EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel7.6.2018

COM(2018) 435 final

2018/0224(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2018) 291 final}
{SWD(2018) 307 final}
{SWD(2018) 308 final}
{SWD(2018) 309 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

1.tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Euroopan horisontti”, jossa vahvistetaan myös siihen osallistumista ja sen tulosten levittämistä koskevat säännöt (oikeusperustana Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, jäljempänä ’SEUT-sopimus’),

2.Euroopan horisontti -ohjelman täytäntöön paneva erityisohjelma (SEUT-sopimus),

3.Euroopan horisontti -ohjelmaa täydentävä tutkimus- ja koulutusohjelma, jonka oikeusperusta on Euratomin perustamissopimus, sekä

4.vaikutusten arviointi ja säädöksiin liittyvät rahoitusselvitykset.

Puolustusalan tutkimusta koskeva erityisohjelma ehdotetaan perustettavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella .../.../EU, jolla perustetaan Euroopan puolustusrahasto vuosiksi 2021–2027.

Erityisesti Euroopan horisontti -ohjelmalla lujitetaan unionin tieteellistä ja teknologista perustaa, jotta voidaan vastata aikamme suuriin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita (SDG). Samaan aikaan ohjelma tukee unionin kilpailukykyä, myös teollisuudessa. Euroopan horisontti -ohjelman avulla pyritään unionin strategisiin ensisijaisiin tavoitteisiin ja tuetaan unionin politiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa Euroopan menestys riippuu yhä enemmän sen kyvystä muuntaa huippuluokan tieteelliset tulokset innovaatioiksi, joilla on todellinen hyödyttävä vaikutus Euroopan talouteen ja elämänlaatuun ja jotka luovat uusia markkinoita ja ammattitaitoa vaativia työpaikkoja.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja edeltäjäohjelman menestyksen hyödyntämiseksi Euroopan horisontti -ohjelma tukee edelleen koko tutkimus- ja innovointisykliä yhdennetyllä tavalla.

Periaatetta, jonka mukaan olemassa on vain yhdet osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt, jatketaan. Tässä ehdotuksessa tehdään kuitenkin lisäparannuksia näihin sääntöihin.

Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1 päivänä tammikuuta 2021. Ne koskevat 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

•Yhdenmukaisuus muiden politiikkojen säännösten kanssa

Puiteohjelma muodostaa unionin lippulaivaohjelman, jolla tuetaan tutkimusta ja innovointia ideasta aina markkinoille saattamiseen. Sen tarkoituksena on täydentää kansallista ja alueellista rahoitusta. Puiteohjelma on jo tuonut ainutlaatuista eurooppalaista lisäarvoa tukemalla maanosan laajuisesti kilpailua ja yhteistyötä huipputason tieteessä ja innovoinnissa. Tämä on johtanut tieteellisiin läpimurtoihin, parantanut kilpailukykyä ja tarjonnut ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ehdotettu uusi puiteohjelma ”Euroopan horisontti” tavoittelee vieläkin suurempaa vaikutusta kuin nykyinen ”Horisontti 2020”, joka on laajalti tunnustettu voimavara Euroopan tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimuksen ja innovoinnin nopeasti kehittyvä luonne globaalin kilpailun ympäristössä merkitsee sitä, että tutkimukselle ja innovoinnille myönnettävä julkinen tuki on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin, erityisesti unionin tasolla, jolla sen tuoma lisäarvo on kiistaton. Ehdotus vastaa täysin komission t&i-linjauksia, myös yleistavoitetta käyttää 3 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta tutkimukseen ja kehittämiseen. Se vastaa myös kaikilta osin tiedonantoa Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta (Euroopan komission alustus EU-johtajien epäviralliseen kokoukseen 16. ja 17. toukokuuta 2018)

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on täysin yhdenmukainen unionin voimassa olevien politiikkojen kanssa. Euroopan horisontti -ohjelmaa kehitettiin ottaen huomioon nykyisen komission prioriteetit, tuloksiin keskittyvän talousarvion periaate (jonka mukaan EU:n rahoitusohjelmissa on – enemmän kuin koskaan aiemmin – saatava vastinetta rahalle), kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpano, unionin globaalistrategian täytäntöönpano sekä komission ehdotus seuraavaksi unionin pitkän aikavälin talousarvioksi.

Tutkimus- ja innovaatioinvestoinnit ja unionin muissa ohjelmissa tehtävät investoinnit täydentävät ja vahvistavat toisiaan. Tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia hyödynnetään synergiassa muiden unionin ohjelmien kanssa niiden käyttöönoton edistämiseksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Euroopan innovointipotentiaalia pyritään näin maksimoimaan. Tätä täydentävät tehokkaat suurelle yleisölle suunnatut viestintä- ja tiedotuskampanjat tutkimukseen ja innovointiin liittyvistä kysymyksistä. Täydentävyys ja synergiat, joihin unionin pitkän aikavälin talousarviossa pyritään tutkimuksen ja innovoinnin tukemisessa ja hyödyntämisessä, maksimoidaan tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa, joka pidetään riittävän joustavana, jotta komissio ja unionin toimielimet voivat reagoida nopeasti kiireellisiin tarpeisiin ja uusiin prioriteetteihin.

Ehdotus on täysin yhdenmukainen myös talouspolitiikkaa koordinoivassa EU-ohjausjaksossa omaksutun lähestymistavan kanssa. Näitä kytköksiä olisi jatkettava ja vahvistettava samalta pohjalta, jolta Horisontti 2020 -ohjelmassa on jo tuettu rakennemuutoksia kansallisten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantamiseksi kolmella tasolla: ensinnäkin tekemällä merkittäviä investointeja tieteelliseen ja teknologiseen tutkimukseen ja innovointiin, toiseksi tekemällä liiketoimintaympäristöstä innovaatiotoiminnan kannalta suotuisampaa ja riskisietoisempaa ja kolmanneksi varmistamalla, että Euroopan kansalaisia tuetaan nopeassa ja joillekin ravistelevassakin siirtymässä, jonka käyttövoimia ovat innovointi, digitalisaatio ja maailmanlaajuiset megatrendit, kuten tekoäly ja kiertotalous. 

Ohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäytymistä, ja niistä olisi saatava selkeä eurooppalainen lisäarvo. Näin voidaan varmistaa johdonmukaisuus ohjelman toimien ja EU:n valtiontukisääntöjen välillä ja välttää kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Unionilla on jaettu (rinnakkainen) toimivalta tällä alalla SEUT-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan nojalla. Vastatakseen Eurooppaa kohtaaviin haasteisiin unionin on investoitava tutkimukseen ja innovointiin, jotta voidaan saavuttaa nopeus-, mittakaava- ja kattavuusetuja. EU-rahoitteiset t&i-toimet tuottavat selviä etuja verrattuna kansalliseen ja alueelliseen t&i-tukeen: ne muodostavat kriittisen massan, jonka avulla voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, vahvistavat unionin tieteellistä huippuosaamista kilpailuttamiseen perustuvalla rahoituksella, luovat valtioiden rajat ylittäviä ja monialaisia verkostoja, lujittavat inhimillistä pääomaa, vaikuttavat strukturoivasti kansallisiin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiin, parantavat unionin kilpailukykyä ja luovat uusia markkinamahdollisuuksia.

•Suhteellisuusperiaate

Unionin tason toiminta mahdollistaa ylikansallisen yhteistyön ja maailmanlaajuisen kilpailun. Näin voidaan varmistaa, että rahoitettavaksi valitaan parhaat ehdotukset. Tämä nostaa huippuosaamisen tasoa ja antaa näkyvyyttä johtavalle tutkimukselle ja innovoinnille sekä myös tukee kansainvälistä liikkuvuutta ja houkuttelee parhaita kykyjä. Unionin tason ohjelmassa pystytään parhaiten toteuttamaan suuririskisiä ja pitkäkestoisia t&i-toimia, kun riskit voidaan jakaa ja saadaan aikaan sellainen laajuus ja sellaiset mittakaavaedut, joihin ei muutoin päästäisi. Kansallisiin aloitteisiin pyritään luomaan yhteydet erityisesti innovoinnin alalla.

Unionin ohjelma voi myös houkutella uusia julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja innovointiin, edelleen vahvistaa Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin toimintakenttää ja nopeuttaa innovaatioiden kaupallistamista ja levitystä. Unionin tason ohjelmissa voidaan myös tukea poliittista päätöksentekoa ja politiikan tavoitteiden saavuttamista.

Ehdotetut toimet eivät ylitä sitä, mikä on unionin tavoitteiden kannalta tarpeen.

•Toimintatavan valinta

Kuten aiemminkin, säädös on asetus, koska sillä luodaan rahoituksen saajille oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka ovat kaikilta osiltaan velvoittavia ja sellaisenaan sovellettavia kaikissa unionin jäsenvaltioissa ja puiteohjelmaan assosioituneissa maissa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Tämä ehdotus perustuu sidosryhmiltä saatuun palautteeseen, nykyisten ohjelmien väliarvioinneissa tehtyihin havaintoihin, edellisten ohjelmien jälkiarviointeihin sekä ennakointitoimiin.

a)yksinkertaistamisen jatkaminen,

b)läpimurtoinnovaatioiden tukeminen,

c)vaikutuksen lisääminen keskittymällä missiolähtöisyyteen ja huolehtimalla kansalaisten osallistumisesta,

d)synergioiden lisääminen muiden unionin rahoitusohjelmien ja unionin politiikkojen kanssa,

e)kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen,

f)avoimuuden lisääminen ja

g)rahoitusympäristön järkeistäminen.

•Sidosryhmien kuuleminen

·Horisontti 2020 -ohjelman kolmen pilarin rakenne olisi säilytettävä, mutta pilarien välisiä yhteyksiä on tarpeen parantaa;

·yksittäisille tutkijoille suunnattujen menestyksekkäiden järjestelmien (ERC, MSCA) määrärahoja on tarpeen lisätä;

·avustukset olisi säilytettävä tärkeimpänä rahoitusmallina, jota täydennetään tarvittaessa kohdennetuilla rahoitusvälineillä;

·tukea olisi tarjottava toimille, jotka auttavat levittämään tai jakamaan huippuosaamista;

·pienimuotoisemmat yhteistyöhankkeet ovat tärkeitä osallistumisen laajentamiseksi;

·kaikki viittaa siihen, että missiot ovat tuloksellinen tapa edetä;

·kansalaisten tulisi olla paremmin osallisia puiteohjelmasta;

·Euroopan innovointineuvoston tulisi toimia eurooppalaisena innovoinnin vauhdittajana;

·kansainvälistä yhteistyötä on tarpeen tehostaa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi;

·EU-rahoitteisissa hankkeissa tuotetun datan ja tietämyksen tulisi olla kaikkien saatavilla;

·on olemassa selvä tarve yksinkertaistaa tutkimuksen ja innovoinnin toimintaympäristöä;

·synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa on vaikea saada aikaan, mutta ne ovat ehdoton edellytys;

·ehdotuspyyntöjen ja missioiden ohjelmasuunnittelua on tarpeen tehostaa;

·yksinkertaistamista tulisi viedä eteenpäin; ja

·valmiudella mitata vaikutuksia ja tiedottaa niistä paremmin on olennainen merkitys.

•Ulkoinen asiantuntemus

Komissio on tukeutunut laajasti ulkopuoliseen asiantuntemukseen. Tähän sisältyvät erityisesti Pascal Lamyn johdolla työskennelleen korkean tason ryhmän suositukset ja havainnot, jotka esitetään selvityksessä LAB – FAB – APP: Investing in the European future we want, Report of the independent High Level Group on maximising the impact of EU Research & Innovation Programmes, heinäkuu 2017.

Euroopan innovaationeuvoston korkean tason innovaattoriryhmä (European Innovation Council High Level Group of Innovators) perustettiin tammikuussa 2017 tehtävänään tukea Euroopan komissiota Euroopan innovaationeuvoston kehittämisessä. Raportti Europe is back: Accelerating breakthrough innovation ja siihen sisältyvät 14 suoritusta hyväksyttiin tammikuussa 2018.

Missioita tarkastelleen Lamyn selvityksen suositusten johdosta nimitettiin ulkopuolinen asiantuntija neuvomaan komissiota missiolähtöisestä lähestymistavasta. Helmikuussa 2018 prof. Mariana Mazzucato esitteli selonteon Mission-Oriented Research & Innovation in the European Union – A problem-solving approach to fuel innovation-led growth 1 , jossa hän suositteli viittä keskeistä missioiden valintaperustetta unionin tasolla.  

Lisäksi teollisuuden teknologiastrategioita käsittelevä korkean tason ryhmä, jonka puheenjohtajana oli prof. Jürgen Rüttgers, ehdotti keskeisten mahdollistavien teknologioiden uutta määrittelyä ja antoi suosituksia siitä, miten voidaan maksimoida niiden vaikutus osallistavaan kasvuun ja demokratiaan, vaurauteen, tasa-arvon lisäämiseen ja parempiin työpaikkoihin.

Kattava luettelo korkean tason työryhmien raporteista ja selvityksistä sekä tehdyistä tutkimuksista esitetään vaikutusarvioinnin liitteessä.

•Vaikutustenarviointi

Tähän ehdotukseen liittyy vaikutustenarviointi. Sääntelyntarkastelulautakunnan lausunto oli puoltava tietyin varauksin, ja siinä suositeltiin, että ehdotuksessa selvitettäisiin paremmin i) ohjelman pilarien välistä tasapainoa, ii) Euroopan innovaationeuvoston ja t&i-missioiden perusteluja ja lisäarvoa sekä iii) virtaviivaistettuja toteutusmekanismeja 2 .

Globaalisti kilpailukykyisessä, yhä enemmän osaamispohjaisessa taloudessa tutkimus ja innovointi ovat määrääviä tekijöitä tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta: Euroopan kaltaisessa kehittyneessä taloudessa noin kaksi kolmasosaa talouskasvusta on viime vuosikymmeninä johtunut innovoinnista. Tutkimus ja innovointi tukevat ja ajavat eteenpäin uusien ja parempien työpaikkojen luomista ja tietointensiivisten toimintojen kehittämistä. Näiden osuus on yli 33 prosenttia kaikista työpaikoista Euroopassa. Euroopan on ylläpidettävä ja jopa lisättävä teknologia-, teollisuus- ja innovaatiovalmiuksiaan kestävällä tavalla strategisesti tärkeillä aloilla, jotka tukevat Euroopan yhteiskuntaa, taloutta ja kansainvälisiä sitoumuksia.

On tehtävä enemmän laajan innovoinnin edistämiseksi Euroopassa, sillä innovointi muodostaa perustan Euroopan sosioekonomisen mallin ja arvojen säilyttämiselle. Ohjelman jatkamisesta odotettuja vaikutuksia analysoitiin vaikutusten arvioinnissa. Käynnissä olevaan ohjelmaan verrattuna Euroopan horisontti -ohjelman odotetaan tuottavan

·enemmän ja uutta osaamista ja uusia teknologioita edistäen tieteellistä huippuosaamista ja merkittävää tieteellistä vaikutusta. Ohjelma helpottaa edelleen rajatylittävää yhteistyötä johtavien tutkijoiden ja innovoijien välillä ja mahdollistaa valtioiden ja sektorien välisen koordinoinnin julkisten ja yksityisten t&i-investointien hyödyntämiseksi. Horisontti 2020 -ohjelma on jo houkutellut puoleensa maailman parhaita tutkimuslaitoksia ja tutkijoita, siitä on tuettu 340 000:aa tutkijaa ja sen avulla on kehitetty Euroopan osaavaa inhimillistä pääomaa. Horisontti 2020 -puiteohjelman tieteelliset julkaisut ovat maailman huippuluokkaa (niihin viitataan yli kaksi kertaa maailman keskiarvoa enemmän), ja ne ovat edistäneet merkittävien tieteellisten läpimurtojen aikaansaamista.

·myönteisiä vaikutuksia kasvuun, kauppaan ja investointeihin sekä laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja tutkijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen eurooppalaisella tutkimusalueella. Ohjelman odotetaan kasvattavan BKT:tä keskimäärin 0,08–0,19 prosenttia 25 vuoden aikana, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen sijoitettu euro voi mahdollisesti tuottaa jopa 11 euron voiton bruttokansantuotteeseen saman jakson aikana. Tutkimukseen ja innovointiin tehtävien unionin investointien ennakoidaan tuottavan suoraan arviolta jopa 100 000 työpaikkaa tutkimuksen ja innovoinnin piirissä ”investointikauden” aikana (2021–2027) ja välillisesti ohjelman tuottaman taloudellisen toimeliaisuuden kautta jopa 200 000 työpaikkaa vuosina 2027–2036, joista 40 prosenttia vaatii korkeaa ammattitaitoa.

·taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Tämä vaikutus saadaan aikaan levittämällä, hyödyntämällä ja ottamalla käyttöön tieteellisiä tuloksia ja muuntamalla ne uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi, jotka puolestaan edistävät politiikan tavoitteiden saavuttamista onnistuneesti sekä sosiaalista ja ekoinnovointia.

Nämä vaikutukset merkitsevät sitä, että unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman lopettamisesta (eli eurooppalaisen lisäarvon menettämisestä) mahdollisesti aiheutuvat kustannukset ovat merkittävät. Ohjelman lopettaminen voisi heikentää kilpailukykyä ja kasvua (seurauksena jopa 720 miljardin euron pudotus BKT:ssä 25 vuoden aikana 3 ), supistaa tuntuvasti yksityisiä ja kansallisia investointeja, joita tällä hetkellä vivutetaan unionin tason yhteisinvestoinneilla, sekä johtaa merkittävään sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristövaikutusten menetykseen.

Lisäksi uusi ohjelma yksinkertaistaa edelleen sääntöjä, parantaa oikeusvarmuutta ja vähentää rahoituksen saajille ja ohjelman hallinnoinnista vastaaville aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.

•Yksinkertaistaminen

Yksinkertaistaminen on Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeinen tekijä. Parhaiden tutkijoiden ja innovatiivisimpien yrittäjien houkuttelemiseksi osallistumiseen liittyvä hallinnollinen taakka on pidettävä mahdollisimman pienenä.

Seuraavassa esitetään tärkeimmät yksinkertaistamiseen tähtäävät osatekijät, joista useimmat sisältyvät osallistumista ja tulosten levittämistä koskeviin sääntöihin (ks. tarkemmin jäljempänä):

–Jatkuvuus: Horisontti 2020 -ohjelmassa eteenpäin vietyä ja osallistujien arvossa pitämää yksinkertaistamista jatketaan, esimerkkeinä kolmen pilarin ohjelmarakenne, yksinkertainen rahoitusmalli ja osallistujaportaali.

–Rahoitusympäristön yksinkertaistaminen: Esimerkiksi kumppanuuksiin omaksutaan virtaviivaistettu lähestymistapa eli vain kolme tyyppiä ja selkeät kriteerit niiden valinnalle ja täytäntöönpanolle, jotta voidaan varmistaa, että ne tukevat Euroopan horisontti -ohjelman yleisiä ja erityisiä tavoitteita.

–Nykyistä todellisten kustannusten korvausjärjestelmää yksinkertaistetaan edelleen erityisesti henkilöstökustannusten osalta.

–Rahoituksen saajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt hyväksytään laajemmin erityisesti sisäisessä laskutuksessa ja palveluissa, mikä kattaisi myös vastaavat Horisontti 2020 -puiteohjelmassa suuriin tutkimusinfrastruktuureihin sovelletut käytännöt.

–Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääminen: Näihin uuden varainhoitoasetuksen mukaisiin vaihtoehtoihin kuuluvat muun muassa kertakorvaukset hankkeiden rahoituksessa asianmukaisilla aloilla ja ottaen huomioon Horisontti 2020 -ohjelman pilotista saadut tulokset.

–Tarkastusten vastavuoroisen hyödyntämisen lisääminen, jotta voidaan vähentää sellaisille rahoituksen saajille aiheutuvaa tarkastusrasitetta, jotka osallistuvat useisiin unionin rahoitusohjelmiin.

–Osallistujien takuurahaston (jota kutsutaan nyt keskinäiseksi vakuutusjärjestelmäksi) laajentaminen koskemaan muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajia sekä toimia, joita rahasto ei kattanut Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa (185 artiklan mukaiset aloitteet).

–Huippuosaamismerkin hyväksyntä, minkä kautta ehdotukset voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta plus tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

–Ehdotusten arvioinnin ja valinnan keskeiset osatekijät säilytetään Euroopan horisontti -ohjelman kaikissa osissa. Asiantuntemuksen piiriä pyritään kuitenkin laajentamaan ehdotuspyyntöjen soveltamisalan mukaan, myös hyödyntämällä käyttäjäryhmistä ja kansalaisjärjestöistä saatavaa asiantuntemusta 4 . Missiolähtöisen lähestymistavan uutuus on se, että huippuosaamisen ja vaikutuksen arviointi etenee yksittäisten hanke-ehdotusten tasolta myös useita ehdotuksia käsittävän portfolion tasolle. Tällöin arvioidaan, miten parhaat ehdotukset voidaan yhdistää hankeportfolioksi. Tärkeimmät periaatteet esitetään etukäteen säännöissä, minkä lisäksi työohjelmissa annetaan lisätietoa myöntämisperusteiden soveltamisesta riippuen ehdotuspyyntöjen ja välineiden tavoitteista (esim. arviointimenettelyissä huomioon otettavista näkökohdista).

Euroopan horisontti -ohjelman perussäädösten lisäksi yksinkertaistamiseen pyritään ohjelman täytäntöönpanossa. Yksinkertaistaminen kattaa avustussopimusmalleista alkaen kaikki prosessit, dokumentaation, neuvontapalvelut, tukipalvelut ja IT-järjestelmät, mikä keventää osallistujien hallintotaakkaa ja nopeuttaa avustusten myöntämismenettelyä. Komissio kehittää tällaisia paremman täytäntöönpanon välineitä rinnan lainsäädäntötoimien kanssa sidosryhmiä kuullen.

•Perusoikeudet

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Kaikkien ehdotusten talousarviot esitetään käypinä hintoina. Komissio voi kustannus-hyötyanalyysin perusteella jatkaa toimeenpanovirastojen käyttämistä Euroopan horisontti -ohjelman täytäntöönpanossa.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Pakollisen kustannus-hyötyanalyysin tuloksesta riippuen komissio voi lisätä toimeenpanovirastoille siirrettävää osuutta talousarviosta. Uuden puiteohjelman piiriin sisältyvien uusien osatekijöiden (esim. missioiden ja Euroopan innovaationeuvoston) ja siirrettävien suurempien määrärahojen vuoksi virastojen toimeksiantoihin on tarpeen tehdä muutoksia 5 .

