrkii ratkaisemaan nämä kysymykset. Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tällä ohjelmalla olisi pyrittävä valtavirtaistamaan ilmastotoimet unionin politiikoissa sekä saavuttamaan kokonaistavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista kohdennetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen. Tämän ohjelman mukaisten toimien odotetaan edistävän tavoitetta, jonka mukaan 16 prosenttia ohjelman kokonaisrahoituksesta kohdennetaan ilmastotavoitteisiin. Tähän liittyvät toimet määritellään ohjelman valmistelu- ja toteutusvaiheessa, ja ohjelman kokonaisvaikutusta olisi tarkasteltava asiaankuuluvissa arvioinneissa ja uudelleentarkasteluprosesseissa.

(14)Tämän välineen toimilla olisi tuettava Agenda 2030 -nimellä tunnettua Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmaa yleismaailmallisena ohjelmana, johon EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet täysimääräisesti ja jonka kaikki liitteessä I luetellut tuensaajat ovat hyväksyneet.

(15)Tässä asetuksessa vahvistetaan sen soveltamisajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 18 17 kohdan mukaisesti].

(16)Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava antamansa tuen vaatimustenmukaisuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys erityisesti säännöllisillä neuvotteluilla ja usein tapahtuvalla tietojenvaihdolla tukimenettelyn eri vaiheissa. Lisäksi olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet koordinoinnin ja täydentävyyden lisäämiseksi, myös kuulemalla säännöllisesti muita avunantajia. Kansalaisyhteiskunnan asemaa olisi parannettava sekä valtiovallan elinten toteuttamissa ohjelmissa että unionin tuen välittömänä saajana.

(17)Toiminnan painopistealat, joilla pyritään saavuttamaan tällä asetuksella tuettavien politiikanalojen tavoitteet, olisi määriteltävä ohjelmasuunnittelukehyksessä, jonka komissio vahvistaa vuodet 2021–2027 kattavan unionin monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajaksi yhteistyössä liitteessä I lueteltujen tuensaajien kanssa laajentumisagendan ja tuensaajien erityistarpeiden pohjalta tässä asetuksessa määriteltyjen yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti ja asiaankuuluvat kansalliset strategiat asianmukaisesti huomioon ottaen. Ohjelmakehyksessä olisi määriteltävä tukikohteet ja kullekin kohteelle myönnettävä ohjeellinen rahoitus, mukaan lukien arvio ilmastotoimiin liittyvistä menoista.

(18)On unionin edun mukaista avustaa liitteessä I lueteltuja tuensaajia niiden pyrkiessä uudistumaan unionin jäsenyyttä silmällä pitäen. Tuen hallinnoinnissa olisi keskityttävä voimakkaasti tuloksiin ja kannustimien luomiseen niille, jotka osoittavat sitoutumisensa uudistuksiin panemalla tehokkaasti täytäntöön liittymistä valmistelevan tuen ja edistymällä jäsenyysehtojen täyttämisessä.

(19)Siirtyminen komission suorittamasta liittymistä valmistelevien varojen suorasta hallinnoinnista liitteessä I lueteltujen tuensaajien toteuttamaan välilliseen hallinnointiin olisi toteutettava asteittain ja kunkin tuensaajan valmiuksien mukaisesti. Tuessa olisi edelleen hyödynnettävä rakenteita ja välineitä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi liittymistä valmistelevassa prosessissa.

(20)Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä huolehtimalla unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden keskinäisestä johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä sekä luomalla yhteisvaikutuksia unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa. Tähän kuuluu tapauksen mukaan myös johdonmukaisuus ja täydentävyys makrotaloudellisen rahoitusavun kanssa.

(21)Jotta voitaisiin maksimoida yhdistettyjen toimien vaikutus yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, tällä asetuksella olisi voitava edistää muiden ohjelmien toimia, kunhan rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia.

(22)Tämän asetuksen mukaista rahoitusta olisi käytettävä Erasmus-ohjelman kansainväliseen ulottuvuuteen kuuluvien toimien rahoittamiseen, ja täytäntöönpanossa olisi noudatettava Erasmus-asetusta 19 .

(23)Tähän asetukseen olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt sisältyvät varainhoitoasetukseen, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely talousarvion laatimiseen ja toteuttamiseen avustuksia, hankintoja, palkintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, talousarviotukea, erityisrahastoja, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita käyttäen sekä taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltion toteutumiseen jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa liittyy yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on olennaisen tärkeää moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden kannalta.

(24)Tämän asetuksen mukaiset rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasitus ja arvioitu sääntöjen noudattamatta jättämisen riski. Harkittavia muotoja olisi oltava varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin.

(25)Unionin olisi jatkettava yhteisten sääntöjen soveltamista ulkoisen toiminnan toteutukseen. Unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanosäännöt ja -menettelyt vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [NDICI]. Yksityiskohtaisia lisäsäännöksiä olisi annettava varsinkin rajatylittävään yhteistyöhön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen politiikanalaan liittyviä erityistilanteita varten.

(26)Ulkoista toimintaa toteutetaan usein nopeasti muuttuvassa ympäristössä, mikä edellyttää jatkuvaa ja nopeaa mukautumista unionin kumppaneiden muuttuviin tarpeisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja hyvään hallintotapaan, turvallisuuteen ja vakauteen, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön, sääntöjenvastaiseen muuttoliikkeeseen ja sen perimmäisiin syihin. Ennakoitavuuden periaatteen sovittaminen yhteen sen kanssa, että uusiin tarpeisiin on reagoitava nopeasti, edellyttää ohjelmien rahoituksen täytäntöönpanon mukauttamista. Jotta unionin kykyä vastata ennakoimattomiin tarpeisiin voitaisiin parantaa, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta soveltaa samanlaista joustoa kuin varainhoitoasetuksessa jo sallitaan muilla politiikan aloilla eli varainhoitovuodelta toiselle siirtämistä ja sidottujen varojen uudelleenkohdentamista, jotta voidaan varmistaa EU:n varojen tehokas käyttö niin EU:n kansalaisten kuin liitteessä I lueteltujen tuensaajienkin näkökulmasta ja näin maksimoida EU:n ulkoisiin toimiin käytettävissä olevat EU:n varat noudattaen samalla periaatetta, jonka mukaan unionin talousarvio vahvistetaan vuosittain.

