EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.6.2018

COM(2018) 443 final

2018/0233(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

veroyhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta

{SWD(2018) 323 final}
{SWD(2018) 324 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio hyväksyi 2. toukokuuta 2018 seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan paketin vuosiksi 2021–2027 1 . Komissio ehdotti uutta, nykyaikaista pitkän aikavälin talousarviota, joka liittyy tiiviisti EU:n 27 jäsenvaltion poliittisiin painopisteisiin. Talousarvioehdotuksessa nykyaikaistetuille ohjelmille vahvistetaan kokonaan uusia välineitä, jotta unionin painopisteet voitaisiin saavuttaa tehokkaasti. Tähän pohjautuen komissio ehdottaa uutta Fiscalis-ohjelmaa sisämarkkinoiden, innovaation ja digitaalitalouden budjettikohdasta. Kyseisellä ohjelmalla edistetään veropolitiikan (myös hallinnollisen yhteistyön) toimintaa ja tuetaan veroviranomaisia monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen 2 mukana olleen tiedonannon mukaisesti.

Tässä ehdotuksessa esitetään, että soveltaminen alkaisi 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee unionin 27 jäsenvaltiota, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Unioni ja kansalliset veroviranomaiset kärsivät edelleen riittämättömästä kapasiteetista ja puutteellisesta yhteistyöstä sekä EU:n sisällä että kolmansien maiden kanssa, mikä estää niitä suorittamasta tehtäviään tehokkaasti ja tuloksellisesti. Niiden on ratkottava nopeasti ja yhteistyötä tehden uudet ongelmat (esim. veropetokset, veronkierto, verovilppi, digitalisaatio ja uudet liiketoimintamallit) ja samalla estettävä aiheuttamasta tarpeetonta hallinnollista rasitusta kansalaisille ja yrityksille rajat ylittävissä liiketoimissa. Nämä suuntaukset aiheuttavat jatkuvasti uusia haasteita kansallisten veroviranomaisten toiminnalle ja tuloksellisuudelle. Niiden vuoksi veroviranomaisten on kehitettävä parempia ja innovatiivisia keinoja hoitaakseen ydintehtävänsä eli kantaakseen verot, joista saatavat tulot menevät suoraan kansallisiin talousarvioihin ja välillisesti unionin talousarvioon. Sen vuoksi komissio ehdottaa Fiscalis-ohjelmaa, joka sisältää keinot ja määrärahat, joilla veropolitiikkaa ja veroviranomaisia tuetaan hallinnollisten ja tietoteknisten valmiuksien kehittämisen ja operatiivisen yhteistyön kautta.

•Yhdenmukaisuus muiden politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen oikeudenmukaiseen ja tehokkaaseen unionin verojärjestelmään tähtäävän komission toimintasuunnitelman kanssa. Sen tarkoituksena on mm. suojata jäsenvaltioiden veroviranomaisten valmiuksia kantaa veroja. Monilla kyseisten puitteiden mukaisesti hyväksytyillä aloitteilla pyritään parantamaan verotuksen läpinäkyvyyttä ja hallinnollista yhteistyötä mm. asiaankuuluvien verotietojen vaihdon kautta. Fiscalis-ohjelmaa koskevalla ehdotuksella luodaan talousarvio- ja muut keinot, joilla tällaisia sääntelytoimia voidaan tukea ja panna täytäntöön 3 . Tällaisen hallinnollisen yhteistyön tärkeitä piirteitä ovat asiaankuuluvat eurooppalaiset sähköiset järjestelmät, joilla annetaan jäsenvaltioiden veroviranomaisille konkreettinen mahdollisuus vaihtaa tietoja.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen muiden sellaisten EU:n toimintaohjelmaehdotusten kanssa, joilla tähdätään samanlaisiin tavoitteisiin vastaavilla toimialoilla. Niitä ovat erityisesti seuraavat:

–Tulli-ohjelma 4 , jolla tuetaan tulliyhteistyötä;

–EU:n petostentorjuntaohjelma 5 , jolla estetään petosten syntymistä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi SEUT-sopimuksen 325 artiklan mukaisesti;

–Sisämarkkinoiden ohjelma 6 , jolla tuetaan paremmin toimiviin sisämarkkinoihin tähtääviä EU:n toimia;

–Uudistusten tukiohjelma 7 , jolla autetaan tiettyjä EU-maita kehittämään paremmin toimivammat instituutiot, vahvemmat hallintokehykset ja tehokkaat julkishallinnot.

Synergiaetuja voi lisäksi mahdollisesti syntyä tietotekniikan alalla useiden unionin aloitteiden kanssa (esim. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma 8 ) sekä kaikkien (merkittäviä) sähköisiä järjestelmiä käyttävien ohjelmien, Verkkojen Eurooppa -välineen rakenneosien 9 uudelleenkäytön, eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden 10 , tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävän standardointisuunnitelman 11 , FinTech-toimintasuunnitelman 12 , Euroopan horisontti -ohjelman 13 , lohkoketjuteknologian seurantakeskuksen ja foorumin 14 ja muiden petoksia ja kyberturvallisuusriskejä koskevien aloitteiden kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tärkeä osa Fiscalis-ohjelmasta koskee jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon tukemista Euroopan unionissa tehtävän veroalan hallinnollisen yhteistyön puitteissa. Hallinnollista yhteistyötä koskevassa unionin lainsäädännössä määrätään eurooppalaisten sähköisten järjestelmien käytöstä jäsenvaltioissa. Tässä ehdotuksessa esitetään, että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että IV luvussa tarkoitettuja eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä kehitetään ja käytetään asianmukaisesti. Tältä osin niiden on säännöllisesti koordinoitava toimiaan ja sovittava kaikista eurooppalaisten sähköisten järjestelmien käytettävyyden, yhteenliitettävyyden ja jatkuvan parantamisen varmistamiseksi tarvittavista näkökohdista. Ohjelma sisältää myös komissiolle ja jäsenvaltioille kuuluvat tehtävät ja vastuualueet, joilla varmistetaan eurooppalaisiin sähköisiin järjestelmiin sisältyvien yhteisten osien ja kansallisten osien käyttöönoton ja toiminnan koordinointi. Tämän tarkoituksena on taata kyseisten osien toimivuus, yhteenliitettävyys ja jatkuva parantaminen. Tällaiset tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen liittyvät näkökohdat ja muut hallinnollisia valmiuksia koskevat näkökohdat parantavat sisämarkkinoiden toimintaa, minkä vuoksi voidaan perustella, että ohjelman oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 114 artikla.