Tämän lähestymistavan avulla voidaan vähentää hallintokustannuksia, lisätä synergiaetuja muiden ohjelmien kanssa ja parantaa keskittymistä tuloksiin.

Vaikka toimet, joihin liittyy erityisen huomattava toimintapoliittinen sisältö, eivät periaatteessa kuulu toimeenpanovirastoille siirrettäviin tehtäviin, näiltä virastoilta komissiolle kulkevaa t&i-datan ja -tulosten palautevirtaa tehostetaan tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan strategian mukaisesti, jotta voidaan lujittaa päätöksenteon näyttöpohjaa.

Arvioinnit suoritetaan 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 6 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Kolme toimielintä vahvistivat näissä kohdissa, että voimassa olevan lainsäädännön ja politiikan arviointien olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinneille. Arvioinneissa arvioidaan ohjelman vaikutuksia kentällä perustuen ohjelman indikaattoreihin/tavoitearvoihin ja yksityiskohtaiseen analyysiin siitä, miten hyvin ohjelman voidaan katsoa olevan merkityksellinen, tuloksellinen ja tehokas, kuinka riittävästi se tuo lisäarvoa unionin tasolla ja miten johdonmukainen se on unionin muiden politiikkojen kanssa. Tähän sisältyvät saadut kokemukset, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset puutteet/ongelmat tai mahdollisuudet edelleen parantaa toimia tai niiden tuloksia ja auttaa maksimoimaan niiden hyödyntäminen/vaikutus.

Jotta voidaan paremmin seurata ohjelman vaikutuksia ja tiedottaa niistä, Euroopan horisontti -ohjelman seuranta- ja arviointijärjestelmässä on kolme keskeistä osaa:

·ohjelman tulosten vuotuinen seuranta: tulosindikaattorien seuranta lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä keskeisten vaikutuspolkujen mukaisesti kohti ohjelman tavoitteita, mahdollisuuksien mukaan perustasojen ja tavoitearvojen pohjalta;

·ohjelman hallinnointia ja täytäntöönpanoa koskevien tietojen jatkuva kerääminen;

·kaksi kattavaa (meta-)arviointia ohjelmasta sen välivaiheessa ja ohjelman päätyttyä (jälkiarviointi). Nämä arvioinnit perustuvat kustakin ohjelman osasta, toimityypeistä ja toteutustavasta tehtäviin koordinoituihin arviointeihin, joissa noudatetaan yhteisiä arviointiperusteita ja vakiomenetelmiä ja jotka otetaan huomioon ohjelmaan tehtävissä muutoksissa.

Ohjelman tuloksia sen tavoitteiden saavuttamisessa seurataan vuosittain vaikutuspolkujen ja niihin liittyvien keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien mukaisesti. Vaikutuspolut vastaavat kolmea toisiaan täydentävää vaikutuskategoriaa, jotka ilmentävät luonteeltaan epälineaarisia t&i-investointeja seuraavasti:

1.tieteellinen vaikutus: liittyen tavoitteisiin tukea sitä, että luodaan ja levitetään korkealaatuista uutta tietämystä, taitoja ja teknologioita sekä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin;

2.yhteiskunnallinen vaikutus: liittyen tavoitteisiin tehostaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon sekä tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa teollisuudessa ja yhteiskunnassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi;

3.taloudellinen vaikutus: liittyen tavoitteisiin edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja tehostaa innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamista.

Kussakin näistä vaikutuskategorioista käytetään sijaisindikaattoreja (ns. proxy-indikaattoreja), joiden avulla edistymistä seurataan lyhyellä, keskipitkällä ja pidemmällä aikavälillä.

Hallintoa ja täytäntöönpanoa koskevia tietoja 7 kerätään ohjelman kaikista osista ja toteutusmekanismeista jatkossakin lähes reaaliaikaisesti. Nämä tiedot kerätään keskitetysti hallinnoitavalla ja yhdenmukaistetulla tavalla. Ne ovat myös edelleen julkisesti saatavissa erityisen verkkoportaalin kautta lähes reaaliaikaisesti mahdollistaen erittelyn ohjelman osien, toimityyppien ja organisaatiotyyppien mukaan (ml. erityiset tiedot pk-yritysten osalta). Tähän sisältyvät muun muassa ehdotukset, hakemukset, osallistumiset ja hankkeet (määrä, laatu, unionin rahoitusosuus jne.); onnistumisprosentit; arvioijien, hakijoiden ja osallistujien profiilit (osittain perustuen yksilöllisiin tunnisteisiin ja mukaan lukien maa, sukupuoli, liikevaihto, rooli hankkeessa jne.); täytäntöönpano (ml. avustuksen myöntämisaika, virheprosentti, tyytyväisyysaste, riskinottoaste jne.); viestintä, tulosten levittäminen ja tulosten hyödyntäminen; ja myötävaikutus unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin. Jotta voidaan seurata paremmin osaamisyhteiskunnan rakentamiseen tähtääviä investointeja, tietoja unionin rahoituksesta, jota erityisesti puiteohjelmista osoitetaan tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntämiseen ja käyttöönottoon, voidaan koota ohjelmien aikana.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Uusi Euroopan horisontti -puiteohjelma on suunniteltu siten, että sen avulla saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus tutkimuksen ja innovoinnin muuttuvan luonteen kontekstissa hyödyntämällä rakennetta, joka on suunniteltu tehostamaan johdonmukaisuutta ja suorituskykyä. Ehdotuksen mukaan puiteohjelma perustuisi kolmen pilarin rakenteeseen, joista kukin kytkeytyy muihin ja joita täydennetään tukevilla toimilla, tavoitteena vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta.

Kolmen pilarin rakenne

Ensimmäinen pilari ”Avoin tiede” takaa vahvan jatkuvuuden korkeatasoisen tieteen tukemisessa Horisontti 2020 -ohjelman jälkeen alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen, jotta voidaan lujittaa unionin tieteellistä johtajuutta, laadukasta osaamista ja taitojen kehittämistä Euroopan tutkimusneuvoston, Marie-Skłodowska Curie -toimien ja tutkimusinfrastruktuurien avulla. Avoimen tieteen periaatteet ja käytännöt valtavirtaistetaan koko ohjelmaan.

Toinen pilari ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” vie eteenpäin yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista ja teollisuuden teknologioita noudattaen enemmänkin ”ylhäältä alas” etenevää lähestymistapa, joka kohdistuu unionin ja maailmanlaajuisiin poliittisiin ja kilpailukykyä koskeviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Toimet jakautuvat viiteen klusteriin (”Terveys”, ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”, ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus”, ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus” ja ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”), jotka on linjattu unionin ja maailmanlaajuisten poliittisten painopisteiden (kestävän kehityksen tavoitteiden) suuntaisiksi ja joissa keskeisinä käyttövoimina ovat yhteistyö ja kilpailukyky. Yhdentäminen klustereiksi, joista jokaisella on useita toiminta-aloja, on suunniteltu edistämään monitieteistä, sektorien välistä, politiikanalojen rajat ylittävää ja kansainvälistä yhteistyötä, jossa saavutetaan suurempi vaikutus ja pystytään paremmin hyödyntämään innovaatiopotentiaalia, joka on usein suurin tieteiden ja alojen leikkauspisteessä.

Säännöllisten ehdotuspyyntöjen lisäksi otetaan käyttöön rajallinen määrä suuren näkyvyyden omaavia missioita. Nämä suunnitellaan strategisen suunnittelun yhteydessä. Missioiden, joilla on kunnianhimoiset mutta aikasidonnaiset ja saavutettavat tavoitteet, tulisi olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa ja huolehtia tarvittaessa kansalaisten osallistamisesta. Jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti, sidosryhmät ja kansalaiset vastaavat yhdessä niiden suunnittelusta.

Toinen pilari ilmentää teollisuuden olennaista roolia pyrittäessä saavuttamaan kaikki ohjelman tavoitteet. Jotta voidaan varmistaa teollisuuden kilpailukyky ja kyky tarttua maailmanlaajuisiin haasteisiin, unionin on pidettävä yllä ja lujitettava teknologisia ja teollisia valmiuksiaan keskeisillä aloilla, jotka muodostavat taustavoiman talouden ja yhteiskunnan muutokselle. Etusijalle asetetaan investoinnit, jotka kohdistuvat keskeisiin kehitystä vauhdittaviin tulevaisuuden teknologioihin.

Toinen pilari tarjoaa myös tieteellistä evidenssipohjaa ja teknistä tukea unionin politiikalle muun muassa Yhteisen tutkimuskeskuksen toimien kautta. Tämän pilarin päämääränä on auttaa saavuttamaan unionin politiikan tavoitteet innovointiperiaatteen hengessä, sellaisena kuin se on esitetty 15. toukokuuta 2018 annetussa Euroopan komission tiedonannossa Uudistettu tutkimuksen  ja innovoinnin ohjelma . Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pyrkimyksiin kasvattaa matalan ja keskitulotason kolmansista maista tulevien oikeussubjektien osallistumista tutkimukseen ja näiden osuutta rahoituksesta.

Innovointia tuetaan koko ohjelman laajuudelta, mutta kolmannessa pilarissa ”Avoin innovointi” keskitytään erityisesti markkinoita luovan läpimurtoinnovoinnin laajentamiseen perustamalla Euroopan innovaationeuvosto. Siitä tuetaan myös eurooppalaisten innovaatioekosysteemien tehostamista ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT). Euroopan innovaationeuvosto tarjoaa keskitetyn tukijärjestelmän lupaaville innovoijille. Toimissa noudatetaan lähinnä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Tämän pitäisi merkittävästi yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa nykyistä tukea ja täyttää mahdolliset aukot Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien avustusrahoituksen ja InvestEU:n rahoitusvälineiden välillä. Tukea annetaan myös yhteistyöhön, jota tehdään kansallisten ja alueellisten innovaatiovirastojen kanssa ja niiden välillä, sekä myös mille tahansa muille julkisille tai yksityisille ja yleisille tai alakohtaisille toimijoille eurooppalaisella innovaatiokentällä.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti täydentää Euroopan innovaationeuvostoa edistämällä kestäviä innovaatioekosysteemejä ja kehittämällä yrittäjyys- ja innovaatiotaitoja painopistealoilla osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kautta. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tukee EU:n yliopistojen muutosta kohti yrittäjyysyliopistoa, ja sen toimissa maksimoida synergiat ja täydentävyydet pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kuuluvien toimien kanssa.

Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi, elämänlaatu ja työpaikkojen laatu samoin kuin ympäristön laatu riippuvat sen kyvystä luoda tietämystä ja innovoida. Ensimmäiseen ja kolmanteen pilariin kuuluvilla alhaalta ylöspäin suuntautuvilla toimilla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan huippututkimusta, luomaan osaamista ja innovointia ja edistämään suurempia investointeja erityisesti uusiin, nopeasti kasvaviin aloihin huipputason tieteessä sekä läpimurtoinnovaatioihin, joilla on potentiaalia laajentua. Nämä ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan korjata osaamis- ja innovointivajetta ja vahvistaa unionin tiede- ja teknologiaperustaa, mikä tukee unionin strategisia tavoitteita ja poliittisia painopisteitä sekä edistää kasvua ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Kolmen pilarin toimia tuetaan toimilla, joilla vahvistetaan eurooppalaista tutkimusaluetta erityisesti jakamalla huippuosaamista. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti t&i-suorituskyvyltään heikompien maiden mahdollisuuksia, jotta ne yltäisivät unionin korkealle osaamistasolle (esim. tiimiyttäminen, twinning-toiminta ja ERA-oppituolit); ja uudistamalla ja tehostamalla eurooppalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää, mikä kattaa seuraavan sukupolven toimintapolitiikan tukijärjestelyn.

Tähän osaan sisältyvät myös kehityksen ennakointi; puiteohjelman seuranta ja arviointi sekä tulosten levittäminen ja hyödyntäminen; eurooppalaisten yliopistojen nykyaikaistaminen; kansainvälisen yhteistyön tukeminen; ja aihepiiriin ”Tiede, yhteiskunta ja kansalaiset” kuuluvat toimet.

Kolmen pilarin rakenne lujittaa ohjelman eri osien sisäistä johdonmukaisuutta ja tukee näin ohjelmatason tavoitteiden saavuttamista. Selkeästi määritellyt ja toisiaan täydentävät lähtökohdat toiminnalle tiivistävät pilarien välisiä kytköksiä, missä yhteisinä lankoina ovat avoin tiede ja avoin innovointi. Pilarirakenne varmistaa systeemisen, vaikutuslähtöisen lähestymistavan, joka kulkee tieteenalojen ja siilojen poikki vaikutuksen tehostamiseksi. Esimerkiksi missioilla on vetovaikutus toimiin avoimen tieteen ja avoimen innovaation pilareissa, kun taas nopeaa laajentumispotentiaalia omaavat innovaatiot, jotka ovat syntyisin tutkimusyhteistyöstä, Euroopan tutkimusneuvoston tukemasta konseptin toimivuuden osoittamisesta (proof of concept) tai Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöistä, ohjataan nopeasti Euroopan innovaationeuvostolle. Strateginen suunnittelu lisää entisestään ohjelman sisäistä johdonmukaisuutta.

Monialaiset kysymykset

Euroopan horisontti -ohjelma merkittävällä tavalla vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, jolla on ratkaiseva merkitys, jotta voidaan varmistaa mahdollisuudet hyödyntää lahjakkuutta, osaamista, tietotaitoa, resursseja ja markkinoita maailmanlaajuisesti ja vastata tehokkaasti maailmanlaajuisiin haasteisiin ja panna täytäntöön globaalit sitoumukset. Puiteohjelmalla tehostetaan yhteistyötä ja laajennetaan assosiaatiosopimukset koskemaan maita, joilla on valmiudet huippuluokan tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin. Ohjelmassa rahoitetaan edelleen yksiköitä matalan ja keskitulotason maista sekä yksiköitä teollisuusmaista ja nousevan talouden maista vain, jos niillä on keskeistä osaamista tai välineistöä.

Avoimen tieteen periaate tulee uuden ohjelman toimintatavaksi. Se menee Horisontti 2020 -ohjelman avoimen saatavuuden periaatetta pidemmälle ja edellyttää julkaisujen ja datan avointa saatavuutta (huolehtien kuitenkin siitä, että opt out -mahdollisuudet taataan viimeksi mainitulle) samoin kuin tutkimusdatan hallinnointisuunnitelmien avointa saatavuutta. Ohjelmalla edistetään FAIR-periaatteiden laajaa käyttöä (joiden mukaan datan on oltava löydettävissä, saatavilla, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävissä) ja toimia, joilla parannetaan tutkijoiden taitoja avoimessa tieteessä ja tuetaan palkitsemisjärjestelmiä, jotka edistävät avointa tiedettä. Tutkimustoiminnan integriteetti ja kansalaisten tiedealoitteet ovat keskeisessä asemassa samoin kuin uuden sukupolven indikaattoreiden kehittäminen tutkimuksen arviointiin.

Euroopan horisontti -ohjelmassa omaksutaan uusi ja vaikutuslähtöisempi lähestymistapa kumppanuuksiin. Nykyiset lukuisat erilaiset eurooppalaiset kumppanuudet järkeistetään siten, että ne voivat jatkua yksinkertaistetuissa muodoissa, jotka ovat avoinna kaikille (kuten tiedelaitoksille, teollisuudelle, jäsenvaltioille ja hyväntekeväisyyssäätiöille). Samalla varmistetaan, että ne voivat tukea tehokkaasti Euroopan horisontti -ohjelman yleisiä ja erityisiä tavoitteita. Niiden suunnittelua ohjaavina periaatteina ovat unionin tasolla saatava lisäarvo, läpinäkyvyys, avoimuus, tuloksellisuus, vipuvaikutus, kaikkien osapuolten taloudellinen sitoutuminen pitkällä aikavälillä, joustavuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa unionin, kansallisiin ja alueellisiin aloitteisiin. Tämän lähestymistavan tavoitteena on konsolidoida ja järkeistää kumppanuuksien määrä välttämällä päällekkäisyydet ja kaksinkertainen työ ja linjaamalla ne paremmin unionin prioriteettien mukaisiksi.

Kumppanuuksia on kolmea tyyppiä:

a)yhteissuunnitellut kumppanuudet, jotka perustuvat kumppaneiden kanssa tehtäviin yhteisymmärryspöytäkirjoihin tai sopimusjärjestelyihin;

b)yhteisrahoitteiset kumppanuudet, jotka perustuvat yhteen ainoaan joustavaan ohjelmien yhteisrahoitustoimeen;

c)institutionaaliset kumppanuudet, jotka perustuvat SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artiklaan ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osalta EIT-asetukseen).

Kumppanuuksien alat, mukaan lukien mahdollinen nykyisten kumppanuuksien jatkaminen, määritellään strategisen suunnittelun yhteydessä (ehdotetussa oikeusperustassa vahvistetaan ainoastaan välineet ja kriteerit, jotka ohjaavat niiden käyttöä). Tulevia Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjä (KIC) koskevista ehdotuksista ilmoitetaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin strategisessa innovaatio-ohjelmassa (SIA), ja niissä otetaan huomioon strategisen suunnittelun tulokset. Teemat määritellään ja valitaan siten, että voidaan maksimoida täydentävyydet ja synergiat pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kuuluvien toimien kanssa.

Unionin eri ohjelmien välisiä synergioita edistetään ja tehostetaan voimakkaasti strategisessa suunnittelussa, joka toimii viitekehyksenä tutkimuksen ja innovoinnin tuelle unionin talousarviossa. Unionin muiden ohjelmien kanssa varmistetaan näin ollen tehokkaat ja toimivat synergiat, erityisesti jotta voidaan kehittää tuloksekkaampi rajapinta tieteen ja politiikan välille ja vastata toimintapoliittisiin tarpeisiin sekä edistää tutkimuksen ja innovoinnin tulosten nopeampaa levitystä ja käyttöönottoa ja mahdollistaa yhteiset tavoitteet ja yhteiset toiminta-alat (esim. kumppanuuksissa tai missioissa).

Näihin ohjelmiin kuuluisivat muun muassa yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR+), Euroopan avaruusohjelma, sisämarkkinaohjelma, ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (Life), Verkkojen Eurooppa -väline, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Erasmus-ohjelma, InvestEU-ohjelma ja ulkoisen toiminnan välineet (naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI) ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA III)). Erityisesti huolehditaan yhteyksistä talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja uudistusten toteuttamisen tukivälineeseen muun muassa toimintapolitiikan tukijärjestelyn avulla.

Euroopan horisontti -ohjelmaa täydentäen nämä ohjelmat voivat tarjota tukea tutkimus- ja innovaatiotoimille, mukaan lukien erityisiin kansallisiin tai alueellisiin yhteyksiin tai tarpeisiin räätälöityjen ratkaisujen demonstrointi sekä kahdenväliset ja alueiden väliset aloitteet. Erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta on määrä tukea tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemien kehittämistä jäsenvaltioissa. Kohteena ovat infrastruktuurit, henkilöresurssit, julkisen ja yksityisen sektorin nykyaikaistaminen sekä alueellisen yhteistyön (ja alueiden välisen yhteistyön) verkostot, kuten klusterirakenteet.

Yksittäisissä ohjelmissa, kuten Verkkojen Eurooppa -väline (CEF), Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto tai Life-ohjelma, on tarkoitus käyttää julkisia hankintoja keskeisenä keinona ottaa käyttöön fyysisiä infrastruktuureja ja innovatiivisia teknologioita ja ratkaisuja, jotka voivat olla peräisin puiteohjelman toimista ja laajemmalta.

Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt

Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevissa sääntöissä on seuraavat uudet pääpiirteet:

·Yhden sääntökokonaisuuden periaatetta jatketaan tietyin parannuksin. Yksiin sääntöihin tähtäävän lähestymistavan ja monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun mukaisesti uutta EU:n varainhoitoasetusta 8 käytetään yhteisenä viitekehyksenä, jonka puitteissa kaikkiin unionin rahoitusohjelmiin sovellettavat säännöt linjataan keskenään.

·Horisontti 2020 -puiteohjelman korvausosuudet pidetään ennallaan. Korvausosuus on enimmäismäärä, jota voidaan perustelluissa tapauksissa vähentää tiettyjen toimien toteuttamista varten. Näin voidaan varmistaa, että ohjelman houkuttelevuus säilyy.

·Kustannusten korvaamisen järjestelmää yksinkertaistetaan edelleen, erityisesti henkilöstökustannuksiin sovellettavaa todellisten kustannusten korvausjärjestelmää: perus- ja lisäpalkan välinen ero poistuu samoin kuin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa sovellettava lisäpalkan yläraja.

·Tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt hyväksytään laajemmin: sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannus mahdollistaa sellaisten todellisten välillisten kustannusten kattamisen, jotka on laskettu tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti.

·Tarkastusten ja arviointien vastavuoroista hyödyntämistä on määrä lisätä – myös muiden unionin ohjelmien kanssa. Sääntöjä yhdenmukaistamalla tämän pitäisi vähentää unionin varojen saajille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita. Vastavuoroinen hyödyntäminen sisällytetään nimenomaisesti sääntöihin ottamalla huomioon myös muut takeet, joiden ansiosta tilintarkastusten tarve vähenee niiden rahoituksen saajien osalta, jotka saavat myönteisen tuloksen järjestelmiensä auditoinnista. Lisäksi vastavuoroinen hyödyntäminen voi olla osa niitä edellytyksiä, joiden perusteella rahoituksen saajalle asetettu velvoite toimittaa kustannusselvitystä koskeva lausunto voidaan poistaa.

·Osallistujien takuurahasto (jota kutsutaan nyt keskinäiseksi vakuutusjärjestelmäksi) laajennetaan koskemaan kaikkia institutionaalisten kumppanuuksien muotoja – mukaan lukien 185 artiklan mukaiset aloitteet, joita rahasto ei kattanut Horisontti 2020 -ohjelmassa – sekä rahoituksen saajia muista suoralla hallinnoinnilla toteutettavista unionin ohjelmista.

·Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen; Useimmat Horisontti 2020 -ohjelmaan sovellettavat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt säilytetään tarvittavin parannuksin. Tähän sisältyvät keskittyminen tulosten hyödyntämiseen erityisesti unionissa sekä tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan suunnitelman rooli hankkeen aikana ja hankkeen päättymisen jälkeen. Komissio aikoo myös tarjota kohdennettua tukea tulosten levittämiselle ja hyödyntämiselle ja osaamisen levitykselle sekä painottaa enemmän toimia, joilla edistetään tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntämistä.

