EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel30.5.2018

COM(2018) 380 final

2018/0202(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR)

{SEC(2018) 273 final}
{SWD(2018) 289 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Perustelut ja tavoitteet

Euroopan globalisaatiorahasto EGR perustettiin alun perin asetuksella (EY) N:o 1927/2006 1 ohjelmakauden 2007–2013 ajaksi. Se perustettiin välineeksi, jolla unioni voi osoittaa solidaarisuutta ja antaa tukea globalisaation aiheuttamien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille, joiden työpaikkojen menetyksillä on huomattavan haitallinen vaikutus alueelliseen tai paikalliseen talouteen. Yhteisrahoittamalla aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä EGR pyrkii helpottamaan työntekijöiden paluuta työelämään toimialoilla, sektoreilla, alueilla tai työmarkkinoilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila.

Koska vuoden 2008 rahoitus- ja talouskriisi oli niin vakava ja kehittyi niin nopeasti, komissio kaavaili laatimassaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa 2 asetuksen (EY) N:o 1927/2006 tarkistamista. Tarkistuksen 3 yhteydessä tehtiin EGR:n ensimmäisten toteuttamisvuosien perusteella joitakin pysyviä muutoksia, mutta päätarkoituksena oli laajentaa EGR:n toiminta-alaa 1. toukokuuta 2009 ja 30. joulukuuta 2011 välisenä aikana. Komissio halusi mahdollistaa sen, että unioni voi EGR:n avulla osoittaa solidaarisuutta ja antaa tukea työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi suoraan rahoitus- ja talouskriisin seurauksena, ja nostaa rahaston yhteisrahoitusosuutta 50 prosentista 65 prosenttiin jäsenvaltioille aiheutuvan taakan keventämiseksi.

EGR:n soveltamisalaa laajennettiin asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1309/2013 4 monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 ajaksi. Tavoitteena oli kattaa maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin, jonka takia asetus (EY) N:o 546/2009 on annettu, jatkumisen aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan seurauksena tapahtuneiden työpaikkojen menetysten lisäksi mikä tahansa uusi maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi. EGR pystyi näin ollen tarjoamaan tukea myös silloin, kun ennakoimaton kriisi aiheuttaa vakavia paikallisen, alueellisen tai kansallisen talouden häiriöitä. Tällaisia ennakoimattomia kriisejä voisivat olla esimerkiksi voimakas taantuma merkittävien kauppakumppanien taloudessa tai vuonna 2008 tapahtuneen rahoitusjärjestelmän romahduksen kaltainen tilanne. Jotta työntekijät saattoivat saada EGR-tukea riippumatta työsopimuksestaan tai -suhteestaan, ’työntekijän’ käsitettä laajennettiin. Tämä tarkoitti sitä, että mukaan voitiin sisällyttää paitsi työntekijät, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, kuten asetuksessa (EY) N:o 1927/2006, myös määräaikaisella sopimuksella työskentelevät työntekijät, vuokratyöntekijät, mikroyritysten omistaja-johtajat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat. Jäsenvaltiot saattoivat myös tietyissä olosuhteissa sisällyttää EGR-hakemuksiinsa yhtä monta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (NEET-nuoret) kuin irtisanottua työntekijää. Tämä johtui korkeasta nuorisotyöttömyydestä ja siitä, että niiden nuorten, jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä, on vieläkin vaikeampaa löytää töitä, kun työmarkkinoilla vallitsee esimerkiksi merkittävän rakenneuudistuksen aiheuttama häiriötila.

Tämän ehdotuksen päällimmäisenä tavoitteena on varmistaa EGR:n toiminnan jatkuminen 31. joulukuuta 2020 jälkeen ilman aikarajoituksia, koska kyseessä on monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien ulkopuolinen erityisväline.

Jotta EGR olisi jatkossakin käyttökelpoinen Euroopan tasoinen väline, työntekijöille myönnettävää EGR-tukea koskeva hakemus voidaan esittää, kun vähennettyjen työntekijöiden määrä saavuttaa tietyn vähimmäismäärän. Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 toiminnasta saatu kokemus on osoittanut, että 250 työntekijän vähentämiseen tietyllä viiteajanjaksolla perustuva kynnysarvo on suositeltava etenkin siksi, että on mahdollista toimittaa hakemus pienempienkin irtisanomismäärien tapauksessa, kun kyse on pienistä työmarkkinoista tai poikkeuksellisista olosuhteista. Tämä 250 työntekijän kynnysarvo on alhaisempi kuin ohjelmakaudella 2014–2020. Tämä johtuu siitä, että erittäin suurimittaisia työntekijävähennyksiä on yleisesti ottaen vähemmän ja että 250 työntekijän irtisanominen yleensä aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia useimmilla alueilla. Näin halutaan myös tunnustaa se, että monissa jäsenvaltioissa suurin osa työntekijöistä työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset).

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17. marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista 5 , jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Kun otetaan huomioon työelämän muuttuvat realiteetit, EU:n on oltava valmis nykyisiin ja tuleviin globalisaation ja digitalisaation haasteisiin. Tämä tarkoittaa, että kasvusta tehdään entistä osallistavampaa ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa parannetaan. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet toimivat Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) yleisenä ohjenuorana, ja unioni voi niiden ansiosta toteuttaa asiaankuuluvat periaatteet käytännössä merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä.

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen kansallisten uudistusten painopisteiden määrittämiselle ja näiden uudistusten toteuttamisen seurannalle. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa, joilla tuetaan näiden ensisijaisten uudistusten toteuttamista. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella ja/tai unionin rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja koordinoida. Niillä olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja unionin erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tukemista ohjelmista osoitettavalla rahoitustuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

Nykypäivän globalisoituneelle maailmalle on ominaista maailmanmarkkinoiden välisten kytkösten ja niiden keskinäisen riippuvuuden jatkuva kasvu. Avoimen kaupan, teknologian muutosten tai vähähiiliseen talouteen siirtymisen kaltaisten muiden tekijöiden vuorovaikutuksen vuoksi on yhä vaikeampaa nimetä yksi tietty työpaikkojen menetykset aiheuttava tekijä. Paradoksaalista kyllä, näiden tuoreimpien globalisaation suuntausten vuoksi EGR-hakemuksia tulisi todennäköisesti vähemmän ja rahaston käyttö vähenisi, jos rahastoa ei muutettaisi. Rahaston käyttöönottoon vaikuttaisi erittäin todennäköisesti vielä lisää se, että erittäin suurimittaisia rakenneuudistuksia (joihin liittyy yli 500 työntekijävähennystä) on tapahtunut huomattavasti vähemmän viime vuosikymmenen aikana. Näin ollen tulevaisuudessa EGR:n varoja otetaan käyttöön ainoastaan, kun rakenneuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia, joiden kynnysarvoksi asetetaan edellä mainittu vähintään 250 työttömäksi jäänyttä työntekijää.

Vaikka nuorisotyöttömyys on edelleen korkealla tasolla, kokemus on osoittanut, että muilla välineillä ja etenkin Euroopan sosiaalirahastolla voitaisiin paremmin tukea NEET-nuoria. Nuorille annettavan tuen kytkemisen EGR-hakemukseen voitaisiin katsoa edistävän eriarvoisuutta, koska suurin osa avun tarpeessa olevista nuorista jäisi sen ulkopuolelle.

EGR keskittyy aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään tuomaan irtisanotut työntekijät nopeasti takaisin vakaaseen työsuhteeseen. EGR myöntää myös tämän ehdotuksen mukaan rahoitustukea erinäisiin aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kuten asetuksessa (EU) N:o 1309/2013. Näillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti tarjoamaan räätälöityä tukea auttamaan työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa korostamalla entistä enemmän digitaalitaitojen hankkimista ja tukemalla liikkuvuutta tarvittaessa. EGR:stä ei voida rahoittaa passiivisia toimenpiteitä. Avustukset voivat tulla kyseeseen vain siinä tapauksessa, että ne on suunniteltu kannustimiksi, joilla helpotetaan irtisanottujen työntekijöiden osallistumista aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Jotta aidosti aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja ”aktivoitujen” avustusten välille saataisiin järkevä tasapaino, avustusten osuudelle koordinoidussa aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden paketissa asetetaan yläraja.

EGR on edelleen yksi erityisvälineistä, joiden avulla unioni voi reagoida ennakoimattomiin olosuhteisiin, ja tämän vuoksi se sijoittuu monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolelle. Rahaston tehokkuutta ovat kuitenkin haitanneet päätöksentekoprosessin pituus ja menettelyvaatimukset. Kaikkien EGR-prosessiin osallistuvien tahojen olisi pyrittävä lyhentämään mahdollisimman paljon sitä aikaa, joka kuluu irtisanomisista ilmoittamisesta mahdollisen EGR-tuen tosiasialliseen maksamiseen, ja yksinkertaistamaan menettelyjä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toimittamaan täydellinen hakemus mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asiaan liittyvät kriteerit täyttyvät. Kun täydellinen hakemus on jätetty, komission olisi ripeästi arvioitava se ja tehtävä päätös sen tukikelpoisuudesta. Budjettivallan käyttäjän puolestaan olisi viipymättä annettava päätös EGR-rahoituksen käyttöönotosta.

Koska hakemukset perustuvat yksinomaan siihen, onko rakenneuudistuksella merkittäviä vaikutuksia, joiden kynnysarvoksi asetetaan 250 työttömäksi jäänyttä työntekijää, päästään eroon nykyisen ja aiemman ohjelmakauden laajoista tukikelpoisuusvaatimuksista, jotka usein estivät jäsenvaltioita hakemasta tukea. Näin ollen jäsenvaltion hallinnollista rasitusta hakuvaiheessa ja komission hallinnollista rasitusta sen tarkastaessa tukikelpoisuutta pienennetään. Tukipäätösten tekemisestä tulee paljon helpompaa ja nopeampaa.

