PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

·Ehdotuksen taustaa

Viisumitietojärjestelmä (VIS) 1 on toiminut vuodesta 2011 teknisenä ratkaisuna, jolla helpotetaan lyhytaikaisia viisumeja koskevaa menettelyä ja autetaan viisumi-, raja-, turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisia tarkistamaan nopeasti ja tehokkaasti tarvittavat tiedot kolmansien maiden kansalaisista, jotka tarvitsevat viisumin EU:hun matkustamista varten. Viisumitietojärjestelmään ovat yhteydessä eri puolilla maailmaa sijaitsevat jäsenvaltioiden konsulaatit ja kaikki ulkorajojen ylityspaikat. Järjestelmä suorittaa biometrisen tunnistuksen ensi sijassa sormenjälkitietojen avulla henkilöllisyyden selvittämistä ja todentamista varten.

EU:n yhteinen viisumipolitiikka 2 on olennainen osa Schengenin säännöstöä, kuten tiedonannossa yhteisen viisumipolitiikan mukauttamista uusiin haasteisiin 3 todetaan. Viisumipolitiikka on – ja sen olisi vastaisuudessakin oltava – väline, jolla edistetään matkailua ja liiketoimintaa ja samalla ehkäistään turvallisuusriskejä ja EU:hun suuntautuvaa laitonta muuttoliikettä. Viisumihakemusten käsittelyn perusperiaatteita ei ole tarkistettu sen jälkeen kun viisumisäännöstö 4 tuli voimaan vuonna 2010 ja viisumitietojärjestelmä vuonna 2011, mutta viisumipolitiikan toimintaympäristö on muuttunut ratkaisevasti. Viime vuosina koetut muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat siirtäneet poliittisen keskustelun painopistettä pois alueesta, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia, ja erityisesti viisumipolitiikasta, kohti muuttoliike- ja turvallisuushaasteiden, taloudellisten näkökohtien ja yleisten ulkosuhdekysymysten välisen tasapainon uudelleenarviointia.

Komissio totesi jo Schengen-alueen säilyttämistä ja vahvistamista koskevassa tiedonannossa 5 , että alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia, yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat rajatylittävät uhat ovat yhteistä etua koskeva asia. Tarkastusten puuttumiseen sisärajoilla on aina liittynyt toimenpiteitä, jotka koskevat ulkorajojen valvontaa, viisumipolitiikkaa, Schengenin tietojärjestelmää, tietosuojaa, poliisiyhteistyötä, oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja huumausainepolitiikkaa.

Samaan aikaan teknologinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia, joilla helpotetaan viisumihakemusten käsittelyä sekä hakijoiden että konsulaattien kannalta. Koska viisumitietojärjestelmä on tärkeä osa viisumipolitiikan kehystä, tämä ehdotus täydentää komission 14. maaliskuuta 2018 viisumisäännöstön muuttamisesta antamaa ehdotusta 6 . Viisumitietojärjestelmä on olennainen osa komission tapaa hallinnoida rajoja, muuttoliikettä ja turvallisuutta koskevia tietoja. Sen tavoitteena on varmistaa, että rajavartijoilla, lainvalvontaviranomaisilla, maahanmuuttoviranomaisilla ja oikeusviranomaisilla on tiedot, joita tarvitaan EU:n ulkorajojen parempaan suojaamiseen, muuttoliikkeen hallintaan ja sisäisen turvallisuuden parantamiseen kaikkien kansalaisten eduksi. Komissio ehdotti joulukuussa 2017 EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevia sääntöjä 7 , jotta ne toimisivat yhdessä älykkäämmin ja tehokkaammin.

Vuonna 2016 rajanylitystietojärjestelmästä (EES) annetussa asetuksessa 8 vahvistettiin, että EES- ja VIS-järjestelmät voidaan tehdä täysin yhteentoimiviksi. Lisäämällä viisumien käyttöä koskevia tietoja voidaan saada kattava kuva kolmansien maiden kansalaisten viisumihakemushistoriasta. Ehdotuksessa kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) yhteentoimivuudelle muutetaan VIS-asetusta, jotta viisumitietojärjestelmä voidaan yhdistää EES:n ja EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) kanssa yhteen alustaan, johon yhteentoimivuus perustuu. Yhteentoimivuutta koskevalla ehdotuksella käyttöön otettu rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin helpottaa rinnakkaisten henkilöllisyyksien havaitsemista ja henkilöllisyyspetosten torjuntaa. Tämä tunnistin ilmoittaa hakemusta käsittelevälle viisumiviranomaiselle automaattisesti, jos hakija tunnetaan eri henkilöllisyyksillä, jolloin viranomainen voi toteuttaa aiheellisia toimia. Kun uusien tietojärjestelmien toiminta on alkanut ja niiden yhteentoimivuus on varmistettu, viisumihakemuksia käsittelevien virkamiesten mahdollisuudet suorittaa nopeasti hakijoiden taustatarkastuksia paranevat huomattavasti. Eurooppalainen hakuportaali (ESP) mahdollistaa sen, että yhdellä haulla voidaan saada tuloksia eri järjestelmistä. Näin voidaan parantaa turvallisuutta alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia. Viisumikäsittelyä koskevaa lainsäädäntöä on muutettava tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Muutoksiin olisi sisällytettävä erityisesti viisumiviranomaisten velvollisuus käyttää automaattisesti rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistinta sekä muita tietokantoja, kun ne tekevät maahanmuutto- ja turvallisuusriskien arviointia lyhytaikaista viisumia hakevista kolmansien maiden kansalaisista.