(27) Edeltäjänsä pohjalle perustuvan uuden Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan (EKKR+) olisi muodostettava integroitu rahoituspaketti, josta voidaan antaa maailmanlaajuisesti rahoitusta avustuksina, talousarviotakuina ja muina rahoitusvälineinä, myös liitteessä I luetelluille tuensaajille. Tämän asetuksen nojalla toteuttavia toimia olisi jatkossakin hallittava Länsi-Balkanin investointikehyksen avulla.

(28)Ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä olisi tuettava EKKR+ -toimia ja IPA III välineellä olisi katettava osa liitteessä I lueteltujen tuensaajien hyväksi toteutettavien toimien rahoitustarpeista, mukaan lukien makrotaloudellisen rahoitusavun lainat ja niistä aiheutuvat vastuut.

(29)On tärkeää varmistaa, että rajatylittävän yhteistyön ohjelmat toteutetaan ulkoisen toiminnan ohjelmissa ja alueellista yhteistyötä koskevassa asetuksessa vahvistetun kehyksen mukaisesti. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava erityiset yhteisrahoitusta koskevat säännökset.

(30)Tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitetut vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet ovat varainhoitoasetuksen mukaisia työohjelmia. Vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat koostuvat joukosta toimenpiteitä, jotka on koottu yhteen asiakirjaan.

(31)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 20 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 21 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 22 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 23 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava tehokkain ja oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muuta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 24 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tapauksen mukaan EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Lisäksi liitteessä I lueteltujen tuensaajien olisi raportoitava komissiolle viipymättä sääntöjenvastaisuuksista, mukaan lukien petokset, joista on tehty ensimmäinen hallinnollinen tai oikeudellinen päätelmä, ja pidettävä komissio ajan tasalla hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen etenemisestä. Koska tavoitteena on jäsenvaltioiden hyviin toimintatapoihin mukautuminen, raportoinnin olisi tapahduttava sähköisesti komission perustamaa sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmää käyttäen.

(32)Laajentumisen politiikkakehyksen muutosten tai liitteessä I lueteltuja tuensaajia koskevien merkittävien muutosten huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteissä II ja III lueteltujen temaattisten painopistealojen mukauttamista ja päivittämistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(33)Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, erityisesti välilliseen hallinnointiin liitteessä I lueteltujen tuensaajien kanssa liittyviä erityisehtoja ja rakenteita sekä maaseudun kehittämistukea koskevien säännösten osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 25 ] mukaisesti. Vahvistettaessa yhdenmukaisia edellytyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanolle olisi otettava huomioon aiemman liittymistä valmistelevan tuen hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta saadut kokemukset. Näitä yhdenmukaisia edellytyksiä olisi muutettava, jos tilanne sitä edellyttää.

(34)Tällä asetuksella perustetulla komitealla olisi oltava toimivalta myös asetusten (EY) N:o 1085/2006 26 ja (EU) N:o 231/2014 mukaisten säädösten ja sitoumusten osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 389/2006 27 3 artiklan täytäntöönpanon osalta.

(35)Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan [X] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan ohjelma ’liittymistä valmisteleva tukiväline’, jäljempänä ’IPA III -väline’.

Asetuksessa vahvistetaan välineen tavoitteet, määrärahat kaudelle 2021–2027, unionin tuen muodot ja tuen antamista koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’rajatylittävällä yhteistyöllä’ yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja liitteessä I lueteltujen tuensaajien välillä, kahden tai useamman liitteessä I luetellun tuensaajan välillä tai liitteessä I lueteltujen tuensaajien ja [NDICI-asetuksen] liitteessä I lueteltujen maiden ja alueiden välillä [ETC-asetuksen] 28 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa esitetyn mukaisesti.

3 artikla

IPA III -välineen tavoitteet

1.IPA III -välineen yleistavoitteena on tukea liitteessä I lueteltuja tuensaajia, kun ne hyväksyvät ja toteuttavat sellaisia niiden vakautta, turvallisuutta ja vaurautta edistäviä poliittisia, institutionaalisia, oikeudellisia, hallinnollisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia, joihin niiden on ryhdyttävä noudattaakseen unionin arvoja ja mukautuakseen asteittain unionin sääntöihin, normeihin, politiikkoihin ja käytäntöihin unionin jäsenyyttä silmällä pitäen.

2.IPA III -välineen erityistavoitteena on

a)vahvistaa oikeusvaltiota, demokratiaa, ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista, kansalaisyhteiskuntaa ja turvallisuutta sekä parantaa muuttoliikkeen hallintaa rajaturvallisuus mukaan lukien;

b)lisätä julkishallinnon tuloksellisuutta sekä tukea rakenneuudistuksia ja hyvää hallintotapaa kaikilla tasoilla;

c)sovittaa liitteessä I lueteltujen tuensaajien säännöt, normit, politiikat ja käytännöt yhteen unionin vastaavien kanssa sekä vahvistaa sovintoa, hyviä naapuruussuhteita, ihmisten välisiä yhteyksiä ja viestintää;

d)vahvistaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä muun muassa parempien yhteyksien, aluekehityksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen sekä sosiaali- ja työllisyyspolitiikkojen avulla, vahvistaa ympäristönsuojelua, parantaa kykyä sietää ilmastonmuutosta, nopeuttaa siirtymistä vähähiiliseen talouteen ja kehittää digitaalitaloutta ja -yhteiskuntaa;

e)tukea alueellista ja rajatylittävää yhteistyötä.