Rahaston tuen toteuttamisesta saatu kokemus on osoittanut, että jäsenvaltiot pyytävät sen varojen käyttöönottoa vain todellisissa hätätilanteissa. Vaikka nykyinen kynnysarvo on 500 työttömäksi jäänyttä työntekijää, hakemukset vaihtelevat suuresti: 108:sta 6 120:een työpaikkansa viiteajanjaksolla menettäneeseen työntekijään 6 . Jotta voitaisiin lieventää sitä riskiä, että EGR-hakemuksia mahdollisesti toimitettaisiin enemmän, EGR tulee toimimaan suuremman vuotuisen enimmäismäärän 7 turvin, ja viiteajanjaksoa lyhennetään yhdeksästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen (alakohtaisten soveltamisalojen puitteissa). Vaikka rahaston käyttöönoton odotetaan kasvavan ja siihen pyritäänkin poistamalla sen käyttöä haittaavia esteitä, ei näytä olevan pelkoa siitä, että jäsenvaltiot käyttäisivät rahastoa liiallisesti.

Jotta voidaan kattaa vuoden alussa ilmenevät tarpeet, komissio ehdottaa jatkossakin vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä maksumäärärahojen vähimmäismäärän ottamista asianomaiseen budjettikohtaan.

EGR:n tuki täydentää jäsenvaltioiden toimia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Moitteettomaan varainhoitoon liittyvistä syistä EGR ei voi korvata toimenpiteitä, jotka jo katetaan niistä unionin rahastoista ja ohjelmista, jotka kuuluvat monivuotisen rahoituskehyksen piiriin. EGR:n rahoitustuella ei myöskään voida korvata kansallisia toimenpiteitä tai korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella kuuluvat irtisanovien yritysten vastuulle.

Ehdotukseen sisältyvä talousarviomenettely noudattaa suoraan toimielinten välisen sopimuksen luonnoksen 9 kohtaa. Prosessia lyhennetään ja sujuvoitetaan aina, kun se on mahdollista.

Kun otetaan huomioon, että EGR:n yhteisrahoittamat toimenpiteet toteutetaan niin, että hallinnointi hoidetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, rahoitustuen maksumekanismi pidetään linjassa sen mekanismin kanssa, jota sovelletaan tähän unionin talousarvion hallinnointitapaan. Rahoitusjärjestelyjen olisi samalla heijasteltava niiden toimenpiteiden laajuutta, joita jäsenvaltiot toteuttavat hakemuksissaan esittämiensä ehdotusten mukaisesti.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Komission ehdotuksessa vuosia 2021–2027 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi ilmastotoimien valtavirtaistamisen tavoitetaso. Tavoitteena on, että kaikissa EU:n ohjelmissa vähintään 25 prosenttia EU:n menoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän rahaston vaikutusta mainitun kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla asianmukaisella jaottelutasolla ja käyttämällä myös tarkempia menetelmiä, jos sellaisia on tarjolla. Komissio esittää jatkossakin asiaa koskevat tiedot vuosittain maksusitoumusmäärärahoina vuosittaisen talousarvioesityksen yhteydessä.

Tukeakseen rahaston koko potentiaalin hyödyntämistä ilmastotavoitteiden täyttämisessä komissio pyrkii määrittelemään tämän kannalta olennaisia toimia ohjelman valmistelu-, toteutus-, uudelleentarkastelu- ja arviointivaiheissa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Oikeusperustan muodostaa Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT-sopimus) ja erityisesti sen 175 artiklan kolmas kohta.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Nykyisen asetuksen jälkiarviointi on tehtävä 31. joulukuuta 2021 mennessä. Vuosina 2014–2020 toteutettavan EGR:n väliarviointi on kuitenkin tehty 10 , ja sen tulokset otettu huomioon.

Vuosina 2014–2020 toteutettavan EGR:n väliarvioinnissa ehdotetaan, että EGR:n suunnittelua on parannettava. Tulevaisuutta ajatellen olisi löydettävä ratkaisu useisiin haasteisiin.

Mitä tulee soveltamisalaan, arviointia varten käytyjen sidosryhmien kuulemisten mukaan EGR:n suunnittelua on tarkistettava tai se on määriteltävä paremmin. Näihin kuuluvat muun muassa rahaston tarkka soveltamisala ja sen käytön mahdollistavat kriteerit. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti rakenneuudistuksilla on oltava merkittävä vaikutus talouteen ja työmarkkinoihin, jotta EGR:n tuen käyttö olisi perusteltua. ’Merkittävien vaikutusten’ käsitettä ei ole kuitenkaan määritelty selkeästi. Tämä koskee erityisesti nykyistä 500 vähennetyn työntekijän kynnysarvoa (koskee vuosia 2014–2020) pienempiä työntekijävähennyksiä. Maaseutualueilla tällaiset tapaukset saattavat hyvinkin olla tukikelpoisia EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa täsmennetyn poikkeuslausekkeen nojalla, mutta jäsenvaltiot eivät ole varmoja siitä, miten merkittävät vaikutukset olisi osoitettava. Näin ollen monet toteutuksesta vastaavat tahot ehdottivat alhaisempaa kynnysarvoa.

Termejä ’globalisaatio’ ja ’kriisi’ ei myöskään ole määritelty selvästi. Jäsenvaltioille on usein epäselvää, minkä kriteerin mukaan niiden olisi jätettävä hakemus. Jäsenvaltiot pitävät yleisesti yhtenä suurimmista tuen hakemista haittaavista esteistä sen määrittämistä, mikä tosiasiallisesti laukaisi työntekijöiden vähentämisen, jotta voitaisiin selvittää, voidaanko sen pohjalta jättää hakemus, ja tämän osoittamista hakemuksessa. Näiden ongelmien vuoksi ja kun otetaan huomioon, että yhä useammin työpaikkoja menetetään teknologian muutosten vuoksi (näillä työttömiksi jääneillä työntekijöillä on edessään samat haasteet kuin globalisaation vuoksi työttömiksi jääneillä työntekijöillä, koska heidän taitonsa vanhentuvat tai muuttuvat tarpeettomiksi), yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla sisällyttää EGR:n soveltamisalaan kaikki laajamittaiset työntekijävähennykset, joista aiheutuu merkittäviä vaikutuksia. Arvioinnin mukaan EGR:stä saataisiin näin tarkoituksenmukaisempi ja paremmin tuleviin taloudellisiin haasteisiin soveltuva ja myös oikeudenmukaisempi, koska se ei keskittyisi yhteen tarkoin määrättyyn työttömiksi jääneiden työntekijöiden ryhmään. Tällaiset muutokset saattaisivat johtaa EGR:n tasapainoisempaan käyttöön ja laajentaa sen potentiaalia EU-13-jäsenvaltioihin (jotka eivät tällä hetkellä käytä rahastoa hyvin usein). Tällöin poistettaisiin vaatimus, jonka mukaan hakemuksessa on esitettävä näyttöä sen todisteeksi, että työpaikkojen menetykset aiheutuivat globalisaatiosta tai kriisistä. Nämä ovat hakuvaiheessa kaksi eniten aikaa vievää vaihetta, joten tämä yksinkertaistaminen nopeuttaisi EGR:n tuen käyttöönottamista muutamalla viikolla, koska mittavia taustojen tarkistuksia ei enää vaadittaisi. Laajennetun soveltamisalan ja alemman kynnysarvon ansiosta pienemmillä jäsenvaltioilla olisi myös enemmän mahdollisuuksia hakea tukea.

Seuranta- ja raportointivaatimusten osalta arvioinnissa todettiin, että jotta voitaisiin paremmin analysoida EGR:n tehokkuutta, jäsenvaltioilta olisi edellytettävä yksityiskohtaisempien seurantatietojen keräämistä erityisesti työntekijöiden ryhmästä (ammatillinen ja koulutuksellinen tausta), heidän ammattiasemastaan ja siitä, millaista työtä he ovat löytäneet.

Näyttää siltä, että EGR olisi sovitettava paremmin yhteen muun EU:n politiikan kanssa. Arvioinnissa kehotetaan sisällyttämään EGR:n tuki entistä tiiviimmin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevaan EU:n laatukehykseen ja suunnittelemaan paremmin koordinoitu lähestymistapa niin merkittäviä rakenneuudistuksia ennakoiville ehkäiseville toimenpiteille kuin EGR:stä nykyisin yhteisrahoitetuille ainutkertaisille reaktiivisille toimenpiteille. Tämä voi tarkoittaa sitä, että laajennetaan EGR:n toimintaa tai kehitetään tiiviimmin koordinoitu lähestymistapa yhdessä muiden EU:n välineiden, kuten ESR+:n, kanssa. Vaikka EGR:n suunnittelussa näkyy selvästi sen ja ESR+:n välinen täydentävyys, jäsenvaltiot voisivat paremmin ottaa EGR:n tuen osaksi kattavaa rakenneuudistustukien pakettia. Työmarkkinasiirtymät edellyttävät intensiivisiä investointeja inhimilliseen pääomaan niin proaktiivisten ennakoivien toimenpiteiden kuin reaktiivisten toimenpiteiden muodossa.

•Sidosryhmien kuuleminen

Edellä mainittuun väliarviointiin ja jäljempänä mainittavaan vaikutustenarviointiin kuuluivat olennaisina osina laajat sidosryhmien kuulemiset, mukaan luettuina avoimet verkkokuulemiset, kohdennetut kuulemiset ja kohderyhmätapaamiset.

Komissio järjesti myös sidosryhmätapaamisia, joissa keskusteltiin mahdollisista muutoksista EGR:n rakenteeseen vuoden 2020 jälkeen. Näitä keskusteluja käytiin säännöllisissä EGR:n yhteyshenkilöiden tapaamisissa ja verkostoitumisseminaareissa lokakuussa 2017 ja maaliskuussa 2018 samoin kuin tammikuussa 2018 pidetyssä ylimääräisessä EGR:n yhteyshenkilöiden tapaamisessa, jossa käsiteltiin pelkästään vuoden 2020 jälkeistä aikaa.

