PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Inhimillisen tekijän merkitys ihmishengen turvallisuudelle merellä ja meriympäristön suojelulle tunnustettiin unionin tasolla jo 1990-luvun alussa 1 . Merenkulkijoiden koulutuksen ja pätevyyskirjojen myöntämisen parantamista pidettiin erityisen tärkeänä turvallisuuden korkean tason saavuttamisen kannalta. EU:n tasolla tämä on toteutettu direktiivillä 2008/106/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 2 , jossa asetetaan merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusvaatimukset. Kyseisellä direktiivillä EU:n lainsäädäntöön sisällytetään merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva kansainvälinen kehys, joka on laadittu Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) yhteydessä. Kyseinen kansainvälinen kehys on vahvistettu merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevassa vuoden 1978 yleissopimuksessa, jäljempänä ’STCW-yleissopimus’, sellaisena kuin se on muutettuna.

Direktiiviin 2008/106/EY sisältyy myös keskitetty EU:n mekanismi kolmansien maiden myöntämien merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyyskirjajärjestelmien tunnustamiseksi. Lisäksi siinä edellytetään, että komissio Euroopan meriturvallisuusviraston avustamana valvoo säännöllisesti, noudattavatko jäsenvaltiot direktiivissä 2008/106/EY säädettyjä vaatimuksia ja kolmannet maat STCW-yleissopimuksen vaatimuksia.

Direktiivin 2005/45/EY 3 tavoitteena oli merenkulkijoiden liikkuvuuden edistäminen EU:n sisällä helpottamalla jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäistä tunnustamista. Kyseisellä direktiivillä otettiin käyttöön yksinkertaistettu menettely jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen tunnustamista varten. Tarkoituksena oli varmistaa, että kaikki merenkulkijat, joilla on pätevyys jossakin jäsenvaltiossa ja vastaava pätevyysasiakirja, saavat palvella minkä tahansa jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla.

Näiden kahden direktiivin arvioinnissa todetaan, että molemmat direktiivit ovat tarkoitukseensa sopivia ja että ne ovat suurelta osin täyttäneet alkuperäiset tavoitteet ja odotukset. Arvioinnissa havaittiin kuitenkin myös seikkoja, jotka ovat heikentäneet lainsäädäntökehyksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tällä ehdotuksella pyritään ratkaisemaan havaitut ongelmat.

Siksi tämän tarkistuksen yleistavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa voimassa olevaa EU:n sääntelykehystä, joka koskee merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyysasiakirjojen myöntämistä. Näin voidaan i) pitää EU:n säännöt kansainvälisen kehyksen mukaisina, ii) uudistaa keskitettyä kolmansien maiden tunnustamismekanismia sen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä iii) lisätä oikeudellista selkeyttä jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäisen tunnustamisen suhteen.

1.2.Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotus on kaikilta osin linjassa vuoteen 2018 ulottuvan meriliikennestrategian 4 tavoitteiden kanssa. Kyseisessä strategiassa kehotettiin mukauttamaan eurooppalaista kehystä jatkuvasti STCW-yleissopimukseen ja luomaan tasavertaiset toimintaedellytykset kansainvälisen kehyksen täytäntöön panemiseksi EU:n ja kolmansien maiden välillä. Lisäksi siitä alkaen, kun direktiivillä 2005/45/EY otettiin käyttöön järjestelmä jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäistä tunnustamista varten, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 5 säännöksiä ei enää sovelleta direktiivin 2008/106/EY mukaiseen merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen tunnustamiseen.

1.3.Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotuksella varmistetaan, että voimassa oleva lainsäädäntö on yksinkertaista ja selkeää eikä luo tarpeetonta rasitetta. Sillä varmistetaan myös, että otetaan huomioon poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla. Ehdotus on kaikilta osin linjassa vuonna 2011 annetun liikenteen tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan 6 kanssa, koska sillä taataan STCW-yleissopimuksen vaatimusten yhdenmukainen täytäntöönpano unionissa ja tasavertaiset toimintaedellytykset EU:n ja kolmansien maiden välillä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

2.1.Oikeusperusta

Koska ehdotuksella muutetaan voimassa olevaa direktiiviä 2008/106/EY ja kumotaan direktiivi 2005/45/EY, oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 100 artiklan 2 kohta (aiempi EY-sopimuksen 80 artiklan 2 kohta), jossa määrätään meriliikennettä koskevista toimenpiteistä.

2.2.Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

EU:n lainsäädäntöä, joka koskee merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyysasiakirjavaatimuksia, on kehitetty pääosin kansainvälisten vaatimusten – toisin sanoen STCW-yleissopimuksen – perusteella. Koska STCW-yleissopimus on jo kokonaisuudessaan saatettu osaksi unionin oikeutta ja koska kaikki jäsenvaltiot ovat STCW-yleissopimuksen sopimuspuolia, direktiivi on yhdenmukaistettava kansainvälisessä kehyksessä tapahtuneiden uusimpien muutosten kanssa.

Koska meriliikenne on luonteeltaan kansainvälistä, olisi vältettävä ristiriidan syntyminen jäsenvaltioiden kansainvälisellä tasolla ja unionin tasolla tekemien sitoumusten välillä. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää, että STCW-yleissopimus pannaan täytäntöön kaikkialla unionissa yhdenmukaisella tavalla, jotta voidaan säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä.

Lisäksi keskitetyssä kolmansien maiden tunnustamisjärjestelmässä yhdennetään unionin tasolla jäsenvaltioiden velvollisuus arvioida STCW-yleissopimuksen yhteydessä niiden kolmansien maiden koulutus- ja pätevyysasiakirjajärjestelmiä, joiden merenkulkijoiden pätevyysasiakirjat ne tunnustavat. Arviointi osoitti, että keskitetty mekanismi auttoi tasapuolistamaan toimintaedellytyksiä EU:n ja kolmansien maiden välillä ja johti huomattaviin kustannussäästöihin verrattuna tilanteeseen, jossa kukin jäsenvaltio suorittaisi tarkastuksia kolmansissa maissa erikseen.