·EU:n varojen saajia koskevat tiedotusvaatimukset:  Lamyn selvityksen suositusten mukaisesti säännöissä korostetaan rahoituksen saajien roolia johdonmukaisen, tehokkaan ja oikeasuhteisen kohdennetun tiedon tarjoamisessa eri yleisöille, muun muassa tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle. Horisontti 2020 -ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella rahoituksen saajille aiotaan antaa ohjeistusta siitä, miten toimia pääviestijöinä hankkeen toimien kaikissa näkökohdissa.

·Avoimen tieteen edistäminen varmistaa tutkimuksen ja innovoinnin tulosten paremman hyödyntämisen unionissa. Tämä helpottaa markkinoille pääsyä, tehostaa vaikutusta, maksimoi synergiat muiden unionin aloitteiden kanssa ja lisää unionin rahoituksen avulla saatujen tulosten innovaatiopotentiaalia.

Erityisesti aiotaan

·tukea tutkimuksen ja innovoinnin sidosryhmiä, jotta avoimen saatavuuden periaate voitaisiin hyväksyä täysimääräisesti, ja tehdä niiden kanssa yhteistyötä, jotta eurooppalaisista avoimen tieteen pilvipalveluista tulisi todellisuutta;

·vahvistaa eurooppalaista data-avaruutta 9 , joka mahdollistaa tietämyksen ja datan rajoittamattoman ja jatkuvan liikkuvuuden, ja luoda ohjelman rahoituksensaajille ja innovoijille tarvittavia kannustimia jakaa tuloksensa ja datansa uudelleenkäyttöä varten;

·ottaa käyttöön kannustimia ohjelman tulosten hyödyntämiseksi auttamalla rahoituksen saajia löytämään sopivimmat välineet ja kanavat sille, että niiden innovaatiot voidaan omaksua markkinoilla;

·ottaa käyttöön strategia, jolla lisätään tutkimuksen ja innovoinnin tulosten saatavuutta ja nopeutetaan niiden leviämistä, myös politiikan tarpeisiin, mikä voimistaa ohjelman kokonaisvaikutusta ja Euroopan innovaatiopotentiaalia;

·tarjota kokonaisvaltaista tukea tulosten levittämisen ja hyödyntämisen koko elinkaaren ajan, jotta varmistetaan jatkuva innovaatiovirta ohjelmasta.

Euroopan horisontti -ohjelmassa myöntämisperusteina ovat huippuosaaminen, vaikutus sekä toteutuksen laatu ja tehokkuus. Nämä ovat samat perusteet kuin aiemmissa puiteohjelmissa.

Ehdotetussa asetuksessa määritetään huippuosaaminen ainoaksi arviointiperusteeksi Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) myöntämälle rahoitukselle. Tämä tukee tavoitetta loitontaa tiedon rajoja. Tämä säännös ei merkitse poikkeamista sovitusta tarpeesta tehostaa puiteohjelman vaikutusta. Vaikutus voi nimittäin viitata tieteelliseen, teknologiseen, sosioekonomiseen ja muuntyyppiseen vaikutukseen. ERC:n tapauksessa painopiste on tieteellisessä vaikutuksessa, joka muodostaa perustan monille muuntyyppisille, myös sosioekonomisille vaikutuksille. ERC tarjoaa edelleen selkeän ja inspiroivan tavoitteen eurooppalaiselle tieteelle luomalla Euroopan laajuisen kilpailun ideoille ja kyvyille.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti 

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) pyrkii ensisijaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä (KIC) kautta vahvistamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin tarttuvia innovaatioekosysteemejä edistämällä liitetoiminnan, tutkimuksen, korkea-asteen koulutuksen ja yrittäjyyden integroitumista. Vaikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin keskittyminen innovaatioekosysteemeihin tekee siitä luonnollisen toimijan Euroopan horisontti -ohjelman avoimen innovoinnin pilarissa, se on luonteeltaan pilarienvälinen toimija, joka voi tarjota oman kohdennetun lähestymistavan ohjelman kohteena oleviin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tulevia Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjä (KIC) koskevista ehdotuksista ilmoitetaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin strategisessa innovaatio-ohjelmassa (SIA) EIT-asetuksen mukaisesti, ja niissä otetaan huomioon strategisen suunnittelun tulokset ja pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” prioriteetit.

Yhteinen tutkimuskeskus (JRC)

Yhteisellä tutkimuskeskuksella on tärkeä tukirooli pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kuuluvissa toimissa, mutta se osallistuu laajasti myös muihin Euroopan horisontti -ohjelman osiin. Tässä yhteydessä se antaa edelleen tieteellistä neuvontaa ja tukea unionin politiikalle poliittisen syklin kaikissa vaiheissa.

2018/0224 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 1 kohdan, 183 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 10 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 11 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 12 ,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unionin tavoitteena on lujittaa tieteellistä ja teknologista perustaansa ja kehittää kilpailukykyään, myös teollisuuden osalta, edistämällä kaikkea tutkimus- ja innovaatiotoimintaa unionin strategisten ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viime kädessä tarkoituksena on edistää rauhaa, unionin arvoja ja sen kansojen hyvinvointia.

(2)Jotta tämä yleinen tavoite saataisiin muutettua tieteellisiksi, taloudellisiksi ja yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi, unionin olisi investoitava tutkimukseen ja innovointiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” (2021–2027), jäljempänä ’ohjelma’, avulla siten, että voidaan tukea korkeatasoisen tietämyksen ja teknologioiden luomista ja levittämistä, tehostaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon, tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa teollisuudessa ja yhteiskunnassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, parantaa teollisuuden kilpailukykyä, edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja tehostaa innovatiivisten ratkaisujen saattamista markkinoille, sekä optimoida tämä investointi sellaiseksi, että se tuottaa entistä suuremman vaikutuksen entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella.

(3)Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämisessä, joka katsotaan unionin politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömäksi, olisi otettava huomioon innovointiperiaate sellaisena kuin se on esitetty 15 päivänä toukokuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta (COM(2018) 306).

(4)Avoin tiede, avoin innovointi ja avoin kansainvälinen yhteistyö ovat ne yleiset periaatteet, joiden avulla tulisi varmistaa huippuosaaminen ja unionin investoinnin vaikutukset tutkimukseen ja innovointiin. Niitä olisi noudatettava ohjelman täytäntöönpanossa, erityisesti pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” liittyvässä strategisessa suunnittelussa.

(5)Avoin tiede, johon sisältyy tieteellisten julkaisujen ja tutkimusdatan avoin saatavuus, antaa mahdollisuuden parantaa tieteen laatua, lisätä sen vaikutusta ja hyötyjä ja nopeuttaa tietämyksen edistymistä tekemällä siitä luotettavampaa, tehokkaampaa ja tarkempaa, yhteiskunnalle helpommin ymmärrettävää ja yhteiskunnallisiin haasteisiin reagoivaa. Olisi vahvistettava säännökset, joilla varmistetaan, että rahoituksen saajat huolehtivat vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen, tutkimusdatan ja muiden tutkimustulosten avoimesta saatavuudesta avoimella ja syrjimättömällä tavalla, maksutta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niitä voidaan käyttää ja uudelleenkäyttää mahdollisimman laajasti. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti tutkimusdatan vastuulliseen hallintaan, jossa olisi noudatettava löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteita eli FAIR-periaatteita muun muassa ottamalla datanhallintasuunnitelmia yleisesti käyttöön. Soveltuvin osin rahoituksen saajien olisi hyödynnettävä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia sekä noudatettava muita avoimen tieteen periaatteita ja käytäntöjä.

(6)Ohjelman konseptilla ja suunnittelulla olisi vastattava tarpeeseen koota kriittinen massa tuettuja toimia koko unionissa ja kansainvälisen yhteistyön avulla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanolla olisi lujitettava tämän tavoitteen saavuttamista.  

(7)Ohjelmassa tuettujen toimien olisi edistettävä unionin tavoitteiden ja prioriteettien saavuttamista, edistymisen seurantaa ja arviointia suhteessa näihin tavoitteisiin ja prioriteetteihin sekä tarkistettujen tai uusien prioriteettien kehittämistä.

(8)Ohjelmassa olisi säilytettävä tasapainoinen lähestymistapa alhaalta ylös (tutkija- tai innovointilähtöisesti) määräytyvän rahoituksen ja ylhäältä alas (strategisesti määritellyistä painopisteistä käsin) määräytyvän rahoituksen välillä riippuen osallistuvien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen luonteesta, toteutettavien toimien tyypistä ja kohteesta sekä tavoiteltavista vaikutuksista. Näiden tekijöiden yhdistelmän pohjalta olisi valittava lähestymistapa ohjelman eri osiin, jotka kaikki edistävät ohjelman kaikkia yleisiä ja erityisiä tavoitteita.

(9)Pilarissa ”Avoin tiede” toteutettavat tutkimustoimet olisi määriteltävä tieteellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuslinjaus olisi vahvistettava tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa. Tutkimusta olisi rahoitettava huippuosaamisen perusteella.

(10)Pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” olisi muodostuttava tutkimus- ja innovaatiotoimien klustereista, jotta voidaan maksimoida integroituminen vastaavilla kohdealoilla ja varmistaa samalla, että vaikutus pysyy korkealla ja kestävällä tasolla suhteessa käytettäviin resursseihin. Pilarin avulla pyritään saamaan aikaan monitieteistä, sektorien välistä, politiikka-alojen rajat ylittävää ja kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteistyöhön osallistuvien unionin teollisuudenalojen kilpailukykyä.

(11)Teollisuuden osallistumisen ohjelmaan kaikilla tasoilla, yksittäisestä yrittäjästä ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä aina suuryrityksiin, olisi oltava yksi tärkeimmistä kanavista, joiden kautta ohjelman tavoitteet on määrä saavuttaa, erityisesti kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen osalta. Teollisuuden olisi osallistuttava strategiseen suunnitteluun, jossa määritellään tulevat näkymät ja painopisteet ja jonka olisi tuettava työohjelmien kehittämistä. Teollisuuden osallistumista toimiin olisi tuettava vähintään vastaavalla tasolla kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 13 perustetussa edellisessä puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, jäljempänä ’Horisontti 2020 -ohjelma’.

(12)On tärkeää tukea teollisuutta, jotta se voi säilyttää tai saavuttaa maailman johtavan aseman innovoinnissa, digitalisaatiossa ja hiilestä irtautumisessa. Erityisesti olisi investoitava keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin, jotka ovat perustana huomispäivän elinkeinoelämälle. Ohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja toimista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Näin voidaan varmistaa johdonmukaisuus ohjelman toimien ja EU:n valtiontukisääntöjen välillä ja välttää kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla.

(13)Ohjelmalla olisi tuettava tutkimusta ja innovointia yhdennetyllä tavalla noudattaen kaikkia asiaankuuluvia Maailman kauppajärjestön sääntöjä. ”Tutkimuksen” käsitettä, johon sisältyy myös kokeellinen kehittäminen, olisi sovellettava OECD:n laatiman Frascati-käsikirjan mukaisesti, ja ”innovoinnin” käsite olisi ymmärrettävä OECD:n ja Eurostatin laatiman Oslon käsikirjan mukaisesti noudattaen laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa sosiaalisen innovoinnin. Kuten edellisessäkin puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät olisi otettava huomioon teknologian tutkimusta, tuotekehittelyä ja demonstrointia koskevien toimien luokittelussa sekä ehdotuspyynnöissä tarjolla olevien toimityyppien määrittelyssä. Periaatteessa avustuksia ei tulisi myöntää toimille, joiden toiminnot menevät teknologisen valmiuden tasoa 8 pidemmälle. Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” yksittäisen ehdotuspyynnön työohjelma voi mahdollistaa avustusten myöntämisen laajamittaiselle tuotteiden validoinnille ja markkinareplikoinnille.

(14)Komission tiedonanto Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnista (COM(2018) 2 final) on tarjonnut useita suosituksia tätä ohjelmaa varten, mukaan lukien ohjelmaan osallistumisen ja tulosten levittämisen sääntöjä koskevat suositukset. Suositukset perustuvat aiemmasta ohjelmasta saatuihin kokemuksiin ja EU:n toimielimiltä ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Suositusten mukaan tulisi muun muassa investoida kunnianhimoisemmin, jotta voidaan saavuttaa kriittinen massa ja maksimoida vaikutukset,  tukea läpimurtoinnovointia, priorisoida tutkimukseen ja innovointiin (t&i) tehtäviä unionin investointeja keskittymällä aloihin, joihin liittyy suuri lisäarvo erityisesti missiolähtöisyyden, kansalaisten osallistumisen ja laajan tiedottamisen kautta, järkeistää EU:n rahoitusympäristöä muun muassa yksinkertaistamalla kumppanuusaloitteiden ja yhteisrahoitusjärjestelmien nykyistä kirjoa, luoda enemmän ja konkreettista synergiaa unionin eri rahoitusvälineiden välillä pyrkien erityisesti saamaan vajaahyödynnettyä t&i-potentiaalia käyttöön kaikkialla unionissa, vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja avata enemmän ovia kolmansien maiden osallistumiselle sekä jatkaa yksinkertaistamista Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.

(15)Ohjelmassa olisi pyrittävä synergiaan muiden unionin ohjelmien kanssa, mikä kattaa strategisen ja muun suunnittelun, hankkeiden valinnan, hallinnoinnin, viestinnän, tulosten levittämisen ja hyödyntämisen, seurannan, tilintarkastuksen ja hallinnon. Jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaista työtä ja lisätä unionin rahoituksen vipuvaikutusta, muista unionin ohjelmista voidaan tehdä siirtoja Euroopan horisontti -ohjelman toimiin. Tällöin siirroissa noudatetaan Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjä.

(16)Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikan tavoitteita, ohjelmassa olisi toteutettava eurooppalaisia kumppanuuksia yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden kanssa. Näitä kumppaneita ovat teollisuus, tutkimusorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, ja kansalaisjärjestöt, kuten tutkimusta ja innovointia tukevat ja/tai harjoittavat säätiöt. Edellytyksenä on, että toivotut vaikutukset voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla kuin unionin toiminnalla.

(17)Ohjelmassa olisi lujitettava eurooppalaisten kumppanuuksien ja yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa tuomalla yhteen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia ja rajat ylittäviä tutkimus- ja innovaatioinvestointeja, mikä tuottaa keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaa samalla, että EU voi ylläpitää etujaan strategisesti tärkeillä aloilla 14 .

(18)Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) olisi edelleen tarjottava unionin politiikalle riippumatonta asiakaslähtöistä tieteellistä evidenssiä ja teknistä tukea politiikkasyklin kaikissa vaiheissa. JRC:n suorat toimet olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon JRC:n käyttäjien ja unionin politiikkojen kulloisetkin tarpeet ja varmistaen unionin taloudellisten etujen suojelu. JRC:n olisi jatkossakin tuotettava lisää resursseja. 

(19)”Avoimen innovoinnin” pilarissa olisi otettava käyttöön useita toimenpiteitä, joilla tuetaan kokonaisvaltaisesti yrittäjien ja yrittäjyyden tarpeita pyrkimyksissä luoda ja nopeuttaa läpimurtoinnovaatioita nopeaa markkinakasvua varten. Sen on määrä houkutella innovatiivisia yrityksiä, joilla on mahdollisuuksia laajentua kansainvälisesti ja unionin tasolla, ja tarjota nopeasti ja joustavasti avustuksia ja yhteisinvestointeja, mukaan lukien yksityisten sijoittajien kanssa toteutettavat investoinnit. Näihin tavoitteisiin olisi pyrittävä perustamalla Euroopan innovaationeuvosto (EIC). Tämän pilarin olisi tuettava myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) ja yleensä Euroopan innovaatioekosysteemejä erityisesti yhteisrahoittamalla kumppanuuksia kansallisten ja alueellisten innovointia tukevien toimijoiden kanssa.

(20)Tämän ohjelman toimintapoliittisiin tavoitteisiin pyritään myös rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla InvestEU-ohjelman kattamilla politiikan aloilla. Rahoitustuella olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä, yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä tai kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla. Toimista olisi saatava selkeä eurooppalainen lisäarvo.

(21)Euroopan innovaationeuvoston tulisi pyrkiä välineidensä – ”Pathfinder” ja ”Accelerator” – avulla määrittämään, kehittämään ja ottamaan käyttöön markkinoita luovia läpimurtoinnovaatioita ja tukemaan niiden nopeaa laajempaa käyttöönottoa EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Tukemalla läpimurtoinnovointia johdonmukaisesti ja virtaviivaistetusti Euroopan innovaationeuvoston olisi korjattava nykyinen tilanne, jossa läpimurtoinnovointi on jäänyt investointityhjiöön julkisessa tuessa ja yksityisissä investoinneissa. Euroopan innovaationeuvoston välineet edellyttävät oikeudellisia ja hallinnollisia erityispiirteitä, jotta voidaan ottaa huomioon sen tavoitteet ja erityisesti markkinoille saattamista koskevat toimet.    

(22)Myöntämällä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta Accelerator-välineen avulla olisi ylitettävä niin sanottu kuolemanlaaksovaihe, jossa siirrytään tutkimuksesta laajamittaisen kaupallistamisen esivaiheeseen ja yritysten laajentumiseen. Accelerator-välineestä tulisi erityisesti tarjota tukea operaatioille, joita ei niiden teknologisten tai markkinariskien takia pidetä rahoituskelpoisina ja jotka eivät pysty houkuttelemaan merkittäviä investointeja markkinoilta. Tällä tavoin väline täydentäisi asetuksella ... 15 perustettua InvestEU-ohjelmaa.

(23)Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) olisi pyrittävä ensisijaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä (KIC) kautta vahvistamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaavia innovaatioekosysteemejä edistämällä liitetoiminnan, tutkimuksen, korkea-asteen koulutuksen ja yrittäjyyden integroitumista. Sen olisi edistettävä toimissaan innovointia ja tuettava korkea-asteen koulutuksen integroimista innovaatioekosysteemiin erityisesti edistämällä yrittäjyyskoulutusta ja vahvoja tieteenalojen rajat ylittäviä yhteistyösuhteita yritysten ja tiedelaitosten välillä sekä yksilöimällä taitoja, joita tulevaisuuden innovoijilta vaaditaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, mukaan lukien pitkälle kehittyneet digitaaliset ja innovointitaidot. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tarjoamien tukijärjestelmien olisi oltava avoinna Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajille, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöistä alkunsa saaneilla startup-yrityksillä tulisi olla mahdollisuus saada Euroopan innovaationeuvoston rahoitusta. Vaikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin keskittyminen innovaatioekosysteemeihin tekee siitä luonnollisen toimijan pilarissa ”Avoin innovointi”, sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suunnittelu olisi koordinoitava strategisen suunnittelun yhteydessä pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kanssa.

(24)    Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen ja ylläpitäminen yksittäisillä markkinoilla kilpaileville yrityksille olisi katsottava keskeiseksi edellytykseksi sille, että läpimurtoinnovointi tai disruptiivinen innovointi voi kukoistaa ja että etenkin pienet ja keskisuuret innovoijat voisivat hyödyntää investointinsa tuloksia ja saada itselleen markkinaosuuden.

(25)Ohjelmalla olisi edistettävä ja integroitava yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa sekä yhteiseen etuun, vastavuoroiseen hyötyyn ja maailmanlaajuisiin sitoumuksiin perustuvia aloitteita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä vahvistamaan unionin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan huippuosaamista, houkuttelevuutta sekä taloudellista ja teollista kilpailukykyä, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja tukea unionin ulkopolitiikkaa. Olisi noudatettava lähestymistapaa, jossa osallistuminen avataan yleisesti kansainvälisille osallistujille ja kohdennetuille kansainvälisille yhteistyötoimille. Tähän sisältyy soveltuvin osin myös matalan ja keskitulotason maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien avustuskelpoisuus. Samaan aikaan tulisi edistää kolmansien maiden assosioitumista ohjelmaan.

(26)Jotta voitaisiin syventää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja maksimoida hyödyt niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, ohjelman olisi osallistettava ja otettava kansalaiset ja kansalaisjärjestöt mukaan suunnittelemaan ja luomaan vastuullisia tutkimuksen ja innovoinnin linjauksia ja sisältöjä. Tätä varten sen olisi edistettävä tiedekasvatusta, saatettava tieteellinen tietämys julkisesti saataville ja helpotettava kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ohjelman toimiin. Tähän tulisi pyrkiä koko ohjelman laajuudelta ja erityisillä toimilla osassa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista tutkimus- ja innovaatiotoimintaan olisi tuettava yleisölle kohdistetuilla tiedotustoimilla, jotta ohjelmalle voidaan saada yleisön jatkuva tuki. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä poistamaan esteitä tieteen, teknologian, kulttuurin ja taiteiden väliltä ja tukemaan niiden keskinäistä synergiaa, jotta saataisiin aikaan uudenlaatuista kestävää innovointia.

(27)Unionin syrjäisimmät alueet ovat SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla oikeutettuja erityistoimenpiteisiin (ottaen huomioon näiden alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne), jotka koskevat pääsyä horisontaalisiin unionin ohjelmiin. Ohjelmassa olisi sen vuoksi otettava huomioon näiden alueiden erityispiirteet siten kuin esitetään komission tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (COM (2017) 623 final), jonka neuvosto hyväksyi 12 päivänä huhtikuuta 2018.

(28)Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti pyrittävä poistamaan sukupuolten eriarvoisuus ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa. Sukupuoliulottuvuus olisi otettava asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä tutkimussyklin kaikissa vaiheissa.

(29)Puolustusteollisuuden erityispiirteistä johtuu, että yksityiskohtaiset säännökset puolustusalan tutkimushankkeisiin myönnettävästä unionin rahoituksesta olisi vahvistettava Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa 16 , jossa määritellään säännöt osallistumisesta puolustusalan tutkimukseen. Euroopan puolustusrahaston puitteissa toteutettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi keskityttävä yksinomaan puolustusalan sovelluksiin.

(30)Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet. Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle osoitettua määrää ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [reference to be updated as appropriate according to the new inter-institutional agreement: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 ] 17 kohdan mukaisesti.

(31)Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR] (jäljempänä ‘varainhoitoasetus’), ellei toisin mainita. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(32)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 18 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 19 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 20 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 21 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muuta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 22 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(33)Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [reference to be updated as appropriate according to a new decision on OCTs: neuvoston päätöksen 2013/755/EU 23 ] 94 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(34)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on syytä arvioida erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen pohjalta, samalla kun vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista erityisesti jäsenvaltioille. Näihin vaatimuksiin voi tarvittaessa sisältyä mitattavia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida ohjelman käytännön vaikutuksia.

(35)Jotta vaikutuspolkuindikaattoreita voidaan tarvittaessa täydentää tai tarkistaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)Keskinäinen yhdenmukaisuus ja synergia Euroopan horisontti -ohjelman ja EU:n avaruusohjelman välillä edistävät globaalisti kilpailukykyistä ja innovatiivista Euroopan avaruusalaa, lujittavat Euroopan autonomiaa avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä turvatussa ja turvallisessa ympäristössä ja vahvistavat Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Euroopan horisontti -ohjelman läpimurtoratkaisuja tuetaan avaruusohjelmasta käyttöön saatavalla datalla ja palveluilla.  