EU:n tasolla todettiin tietovaje niiden asiakirjojen suhteen, joiden perusteella kolmansien maiden kansalaiset voivat oleskella Schengen-alueella yli 90 päivää 180 päivän jakson aikana: pitkäaikaiset viisumit, oleskeluluvat ja oleskelukortit (tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä 9 , toukokuu 2017 10 ). Neuvosto 11 pyysi komissiota tekemään toteutettavuustutkimuksen sellaisen EU:n keskitetyn rekisterin perustamisesta, joka sisältää tiedot pitkäaikaisista viisumeista, oleskelukorteista ja oleskeluluvista. Tutkimus 12 saatiin päätökseen syyskuussa 2017, ja siinä todettiin, että tietotekniikan turvallisuuden, täytäntöönpanon sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kannalta toteuttamiskelpoisin ratkaisu olisi liittää rekisteri osaksi viisumitietojärjestelmää. Tämän jälkeen tehtiin seurantatutkimus siitä, olisiko tarpeellista ja oikeasuhteista ulottaa viisumitietojärjestelmä koskemaan myös pitkäaikaisia viisumeja ja oleskeluasiakirjoja 13 .

Yhteentoimivuuteen tähtäävä työ käynnistettiin huhtikuussa 2016. Sen tavoitteena on luoda vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi. Sen lisäksi vuonna 2016 tehtiin yleisarviointi viisumitietojärjestelmästä 14 . Arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja lisäarvoa EU:n kannalta. Siinä todettiin, että viisumitietojärjestelmä täyttää tavoitteensa ja tehtävänsä ja on edelleen lajissaan yksi kehittyneimmistä tietojärjestelmistä. Viisumeita, rajavalvontaa ja muuttoliikkeen hallintaa koskevien uusien haasteiden vuoksi järjestelmää olisi kuitenkin kehitettävä useilla erityisaloilla.

Komissio esitti 17. huhtikuuta 2018 ehdotuksen 15 sellaisten kolmansien maiden kansalaisten oleskelukorttien vahvistamisesta, jotka ovat EU:n kansalaisten perheenjäseniä. Tämän ehdotuksen vuoksi tällaisia oleskelukortteja ei ole tarpeen sisällyttää viisumitietojärjestelmään.

·Voimassa olevat aiemmat säännökset

Viisumitietojärjestelmä perustettiin päätöksellä 2004/512/EY, ja sen tarkoitus, toiminnot ja vastuualueet on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus). Asetuksessa (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö), joka annettiin 13. heinäkuuta 2009, vahvistetaan säännöt biometristen tunnisteiden rekisteröimisestä viisumitietojärjestelmään. Neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS, joka on annettu 23. kesäkuuta 2008, vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä nimetyt jäsenvaltioiden viranomaiset ja Europol voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten ehkäisemistä, havaitsemista ja tutkimista varten.

Tällä ehdotuksella ei rajoiteta direktiivin 2004/38/EY 16 soveltamista. Ehdotuksella ei miltään osin muuteta direktiiviä 2004/38/EY.

·Ehdotuksen tavoitteet

Tämän aloitteen yleiset tavoitteet vastaavat perussopimukseen pohjautuvia päämääriä parantaa turvallisuutta EU:ssa ja sen rajoilla, helpottaa laillisesti matkustavien oikeutta ylittää ulkoraja ja liikkua ja oleskella vapaasti alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia, sekä helpottaa Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa. Näitä tavoitteita on työstetty edelleen Euroopan muuttoliikeagendassa ja sitä seuranneissa tiedonannoissa, kuten tiedonannossa Schengen-alueen säilyttämisestä ja vahvistamisesta 17 , Euroopan turvallisuusagendassa 18 , komission raporteissa edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia ja tiedonannossa yhteisen viisumipolitiikan mukauttamisesta uusiin haasteisiin 19 .

Tämän ehdotuksen erityisenä tavoitteena on

1)helpottaa viisumihakemusmenettelyä;

2)helpottaa ja vahvistaa tarkastuksia ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella;

3)parantaa Schengen-alueen sisäistä turvallisuutta helpottamalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa kolmansien maiden kansalaisista, joilla on pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa.