3.Liitteessä I lueteltujen tuensaajien tarpeisiin ja valmiuksiin sovitetun tuen temaattiset, erityistavoitteiden mukaiset painopistealat esitetään liitteessä II. Liitteessä I lueteltujen tuensaajien välisen rajatylittävän yhteistyön temaattiset painopistealat esitetään liitteessä III. Kukin temaattinen painopisteala voi edistää useamman kuin yhden erityistavoitteen saavuttamista.

4 artikla

Talousarvio

1.Rahoituspuitteet IPA III -välineen toteuttamiselle kaudella 2021–2027 ovat 14 500 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää [NDICI-asetuksen] 20 artiklan mukaisesti ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen tukeen, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät sekä liittymistä valmistelevan tuen seuraajaohjelman valmisteluun liittyvä toiminta.

5 artikla

Useita ohjelmia koskevat säännökset

1.Tämän asetuksen täytäntöönpanossa on varmistettava yhdenmukaisuus, yhteisvaikutus ja täydentävyys unionin muiden ulkoisen toiminnan alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja ohjelmien kanssa sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus.

2.[NDICI-asetusta] sovelletaan tämän asetuksen nojalla toteutettavaan toimintaan siltä osin kuin siihen viitataan tässä asetuksessa.

3.IPA III -välineellä rahoitetaan asetuksen [Erasmus] 29 nojalla toteutettavia toimia. Kyseisten varojen käyttöön sovelletaan [asetusta (EU) Erasmus]. Sitä varten IPA III -välineen rahoitusosuus sisällytetään [NDICI-asetuksen] 11 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuun yhtenäiseen suuntaa-antavaan ohjelmasuunnitteluasiakirjaan ja hyväksytään kyseisessä asetuksessa vahvistettua menettelyä noudattaen.

4.IPA III -välineen tukea voidaan antaa Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta 30 , Euroopan sosiaalirahasto plussasta 31 ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta 32 rahoitettaviin toimiin.

5.Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 33 rahoitetaan liitteessä I lueteltujen tuensaajien ja jäsenvaltioiden välistä rajatylittävää yhteistyötä koskevia ohjelmia tai toimenpiteitä. Komissio hyväksyy kyseiset ohjelmat ja toimenpiteet 16 artiklan mukaisesti. IPA-välineen rajatylittävän yhteistyön määrärahoista myönnettävä rahoitusosuus määritetään [ETC-asetuksen] 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti. IPA-välineen rajatylittävän yhteistyön ohjelmia hallinnoidaan [ETC-asetuksen] mukaisesti.

6.IPA III -välineestä voidaan rahoittaa monikansallista ja alueiden välistä yhteistyötä koskevia ohjelmia tai toimenpiteitä, jotka otetaan käyttöön ja toteutetaan asetuksen [ETC-asetus] mukaisesti ja joihin tämän asetuksen liitteessä I luetellut tuensaajat osallistuvat.

7.Muista unionin ohjelmista voidaan tarvittaessa rahoittaa tämän asetuksen nojalla 8 artiklan mukaisesti toteutettavia toimia, kunhan rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Tällä asetuksella voidaan rahoittaa myös muiden unionin ohjelmien nojalla toteutettavia toimenpiteitä, kunhan rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Tällöin kyseisiä toimia koskevissa työohjelmissa on määritettävä, mitä sääntöjä noudatetaan.

8.Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa sekä unionin rahoituksen johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi tai alueellisen yhteistyön edistämiseksi päättää ulottaa 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ohjelmia ja toimenpiteitä koskevan osallistumiskelpoisuuden muihin kuin liitteessä I tarkoitettuihin maihin ja alueisiin, jos toteutettava ohjelma tai toimenpide on luonteeltaan maailmanlaajuinen, alueellinen tai rajatylittävä.

II LUKU

STRATEGINEN SUUNNITTELU

6 artikla

Politiikkakehys ja yleiset periaatteet

1.Laajentumisen politiikkakehys, jonka Eurooppa-neuvosto ja neuvosto ovat määritelleet, sopimukset, joilla luodaan oikeudellisesti sitova suhde liitteessä I lueteltuihin tuensaajiin, sekä asiaankuuluvat Euroopan parlamentin päätöslauselmat, komission tiedonannot tai komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiset tiedonannot muodostavat yleisen politiikkakehyksen tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten. Komissio huolehtii tuen ja laajentumisen politiikkakehyksen välisestä johdonmukaisuudesta.

2.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa ohjelmissa ja toimissa valtavirtaistetaan ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu ja sukupuolten tasa-arvo ja otetaan soveltuvin osin huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden 34 väliset kytkökset sellaisen yhdennetyn toiminnan edistämiseksi, jolla voidaan saada aikaan sivuhyötyjä ja saavuttaa useita tavoitteita johdonmukaisella tavalla.

3.Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja pyrkivät välttämään IPA III -välineestä myönnettävän tuen ja unionin, jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin (EIP) myöntämän muun avun päällekkäisyyttä noudattaen vakiintuneita periaatteita, joilla lisätään operatiivista koordinointia ulkoisen avun alalla ja yhdenmukaistetaan politiikkoja ja menettelyjä, erityisesti kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia kansainvälisiä periaatteita 35 . Koordinointi käsittää säännölliset kuulemiset, usein toistuvan tiedonvaihdon tukimenettelyn eri vaiheissa sekä tuen koordinoimiseksi järjestettävät osallistavat kokoukset, ja se on tärkeä osa unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmasuunnittelua.

4.Lisäksi komissio toteuttaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarpeelliset toimenpiteet koordinoinnin ja täydentävyyden varmistamiseksi monenvälisten ja alueellisten järjestöjen ja yhteisöjen, kuten kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten, virastojen ja unionin ulkopuolisten avunantajien, kanssa.

III LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO

7 artikla

IPA-ohjelmasuunnittelukehys

1.IPA III -välineestä annettava tuki perustuu IPA-ohjelmasuunnittelukehykseen 3 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio vahvistaa IPA-ohjelmasuunnittelukehyksen unionin monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajaksi.