•Ulkopuoliset asiantuntijat

Väliarviointia valmisteltaessa komissio tilasi arviointitutkimuksen ulkopuoliselta konsultilta.

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointi tehtiin. Tämä vaikutustenarviointi, joka on osa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston lainsäädäntöehdotuksia seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten, kattaa seuraavat rahastot:

–Euroopan sosiaalirahasto (ESR – yksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot)) ja nuorisotyöllisyysaloite

–vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD)

–Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

–EU:n terveysalan toimintaohjelma sekä

–työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI-ohjelma).

Vaikutustenarvioinnin piiriin kuuluneiden rahastojen osalta arvioitiin seuraavat vaihtoehdot:

Vaihtoehto 1: ESR:n, nuorisotyöllisyysaloitteen, FEAD:n, EaSI:n ja EU:n terveysalan toimintaohjelman yhdistäminen. 

–Tämä oli parhaaksi arvioitu vaihtoehto niin arviointien kuin sidosryhmien kuulemisten tulosten perusteella. Hallintoviranomaisten mukaan rahastojen laaja integroiminen parantaisi niiden valmiuksia virtaviivaistaa strategisia toimiaan koko sosiaalipolitiikan alalla. Näin ne voisivat joustavammin suunnitella toimia ja myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toteuttaminen helpottuisi. Edunsaajat vahvistivat, että rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden välisten synergiaetujen vahvistamisessa on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia.

Vaihtoehto 2: ESR:n, nuorisotyöllisyysaloitteen, FEAD:n, EaSI:n, EU:n terveysalan toimintaohjelman ja EGR:n yhdistäminen. 

–Tästä seuraisi vain rahastojen lukumäärän keinotekoinen vähentyminen. EGR:n hyvin erityiset tavoitteet, sen suuri poliittinen näkyvyys ja talousarvion joustavuus menetettäisiin, jos se yhdistettäisiin ESR+:aan. Sidosryhmät vahvistivat tämän kuulemisprosessin yhteydessä 11 .

Vaihtoehto 3: Rahastojen yhdistäminen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa (EaSI ja EU:n terveysalan toimintaohjelma jätetään ulkopuolelle mutta EGR sisällytetään mukaan).

–Tällöin uhrattaisiin EGR:n suuri näkyvyys EU:n tason hätäapuvälineenä, jolla lievennetään globalisaation haitallisia sivuvaikutuksia. EaSI:n yhdistämisestä ESR+:aan saatava mahdollinen jousto ja synergia menetettäisiin.

Vaihtoehto 4: Säilytetään FEAD erillisenä rahastona mutta yhdistetään FEAD:n kaksi ohjelmatyyppiä (aineellinen apu ja sosiaalinen osallisuus).

–Näin voitaisiin luoda enemmän synergiaetuja perushyödykkeinä annettavan avun ja sosiaalista osallisuutta edistävien toimien välillä ja säilyttää samalla nykyiset täytäntöönpanosäännöt. Tällä vaihtoehdolla ei kuitenkaan varmistettaisi toimien riittävää rajaamista ESR:n tyyppisiin sosiaalista osallisuutta edistäviin toimiin nähden.

Vaihtoehto 5: Kaikkien ERI-rahastojen yhdistäminen.

–Tämä vaarantaisi politiikan toteuttamisen, koska täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä ei olisi mahdollista mukauttaa tuettujen politiikkojen erityisvaatimuksiin. Se ei myöskään lisäisi synergiaa ja johdonmukaisuutta muiden inhimillisen pääoman tukemiseen liittyvien rahastojen kanssa.

•Yksinkertaistaminen

Ei sovelleta

•Perusoikeudet

Ei sovelleta

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

EGR on yksi monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuihin määrärahojen enimmäismääriin sisältymättömistä erityisvälineistä, jonka vuotuinen enimmäismäärä on 200 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2027 välisenä aikana.

Sen toimintaa sääntelee budjettiyhteistyötä ja moitteetonta varainhoitoa koskevasta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisestä toimielinten sopimuksesta laaditun luonnoksen 9 kohta.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

EGR:n toiminnan seurantaa vahvistetaan sisällyttämällä EGR-asetukseen yhteistä seurantajärjestelmää ja siihen liittyviä tuotos- ja tulosindikaattoreita koskevat säännökset. Onnistumista mitataan pääasiassa uudelleentyöllistymisasteilla eli niiden ihmisten osuudella, jotka löysivät työpaikan saatuaan tukea EGR:stä.

Jäsenvaltioiden edellytetään sisällyttävän yhteisten tuotos- ja tulosindikaattorien toteutuminen toteutuksesta vastaavien elinten kanssa tekemiinsä sopimuksiin. EGR:n rahoituspäätöksiin nykyisin sisällytetyt vaatimukset sisällytetään EGR-asetukseen, jolloin tiedot edunsaajien ammattiasemasta on toimitettava silloin, kun asianomainen jäsenvaltio esittää loppukertomuksen vuotta myöhemmin. Tähän sisältyvät myös tiedot työsuhteen tyypistä ja laadusta (esim. pysyvä tai väliaikainen) ja edunsaajien työllistyvyydessä tapahtuneet muutokset toiminnan loppuessa (esim. hankitut pätevyydet). Kerättyjen tietojen on pohjauduttava kansallisten viranomaisten toimittamiin tutkimuksiin ja tietoihin. Näin voidaan arvioida, missä määrin tuki auttoi parantamaan edunsaajien työllistyvyyttä ja muuttamaan heidän ammattiasemaansa, jotta voidaan selvittää, toimiiko EGR tehokkaasti.

Ottaen huomioon aiempien arviointien tulokset ja tilintarkastustuomioistuimen kertomukset käyttöön otetaan tapauskohtaiset tavoitteet. Näissä tavoitteissa on huomioitava tapauksen erityispiirteet ja se, missä määrin aiemmat tapaukset ovat siihen rinnastettavissa. Tavoitteiden olisi viitattava edunsaajien uudelleentyöllistymisasteisiin. Ne ovat tarpeen raportointia ja arviointia varten mutta eivät ole sidoksissa seuraamusmekanismeihin eivätkä tulosperusteisiin maksuihin. Hätätilanteille on ominaista se, että ne tapahtuvat odottamattomasti ja usein nopeasti muuttuvissa ennakoimattomissa olosuhteissa. Tulosperusteiset maksut olisivat oikeudenmukaisia ainoastaan, jos tulosten voitaisiin suoraan katsoa johtuvan myönnetystä tuesta eivätkä ne olisi vahvasti riippuvaisia myös ulkoisista tekijöistä. Jäsenvaltioiden on loppukertomuksissa kuitenkin esitettävä perusteltu analyysi siitä, missä määrin tavoitteet on saavutettu. Arvioinnit ovat osoittaneet, että tulossuuntautuneisuus sellaisenaan ei ole koskaan ollut ongelma. Ihmisten saaminen takaisin työelämään ja/tai heidän työllistettävyytensä parantaminen on aina ollut jäsenvaltioiden ensisijainen tavoite. Tulosten mittaaminen ei kuitenkaan aina ole ollut mahdollista tietojen heikon saatavuuden vuoksi.

EGR:n väliarvioinnissa kävi ilmi, että tulevat arvioinnit olisi ajoitettava niin, että varmistetaan, että saatavilla on riittävästi tietoa. Näin ollen tulevat arvioinnit ajoitetaan vastaisuudessa paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti paremmin vastaamaan EGR:n toteutussykliä. Tämä tarkoittaa, että arviointi on tehtävä joka neljäs vuosi.

Arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 12 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvisti, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Arvioinnit tehdään ohjelman indikaattorien ja tavoitteiden perusteella ja ne koskevat ohjelman vaikutuksia. Lisäksi tehdään yksityiskohtainen analyysi siitä, missä määrin ohjelman voidaan katsoa olevan asianmukainen, tehokas ja tuloksellinen, missä määrin se tuo EU:n lisäarvoa ja missä määrin se on johdonmukainen muiden EU:n politiikkojen kanssa. Arvioinnit kattavat kokemusperäisen tiedon mahdollisten puutteiden/ongelmien tai sellaisten mahdollisuuksien kartoittamiseksi, joilla toimia tai niiden tuloksia voidaan parantaa entisestään ja auttaa maksimoimaan niiden hyödyntämistä/vaikutuksia.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetun asetusluonnoksen 2 ja 3 artiklassa esitetään EGR:n tehtävä ja tavoitteet. Nykyiseen EGR-asetukseen (EU) N:o 1309/2013 nähden uutta on se, että tehtävään sisältyy nimenomaisesti EGR:n rooli Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin asiaan kuuluvien periaatteiden edistämisessä. Lisäksi tavoitteissa tehdään selväksi, että EGR puuttuu kaikentyyppisiin odottamattomiin merkittäviin rakenneuudistuksiin, jolloin rahasto voi paremmin sopeutua nykyisiin ja tuleviin taloudellisiin haasteisiin.

Ehdotuksen 5 artiklassa säädetään toimintakriteereistä. Työntekijävähennysten ehdotettu kynnysarvo on vähintään 250 työttömäksi jäänyttä työntekijää, kun se nykyisessä asetuksessa on vähintään 500 työttömäksi jäänyttä työntekijää. Tämä vastaa paremmin todellisuutta monilla alueilla, joilla rakenneuudistus, johon liittyy 250 työntekijän jääminen työttömäksi, aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoilla. Näin halutaan myös ottaa huomioon se, että yleisesti ottaen erittäin suurimittaisten työntekijävähennysten osuus on pienenemässä. On lisätty uusi säännös, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden hakea EGR:n tukea, jos työntekijävähennykset toteutettiin samalla alueella mutta eri toimialoilla. Erityisesti harvemmin asutuilla alueilla irtisanomisaalto useilla eri toimialoilla samaan aikaan voi vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoihin. On lisätty uusi säännös, jonka mukaan EGR:ää ei – kauppaan suuntautuneena rahastona – voida käyttää sellaisten julkisen sektorin työntekijävähennysten tapauksessa, jotka ovat suoraa seurausta julkisten määrärahojen leikkauksista. Näin on haluttu ottaa huomioon myös se, että EGR ei anna tukea irtisanovalle yritykselle eli tässä tilanteessa EGR:n tukea hakevan jäsenvaltion viranomaisille.