Ehdotetuilla toimenpiteillä varmistetaan, että jäsenvaltiot soveltavat kansainvälistä kehystä yhdenmukaisella tavalla. Niillä varmistetaan myös, että saatavilla olevia henkilö- ja talousresursseja jaetaan tehokkaasti keskitetyssä kolmansien maiden tunnustamismekanismissa.

2.3.Suhteellisuusperiaate

Kun otetaan huomioon tuorein lainsäädäntökehitys ja STCW-yleissopimuksen muuttaminen, ainoa oikeasuhteinen ja johdonmukainen ratkaisu on ehdotus, jolla yhdenmukaistetaan voimassa olevat unionin vaatimukset kansainvälisten vaatimusten kanssa, tehostetaan keskitettyä kolmansien maiden tunnustamismekanismia ja täsmennetään jäsenvaltioiden keskinäisesti tunnustamien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen määritelmää. Näin voidaan taata turvallisuuden korkean tason säilyminen ja mahdollistaa saatavilla olevien resurssien parempi hyödyntäminen.

2.4.Toimintatavan valinta

Direktiiviä pidetään sopivimpana sääntelymuotona asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Direktiivissä vahvistetaan yhteiset periaatteet ja yhdenmukainen turvallisuuden taso. Sillä varmistetaan sääntöjen täytäntöönpano mutta siinä annetaan kunkin jäsenvaltioiden valita, mitä oikeudellisia ja teknisiä menettelyitä se haluaa soveltaa. Ehdotetut toimenpiteet liittyvät erityisesti merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusvaatimuksiin. Direktiivin katsotaan jättävän jäsenvaltioille tarvittavan liikkumavaran ottaa koulutusjärjestelmissään käyttöön korkeammat vaatimukset, jos ne pitävät sellaisia aiheellisina.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

3.1.Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komissio on sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelmansa (REFIT) yhteydessä arvioinut EU:n sääntelykehystä, joka koskee merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyysasiakirjavaatimusten vähimmäistasoa sekä jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäistä tunnustamista 7 . REFIT-arviointi osoittaa, että EU:n kehys, joka koskee merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyysasiakirjojen myöntämistä, on suurelta osin saavuttanut keskeiset tavoitteensa ja on edelleen merkityksellinen. Koska kyseisellä EU:n kehyksellä on parannettu merenkulkualan koulutusta ja pätevyysasiakirjojen myöntämistä, se on erityisesti auttanut vähentämään EU:n lipun alla purjehtivilla aluksilla palvelevaa laivaväkeä, joka ei täytä vaatimuksia. Koska kyseisellä EU:n kehyksellä on myös otettu käyttöön keskitetty EU:n järjestelmä, se on luonut tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa koulutettujen ja kolmansista maista palvelukseen otettujen merenkulkijoiden välillä. Lisäksi direktiivin 2005/45/EY mukainen merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäinen tunnustaminen on edistänyt merenkulkijoiden liikkuvuutta EU:n lipun alla purjehtivilla aluksilla.

REFIT-arviointi osoittaa kuitenkin myös, että joissakin sääntelyvaatimuksissa on puutteita tehokkuuden ja oikeasuhteisuuden suhteen. Nämä on esitetty jäljempänä.

(a)Hallintokehys, joka koskee kolmansien maiden tunnustamista ja uudelleenarviointia, ei ole tehokas eikä toimiva:

·määräaika, joka lainsäädännössä vahvistetaan uusien kolmansien maiden tunnustamista varten, ei ole realistinen, koska siinä ei oteta riittävästi huomioon kaikkia tarvittavia menettelyvaiheita,

·kolmansien maiden tunnustamismenettelyyn liittyviä saatavilla olevia henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja ei käytetä tehokkaasti, nykyisessä menettelyssä ei oteta huomioon sitä alusten päälliköiden ja päällystön lukumäärää, joka todennäköisesti otetaan palvelukseen kolmansista maista,

·kolmansia maita koskevaa uudelleenarviointimenettelyä ei toteuteta oikeasuhteisella tavalla. Uudelleenarvioinnin aikataulussa ei oteta huomioon sitä, missä määrin jokin maa täyttää STCW-yleissopimuksen vaatimukset, eikä jäsenvaltioiden myöntämien kelpoisuustodistusten lukumäärää.

(b)Jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäisen tunnustamisjärjestelmän soveltamisala on epäselvä, ja sen oikeusvarmuus on puutteellinen.

(c)Direktiiviä 2008/106/EY on mukautettava säännöllisin väliajoin STCW-yleissopimuksen uusimpiin muutoksiin. Nykyinen menettely, jolla STCW-yleissopimuksen muutokset sisällytetään osaksi unionin lainsäädäntöä, aiheuttaa suuria viiveitä, mikä puolestaan aiheuttaa riskin siitä, että unionin oikeus poikkeaa huomattavan pitkään kansainvälisestä kehyksestä.