2.IPA-ohjelmasuunnittelukehyksessä otetaan asianmukaisesti huomioon asiaankuuluvat kansalliset strategiat ja alakohtaiset politiikat.

Tuki kohdistetaan ja mukautetaan liitteessä I lueteltujen tuensaajien erityistilanteeseen ottaen huomioon jäsenyysehtojen täyttämiseksi tarvittavat lisätoimet ja tuensaajien valmiudet. Tuen laajuus ja intensiteetti eriytetään tarpeiden, uudistuksiin sitoutumisen ja uudistusten toteuttamisessa edistymisen mukaan.

3.Komissio hyväksyy IPA-ohjelmasuunnittelukehyksen täytäntöönpanosäädöksellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 16 artiklassa tarkoitetun komitean tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Komissio hyväksyy rajatylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa koskevan ohjelmasuunnittelukehyksen [ETC-asetuksen] 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

5. IPA-ohjelmasuunnittelukehys sisältää indikaattoreita, joilla arvioidaan edistymistä kehyksessä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

8 artikla

Toteuttamistoimenpiteet ja -menetelmät

1.IPA III -välineen tuki toteutetaan varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraan tai välillisesti hallinnoiden [NDICI-asetuksen] II osaston III luvussa tarkoitettujen vuotuisten tai monivuotisten toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden avulla. Tähän asetukseen sovelletaan [NDICI-asetuksen] II osaston III lukua 24 artiklan [osallistumiskelpoiset henkilöt ja yksiköt] 1 kohtaa lukuun ottamatta.

2.Tämän asetuksen nojalla toimintasuunnitelmia voidaan hyväksyä enintään seitsemän vuoden ajanjaksoksi.

9 artikla

Rajatylittävä yhteistyö

1.Rahoituspuitteista enintään 3 prosenttia kohdennetaan alustavasti liitteessä I lueteltujen tuensaajien ja jäsenvaltioiden välisiin rajatylittävän yhteistyön ohjelmiin niiden tarpeiden ja painopistealojen mukaan.

2.Unionin yhteisrahoitusosuus kunkin painopistealan osalta voi olla enintään 85 prosenttia rajatylittävän yhteistyöohjelman tukikelpoisista menoista. Teknisen tuen osalta unionin yhteisrahoitusosuus on 100 prosenttia.

3.Jäsenvaltioiden kanssa tehtävän rajatylittävän yhteistyön ennakkomaksut määritetään työohjelmassa liitteessä I lueteltujen tuensaajien tarpeiden mukaisesti, ja ne voivat ylittää ETC-asetuksen 49 artiklassa esitetyn prosenttiosuuden.

4.Jos rajatylittävän yhteistyön ohjelma keskeytetään [ETC-asetuksen] 12 artiklan mukaisesti, keskeytetylle ohjelmalle tästä asetuksesta myönnetyn tuen jäljellä oleva määrä voidaan käyttää minkä tahansa muiden tämän asetuksen nojalla tukikelpoisten toimien rahoittamiseen.

IV LUKU

TUKIKELPOISUUS JA MUUT ERITYISSÄÄNNÖKSET

10 artikla

Mahdollisuus saada rahoitusta IPA III -välineestä

1.Seuraavien maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat voivat saada rahoitusta IPA III välineestä:

a)jäsenvaltiot, tämän asetuksen liitteessä I luetellut tuensaajat, Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolet ja [NDICI-asetuksen] liitteen I soveltamisalaan kuuluvat maat, sekä

b)maat, joille komissio on vahvistanut vastavuoroisen mahdollisuuden saada ulkoista apua. Tämä mahdollisuus voidaan myöntää vähintään vuoden pituiseksi määräajaksi edellyttäen, että asianomainen maa soveltaa samoja kelpoisuusehtoja yksiköihin, jotka ovat peräisin unionista, ja yksiköihin, jotka ovat peräisin tämän asetuksen perusteella tukikelpoisista maista. Komissio päättää vastavuoroisesta rahoituksensaantimahdollisuudesta kuultuaan asianomaista tuensaajamaata tai asianomaisia tuensaajamaita.

V LUKU

EKKR+ JA TALOUSARVIOTAKUUT

11 artikla

Rahoitusvälineet ja ulkosuhdetoimien takuujärjestely

1.Liitteessä I luetellut tuensaajat voivat saada Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan (EKKR+) ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoitusta [NDICI-asetuksen] II osaston IV luvussa säädetyn mukaisesti. Sitä varten IPA III -välineellä rahoitetaan [NDICI-asetuksen] 26 artiklassa tarkoitettua ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä määrällä, joka on suhteutettu liitteessä I lueteltujen tuensaajien hyväksi tehtyihin investointeihin.

VI LUKU

SEURANTA JA ARVIOINTI

12 artikla

Seuranta, tarkastus, arviointi ja unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.Tähän asetukseen sovelletaan seurantaa, raportointia ja arviointia koskevia [NDICI-asetuksen] II osaston V luvun säännöksiä.

2.Indikaattorit, joiden avulla seurataan IPA III -välineen toteutusta ja edistymistä 3 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään tämän asetuksen liitteessä IV.

3.Jäsenvaltioiden kanssa tehtävässä rajatylittävässä yhteistyössä indikaattoreina käytetään [ETC-asetuksen] 33 artiklassa tarkoitettuja indikaattoreita.

4.Liitteessä IV tarkoitettujen indikaattoreiden lisäksi laajentumiskertomuksissa otetaan huomioon IPA III -tuen tuloskehys.

5.Varainhoitoasetuksen unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevan 129 artiklan soveltamisen lisäksi liitteessä I lueteltujen tuensaajien on osana välillistä hallinnointia raportoitava komissiolle viipymättä sääntöjenvastaisuuksista, mukaan lukien petokset, joista on tehty ensimmäinen hallinnollinen tai oikeudellinen päätelmä, ja pidettävä komissio ajan tasalla hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen etenemisestä. Raportointi on toteutettava sähköisesti komission perustamaa sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmää käyttäen.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

13 artikla

Säädösvallan siirtäminen

Siirretään komissiolle valta antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteitä II, III ja IV.