Ehdotuksen 8 artiklassa määritellään tukikelpoiset toimenpiteet. Nykyisestä asetuksesta poiketen digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen sisällyttäminen mukaan on pakollista. Työmarkkinoiden vaatimukset huomioon ottaen tämän katsotaan olevan välttämätön edellytys. Tarjottavien toimenpiteiden on pohjauduttava edunsaajan tarpeisiin ja pätevyyksiin.

Komission teknisellä avulla on tuettava ehdotetun asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Ehdotetun asetuksen 12 artiklan mukaan tämä voisi olla enintään määrä, joka vastaa 0,5:tä prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä. Tämä on enemmän kuin nykyisellä ohjelmakaudella, koska erityistä tukea tarjotaan jäsenvaltioille, joilla on vähemmän kokemusta EGR:n toteuttamisesta tai rakenneuudistustuesta sinällään. Tähän sisältyisi myös lisätoimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen verkostoitumisen ja hyvien käytäntöjen vaihdon lisäämiseksi.

EGR:n toimenpiteiden tavanomainen täytäntöönpanokausi on edelleen 24 kuukautta. Ehdotetun asetuksen 15 artiklassa säädetään kuitenkin, että nämä 24 kuukautta lasketaan EGR:n varojen käyttöönottamista koskevan päätöksen antamispäivästä eikä EGR:n tukea koskevan hakemuksen tekemispäivästä. Näin halutaan ottaa huomioon se, että monilla jäsenvaltioilla on käytössä talousarviomenettelyt, joiden vuoksi ne eivät voi ottaa riskiä ja ennakkorahoittaa tällaisia toimenpiteitä tietämättä, myönnetäänkö tuki tosiasiassa. Jos jäsenvaltio kuitenkin on valmis ottamaan riskin, toimenpiteet ovat tukikelpoisia työntekijävähennysten ilmoittamisajankohdasta lähtien, kuten nykyisessäkin asetuksessa.

2018/0202 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 13 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 14 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen

(2)Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista 15 , jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Kun otetaan huomioon työelämän muuttuvat realiteetit, unionin on oltava valmis nykyisiin ja tuleviin globalisaation ja digitalisaation haasteisiin tekemällä kasvusta entistä osallistavampaa ja parantamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Pilarin kaksikymmentä keskeistä periaatetta rakentuvat kolmen osa-alueen ympärille: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari toimii Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) yleisenä ohjenuorana, ja unioni voi sen ansiosta toteuttaa asiaankuuluvat periaatteet käytännössä merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä.

(3)Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät 16 ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een” 17 . Neuvosto painotti, että on tärkeää saavuttaa kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus) tasapainoisesti ja yhdennetysti. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautui myönteisesti komission 22 päivänä marraskuuta 2016 antamaan tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi sekä kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena muun muassa rahoitusvälineiden kautta.

(4)Helmikuussa 2018 komissio antoi tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” 18 . Tiedonannossa korostetaan, että unionin talousarviosta tuetaan Euroopan ainutlaatuista sosiaalista markkinataloutta. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää parantaa työllistymismahdollisuuksia ja vastata erityisesti digitalisaatioon liittyviin osaamishaasteisiin. Talousarvion joustavuus on yksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen keskeisistä periaatteista. Joustomekanismit ovat edelleen käytössä, jotta unioni voi reagoida odottamattomiin tapahtumiin ja jotta voidaan varmistaa, että talousarviovarat käytetään siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan.

(5) Valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta 19 komissio on huolissaan eristäytymissuuntauksista, niistä epäilyksistä, joita avoimen kaupan hyödyistä yhä useammin esitetään, sekä unionin sosiaalisesta markkinataloudesta yleensä.

(6) Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta 20 komissio pitää kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Vaikka avoimemmasta kaupasta ja maailman talouksien syvemmästä integraatiosta aiheutuu valtavia yleisiä hyötyjä, näihin kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava. Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että alati kiihtyvä tekninen kehitys vauhdittaa näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin sovittamalla yhteen talouden avautuminen ja tekninen kehitys sekä sosiaalinen suojelu.

(7)Pohdinta-asiakirjassaan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta 21 komissio korostaa tarvetta vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Näin ollen keskeisenä tavoitteena on investoida tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen ja terveyteen.

(8)Globalisaatio ja teknologinen muutos lisäävät todennäköisesti entisestään maailman talouksien välisiä kytköksiä ja niiden keskinäistä riippuvuutta. Työvoiman uudelleenkohdentaminen on olennainen ja välttämätön osa tällaista talouden muutosta. Jotta muutoksen hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisesti, tuen tarjoaminen työttömiksi jääneille työntekijöille ja työttömyysuhan alla eläville on äärimmäisen tärkeää. ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys” 22 on unionin politiikan väline, jolla luodaan puitteet yritysten rakenneuudistusten ennakoinnissa ja hoidossa käytettäville parhaille käytänteille. Se tarjoaa kattavat puitteet sille, miten talouden sopeuttamisen ja rakenneuudistuksen haasteet ja niiden työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset olisi huomioitava asianmukaisin poliittisin keinoin. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita käyttämään EU:n ja kansallinen rahoitus siten, että voidaan varmistaa, että rakenneuudistuksen sosiaalisia vaikutuksia, erityisesti työllisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia, voidaan lieventää tehokkaammin. Unionin tärkeimpiä välineitä rakenneuudistuksista kärsivien työntekijöiden auttamisessa ovat Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja EGR, jonka tarkoituksena on tarjota tukea odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa reaktiivisesti.

(9)EGR perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006 23 1 päivänä tammikuuta alkavan ja 2007 31 päivään joulukuuta 2013 ulottuvan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi. EGR perustettiin, jotta unioni voisi osoittaa solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille.

(10)Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 soveltamisalaa laajennettiin vuonna 2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 546/2009 24 osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa siten, että siihen sisällytettiin maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena työpaikkansa menettäneet työntekijät.

(11)Soveltamisalaa laajennettiin asetuksella (EU) N:o 1309/2013 25 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajanjakson kattavan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi kattamaan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin, jonka takia asetus (EY) N:o 546/2009 annettiin, jatkumisen aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan seurauksena tapahtuneiden työpaikkojen menetysten lisäksi minkä tahansa uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin aiheuttamat työpaikkojen menetykset.

(12)Komissio teki EGR:n väliarvioinnin arvioidakseen, miten ja missä määrin EGR saavuttaa tavoitteensa. EGR osoittautui tehokkaaksi, ja sillä saavutettiin korkeampi työttömiksi jääneiden työntekijöiden uudelleenintegrointiaste kuin aiemmalla ohjelmakaudella. Arvioinnissa todettiin myös, että EGR tuottaa eurooppalaista lisäarvoa. Tämä koskee etenkin sen määrällisiä vaikutuksia, mikä tarkoittaa, että EGR:n tuella ei pelkästään lisätä tarjottavien palveluiden määrää ja moninaisuutta vaan myös niiden intensiteettiä. EGR:n toimet ovat lisäksi erittäin näkyviä ja osoittavat toimien tuottaman EU:n lisäarvon suoraan suurelle yleisölle. Useita haasteitakin kuitenkin todettiin. Käyttöönottomenettelyä pidettiin liian pitkänä. Lisäksi monet jäsenvaltiot ilmoittivat ongelmista työntekijävähennyksiin johtanutta tapahtumaa koskevan laajan tausta-analyysin kokoamisessa. Pääasiassa rahoitukseen ja institutionaalisiin valmiuksiin liittyvät syyt estävät niitä jäsenvaltioita, joilla saattaa olla mahdollinen EGR-tapaus, hakemasta tukea. Syynä saattaa kuitenkin olla pelkkä henkilöstön puute – jäsenvaltiot voivat tätä nykyä pyytää teknistä apua ainoastaan, jos niillä on täytäntöönpantavana EGR-tapaus. Koska työntekijävähennyksiä voi tapahtua odottamatta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ovat valmiit toimimaan välittömästi ja voivat jättää hakemuksen viipymättä. Joissakin jäsenvaltioissa tarvitaan lisäksi perusteellisempia institutionaalisten valmiuksien kehittämistoimia, jotta varmistettaisiin EGR-tapausten tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Erityisesti harvemmin asutuilla alueilla 500 menetetyn työpaikan kynnysarvoa kritisoitiin liian korkeaksi 26 .

(13)Komissio korostaa EGR:llä olevan edelleen tärkeä rooli joustavana rahastona, josta tuetaan työpaikkansa laajamittaisissa rakenneuudistuksissa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusi työpaikka mahdollisimman pian. Unionin olisi edelleen tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään alueilla, aloilla, toimialueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Kun otetaan huomioon avoimen kaupan, teknologian muutosten tai vähähiiliseen talouteen siirtymisen kaltaisten muiden tekijöiden vuorovaikutus ja kun näin ollen otetaan huomioon, että on yhä vaikeampaa nimetä yksi tietty työpaikkojen menetykset aiheuttava tekijä, EGR:n käytön on tulevaisuudessa perustuttava vain rakenneuudistuksen merkittäviin vaikutuksiin. Koska EGR:n tarkoituksena on tarjota tukea kiireellisissä tilanteissa ja odottamattomissa olosuhteissa ja täydentää ESR+:n tarjoamaa ennakoivampaa apua, sen on pysyttävä joustavana erityisvälineenä, joka toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella, kuten komission tiedonannossa ” Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027 ” ja sen liitteessä 27 todetaan.