3.2.Sidosryhmien kuuleminen

Koska suunniteltu ehdotus on luonteeltaan tekninen, siitä järjestettiin kohdennettu kuuleminen. STCW-yleissopimuksen kansallisia asiantuntijoita, varustamoyhdistyksiä ja merenkulkijoiden ammattijärjestöjä kuultiin neljä viikkoa kestäneen verkkokyselyn aikana. Lisäksi järjestettiin seminaari, jossa jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten varustamo- ja merenkulkijayhdistysten edustajat vaihtoivat näkemyksiä suunnitelluista toimenpiteistä. Kuulemisen tiivistelmä ja kuulemismenettelyn yhteydessä esitettyjä huomautuksia koskeva yksityiskohtainen palaute esitetään ehdotuksen mukana olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Kansallisten asiantuntijoiden ja sidosryhmien suuri enemmistö antoi suunnitelluille toimenpiteille tukensa. Ainoastaan varustamojen edustajat suhtautuivat varauksella keskitetyn mekanismin uudistamiseen käymällä keskusteluja jäsenvaltioiden välillä tarpeesta tunnustaa uusia kolmansia maita. Varustamojen edustajien näkemys otettiin kuitenkin huomioon lopullisissa toimenpiteissä, jotta voitiin luoda tasapaino tehokkuustoimenpiteiden ja eurooppalaisen aluskannan kilpailukyvyn säilyttämisen väillä; pyynnön esittäneen jäsenvaltion on vastedes mahdollista tunnustaa yksipuolisesti kolmas maa, kunnes tunnustamisesta on tehty päätös.

3.3.Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tämä ehdotus perustuu pääasiassa REFIT-arvioinnin aikana kerättyyn dataan, joka esitetään asiaa koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 8 .

Lisäksi tämän ehdotuksen valmistelun yhteydessä järjestettiin seminaari kansallisten asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyössä Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa kerättiin sisäisesti teknistä asiantuntemusta.

Seminaarin tulokset, kansallisten asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut sekä muiden merkityksellisten sidosryhmien näkemykset esitetään valmisteluasiakirjassa, joka on liitetty tähän ehdotukseen.

3.4.Vaikutustenarviointi

Tämä ehdotus on välitöntä jatkoa REFIT-arvioinnille, jossa todetaan, että on tarpeen yhdenmukaistaa voimassa olevat unionin vaatimukset kansainvälisten vaatimusten kanssa, tehostaa keskitettyä kolmansien maiden tunnustamismekanismia ja lisätä oikeudellista selkeyttä merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen tunnustamisen suhteen. Ehdotetuilla toimenpiteillä ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia (muita kuin oikeudellista selkeyttä, oikeusvarmuutta ja yksinkertaistamista lisääviä vaikutuksia), eikä käytettävissä ole muita olennaisesti erilaisia ratkaisuja. Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti täysimääräistä vaikutustenarviointia ei ole tehty.

Ehdotukseen on kuitenkin liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään ehdotettujen ratkaisujen perustelut teknisestä ja oikeudellisesta näkökulmasta sekä tehdään yhteenveto tämän aloitteen valmistelun yhteydessä kuultujen sidosryhmien näkemyksistä.

3.5.Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Koska kyseessä on komission REFIT-ohjelman piiriin kuuluvan voimassa olevan säädöksen tarkistus, komissio on tarkastellut mahdollisuuksia yksinkertaistaa sääntelyä ja vähentää rasitteita.

Analyysi osoittaa, että sääntelyä voidaan yksinkertaistaa huomattavasti kumoamalla direktiivi 2005/45/EY ja yhdenmukaistamalla direktiivi 2008/106/EY kansainvälisen kehyksen kanssa.

Tehokkuuden parantamisen kannalta tärkeintä on uudistaa keskitettyä mekanismia, joka koskee kolmansien maiden merenkulkualan koulutus- ja pätevyysasiakirjajärjestelmien tunnustamista. Käynnistämällä jäsenvaltioiden välinen keskustelu tarpeesta tunnustaa uusia kolmansia maita koko prosessista tulee läpinäkyvämpi tällaisen tunnustamisen tarpeen suhteen. Tämä johtaisi saatavilla olevien henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien tarkoituksenmukaisempaan ja tehokkaampaan käyttöön, koska tunnustamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kilpailuetua, jota EU:n aluskanta saa merenkulkijoiden palvelukseen ottamisesta asiaa koskevasta kolmannesta maasta, voitaisiin vertailla keskenään perusteellisesti.

Lisäksi jos pidennetään määräaikaa, joka koskee jo tunnustettujen kolmansien maiden uudelleenarviointia ensisijaisten perusteiden perusteella, voidaan vapauttaa resursseja, joita tällä hetkellä käytetään tehottomasti. Erityisesti maista, joista tulee vain vähän merenkulkijoita EU:n aluskannan palvelukseen ja joissa turvallisuusriski on vähäinen, siirretään saatavilla olevia resursseja maihin, joita tullaan arvioimaan uudelleen useammin, koska niistä tulee suurin osuus merenkulkijoita, joilla on unionin ulkopuolisen maan myöntämä pätevyysasiakirja.

Näin ollen niiden kolmansien maiden tunnustamisen peruuttaminen, joista vähintään viiden vuoden ajan ei ole tullut yhtään päällikköä tai päällystöön kuuluvaa EU:n aluskannan palvelukseen, vapauttaa resursseja sellaisten uusien kolmansien maiden tunnustamiseen, jotka kykenevät paremmin tarjoamaan työvoimaa eurooppalaisille aluksille. Koska saatavilla ei ole dataa ja koska muutokset ovat luonteeltaan oikeudellisia, yksinkertaistamistekijöitä ei ole arvioitu määrällisesti.

3.6.Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole seurauksia perusoikeuksien suojeluun.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

5.1.Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Käsillä olevan ehdotuksen soveltamisala on erittäin tekninen niiden toimenpiteiden osalta, jotka jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään. Ehdotuksella muutetaan vain hyvin pientä osaa voimassa olevia oikeudellisia velvoitteita. Koska toimet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi, ovat vähäisiä, täytäntöönpanosuunnitelmaa ei tarvita.

5.2.Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Koska ehdotetut toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään, eivät ole luonteeltaan olennaisia, selittäviä asiakirjoja ei tarvita.