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään 13 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.Edellä olevan 13 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla

Täytäntöönpanoa koskevien lisäsääntöjen hyväksyminen

1.Erityiset säännöt, joilla luodaan yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle erityisesti liittymisvalmisteluja varten luotavien rakenteiden ja maaseudun kehittämistuen osalta, hyväksytään 16 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.    Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

16 artikla

Komitea

1.Komissiota avustaa komitea (liittymistä valmistelevan tukivälineen komitea). Kyseinen komitea on [asetuksessa (EU) N:o 182/2011] tarkoitettu komitea.

2.Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

3.EIP:n tarkkailija osallistuu pankkia koskevien asioiden käsittelyyn komiteassa.

4.IPA III -komitea avustaa komissiota, ja sillä on myös toimivalta asetusten (EY) N:o 1085/2006 ja (EU) N:o 231/2014 mukaisten säädösten ja sitoumusten osalta sekä asetuksen (EY) N:o 389/2006 3 artiklan täytäntöönpanon osalta.

5.IPA III -komitealla ei ole toimivaltaa 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun Erasmus+ ohjelman rahoituksen osalta.

17 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Sovelletaan [NDICI-asetuksen] 36 ja 37 artiklaa.

18 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Toimia voidaan tämän asetuksen estämättä jatkaa tai muuttaa niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 231/2014 [IPA II] ja asetusta (EY) N:o1085/2006 (IPA), joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti. Näihin toimiin sovelletaan asetusta (EU) N:o 236/2014 seuraavan [NDICI-asetuksen] II osaston III luvun säännöksiä sen 24 artiklan 1 kohtaa lukuun ottamatta.

2.IPA III -välineen rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtymä IPA III -välineen ja sen edeltäjän, IPA II:n, nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.Talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [...] [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

⌧ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 36  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

☑ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2021.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 40  

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–☑    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–☑ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–☑ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–☑ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–☑ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–☑ julkisoikeudellisille yhteisöille

–☑ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–☑ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–☑ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategiaan sisältyvät

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero  Otsake 6	JM/EI-JM 41	EFTA-mailta 42	ehdokasmailta 43	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet
Otsake 6	16 01 Liittymistä valmisteleva tuki – Hallintomenot	EJM	EI	EI	EI	EI
Otsake 6	16 02 Liittymistä valmisteleva tuki – Toimintamäärärahat	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ
Otsake 6	16 02 01 Tuki oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeuksien, muuttoliikkeen hallinnan, rajavalvonnan ja turvallisuuden vahvistamiseen	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ
Otsake 6	16 02 02 Tuki julkishallinnon tuloksellisuuden, rakenneuudistusten ja hyvän hallintotavan vahvistamiseen	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ
Otsake 6	16 02 03 Tuki sääntöjen, normien, politiikkojen ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseen unionin vastaavien kanssa	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ
Otsake 6	16 02 04 Tuki taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vahvistamiseen	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ
Otsake 6	16 02 05 Tuki alueelliseen ja rajatylittävään yhteistyöhön	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 44  

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
Toimintamäärärahat	Sitoumukset	(1)	1 899,300	1 938,665	1 978,014	2 018,145	2 058,259	2 100,355	2 143,433		14 136,171
	Maksut	(2)	94,239	337,482	591,552	995,238	1 460,304	1 589,081	1 678,593	7 389,681	14 136,171
Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 45	Sitoumukset = maksut	(3)	49,700	50,335	50,986	51,855	52,741	53,645	54,567		363,829
Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+3	1 949,000	1 989,000	2 029,000	2 070,000	2 111,000	2 154,000	2 198,000		14 500,000
	Maksut	=2+3	143,939	387,817	642,538	1 047,093	1 513,045	1 642,726	1 733,160	7 389,681	14 500,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–⌧    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	41,128	41,950	42,789	43,645	44,518	45,408	46,316	305,755
Muut hallintomenot	3,532	3,602	3,674	3,748	3,823	3,899	3,977	26,255
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	44,659	45,552	46,464	47,393	48,341	49,307	50,294	332,010

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 46
Henkilöresurssit	41,750	42,585	43,436	44,305	45,191	46,095	47,017	310,379
Muut hallintomenot	7,950	7,750	7,550	7,550	7,550	7,550	7,550	53,450
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	49,700	50,335	50,986	51,855	52,741	53,645	54,567	363,829

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–⌧Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Rahoitustuen suunnittelu, ohjelmointi, hallinnointi ja seuranta.
Ulkopuolinen henkilöstö	Rahoitustuen suunnittelu, ohjelmointi, hallinnointi ja seuranta.

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–⌧    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–⌧    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

vaikutukset omiin varoihin

vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Tiedonanto (COM(2018) 321 final) on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/commission/priorities/democratic-change/future-europe/eu-budget-future_fi

(2)    ”Perusasiat ensin” -lähestymistavassa oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet kytketään kahteen muuhun liittymisprosessin avaintekijään, jotka ovat talouden ohjausjärjestelmä (panostus talouden kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen) sekä demokraattisten instituutioiden lujittaminen ja julkishallinnon uudistaminen. Jokainen näistä kolmesta perusasiasta on ratkaisevan tärkeä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden uudistusprosessien kannalta ja pureutuu kansalaisten keskeisiin huolenaiheisiin.

(3)    Tiedonanto (COM(2015) 611 final) on saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52015DC0611(01)&rid=1

(4) *    Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(5)    Tiedonanto (COM(2018) 65 final) on saatavilla osoitteessa  http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52018DC0065

(6)    Ehdotus neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta (C(2018) 460 final).