(37)Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevissa säännöissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon ohjelman tarpeet sekä eri sidosryhmien esille nostamat kysymykset ja niiden esittämät suositukset.

(38)Koko ohjelmaa koskevilla yhteisillä säännöillä olisi varmistettava johdonmukainen kehys, joka helpottaa osallistumista ohjelman talousarviosta rahoitustukea saaviin ohjelmiin, mukaan lukien osallistuminen rahoituselinten, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, hallinnoimiin ohjelmiin, yhteisyrityksiin ja muihin SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisiin rakenteisiin sekä osallistuminen jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti toteuttamiin ohjelmiin. Olisi varmistettava, perustelluissa tapauksissa voidaan joustavasti antaa erityiset säännöt.

(39)Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava niitä perusoikeuksia ja noudatettava niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, kuten kansainvälistä oikeutta, ja asiaan liittyviä komission päätöksiä, kuten 28 päivänä kesäkuuta 2013 annettua komission tiedonantoa 24 , sekä eettisiä periaatteita, joihin sisältyy myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkauksen välttäminen. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan.

(40)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 180 ja 186 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti olisi edistettävä kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien sekä kansainvälisten järjestöjen osallistumista. Ohjelman täytäntöönpanon olisi oltava sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 ja 215 artiklan mukaisesti vahvistettujen toimenpiteiden sekä kansainvälisen oikeuden kanssa. Unionin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvissä toimissa ohjelman yksittäisiin toimiin osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.

(41)Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tästä ohjelmasta edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita.

(42)Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(43)Arkaluonteisen tausta-aineiston käyttö tai luvaton pääsy arkaluonteisiin tuloksiin voi vaikuttaa haitallisesti unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sen vuoksi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, muun muassa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444, jossa vahvistetaan EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännökset.

(44)On tarpeen määrittää osallistumista koskevat vähimmäisehdot sekä yleissääntönä, jonka mukaan konsortioon on kuuluttava vähintään yksi oikeussubjekti jostakin jäsenvaltiosta, että ohjelman yksittäisten toimintamuotojen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

(45)Olisi määritettävä ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti unionin rahoitusta myönnetään ohjelman toimien osallistujille. Yksinkertaistamisen edistämiseksi avustukset olisi toteutettava ottaen huomioon kaikki varainhoitoasetuksessa esitetyt maksumuodot, mukaan lukien kertakorvaukset, kiinteät korvausosuudet ja yksikkökustannusten mukaiset korvaukset.

(46)Korvausosuuksiin viitataan tässä asetuksessa enimmäismääräisinä yhteisrahoitusperiaatteen noudattamiseksi.

(47)Varainhoitoasetuksen mukaisesti ohjelman olisi mahdollistettava, että rahoituksen saajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt hyväksytään laajemmin henkilöstökustannusten sekä sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannusten osalta.

(48)Nykyistä todellisten henkilöstökustannusten korvausjärjestelmää olisi edelleen yksinkertaistettava Horisontti 2020 -ohjelmassa kehitetyn hankeperustaisen korvausmallin pohjalta ja yhdenmukaistettava varainhoitoasetuksen kanssa.

(49)Horisontti 2020 -ohjelmassa perustettu osallistujien takuurahasto, jota komissio hallinnoi, on osoittautunut tärkeäksi suojamekanismiksi, joka vähentää sellaisiin saataviin liittyviä riskejä, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Näin ollen rahoituksen saajien takuurahaston, jota kutsutaan nyt keskinäiseksi vakuutusjärjestelmäksi, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, toimintaa olisi jatkettava ja laajennettava koskemaan myös muita rahoituselimiä sekä erityisesti SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisia aloitteita. Vakuutusjärjestelmä olisi avattava muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajille.

(50)Olisi vahvistettava tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksen saajat tarvittaessa suojaavat tuloksensa, hyödyntävät ja levittävät niitä ja huolehtivat niiden saatavuudesta. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tulosten hyödyntämiseen, erityisesti unionissa. Rahoituksen saajien olisi päivitettävä tulostensa hyödyntämiseen ja levittämiseen liittyviä suunnitelmiaan toimen aikana ja sen päättymisen jälkeen.

(51)Horisontti 2020 -ohjelman ehdotusten arviointi- ja valintajärjestelmän keskeiset osatekijät ja erityisesti huippuosaamisen painottaminen olisi säilytettävä. Ehdotukset olisi edelleen valittava riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin perusteella. Tarvittaessa olisi otettava huomioon tarve varmistaa hankeportfolion yleinen johdonmukaisuus.

(52)Tarkastusten ja arviointien vastavuoroista hyödyntämistä olisi pyrittävä lisäämään – myös muiden unionin ohjelmien kanssa –, jotta voidaan vähentää unionin varojen saajille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita. Vastavuoroisesta hyödyntämisestä olisi nimenomaisesti säädettävä ottamalla huomioon myös muut takeet, kuten järjestelmien ja prosessien auditoinnit.

(53)Tutkimuksen ja innovoinnin alan erityisten haasteiden ratkaisemiseksi olisi käytettävä apuna palkintoja, mukaan lukien tarvittaessa yhteiset tai yhdessä toteutettavat palkinnot, jotka komissio tai rahoituselin jakaa muiden unionin elinten, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen tai voittoa tavoittelemattomien oikeussubjektien kanssa,

(54)Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat on valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta on harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Euroopan horisontti”, jäljempänä ’ohjelma’, sekä ohjelman epäsuorissa toimissa sovellettavat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt.

2.Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

3.Ohjelma toteutetaan

a)erityisohjelmalla, joka perustetaan päätöksellä .../.../EU 25 ja johon sisältyy Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille suoritettava rahoitusosuus;

b)puolustusalan tutkimusta koskevan erityisohjelmalla, joka perustetaan asetuksella .../.../EU.

4.Tässä asetuksessa ”Euroopan horisontilla”, ”ohjelmalla” ja ”erityisohjelmalla” viitataan asioihin, jotka koskevat ainoastaan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityisohjelmaa, jollei erikseen toisin mainita.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’tutkimusinfrastruktuureilla’ laitoksia ja välineitä, joiden tarjoamia resursseja ja palveluja tutkimusyhteisöt käyttävät tutkimustyön tekemiseksi ja innovoinnin edistämiseksi omalla alallaan. Tämä käsittää tarvittavat henkilöresurssit sekä merkittävät laitteistot tai välineistöt; tietämykseen liittyvät resurssit, kuten kokoelmat, arkistot tai tieteelliset datainfrastruktuurit; tietojenkäsittelyjärjestelmät, viestintäverkot ja muu luonteeltaan ainutkertainen infrastruktuuri, joka on avoin ulkopuolisille käyttäjille ja jota tarvitaan huippuosaamisen saavuttamiseksi tutkimuksessa ja innovoinnissa. Tutkimusinfrastruktuureja voidaan tarvittaessa käyttää myös muuhun kuin tutkimukseen, esimerkiksi koulutukseen tai julkisiin palveluihin, ja ne voivat sijaita yhdessä paikassa tai olla virtuaalisia tai hajautettuja;

2)’älykkäällä erikoistumisstrategialla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 26 määriteltyä älykästä erikoitumisstrategiaa, joka täyttää asetuksessa (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetut edellytykset;

3)’eurooppalaisella kumppanuudella’ aloitetta, jossa unioni sekä yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanit (teollisuus, tutkimusorganisaatiot, julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat yhteisöt tai kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kuten säätiöt) sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointitoimien ohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien tulosten hyödyntäminen markkinoilla, sääntelyssä tai politiikassa;

4)’avoimella saatavuudella’ käytäntöä, jossa ohjelmasta rahoitetuista toimista syntyvät tutkimustulokset, erityisesti tieteelliset julkaisut ja tutkimusdata, ovat maksutta loppukäyttäjän saatavilla verkossa;

5)’missiolla’ toimista muodostettua portfoliota, jolla on määrä saavuttaa mitattavissa oleva tavoite asetetun määräajan puitteissa sekä tieteellinen ja teknologinen ja/tai yhteiskuntaan ja kansalaisiin kohdistuva vaikutus, jota ei voitaisi saavuttaa yksittäisillä toimilla;

6)’esikaupallisella hankinnalla’ tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten määrien käyttöönotosta;

7)'innovatiivisten ratkaisujen julkisella hankinnalla' hankintaa, jossa hankintaviranomaiset toimivat ensimmäisenä asiakkaana innovatiivisille tavaroille tai palveluille, joita ei ole vielä laajamittaisesti kaupallisesti saatavilla ja jotka voivat edellyttää vaatimustenmukaisuuden testausta.

8)’käyttöoikeuksilla’ oikeuksia käyttää tuloksia tai tausta-aineistoa;

9)’tausta-aineistolla’ kaikkea aineellista tai aineetonta dataa, taitotietoa tai tietoa riippumatta sen muodosta tai luonteesta, mukaan lukien oikeudet, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeudet, i) joka on rahoituksen saajien hallussa ennen niiden liittymistä toimeen; ii) jonka rahoituksen saajat ovat kirjallisesti yksilöineet millä tahansa tavalla tarpeellisiksi toimen toteuttamisen tai sen tulosten hyödyntämisen kannalta;

10)’levittämisellä’ tulosten julkistamista tarkoituksenmukaisella tavalla (lukuun ottamatta tulosten suojaamisesta tai hyödyntämisestä johtuvaa julkistamista), mukaan lukien julkistaminen tieteellisissä julkaisuissa missä tahansa julkaisumuodossa;

11)’hyödyntämisellä’ tulosten käyttöä muussa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, lukuun ottamatta kyseiseen toimeen kuuluvaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, tai tuotteen tai prosessin kehittämisessä, luomisessa, valmistamisessa ja markkinoimisessa tai palvelun tuottamisessa ja tarjoamisessa taikka standardointitoiminnassa;

12)’oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla’ tarkoituksenmukaisia ehtoja, myös mahdollisia taloudellisia ehtoja tai rojaltivapautta, joissa otetaan huomioon käyttöoikeuspyyntöön liittyvät erityisolosuhteet, kuten käyttöoikeuspyynnön kohteena olevien tulosten tai tausta-aineiston todellinen tai potentiaalinen arvo ja/tai kaavaillun hyödyntämisen laajuus, kesto tai muut ominaisuudet;

13)’rahoituselimellä’ varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua komission ulkopuolista elintä tai organisaatiota, jolle komissio on antanut talousarvion toteuttamistehtäviä ohjelman puitteissa;

14)’kansainvälisellä eurooppalaisella tutkimusjärjestöllä’ kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on unionin jäsenvaltioita tai assosioituneita maita ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa;

15)’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

16)’voittoa tavoittelemattomalla oikeussubjektilla’ oikeussubjektia, joka ei yhtiömuotonsa mukaan tavoittele voittoa tai jolla on lain tai perustamiskirjansa perusteella velvollisuus pidättäytyä voittojen jakamisesta osakkeenomistajilleen tai yksittäisille jäsenilleen;

17)’mid cap -yrityksellä’ yritystä, joka ei ole komission suosituksessa 2003/361/EY 27 määritelty mikroyritys tai pieni tai keskisuuri yritys, jäljempänä ’pk-yritys’, ja jonka palveluksessa on enintään 3000 työntekijää, kun työntekijöiden lukumäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3, 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti; 

18)’tuloksilla’ kaikkia toimen aineellisia tai aineettomia vaikutuksia, kuten toimessa tuotettavaa dataa, taitotietoa tai tietoa, riippumatta niiden muodosta tai luonteesta taikka siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin liittyviä oikeuksia, muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksia;

19)’huippuosaamismerkillä’ todistuksella varmennettua merkintää, joka osoittaa, että ehdotuspyynnön johdosta jätetty ehdotus on ylittänyt kaikki työohjelmassa asetetut kynnysarvot, mutta sitä ei ole voitu rahoittaa, koska kyseiseen ehdotuspyyntöön työohjelmassa varatut määrärahat eivät ole riittäneet;

20)’työohjelmalla’ asiakirjaa, jonka komissio hyväksyy erityisohjelman täytäntöönpanoa varten erityisohjelmapäätöksen 28 12 artiklan mukaisesti, tai rahoituselimen hyväksymää, sisällöltään ja rakenteeltaan vastaavaa asiakirjaa.

21)’takaisinmaksettavalla ennakolla’ sitä osaa Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksesta, joka vastaa lainaa varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti, mutta jonka unioni myöntää suoraan voittoa tavoittelemattomalta pohjalta kattamaan innovointitoimea vastaavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja joka rahoituksen saajan on maksettava takaisin unionille sopimuksen ehtojen mukaisesti;

22)’sopimuksella’ sopimusta, jonka komissio tai rahoituselin tekee sellaisen oikeussubjektin kanssa, joka toteuttaa innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävän toimen ja jota tuetaan Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksella;

23)’turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ komission päätöksen 2015/444 3 artiklassa määriteltyjä EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sekä jäsenvaltioiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, sellaisten kolmansien maiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, joiden kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen, ja sellaisen kansainvälisen järjestön turvallisuusluokiteltuja tietoja, jonka kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen;

24)’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja.

25)’Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksella’ innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävälle toimelle myönnettyä yksittäistä taloudellisen tuen yhdistelmää, joka koostuu avustuksesta tai takaisinmaksettavasta ennakosta yhdistettynä pääomasijoitukseen.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.Ohjelman yleisenä tavoitteena on saada aikaan tieteellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista, jotta voidaan lujittaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa ja edistää sen kilpailukykyä, muun muassa teollisuudessa, saavuttaa unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja auttaa vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin.

2.Ohjelman erityistavoitteina on

a)tukea pyrkimyksiä luoda ja levittää korkealaatuista uutta tietämystä, taitoja ja teknologioita sekä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin;

b)vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon sekä tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa teollisuudessa ja yhteiskunnassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi;

c)edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja tehostaa innovatiivisten ratkaisujen saattamista markkinoille;

d)optimoida suuremman vaikutuksen aikaansaaminen ohjelmasta vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella.

4 artikla

Ohjelman rakenne

1.Ohjelma jakaantuu seuraaviin osiin, jotka edistävät 3 artiklassa esitettyjä yleisiä ja erityisiä tavoitteita:

1)Pilari I ”Avoin tiede”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:

a)Euroopan tutkimusneuvosto (ERC);

b)Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA);

c)tutkimusinfrastruktuurit.

2)Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:

a)klusteri ”Terveys”;

b)klusteri ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”;

c)klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus”;

d)klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;

e)klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”;

f)Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muut kuin ydinalan suorat toimet.

3)Pilari III ”Avoin innovointi”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:

a)Euroopan innovaationeuvosto (EIC);

b)Euroopan innovaatioekosysteemit;

c)Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT).

4)Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:

a)huippuosaamisen jakaminen;

b)Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.

2.Toimien päälinjat esitetään liitteessä I.

5 artikla

Puolustusalan tutkimus

1.Toimet, jotka toteutetaan 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erityisohjelmassa ja joista säädetään Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ..., koostuvat pelkästään puolustusalan sovelluksiin keskittyvästä tutkimuksesta, jonka tavoitteena edistää puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointia.

2.Tätä asetusta ei sovelleta 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityisohjelmaan, lukuun ottamatta tätä artiklaa, 1 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 9 artiklan 1 kohtaa.

6 artikla

EU:n rahoituksen täytäntöönpanoa ja muodot

1.Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rahoituselinten kanssa.

2.Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta epäsuoriin toimiin missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset (mukaan lukien toiminta-avustukset), palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3.Epäsuoriin toimiin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.

4.Ohjelmassa käytettävät keskeiset toimintamuodot esitetään ja määritellään liitteessä II. Kaikkia rahoitusmuotoja käytetään joustavalla tavalla kaikissa ohjelman tavoitteissa, niiden käyttö määräytyy kulloistenkin tavoitteiden tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella.

5.Ohjelmasta tuetaan myös JRC:n toteuttamia suoria toimia. Jos kyseisillä toimilla edistetään SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artiklan nojalla käynnistettyjä aloitteita, kyseistä osuutta ei pidetä osana näihin aloitteisiin osoitettua rahoitusta.

6.Erityisohjelman 29 täytäntöönpano perustuu etenkin pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” tutkimus- ja innovointitoimien avoimeen ja strategiseen monivuotiseen suunnitteluun, jonka pohjaksi kuullaan sidosryhmiä prioriteeteista ja käytettävistä sopivista toiminta- ja toteutusmuodoista. Tämä varmistaa yhdenmukaisuuden kyseeseen tulevien muiden unionin ohjelmien kanssa.

7.Euroopan horisontti -toimet toteutetaan pääasiassa ehdotuspyyntöjen kautta, joista jotkin järjestetään missioiden ja eurooppalaisten kumppanuuksien osina.

8.Euroopan horisontti -ohjelmassa toteutettavissa tutkimus- ja innovointitoimissa keskitytään siviilisovelluksiin.

9.Ohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapainoiseen edustukseen arviointilautakunnissa ja muissa asiantuntijaelimissä kyseisen tutkimuksen ja innovoinnin alan tilanne huomioon ottaen.

7 artikla

Missiot

1.Missiot suunnitellaan osana pilaria ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”, mutta ne voivat hyötyä myös ohjelman muissa osissa toteutettavista toimista.

2.Missiot toteutetaan erityisohjelman 5 artiklan mukaisesti. Arviointi suoritetaan 26 artiklan mukaisesti.

3.Missioiden on

a)tuotettava selvää lisäarvoa EU:n tasolla ja autettava saavuttamaan unionin ensisijaiset tavoitteet;

b)oltava rohkeita ja inspiroivia siten, että niillä on laajaa yhteiskunnallista tai taloudellista merkittävyyttä;

c)osoitettava selkeä suunta ja oltava kohdennettuja, mitattavissa olevia ja aikasidonnaisia;

d)keskityttävä kunnianhimoiseen mutta realistiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan;

e)saatettava alulle toimintaa tieteenalojen, sektorien ja toimijoiden välisesti;

f)oltava avoimia moninaisille, alhaalta ylöspäin suuntautuville ratkaisuille.

8 artikla

Eurooppalaiset kumppanuudet

1.Osia Euroopan horisontti -ohjelmasta voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla. Unionin osallistuminen eurooppalaisiin kumppanuuksiin voi tapahtua millä tahansa seuraavassa esitetyllä tavalla:

a)osallistuminen kumppanuuksiin, jotka on perustettu komission ja 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden välisillä yhteisymmärryspöytäkirjoilla ja/tai sopimuspohjaisilla järjestelyillä, joissa määritellään kumppanuuden tavoitteet, siihen liittyvät kumppaneiden taloudelliset ja/tai luontoissuorituksia koskevat sitoumukset, keskeiset suorituskyky- ja vaikutusindikaattorit sekä tuotokset. Niissä määritellään myös täydentävät tutkimus- ja innovointitoimet, jotka ohjelman kumppanit toteuttavat (yhteissuunnitellut eurooppalaisten kumppanuudet);

b)osallistuminen ja rahoitusosuuden suorittaminen tutkimus- ja innovointitoimien ohjelmaan, mikä perustuu kumppaneiden taloudellisiin tai luontoissuorituksia koskeviin sitoumuksiin ja niiden asianomaisten toimien yhdentämiseen käyttämällä ohjelmien yhteisrahoitustoimea (yhteisrahoitetut eurooppalaisten kumppanuudet);

c)osallistuminen ja rahoitusosuuden suorittaminen tutkimus- ja innovointiohjelmiin, joita toteuttavat useat jäsenvaltiot SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti tai SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustetut elimet, kuten yhteisyritykset, tai Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöt [EIT-asetuksen] mukaisesti (institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet), jotka pannaan täytäntöön vain, jos muilla eurooppalaisten kumppanuuksien muodoilla ei voitaisi saavuttaa tavoitteita tai saada aikaan tarvittavia odotettuja vaikutuksia ja jos ne ovat perusteltuja pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta, mukaan lukien kaikkien rahoitusosuuksien keskitetty hallinnointi.

2.Eurooppalaisten kumppanuuksien edellytyksenä on, että

a)ne perustetaan tapauksissa, joissa ne voivat saavuttaa Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteet tehokkaammin kuin unioni yksin;

b)niiden periaatteina ovat unionin tasolla saatava lisäarvo, läpinäkyvyys, avoimuus, tuloksellisuus, vipuvaikutus, kaikkien osapuolten taloudellinen sitoutuminen pitkällä aikavälillä, joustavuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa unionin aloitteisiin sekä paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin;

c)ne ovat määräaikaisia ja sisältävät ehdot ohjelman rahoituksen lopettamiselle asteittain.

Niiden valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja asteittaista lopettamista koskevat säännökset ja perusteet esitetään liitteessä III.

9 artikla

Talousarvio

1.Puiteohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 94 100 000 000 euroa nykyhintoina 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja lisäksi 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle osoitettu määrä, joka vahvistetaan Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ... .

2.Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

a)25 800 000 000 euroa pilarille I ”Avoin tiede” vuosiksi 2021–2027, josta

1)16 600 000 000 euroa Euroopan tutkimusneuvostolle;

2)6 800 000 000 euroa Marie Skłodowska-Curie -toimille;

3)2 400 000 000 euroa tutkimusinfrastruktuureille;

b)52 700 000 000 euroa pilarille II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” vuosiksi 2021–2027, josta

1)7 700 000 000 euroa klusterille ”Terveys”;

2)2 800 000 000 euroa klusterille ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”;

3)15 000 000 000 euroa klusterille ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus”;

4)15 000 000 000 euroa klusterille ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;

5)10 000 000 000 euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”;

6)2 200 000 000 euroa Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muille kuin ydinalan suorille toimille;

c)13 500 000 000 euroa pilarille III ”Avoin innovointi” vuosiksi 2021–2027, josta

1)10 500 000 000 euroa Euroopan innovaationeuvostolle, josta enimmillään 500 000 000 euroa Euroopan innovaatioekosysteemeille;

2)3 000 000 000 euroa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT);

d)2 100 000 000 euroa osalle ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” vuosiksi 2021–2027, josta

1)1 700 000 000 euroa osiolle ”huippuosaamisen jakaminen”;

2)400 000 000 euroa osiolle ”Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen”;

3.Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin komissio voi vuotuisen talousarviomenettelyn puitteissa poiketa 2 kohdassa tarkoitetuista määristä enintään 10 prosenttia. Tällainen poikkeaminen ei ole sallittua tämän artiklan 2 kohdan b alakohdan 6 alakohdassa tarkoitettujen määrien osalta ja tämän artiklan 2 kohdassa osalle ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” osoitetun kokonaismäärän osalta.