Ehdotettu Fiscalis-ohjelma tarjoaa käyttöön mekanismit, keinot ja tarvittavan rahoituksen veropolitiikan tukemiseksi ja veroviranomaisten välisen yhteistyön parantamiseksi. Ehdotettuihin toimenpiteisiin sisältyvät mm. kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat, hankekohtainen jäsennelty yhteistoiminta sekä inhimillisten toimintaedellytysten ja valmiuksien kehittäminen, joihin jäsenvaltiot ja niiden virkamiehet voivat osallistua vapaaehtoisuuden perusteella. Kyseisten toimien yleisenä tavoitteena on edistää hallinnollista yhteistyötä ja parantaa jäsenvaltioiden hallinnollisia valmiuksia veroalalla, minkä vuoksi SEUT-sopimuksen 197 artiklan käyttö on perusteltua.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

EU:n verotavoitteita eli veropetosten, veronkierron ja verovilpin estämistä, verotuksen oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden parantamista sekä sisämarkkinoiden toiminnan ja kilpailukyvyn tukemista ei voida saavuttaa pelkästään yksittäisten jäsenvaltioiden toimin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja kaikkiin asiaankuuluviin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan yhteisiä sääntöjä, koordinointia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden veroviranomaisten välillä.

Tällainen tiivis yhteistyö ja koordinointi voidaan toteuttaa ainoastaan keskitetyllä lähestymistavalla ja mieluiten unionin tasolla. Fiscalis-ohjelman toimet ovat kustannustehokkaampia kuin se, että kukin osallistujamaa ottaisi käyttöön yksittäiset yhteistyökehykset kahden- tai monenväliseltä pohjalta ja kehittäisi kansallisia tietoteknisiä ratkaisuja rajatylittäviin ongelmiin. Lisäksi Fiscalis-ohjelman toimien ja yhteistyömekanismien avulla voidaan parantaa merkittävästi kansallisten veroviranomaisten välistä luottamusta, joka on tarpeen, jotta EU:n verojärjestelmien kitkaton yhteistyö ja yhteistoiminta olisi mahdollista sisämarkkinoilla.

Tätä taustaa vasten Fiscalis-ohjelmassa keskitytään hallinnollista yhteistyötä koskevien tehokkaiden mekanismien (ja niissä tarvittavien tietoteknisten välineiden) perustamiseen tähtääviin EU:n toimiin, joilla pyritään tarjoamaan kansallisille veroviranomaisille tehokkaammat keinot torjua veropetoksia, veronkiertoa ja verovilppiä ja samalla helpottamaan välillisesti verosäännösten noudattamista verovelvollisten keskuudessa.

•Suhteellisuusperiaate

Valtaosa ehdotetusta talousarviosta käytetään tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Valittu lähestymistapa perustuu tietotekniseen rakennemalliin, jossa eurooppalaiset sähköiset järjestelmät koostuvat yhteisten osien ja kansallisten osien yhdistelmästä. Tätä mallia pidetään parempana kuin täysin keskitettyä tietoteknistä rakennemallia, koska valitussa mallissa jätetään osa talousarviovastuusta jäsenvaltioille, jotka kehittävät tietoteknisten järjestelmien kansalliset osat, ja koska siinä otetaan myös huomioon kansalliset etusijaisuudet, vaatimukset ja rajoitukset. Yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden parantaminen sisämarkkinoilla saavutetaan näin ollen oikeasuhteisella tavalla.

•Toimintatavan valinta

EU:n toimet on tarpeen toteuttaa rahoitusohjelmana. Komissio ehdottaa Fiscalis 2020 ohjelman seuraajaksi asetusta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon Fiscalis 2013 -ohjelmaa koskevan loppuarvioinnin suositukset ja alustavat tulokset meneillään olevasta Fiscalis 2020 -ohjelman väliarvioinnista. Ne osoittavat, että EU:n toimista saadaan merkittävää lisäarvoa ja että sillä rakennetaan luottamusta ja edistetään vahvaa yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden välillä että muiden osallistujamaiden (ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat) kanssa. Ohjelmalla myös helpotetaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa samalla kun siitä saadaan tehokkuushyötyjä (resurssien yhdistäminen) varsinkin sähköisten järjestelmien alalla (jolla EU:n toiminta johtaa mittakaavaetuihin ja kehittämiskustannusten alenemiseen) ja koulutusmoduulien alalla (jolla EU:n toiminnan ilmoitetaan säästävän aikaa ja rahaa joidenkin viranomaisten osalta). Osallistujat ovat myös ilmoittaneet, että kiinnostus yhteisiä toimia kohtaan on suuri ja kasvaa koko ajan (erityisesti työvierailut, seminaarit ja työpajat), sillä niitä pidetään veroviranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa edistävänä tehokkaana välineenä. Asiantuntijaryhmien käyttöönottoa pidetään vahvana keinona edistää entistä tiiviimpää yhteistyötä (alueelliselta tai temaattiselta pohjalta) Fiscalis 2020 -ohjelman erityisten rahoitusjärjestelyjen ja toimintakehyksen vuoksi. Eräät osallistujat painottivat mahdollisuutta ohjata varoja nykyistä enemmän tällaiseen hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen.

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio teetti ennakkoarvioinnin tueksi ulkoisen selvityksen, johon sisältyi erityinen kuuleminen, jossa kerättiin laajemmin sidosryhmien näkemyksiä. Ohjelman erityisen soveltamisalan vuoksi (veroviranomaiset ovat ainoita tahoja, jotka saavat suoria hyötyjä) kuulemisissa keskityttiin veroviranomaisten näkemyksiin, joita saatiin hankeryhmien ja maakohtaisten vierailujen lisäksi kyseisille viranomaisille kohdennetuista tapaustutkimuksista ja erityisistä selvityksistä. Elinkeinojärjestöjen, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, tutkijoiden, Fiscalis 2020 -osallistujamaiden, konsulttien ja kansainvälisten järjestöjen (esim. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) kanssa käydyt keskustelut täydensivät näitä toimia.

Ulkoinen selvitys ja siihen liittyvät kuulemiset vahvistivat, että veroviranomaisten edessä on vaikeita aikoja ja että seuraavien kahden keskeisen tekijän ympärille on laadittava kunnianhimoinen ohjelma: yhtäältä valmiuksien kehittämisen ja yhteistyötoimien jatkuvuus ja vahvistaminen (tietotekniikka ja henkilöresurssit), jotta EU:n lainsäädäntöä ja kansallisia veromääräyksiä voidaan soveltaa asianmukaisesti, ja toisaalta operatiivisen yhteistyön tehostaminen ja innovoinnin esteiden poistaminen.

Avoin julkinen kuuleminen aiheesta ”EU:n rahastot investointien, tutkimuksen & innovoinnin, pk-yritysten ja sisämarkkinoiden alalla” on järjestetty. Siinä koottiin kansalaisten mielipiteitä esim. poliittisista haasteista ja siitä, mitä toimia EU:n olisi toteutettava veroalalla.