(7)    Ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden väliarviointi – https://ec.europa.eu/europeaid/evaluation-instrument-pre-accession-assistance-ipa-ii-draft-report_en

(8)    Väliarviointikertomus ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ovat saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/europeaid/mid-term-review-report-external-financing-instruments_en

(9)    Kyseinen selvitys (Coherence Report) on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/europeaid/coherence-report-insights-external-evaluation-external-financing-instruments_en  

(10)    COM(2018) 321 final, 2.5.2018.

(11)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).

(12)    EUVL C […], […], s. […].

(13)    EUVL C […], […], s. […].

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 11).

(15)    ”Perusasiat ensin” -lähestymistavassa oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet kytketään kahteen muuhun liittymisprosessin avaintekijään, jotka ovat talouden ohjausjärjestelmä (panostus talouden kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen) sekä demokraattisten instituutioiden lujittaminen ja julkishallinnon uudistaminen. Jokainen näistä kolmesta perusasiasta on ratkaisevan tärkeä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden uudistusprosessien kannalta ja pureutuu kansalaisten keskeisiin huolenaiheisiin.

(16)    Tiedonanto (COM(2018) 65 final) on saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1528279544376&uri=CELEX:52018DC0065.

(17)    Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa.

(18)    Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.FIN&toc=OJ:C:2013:373:TOC

(19)    Uusi Erasmus-asetus.

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(21)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(22)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(23)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(26)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82).

(27)    Neuvoston asetus (EY) N:o 389/2006, annettu 27 päivänä helmikuuta 2006, rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi ja Euroopan jälleenrakennusvirastosta annetun asetuksen (EY) N:o 2667/2000 muuttamisesta (EUVL L 65, 7.3.2006, s. 5). 

(28)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (COM(2018) 374 final).

(29)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (COM(2018) 367 final).

(30)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (COM(2018) 372 final).

(31)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) (COM(2018) 382 final).

(32)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (COM(2018) 392 final).

(33)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (COM(2018) 372 final).

(34)    https://ec.europa.eu/europeaid/policies/sustainable-development-goals_en

(35)    https://ec.europa.eu/europeaid/policies/eu-approach-aid-effectiveness_en

(36)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(37) *     Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(38)    Kyseiset kymmenen välinettä ovat kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI), Euroopan kehitysrahasto (EKR), Euroopan naapuruusväline (ENI), liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II), vakautta ja rauhaa edistävä väline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, kumppanuusväline, väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten, Grönlantia koskeva päätös ja yhteinen täytäntöönpanoasetus.

(39)    Väliarviointikertomus (COM(2017) 720) final perustui kymmeneen valmisteluasiakirjaan. Jokainen valmisteluasiakirja koski yhtä välinettä (ks. luettelo seuraavassa alaviitteessä) ja siitä tehtyä riippumatonta arviointia. Väliarviointikertomus, valmisteluasiakirjat ja riippumattomat arvioinnit ovat nähtävissä seuraavassa osoitteessa:  https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(40)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(41)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(42)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. 

(43)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(44)    Kokonaiskustannukset eivät ehkä täsmää pyöristämisen vuoksi.

(45)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(46)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(47)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa. 

(48)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(49)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel14.6.2018

COM(2018) 465 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta

LIITE I

Albania

Bosnia ja Hertsegovina

Islanti

Kosovo 1* 

Montenegro

Serbia

Turkki

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

LIITE II

Tuen temaattiset painopistealat

Tuen temaattisia painopistealoja ovat tilanteen mukaan seuraavat:

(a)Varmistetaan oikeusvaltion toteutumisen takaavien instituutioiden moitteeton toiminta ja edistetään sitä varhaisessa vaiheessa. Tämän alan toimien tarkoituksena on luoda riippumaton, vastuuvelvollinen ja tehokas oikeuslaitos, mukaan lukien läpinäkyvä ja ansioihin perustuva työhönotto, oikeudellinen yhteistyö, arviointi- ja ylennysjärjestelmät ja tehokkaat kurinpitomenettelyt väärinkäytöstapauksissa; varmistaa vahvojen järjestelmien luominen rajojen suojeluun, muuttovirtojen hallintaan ja turvapaikan myöntämiseen sitä tarvitseville; kehittää tehokkaat välineet järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, muuttajien salakuljetuksen, rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja korruption ehkäisyä ja torjuntaa varten; edistää ja suojella ihmisoikeuksia, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, kuten romanien sekä homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten, oikeuksia ja perusvapauksia, tiedonvälityksen vapaus ja tietosuoja mukaan lukien.

(b)Uudistetaan julkishallinto sitä koskevien periaatteiden mukaisesti. Tämän alan toimien tarkoituksena on vahvistaa julkishallinnon uudistuskehyksiä; parantaa strategista suunnittelua, osallistavaa ja näyttöön perustuvaa politiikkaa ja lainsäädännön kehittämistä; lisätä virkamieskunnan ammattimaisuutta ja epäpoliittisuutta vakiinnuttamalla meritokratian periaatteet; edistää läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta; parantaa palvelujen laatua ja toimitusta, mukaan lukien tarkoituksenmukaiset hallintomenettelyt ja kansalaiskeskeiset sähköiset viranomaispalvelut; vahvistaa julkista varainhoitoa ja luotettavaa tilastointia.

(c)Vahvistetaan talouden ohjausjärjestelmää. Tämän alan toimien tarkoituksena on tukea osallistumista talouden uudistusohjelmiin liittyvään prosessiin ja systemaattista yhteistyötä talouspolitiikan perusteista kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa; kehittää valmiuksia lisätä makrotalouden vakautta ja tukea asteittaista kehittymistä toimivaksi markkinataloudeksi, joka pystyy selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineesta unionissa.

(d)Parannetaan unionin ja sen kumppaneiden valmiuksia estää konflikteja, rakentaa rauhaa ja selvitä kriisiä edeltävistä/seuraavista tilanteista muun muassa varhaisvaroittamisen ja konfliktiriskianalyysien avulla; edistetään ihmisten välistä verkostoitumista, sovittelua, rauhanrakentamista ja luottamusta lisääviä toimenpiteitä ja tuetaan turvallisuutta ja kehitystä tukevien valmiuksien kehittämistä.