5.3.Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Määritelmät ja soveltamisala

Säädöksen 1 artiklaa muutetaan, jotta voidaan ottaa käyttöön uusia määritelmiä, jotka liittyvät direktiivin 2008/106/EY liitteeseen lisättyihin sääntöihin V/3 ja V/4. Lisäksi uuden 5 b artiklan käyttöönoton vuoksi ja voimassa olevan 8 artiklan soveltamisen täsmentämiseksi on tarpeen antaa uusi vastaanottavan jäsenvaltion määritelmä.

Myös 2 artiklaa muutetaan, jotta säädöksessä voidaan kattaa kumotun direktiivin 2005/45/EY soveltamisala.

Jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäinen tunnustaminen

Säädökseen lisätään uusi 5 b artikla, jotta voidaan ottaa huomioon järjestelmä, joka koskee jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäistä tunnustamista. Kyseinen 5 b artikla vastaa pääosin direktiivin 2005/45/EY kumottua 3 artiklaa. Siinä täsmennetään, mitkä pätevyysasiakirjat tunnustetaan keskinäisesti, jotta merenkulkijat, joilla on toisen jäsenvaltion myöntämä pätevyysasiakirja, saavat työskennellä toisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla.

Lainsäädännön mukauttaminen kansainväliseen kehykseen

Säädöksen 12 artikla ja liite I sisältävät STCW-yleissopimuksen uudet muutokset, jotka koskevat niiden merenkulkijoiden uusia koulutus- ja pätevyysvaatimuksia, jotka työskentelevät matkustaja-aluksilla ja aluksilla, jotka kuuluvat IGF-säännöstön ja polaarisäännöstön piiriin.

Kolmansien maiden myöntämien pätevyysasiakirjojen tunnustaminen

Säädöksen 19 artiklaa muutetaan, jotta voidaan antaa täytäntöönpanopäätös tarpeesta käynnistää menettely uusien kolmansien maiden tunnustamiseksi. Tämän uuden menettelyvaiheen ansiosta pyynnön esittänyt jäsenvaltio voi perustella tunnustamispyynnön, ja jäsenvaltioilla on tilaisuus keskustella ja päättää siitä.

Lisäksi määräaika, joka koskee päätöksen tekemistä kolmannen maan tunnustamisesta, pidennetään 18 kuukaudesta 24 kuukauteen. Jos kolmannen maan on tarpeen toteuttaa suuria korjaavia toimia, kuten muutoksia lainsäädäntöönsä, määräaikaa pidennetään 36 kuukauteen. Oletuksena on, ettei määräaikojen pidentämisellä ole kielteisiä vaikutuksia, koska pyynnön esittäneellä jäsenvaltiolla on oikeus tunnustaa kolmas maa yksipuolisesti, kunnes sen tunnustamisesta on tehty lopullinen päätös.

Säädöksen 20 a artiklaan lisätään uusi kohta, jolla otetaan käyttöön erityinen peruste kolmannen maan tunnustamisen kumoamiselle tapauksessa, jossa kolmannesta maasta ei ole vähintään viiteen vuoteen tullut merenkulkijoita EU:n aluskannan palvelukseen.

Kolmansien maiden uudelleenarviointi

Säädöksen 21 artiklaa muutetaan, jotta uudelleenarviointien aikaväliä voidaan pidentää ensisijaisten perusteiden pohjalta aina 10 vuoteen saakka. Kolmansia maita, joista tulee vain vähän merenkulkijoita EU:n aluskannan palvelukseen ja joissa turvallisuusriski on vähäinen, olisi arvioitava uudelleen harvemmin kuin niitä kolmansia maita, jotka tarjoavat paljon työvoimaa.

Tiedot kolmansien maiden myöntämien pätevyysasiakirjojen tunnustamista todistavista kelpoisuustodistuksista

Säädöksen 25 a artiklaa muutetaan, jotta on mahdollista käyttää jäsenvaltioiden toimittamia tietoja, jotka koskevat kolmansien maiden myöntämistä pätevyysasiakirjoista annettujen tunnustamista todistavien kelpoisuustodistusten lukumäärää, kolmannen maan tunnustamisen kumoamiseksi tai uudelleenarvioinnin priorisoimiseksi. Säädöksen 5 a korvataan, jotta se voidaan yhdenmukaistaa uuden 25 a artiklan kanssa.

Muutosmenettely ja komiteamenettely

Muutetaan 27 artiklaa, jotta komissiolle siirretään valta muuttaa direktiivin 2008/106/EY tarvittavia säännöksiä delegoiduilla säädöksillä STCW-yleissopimuksen tulevien muutosten huomioon ottamiseksi.

Korvataan 27 a artikla, jotta se voidaan yhdenmukaistaa paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 9 kanssa.

2018/0162 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun direktiivin 2008/106/EY muuttamisesta ja direktiivin 2005/45/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 10 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 11 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Jotta meriturvallisuus ja meren pilaantumisen estäminen säilyisivät korkeatasoisina, on olennaisen tärkeää parantaa merenkulkijoiden tietojen ja taitojen tasoa unionissa kehittämällä merenkulkualan koulutusta ja pätevyysasiakirjojen myöntämistä kansainvälisten sääntöjen mukaisesti.

(2)Merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyysasiakirjojen myöntämistä säännellään kansainvälisellä tasolla Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kansainvälisellä merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevalla vuoden 1978 yleissopimuksella, jäljempänä ’STCW-yleissopimus’, jota tarkistettiin vuonna 2010. STCW-yleissopimusta muutettiin edelleen vuonna 2015. Muutokset koskivat niiden merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyysvaatimuksia, jotka työskentelevät aluksilla, joihin sovelletaan kaasuja ja muita alhaisessa lämpötilassa leimahtavia polttoaineita käyttäviä aluksia koskevaa kansainvälistä turvallisuussäännöstöä, jäljempänä ’IGF-säännöstö’. STCW-yleissopimusta muutettiin myös vuonna 2016. Muutokset koskivat niiden merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyysvaatimuksia, jotka työskentelevät matkustaja-aluksilla ja polaarisilla vesialueilla liikennöivillä aluksilla.