•Ulkoinen asiantuntemus

Komissio teetätti ennakkoarvioinnin tueksi ulkoisen selvityksen saadakseen määrällisiä ja laadullisia tietoja. Tavoitteena oli tunnistaa veroalaan vuoden 2020 jälkeen vaikuttavat keskeiset liikkeelle panevat voimat sekä jäsenvaltioiden veroviranomaisten kohtaamat ongelmat, joihin voitaisiin puuttua tulevilla EU:n rahoitustoimilla havaittujen liikkeelle panevien voimien ja niiden seurausten luonne huomioon ottaen.

Selvityksen ansiosta komissio pystyy - yksilöimään EU:n tason toimet havaittujen liikkeelle panevien voimien ja ongelmien perusteella; - yksilöimään kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät mahdolliset EU:n eri toimintavaihtoehdot, toteuttamaan EU:n tulevat rahoitustoimet näihin liikkeelle paneviin voimiin ja ongelmiin reagoimiseksi sekä arvioimaan yksilöityjen vaihtoehtojen oletettuja taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia; - vertaamaan toimintavaihtoehtoja toisiinsa vahvistettujen kriteerien (esim. tehokkuus, vaikuttavuus, merkittävyys ja johdonmukaisuus) perusteella ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen.

•Vaikutustenarviointi

Koska Fiscalis-ohjelmaehdotus on sen talousarvion sisällön, rakenteen ja koon osalta suoraa jatkoa aiempaan Fiscalis 2020 -ohjelmaan, katsottiin, ettei vaikutustenarviointia tarvita. Ennakkoarviointi on katsottu asianmukaisemmaksi tavaksi täyttää parempaa sääntelyä koskevat vaatimukset oikeasuhteisesti.

•Yksinkertaistukset

Käynnissä olevaa ohjelmaa on jo yksinkertaistettu tuotoksia ja tuloksia voimakkaasti painottaen. Sillä pannaan täytäntöön kaikki aiemmissa arvioinneissa yksilöidyt yksinkertaistukset. Tärkein todetuista uusista yksinkertaistuksista olisi kertakorvausten/yksikkökustannustenlaajempi käyttö ja mahdollisuus hyväksyä monivuotisia työohjelmia komiteamenettelystä aiheutuvien jokavuotisten hallinnollisten rasitusten välttämiseksi.

•Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksiin.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

EU:n rahoitusohjelmien uudelleentarkastelun ajoitus liittyy 2. toukokuuta 2018 annettuun uutta monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen 15 . Tämän ehdotuksen mukaisesti tämä Fiscalis-ohjelmaa koskeva asetus sisältää 270 miljoonan euron julkisen talouden kehyksen (nykyhintoina) vuosiksi 2021–2027.

Fiscalis-ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointitapaa, ja se hoidetaan priorisoidusti. Työohjelmat, joissa määritetään tietyn ajankohdan painopistealueet, laaditaan yhdessä sidosryhmien kanssa.

Ohjelma vaikuttaa unionin ja sen jäsenvaltioiden tuloihin. Vaikka vaikutusta ei voida esittää määrällisesti, se helpottaa ja yksinkertaistaa veroviranomaisten toimintaa suorien ja välillisten verojen kantamisen osalta. Koska työn laatu paranee yhteistyön sekä tietoteknisten ja inhimillisten valmiuksien kehittämisen ansiosta, veroviranomaiset voivat tehokkaammin suojata unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisia etuja.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Ehdotetun Fiscalis-ohjelman vaikutuksista tehdään väli- ja loppuarviointi, ja vaikutuksia seurataan jatkuvasti korkeatasoisten tulosindikaattoreiden perusteella. Nämä arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 16 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Kyseisessä sopimuksessa kolme toimielintä vahvistivat, että voimassaolevaa lainsäädäntöä ja politiikkaa koskevien arviointien olisi muodostettava perusta lisätoimien eri vaihtoehtojen vaikutustenarvioinneille. Arvioinneissa tarkastellaan välineen käytännön vaikutuksia indikaattoreiden ja tavoitteiden sekä sellaisen yksityiskohtaisen analyysin perusteella, jossa arvioidaan, missä määrin välinettä voidaan pitää merkittävänä, tuloksellisena, tehokkaana, riittävästi lisäarvoa tuottavana ja johdonmukaisena muiden EU:n politiikkojen kanssa. Arvioinneissa otetaan huomioon puutteiden/ongelmien havaitsemisesta saadut kokemukset sekä mahdollisuudet parantaa toimia tai niiden tuloksia ja maksimoida niiden vaikutusta. Niissä yksilöidään toimien sääntelykustannukset, hyödyt ja säännöt ja esitetään ne määrällisesti.

Arvioinnin raportointijärjestelmällä varmistetaan, että ohjelman arviointia koskeva data kerätään tuloksellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja asianmukaisella rakeisuuden tasolla. Tällaiset data ja tiedot on toimitettava komissiolle tavalla, joka noudattaa muussa lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että henkilötiedot olisi anonymisoitava tarvittaessa. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

Tuloksia ja tuotoksia arvioidaan säännöllisesti kattavassa seurantajärjestelmässä etukäteen määriteltyjen indikaattoreiden perusteella, jotta parasta vastinetta rahalle koskeva vastuuvelvollisuus voidaan asettaa.

Tulosmittaamista koskeva data kerätään erilaisilla datankeruuvälineillä. Toimien seurantalomakkeita, tapahtuman arviointilomakkeita ja verovirkailijoiden säännöllisiä mielipidekyselyjä pidetään tällä hetkellä tärkeimpinä välineinä.