4.Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitettu määrä voi myös kattaa valmistelusta, seurannasta, valvonnasta, tilintarkastuksesta, arvioinnista ja muista toimista aiheutuvia menoja, joita tarvitaan ohjelman hallintaan ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien kaikki hallintokustannukset, sekä sen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin ja tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.

5.Talousarvioon voidaan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

6.Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

7.Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

8.Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa jäsenvaltioille osoitetut resurssit, jotka ovat siirtokelpoisia asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 artiklan mukaisesti, voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelmaan. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

9.Euroopan horisontti on suunniteltu toteutettavaksi synergiassa unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa. Ei-tyhjentävä luettelo synergioista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa sisältyy liitteeseen IV.

10 artikla

Avoin saatavuus ja avoin data

1.Ohjelmasta rahoitetun tutkimuksen tuloksena olevien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on varmistettava 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tutkimusdatan avoin saatavuus on varmistettava noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”. Muiden tutkimustulosten avointa saatavuutta on edistettävä.

2.Tutkimusdatan vastuullinen hallinnointi on varmistettava noudattaen FAIR-periaatteita (löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys).

3.Tutkimustulosten avointa saatavuutta ja tutkimusdatan vastuullista hallinnointia pidemmälle meneviä avoimen tieteen käytäntöjä on edistettävä.

11 artikla

Täydentävä ja yhdistetty rahoitus

Toimet, joilla on myönnetty huippuosaamismerkki tai jotka täyttävät kaikki seuraavat vertailuehdot:

a)ne on arvioitu ehdotuspyynnön puitteissa ohjelman mukaisesti;

b)ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;

c)niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa budjettirajoitusten vuoksi;

voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta plus tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttäen että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Tällöin sovelletaan tukea myöntävän rahaston sääntöjä.

12 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.Ohjelmaan voivat assosioitua seuraavat kolmannet maat:

a)Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)kolmannet maat ja alueet, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:

i)hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;

ii)demokraattisten instituutioiden tukema sitoutuminen sääntöihin perustuvaan avoimeen markkinatalouteen, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu;

iii)kansalaisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien politiikkojen aktiivinen edistäminen.

Kunkin edellä d alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan assosioituminen ohjelmaan tapahtuu kyseisen kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

–varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

–vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

–ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

–taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

2.Ohjelmaan assosioitumisen laajuudessa on kunkin kolmannen maan osalta otettava huomioon tavoite edistää talouskasvua unionissa innovoinnin kautta. Ohjelman osia voidaan näin ollen sulkea pois assosiaatiosopimuksesta jonkin tietyn maan osalta, lukuun ottamatta ETA:n jäseniä, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokkaita.

3.Assosiaatiosopimuksessa on tarvittaessa määrättävä unioniin sijoittautuneiden oikeussubjektien osallistumisesta assosioituneiden maiden vastaaviin ohjelmiin siinä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

4.Rahoitusosuuden suuruuden määrittävissä ehdoissa on varmistettava, että mahdollinen merkittävä epätasapaino suhteessa määrään, jonka assosioituneeseen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit saavat ohjelmaan osallistumisen kautta, oikaistaan automaattisesti ottaen huomioon kustannukset ohjelman hallinnoinnissa täytäntöönpanossa ja toiminnassa.

II OSASTO

OSALLISTUMISTA JA TULOSTEN LEVITTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

I LUKU

Yleiset määräykset

13 artikla

Rahoituselimet ja JRC:n suorat toimet

1.Rahoituselimet voivat poiketa tämän osaston säännöistä ainoastaan, jos tästä säädetään perussäädöksessä, jolla kyseinen rahoituselin perustetaan tai jolla sille annetaan talousarvion toteuttamistehtäviä, tai kun kyseessä ovat varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii, iii tai v alakohdassa tarkoitetut rahoituselimet, jos siitä määrätään valtuutussopimuksessa ja niiden erityiset toiminnalliset tarpeet tai toimen luonne sitä edellyttävät.

2.Tämän osaston sääntöjä ei sovelleta JRC:n toteuttamiin suoriin toimiin.

14 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1.Avustuskelpoisia ovat ainoastaan toimet, joilla pannaan täytäntöön 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.

Rahoitusta ei anneta seuraaville tutkimusaloille:

a)lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvät toimet;

b)toimet, joissa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä 30 ;

c)toimet, joissa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

2.Ihmisen – sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion – kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällöstä ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännöstä riippuen. Rahoitusta ei myönnetä sellaiselle tutkimukselle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

3.Edellä 1 kohdassa esitettyjä tutkimusaloja voidaan tarkastella uudelleen tieteellisen edistymisen pohjalta 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin yhteydessä.

15 artikla

Etiikka

1.Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.

Erityisesti on otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen ja tarve varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

2.Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on toimitettava

a)eettinen itsearviointi, jossa yksilöidään ja eritellään kaikki rahoitettavien toimien tavoitteeseen, täytäntöönpanoon ja todennäköiseen vaikutukseen liittyvät ennakoitavissa olevat eettiset kysymykset, mukaan lukien vahvistus 1 kohdan vaatimusten mukaisuudesta sekä kuvaus siitä, miten se varmistetaan;

b)vahvistus siitä, että toimissa noudatetaan tutkimustoiminnan integriteettiä koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä (European Code of Conduct for Research Integrity, ALLEA) ja ettei rahoituksen ulkopuolelle jätettyjä toimia toteuteta;

c)unionin ulkopuolella toteuttavien toimien tapauksessa vahvistus siitä, että samat toimet olisi sallittu myös jossakin jäsenvaltiossa; ja

d)sellaisten toimien osalta, joihin liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, soveltuvin osin tiedot lupa- ja valvontatoimenpiteistä, jotka asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava, sekä tiedot eettisistä hyväksynnöistä, jotka on saatava ennen kyseisten toimien aloittamista.

3.Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Eettisen arvioinnin suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle. Eettinen arviointi on pakollinen, jos toimiin liittyy ihmisalkioiden kantasolujen tai ihmisalkioiden käyttöä. Eettiset seulonnat ja arvioinnit on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella. Komissio ja rahoituselimet varmistavat eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden.

4.Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on hankittava kaikki hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä lautakunnilta tai muilta elimiltä, kuten tietosuojaviranomaisilta, ennen asianomaisten toimien aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava pyynnöstä komissiolle tai rahoituselimelle.

5.Tarvittaessa eettiset tarkastukset suorittaa komissio tai rahoituselin. Vakavien tai monimutkaisten eettisten kysymysten tapauksessa tarkastukset suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle.

Eettiset tarkastukset on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella.

6.Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, voidaan hylätä tai irtisanoa milloin tahansa.

16 artikla

Turvallisuus

1.Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava sovellettavia turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi luvattomalta paljastamiselta, mukaan lukien sovellettava kansallinen ja unionin oikeus. Tapauksissa, joissa unionin ulkopuolella suoritettavassa tutkimuksessa käytetään ja/tai tuotetaan turvallisuusluokiteltuja tietoja, on tarpeen edellyttää, että edellä mainittujen vaatimusten noudattamisen lisäksi on tehtävä turvallisuussopimus unionin ja sen kolmannen maan välillä, jossa tutkimus suoritetaan. 

2.Ehdotusten on tarvittaessa sisällettävä turvallisuutta koskeva itsearviointi, jossa yksilöidään mahdolliset turvallisuuskysymykset ja eritellään, miten näihin kysymyksiin puututaan sovellettavan kansallisen ja unionin oikeuden noudattamiseksi.

3.Tarvittaessa komissio tai rahoituselin tekee turvallisuustarkastelun ehdotuksista, joihin liittyy turvallisuuskysymyksiä.

4.Soveltuvin osin toimissa on noudatettava päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 ja sen täytäntöönpanosääntöjä.

5.Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on varmistettava toimessa käytettyjen ja/tai tuotettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen luvattomalta paljastamiselta. Niiden on esitettävä todisteet henkilö- ja/tai yhteisöturvallisuusselvityksestä asianomaisille kansallisille turvallisuusviranomaisille ennen kyseisten toimien aloittamista.

6.Jos ulkopuolisten asiantuntijoiden on käsiteltävä turvallisuusluokiteltuja tietoja, heille on tehtävä asianmukainen luotettavuusselvitys ennen nimittämistä.

7.Tarvittaessa komissio tai rahoituselin voi suorittaa turvallisuustarkastuksia.

8.Toimet, joissa ei noudateta turvallisuussääntöjä, voidaan hylätä tai irtisanoa milloin tahansa.

II LUKU

Avustukset

17 artikla

Avustukset

Ohjelman mukaiset avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.

18 artikla

Osallistumiskelpoiset oikeussubjektit

1.Jokainen oikeussubjekti sijoittautumispaikastaan riippumatta tai kansainvälinen järjestö voi osallistua toimiin ohjelman puitteissa edellyttäen, että tässä asetuksessa säädetyt ehdot sekä mahdolliset työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä esitetyt edellytykset täyttyvät.

2.Oikeussubjektien on oltava osa konsortiota, joka käsittää vähintään kolme riippumatonta oikeussubjektia, joista kukin on sijoittautunut eri jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja joista vähintään yksi on sijoittautunut jäsenvaltioon, jollei

a)työohjelmassa säädetä toisin, jos se on perusteltua;

b)toimi on jokin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettu toimi.

3.Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavat toimet, Euroopan innovaationeuvoston (EIC) toimet, koulutus- ja liikkuvuustoimet tai ohjelmien yhteisrahoitustoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joista yhden on oltava sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

4.Koordinointi- ja tukitoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joka voi olla sijoittautunut jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai johonkin muuhun kolmanteen maahan.

5.Unioniin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien toimien osalta työohjelmassa voidaan määrätä, että osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.

6.Työohjelmassa voidaan 2, 3, 4 ja 5 kohdassa esitettyjen osallistumisehtojen lisäksi säätää muista osallistumisehdoista toimintapoliittisten erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan, muun muassa oikeussubjektien lukumäärästä, oikeussubjektin tyypistä ja sijoittautumispaikasta.

7.Toimissa, jotka hyötyvät 9 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuista määristä, osallistuminen rajoitetaan yhteen oikeussubjektiin, joka on sijoittautunut määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ellei kyseisen hallintoviranomaisen kanssa sovita ja työohjelmassa määrätä toisin.

8.Yhteinen tutkimuskeskus voi osallistua toimiin, jos tästä mainitaan työohjelmassa.

9.Yhteisen tutkimuskeskuksen, kansainvälisten eurooppalaisten tutkimusjärjestöjen ja unionin oikeuden nojalla perustettujen oikeussubjektien katsotaan olevan sijoittautuneita muuhun jäsenvaltioon kuin niihin, joihin muut toimeen osallistuvat oikeussubjektit ovat sijoittautuneet.

10.Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavissa toimissa ja koulutus- ja liikkuvuustoimissa kansainvälisten järjestöjen, joiden päätoimipaikka on jossakin jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa, katsotaan olevan sijoittautuneita kyseiseen jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

19 artikla

Avustuskelpoiset oikeussubjektit

1.Oikeussubjektit voivat saada rahoitusta, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

Toimissa, jotka hyötyvät 9 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuista määristä, ainoastaan oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ovat oikeutettuja näistä määristä saatavaan rahoitukseen.

2.Assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit vastaavat periaatteessa omista osallistumiskustannuksistaan. Ne voivat kuitenkin olla avustuskelpoisia yksittäisessä toimessa matalan ja keskitulotason maiden ja poikkeuksellisesti muiden assosioitumattomien kolmansien maiden tapauksessa, jos

a)kyseinen kolmas maa yksilöidään komission hyväksymässä työohjelmassa; tai

b)komissio tai rahoituselin katsoo, että osallistuminen on toimen toteuttamisen kannalta olennaista;

3.Sidosyhteisöt voivat saada rahoitusta toimessa, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai komission hyväksymässä työohjelmassa yksilöityyn kolmanteen maahan.

20 artikla

Ehdotuspyynnöt

1.Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-siirtymätoimia lukuun ottamatta ehdotuspyyntöjen sisältö määritetään kaikissa toimissa työohjelmassa.

2.Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-siirtymätoimissa

a)ehdotuspyyntöjen käynnistäminen ja sisältö määritetään suhteessa tavoitteisiin ja talousarvioon, jotka työohjemassa vahvistetaan kyseisistä toimista muodostetulle portfoliolle;

b)kiinteämääräiset avustukset, joiden suuruus on enintään 50 000 euroa, voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä kiireellisten koordinointi- ja tukitoimien toteuttamiseksi, jotta voidaan vahvistaa portfolion rahoituksen saajien yhteisöä tai arvioida mahdollisia spin-off-vaikutuksia tai mahdollista markkinoita luovaa innovointia.

3.Ehdotuspyynnöt voidaan rajoittaa täydentävien toimien kehittämiseen tai uusien kumppaneiden lisäämiseen nykyisiin toimiin, jos tämä on tarpeen ehdotuspyynnön tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.Ehdotuspyyntöä ei tarvita koordinointi- ja tukitoimille tai ohjelmien yhteisrahoitustoimille, jotka

a)suorittaa Yhteinen tutkimuskeskus tai työohjelmassa mainittu yksi tai useampi oikeussubjekti ja jotka

b)eivät kuulu ehdotuspyynnön soveltamisalaan.

5.Työohjemassa täsmennetään ehdotuspyynnöt, joissa myönnetään huippuosaamismerkkejä. Hakijan etukäteen antamalla luvalla hakemusta ja arviointia koskevat tiedot voidaan jakaa kiinnostuneiden rahoitusviranomaisten kanssa sillä varauksella, että tehdään luottamuksellisuutta koskevat sopimukset.

21 artikla

Yhteiset ehdotuspyynnöt

Komissio tai rahoituselin voi järjestää yhteisen ehdotuspyynnön seuraavien kanssa:

a)kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;

b)kansainväliset järjestöt;

c)voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit. 

Yhteisen ehdotuspyynnön tapauksessa vahvistetaan yhteiset menettelyt ehdotusten valintaa ja arviointia varten. Menettelyihin osallistuu kunkin osapuolen nimittämistä asiantuntijoista koottu tasapainoinen ryhmä.  

22 artikla

Esikaupallinen hankinta ja innovatiivisten ratkaisujen hankinta

1.Toimiin voi liittyä tai niiden ensisijaisena tarkoituksena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jonka toteuttamisesta vastaavat rahoituksen saajat ovat direktiiveissä 2014/24/EU 31 , 2014/25/EU 32 ja 2009/81/EY 33 määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.

2.Hankintamenettelyissä

a)on noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon, suhteellisuuden ja kilpailusääntöjen periaatteita;

b)voidaan esikaupallisten hankintojen osalta soveltaa erityisehtoja, kuten rajoittaa hankinnan kohteena olevan toiminnan toteuttamispaikka jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden alueelle;

c)voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö); ja

d)on myönnettävä hankintasopimukset toimeksisaajille, jotka tarjoavat parhaan vastineen rahalle samalla kun varmistetaan, ettei synny eturistiriitoja.

3.Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa osallistuvat toimeksisaajat myöntämään rinnakkaislisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi hankintaviranomaisen puolesta oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn sopimuksessa määritetyn ajanjakson kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen, hankintaviranomaiset voivat vaatia sitä siirtämään tulosten omistusoikeuden hankintaviranomaisille. 

23 artikla

Kumulatiivinen rahoitus

Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös ohjelmasta, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Osuuteen, jotka kustakin unionin ohjelmasta myönnetään toimeen, sovelletaan sen omia sääntöjä. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärää, ja unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla. 

24 artikla

Valintaperusteet

1.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 198 artiklassa säädetään, taloudelliset valmiudet tarkistetaan vain koordinaattorin osalta ja ainoastaan, jos unionilta toimeen haettu rahoitus on vähintään 500 000 euroa.

2.Jos kuitenkin on syytä epäillä taloudellisia valmiuksia tai jos on olemassa suurempi riski, joka johtuu osallistumisesta useisiin käynnissä oleviin unionin tutkimus- ja innovointiohjelmista rahoitettaviin toimiin, komissio tai rahoituselin tarkistaa myös muiden hakijoiden taloudelliset valmiudet tai koordinaattoreiden taloudelliset valmiudet myös 1 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon alapuolella.

3.Jos taloudelliset valmiudet takaa rakenteellisesti jokin muu oikeussubjekti, on tarkistettava tämän taloudelliset valmiudet.

4.Jos taloudelliset valmiudet ovat heikot, komissio tai rahoituselin voi asettaa hakijan osallistumisen ehdoksi sidosyhteisö antaman yhteisvastuullisuutta koskevan vakuutuksen.

5.Osuuden suorittaminen 33 artiklan mukaiseen keskinäiseen vakuutusjärjestelmään katsotaan riittäväksi takuuksi varainhoitoasetuksen 152 artiklan soveltamiseksi. Rahoituksen saajilta ei saa hyväksyä eikä vaatia muita takuita tai vakuuksia.

25 artikla

Myöntämisperusteet

1.Ehdotukset arvioidaan seuraavia myöntämisperusteita soveltaen:

a)huippuosaaminen;

b)vaikutus;

c)toteutuksen laatu ja tehokkuus.

2.ERC:n tieteen eturintamassa toteutettavia toimia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan vain 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua perustetta.

3.Työohjelmassa määrätään tarkemmin 1 kohdassa mainittujen myöntämisperusteiden soveltamisesta sekä määritellään painotukset ja pistekynnykset.

26 artikla

Arviointi

1.Ehdotukset arvioi arviointilautakunta, joka voi

–koostua kokonaan tai osittain riippumattomista ulkopuolisista asiantuntijoista, 

–koostua unionin toimielinten tai varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitettujen elinten edustajista.

Arviointilautakuntaa voivat avustaa ulkopuoliset asiantuntijat. 

2.Tarvittaessa arviointilautakunta asettaa sovellettavat kynnysarvot ylittäneet ehdotukset paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

–arvioinnin pistemäärät,

–ehdotusten myötävaikutus tiettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien johdonmukaisen hankeportfolion muodostaminen.

Arviointilautakunta voi myös ehdottaa mahdollisia olennaisia mukautuksia ehdotuksiin, jos portfolion johdonmukaisuus sitä edellyttää.

27 artikla

Arvioinnin uudelleentarkastelumenettely

1.Hakija voi pyytää arvioinnin uudelleentarkastelua, jos se katsoo, että sovellettavaa arviointimenettelyä ei ole sovellettu asianmukaisesti sen ehdotukseen.

2.Arvioinnin uudelleentarkastelu koskee ainoastaan arvioinnin menettelyllisiä seikkoja eikä arviointia ehdotuksen ansioista.

3.Arvioinnin uudelleentarkastelu ei saa viivästyttää valintaprosessia sellaisten ehdotusten osalta, jotka eivät ole uudelleentarkastelun kohteena.

28 artikla

Avustuksen myöntämisaika

1.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavia ajanjaksoja:

a)kaikille hakijoille ilmoitetaan heidän hakemuksensa arvioinnin lopputuloksesta enintään viisi kuukautta täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä;

b)hakijoiden kanssa tehtävät avustussopimukset allekirjoitetaan enintään kahdeksan kuukauden kuluttua täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä.

2.Euroopan innovaationeuvoston työohjelmassa voidaan vahvistaa lyhyemmät määräajat.

3.Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa mainittuja poikkeuksia, 1 kohdassa tarkoitetut määräajat voidaan ylittää ERC:n toteuttamien toimien osalta, missioiden osalta ja kun toimista tehdään eettinen tai turvallisuusarviointi.

29 artikla

Tuen täytäntöönpano

1.Jos rahoituksen saaja ei noudata toimen teknistä toteutusta koskevia velvoitteitaan, muiden rahoituksen saajien on täytettävä kyseiset velvoitteet ilman ylimääräistä unionin rahoitusta, jollei niitä erikseen vapauteta tästä velvoitteesta. Kunkin rahoituksen saajan taloudellinen vastuu rajoittuu sen omiin velkoihin, jollei keskinäistä vakuutusjärjestelmää koskevista säännöksistä muuta johdu.

2.Avustussopimuksessa voidaan asettaa välitavoitteita ja määrätä niihin liittyvistä ennakkomaksueristä. Jos välitavoitteita ei saavuteta, toimi voidaan keskeyttää tai lopettaa tai sitä voidaan muuttaa.

3.Toimi voidaan lopettaa myös, jos ennakoidut tulokset ovat unionin kannalta menettäneet merkityksensä tieteellisistä, teknologisista tai taloudellisista syistä, mukaan lukien Euroopan innovaationeuvoston ja missioiden tapauksessa niiden merkitys osana toimista muodostettua kokonaisuutta.

30 artikla

Korvausosuudet

1.Toimea kohti sovelletaan vain yhtä korvausosuutta kaikissa siinä rahoitettavissa toiminnoissa. Enimmäisrahoitusosuus vahvistetaan työohjelmassa.

2.Ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista lukuun ottamatta seuraavia:

a)innovointitoimet: enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, lukuun ottamatta voittoa tavoittelemattomia oikeussubjekteja, joiden osalta ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

b)ohjelmien yhteisrahoitustoimet; vähintään 30 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja erikseen määritellyissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

3.Tässä artiklassa määriteltyjä korvausosuuksia sovelletaan myös tapauksissa, joissa koko toimea tai toimen osaa varten on vahvistettu kiinteinä korvausosuuksina, yksikkökustannusten mukaisina korvauksina tai kertakorvauksina myönnettävä rahoitus.

31 artikla

Välilliset kustannukset

1.Tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla kiinteämääräistä 25 prosentin osuutta tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.

Yksikkökustannuksiin tai kertakorvauksiin sisältyvät välilliset kustannukset lasketaan rahoituksen saajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti käyttäen 1 kohdassa mainittua kiinteää osuutta, lukuun ottamatta sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannuksia, jotka on laskettava todellisten kustannusten perusteella.

2.Jos työohjelmassa niin määrätään, välilliset kustannukset voidaan kuitenkin ilmoittaa kertakorvauksen tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavan korvauksen muodossa.

32 artikla

Tukikelpoiset kustannukset

1.Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 197 artiklassa esitettyjä perusteita, hankepohjaisesti palkkaa maksavien rahoituksen saajien henkilöstökustannusten tukikelpoisuus rajoittuu palkkaan, joka henkilölle maksetaan vastaavissa kansallisista järjestelmistä rahoitettavissa hankkeissa työskentelystä.

Hankepohjaisella palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka kytkeytyy henkilön osallistumiseen hankkeisiin, on osa rahoituksen saajan tavanomaisia palkkauskäytäntöjä ja joka maksetaan johdonmukaisella tavalla.