(3)STCW-yleissopimus on sisällytetty osaksi unionin lainsäädäntöä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/106/EY 12 . Kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet STCW-yleissopimuksen. Näin ollen niiden kansainväliset sitoumukset voidaan panna yhdenmukaisesti täytäntöön yhdenmukaistamalla merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyysasiakirjojen myöntämistä koskevat unionin säännöt STCW-yleissopimuksen kanssa. Useita direktiivin 2008/106/EY säännöksiä olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon STCW-yleissopimuksen uusimmat muutokset, jotka koskevat niiden merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyysasiakirjoja, jotka työskentelevät IGF-säännöstön alaisuuteen kuuluvilla aluksilla, matkustaja-aluksilla ja polaarisilla vesialueilla liikennöivillä aluksilla.

(4)Jotta voidaan ottaa huomioon kansainvälisellä tasolla tapahtunut kehitys ja varmistaa, että unionin sääntöjä mukautetaan sen mukaiseksi ajoissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, kun on kyse STCW-yleissopimuksen muutosten sisällyttämisestä osaksi lainsäädäntöä päivittämällä teknisiä vaatimuksia, jotka koskevat merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyysasiakirjojen myöntämistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 13 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(5)Direktiiviin 2008/106/EY sisältyy myös keskitetty mekanismi kolmansien maiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen tunnustamiseksi. Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) arviointi 14 osoitti, että keskitetyn mekanismin käyttöönotto toi merkittäviä kustannussäästöjä jäsenvaltioissa. Arvioinnista ilmeni kuitenkin myös, että joidenkin tunnustettujen kolmansien maiden osalta vain hyvin pieni lukumäärä merenkulkijoita on sittemmin otettu palvelukseen unionin aluksilla. Jotta saatavilla olevia henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja voitaisiin käyttää tehokkaammin, kolmansien maiden tunnustamismenettelyn olisi siksi perustuttava analyysiin tällaisen tunnustamisen tarpeesta. Tässä yhteydessä olisi myös arvioitava niiden asianomaisesta maasta peräisin olevien päälliköiden ja päällystöön kuuluvien lukumäärä, jotka todennäköisesti otetaan palvelukseen unionin aluksilla.

(6)Kun otetaan huomioon kolmansien maiden tunnustamismenettelyn soveltamisesta saatu kokemus, REFIT-arvioinnista ilmenee, että voimassa oleva 18 kuukauden määräaika ei ota riittävällä tavalla huomioon menettelyn – johon sisältyy myös Euroopan meriturvallisuusviraston paikalla tekemä tarkastus – monimutkaisuutta. Tarvittavat diplomaattiset järjestelyt tällaisen tarkastuksen suunnittelemiseksi ja suorittamiseksi vaativat enemmän aikaa. Lisäksi 18 kuukauden määräaika ei riitä, jos asianomaisen kolmannen maan on toteutettava korjaavia toimia ja tehtävä oikeudellisia muutoksia järjestelmäänsä täyttääkseen STCW-yleissopimuksen vaatimukset. Näistä syistä komission päätöksen antamisen määräaikaa olisi pidennettävä 18 kuukaudesta 24 kuukauteen. Jos kolmannen maan on tarpeen toteuttaa suuria korjaavia toimia, kuten muutoksia lainsäädäntöönsä, määräaikaa olisi pidennettävä 36 kuukauteen. Lisäksi olisi säilytettävä pyynnön esittäneen jäsenvaltion mahdollisuus tunnustaa kolmannen maan merenkulkijoiden koulutus-, pätevyys- ja vahdinpitovaatimuksia koskeva järjestelmä tilapäisesti, jotta tunnustamismenettely pysyy joustavana.

(7)Jotta keskitettyä kolmansien maiden tunnustamisjärjestelmää voidaan tehostaa edelleen, kolmansia maita, joista tulee vain vähän merenkulkijoita unionin alusten palvelukseen, olisi arvioitava uudelleen nykyistä harvemmin eli kymmenen vuoden välein. Tällaisten kolmansien maiden järjestelmien harvempaan uudelleenarviointiin olisi kuitenkin yhdisteltävä ensisijaisuusperusteita, joissa otetaan huomioon turvallisuusnäkökohdat ja joilla tasapainotetaan tehostamistarve ja toimiva suojamekanismi siltä varalta, että merenkulkijoiden koulutuksen laatu huononee asiaankuuluvissa kolmansissa maissa.

(8)Tietoja merenkulkijoista, jotka on otettu palvelukseen kolmansista maista, on jo saatavilla unionin tasolla, koska jäsenvaltiot asettavat saataville kansallisiin rekistereihin tallennetut asiaankuuluvat tiedot myönnetyistä pätevyysasiakirjoista ja kelpoisuustodistuksista. Näitä tietoja olisi käytettävä paitsi tilasto- ja päätöksentekotarkoituksiin myös keskitetyn kolmansien maiden tunnustamismenettelyn tehokkuuden parantamisen tarkoitukseen. Jäsenvaltioiden ilmoittamien tietojen perusteella tunnustettujen kolmansien maiden luettelosta poistetaan tunnustetut kolmannet maat, joista ei ole tullut merenkulkijoita unionin aluskannan palvelukseen vähintään viiden vuoden aikana. Lisäksi näitä tietoja on määrä käyttää tunnustettujen kolmansien maiden uudelleenarvioinnin priorisoimiseen.