Koska ohjelmalla on tukirooli ja se auttaa osallistujamaan viranomaisia jakamaan tietoja ja parantamaan valmiuksiaan, seurantajärjestelmässä keskitytään seuraamaan indikaattoreiden perusteella, miten ohjelmaan kuuluvat toimet etenevät tuotosten tasolla. Mahdollisuuksien mukaan sillä seurataan indikaattoreita myös sellaisilla aloilla, jotka liittyvät ohjelman korkean tason tavoitteisiin

Komissio antaa vuosittain ohjelman etenemistä koskevan tilannekatsauksen, joka sisältää yhteenvedon edistymisestä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa sekä asiaankuuluvista tuotos- ja tulosindikaattoreista.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

I luku – Yleiset säännökset

Ohjelman soveltamisalaa on mukautettu, jotta siinä voitaisiin ottaa entistä kattavammin huomioon veropolitiikan ja veroviranomaisten uudet tarpeet. Vaikka käynnissä olevan Fiscalis 2020 -ohjelman yleisenä tavoitteena on parantaa verotusjärjestelmien asianmukaista toimintaa sisämarkkinoilla, ehdotetulla ohjelmalla tuetaan myös veropolitiikkaa ja kansallisia veroviranomaisia, jotta mm. muista EU:n ja kansallisista poliittisista aloitteista johtuvat tukitarpeet otettaisiin huomioon paremmin. Ohjelmalla pyritään ehkäisemään ja torjumaan veropetoksia, veronkiertoa ja verovilppiä; ehkäisemään ja vähentämään kansalaisille ja yrityksille rajatylittävässä liiketoiminnassa aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista rasitusta; saavuttamaan sisämarkkinoiden koko potentiaali ja edistämään EU:n kilpailukykyä; ja edistämään ja tukemaan unionin yhteistä lähestymistapaa kansainvälisillä foorumeilla. Vaikka ohjelman tavoitteet esitetään hieman eri tavalla ja hieman yksinkertaistaen ilman operatiivisia tavoitteita, ohjelman tavoitteet pysyvät periaatteessa muuttumattomina.

Käynnissä olevan Fiscalis 2020 -ohjelman tapaan uuteen ohjelmaan voivat osallistua jäsenvaltiot, liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat. Unionin yleisen politiikan mukaisesti Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvilla mailla ja kolmansilla mailla on myös mahdollisuus osallistua ohjelmaan unionin ja kyseisten maiden välillä tehdyissä erityisissä sopimuksissa määrätyin ehdoin.

II luku – Avustuskelpoisuus

Toimityypit, joille voidaan myöntää rahoitusta ohjelmasta, ovat pohjimmiltaan samat kuin nykyisessä ohjelmassa. Niiden typologiaa on kuitenkin yksinkertaistettu ja vähennetty, jotta joustavuutta on voitu lisätä. Liitteessä 1 olevassa ohjeellisessa luettelossa esitetään konkreettisia toimia, joita voidaan rahoittaa ohjelmasta.

Nykyisen Fiscalis 2020 -ohjelman asiantuntijaryhmien välineestä saatujen kokemusten perusteella ehdotuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hankepohjaiseen jäsenneltyyn yhteistyöhön, jolla pyritään parantamaan operatiivista yhteistyötä ja joka mahdollistaa tiiviit ja integroidut yhteistyömuodot osallistujamaiden välillä.

Ohjelmaan lisättävä uutuus on määräys, joka koskee toimia, jotka ovat tarpeen eurooppalaisten sähköisten järjestelmien mukauttamiseksi tai laajentamiseksi ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen. Tämä on helpompi ja suoraviivaisempi mekanismi kuin Fiscalis 2020 -ohjelman mekanismi, jossa ei ole mahdollista rahoittaa eurooppalaisiin sähköisiin järjestelmiin tehtäviä muutoksia, jos asiaankuuluvan kolmannen maan kanssa ei ole tehty SEUT-sopimuksen 218 artiklan mukaista kansainvälistä sopimusta. Optimaalisen määräajan vahvistamiseksi yhteenliitettävyydelle kolmansien maiden kanssa, ehdotuksessa annetaan mahdollisuus rahoittaa tarvittavat mukautukset ja laajennukset sekä hyväksyä asiaankuuluvat edellytykset (esim. kyseiseltä kolmannelta maalta tai kansainväliseltä järjestöltä perittävä rahoitusosuus) sisältävät hallinnolliset järjestelyt. Tämä olisi mahdollista vain jos toimi on unionin edun mukainen.

Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa annetaan edelleen mahdollisuus ottaa valtion viranomaisten edustajia, myös kolmansien maiden edustajia, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia mukaan ohjelmaan ulkopuolisina asiantuntijoina silloin, kun tämä on hyödyllistä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

III luku – Avustukset

Ohjelma toteutetaan unionin talousarvion yleisimmin käytettyjen varainkäyttömekanismien eli julkisten hankintojen ja avustusten avulla. Ehdotuksessa esitetään, että avustuksista ei järjestetä ehdotuspyyntöä, kun avustuskelpoiset yhteisöt ovat veroviranomaisia.

Aiempaan tapaan ohjelmasta olisi voitava rahoittaa toimien kustannukset kokonaan silloin, kun EU:n toimista saatava lisäarvo on korkea. Kun toimet edellyttävät avustusten myöntämistä, sovellettava yhteisrahoitusosuus vahvistetaan työohjelmissa.

IV luku – Tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviä toimia koskevat erityiset säännökset

Tämän luvun säännöksillä pyritään muodostamaan aiempaa paremmat puitteet ja hallintotavat ohjelmaan kuuluville tietoteknisten valmiuksien kehittämistä koskeville toimille. Tässä ehdotuksessa esitetään muutamia uutuuksia aiemmista Fiscalis-ohjelmista saatujen kokemusten perusteella ja eurooppalaisten sähköisten järjestelmien lukumäärän lisääntymisen vuoksi. Yhteisille osille ja kansallisille osille annettavat uudet määritelmät vastaavat paremmin tietoteknisten hankkeiden todellisuutta, ja niiden piirteet on yhtenäistetty. Ehdotuksessa luetellaan sekä komissiolle että jäsenvaltioille kuuluvat tehtävät. Komission yhdessä jäsenvaltioiden kanssa myöhemmin laatiman veroalan monivuotisen strategiasuunnitelman ansiosta budjetti- ja henkilöstöresursseja voidaan suunnitella paremmin sekä kansallisella että EU:n tasolla. Ehdotuksessa olevat raportointivelvoitteet mahdollistavat sen, että tietoteknisten valmiuksien kehittämistä voidaan seurata paremmin.

V luku – Ohjelmasuunnittelu, seuranta, arviointi ja valvonta

Koska tavoitteet ovat keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteita ja koska niissä käytettään hyväksi ajan mittaan saatua kokemusta, työohjelmien keston olisi oltava useita vuosia. Tämä poikkeaa Fiscalis 2020 -ohjelmasta, jossa työohjelmien kesto oli vain yksi vuosi. Vaikka monivuotiset työohjelmat eivät vaikuta ohjelman toteuttamiseen, ne vähentävät sekä komission että jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta.

Komissiota avustaa Fiscalis-ohjelmalmakomitea (tarkastelumenettely).

Liitteeseen 2 on lisätty keskeisiä indikaattoreita, joilla tehostetaan ohjelman seurantaa ja sen tuloksellisuutta alusta alkaen. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä.

Väli- ja loppuarvioinnit tehdään oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

VI luku – Siirretyn säädösvallan käyttäminen ja komiteamenettely

Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä tulosseurantakehyksen ja asiaankuuluvien indikaattoreiden tarkastelemiseksi uudelleen.