(14)Kuten edellä todettiin, jotta säilytettäisiin EGR:n eurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määriteltävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi on asetettava 250 menetettyä työpaikkaa neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (tai 6 kuukauden aikana alakohtaisissa tapauksissa). Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia voitaisiin jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi.

(15)Jotta unioni voisi ilmaista solidaarisuutensa työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, yksilöllisten palvelujen paketin ja sen täytäntöönpanon kustannusten yhteisrahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin ESR+:n yhteisrahoitusosuus kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa.

(16)Komission olisi toteutettava se osa unionin talousarviosta, joka on osoitettu EGR:lle, hallinnoimalla sitä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero] 28 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun EGR:n toteuttamisessa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(17)Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) yhteydessä Dublinissa toimiva Euroopan muutoksenseurantakeskus avustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimalla laadullisia ja määrällisiä analyysejä globalisaation kehityssuuntien, rakenneuudistusten ja EGR:n varojen käytön arvioinnin helpottamiseksi.

(18)Työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden työskentely on loppunut, pitäisi voida hyötyä EGR:stä tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta. Tätä asetusta sovellettaessa olisi EGR:n mahdollisina edunsaajina sen vuoksi pidettävä työttömiksi jääneitä työntekijöitä sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut.

(19)EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen. Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin olisi rajoitettava. Yrityksiä voitaisiin kannustaa osallistumaan EGR:stä tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen.

(20)Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu uudelleen kestäviin työpaikkoihin mahdollisimman pian rahoitustuen toteutusta koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivää edeltävän kuuden kuukauden jakson kuluessa.

(21)Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin edunsaajiin, mukaan luettuina nuoret ja ikääntyneet työttömät henkilöt ja köyhyysvaarassa olevat, kun ne suunnittelevat aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, olisi noudatettava ja edistettävä EGR:n toteutuksen yhteydessä.

(22)Jotta edunsaajia voitaisiin tukea tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin pyrittävä jättämään täydellisiä hakemuksia hakiessaan EGR:n rahoitustukea. Jos komissio tarvitsee lisätietoja hakemuksen arvioimiseksi, lisätietojen toimittaminen olisi rajattava ajallisesti.

(23)Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä.

(24)Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti EGR:n rahoitustuella ei pitäisi korvata vaan mahdollisuuksien mukaan täydentää tukitoimenpiteitä, joita voidaan suunnata edunsaajille unionin rahastoista tai muista unionin politiikoista tai ohjelmista.

(25)EGR-tapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä säännöksiä.

(26)Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi menot olisi katsottava tukikelpoisiksi joko siitä päivästä, jona jäsenvaltio ryhtyy tarjoamaan yksilöllisiä palveluja, tai siitä päivästä, jona jäsenvaltiolle aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta.

(27)EGR:ää koskevaan budjettikohtaan olisi otettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä riittävästi maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita ilmenee etenkin kunkin vuoden ensimmäisinä kuukausina, kun määrärahojen siirto muista budjettikohdista on erityisen vaikeaa.

(28)[Monivuotisessa rahoituskehyksessä ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta … päivänä …kuuta ... tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa 29 , jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’, määritetään EGR:n talousarviokehys].

(29)Edunsaajien edun vuoksi tukea olisi asetettava saataville mahdollisimman pian ja tehokkaasti. Jäsenvaltioiden ja EGR:n päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan EGR:n varojen käyttöönottamista koskevien päätösten sujuva ja nopea hyväksyminen. Tämän vuoksi budjettivallan käyttäjä päättää tulevaisuudessa komission esittämistä määrärahasiirtopyynnöistä, eikä EGR:n varojen käyttöönottoa koskevaa komission ehdotusta enää edellytetä.

(30)Jos yritys lopettaa toimintansa, työttömiksi jääneitä työntekijöitä voidaan auttaa jatkamaan joitakin tai kaikkia entisen työnantajansa toimintoja.

(31)Jotta Euroopan parlamentti voisi harjoittaa poliittista valvontaa ja komissio voisi jatkuvasti seurata EGR:n tuella saatuja tuloksia, jäsenvaltioiden olisi toimitettava loppukertomus EGR:n toteuttamisesta.

(32)Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin vastattava rahoitustuen toteuttamisesta sekä unionin rahoituksella tuettujen toimien hallinnoinnista ja valvonnasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 30 tai sen seuraaja-asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä selvitys EGR:n rahoitustuen käytöstä. Kun otetaan huomioon EGR-toimenpiteiden lyhyt täytäntöönpanokausi, raportointivelvollisuuksien olisi oltava EGR-tukitoimien erityisluonteen mukaisia.

(33)Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ehkäistävä sääntöjenvastaisuuksia, joihin kuuluvat myös edunsaajien tekemät petokset, sekä havaittava ja käsiteltävä ne tehokkaasti. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 31 ja asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95 32 ja 2185/96 33 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 34 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun direktiivin (EU) 2017/1371 35 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista, petokset mukaan luettuina, ja niiden johdosta toteutetuista jatkotoimenpiteistä sekä OLAFin tutkimusten jatkotoimenpiteistä.

(34)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013[1], neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95[2], neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[3] ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939[4] mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371[5] mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(35)Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(36)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(37)Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ohjelmasta edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista kaikessa unionin politiikassa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. Rahaston valmistelun ja toteutuksen kuluessa kartoitetaan asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston arvioinnin yhteydessä.

(38)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(39)Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi oltava kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin pakollinen horisontaalinen osa,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’.

Siinä vahvistetaan EGR:n tavoitteet, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt, mukaan luettuina jäsenvaltioiden tekemät hakemukset EGR:n rahoitustuen saamiseksi 7 artiklassa tarkoitettuihin edunsaajiin kohdistuvia toimenpiteitä varten.

2 artikla

Tehtävä

EGR edistää globalisaation ja teknisen kehityksen hyötyjen suotuisampaa jakautumista auttamalla työttömiksi jääneitä työntekijöitä sopeutumaan rakenneuudistukseen. Näin EGR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.

3 artikla

Tavoitteet

1.Ohjelman yleisenä tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta 5 artiklassa tarkoitettujen odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, sekä tarjota heille tukea.

2.EGR:n erityistavoitteena on tarjota tukea odottamattomissa merkittävissä rakenneuudistuksissa ja eritoten niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, rahoitus- tai talouskriiseistä tai vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai automaatiosta. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.

4 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(a)’työttömäksi jääneellä työntekijällä’ työntekijää, jonka työsuhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka sopimusta ei uusita taloudellisista syistä;

(b)’itsenäisellä ammatinharjoittajalla’ henkilöä, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää;

(c)’edunsaajalla’ henkilöä, joka osallistuu EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin.

(d)’sääntöjenvastaisuudella’ mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu EGR:n toteuttamiseen osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi.

5 artikla

Toimintakriteerit

1.Jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n rahoitustukea toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työttömiksi jääneisiin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin tässä artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

2.EGR:n rahoitustukea myönnetään merkittävissä rakenneuudistuksissa, joilla on seuraavanlaiset seuraukset:

(a)yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan luettuna tapaukset, joissa työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia;

(b)yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä yli 250 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan;

(c)yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla tai eri talouden alalla ja sijaitsevat samalla NUTS 2 -tason alueella.

3.Pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun on kyse hakemuksista, joissa on mukana pk-yrityksiä, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus voidaan kelpuuttaa, vaikka 1 kohdan a, b tai c alakohdassa asetetut ehdot eivät täyty kokonaan, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 1 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä toimintakriteereistä ei täyty kokonaan. Poikkeuksellisissa olosuhteissa myönnettävien tukien yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 15 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä.

4.EGR:n tukea ei voida ottaa käyttöön, kun työntekijät irtisanotaan jäsenvaltion tekemien sellaisten määrärahojen leikkausten seurauksena, jotka vaikuttavat julkisesta rahoituksesta riippuvaisiin aloihin.

6 artikla

Työttömiksi jääneiden ja työskentelyn loppumisen laskeminen

1.Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä menetelmä, jota käytetään 4 artiklassa määriteltyjen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrän laskemisessa 5 artiklaa sovellettaessa.

2.Hakijajäsenvaltion on laskettava 1 kohdassa tarkoitettu määrä yhdestä seuraavista ajankohdista:

(a)päivä, jona työnantaja neuvoston direktiivin 98/59/EY   36 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelluista joukkovähentämisistä;

(b)päivä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän irtisanomisesta tai työsopimuksen päättämisestä;

(c)päivä, jona työsopimus päättyy tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyy;

(d)päivä, jona toimeksianto käyttäjäyrityksessä päättyy; tai

(e)kun kyse on itsenäisestä ammatinharjoittajasta, päivä, jona toiminta lakkaa kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisten määräysten mukaisesti määriteltynä.

Edellä a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakijajäsenvaltion on toimitettava komissiolle lisäksi tiedot tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisten vähentämisten todellisesta määrästä, ennen kuin komissio saattaa arviointinsa päätökseen.

7 artikla

Tukeen oikeutetut edunsaajat

Hakijajäsenvaltio voi tarjota EGR:n tuella yhteisrahoitetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin 8 artiklan mukaisesti tukeen oikeutetuille edunsaajille, joita voivat olla

(a)työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, laskettuina 6 artiklan mukaisesti 5 artiklassa säädettyjen viiteajanjaksojen kuluessa;

(b)työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, laskettuina 6 artiklan mukaisesti 5 artiklassa säädettyjen viiteajanjaksojen ulkopuolella; eli 6 kuukautta ennen viiteajanjakson alkamista tai viiteajanjakson päättymisen ja sen päivän välisenä aikana, joka edeltää sitä päivää, jona komissio saattaa arviointinsa päätökseen.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien katsotaan olevan oikeutettuja tukeen edellyttäen, että viiteajanjaksona tapahtuneiden vähentämisten selkeä syy-yhteys niihin johtaneeseen tapahtumaan voidaan osoittaa.