2.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklan 1 kohdassa säädetään, kolmansien osapuolen luontoissuorituksina käyttöön antamien voimavarojen kustannukset ovat tukikelpoisia kolmannelle osapuolelle aiheutuneisiin tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin saakka.

3.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 192 artiklassa säädetään, tulosten hyödyntämisestä saatuja tuloja ei katsota toimen tuloiksi.

4.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 203 artiklan 4 kohdassa säädetään, kustannusselvityksiä koskeva lausunto on pakollinen loppumaksun suorittamisen yhteydessä, jos tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti laskettuina todellisina kustannuksina ja yksikkökustannuksina maksatukseen haettu määrä on vähintään 325 000 euroa.

33 artikla

Keskinäinen vakuutusjärjestelmä

1.Perustetaan keskinäinen vakuutusjärjestelmä, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, joka korvaa asetuksen (EU) N:o 1290/2013 38 artiklan mukaisesti perustetun rahaston ja jatkaa sen seuraajana. Vakuutusjärjestelmästä katetaan riski siitä, ettei saada perityksi takaisin summia, jotka rahoituksen saajat ovat velkaa

a)komissiolle päätöksen 1982/2006/EY nojalla,

b)komissiolle ja unionin elimille Horisontti 2020 -ohjelman nojalla,

c)komissiolle ja unionin rahoituselimille ohjelman nojalla.

Ensimmäisen alakohdan c kohdassa tarkoitettuihin rahoituselimiin liittyvä riski voidaan kattaa käyttämällä sovellettavassa sopimuksessa vahvistettua järjestelyä, jolla riski katetaan välillisesti ja ottaen huomioon rahoituselimen luonne.

2.Vakuutusjärjestelmää hallinnoi unioni, jota edustaa toimeenpanevana elimenä toimiva komissio. Komissio laatii erityiset säännöt takuurahaston toimintaa varten.

3.Rahoituksen saajien on suoritettava osuutenaan 5 prosenttia toimeen myönnetystä unionin rahoituksesta. Komissio voi määräajoin tehtävien arviointien perusteella nostaa tämän osuuden enintään 8 prosenttiin tai alentaa sitä 5 prosentista. Osuus, joka rahoituksen saajien on määrä suorittaa vakuutusjärjestelmään, voidaan vähentää ensimmäisestä ennakkorahoituserästä ja maksaa vakuutusjärjestelmään rahoituksen saajien puolesta.

4.Rahoituksen saajien osuus palautetaan loppumaksun suorittamisen yhteydessä.

5.Vakuutusjärjestelmän tuotto lisätään sen varoihin. Jos tuotto ei riitä, vakuutusjärjestelmän varoja ei käytetä ja komissio tai rahoituselin perii saatavan suoraan rahoituksen saajilta tai kolmansilta osapuolilta.

6.Takaisin perityt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti vakuutusjärjestelmään sidotuiksi tuloiksi. Kun kaikki avustukset, joiden riskin vakuutusjärjestelmä kattaa suoraan tai välillisesti, on toteutettu, komissio perii takuurahastoon jääneet määrät ja ne merkitään unionin talousarvioon, jollei lainsäädäntövallan käyttäjän päätöksistä muuta johdu.

7.Vakuutusjärjestelmä voidaan avata muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajille. Komissio hyväksyy muiden ohjelmien rahoituksen saajien osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

34 artikla

Tulosten omistusoikeus ja suojaaminen

1.Rahoituksen saajat omistavat tuottamansa tulokset. Niiden on varmistettava, että niiden työntekijöiden tai muiden osapuolten oikeuksia voidaan tuloksiin liittyen käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa rahoituksen saajien velvoitteiden kanssa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti.

Kaksi rahoituksen saajaa tai useampi rahoituksen saaja omistaa tulokset yhdessä, jos

a)ne ovat tuottaneet tulokset yhdessä ja

b)ei ole mahdollista

i)määritellä kunkin rahoituksen saajan osuutta tuloksista

tai

ii)erottaa niitä tulosten suojauksen hakemisen, saamisen tai ylläpitämisen yhteydessä.

Yhteisomistajien on sovittava kirjallisesti yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista. Jollei toisin sovita, kukin yhteisomistaja voi myöntää kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä (jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen) yhteisomistuksessa olevien tulosten hyödyntämiseksi, jos muille yhteisomistajille ilmoitetaan etukäteen ja näille suoritetaan oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus. Yhteisomistajat voivat sopia kirjallisesti, että ne ottavat yhteisomistuksen sijasta käyttöön muun järjestelyn.

2.Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on riittävällä tavalla suojattava tuloksensa, jos suojaaminen on mahdollista ja perusteltua, ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät näkökohdat, muun muassa mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Suojaamisesta päättäessään rahoituksen saajien on myös otettava huomioon muiden rahoituksen saajien oikeutetut edut toimessa.

35 artikla

Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen

1.Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on parhaansa mukaan pyrittävä hyödyntämään tuloksiaan, erityisesti unionissa. Rahoituksen saajat voivat hyödyntää tuloksia suoraan tai välillisesti erityisesti tulosten siirron ja lisensoinnin kautta 36 artiklan mukaisesti.

Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten hyödyntämistä koskevista lisävelvoitteista.

Jos siitä huolimatta, että rahoituksen saaja pyrkii parhaansa mukaan hyödyntämään tuloksiaan suoraan tai välillisesti, niitä ei hyödynnetä tietyn avustussopimuksessa määritetyn ajan kuluessa, rahoituksen saajan on käytettävä asianmukaista avustussopimuksessa mainittua verkkofoorumia löytääkseen kyseisten tulosten hyödyntämisestä kiinnostuneita osapuolia. Rahoituksen saajan pyynnöstä tästä velvoitteesta voidaan kuitenkin luopua, jos pyyntö on perusteltu.

2.Rahoituksen saajien levitettävä tuloksiaan mahdollisimman pian, jollei henkisen omaisuuden suojaamiseen, turvallisuussääntöihin tai oikeutettuihin etuihin liittyvistä rajoituksista muuta johdu.

Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten levittämistä koskevista lisävelvoitteista.

3.Rahoituksen saajien on varmistettava, että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta sovelletaan avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Erityisesti rahoituksen saajien on varmistettava, että niillä tai tekijöillä on riittävät teollis- ja tekijänoikeudet, jotta ne voivat noudattaa avointa saatavuutta koskevia vaatimuksiaan.

Tutkimusdatan avoin saatavuus on yleinen sääntö avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, mutta poikkeuksia sovelletaan perustelluissa tapauksissa ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut ja mahdolliset muut rajoitukset, kuten tietosuojasäännöt, turvallisuussäännöt tai teollis- ja tekijänoikeudet.

Työohjelmassa voidaan määrätä lisävelvoitteista avoimen tieteen käytäntöjen noudattamiseksi.

4.Rahoituksen saajien on hallinnoitava kaikkea tutkimusdataa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, ja niiden laadittava datanhallintasuunnitelma.

Työohjelmassa voidaan määrätä lisävelvoitteista, jotka koskevat eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen käyttämistä tutkimusdatan tallentamiseksi ja asettamiseksi saataville.

5.Rahoituksen saajien, jotka aikovat levittää tuloksiaan, on ilmoitettava tästä etukäteen toimen muille rahoituksen saajille. Kukin muu rahoituksen saaja voi kieltäytyä hyväksymästä levittämistä, jos se voi osoittaa, että aiottu levittäminen vahingoittaisi merkittävästi sen oikeutettuja etuja suhteessa sen tuloksiin tai tausta-aineistoon. Tällaisissa tapauksissa levittämistä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi.

6.Ellei työohjelmassa toisin määrätä, ehdotusten on sisällettävä suunnitelma tulosten hyödyntämisestä ja levittämisestä. Jos ennakoitu hyödyntäminen edellyttää tuotteen tai prosessin kehittämistä, luomista, valmistusta ja markkinointia taikka palvelun luomista ja tarjoamista, suunnitelmassa on oltava strategia tällaista hyödyntämistä varten. Jos suunnitelmaan sisältyy hyödyntämistä ensisijaisesti assosioitumattomissa kolmansissa maissa, oikeussubjektien on selvitettävä, kuinka kyseinen hyödyntäminen on edelleen unionin edun mukaista.

Rahoituksen saajien on kehitettävä suunnitelmaa edelleen toimen aikana ja sen päätyttyä.

7.Komission tai rahoituselimen suorittamaa seurantaa ja levittämistä varten rahoituksen saajien on annettava kaikki pyydetyt tiedot, jotka koskevat niiden tulosten hyödyntämistä ja levittämistä. Jollei rahoituksen saajien oikeutetuista eduista muuta johdu, kyseiset tiedot on julkistettava.

36 artikla

Siirto ja lisensointi

1.Rahoituksen saajat voivat siirtää tulostensa omistusoikeuden. Niiden on varmistettava, että niiden velvoitteet koskevat myös uutta omistajaa ja että uudella omistajalle on velvoite siirtää ne edelleen mahdollisten myöhempien siirtojen yhteydessä.

2.Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten osalta tai jollei se ole sovellettavan lainsäädännön mukaan mahdotonta, rahoituksen saajien, jotka aikovat siirtää tulosten omistusoikeuden, on ilmoitettava etukäteen mahdollisille muille rahoituksen saajille, joilla on yhä tulosten käyttöoikeudet. Tähän ilmoitukseen on sisällytettävä riittävät tiedot uudesta omistajasta, jotta kyseiset rahoitukset saajat voivat arvioida siirron vaikutuksia niiden käyttöoikeuksiin.

Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten osalta, rahoituksen saaja voi vastustaa siirtoa, jos se voi osoittaa, että siirto vaikuttaisi haitallisesti sen käyttöoikeuksiin. Tällaisessa tapauksessa siirtoa ei saa tehdä ennen kuin kyseiset rahoituksen saajat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta.

3.Rahoituksen saajat voivat myöntää lisenssejä tuloksiinsa tai antaa muuten oikeuden tulosten hyödyntämiseen, jos tämä ei vaikuta niiden velvoitteiden noudattamiseen.

4.Perustelluissa tapauksissa avustussopimuksessa on annettava oikeus kieltäytyä hyväksymästä tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksia koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä, jos

a)rahoituksen saajat, jotka ovat tuottaneet tulokset, ovat saaneet unionin rahoitusta;

b)tulokset siirretään tai lisenssi myönnetään assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneelle oikeussubjektille; ja

c)siirto tai lisenssin myöntäminen ei ole unionin edun mukaista.

Jos vastustamisoikeus on annettu, rahoituksen saajan on annettava etukäteisilmoitus Vastustamisoikeudesta voidaan luopua kirjallisesti, kun kyse on erikseen yksilöidyille oikeussubjekteille siirrettävistä tuloksista tai myönnettävistä lisensseistä, jos käytössä ovat toimenpiteet unionin etujen suojaamiseksi.

37 artikla

Käyttöoikeudet

1.Käyttöoikeuksiin sovelletaan seuraavia periaatteita:

a)Käyttöoikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt ja käyttöoikeuksista luopuminen on tehtävä kirjallisesti.

b)jollei käyttöoikeuksien siirtäjän kanssa sovita toisin, käyttöoikeuksiin ei kuulu oikeus myöntää alilisenssejä;

c)rahoituksen saajien on ilmoitettava toisilleen ennen liittymistään avustussopimukseen kaikista tausta-aineistonsa myöntämistä koskevista rajoituksista;

d)jos rahoituksen saaja ei enää osallistu toimeen, se ei vaikuta sen velvoitteisiin myöntää käyttöoikeudet;

e)jos jokin rahoituksen saaja laiminlyö velvoitteitaan, rahoituksen saajat voivat sopia, ettei sillä ole enää käyttöoikeuksia.

2.Rahoituksen saajien on myönnettävä käyttöoikeudet

a)tuloksiinsa maksutta toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi;

b)tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat sitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu; tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin ennen liittymistään avustussopimukseen;

c)tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tulostensa hyödyntämiseksi; käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.

3.Jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin, niiden on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa oikeussubjektille, joka

a)on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

b)on suoraan tai välillisesti jonkin toisen rahoituksen saajan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin kyseinen rahoituksen saaja tai jonka määräysvallassa kyseinen rahoituksen saaja on suoraan tai välillisesti; ja

c)tarvitsee käyttöoikeuksia hyödyntääkseen kyseisen rahoituksen saajan tuloksia.

Käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.

4.Käyttöoikeuksia voidaan pyytää tulosten hyödyntämistä varten enintään vuoden ajan toimen päättymisen jälkeen, jolleivät rahoituksen saajat sovi muusta määräajasta. 

5.Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myönnettävä käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta unionin toimielimille, elimille, laitoksille tai virastoille unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.

Klusteriin ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta” kuuluvan toiminta-alan ”Suojelu ja turvallisuus” toimissa rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille niiden politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten kyseisellä alalla. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja ne on myönnettävä kahdenvälisen sopimuksen puitteissa, jossa määriteltävillä erityisehdoilla varmistetaan käyttöoikeuksien käyttäminen vain aiottuun tarkoitukseen ja asianmukaisten salassapitovelvoitteiden soveltaminen. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston on annettava tällainen pyyntö kaikkien jäsenvaltioiden tiedoksi.

6.Työohjelmassa voidaan määrätä käyttöoikeuksia koskevista lisävelvoitteista.

38 artikla

Tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat erityissäännökset

Omistusoikeuksiin, tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen, siirtoon ja lisensointiin sekä käyttöoikeuksiin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä, jotka koskevat ERC:n toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, esikaupallista hankintaa, innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa, ohjelmien yhteisrahoitustoimia ja koordinointi- ja tukitoimia.

Nämä erityissäännöt eivät saa muuttaa avointa saatavuutta koskevia velvoitteita.

III LUKU

Palkinnot

39 artikla

Palkinnot

1.Ohjelman mukaiset palkinnot myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen IX osaston mukaisesti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.

2.Kaikki oikeussubjektit sijoittautumispaikastaan riippumatta voivat osallistua kilpailuun, jollei työohjelmassa tai kilpailujen säännöissä toisin määrätä.

3.Komissio tai rahoituselin voi järjestää palkintoja seuraavien kanssa:

a)muut unionin elimet;

b)kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;

c)kansainväliset järjestöt; tai

d)voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.

4.Työohjelma tai kilpailun säännöt voivat sisältää viestintää sekä tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevia velvoitteita.

IV LUKU

Hankinta

40 artikla

Hankinta

1.Ohjelman mukaiset hankinnat myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VII osaston mukaisesti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.

2.Hankinnat voidaan tehdä myös esikaupallisten hankintojen tai innovatiivisten ratkaisujen julkisten hankintojen muodossa siten, että hankinnat suorittaa komissio tai rahoituselin omaan lukuunsa tai yhdessä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden hankintaviranomaisten kanssa. Tässä tapauksessa sovelletaan 22 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

V LUKU

Rahoitusta yhdistävät toimet ja sekarahoitus

41 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Ohjelmassa päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan InvestEU-ohjelman ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

42 artikla

Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus

1.Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen avustusosuuksiin ja takaisinmaksettaviin ennakko-osuuksiin sovelletaan 30 ja 33 artiklaa.

3.Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoitusta voidaan myöntää ohjelmien yhteisrahoitustoimeen, jos jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhteisessä ohjelmassa määrätään rahoitusvälineiden käytöstä valikoitujen toimien tukemiseksi. Nämä toimet arvioidaan ja valitaan 19, 20, 23, 24, 25 ja 26 artiklan mukaisesti. Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksen täytäntöönpanosäännöissä noudatetaan 29 artiklaa ja vastaavasti 43 artiklan 9 kohtaa siten, että lisäehdot määritellään työohjelmassa.

4.Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen palautukset, mukaan lukien takaisinmaksetut ennakot ja tulot, katsotaan sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

5.Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus on myönnettävä tavalla, joka ei vääristä kilpailua.

43 artikla

Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-väline

1.Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen rahoituksen saajan on oltava startup-, pk- tai mid cap -yritykseksi katsottava oikeussubjekti, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan. Ehdotuksen voi tehdä rahoituksen saaja itse tai yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka aikoo perustaa kyseisen rahoituksen saajan tai tukea sitä.

2.Unionin rahoituksen myöntämisestä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen puitteissa tehdään vain yksi päätös rahoitusmuodosta riippumatta.

3.Riippumattomat asiantuntijat arvioivat ja valitsevat ehdotukset niiden ehdotuskohtaisten ansioiden perusteella vuotuisen avoimen ehdotuspyynnön puitteissa tietyin koontipäivin 24–26 artiklan mukaisesti, jollei 4 kohdasta muuta johdu.

4.Myöntämisperusteina ovat

–huippuosaaminen;

–vaikutus;

–toimen riskitaso ja unionin tuen tarve.

5.Komissio tai Euroopan horisontti -ohjelman toteuttamisesta vastaavat rahoituselimet voivat asianomaisten hakijoiden suostumuksella jättää suoraan arvioitavaksi viimeksi mainittua arviointiperustetta vasten ehdotuksen innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääväksi toimeksi, joka täyttää jo kaksi ensimmäistä perustetta, edellyttäen että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

–ehdotuksen on saatava alkunsa jostain muusta toimesta, jota rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta tai tästä ohjelmasta taikka kansallisesta ohjelmasta, joka on Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-välineen kaltainen komission tunnustamalla tavalla;

–ehdotuksella on oltava perustanaan edeltävä hankearviointi, jossa sen huippuosaaminen ja vaikutus on arvioitu, ja siihen sovelletaan työohjelmassa tarkemmin määriteltyjä edellytyksiä ja menettelyjä.

6.Huippuosaamismerkki voidaan myöntää, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

–rahoituksen saaja on startup- tai pk-yritys,

–ehdotus oli avustuskelpoinen ja ylitti sovellettavat kynnysarvot 4 kohdassa tarkoitettujen ensimmäisten kahden myöntämisperusteen osalta,

–niiden toimenpiteiden osalta, jotka olisivat avustuskelpoisia innovointitoimen puitteissa.

7.Riippumattomat asiantuntijat ehdottavat arvioinnin läpäisseelle ehdotukselle vastaavaa Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta sillä perusteella, mikä on innovaation markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon markkinoilla liittyvä riski sekä resurssi- ja aikatarve.

Komissio voi hylätä riippumattomien asiantuntijoiden valitseman ehdotuksen perustelluista syistä, mukaan lukien unionin politiikan tavoitteiden mukaisuus.

8.Sekarahoituksen avustusosuus tai takaisinmaksettava ennakko-osuus saa olla enintään 70 prosenttia valitun innovointitoimen kustannuksista.

9.Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen pääomasijoitusosuuksiin ja takaisinmaksettavan tuen osuuksiin sovellettavat täytäntöönpanosäännöt määritellään tarkemmin [erityisohjelmaa koskevassa] päätöksessä.

10.Rahoitettavaksi valittua toimea koskevassa sopimuksessa on vahvistettava erityiset välitavoitteet ja vastaavat Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksena suoritettavat ennakkomaksuerät ja muut maksuerät.

Innovointitoimea vastaavat toimenpiteet voidaan käynnistää ja avustuksen tai takaisinmaksettavan ennakon ensimmäinen ennakkomaksu suorittaa ennen myönnetyn Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen muiden osuuksien täytäntöönpanoa. Kyseisten muiden osuuksien täytäntöönpano riippuu sopimuksessa vahvistettujen erityisten välitavoitteiden saavuttamisesta.

11.Toimi keskeytetään tai lopetetaan tai sitä muutetaan sopimuksen mukaisesti, jos välitavoitteita ei saavuteta. Se voidaan myös lopettaa, jos ennakoituun markkinoille saattamiseen ei voida päästä.

Komissio voi päättää lisätä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman hankearvioinnin perusteella.

VI LUKU

Asiantuntijat

44 artikla

Ulkopuolisten asiantuntijoiden nimeäminen

1.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 237 artiklan 3 kohdassa säädetään, ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan valita ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä, jos tämä on perusteltua ja valinta tapahtuu avoimesti.

2.Varainhoitoasetuksen 237 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ulkopuolisille asiantuntijoille maksetaan korvaus vakioehdoin. Perustelluissa tapauksissa voidaan myöntää asianmukaisen suuruinen korvaus vakioehdot ylittävin markkinaehdoin, varsinkin erityisille korkean tason asiantuntijoille.

3.Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 38 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, yksityishenkilöinä nimitettyjen avustushakemuksia arvioivien ulkopuolisten asiantuntijoiden nimet ja heidän erikoisalansa julkistetaan vähintään kerran vuodessa komission tai rahoituselimen internetsivustolla. Näiden tietojen kokoamisessa, käsittelyssä ja julkistamisessa noudatetaan EU:n tietosuojasääntöjä.

III OSASTO

OHJELMAN SEURANTA, VIESTINTÄ, ARVIOINTI JA VALVONTA

45 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä V vaikutuspolkujen mukaisesti.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteeseen V tehtäviä muutoksia vaikutuspolkuindikaattoreiden täydentämiseksi tai tarkistamiseksi tarvittaessa sekä asetettuja perustasoja ja tavoitearvoja.

3.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman täytäntöönpanon ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja (tarvittaessa) jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

46 artikla

Tiedotus, viestintä, julkisuus sekä tulosten levittäminen ja hyödyntäminen

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

3.Komissio laatii myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan strategian, jotta voidaan laajentaa ohjelman tutkimus- ja innovointitulosten ja -tietämyksen saatavuutta ja levittämistä ja tällä tavoin vauhdittaa hyödyntämistä kohti markkinoille saattamista ja tehostaa ohjelman vaikutusta. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sekä tiedotus-, viestintä- ja julkisuustoimintaa sekä tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, sikäli kuin ne liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

47 artikla

Ohjelman arviointi

1.Ohjelman arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa, joka koskee ohjelmaa, sen seuraajaa ja muita tutkimukseen ja innovointiin liittyviä aloitteita.

2.Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Sen on sisällettävä arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista, ja sen on muodostettava perusta ohjelman täytäntöönpanon mukauttamiseksi tarvittaessa.

3.Komissio suorittaa ohjelman täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. Sen on sisällettävä arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista.

4.Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

48 artikla

Tarkastukset

1.Ohjelman valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset.

2.Ohjelman tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka kohdistetaan edustavaan otokseen menoista koko ohjelman laajuudelta. Tätä edustavaa otosta on täydennettävä tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella. Toimet, jotka saavat yhteisrahoitusta unionin eri ohjelmista, on tarkastettava vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki asianomaiset ohjelmat ja niiden sovellettavat säännöt.