Komissiota avustaa Fiscalis-ohjelmalmakomitea (tarkastelumenettely).

VII luku – Siirtymä- ja loppusäännökset

Eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle, annetaan johdonmukaisia, olennaisia ja oikeasuhteisia kohdennettuja tietoja.

2018/0233 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

veroyhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 ja 197 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 17 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Fiscalis 2020 -ohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1286/2013 18 ja jonka komissio toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kanssa, sekä sen edeltäjät ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja parantaneet veroviranomaisten välistä yhteistyötä unionissa. Osallistujamaiden veroviranomaiset ovat tunnustaneet kyseisistä ohjelmista saatavan lisäarvon, mukaan lukien unionin jäsenvaltioiden ja verovelvollisten taloudellisten etujen suojaaminen. Seuraavan vuosikymmenen todettuihin haasteisiin ei voida tarttua, jolleivät jäsenvaltiot katso oman hallintoalueensa rajoja pidemmälle tai tee tiivistä yhteistyötä vastapuoltensa kanssa.

(2)Fiscalis 2020 -ohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin kehyksen, jonka puitteissa tällaisia yhteistyötoimia toteutetaan, mikä on kustannustehokkaampaa kuin se, että kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenväliseltä pohjalta. Sen vuoksi on aiheellista varmistaa kyseisen ohjelman jatkuminen perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi Fiscalis-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

(3)Koska ohjelma muodostaa puitteet toimille, joilla tuetaan sisämarkkinoita ja jotka edistävät unionin kilpailukykyä ja suojaavat unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, sen odotetaan estävän ja torjuvan veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa; ehkäisevän ja vähentävän kansalaisille ja yrityksille rajatylittävässä liiketoiminnassa aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista rasitusta; saavuttavan sisämarkkinoiden koko potentiaalin ja edistävän EU:n kilpailukykyä; ja tukevan unionin yhteistä lähestymistapaa kansainvälisillä foorumeilla.

(4)Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 19 17 kohdan mukaisesti.

(5)Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi olisi ohjelman oltava tiettyjen ehtojen täyttyessä avoin myös liittyville maille, ehdokasmaille, mahdollisille ehdokkaille ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille. Siihen voivat osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisen kolmannen maan välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) [2018/XXX] 20 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, sovelletaan tähän ohjelmaan. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(7)Fiscalis 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet ovat osoittautuneet riittäviksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Fiscalis-ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa veroalan keskeisimmät painopistealat voitaisiin parantaa.

(8)Kun otetaan huomioon verovelvollisten lisääntyvä liikkuvuus, rajatylittävien liiketoimien lisääntyminen ja rahoitusvälineiden kansainvälistyminen, jotka kaikki ulottuvat pitkälle unionin rajojen ulkopuolelle, eurooppalaisiin sähköisiin järjestelmiin ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä silmälläpitäen tehtävät mukautukset ja laajennukset voivat olla unionin tai jäsenvaltioiden etujen mukaisia. Siten vältyttäisiin erityisesti hallinnollisilta rasituksilta ja kustannuksilta, jotka aiheutuisivat kahden sellaisen samanlaisen sähköisen järjestelmän kehittämisestä ja käyttämisestä, joista toinen on unionin sisäistä ja toinen kansainvälistä tietojenvaihtoa varten. Näin ollen kun eurooppalaisten sähköisten järjestelmien mukauttamista ja laajentamista kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen voidaan perustella asianmukaisesti tällaisella edulla, sitä koskevien kustannusten olisi oltava ohjelman mukaisia avustuskelpoisia kustannuksia.

(9)Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden edustajat, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden, verovelvollisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

(10)Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” 21 antaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmaan kuuluvien toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, mutta kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus veropolitiikan ja veroviranomaisten tukemiseen tarkoitettujen unionin resurssien käytössä.

(11)Suurin osa ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Sen vuoksi eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi.

(12)Tällä hetkellä ei ole olemassa velvollisuutta laatia veroalan monivuotista strategiasuunnitelmaa, jäljempänä ’MASP–T-suunnitelma’, johdonmukaisen ja yhteentoimivan sähköisen veroympäristön luomiseksi unioniin. Jotta varmistettaisiin tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävien toimien johdonmukaisuus ja koordinointi, ohjelmassa olisi määrättävä MASP–T-suunnitelman laatimisesta.

(13)Tämä asetus olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Koska työohjelmien tavoitteet ovat keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteita ja koska niissä käytettään hyväksi ajan mittaan saatua kokemusta, työohjelmien keston olisi voitava olla useita vuosia. Siirtyminen vuotuisista työohjelmista monivuotisiin työohjelmiin vähentää sekä komission että jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta.

(14)Jotta tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset varmistettaisiin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 22 mukaisesti.

(15)Tätä ohjelmaa on arvioitava paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 23 22 ja 23 kohdan mukaisesti erityisiä seurantavaatimuksia noudattaen kerättyjen tietojen perusteella, ja samalla on vältettävä liiallista sääntelyä ja hallinnollisten rasitusten aiheuttamista varsinkin jäsenvaltioille. Kyseisiin vaatimuksiin voi tarvittaessa kuulua mitattavissa olevia indikaattoreita, jotka muodostavat perustan välineen käytännön vaikutusten arvioimiselle.

(16)Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti veropolitiikan painopisteiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(17)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 24 , neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95 25 , (Euratom, EY) N:o 2185/96 26 ja (EU) 2017/1939 27 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasti petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 28 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan perusteella hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Kyseiset säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustuksien, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuusta koskevista tarkastuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(19)Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityiset tavoitteet ja tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(20)Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan ne voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(21)Tällä asetuksella korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1286/2013, joka olisi sen vuoksi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.Tällä asetuksessa perustetaan veroyhteistyötä koskeva Fiscalis-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

2.Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)’verotuksella’ seuraaviin veroihin ja maksuihin liittyviä seikkoja, mukaan lukien niiden suunnittelu, hallinnointi, täytäntöönpanon valvonta ja vaatimustenmukaisuus:

(a)neuvoston direktiivissä 2006/112/EY 29 säädetty arvonlisävero;

(b)neuvoston direktiivissä 92/83/ETY 30 säädetyt alkoholin valmisteverot;

(c)neuvoston direktiivissä 2011/64/EU 31 säädetyt tupakkatuotteiden valmisteverot;

(d)neuvoston direktiivissä 2003/96/EY 32 säädetyt energiatuotteiden ja sähkön verot;

(e)muut neuvoston direktiivin 2010/24/EU 33 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut verot ja maksut, sikäli kuin ne ovat merkittäviä sisämarkkinoiden ja jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön kannalta;

(2)’veroviranomaisilla’ julkisia viranomaisia ja muita elimiä, jotka ovat vastuussa verotuksesta ja verotukseen liittyvistä toimista;

(3)’eurooppalaisilla sähköisillä järjestelmillä’ verotuksessa ja veroviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamisessa tarvittavia sähköisiä järjestelmiä;

(4)’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea veroviranomaisia ja verotusta sisämarkkinoiden toiminnan ja unionin kilpailukyvyn edistämiseksi sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamiseksi.