(e)Parannetaan kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten, myös ammattialajärjestöjen, valmiuksia liitteessä I luetelluissa tuensaajamaissa sekä kannustetaan unionissa ja liitteessä I luetelluissa tuensaajamaissa toimivien organisaatioiden välistä verkostoitumista kaikilla tasoilla, jotta ne voivat käydä hedelmällistä vuoropuhelua julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa.

(f)Edistetään kumppanimaiden sääntöjen, normien, politiikkojen ja käytäntöjen lähentämistä unionin vastaaviin.

(g)Parannetaan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen laatua ja niiden piiriin pääsyä kaikilla tasoilla ja tuetaan kulttuuria ja luovia aloja. Tämän alan toimien tarkoituksena on edistää tasapuolista pääsyä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä alempaan ja ylempään perusasteen koulutukseen ja parantaa perustaitojen opetusta; nostaa koulutustasoa, vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantaa opettajankoulutusta; kehittää ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ja edistää työssä oppimiseen perustuvia järjestelmiä työmarkkinoille siirtymisen helpottamiseksi; parantaa korkeakoulutuksen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta; kannustaa alumnitoimintaan; parantaa pääsyä elinikäisen oppimisen piiriin ja tukea investointeja koulutusinfrastruktuuriin erityisesti alueellisten erojen kaventamiseksi ja kaikille ryhmille avoimen koulutuksen edistämiseksi muun muassa digitaaliteknologiaa hyödyntämällä.

(h)Edistetään laadukkaita työpaikkoja ja työmarkkinoille pääsyä. Tämän alan toimien tarkoituksena on torjua korkeaa työttömyyttä ja passiivisuutta tukemalla varsinkin nuorten (erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten), naisten, pitkäaikaistyöttömien ja kaikkien työmarkkinoilla aliedustettuina olevien ryhmien kestävää työmarkkinoille integroitumista. Toimenpiteillä on tuettava laadukkaiden työpaikkojen luomista ja työmarkkinasääntöjen ja -ehtojen tosiasiallista noudattamista koko alueella. Muita keskeisiä toiminta-aloja ovat sukupuolten tasa-arvon tukeminen, työllistettävyyden ja tuottavuuden edistäminen, työntekijöiden ja yritysten valmentaminen muutokseen, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vakiinnuttaminen sekä työmarkkinoiden instituutioiden, esimerkiksi julkisten työvoimapalvelujen ja työsuojeluviranomaisten, uudistaminen ja tehostaminen.

(i)Edistetään sosiaalista suojelua ja osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä. Tämän alan toimien tarkoituksena on uudistaa sosiaaliturvajärjestelmiä, jotta niillä voidaan tarjota vaikuttava, tehokas ja riittävä suoja kaikissa elämänvaiheissa, edistää sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä torjua epätasa-arvoa ja köyhyyttä. Tämän alan toimissa keskitytään myös integroimaan romanien kaltaisia marginalisoituneita ryhmiä; torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää; parantamaan kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen, asumisen, terveydenhoidon, perussosiaalipalvelujen ja pitkäaikaishoidon, saatavuutta muun muassa uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmiä.

(j)Edistetään älykästä, kestävää, osallistavaa ja turvallista liikennettä ja poistetaan keskeisen verkkoinfrastruktuurin pullonkauloja investoimalla suurta lisäarvoa EU:n tasolla tarjoaviin hankkeisiin. Investoinnit olisi priorisoitava sen mukaan, miten tärkeitä ne ovat liikenteen TEN-yhteyksille EU:n kanssa, miten ne tukevat kestävää ja turvallista liikkuvuutta, vähentävät päästöjä ja vaikuttavat ympäristöön yhdessä liikenneyhteisösopimuksella tuettavien uudistusten kanssa.

(k)Parannetaan yksityissektorin toimintaedellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä, myös älykästä erikoistumista, koska ne ovat kasvun, työllisyyden ja yhteenkuuluvuuden avaintekijöitä. Etusijalle nostetaan liiketoimintaympäristöä kehittävät hankkeet.

(l)Parannetaan digitaaliteknologian ja -palvelujen saatavuutta ja vahvistetaan tutkimusta, teknologian kehittämistä ja innovointia investoimalla digitaaliseen liitettävyyteen, luottamukseen ja turvallisuuteen, digialan osaamiseen ja yrittäjyyteen, tutkimusinfrastruktuuriin ja suotuisiin toimintaedellytyksiin sekä edistämällä verkostoitumista ja yhteistyötä.

(m)Parannetaan ruokaturvaa ja elintarvikkeiden turvallisuutta sekä monipuolisten ja elinkelpoisten viljelyjärjestelmien säilyttämistä vireissä maaseutuyhteisöissä ja maaseudulla.

(n)Suojellaan ja parannetaan ympäristön laatua, puututaan ympäristön tilan heikkenemiseen, pysäytetään biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, edistetään maa- ja meriekosysteemien ja uusiutuvien luonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää hoitoa, edistetään resurssitehokkuutta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa, tuetaan siirtymistä vihreään talouteen ja kiertotalouteen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, parannetaan ilmastokestävyyttä ja energiatehokkuutta sekä edistetään ilmastotoimien hallinnointia ja niistä tiedottamista. IPA III -välineellä edistetään politiikkoja, joilla tuetaan siirtymistä resurssitehokkaaseen, turvalliseen, kestävään ja vähähiiliseen talouteen ja parannetaan katastrofien sietokykyä, ehkäisemistä, niihin valmistautumista ja toimintaa katastrofitilanteissa. Lisäksi sillä edistetään korkeatasoista ydinturvallisuutta, säteilysuojaa, tehokasta ja tuloksellista ydinmateriaalivalvontaa kolmansissa maissa sekä tällaista valvontaa koskevien puitteiden ja menetelmien käyttöönottoa.