(9)Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 15 säännöksiä ei sovelleta direktiivin 2008/106/EY mukaiseen merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen tunnustamiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/45/EY 16 säännellään jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäistä tunnustamista. Direktiivissä 2005/45/EY tarkoitetut merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen määritelmät ovat kuitenkin vanhentuneet STCW-yleissopimukseen vuonna 2010 tehtyjen muutosten seurauksena. Siksi jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäisen tunnustamisen järjestelmää olisi muutettava. Näin voidaan ottaa huomioon kansainväliset muutokset ja direktiivissä 2008/106/EY annetut uudet merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen määritelmät. Lisäksi keskinäisen tunnustamisen järjestelmään olisi sisällytettävä jäsenvaltioissa myönnetyt merenkulkijoiden lääketieteelliset kelpoisuustodistukset. Jotta voidaan välttää monitulkintaisuus ja epäjohdonmukaisuus direktiivien 2005/45/EY ja 2008/106/EY välillä, merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäistä tunnustamista olisi säänneltävä direktiivillä 2008/106/EY.

(10)Oikeudellisen selkeyden ja yhdenmukaisuuden lisäämiseksi direktiivi 2005/45/EY olisi kumottava ja direktiiviä 2008/106/EY olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2008/106/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2008/106/EY seuraavasti:

1)Lisätään 1 artiklaan alakohdat seuraavasti:

”43. ’vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa merenkulkija hakee hyväksymistä tai tunnustamista pätevyysasiakirjoilleen;

44. ’IGF-säännöstöllä’ kaasuja ja muita alhaisessa lämpötilassa leimahtavia polttoaineita käyttäviä aluksia koskevaa kansainvälistä turvallisuussäännöstöä, sellaisena kuin se on määriteltynä SOLAS-yleissopimuksen säännössä II-1/2.29;

45. ’polaarisäännöstöllä’ polaarisilla vesialueilla liikennöiviin aluksiin sovellettavaa kansainvälistä säännöstöä, sellaisena kuin se on määriteltynä SOLAS-yleissopimuksen säännössä XIV/1.1;

46. ’polaarisilla vesialueilla’ arktisia vesiä ja/tai Etelämantereen alueen vesiä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä SOLAS-yleissopimuksen säännössä XIV/1.2–XIV/1.4.”

2)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Muutetaan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”1. Tätä direktiiviä sovelletaan tässä direktiivissä tarkoitettuihin merenkulkijoihin, jotka palvelevat merialuksilla, jotka purjehtivat jonkin jäsenvaltion lipun alla, lukuun ottamatta”

b) Lisätään 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäljempänä olevaa 5 b artiklaa sovelletaan merenkulkijoihin, jotka ovat

a) jonkin jäsenvaltion kansalaisia;

b) kolmannen maan kansalaisia, joilla on jonkin jäsenvaltion myöntämä pätevyysasiakirja.”

3)Korvataan 5 a artikla seuraavasti:

”Sovellettaessa 20 artiklan 8 kohtaa ja 21 artiklan 2 kohtaa sekä käytettäväksi jäsenvaltioiden ja komission päätöksenteossa jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain tämän direktiivin liitteessä V tarkoitetut tiedot pätevyyskirjoista ja pätevyyskirjojen tunnustamista todistavista kelpoisuustodistuksista. Jäsenvaltiot voivat myös toimittaa vapaaehtoisesti tiedot pätevyystodistuksista, jotka on myönnetty miehistön jäsenille STCW-yleissopimuksen liitteessä olevan II, III ja VII luvun mukaisesti.”

4)Lisätään 5 b artikla seuraavasti:

”5 b artikla

Jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäinen tunnustaminen

1. Kukin jäsenvaltio hyväksyy toisen jäsenvaltion myöntämät tai sen valvonnassa myönnetyt pätevyystodistukset ja asiakirjatodisteet, jotta merenkulkijat voivat palvella sen aluskannalla.

2. Kukin jäsenvaltio tunnustaa sellaiset pätevyyskirjat tai pätevyystodistukset, jotka toinen jäsenvaltio on myöntänyt päälliköille ja päällystölle liitteessä I olevien sääntöjen V/1-1 ja V/1-2 mukaisesti, varustamalla kyseiset pätevyysasiakirjat kelpoisuustodistuksella niiden tunnustamisesta. Tunnustamista todistavat kelpoisuustodistukset rajoitetaan koskemaan niitä toimia, tehtäviä sekä pätevyystasoja, jotka niissä on vahvistettu. Käytettävän kelpoisuustodistuksen muodon on oltava STCW-säännöstön säännössä A-I/2 olevan 3 kohdan mukainen.

3. Kukin jäsenvaltio hyväksyy toisen jäsenvaltion valvonnassa myönnetyt lääkärintodistukset 11 artiklan mukaisesti, jotta merenkulkijat voivat palvella sen aluskannalla.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merenkulkijoilla on oikeus muutoksenhakuun kansallisen lainsäädännön ja kansallisten menettelyjen mukaisesti, jos voimassa olevan pätevyysasiakirjan kelpoisuus tai hyväksyminen evätään tai sitä koskevaan pyyntöön ei vastata.

5. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa toimia, tehtäviä ja pätevyystasoja koskevia lisärajoituksia 7 artiklassa tarkoitetun rannikkoliikenteen osalta tai liitteessä I olevan säännön VII/1 nojalla myönnettyjen vaihtoehtoisten pätevyysasiakirjojen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

6. Jäsenvaltio voi tarvittaessa sallia sen, että merenkulkija palvelee toimessa, ei kuitenkaan muutoin kuin radio-ohjesäännössä määrätyin edellytyksin radiosähköttäjänä tai radioasemanhoitajana, korkeintaan kolmen kuukauden ajan sen lipun alla purjehtivalla aluksella, jos merenkulkijalla on asianmukainen ja voimassa oleva pätevyysasiakirja, jonka toinen jäsenvaltio on myöntänyt ja varustanut merkinnöin mutta johon kyseinen jäsenvaltio ei ole vielä liittänyt tunnustamisen osoittavaa kelpoisuustodistusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

Asiakirjatodisteet siitä, että toimivaltaisille viranomaisille on jätetty kelpoisuustodistusta koskeva hakemus, on pidettävä saatavilla aluksella.

7. Vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava, että merenkulkijat, jotka esittävät tunnustamista varten johtotason tehtäviin oikeuttavan pätevyysasiakirjan, tuntevat riittävästi sellaista jäsenvaltion merilainsäädäntöä, joka liittyy tehtäviin, joita heillä on lupa suorittaa.”

5)Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jokaiselta päälliköltä, päällystöön kuuluvalta ja radioasemanhoitajalta, jolla on jonkin liitteessä I olevan luvun, ei kuitenkaan V luvun säännön V/3 tai VI luvun, nojalla myönnetty tai tunnustettu pätevyysasiakirja ja joka työskentelee merellä tai aikoo palata merelle maissa olon jälkeen, on meripalvelupätevyyden säilyttämiseksi vaadittava vähintään viiden vuoden väliajoin, että hän

a) täyttää 11 artiklassa säädetyt terveydentilaa koskevat vaatimukset; ja

b) osoittaa pitäneensä yllä STCW-säännöstön säännön A-I/11 mukaisen ammattitaidon.”

b)Lisätään 2 b kohta seuraavasti:

”2 b. Jatkaakseen meripalvelua polaarisilla vesialueilla liikennöivillä aluksilla jokaisen päällikön tai päällystöön kuuluvan on täytettävä tämän artiklan 1 kohdassa asetetut vaatimukset ja osoitettava enintään viiden vuoden väliajoin pitäneensä yllä polaarisilla vesialueilla liikennöivillä aluksilla edellytettävää ammattitaitoa STCW-säännöstön säännössä A-I/11 olevan 4 kohdan mukaisesti.”

c)Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kunkin jäsenvaltion on verrattava pätevyystasoja, joita se vaati sellaisten pätevyyskirjojen ja/tai pätevyystodistusten hakijoilta, jotka myönnettiin 1 päivään tammikuuta 2017 saakka, STCW-säännöstön A osassa määriteltyihin tasoihin asiaankuuluvan pätevyyskirjan ja/tai pätevyystodistuksen osalta ja määriteltävä, onko tarpeen vaatia, että tällaisten pätevyyskirjojen ja/tai pätevyystodistusten haltijat suorittavat asiaankuuluvan koulutuksen osaamisen ajantasaistamiseksi tai että heidän pätevyyttään arvioidaan.”

d)Lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Kunkin jäsenvaltion on verrattava pätevyystasoja, joita se vaati kaasua polttoaineena käyttävillä aluksilla palvelevilta henkilöiltä ennen 1 päivää tammikuuta 2017, STCW-säännöstön A-V/3 osastossa asetettuihin pätevyystasoihin ja määriteltävä tarvittaessa, onko tarpeen vaatia, että asianomainen henkilöstö ajantasaistaa osaamistaan.”

6)Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltion, joka aikoo tunnustaa kelpoisuustodistuksella 1 kohdassa tarkoitetut pätevyyskirjat tai pätevyystodistukset, jotka kolmas maa on myöntänyt päällikölle, päällystöön kuuluvalle tai radioasemanhoitajalle lippunsa alla purjehtivilla aluksilla palvelemista varten, on esitettävä komissiolle kyseisen maan tunnustamista koskeva pyyntö, johon on liitetty alustava analyysi siitä, noudattaako kolmas maa STCW-yleissopimuksen vaatimuksia, keräämällä liitteessä II tarkoitetut tiedot, mukaan lukien arvio siitä, miten monta kyseisestä maasta peräisin olevaa päällikköä ja päällystöön kuuluvaa todennäköisesti otetaan palvelukseen.

Jäsenvaltion esitettyä pyynnön komissio antaa päätöksen tunnustamismenettelyn aloittamisesta kyseisen kolmannen maan osalta. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Jos tunnustamismenettelyn aloittamisesta tehdään myönteinen päätös, komissio kerää Euroopan meriturvallisuusviraston avustamana ja mahdollisesti yhteistyössä pyynnön esittäneen jäsenvaltion kanssa liitteessä II tarkoitetut tiedot ja arvioi sen kolmannen maan koulutus- ja pätevyysasiakirjajärjestelmät, jonka tunnustamista on pyydetty, tarkistaakseen, täyttääkö kyseinen maa kaikki STCW-yleissopimuksen vaatimukset ja onko toteutettu asianmukaisia toimenpiteitä vilpillisten pätevyysasiakirjojen myöntämisen torjumiseksi.”

b) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Komissio antaa päätöksen kolmannen maan tunnustamisesta täytäntöönpanosäädöksellä. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen 24 kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun myönteisen päätöksen hyväksymisestä.

Jos asianomaisen kolmannen maan on toteutettava suuria korjaavia toimia, kuten muutoksia lainsäädäntöön tai koulutus- ja pätevyysasiakirjajärjestelmään STCW-yleissopimuksen vaatimusten täyttämiseksi, päätös voidaan hyväksyä 36 kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun myönteisen päätöksen hyväksymisestä.