2.Ohjelman erityistavoitteena on tukea veropolitiikkaa, veroyhteistyötä ja hallinnollisten valmiuksien, mukaan lukien inhimilliset toimintaedellytykset, kehittämistä sekä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttämistä.

4 artikla

Talousarvio

1.Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamista varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 270 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta ohjelman hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.

5 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

(a)unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

(b)Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen, jos kyseisten maiden lainsäädäntö ja hallintomenetelmät ovat riittävän lähellä asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä ja asiaankuuluvia unionin hallintomenetelmiä;

(c)muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

–varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

–vahvistetaan ohjelman osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen 2018/XXX] 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

–ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

–taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

6 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja ulkopuolisten asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulujen korvaaminen.

II LUKU

AVUSTUSKELPOISUUS

7 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1.Rahoitusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille toimille, joilla toteutetaan 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin sisältyvät seuraavat:

(a)kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat;

(b)hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta;

(c)tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet ja varsinkin eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käyttäminen;

(d)inhimillisten toimintaedellytysten ja henkilöstövalmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet;

(e)tuki ja muut toimet, mukaan lukien

(1)selvitykset;

(2)innovointitoiminta, erityisesti konseptin oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja prototyyppialoitteet;

(3)yhteisesti laaditut viestintätoimet;

(4)kaikki muut toimet, joista määrätään 13 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa ja jotka ovat välttämättömiä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tai tukemiseksi.

Edellä olevassa, b ja d alakohdassa tarkoitettujen toimien mahdolliset muodot esitetään liitteessä 1 olevassa luettelossa, joka ei ole tyhjentävä.

3.Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisiin osiin kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen tehtävien mukautusten tai laajennusten kehittämistä ja käyttämistä koskeville toimille voidaan myöntää rahoitusta, jos ne ovat unionin edun mukaisia. Komissio ottaa käyttöön tarvittavat hallinnolliset järjestelyt, joissa asianomaisilta kolmansilta osapuolilta voidaan veloittaa rahoitusosuus näihin toimiin osallistumisesta.

4.Kun 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävä toimi koskee eurooppalaisen sähköisen järjestelmän kehittämistä ja käyttämistä, ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta ainoastaan kustannuksiin, jotka liittyvät komissiolle 11 artiklan 2 kohdan nojalla asetettuihin velvoitteisiin. Jäsenvaltioiden on vastattava niille 11 artiklan 3 kohdan nojalla asetettujen velvoitteiden kustannuksista.

8 artikla

Ulkopuoliset asiantuntijat

1.Valtion viranomaisten edustajat, mukaan lukien sellaisten kolmansien maiden edustajat, jotka eivät ole 5 artiklan mukaisia assosioituneita maita, sekä kansainvälisten ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen, talouden toimijoiden, talouden toimijoita edustavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua ohjelmaan kuuluviin toimiin ulkoisina asiantuntijoina, kun tämä on hyödyllistä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin asiantuntijoiden kuluihin voidaan myöntää ohjelmasta korvausta varainhoitoasetuksen 238 säännöksen artiklan mukaisesti.

3.Komissio valitsee ulkopuoliset asiantuntijat heidän asianomaisen toimen kannalta merkittävien taitojen, kokemusten ja tietämyksen perusteella mahdollisia eturistiriitoja välttäen.

III LUKU

AVUSTUKSET

9 artikla

Myöntäminen, täydentävyys ja yhdistetty rahoitus

1.Ohjelman mukaiset avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

2.Toimi, joka on saanut rahoitusta muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös ohjelmasta, jos rahoitusosuus ei kata samoja kuluja. Kunkin asianomaisen unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan siihen rahoitusosuuteen, joka siitä osoitetaan toimeen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja eri unionin ohjelmista annettava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tuen edellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

3.Avustukset myönnetään ilman eri ehdotuspyyntöä varainhoitoasetuksen 198 artiklan f alakohdan mukaisesti, kun avustuskelpoiset yhteisöt ovat jäsenvaltioiden tai tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettujen ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden veroviranomaisia, jos mainitussa artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

10 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklassa säädetään, ohjelmasta voidaan rahoittaa toimen avustuskelpoiset kustannukset kokonaan.

2.Jäljempänä 13 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa työohjelmissa vahvistetaan sovellettava yhteisrahoitusosuus, kun toimet edellyttävät avustusten myöntämistä.

IV LUKU

TIETOTEKNISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN TÄHTÄÄVIÄ TOIMIA KOSKEVAT ERITYISET TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNNÖKSET

11 artikla

Vastuualueet

1.Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat yhdessä 12 artiklassa tarkoitetussa veroalan monivuotisessa strategiasuunnitelmassa lueteltujen eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen, mukaan lukien suunnittelu, määrittely, vaatimustenmukaisuuden testaus, käyttöönotto, ylläpito, parantaminen, turvallisuus, laadunvarmistus ja laadunvalvonta.

2.Komissio varmistaa etenkin seuraavat:

(a)12 artiklassa tarkoitetun veroalan monivuotisen strategiasuunnitelman mukaisesti vahvistettujen yhteisten osien kehittäminen ja käyttäminen;

(b)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen yleinen koordinointi niiden yhteentoimivuuden, yhteenliitettävyyden, jatkuvan parantamisen ja synkronoidun täytäntöönpanon varmistamiseksi;

(c)unionin tasolla tapahtuva eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi niiden tekemiseksi tunnetuksi ja niiden täytäntöön panemiseksi kansallisella tasolla;

(d)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen koordinointi kolmansien osapuolten kanssa tapahtuvan kommunikoinnin osalta, pois lukien kansallisten vaatimusten täyttämiseksi suunnitellut toimet;

(e)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi muiden asiaankuuluvien sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien toimien kanssa unionin tasolla;

3.Jäsenvaltiot varmistavat erityisesti seuraavat:

(a)12 artiklassa tarkoitetun veroalan monivuotisen strategiasuunnitelman mukaisesti vahvistettujen kansallisten osien kehittäminen ja käyttäminen;

(b)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kansallisten osien kehittämisen ja käyttämisen koordinointi kansallisella tasolla;

(c)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi muiden asiaankuuluvien sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien hankkeiden kanssa kansallisella tasolla;

(d)säännöllinen tiedottaminen komissiolle niistä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta kansalliset viranomaiset tai talouden toimijat voivat täysipainoisesti hyödyntää eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä;

(e)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien täytäntöönpano kansallisella tasolla.