8 artikla

Tukikelpoiset toimenpiteet

1.EGR:n rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työttömiksi jääneiden henkilöiden integroitumista uudelleen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

Digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakaminen on kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen paketin pakollinen horisontaalinen osa. Koulutuksen taso on mukautettava edunsaajan pätevyyksiin ja tarpeisiin.

Yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin voivat kuulua etenkin seuraavat:

(a)räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniset taidot ja muut digitaalisella aikakaudella vaadittavat taidot, todistus hankitusta kokemuksesta, työnhakuneuvonta, ammatinvalinnanohjaus, neuvontapalvelut, mentorointi, työnvälityspalvelut, yrittäjyyden edistäminen, tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla sekä yhteistyötoimet;

(b)erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset sekä koulutus- tai toimeentuloavustukset, myös avustukset hoitajille.

Edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset saavat olla enintään 35 prosenttia tässä kohdassa lueteltujen yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista.

Itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, oman yrityksen perustamiseen tai yrityksen toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla tehtävät investoinnit saavat olla enintään 20 000 euroa työttömäksi jäänyttä työntekijää kohden.

Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa, ja sen on myös keskityttävä digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja otettava huomioon kysyntä paikallisilla työmarkkinoilla.

2.EGR:stä ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin:

(a)edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, joiden osalta ei ole ehtona kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhakuun tai koulutukseen;

(b)toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle.

EGR:n tukemat toimenpiteet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

3.Palvelujen koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten kanssa.

4.Hakijajäsenvaltion aloitteesta EGR:n rahoitustukea voidaan myöntää valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin.

9 artikla

Hakemukset

1.Hakijajäsenvaltion on jätettävä komissiolle hakemus 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona 5 artiklan 2 tai 3 kohdassa säädetyt kriteerit täyttyvät.

2.Kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jolloin komissiolla on hallussaan hakemuksen käännös, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi, komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle mahdollisista lisätiedoista, joita se tarvitsee hakemuksen arvioimiseksi.

3.Jos komissio pyytää lisätietoja, jäsenvaltion on vastattava pyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa sen päivämäärästä. Komissio pidentää kyseistä määräaikaa kymmenellä työpäivällä asianomaisen jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

4.Jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella komissio saattaa päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset, 60 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen tai tapauksen mukaan sen käännöksen vastaanottamisesta. Jos komissio poikkeuksellisesti ei pysty noudattamaan tätä määräaikaa, se esittää kirjallisen selityksen viivästyksen syistä.

5.Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

(a)arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 6 artiklan mukaisesti, mukaan lukien laskutapa;

(b)vahvistus siitä, että irtisanova yritys, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan;

(c)lyhyt kuvaus työntekijöiden vähentämisten taustalla olevista tapahtumista;

(d)tapauksen mukaan irtisanovien yritysten, toimittajien ja jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti sekä kohteena olevien edunsaajien ryhmät eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

(e)työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen;

(f)yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan luettuina erityisesti kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia, ikääntyneitä ja nuoria edunsaajia koskevia työllisyysaloitteita;

(g)selvitys siitä, missä määrin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen suositukset on otettu huomioon ja kuinka yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti täydentää muista kansallisista lähteistä tai unionin rahastoista rahoitettuja toimia, sekä tiedot toimenpiteistä, jotka ovat asianomaisille irtisanoville yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan;

(h)kohteena olevien edunsaajien hyväksi tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kunkin osan sekä mahdollisten valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien ennakoitu talousarvio;

(i)arviointia varten ohjeelliset tapauskohtaiset tavoitteet, jotka jäsenvaltio on määritellyt edunsaajien uudelleentyöllistymisasteen osalta 6 kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä;

(j)päivämäärät, jolloin yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa tarkoitetut toimet EGR:n toteuttamiseksi aloitettiin tai on määrä aloittaa;

(k)menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tai mahdollisten muiden asiaan liittyvien sidosryhmien kuulemiseksi;

(l)lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR-tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi yksilöllisten palvelujen koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

(m)kansallisen ennakko- tai yhteisrahoituksen ja tarvittaessa muun yhteisrahoituksen lähteet.

10 artikla

Täydentävyys, vaatimustenmukaisuus ja koordinointi

1.EGR:n rahoitus ei saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla.

2.Kohteena oleville edunsaajille annettavan tuen on täydennettävä jäsenvaltioiden toimenpiteitä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, unionin rahastoista yhteisrahoitettavat toimenpiteet mukaan lukien, muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevassa EU:n laatukehyksessä esitettyjen suositusten mukaisesti.

3.EGR:n rahoitustuen määrä on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen väliaikaisen, kertaluonteisen tuen antamiseen kohteena oleville edunsaajille. EGR:stä tuettavien toimenpiteiden on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön, valtiontukisäännöt mukaan luettuina, mukaisia.

4.Komissio ja hakijajäsenvaltio varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti unionin rahastoista myönnettävän tuen koordinoinnin.

5.Hakijajäsenvaltion on varmistettava, että EGR:n rahoitustukea saaviin erityisiin toimenpiteisiin ei saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä.

11 artikla

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja syrjimättömyys

Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä sukupuolinäkökulman mukaan ottamista edistetään EGR:n rahoitustuen toteuttamisen eri vaiheissa ja että ne myös kuuluvat kaikkiin näihin vaiheisiin erottamattomasti.

Komissio ja jäsenvaltio toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet kaikenlaisen sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi EGR:n tuen saatavuuden osalta ja sen toteuttamisen eri vaiheissa.

12 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

1.Komission aloitteesta enintään 0,5 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää sen tuen toteuttamiseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, mukaan luettuina yritysten tietotekniikkajärjestelmät, viestintätoimet ja EGR:n näkyvyyttä lisäävät toimet, sekä muihin hallinnollisen ja teknisen tuen toimenpiteisiin. Tällaiset toimenpiteet voivat kattaa tulevat ja aikaisemmat ohjelmakaudet.

2.Jollei 1 kohdassa säädetystä enimmäismäärästä muuta johdu, komissio esittää teknistä apua koskevien määrärahojen siirtämistä asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.

3.Komissio toteuttaa teknisen avun omasta aloitteestaan suoran tai välillisen hallinnoinnin avulla varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan] mukaisesti.

4.Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EGR:n käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta EGR:n käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja.

13 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Jäsenvaltioiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kohteena olevat edunsaajat, paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

Jäsenvaltioiden on käytettävä EU:n tunnusta [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteen VIII] mukaisesti ja esitettävä yksinkertainen maininta rahoituksesta (”Euroopan unionin rahoittama/yhteisrahoittama”).

2.Komissio ylläpitää ja päivittää säännöllisesti kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä käytettävissä olevia verkkosivuja, joilla annetaan ajantasaista tietoa EGR:stä ja ohjeita hakemusten jättämiseen sekä tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston roolista talousarviomenettelyssä.

3.Komissio toteuttaa EGR-tapauksiin ja niissä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joiden perustana käytetään sen saamia kokemuksia ja joiden tavoitteena on parantaa EGR:n vaikuttavuutta ja varmistaa, että unionin kansalaiset ja työntekijät ovat tietoisia EGR:stä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali toimitetaan pyynnöstä unionin toimielimille, elimille tai virastoille ja että unionille myönnetään rojaltimaksuton, yksinoikeudeton ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista materiaalia sekä kaikkia siihen liittyviä olemassa olevia oikeuksia. Lisenssillä myönnetään unionille seuraavat oikeudet:

•    sisäinen käyttö eli oikeus jäljentää, kopioida ja asettaa viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden toimielinten ja virastojen ja niiden työntekijöiden saataville;

•    viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin täydellinen tai osittainen jäljentäminen millä tahansa tavalla ja missä tahansa muodossa;

•    viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin välittäminen yleisölle käyttäen mitä tahansa viestintämuotoa;

•    viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin (tai sen jäljennösten) jakaminen yleisölle missä tahansa muodossa;

•    viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin tallentaminen ja arkistointi;

•    viestintää ja näkyvyyttä koskevaan materiaaliin liittyvien oikeuksien tapauksessa alalisenssin myöntäminen kolmansille osapuolille.

Unionille voidaan myöntää lisäoikeuksia.

4.Tämän asetuksen nojalla viestintätoimiin osoitetuilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin tavoitteisiin.

14 artikla

Rahoitustuen vahvistaminen

1.Komissio arvioi ja ehdottaa mahdollisimman nopeasti, 9 artiklan mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella ja ottaen erityisesti huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän sekä ehdotetut toimenpiteet ja arvioidut kustannukset, mahdollisen EGR:n rahoitustuen määrää, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa.

2.Tarjottaviin toimenpiteisiin myönnettävä EGR:n yhteisrahoitusosuus on mukautettava ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen kussakin jäsenvaltiossa.

3.Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyttyvät, se käynnistää 16 artiklassa säädetyn menettelyn viipymättä.

4.Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, etteivät tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyty, se ilmoittaa välittömästi asiasta hakijajäsenvaltiolle.

15 artikla

Tukikelpoisuusaika

1.Menoihin voidaan myöntää EGR:n rahoitustukea alkaen hakemuksessa 9 artiklan 5 kohdan j alakohdan nojalla esitetyistä päivistä, joina asianomainen jäsenvaltio alkaa tai sen on määrä alkaa tarjota yksilöllisiä palveluja kohteena oleville edunsaajille tai sille aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta 8 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti.