3.Lisäksi komissio tai rahoituselin voi käyttää järjestelmiin kohdistuvia yhdistettyjä tarkastuksia rahoituksen saajan tasolla Nämä yhdistetyt tarkastukset ovat vapaaehtoisia tietyntyyppisille rahoituksen saajille, ja ne muodostuvat järjestelmien ja prosessien tarkastuksesta täydennettynä transaktioiden tarkastuksella, ja ne suorittaa toimivaltainen riippumaton tilintarkastaja, jolla on pätevyys suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia direktiivin 2006/43/EY 34 mukaisesti. Komissio tai rahoituselin voi käyttää niitä, jotta voidaan varmistua yleisesti moitteettomasta varainhoidosta ja tarkastella uudelleen jälkitarkastusten ja kustannusselvityksiä koskevien lausuntojen tarpeellisuustasoa.

4.Komissio tai rahoituselin voi varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti turvautua tarkastuksiin, joita muut henkilöt tai tahot tekevät unionin osuuksien käytöstä, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt tai tahot.

5.Tilintarkastukset voidaan tehdä kahden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta.

49 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen nojalla rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia tai, jos kyseessä ovat kansainväliset järjestöt, tarkistuksia niiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

2.Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 olevien säännösten ja niissä säädettyjen menettelyjen mukaisesti suorittaa hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko tämän asetuksen nojalla myönnettyyn unionin rahoitukseen tai talousarviotakuisiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3.Kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia ja kansainvälisiä järjestöjä voidaan myös vaatia tekemään yhteistyötä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa keskinäistä oikeusapua koskevien sopimusten mukaisesti, kun se toteuttaa tutkimuksia toimivaltaansa kuuluvista rikoksista asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti.

4.Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja muihin oikeudellisiin sitoumuksiin ja talousarviotakuusta tehtyihin sopimuksiin, jotka ovat seurausta tämän asetuksen täytäntöönpanosta, on sisällyttävä määräyksiä, joiden nojalla komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista. Tähän on sisällyttävä määräyksiä sen varmistamiseksi, että unionin varojen täytäntöönpanoon tai sellaisen rahoitustoimen toteuttamiseen, jota kokonaan tai osittain tuetaan talousarviotakuulla, osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

50 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään 45 artiklan 2 kohdassa artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 45 artiklan 2 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 45 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

IV OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

51 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1291/2013 ja asetus (EU) N:o 1290/2013 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

52 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia noudattaen asetusta (EU) N:o 1291/2013 ja asetusta (EU) N:o 1290/2013, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti. Myös työsuunnitelmiin ja toimiin, joissa määrätään asetuksen (EU) N:o 1290/2013 nojalla ja rahoituselinten vastaavien perussäädösten nojalla hyväksytyissä työsuunnitelmissa, sovelletaan edelleen asetusta (EU) N:o 1290/2013 ja kyseisiä perussäädöksiä niiden päätymiseen saakka.

2.Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja sen edeltäjän, asetuksen N:o 1291/2013, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

53 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)     https://ec.europa.eu/info/news/bold-science-meet-big-challenges-independent-report-calls-mission-oriented-eu-research-and-innovation-2018-feb-22_en  

(2)    Vaikutusarvioinnin liitteenä on yksityiskohtainen analyysi siitä, miten nämä suositukset otettiin huomioon.

(3)    Perustuu NEMESIS-malliin vastaten ohjelman suurinta vaikutusta.

(4)    Network Analysis of Civil Society Organisations’ participation in the EU Framework Programmes.

(5)    Osatekijöitä tarkastellaan lähemmin vaikutusarvioinnin liitteessä.

(6)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).

(7)    Osatekijöitä tarkastellaan lähemmin vaikutusarvioinnin liitteessä.

(8)    Euroopan komissio (2017), Unionin yleiseen talousarvioon sovellettava varainhoitoasetus ja sen soveltamissäännöt: http://ec.europa.eu/budget/library/biblio/documents/regulations/financial_regulation_2017_en.pdf

(9)    Komission tiedonanto ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus”, COM(2018) 232 final.

(10)    EUVL C […], […], s. […].

(11)    EUVL C […], […], s. […].

(12)    Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … [(ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä)], ja neuvoston päätös, tehty … .

(13)    Ks. esim. komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (COM(2017) 487).

(14)    Reference to be updated: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2013:373:TOC  

(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(16)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(17)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(18)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(20)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(21)    EUVL C 205, 19.7.2013, s. 9.

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta.

(23)    EUVL ...

(24)    ...

(25)    Sukurauhasten syövänhoitoon liittyvää tutkimusta voidaan rahoittaa.

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta. (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243). 

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76). 

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87);

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel7.6.2018

COM(2018) 435 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Euroopan horisontti" ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä

{SEC(2018) 291 final}
{SWD(2018) 307 final}
{SWD(2018) 308 final}
{SWD(2018) 309 final}

LIITE I

Toimien päälinjat

Asetuksen 3 artiklassa esitettyihin yleisiin ja erityisiin tavoitteisiin pyritään koko ohjelman laajuudelta tässä liitteessä ja erityisohjelman liitteessä I kuvatuilla toiminta-aloilla ja toiminnan päälinjoilla.

1) Pilari I ”Avoin tiede”

Tämän pilarin tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti tukea laadukkaan tietämyksen, taitojen, teknologioiden ja ratkaisujen luomista ja levittämistä, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Sillä edistetään myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita.

a)Euroopan tutkimusneuvosto: Tavoitteena on tarjoa unionin laajuisen kilpailun perusteella houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä voivat viedä eteenpäin kaikkein lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.

Toiminta-ala: Tieteen eturintamassa tehtävä tutkimus

b)Marie Skłodowska-Curie -toimet: Tavoitteena on huolehtia siitä, että tutkijat saavat käyttöönsä uutta tietämystä ja taitoja liikkumalla ja saamalla vaikutteita yli valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen, sekä strukturoida ja parantaa institutionaalisia ja kansallisia työhönotto-, koulutus- ja urajärjestelmiä; tällä tavoin Marie Skłodowska-Curie -toimien avulla voidaan luoda perustaa huipputason tutkimusympäristölle Euroopassa, mikä osaltaan lisää työpaikkoja, kasvua ja investointeja ja auttaa ratkaisemaan nykyisiä ja tulevia yhteiskunnallisia haasteita.

Toiminta-alat: Huippuosaamisen kehittäminen tukemalla tutkijoiden liikkuvuutta valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen yli; uusien taitojen edistäminen huipputason tutkijakoulutuksen avulla; inhimillisen pääoman ja taitojen kehittämisen vahvistaminen eurooppalaisen tutkimusalueen kaikissa osissa; synergioiden parantaminen ja helpottaminen; julkisen tiedottamisen edistäminen.

c)Tutkimusinfrastruktuurit; Tavoitteena on huolehtia siitä, että Eurooppa saa käyttöönsä kestäviä maailmanluokan tutkimusinfrastruktuureja, jotka ovat avoimia ja käytettävissä parhaille Euroopasta ja sen ulkopuolelta tuleville tutkijoille. Tämä parantaa infrastruktuurin valmiuksia tukea tieteellisiä edistysaskeleita, innovointia ja avointa tiedettä asiaan liittyvän unionin politiikan ja kansainvälisen yhteistyön tuella.

Toiminta-alat: Euroopan tutkimusinfrastruktuurien toimintaympäristön lujittaminen; tutkimusinfrastruktuurien avaaminen, integroiminen ja yhteenliittäminen; Euroopan tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön tehostaminen.

2) Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”

Tämän pilarin tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon sekä tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa teollisuudessa ja yhteiskunnassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi. Sillä edistetään myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita.

Vaikutuksen, jouston ja synergioiden maksimoimiseksi tutkimus- ja innovointitoimet järjestetään viideksi klusteriksi, jotka yksin ja yhdessä kannustavat poikkitieteelliseen, sektoreiden väliseen, monialaiseen, valtioiden rajat ylittävään ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Kukin klusteri edistää useita kestävän kehityksen tavoitteita, ja useaa kestävän kehityksen tavoitteista tukee useampi kuin yksi klusteri.

Tutkimus- ja innovointitoimet toteutetaan seuraavissa klustereissa ja niiden välisesti:

a)Klusteri ”Terveys”; Tavoitteena on parantaa ja suojella kansalaisten terveyttä kaikissa ikäryhmissä kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja, joilla ehkäistään, diagnosoidaan, seurataan, hoidetaan ja parannetaan tauteja; lieventää terveysriskejä, suojella väestöä ja edistää hyvää terveyttä; tehdä julkisista terveydenhuoltojärjestelmistä kustannustehokkaampia, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä; ja tarjota tukea ja valmiuksia potilaiden osallistumiselle ja omahallinnalle.

Toiminta-alat: Terveyttä koko eliniän ajan; terveyden sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät taustatekijät; ei-tarttuvat taudit ja harvinaissairaudet; tartuntataudit; välineet, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhuoltoa ja hoito-alaa varten; terveydenhuoltojärjestelmät.

b)Klusteri ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”: Tavoitteena on vahvistaa Euroopan demokraattisia arvoja, muun muassa oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, turvata kulttuuriperintömme ja edistää osallisuuteen ja kasvuun myötävaikuttavia sosioekonomisia muutoksia samalla kun vastataan haasteisiin, jotka liittyvät pitkäaikaisiin turvallisuusuhkiin, muun muassa kyberrikollisuuteen, sekä luonnon ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin.

Toiminta-alat: Demokratia; kulttuuriperintö; sosiaaliset ja taloudelliset muutokset; katastrofeja sietävät yhteiskunnat; suojelu ja turvallisuus; kyberturvallisuus.

c)Klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus”; Tavoitteena on lujittaa valmiuksia ja turvata Euroopan suvereniteetti keskeisissä mahdollistavissa teknologioissa digitalisaatiota ja tuotantoa varten sekä avaruusteknologiassa, jotta voidaan kehittää kilpailukykyistä, digitaalista, vähähiilistä ja kiertotalouteen perustuvaa teollisuutta; varmistaa kestävä raaka-aineiden saanti; ja luoda perusta edistykselle ja innovoinnille kaikkiin maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa.

Toiminta-alat: Valmistusteknologiat; digitaaliteknologiat; kehittyneet materiaalit; tekoäly ja robotiikka; seuraavan sukupolven internet; suurteholaskenta ja massadata; kiertoteollisuus; vähähiilinen ja puhdas teollisuus; avaruus;

d)Klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”; Tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta ymmärtämällä paremmin sen syitä, kehitystä, riskejä, vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä tekemällä energian ja liikenteen aloista ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä, tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä, älykkäämpiä, turvallisempia ja kestävämpiä.

Toiminta-alat: Ilmastotiede ja -ratkaisut; energian toimitus; energiajärjestelmät ja -verkot; rakennukset ja teollisuuslaitokset energiakäänteessä; yhteisöt ja kaupungit; teollisuuden kilpailukyky liikenteessä; puhdas liikenne ja liikkuvuus; älykäs liikkuvuus; energian varastointi.

e)Klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”: Tavoitteena on suojella, ennallistaa sekä kestävällä tavalla hoitaa ja käyttää luonnonvaroja ja maan ja meren biologisia resursseja, jotta voidaan puuttua kysymyksiin, jotka liittyvät elintarvike- ja ravitsemusturvaan ja siirtymiseen vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen.

Toiminta-alat: Ympäristön seuranta; biodiversiteetti ja luontopääoma; maatalous, metsätalous ja maaseutu; meri ja valtameret; elintarvikejärjestelmä; biopohjaiset innovaatiojärjestelmät; kiertoon perustuvat järjestelmät.

f)Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet: Tavoitteena on tuottaa korkealaatuista tieteellistä evidenssipohjaa hyvälle julkiselle politiikalle. EU:n lainsäädäntöä koskevien uusien aloitteiden ja ehdotusten tueksi tarvitaan läpinäkyvää, kattavaa ja tasapainoista näyttöä, ja politiikan täytäntöönpanon tueksi tarvitaan näyttöä saavutetun edistyksen mittaamiseksi ja seuraamiseksi. Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) tarjoaa unionin politiikalle riippumatonta tieteellistä evidenssiä ja teknistä tukea koko politiikkasyklin ajan. JRC keskittää tutkimustoimensa EU:n politiikan painopisteisiin.

Toiminta-alat: Terveys; resilienssi ja turvallisuus; digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus; ilmasto, energia ja liikkuvuus; elintarvikkeet ja luonnonvarat; sisämarkkinoiden toiminnan sekä unionin talouden ohjauksen ja hallinnan tukeminen; jäsenvaltioiden tukeminen lainsäädännön täytäntöönpanossa ja älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisessä; analyyttiset työkalut ja menetelmät poliittiselle päätöksenteolle; tietämyksenhallinta; osaamisen ja teknologian siirto; tuki foorumeille, jotka edistävät tieteen hyödyntämistä politiikassa.

3) Pilari III ”Avoin innovointi”

Tämän pilarin tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja edesauttaa innovatiivisten ratkaisujen hyödyntämistä markkinoilla. Sillä edistetään myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita.

a)Euroopan innovaationeuvosto: Tavoitteena on edistää läpimurtoinnovaatioita, joilla laajennuspotentiaalia maailmanlaajuisesti.

Toiminta-alat: Pathfinder-väline, josta tuetaan tulevia ja kehitteillä olevia teknologisia läpimurtoja; Accelerator-väline, joka täyttää rajoitusvajetta siirryttäessä innovoinnin loppuvaiheista markkinoille saattamiseen, jotta markkinoita luovat läpimurtoinnovaatiot saataisiin konkreettisesti käyttöön ja yritykset voisivat laajentua tapauksissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarkoituksenmukaista rahoitusta; ja muut toimet, kuten palkinnot ja apurahat, sekä liiketoiminnan lisäarvopalvelut.

b)Euroopan innovaatioekosysteemit

Toiminta-alat: Yhteyksien luominen alueellisten ja kansallisten innovaatiotoimijoiden välille sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhteisten rajat ylittävien innovaatio-ohjelmien täytäntöönpanon tukeminen, joka ulottuu innovoinnin pehmeän osaamisen tukemisesta aina tutkimus- ja innovointitoimiin Euroopan innovaatiojärjestelmän tuloksekkuuden parantamiseksi. Tämä täydentää tukea, jota EAKR tarjoaa innovoinnin ekosysteemeille ja alueiden välisille kumppanuuksille älykkään erikoistumisen aiheiden ympärillä.

c)Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti

Toiminta-alat: Kestävien innovaatioekosysteemien vahvistaminen kaikkialla Euroopassa; yrittäjyyteen ja innovointiin liittyvien taitojen kehittämisen edistäminen elinikäisen oppimisen näkökulmasta ja EU:n yliopistojen muutoksen tukeminen kohti yrittäjyysyliopistoa; maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kehitettyjen uusien ratkaisujen saattaminen markkinoille; synergiat ja lisäarvo Euroopan horisontti -ohjelman puitteissa.

4) Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”

Tämän osan tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti optimoida entistä suuremman vaikutuksen aikaansaaminen ohjelmasta entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella. Sillä tuetaan myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita. Tämä osa tukee koko ohjelmaa mutta erityisesti toimia, joilla edistetään osaamispohjaista, innovatiivista ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa Eurooppaa globaalin kilpailun eturintamassa. Tähän pyritään optimoimalla Euroopan kansalliset vahvuudet ja mahdollisuudet hyvin toimivalla eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA), jolla osaaminen ja ammattitaitoinen työvoima voi liikkua vapaasti, jolla kansalaisilla on valmiudet ymmärtää tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja luottaa niihin koko yhteiskunnan hyödyksi ja jolla EU:n politiikka ja erityisesti t&i-politiikka perustuu korkeatasoiseen tieteelliseen evidenssiin.

Toiminta-alat: Huippuosaamisen jakaminen; Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.

LIITE II

TOIMINTAMUODOT

Ohjelma pannaan täytäntöön käyttämällä rajallista määrää toimintamuotoja, joilla on erilaiset tavoitteet tai edellytykset.

Tärkeimmät toimintamuodot ovat seuraavat:

–tutkimus- ja innovointitoimi: toimi, jonka sisältämillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti luomaan uutta tietämystä ja/tai tutkimaan uuden tai parannellun teknologian, tuotteen, prosessin, palvelun tai ratkaisun toteutuskelpoisuutta. Tähän voi sisältyä perus- ja soveltava tutkimus, teknologian kehittäminen ja integraatio, testaus ja validointi pienimuotoisesti prototyypillä laboratoriossa tai simuloidussa ympäristössä;

–innovointitoimi; toimi, jonka sisältämillä toimenpiteillä on ensisijaisesti suoraan tarkoitus laatia suunnitelmia ja järjestelyjä tai konsepteja uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille tai palveluille, mukaan lukien mahdollisesti prototypointi, testaus, demonstrointi, pilotointi, suuressa mittakaavassa tapahtuva validointi ja markkinareplikointi;

–innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävät toimet; toimet, joihin sisältyy innovointitoimi ja muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen innovaation saattamiseksi markkinoille, mukaan lukien yritysten laajentuminen, Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksen tuella (yhdistelmä avustustyyppistä rahoitusta ja yksityistä rahoitusta);

–ERC:n tieteen eturintamassa oleva tutkimus: päätutkijan johtamat tutkimustoimet, joita isännöi yksi tai useampi rahoituksen saaja (koskevat vain ERC:tä);

–koulutus- ja liikkuvuustoimi: toimi, jonka tarkoituksena on parantaa tutkijoiden taitoja, osaamista ja uranäkymiä maiden välisen ja tapauksen mukaan sektorien tai tieteenalojen välisen liikkuvuuden kautta;

–ohjelmien yhteisrahoitustoimi; toimi, jolla tarjotaan yhteisrahoitusta toimenpiteistä muodostetulle ohjelmalle, jonka perustavat ja/tai toteuttavat tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien hallinnoinnista ja/tai rahoituksesta vastaavat oikeussubjektit, jotka eivät ole unionin rahoituselimiä. Tällainen toimintaohjelma voi tukea verkostoitumis-, koordinointi-, tutkimus-, innovointi- ja pilottitoimia sekä innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääviä toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, tietoisuuden lisäämistä ja tiedottamista, tulosten levittämistä ja hyödyntämistä tai näiden yhdistelmää, jolloin toteuttamisesta vastaavat suoraan kyseiset oikeussubjektit tai kolmannet osapuolet, jotka voivat saada niiltä tarvittavaa taloudellista tukea esimerkiksi avustusten, palkintojen tai hankintojen muodossa tai Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksena;

–esikaupallista hankintaa koskeva toimi: toimi, jonka ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa esikaupallinen hankinta, jonka toteuttajina ovat rahoituksen saajat, jotka ovat hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä;

–innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa koskevat toimi: toimi, jonka ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa yhteinen tai koordinoitu innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jonka toteuttajina ovat rahoituksen saajat, jotka ovat hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä;

–koordinointi- ja tukitoimi; ohjelman tavoitteita edistävä toimi, joka ei ole tutkimus- ja innovointitoimi ja jossa voi olla kyse standardoinnista, tulosten levittämisestä, tietoisuuden lisäämisestä ja viestinnästä, verkostoitumisesta, koordinointi- tai tukipalveluista, toimintapolitiikkaa koskevasta vuoropuhelusta ja vastavuoroiseen oppimiseen liittyvistä toimista sekä selvityksistä;

–kannustuspalkinto: palkinto, jolla kannustetaan investointeja tiettyyn suuntaan määrittämällä tavoite ennen työn suorittamista.

–tunnustuspalkinto: palkinto, jolla palkitaan saavutuksista ja erinomaisesta työstä sen jälkeen, kun on suoritettu;

julkinen hankinta: julkinen hankinta unionin strategisiin etuihin ja autonomiaan liittyvien ohjelman osien toteuttamiseksi sekä selvitysten, tuotteiden, palvelujen ja voimavarojen julkisten hankintojen järjestämiseksi komission omiin tarkoituksiin; julkinen hankinta voidaan tehdä myös esikaupallisten hankintojen tai innovatiivisten ratkaisujen julkisten hankintojen muodossa siten, että hankinnat suorittaa komissio tai rahoituselin omaan lukuunsa tai yhdessä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden kanssa.

***

–epäsuorat toimet: tutkimus- ja innovointitoimet, joihin unioni myöntää rahoitustukea ja jotka ovat osallistujien toteuttamia;

–suorat toimet; tutkimus- ja innovointitoimet, jotka komissio toteuttaa Yhteisen tutkimuskeskuksensa (JRC) kautta.

***

LIITE III

KUMPPANUUDET

Eurooppalaisten kumppanuuksien valinta, toteutus, seuranta, arviointi ja vaiheittainen lopettaminen perustuvat seuraaviin kriteereihin:

1) Valinta:

a)Näyttö siitä, että vastaavat ohjelman tavoitteet saavutetaan tuloksekkaammin eurooppalaisilla kumppanuuksilla, erityisesti koska voidaan saada aikaan selkeitä vaikutuksia EU:lle ja sen kansalaisille (mm. maailmanlaajuiset haasteet ja tutkimus- ja innovointitavoitteet, EU:n kilpailukyvyn turvaaminen, eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen vahvistaminen ja kansainvälisten sitoumusten edistäminen);

SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti perustettujen institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tapauksessa pakollisena vaatimuksena on, että vähintään 50 prosenttia osallistujista tulee EU:n jäsenvaltioista;

b)Eurooppalaisen kumppanuuden johdonmukaisuus ja synergiat EU:n tutkimuksen ja innovoinnin toimintaympäristössä;

c)Eurooppalaisen kumppanuuden läpinäkyvyys ja avoimuus painopisteiden ja tavoitteiden määrittelyssä ja kumppaneiden ja sidosryhmien osallistuminen eri aloilta, tarvittaessa myös kansainvälisellä tasolla;

d)Eurooppalaisten kumppanuuksien täydentävyyden ja suuntaavan vaikutuksen ennakolta osoittaminen, mukaan lukien yhteinen visio eurooppalaisen kumppanuuden tarkoituksesta. Tähän visioon sisältyvät erityisesti

–ennakoitujen mitattavien tulosten, suoritteiden ja vaikutusten määrittely tietyille aikaväleille, mukaan lukien keskeinen taloudellinen arvo Euroopalle;

–ennakoitujen laadullisten ja määrällisten vipuvaikutusten osoittaminen;

–keinot täytäntöönpanon joustavuuden varmistamiseksi ja sopeutumiseksi muuttuviin politiikan tai markkinoiden tarpeisiin tai tieteelliseen edistykseen;

–exit-strategia ja vaiheittaiseen lopettamiseen liittyvät toimenpiteet.

e)Kumppaneiden pitkän aikavälin sitoutumisen ennalta osoittaminen, mukaan lukien tietty julkisten ja/tai yksityisten investointien vähimmäisosuus;

Institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tapauksessa muiden kumppaneiden kuin unionin rahoitusosuudet ja/tai luontoissuoritukset ovat vähintään 50 prosenttia ja enimmillään 75 prosenttia yhteenlasketuista eurooppalaisen kumppanuuden talousarviositoumuksista. Kussakin institutionaalisessa eurooppalaisessa kumppanuudessa tietty osuus muiden kumppaneiden kuin unionin suorittamista osuuksista muodostuu rahoitusosuuksista.