12 artikla

Veroalan monivuotinen strategiasuunnitelma (MASP–T-suunnitelma)

1.Komissio laatii ja pitää ajan tasalla veroalan monivuotisen strategiasuunnitelman, jossa luetellaan kaikki eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen kannalta asiaankuuluvat tehtävät ja jossa kukin järjestelmä tai sen osa luokitellaan

(a)yhteiseksi osaksi: unionin tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla tai jonka komissio on tunnustanut yhteiseksi osaksi tehokkuuden, turvallisuuden ja rationalisoinnin vuoksi;

(b)kansalliseksi osaksi: kansallisella tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on sen jäsenvaltion saatavilla, joka on sen luonut tai joka on osallistunut sen luomiseen;

(c)tai niiden yhdistelmäksi.

2.Veroalan monivuotiseen strategiasuunnitelmaan kuuluu myös innovointi- ja pilottitoimia sekä eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä koskevia tukimenettelyjä ja välineitä.

3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, kun ne ovat saaneet päätökseen kunkin 1 kohdassa tarkoitetussa veroalan monivuotisessa strategiasuunnitelmassa niille osoitetun tehtävän. Niiden on myös raportoitava komissiolle säännöllisesti, miten ne ovat edelleen tehtäviensä suorittamisessa.

4.Jäsenvaltioiden on vuosittain viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä annettava komissiolle tilannekatsaus 1 kohdassa tarkoitetun veroalan monivuotisen strategiasuunnitelman toteutuksesta edellisen vuoden 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta ulottuvalla kaudella. Kyseiset vuotuiset katsaukset on tehtävä etukäteen vahvistetussa muodossa.

5.Komissio laatii 4 kohdassa tarkoitettujen vuotuisten katsausten perusteella viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä lokakuuta yhteenvetokertomuksen, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden ja komission edistymistä 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelman toteutuksessa ja jonka komissio julkistaa.

V LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

13 artikla

Työohjelma

1.Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 108 artiklassa tarkoitetuilla monivuotisilla työohjelmilla.

2.Komissio hyväksyy monivuotiset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

14 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joilla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, ovat liitteessä 2.

2.Jotta varmistetaan tuloksellisen arvioinnin tekeminen ohjelman etenemisestä kohti sen tavoitteiden saavuttamista, komissiolle siirretään 17 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä.

3.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

15 artikla

Arviointi

1.Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.Ohjelman väliarviointi on tehtävä heti kun ohjelman toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.

3.Komissio tekee ohjelman loppuarvioinnin ohjelman toteutuksen lopussa, mutta kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa eritellyn ajanjakson päättymisestä.

4.Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

16 artikla

Tarkastukset ja todentamiset

Kun jokin kolmas osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyllä päätöksellä tai muulla oikeudellisella välineellä, kyseisen kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan luettuina, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti.

VI LUKU

SIIRRETYN SÄÄDÖSVALLAN KÄYTTÄMINEN JA KOMITEAMENETTELY

17 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 14 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

18 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea, jota kutsutaan ’Fiscalis-ohjelman komiteaksi’. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

20 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1286/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

21 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1286/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja sen edeltäjän, asetuksen (EU) N:o 1286/2013, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.Talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

22 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (Ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 34  

X käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X kesto on rajattu

–X    1.1.2021–31.12.2027

–X    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2030.

◻ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 35  

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM 36	EFTA-mailta 37	ehdokasmailta 38	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet
1	03.01 Sisämarkkinat – Hallintomäärärahan budjettikohta 03.04 Sisämarkkinat – Veroyhteistyö (FISCALIS)	JM	EI	KYLLÄ	KYLLÄ	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

1

Sisämarkkinat, innovaatio ja digitalitalous

			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
Toimintamäärärahat (jaoteltuina kohdassa 3.1 lueteltujen budjettikohtien mukaan)	Sitoumukset	(1)	33,202	34,036	35,326	37,122	39,494	42,540	46,180		267,900
	Maksut	(2)	7,957	24,607	31,141	33,479	35,699	38,342	41,504	55,171	267,900
Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 39	Sitoumukset = maksut	(3)	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300		2,100
Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1 + 3	33,502	34,336	35,626	37,422	39,794	42,840	46,480		270,000
	Maksut	= 2 + 3	8,257	24,907	31,441	33,779	35,999	38,642	41,804	55,171	270,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
Henkilöresurssit		6,556	6,556	6,556	6,556	6,556	6,556	6,556		45,892
Muut hallintomenot		0,303	0,303	0,303	0,303	0,303	0,303	0,303		2,121
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)	6,859	6,859	6,859	6,859	6,859	6,859	6,859		48,013

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		40,361	41,195	42,485	44,281	46,653	49,699	53,339		318,013
	Maksut		15,116	31,766	38,300	40,638	42,858	45,501	48,663	55,171	318,013

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	6,556	6,556	6,556	6,556	6,556	6,556	6,556	45,892
Muut hallintomenot	0,303	0,303	0,303	0,303	0,303	0,303	0,303	2,121
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	6,859	6,859	6,859	6,859	6,859	6,859	6,859	48,013

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 40 sisältymättömät
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	2,100
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	2,100

YHTEENSÄ

7,159

7,159

7,159

7,159

7,159

7,159

7,159

50,113

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa		42	42	42	42	42	42	42
EU:n ulkopuoliset edustustot
Tutkimus
• Ulkopuolinen henkilöstö: (kokoaikaiseksi muutettuna) 41 Otsake 7
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat	– päätoimipaikassa	7	7	7	7	7	7	7
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
Ohjelman määrärahoista rahoitettavat 42	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
Tutkimus
Muu (mikä?)
YHTEENSÄ		49	49	49	49	49	49	49

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Lukuihin sisältyvät sekä ohjelman suoran hallinnoinnin ja toteutuksen parissa työskentelevä henkilöstö että myös ohjelmasta tuettavilla/rahoitettavilla politiikanaloilla työskentelevä henkilöstö
Ulkopuolinen henkilöstö	Lukuihin sisältyvät sekä ohjelman suoran hallinnoinnin ja toteutuksen parissa työskentelevä henkilöstö että myös ohjelmasta tuettavilla/rahoitettavilla politiikanaloilla työskentelevä henkilöstö

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–X    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Rahoittamiseen osallistuva taho
Ulkopuolisen tahon rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻     Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–X    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–X    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 43
	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    COM(2018) 322 final.

(2)    COM(2018) 321 final.