2.Jäsenvaltion on toteutettava 8 artiklassa vahvistetut tukikelpoiset toimenpiteet mahdollisimman pian ja viimeistään 24 kuukauden kuluttua kyseistä rahoitustukea koskevan päätöksen voimaantulopäivästä.

3.Täytäntöönpanokausi on ajanjakso, joka alkaa hakemuksessa 9 artiklan 5 kohdan j alakohdan nojalla esitetyistä päivämääristä, joina asianomainen jäsenvaltio aloittaa yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa esitetyt toimenpiteet EGR:n toteuttamiseksi, ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoitustukea koskevan päätöksen voimaantulopäivästä.

4.Jos edunsaaja aloittaa kaksivuotisen tai pidemmän koulutuksen, tästä koulutuksesta aiheutuvat menot ovat EGR:n yhteisrahoituksen kannalta tukikelpoisia siihen päivään saakka, jona 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu loppukertomus on määrä toimittaa, edellyttäen että asiaankuuluvat menot ovat aiheutuneet ennen mainittua päivämäärää.

5.Edellä olevan 8 artiklan 4 kohdan mukaiset menot ovat tukikelpoisia 20 artiklan 1 kohdan mukaiseen loppukertomuksen jättämisen määräaikaan saakka.

16 artikla

Talousarviomenettely ja toteutus

1.Kun komissio on todennut, että EGR:n rahoitustuen myöntämisen edellytykset täyttyvät, se tekee asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoesityksen varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.

2.Määrärahasiirtoesitykseen on liitettävä yhteenveto hakemuksen tukikelpoisuuden tarkastelusta.

3.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona komissiolle ilmoitetaan siitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet määrärahasiirron. Tämä päätös on varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös.

17 artikla

Rahoitustuen maksaminen ja käyttö

1.Kun 16 artiklan 3 kohdan mukainen päätös rahoitustuesta on tullut voimaan, komissio maksaa rahoitustuen asianomaiselle jäsenvaltiolle yhtenä 100 prosentin ennakkomaksuna periaatteessa 15 työpäivän kuluessa. Ennakkomaksu selvitetään, kun jäsenvaltio toimittaa todennetun menoilmoituksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Käyttämättä jäänyt määrä maksetaan takaisin komissiolle.

2.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitustuki toteutetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa varainhoitoasetuksen 63 artiklan mukaisesti.

3.Komissio määrittää rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset tekniset säännöt 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa rahoitustukea koskevassa päätöksessä.

4.Kun asianomainen jäsenvaltio toteuttaa yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin kuuluvia toimenpiteitä, se voi toimittaa komissiolle ehdotuksen pakettiin sisältyvien toimenpiteiden muuttamiseksi siten, että siihen lisätään muita 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa lueteltuja tukikelpoisia toimenpiteitä, edellyttäen että tällaiset muutokset ovat asianmukaisesti perusteltuja eivätkä johda 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitustuen ylittymiseen. Komissio arvioi ehdotetut muutokset, ja jos se katsoo niiden olevan hyväksyttävissä, muuttaa rahoitustukea koskevaa päätöstä vastaavasti.

5.Asianomainen jäsenvaltio voi jakaa määriä uudelleen 16 artiklan 3 kohdan mukaisessa rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjen budjettikohtien välillä. Jos määrärahojen jakamisesta uudelleen seuraa se, että yhden tai useamman kohdan määrärahat kasvavat enemmän kuin 20 prosenttia, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen.

18 artikla

Euron käyttö

Tämän asetuksen mukaisissa hakemuksissa, rahoitustukea koskevissa päätöksissä ja kertomuksissa sekä kaikissa muissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa kaikki määrät ilmaistaan euroina.

19 artikla

Indikaattorit

1.    Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.    Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3.    Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti liitteessä vahvistettujen indikaattorien muuttamiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi rahaston käytön tehokkaan arvioinnin varmistamiseksi.

20 artikla

Loppukertomus ja tuen päättäminen

1.Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään seitsemännen kuukauden lopussa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle rahoitustuen käytöstä loppukertomus, jossa annetaan seuraavat tiedot:

(a)toimenpiteiden tyyppi ja tärkeimmät tulokset siten, että selostetaan haasteet, saadut kokemukset, synergiat ja täydentävyys muiden EU:n rahastojen kanssa, ja ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan täydentävyys muista unionin tai kansallisista ohjelmista rahoitettujen toimenpiteiden kanssa muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen mukaisesti;

(b)toimenpidepakettia jäsenvaltiossa toteuttavien elinten nimet;

(c)19 artiklassa esitetyt indikaattorit;

(d)kuusi kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisestä toteutetun edunsaajia koskevan selvityksen tulokset; kyselyn on katettava edunsaajien työllistettävyydessä havaittu muutos tai niiden osalta, jotka ovat jo löytäneet töitä, lisätietoja löydetyn työn laadusta, kuten muutokset työtunneissa, vastuun asteessa tai palkkatason muutos edelliseen työsuhteeseen verrattuna, sekä alasta, jolla henkilö löysi töitä, sekä nämä tiedot eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

(e)tieto siitä, onko irtisanova yritys, mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä lukuun ottamatta, saanut valtiontukea tai aikaisempaa rahoitusta unionin koheesio- tai rakennerahastoista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana;

(f)selvitys, jossa perustellaan menot.

2.Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään yhdeksännentoista kuukauden lopussa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle tiedot liitteessä olevassa 3 kohdassa täsmennetystä pitkän aikavälin tulosindikaattorista.

3.Komissio päättää rahoitustuen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut kaikki 1 kohdassa vaaditut tiedot, määrittämällä EGR:n rahoitustuen lopullisen määrän ja asianomaisen jäsenvaltion maksettavaksi 24 artiklan mukaisesti mahdollisesti jäävän määrän. Päättäminen edellyttää 2 kohdan mukaisesti pitkän aikavälin tulosindikaattorin toimittamista.

21 artikla

Kaksivuotiskertomus

1.Komissio esittää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2021 ja kahden vuoden välein sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisista kahtena edellisenä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan kattavasti sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa käsitellään pääasiassa EGR:n avulla saatuja tuloksia, ja siinä on oltava erityisesti tiedot jätetyistä hakemuksista, tehdyistä päätöksistä ja rahoitetuista toimenpiteistä, mukaan luettuina liitteessä esitettyjä indikaattoreita koskevat tilastotiedot, ja tällaisten toimenpiteiden täydentävyys muista unionin rahastoista, erityisesti ESR+:sta, rahoitettujen toimenpiteiden kanssa, sekä tiedot myönnetyn rahoitustuen päättämisestä, ja siinä on myös oltava tiedot niistä hakemuksista, jotka on hylätty tai joita on supistettu riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia.

2.Kertomus toimitetaan tiedoksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille.

22 artikla

Arviointi

1.Komissio toteuttaa oma-aloitteisesti ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa joka neljäs vuosi arvioinnin EGR:n rahoitustuesta.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen arviointien tulokset toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille. Arvioinneissa esitetyt suositukset on otettava huomioon suunniteltaessa uusia ohjelmia työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla tai kehitettäessä nykyisiä ohjelmia lisää.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin arviointeihin on sisällytettävä rahoitustukia koskevat tilastot jäsenvaltioittain eriteltyinä.

4.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti liitteen muuttamiseksi indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi, ja tämän asetuksen täydentämiseksi säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden perustamista, jotta varmistettaisiin, että voidaan tehokkaasti arvioida EGR:n edistymistä sen tavoitteiden saavuttamisessa.

23 artikla

Hallinnointi ja varainhoidon valvonta

1.Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa vastuuta unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta jäsenvaltioiden on oltava vastuussa EGR:n tukemien toimenpiteiden hallinnoinnista ja toimenpiteiden varainhoidon valvonnasta. Niiden toteuttamiin toimenpiteisiin on kuuluttava seuraavat:

(a)tarkastetaan, että hallinnointi- ja valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan tavalla, jolla varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja oikein moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

(b)varmistetaan, että seurantatietojen toimittaminen on pakollinen edellytys niiden elinten kanssa tehtävissä sopimuksissa, jotka toteuttavat yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin;

(c)tarkastetaan, että rahoitetut toimenpiteet on toteutettu asianmukaisesti;

(d)varmistetaan, että rahoitetut menot perustuvat todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

(e)ehkäistään, havaitaan ja korjataan sääntöjenvastaisuudet, petokset mukaan luettuina, ja peritään takaisin aiheettomasti maksetut rahamäärät viivästyskorkoineen. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle havaituista sääntöjenvastaisuuksista, myös petoksista.

2.Jäsenvaltioiden on varainhoitoasetuksen [63 artiklan 3 kohdan?] soveltamiseksi nimettävä elimiä vastaamaan EGR:n tukemien toimenpiteiden hallinnoinnista ja valvonnasta. Tällaisten elinten on toimitettava komissiolle varainhoitoasetuksen [63 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa?] esitetyt tiedot rahoitustuen toteuttamisesta toimittaessaan tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun loppukertomuksen.

Kun asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisesti nimetyt viranomaiset ovat toimittaneet riittävät takeet siitä, että maksut ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset ja niistä on tehty tiliä asianmukaisesti, asianomainen jäsenvaltio voi ilmoittaa komissiolle, että kyseiset viranomaiset vahvistetaan tämän asetuksen nojalla. Tässä tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava, mitkä viranomaiset vahvistetaan ja mikä on niiden tehtävä.

3.Jäsenvaltioiden on tehtävä vaaditut rahoitusoikaisut, jos on todettu sääntöjenvastaisuus. Jäsenvaltioiden tekemien oikaisujen on koostuttava unionin tuen peruuttamisesta kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on perittävä takaisin kaikki todetun sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut rahamäärät, maksettava ne takaisin komissiolle ja, jos asianomainen jäsenvaltio ei maksa rahamäärää takaisin sallitussa ajassa, maksettava viivästyskorko.