2) Toteutus:

a)Systeeminen lähestymistapa, jolla varmistetaan eurooppalaisen kumppanuuden ennakoitujen vaikutusten aikaansaaminen joustavalla täytäntöönpanolla yhteisissä toimissa, jotka menevät tutkimus- ja innovointitoimien yhteisiä ehdotuspyyntöjä pidemmälle ja käsittävät muun muassa tulosten hyödyntämiseen markkinoilla, sääntelyssä tai politiikassa liittyviä toimia;

b)Asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan aloitteen jatkuva avoimuus ja läpinäkyvyys täytäntöönpanon aikana, erityisesti painopisteiden määrittämisessä ja osallistumisessa ehdotuspyyntöihin, unionin näkyvyys, viestintä ja suhdetoiminta sekä tulosten levittäminen ja hyödyntäminen, mukaan lukien selkeä avointa saattavuutta koskeva strategia / käyttäjästrategia arvoketjun pituudelta;

c)Koordinointi ja/tai yhteiset toimet muiden asiaan liittyvien tutkimus- ja innovaatioaloitteiden kanssa tehokkaan synergian varmistamiseksi;

d)Oikeudellisesti sitovat, erityisesti rahoitusosuuksia koskevat sitoumukset jokaiselta kumppanilta aloitteen koko elinkaaren ajalle;

e)Institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tapauksessa tulosten ja toimeen liittyvien muiden tietojen käyttöoikeudet komissiolle unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. 

3) Seuranta:

a)Seurantajärjestelmä, joka vastaa 45 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, jotta voidaan seurata edistymistä kohti yksittäisiä poliittisia tavoitteita, suoritteita ja keskeisiä tulosindikaattoreita, joiden avulla voidaan ajan mittaan arvioida saavutettuja tuloksia, vaikutuksia ja mahdollista korjaavien toimenpiteiden tarvetta;

b)Kohdennettu raportointi määrällisistä ja laadullisista vipuvaikutuksista, mukaan lukien rahoitus- ja luontoissuoritukset, näkyvyys ja asemointi kansainvälisissä yhteyksissä sekä vaikutus riskeihin, joita tutkimukseen ja innovointiin liittyy yksityisen sektorin investointien kannalta.

4) Arviointi, vaiheittainen lopettaminen ja uusiminen:

a)Unionin ja kansallisella tasolla aikaansaatujen vaikutusten arviointi suhteessa määriteltyihin tavoitteisiin ja keskeisiin tulosindikaattoreihin; arvioinnin tulokset otetaan huomioon 47 artiklan mukaisessa ohjelman arvioinnissa, mihin sisältyy myös arvio mahdollisimman tehokkaasta toimintapolitiikan muodosta tulevia toimia varten; ja eurooppalaisen kumppanuuden mahdollisen uusimisen positiointi eurooppalaisten kumppanuuksien yleiseen toimintaympäristöön ja sen poliittisiin painopisteisiin;

b)Asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan vaiheittainen lopettaminen sovittujen edellytysten ja aikataulun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisista tai unionin muista ohjelmista myönnetyn ylikansallisen rahoituksen mahdollista jatkamista.

LIITE IV

SYNERGIAT MUIDEN OHJELMIEN KANSSA

1.Synergioilla Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kanssa (yhteinen maatalouspolitiikka (YMP)) varmistetaan, että

a)maataloussektorin ja maaseutualueiden tutkimus- ja innovointitarpeet EU:ssa yksilöidään muun muassa eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys” 1 ja otetaan huomioon ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa ja työohjelmissa;

b)YMP:ssä hyödynnetään mahdollisimman hyvin tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja edistetään innovatiivisten ratkaisujen käyttöä, toteutusta ja leviämistä, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista rahoitettavista hankkeista ja eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys” lähtöisin olevat innovatiiviset ratkaisut;

c)Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuetaan ohjelman tuloksena olevan tietämyksen ja ratkaisujen käyttöönottoa ja leviämistä, mikä johtaa dynaamisempaan maatalousalaan ja uusiin mahdollisuuksiin maaseutualueiden kehittämiselle.

2.Synergiat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa varmistavat, että

a)ohjelman yhteyksistä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon huolehditaan ottamalla EU:n tutkimus- ja innovointitarpeet meripolitiikan alalla huomioon ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa;

b)Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee uusien teknologioiden ja innovatiivisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen käyttöönottoa, jotka syntyvät muun muassa ohjelman tuloksena meripolitiikan alalla; Euroopan meri- ja kalatalousrahasto edistää myös tiedonkeruuta kentällä ja tietojen käsittelyä sekä levittää asiaankuuluvien ohjelmasta tuettavien toimien tuloksia, mikä puolestaan edistää yhteisen kalastuspolitiikan, yhdennetyn meripolitiikan ja kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin täytäntöönpanoa.

3.Synergiat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kanssa varmistavat, että

a)Euroopan aluekehitysrahaston ja ohjelman yhdistettyä rahoitusta koskevia järjestelyjä käytetään tukemaan toimia, jotka muodostavat sillan älykästä erikoistumista koskevien strategioiden ja kansainvälisen huipputason tutkimuksen ja innovoinnin välillä, mukaan lukien yhteiset alueiden/valtioiden väliset ohjelmat ja yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, tavoitteena vahvistaa Euroopan tutkimusaluetta;

b)Euroopan aluekehitysrahasto keskittyy muun muassa kehittämään ja vahvistamaan alueellisia ja paikallisia tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä ja teollista muutosta, mihin sisältyy tuki tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien tulosten ja näistä ohjelmista lähtöisin olevien uusien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotolle Euroopan aluekehitysrahaston kautta.

4.Synergiat Euroopan sosiaalirahaston plus (ESF+) kanssa varmistavat, että

a)Euroopan sosiaalirahasto plus voi kansallisten tai alueellisten ohjelmien kautta valtavirtaistaa ja ottaa laajempaan käyttöön ohjelmassa tuettavia innovatiivisia koulutusohjelmia, jotta kansalaisille voidaan tarjota tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavia taitoja ja osaamista;

b) Euroopan sosiaalirahastosta plus saatavan täydentävän rahoituksen järjestelyjä voidaan käyttää tukemaan toimia, joilla edistetään inhimillisen pääoman kehittämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta;

c)Euroopan sosiaalirahaston plus terveysteemalla valtavirtaistetaan innovatiivisia teknologioita ja uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja, erityisesti ohjelmien tuloksena saatavia, jotta voidaan edistää jäsenvaltioiden innovatiivisia, tehokkaita ja kestäviä terveydenhuoltojärjestelmiä ja helpottaa Euroopan kansalaisten mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa.

5.Synergiat Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) kanssa varmistavat, että

a)tutkimuksen ja innovoinnin tarpeet liikenteen alalla, energia-alalla ja digitaalialalla EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun aikana;

b)Verkkojen Eurooppa -välineestä tuetaan innovatiivisten ja uusien, muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista lähtöisin olevien teknologioiden ja ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa ja leviämistä liikenteen, energiahuollon ja digitaalisten fyysisten infrastruktuurien aloilla;

c)puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen hankkeiden välistä tiedonvaihtoa helpotetaan esimerkiksi nostamalla puiteohjelmasta esiin teknologioita, jotka ovat pitkälti markkinavalmiita ja joiden käyttöönottoa voidaan viedä eteenpäin Verkkojen Eurooppa -välineen kautta.

6.Synergiat Digitaalinen Eurooppa -ohjelman (DEP) kanssa varmistavat, että

a)vaikka monet puiteohjelman ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman temaattiset alueet menevät päällekkäin, tuettavien toimien tyyppi, niiden odotetut tuotokset ja niiden toimintalogiikka ovat keskenään erilaisia ja toisiaan täydentäviä;

b)digitaalisiin näkökohtiin liittyvät tutkimus- ja innovointitarpeet yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa; tähän sisältyvät suurteholaskentaan, tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyvä tutkimus ja innovointi, jossa digitaaliteknologiat yhdistyvät muihin mahdollistaviin teknologioihin ja ei-teknologisiin innovaatioihin; tuki läpimurtoinnovaatioita (joista monissa yhdistetään digitaalisia ja fyysisiä teknologioita) käyttöönottavien yritysten toiminnan laajentamiselle; digitaalitemaattinen integrointi pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”; ja tuki digitaalisille tutkimusinfrastruktuureille;

c)Digitaalinen Eurooppa -ohjelma keskittyy laajamittaisten digitaalisten valmiuksien ja infrastruktuurin rakentamiseen suurteholaskentaa, tekoälyä, kyberturvallisuutta ja pitkälle kehittynyttä digitaalista osaamista varten, minkä tavoitteena on kriittisten jo käytössä olevien tai testattujen innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen laaja leviäminen ja käyttöönotto eri puolilla Eurooppaa ja EU:n toimintakehyksessä yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuolto, julkishallinto, oikeuslaitos ja koulutus) tai markkinoiden toimintapuutteen (esimerkkinä yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisaatio) korjaamiseksi; Digitaalinen Eurooppa -ohjelma toteutetaan pääasiassa koordinoiduilla ja strategisilla investoinneilla jäsenvaltioiden kanssa, muun muassa yhteisten julkisten hankintojen kautta, kohdistamalla ne digitaalisiin valmiuksiin, joita on määrä käyttää yhteisesti Euroopan laajuisesti, ja EU:n laajuisiin toimiin, joilla tuetaan yhteentoimivuutta ja standardointia osana kehittyviä digitaalisia sisämarkkinoita;

d)Digitaalinen Eurooppa -ohjelman valmiudet ja infrastruktuurit ovat tutkimus- ja innovaatioyhteisön käytettävissä, myös puiteohjelmasta tuettaviin toimiin, kuten testaukseen, kokeiluun ja demonstrointiin kaikilla sektoreilla ja tieteenaloilla;

e)puiteohjelmassa kehitettäviä uusia digitaalisia teknologioita otetaan ja levitetään asteittain käyttöön Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta;

f)ammattitaitoa ja -pätevyyttä parantavien koulutusohjelmien kehittämiseen liittyviä puiteohjelman aloitteita, mukaan lukien Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin yhteistoimintakeskittymien (KIC-Digital) koulutusohjelmat, täydennetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuettavalla valmiuksien kehittämisellä pitkälle viedyssä digitaalisessa osaamisessa;

g)strategisen ohjelmasuunnittelun vahvoja koordinointimekanismeja ja kummankin ohjelman toimintamenettelyjä linjataan keskenään, ja niiden hallintorakenteisiin osallistuu asianomaisia komission yksiköitä sekä muita tahoja, joita ohjelmien eri osat koskevat.

7.Synergiat sisämarkkinaohjelman kanssa varmistavat, että

a)sisämarkkinaohjelmalla puututaan markkinoiden epäkohtiin, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin, ja edistetään yrittäjyyttä ja yritysten perustamista ja kasvua. Sisämarkkinaohjelma ja tulevan Euroopan innovaationeuvoston toimet täydentävät toisiaan kaikilta osin innovatiivisten yritysten osalta samoin kuin pk-yrityksille suunnattujen tukipalvelujen alalla, erityisesti tapauksissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarkoituksenmukaista rahoitusta;

b) Yritys-Eurooppa-verkosto voi muiden jo käytössä olevien pk-yrityksille suunnattujen tukirakenteiden (esim. kansallisten yhteyspisteiden (NCP) ja innovaatiovirastojen) tavoin tarjota tukipalveluja Euroopan innovaationeuvoston puitteissa.

8.Synergiat Life-ohjelman kanssa varmistavat, että

tutkimus- ja innovointitarpeet ympäristö-, ilmasto- ja energiahaasteisiin vastaamiseksi EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun aikana. Life-ohjelma toimii edelleen katalysaattorina EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön sekä kyseeseen tulevan EU:n energiapolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanolle muun muassa ottamalla käyttöön ja soveltamalla ohjelmasta saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia ja auttamalla hyödyntämään niitä kansallisella ja alueellisella (ja alueiden välisellä) tasolla, kun tämä voi auttaa ratkaisemaan ympäristöön, ilmastoon tai energiakäänteeseen liittyviä kysymyksiä. Life-ohjelmassa kannustetaan edelleen synergioihin ohjelman kanssa myöntämällä arvioinnin aikana bonus ehdotuksille, joihin liittyy ohjelman tulosten käyttöönottoa. Life-ohjelman vakiotoimien hankkeissa tuetaan sellaisten teknologioiden tai menetelmien kehittämistä, testausta tai demonstrointia, jotka soveltuvat EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoon ja jotka voidaan myöhemmin ottaa laajamittaisesti käyttöön muista lähteistä, myös ohjelmasta, saatavalla rahoituksesta. Ohjelmaan kuuluva Euroopan innovaationeuvosto voi antaa tukea Life-hankkeiden toteutuksesta mahdollisesti tuloksena olevien uusien läpimurtoideoiden käyttömittakaavan laajentamiselle ja kaupallistamiselle.

9.Synergiat Erasmus-ohjelman kanssa varmistavat, että

a)ohjelman ja Erasmus-ohjelman yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, jotka kohdistuvat Euroopan korkea-asteen oppilaitosten vahvistamiseen ja nykyaikaistamiseen. Ohjelmalla täydennetään tukea, jota Erasmus-ohjelmasta myönnetään Eurooppa-yliopistojen verkostoa koskevalle aloitteelle ja erityisesti sen tutkimusulottuvuudelle, osana uusien yhteisten ja integroitujen pitkän aikavälin ja kestävien koulutus-, tutkimus- ja innovaatiostrategioiden kehittämistä, jotka perustuvat poikkitieteisiin ja monialaisiin lähestymistapoihin, jotta osaamiskolmiosta tulisi todellisuutta ja jotta voidaan antaa uutta pontta talouskasvulle;

b)ohjelma ja Erasmus-ohjelma edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integroitumista helpottamalla sitä, että korkea-asteen oppilaitokset voivat laatia ja perustaa yhteisiä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiostrategioita, tuoda opetukseen viimeisimmät tutkimuslöydökset ja -käytännöt, jotta tarjottaisiin aktiivista tutkimuskokemusta kaikille opiskelijoille ja korkeakoulujen henkilöstölle, erityisesti tutkijoille, sekä tukea muita toimia, joilla integroidaan korkea-asteen koulutustoimintaa ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

10.Synergiat eurooppalaisen avaruusohjelman kanssa varmistavat, että

a)tutkimus- ja innovointitarpeet avaruusalan tuotantoketjun alku- ja loppupäässä EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun yhteydessä; Euroopan horisontti -ohjelman avaruustutkimustoimet toteutetaan ottaen soveltuvin osin huomioon hankinnat ja oikeussubjektien osallistumiskelpoisuus avaruusohjelman sääntöjen mukaisesti;

b)avaruusdataa ja -palveluja, jotka annetaan käyttöön Euroopan avaruusohjelmasta julkisena hyödykkeenä, käytetään läpimurtoratkaisujen kehittämiseen tutkimuksen ja innovoinnin avulla, myös puiteohjelmassa, erityisesti kestävän ruoantuotannon ja luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen seurannan, älykkäiden kaupunkien, automatisoitujen ajoneuvojen, turvallisuuden ja katastrofien hallinnan aloilla;

c)Copernicus-ohjelman datan ja informaation saantipalvelut (DIAS) tukevat eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja ja siten helpottavat Copernicus-datan käyttöä tutkijoiden ja tiedemiesten keskuudessa; tutkimusinfrastruktuurit, erityisesti in situ -havainnointiverkostot, ovat olennaisia osia Copernicus-palvelut mahdollistavassa in situ -seurantainfrastruktuurissa, ja ne puolestaan hyötyvät Copernicus-palvelujen tuottamasta informaatiosta.

11.Synergiat naapuruus-, kehitysyhteistyö- ja kansainvälisen yhteistyön välineen, jäljempänä ’ulkoinen väline’, kanssa varmistavat, että ohjelman tutkimus- ja innovointitoimissa, joihin osallistuu kolmansia maita, ja kohdennetuissa kansainvälisissä yhteistyötoimissa pyritään yhteisiin suunnanvetoihin ja johdonmukaisuuteen samanaikaisten markkinoille saattamiseen ja valmiuksien kehittämiseen tähtäävien toimintalinjojen kanssa ulkoisen välineen puitteissa, mikä perustuu tarpeiden ja toiminta-alojen yhteiseen määrittelyyn ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa.

12.Synergiat sisäisen turvallisuuden rahaston sekä yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon kuuluvan rajaturvallisuutta koskevan välineen kanssa varmistavat, että

a)tutkimuksen ja innovoinnin tarpeet turvallisuuden ja erityisesti yhdennetyn rajaturvallisuuden alalla yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun aikana;

b)sisäisen turvallisuuden rahastosta ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastosta tuetaan innovatiivisten uusien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa, muun muassa niiden, jotka ovat tulosta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista turvallisuutta koskevan tutkimuksen alalla.

13.Synergiat InvestEU-ohjelman kanssa varmistavat, että

a)ohjelman omasta talousarviosta tarjotaan Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta innovoijille tapauksissa, joille on ominaista suuri riski ja joissa markkinat eivät tarvittaessa tarjoa tarkoituksenmukaista ja kestävää rahoitusta, ja samalla ohjelmassa huolehditaan asianmukaisesta koordinoinnista, jolla tuetaan sekarahoituksen yksityisen rahoitusosuuden tehokasta toteutusta ja hallinnointia InvestEU-ohjelman tukemien varojen ja rahoituksenvälittäjien kautta;

b) tutkimukseen ja innovointiin ja pk-yrityksille suunnatut rahoitusvälineet ryhmitellään yhteen InvestEU-ohjelman puitteissa etenkin tutkimuksen ja innovoinnin erityisteeman kautta samoin kuin pk-yritysteeman alla innovatiivisille yrityksille käyttöönotettujen tuotteiden avulla, mikä osaltaan auttaa toteuttamaan ohjelman tavoitteita.

14.Synergiat päästökauppajärjestelmän innovaatiorahaston, jäljempänä ’innovaatiorahasto’, kanssa varmistavat, että

a) innovaatiorahasto kohdistuu erityisesti vähähiilisten teknologioiden ja prosessien innovointiin, mukaan lukien ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen, joka vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen lieventämiseen, ja hiili-intensiivisten tuotteiden korvaaminen muilla tuotteilla, minkä lisäksi innovaatiorahasto osaltaan edistää ympäristön kannalta turvalliseen hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin tähtäävien hankkeiden rakentamista ja toimintaa sekä innovatiivisia uusiutuvien energialähteiden ja energian varastoinnin teknologioita;

b)ohjelmasta ja erityisesti sen pilarista II rahoitetaan sellaisten teknologioiden kehittämistä ja demonstrointia, joiden avulla voidaan saavuttaa hiilestä irtautumiseen, energiaan ja teolliseen muutokseen liittyvät EU:n tavoitteet;

c)jos innovaatiorahaston valinta- ja myöntämisperusteet täyttyvät, innovaatiorahastosta voidaan tukea sellaisten avustuskelpoisten hankkeiden demonstraatiovaihetta, jotka ovat voineet saada tukea tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista.

15.Synergiat Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman kanssa varmistavat, että

a)ohjelmassa ja Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmassa kehitetään kokonaisvaltaisia toimia koulutuksen tukemiseksi (ml. Marie Skłodowska-Curie -toimet), jotta voidaan ylläpitää ja kehittää asianmukaisia taitoja Euroopassa;

b)ohjelmassa ja Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmassa kehitetään yhteisiä tutkimustoimia, joissa keskitytään ionisoivan säteilyn muiden kuin sähköntuotantoon liittyvien sovellusten turvallisen käytön poikkileikkaaviin näkökohtiin eri aloilla, kuten lääketiede, teollisuus, maatalous, avaruus, ilmastonmuutos, turvallisuus, hätävalmius ja ydintutkimuksen osuus.

16.Synergiat Euroopan puolustusrahaston kanssa hyödyttävät siviili- ja puolustusalan tutkimusta. Tarpeeton päällekkäisyys vältetään.

LIITE V

KESKEISET VAIKUTUSPOLKUINDIKAATTORIT

Ohjelman tuloksia sen tavoitteiden saavuttamisessa seurataan vaikutuspolkujen ja niihin liittyvien keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien mukaisesti. Vaikutuspolut ovat aikasensitiivisiä: niissä erotetaan toisistaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset. Vaikutuspolkuindikaattoreja käytetään sijaisindikaattoreina (ns. proxy-indikaattoreina) raportoitaessa edistymisestä kohti kunkintyyppistä tutkimuksen ja innovoinnin (t&i) vaikutusta puiteohjelman tasolla. Indikaattorit kattavat ohjelman yksittäiset osat eriasteisesti ja eri mekanismein. Ohjelman yksittäisten osien seurantaa varten voidaan tarvittaessa käyttää lisäindikaattoreja.

Keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien taustalta kerätään mikrotason dataa kaikista ohjelman osista ja kaikista toteutusmekanismeista keskitetysti hallinnoidulla ja yhdenmukaisella tavalla ja asianmukaisella datan rakeisuustasolla siten, että raportoinnista aiheutuu rahoituksen saajille mahdollisimman vähäinen rasite.

Tieteelliset vaikutuspolkuindikaattorit

Ohjelman tavoitteena on tieteellinen vaikutus luomalla laadukasta uutta tietämystä, vahvistamalla inhimillistä pääomaa tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä edistämällä tietämyksen levittämistä ja avointa tiedettä. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien kolmen keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.

Yhteiskunnalliset vaikutuspolkuindikaattorit

Ohjelman tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikutus vastaamalla EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin tutkimuksen ja innovoinnin avulla, tuottamalla hyötyjä ja vaikutusta t&i-missioiden avulla ja edistämällä innovoinnin leviämistä yhteiskunnassa. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien neljän keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.

Taloudelliset / innovointia koskevat vaikutuspolkuindikaattorit

Ohjelman tavoitteena on taloudellinen / innovaatiovaikutus vaikuttamalla yritysten perustamiseen ja kasvuun, luomalla suoraan ja välillisesti työpaikkoja ja vivuttamalla investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien kolmen keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.

(1)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Eurooppalainen innovaatiokumppanuus ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys” (COM(2012) 79 final).