(3)    Esimerkkejä sääntelytoimista ovat seuraavat:    
- neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1);    
- neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1);    
- neuvoston asetus (EU) N:o 389/2012, annettu 2 päivänä toukokuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla (EUVL L 121, 8.5.2012, s. 1);    
- neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).

(4)    COM(2018) 442.

(5)    COM(2018) 386.

(6)    COM(2018) 441.

(7)    COM(2018) 391.

(8)    COM(2018) 434.

(9)     https://ec.europa.eu/cefdigital/wiki/display/CEFDIGITAL/CEF+Digital+Home  

(10)    COM(2017) 134.

(11)     https://ec.europa.eu/growth/industry/policy/ict-standardisation_en  

(12)     https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/fintech_en#action-plan  

(13)    https://ec.europa.eu/info/designing-next-research-and-innovation-framework-programme/what-shapes-next-framework-programme_en

(14)     https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/european-commission-launches-eu-blockchain-observatory-and-forum  

(15)    COM(2018) 322 final.

(16)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13. huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä, EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14.

(17)    EUVL C , , s. .

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: o 1286/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin verotusjärjestelmien toimintaa kaudella 2014–2020 parantavan toimintaohjelman (Fiscalis 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1482/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 25).

(19)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(20)    COM(2016) 605 final.

(21)    COM(2010) 700 final.

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(23)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13. huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä, EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14.

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(25)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(26)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(27)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(29)    Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(30)    Neuvoston direktiivi 92/83/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta, EYVL L 316, 31.10.1992, s. 21.

(31)    Neuvoston direktiivi 2011/64/ETY, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2011, valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista, EUVL L 176, 5.7.2011, s. 24.

(32)    Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta, EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.

(33)    Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä, EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1.

(34)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(35)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(36)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(37)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(38)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(39)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(40)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(41)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(42)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(43)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokulut.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel8.6.2018

COM(2018) 443 final

LIITTEET

ehdotukseen

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Veroyhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta

{SWD(2018) 323 final}
{SWD(2018) 324 final}

LIITE 1

Ei-tyhjentävä luettelo 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen toimien muodoista

Toimet, joita tarkoitetaan 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja d alakohdassa, voidaan toteuttaa mm. seuraavissa muodoissa:

a)    kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat:

–seminaarit ja työpajat, joihin kaikki maat yleensä osallistuvat ja joissa järjestetään esityksiä ja joissa osallistujat osallistuvat tiettyä alaa koskeviin intensiivisiin keskusteluihin ja toimintaan;

–työvierailut, joiden tarkoituksena on antaa virkamiehille mahdollisuus hankkia asiantuntemusta tai tietoja taikka lisätä asiantuntemustaan tai tietojaan veropolitiikan alalla;

–läsnäolo virastoissa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin;

b)    jäsennelty yhteistoiminta:

–yleensä muutamista maista koostuva hankeryhmä, joka toimii rajoitetun ajan ennakolta sovitun, etukäteen tarkasti määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi, mukaan lukien koordinointi tai vertailuanalyysi;

–työryhmä, jolla tarkoitetaan jäsenneltyä, luonteeltaan väliaikaista tai pysyvää yhteistyön muotoa, jossa asiantuntemusta kootaan yhteen erityisalojen tehtävien tai operatiivisten toimien toteuttamiseksi mahdollisesti tarjoamalla verkkoyhteistyöpalveluja, hallinnollista apua tai infrastruktuureja ja laitteistoja;;

–monenväliset tai samanaikaiset tarkastukset, joissa yhden tai useamman etuyhteydessä olevan verovelvollisen verotilanne tarkastetaan koordinoidusti ja jotka on järjestänyt vähintään kaksi maata, joista vähintään kaksi ovat jäsenvaltioita ja joilla on yhteinen tai tosiaan täydentävä etu;

–yhteinen tarkastus, jossa kahdesta tai useammasta maasta, joista vähintään kaksi ovat jäsenvaltioita ja joilla on yhteinen tai toisiaan täydentävä etu, koostuva yksi tarkastusryhmä tarkastaa yhden tai useamman etuyhteydessä olevan verovelvollisen verotilanteen;

–muut hallinnollisen yhteistyön muodot vahvistetaan direktiivissä 2011/16/EU, asetuksessa (EU) N:o 904/2010, asetuksessa (EU) N:o 389/2012 tai direktiivissä 2010/24/EU;

d)    inhimillisten toimintaedellytysten ja henkilöstövalmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet:

–yhteinen koulutus tai verkko-oppimisen kehittäminen, jonka tarkoituksena on tukea veroalalla tarvittavaa ammattitaitoa ja -pätevyyttä;

–tekninen tuki, jolla pyritään parantamaan hallintomenettelyjä, lisäämään hallinnollisia valmiuksia ja parantamaan veroviranomaisten toimintaa ja operaatioita hyviä käytäntöjä käynnistämällä ja jakamalla.

LIITE 2

Indikaattorit

Erityistavoite: tukea veropolitiikkaa, veroyhteistyötä ja hallinnollisten valmiuksien, mukaan lukien inhimilliset toimintaedellytykset, kehittämistä sekä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttämistä.

1. Valmiuksien kehittäminen (hallinnolliset, inhimilliset ja tietotekniset valmiudet):

1.Unionin lainsäädännön ja politiikan soveltamista ja täytäntöönpanoa koskeva indeksi (tällä alalla järjestettyjen ohjelmaan kuuluvien toimien lukumäärä ja näiden toimien perusteella annetut suositukset).

2.Oppimista koskeva indeksi (käytetyt oppimismoduulit; koulutettujen virkamiesten lukumäärä; osallistujien antamat laatupisteet).

3.Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien saatavuus (prosentteina ilmaistava aika).

4.Yhteisen tietoliikenneverkon saatavuus (prosentteina ilmaistava aika).

5.Kansallisten viranomaisten ja talouden toimijoiden yksinkertaistetut tietotekniset menettelyt (rekisteröityjen talouden toimijoiden lukumäärä, hakemusten lukumäärä ja ohjelmasta rahoitettuihin eri sähköisiin järjestelmiin tehtyjen hakujen lukumäärä).

2. Tietämyksen jakaminen ja verkostoituminen

1.Yhteistoiminnan tehokkuutta koskeva indeksi (verkostoitumisen aste, henkilökohtaisten tapaamisten lukumäärä, verkossa kokoontuvien yhteistoimintaryhmien lukumäärä).

2.Parhaita käytäntöjä ja suuntaviivoja koskeva indeksi (tällä alalla järjestettyjen ohjelmaan kuuluvien toimien lukumäärä; sellaisten veroviranomaisten prosenttiosuus, jotka ovat käyttäneet ohjelmasta tuettuja työskentelykäytäntöjä/suuntaviivoja).