4.Komissio ryhtyy unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta vastuullisena kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tarkastaakseen, että rahoitetut toimet on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Hakijajäsenvaltion velvollisuus on varmistaa, että sillä on kitkattomasti toimivat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Komissio varmistuu siitä, että tällaiset järjestelmät ovat todella olemassa.

Rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen valtuuksia tai jäsenvaltion kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia komission virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat tätä tarkoitusta varten kohdistaa EGR:stä rahoitettuihin toimenpiteisiin vähintään yhden työpäivän varoitusajalla paikalla tehtäviä tarkastuksia, otantatarkastukset mukaan luettuina. Komissio ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.

5.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti 1 kohdan e alakohdan täydentämiseksi säännöksillä, joissa vahvistetaan perusteet ilmoitettavien sääntöjenvastaisuuksien ja toimitettavien tietojen määrittämiseksi.

6.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistettavaa mallia on käytettävä, kun sääntöjenvastaisuuksista ilmoitetaan noudattaen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän artiklan täytäntöönpanolle.

7.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki aiheutuneita menoja koskevat tositteet säilytetään komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun EGR:ltä saadun rahoitustuen tilit on päätetty.

24 artikla

Rahoitustuen takaisinperintä

1.Tapauksissa, joissa yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin toteutuneet kustannukset ovat vähäisemmät kuin 16 artiklan mukaisen rahoitustuen määrä, komissio perii vastaavan määrän takaisin annettuaan ensin asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa.

2. Jos komissio toteaa tarpeelliset tarkastukset loppuun saatettuaan, että jäsenvaltio ei ole noudattanut rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjä velvollisuuksia tai ei noudata sille 23 artiklan 1 kohdan nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa. Jos sopimukseen ei ole päästy, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen vaadittujen rahoitusoikaisujen tekemisestä peruuttamalla kaiken asianomaiselle toimenpiteelle EGR:stä annetun tuen tai osan siitä. Päätös on tehtävä 12 kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun jäsenvaltiolta on saatu huomautukset. Asianomaisen jäsenvaltion on perittävä takaisin kaikki sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut rahamäärät ja, jos hakijajäsenvaltio ei maksa kyseistä rahamäärää takaisin sallitussa ajassa, siitä on maksettava viivästyskorko.

25 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 19 artiklan 3 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklan 3 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 19 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

26 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

27 artikla

Siirtymäsäännös

Asetusta (EU) N:o 1309/2013 sovelletaan edelleen 31 päivään joulukuuta 2020 saakka jätettyihin hakemuksiin. Sitä sovelletaan kyseisiin tapauksiin niiden päättämiseen asti.

28 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021 jätettyihin hakemuksiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 37  

☑ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

☑ kesto on rajattu

–☑    toiminta alkaa 1/1/2021.

–☑    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2031.

◻ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV, minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 38  

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

☑ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
17 04 Euroopan globalisaatiorahaston toimintamenot	Sitoumukset	(1)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		p.m.
	Maksut	(2)	ei sovelleta	ei sovelleta	ei sovelleta	ei sovelleta	ei sovelleta	ei sovelleta	ei sovelleta	ei sovelleta	ei sovelleta
30 03 Varaus Euroopan globalisaatiorahastoa varten 42	Sitoumukset	(1)	212	216	221	225	230	234	239		1 578
	Maksut	(2)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		p.m.
Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 43	Sitoumukset = maksut	(3)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		ei sovelleta
Määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+3	212	216	221	225	230	234	239		1 578
	Maksut	=2+3	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		p.m.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		1,435	1,435	1,435	1,435	1,435	1,435	1,435		10,045
	Maksut

Muiden hallintomenojen osalta kokonaismäärärahat esitetään ESR+:aa koskevaan säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	1,435	1,435	1,435	1,435	1,435	1,435	1,435	10,045
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	1,435	1,435	1,435	1,435	1,435	1,435	1,435	10,045

YHTEENSÄ

1,435

1,435

1,435

1,435

1,435

1,435

1,435

10,045

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–☑    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

◻    vaikutukset omiin varoihin

◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

(2)    KOM(2008) 800 lopullinen, 26.11.2008.

(3)    Asetus (EY) N:o 546/2009 (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26).

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta.

(5)     https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights_fi .

(6)    Kynnysarvona oli alun perin 1 000 työttömäksi jäänyttä työntekijää rahoituskaudella 2007–2013. Alempi 500:n työttömäksi jääneen työntekijän kynnysarvo ei lisännyt hakemusten määrää merkittävästi rahoituskaudella 2014–2020. Monissa hakemuksissa käytettiin kuitenkin poikkeuksellisten olosuhteiden lauseketta, jolloin hakemus perustui pienempään irtisanottujen työntekijöiden määrään, koska näillä irtisanomisilla oli merkittävä vaikutus kyseiseen alueeseen.

(7)    Hätäapurahaston käyttöönotto riippuu vaikeasti ennustettavien hätätilanteiden määrästä. Jos vaikea talouden laskusuhdanne johtaa varojen täysimittaiseen käyttöönottoon, mahdollisista seurauksista on keskusteltava monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä.

(8)    https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/communication-new-modern-multiannual-financial-framework_en.pdf

(9)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys (COM(2013) 882 final, 13.12.2013).

(10)    Komission kertomus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) väliarvioinnista (COM(2018) 297 final, 16.5.2018) ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) väliarvioinnista (SWD(2018) 192 final, 16.5.2018).

(11)

   Ks. tutkimus, jolla tuetaan inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien vaikutustenarviointia, PO EMPL (käynnissä): ”The integration of EGF in framework of other DG EMPL funds was generally not deemed desirable by the different stakeholders involved in the management of EGF”.

(12)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).

(13)    EUVL C , , s. .

(14)    EUVL C , , s. .

(15)     https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights_fi .

(16)     http://eu-un.europa.eu/eu-response-2030-agenda-sustainable-development-sustainable-european-future/ .

(17)     https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld .

(18)    https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/communication-new-modern-multiannual-financial-framework_en.pdf

(19)     https://ec.europa.eu/commission/white-paper-future-europe-reflections-and-scenarios-eu27_fi .

(20)     https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-harnessing-globalisation_fi .

(21)     https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-future-eu-finances_fi .

(22)    KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE – Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys (COM(2013) 882 final, 13.12.2013).

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta ( EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1 ).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta ( EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26 ).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta.

(26)    COM(2018) 297 final ja siihen liittyvä SWD(2018) 192 final.

(27)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2018) 171 final ja sen liite COM(2018) 321 final.

(28)    EUVL L […], […], s. […].

(29)    Viittaus päivitettävä .

(30)    Viittaus päivitettävä.

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(32)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(33)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(34)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(36)    Viite tarkistettava/päivitettävä: Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ( EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16 ).

(37)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(38)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(39)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(40)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(41)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(42)    Edellä ilmoitetut määrät ovat kunakin vuonna saatavilla olevat enimmäismäärät Euroopan globalisaatiorahastoa varten.

(43)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(44)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(45)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(46)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(47)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel30.5.2018

COM(2018) 380 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR)

LIITE

EGR-hakemusten yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit

Kaikki henkilötiedot 1 on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan.

(1)Edunsaajia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit

–työttömät*

–työelämän ulkopuolella olevat*

–työlliset*

–itsenäiset ammatinharjoittajat*

–alle 30-vuotiaat*

–yli 54-vuotiaat*

–henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)*

–henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*

–henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*.

Edunsaajien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan 2 liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.

Nämä EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuvia edunsaajia koskevat tiedot on toimitettava 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa loppukertomuksessa.

(2)Edunsaajia koskevat yhteiset tulosindikaattorit

–niiden EGR:n edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat työelämässä (eriteltyinä työsopimuksen tyypin mukaan: kokoaikainen/osa-aikainen, määräaikainen/vakituinen) ja itsenäisinä ammatinharjoittajina 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*

–niiden EGR:n edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat hankkineet pätevyyden 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*

–niiden EGR:n edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat koulutuksessa 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*.

Nämä tiedot on toimitettava 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa loppukertomuksessa, ja ne on kerättävä jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen ja edunsaajia koskevista selvityksistä (siten kuin 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa täsmennetään) saatujen tietojen muodossa. Tietojen on katettava yhteisten tuotosindikaattoreiden (1) puitteissa ilmoitettu edunsaajien laskettu kokonaismäärä. Prosenttiosuudet koskevat näin ollen myös tätä laskettua kokonaismäärää.

(3)Yhteinen edunsaajia koskeva pitkän aikavälin tulosindikaattori

–niiden EGR:n edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, 18 kuukautta rahoituspäätöksessä täsmennetyn täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*.

Nämä tiedot on annettava saataville täytäntöönpanokauden päättymistä seuraavan 19. kuukauden loppuun mennessä. Tietojen olisi katettava yhteisten tuotosindikaattoreiden (1) puitteissa ilmoitettu edunsaajien laskettu kokonaismäärä. Prosenttiosuudet koskevat näin ollen myös tätä laskettua kokonaismäärää. Suuremmissa tapauksissa, kun on kyse yli 1 000 edunsaajasta, tiedot voidaan vaihtoehtoisesti kerätä tuotosindikaattorin (1) puitteissa ilmoitetusta edunsaajien lasketusta kokonaismäärästä otetun edustavan otoksen pohjalta.

(1)    Hallintoviranomaisten on perustettava järjestelmä, jolla kirjataan ja talletetaan yksittäisiä osallistujia koskevat tiedot sähköisessä muodossa. Jäsenvaltioiden käytössä olevien tietojenkäsittelyjärjestelyjen on oltava luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1) säännösten ja erityisesti sen 4, 6 ja 9 artiklan mukaiset. Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja. Niiden käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi (asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohta).

(2)    Työttömät, työelämän ulkopuolella olevat, työlliset, itsenäiset ammatinharjoittajat.