(o)Edistetään mahdollisimman tiukkoja ydinturvavaatimuksia, mukaan lukien ydinturvallisuuskulttuuri, hätävalmius, käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullinen ja turvallinen huolto, ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinlaitosalueiden kunnostaminen, säteilysuoja sekä ydinmateriaalin kirjanpito ja valvonta.

(p)Lisätään elintarviketeollisuuden ja kalatalouden valmiuksia selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineesta sekä lähentyä asteittain unionin sääntöjä ja vaatimuksia niiden pyrkiessä saavuttamaan maaseudun ja rannikko-alueiden tasapainoista kehittämistä koskevia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita.

LIITE III

Tuen temaattiset painopistealat rajatylittävässä yhteistyössä

Rajatylittävässä yhteistyössä tuen temaattisia painopistealoja ovat tilanteen mukaan seuraavat:

(a)työllisyyden, työvoiman liikkuvuuden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen osallisuuden edistäminen yli rajojen muun muassa seuraavin keinoin: rajatylittävät työmarkkinat ja liikkuvuus; yhteiset paikalliset työllisyysaloitteet; tieto- ja neuvontapalvelut, yhteinen koulutus; sukupuolten tasa-arvo; yhtäläiset mahdollisuudet; maahanmuuttajayhteisöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien integroiminen; investoinnit julkisiin työvoimapalveluihin; kansanterveys- ja sosiaalipalveluinvestointien tukeminen;

(b)ympäristön suojeleminen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän, siihen sopeutumisen sekä riskien ehkäisyn ja hallinnan edistäminen muun muassa seuraavin keinoin: yhteiset ympäristönsuojelutoimet; luonnonvarojen kestävä käyttö, merten aluesuunnittelun koordinointi, resurssitehokkuus, kiertotalous, uusiutuvien energialähteiden käyttö, siirtyminen turvalliseen, kestävään, vähähiiliseen ja vihreään talouteen; investoinnit tiettyjen riskien torjuntaan sekä valmiudet selvitä katastrofeista, ehkäistä niitä sekä valmistautua ja reagoida niihin;

(c)kestävän liikenteen edistäminen ja julkisen infrastruktuurin parantaminen eristyneisyyden vähentämiseksi muun muassa parantamalla liikenne- ja digitaaliverkkoihin pääsyä ja digitaalipalvelujen saatavuutta ja investoimalla rajatylittäviin vesi-, jäte- ja energiajärjestelmiin ja -laitoksiin;

(d)digitaalitalouden ja -yhteiskunnan tukeminen muun muassa edistämällä digitaalista liitettävyyttä ja kehittämällä sähköisiä viranomaispalveluja, digitaalista luottamusta, turvallisuutta ja digialan osaamista ja yrittäjyyttä;

(e)matkailun edistäminen sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön tukeminen;

(f)nuoriin, koulutukseen ja osaamiseen investoiminen muun muassa suunnittelemalla ja antamalla yhteistä koulutusta ja valmennusta sekä kehittämällä yhteistä nuorisotoimintaa tukevaa infrastruktuuria;

(g)paikallis- ja aluehallinnon tukeminen ja niiden viranomaisten suunnittelu- ja hallinnollisten valmiuksien parantaminen;

(h)kilpailukyvyn ja liiketoimintaympäristön parantaminen, pk-yritysten, kaupan ja investointien kehittäminen muun muassa edistämällä ja tukemalla yrittäjyyttä erityisesti pk-yritysten tapauksessa ja kehittämällä rajatylittäviä markkinoita ja kansainvälistymistä paikallistasolla;

(i)tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, innovointiin ja digitaaliteknologiaan panostaminen muun muassa edistämällä henkilöstön ja toimitilojen jakamista tieteen ja teknologian kehittämisen aloilla.

LIITE IV

Keskeiset tulosindikaattorit

Seuraavassa lueteltuja keskeisiä tulosindikaattoreita käytetään apuna mitattaessa sitä, miten unioni on osaltaan edistänyt erityistavoitteiden saavuttamista:

1.Yhdistelmäindikaattori 2 , jolla mitataan laajentumismaiden valmiutta poliittisiin liittymisedellytyksiin liittyvissä perusasioissa, joita ovat demokratia, oikeusvaltio (oikeuslaitos sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta) ja ihmisoikeudet (lähde: Euroopan komissio).

2.Laajentumismaiden valmius julkishallinnon uudistamiseen (lähde: Euroopan komissio).

3.Yhdistelmäindikaattori, jolla mitataan ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden valmiutta omaksua EU:n säännöstö (lähde: Euroopan komissio).

4.Yhdistelmäindikaattori, jolla mitataan ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden valmiutta taloudellisiin liittymisedellytyksiin liittyvissä perusasioissa, joita ovat toimiva markkinatalous ja kilpailukyky (lähde: Euroopan komissio).

5.Julkiset sosiaaliturvamenot (lähde: ILO) tai työllisyysaste (lähde: kansalliset tilastot).

6.Digitaalinen kuilu tuensaajien ja EU:n keskiarvon välillä (lähde: Euroopan komission DESI-indeksi).

7.Distance to frontier -sijoitus (Doing Business) (lähde: Maailmanpankki).

8.Energiaintensiteetti primäärienergian ja BKT:n perusteella mitattuna (lähde: Eurostat).

9.EU:n tuella vähentyneet tai vältetyt kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidiekvivalentti kilotonneina).

10.IPAn tuensaajien keskinäisten ja IPAn tuensaajien ja EU:n jäsenvaltioiden välisten rajatylittävien yhteistyöohjelmien lukumäärä (lähde: Euroopan komissio).

Tarvittaessa indikaattorit eriytetään sukupuolen mukaan.

(1) *    Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(2)    Yhdistelmäindikaattoreita on kolme, ja Euroopan komissio hyödyntää niiden suunnittelussa laajentumiskertomuksia, jotka perustuvat lukuisiin riippumattomiin lähteisiin.