Pyynnön esittänyt jäsenvaltio voi päättää tunnustaa kyseisen kolmannen maan yksipuolisesti, kunnes on annettu tässä kohdassa tarkoitettu päätös. Tällaisen yksipuolisen tunnustamisen tapauksessa jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle, miten monta tunnustamista todistavaa kelpoisuustodistusta on annettu 1 kohdassa tarkoitetuista kolmannen maan myöntämistä pätevyyskirjoista ja pätevyystodistuksista, ennen kuin päätös kolmannen maan tunnustamisesta annetaan.”

7) Lisätään 20 artiklaan 8 kohta seuraavasti:

”8. Jos jäsenvaltio ei ole antanut yli viiden vuoden aikana yhtään tunnustamista todistavaa kelpoisuustodistusta 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kolmannen maan myöntämistä pätevyyskirjoista tai pätevyystodistuksista, kyseisen kolmannen maan tunnustaminen peruutetaan. Tätä varten komissio hyväksyy täytäntöönpanopäätöksiä 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen sen jälkeen, kun se on ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille ja asiaankuuluvalle kolmannelle maalle vähintään kaksi kuukautta aiemmin.”

8)Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komissio arvioi uudelleen 19 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla menettelyllä tunnustetut kolmannet maat, mukaan lukien 19 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut maat, Euroopan meriturvallisuusviraston avustuksella säännöllisesti ja vähintään kymmenen vuoden kuluessa viimeisestä arvioinnista tarkistaakseen, täyttävätkö ne liitteessä II säädetyt asiaa koskevat perusteet ja onko toteutettu asianmukaiset toimenpiteet vilpillisten pätevyysasiakirjojen myöntämisen torjumiseksi.”

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Komissio toteuttaa Euroopan meriturvallisuusviraston avustuksella kolmansien maiden uudelleenarvioinnin ensisijaisten perusteiden pohjalta. Kyseisiin ensisijaisiin perusteisiin kuuluvat seuraavat:

a) 23 artiklan mukaisesta satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta saadut suorituskykytiedot;

b) se, miten monta tunnustamista todistavaa kelpoisuustodistusta on annettu kolmannen maan myöntämistä pätevyyskirjoista tai pätevyystodistuksista STCW-yleissopimuksen säännön V/1-1 ja V/1-2 mukaisesti;

c) kolmannen maan akkreditoimien merenkulkualan oppilaitosten lukumäärä;

d) kolmannen maan hyväksymien ohjelmien lukumäärä;

e) viimeisimmän arvioinnin päivämäärä ja se, miten monta puutetta kriittisissä prosesseissa on yksilöity komission tekemän viimeisimmän arvioinnin yhteydessä;

f) mahdolliset merkittävät muutokset kolmannen maan merenkulkualan koulutus- ja pätevyysasiakirjajärjestelmässä.

Jos kolmas maa jättää noudattamatta STCW-yleissopimuksen vaatimuksia 20 artiklan mukaisesti, kyseisen maan uudelleenarviointi on etusijalla muihin kolmansiin maihin nähden.”

9)Korvataan 25 a artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle liitteessä V tarkoitetut tiedot sovellettaessa 20 artiklan 8 kohtaa ja 21 artiklan 2 kohtaa sekä käytettäväksi jäsenvaltioiden ja komission päätöksenteossa.”

10)Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

a) Muutetaan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 27 a artiklan mukaisesti tämän direktiivin liitteen V muuttamiseksi niiden tietojen erityisen ja asianmukaisen sisällön ja yksityiskohtien osalta, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava, edellyttäen että tällaisilla säädöksillä ainoastaan otetaan huomioon STCW-yleissopimukseen ja -säännöstöön tehtävät muutokset ja niissä noudatetaan tietosuojatoimenpiteitä. Näillä delegoiduilla säädöksillä ei saa muuttaa 25 a artiklan 3 kohdassa edellytettäviä tietojen tunnistamattomuutta koskevia säännöksiä.”

b) Lisätään 2 kohta seuraavasti:

”2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 27 a artiklan mukaisesti tämän direktiivin liitteen I ja mahdollisten muiden tarvittavien säännösten muuttamiseksi, jotta direktiivi voidaan yhdenmukaistaa STCW-yleissopimuksen ja -säännöstön uusien muutosten kanssa.”

11)Korvataan 27 a artikla seuraavasti:

”27 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään 27 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [voimaantulosta].

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 27 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 27 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

12)Muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2005/45/EY.

3 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [12 kuukauden kuluttua direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Meriturvallisuudesta ja meren pilaantumisen estämisestä 25. tammikuuta 1993 antamissaan päätelmissä neuvosto otti huomioon inhimillisen tekijän merkityksen alusten turvallisessa käytössä. Merenkulun turvallisuutta koskevasta yhteisestä politiikasta 8. kesäkuuta 1993 antamassaan päätöslauselmassa neuvosto vahvisti tavoitteeksi vähentää sellaisen laivaväen lukumäärää, joka ei täytä vaatimuksia, ja asetti etusijalle toimet, joilla parannetaan koulutusta laatimalla yhteiset standardit avainhenkilöstön vähimmäiskoulutustasoille.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/106/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta (EUVL L 323, 3.12.2008, s. 33), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2012/35/EU (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 78).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/45/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyyskirjojen keskinäisestä tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 160).

(4) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n meriliikennepolitiikka vuoteen 2018 saakka: strategiset tavoitteet ja suositukset” (KOM(2009) 8).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(6) Valkoinen kirja ˮYhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmääˮ, KOM(2011) 144 lopullinen.

(7) SWD(2018) 19.

(8) SWD(2018) 19.

(9) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 10.

(10) EUVL C , , s. .

(11) EUVL C , , s. .

(12) EUVL L 323, 3.12.2008, s. 33. .

(13) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 10).

(14) SWD(2018) 19.

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/45/EY jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyyskirjojen keskinäisestä tunnustamisesta ja direktiivin 2001/25/EY muuttamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 160).