Lisäksi tavoitteena on

4)helpottaa maahanmuutto- ja lainvalvontaviranomaisten suorittamaa kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamista jäsenvaltion alueella;

5)helpottaa kadonneiden henkilöiden tunnistamista;

6)auttaa prosessissa, jonka tavoitteena on tunnistaa ja palauttaa henkilöt, jotka mahdollisesti eivät tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä;

7)auttaa lainvalvontaviranomaisia pääsemään tietoihin lyhytaikaisten viisumien hakijoista ja haltijoista (mikä on jo mahdollista nykyisten sääntöjen perusteella) ja laajentaa tietoihin pääsy koskemaan pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoita, kun se on tarpeen vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemiseksi, tutkimiseksi, havaitsemiseksi tai niistä syytteeseen asettamiseksi, varmistaen samalla korkeatasoinen tietosuoja ja yksityisyyden suoja;

8)kerätä tilastoja, joilla tuetaan näyttöön perustuvaa Euroopan unionin muuttoliikepolitiikkaa.

2.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

·Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Viisumitietojärjestelmästä tehtiin vuonna 2016 REFIT-arviointi 20 , joka johti useisiin suosituksiin järjestelmän toiminnan parantamiseksi. Nämä suositukset toimivat tämän ehdotuksen perustana.

Yleisesti ottaen viisumitietojärjestelmän arviointi osoitti, että järjestelmä on tehokas tavoitteidensa saavuttamisessa. Se osoitti kuitenkin, että viisumitietojärjestelmän kehittämistä on jatkettava, jotta se voi vastata paremmin viisumi-, rajaturvallisuus- ja turvallisuuspolitiikan uusiin haasteisiin. Tämä voitaisiin tehdä liittämällä se yhteen olemassa olevien ja tulevien tietojärjestelmien kanssa ja tutkimalla tapoja kirjata viisumitietojärjestelmään pitkäaikaisia viisumeja koskevia tietoja, biometriset tiedot mukaan lukien. Arvioinnissa tuli esiin myös tarve parantaa erityisesti tietojen laadun valvontaa ja tilastojen tuottamista.

Useimmat arvioinnissa esiin tulleet seikat olivat luonteeltaan teknisiä ja koskivat järjestelmän yhdenmukaistamista tällä alalla tehtyjen uusien lainsäädäntöehdotusten kanssa. Arvioinnissa esiin tulleet seikat koskivat pääasiassa

1) tietojen laadun parantamista;

2) VISMail -toiminnon yhdistämistä viisumitietojärjestelmään;

3) kuulemis- ja edustustoimintojen keskittämistä;

4) kasvontunnistuksen tai latenttien sormenjälkien käytön tukemista; ja

5) viisumitietojärjestelmän tietoihin perustuvan raportointi- ja tilastointivälineen perustamista.

Eu-LISA teki lokakuun 2016 ja heinäkuun 2017 välisenä aikana selvityksen kaikista viisumitietojärjestelmän arvioinnista johtuvista teknisistä vaikutuksista. Sen vuoksi nyt ei ollut tarpeen arvioida yksityiskohtaisesti näiden teknisten parannusten vaikutuksia.

Useat arvioinnissa esiin tuodut seikat edellyttivät kuitenkin paitsi teknisen analyysin tekemistä myös lisäanalyyseja mahdollisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista:

·vaikeudet saattaa päätökseen menettelyt laittomien maahantulijoiden palauttamiseksi lähtömaahansa, jos matkustusasiakirjat puuttuvat;

·laittoman muuttoliikkeen ja viisumipetosten riskit, erityisesti ihmiskauppa ja muut alle 12-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat väärinkäytökset, viisumia haettaessa;

·vaikeudet, joita raja- tai maahanmuuttoviranomaiset kohtaavat tarkistaessaan pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia ja niiden haltijoita;

·tietovaje tarkastettaessa laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä riskejä ja turvallisuusriskejä viisumihakemusten käsittelyn yhteydessä;

·tarve harkita sitä mahdollisuutta, että viisumien käsittelyssä tehdään automaattisesti hakuja muista rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden alan tietokannoista. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon EU:n rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tietojärjestelmien kehitys vuonna 2016 tehdyn arvioinnin jälkeen ja varmistettava yhdenmukaisuus hiljattain hyväksyttyjen komission ehdotusten (EES) ja ehdotettujen uusien ratkaisujen ja järjestelmien kanssa (Eurodac-asetuksen uudelleenlaadintaa koskeva ehdotus, ETIAS, ECRIS-TCN, yhteentoimivuus).

·Sidosryhmien kuuleminen

Tähän ehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin liitteessä 2 esitetään yksityiskohtainen kuvaus sidosryhmien kuulemisesta. Komissio tilasi kolme riippumatonta tutkimusta. Niistä yksi koskee lasten sormenjälkien ottamista viisumimenettelyssä koskevan ikärajan alentamisen toteutettavuutta, tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta sekä viisuminhakijoiden matkustusasiakirjan jäljennöksen tallentamista VIS-järjestelmään. Kaksi muuta koskee sitä, onko tarpeellista ja oikeasuhteista laajentaa viisumitietojärjestelmä koskemaan pitkäaikaisia viisumeja ja oleskeluasiakirjoja (eli oleskelulupia ja oleskelukortteja) koskevia tietoja. Näiden tutkimusten yhteydessä kuultiin kohdennetusti kaikkia asianomaisia sidosryhmiä, mukaan lukien kansalliset viranomaiset, jotka pääsevät viisumitietojärjestelmään syöttämään, muuttamaan, poistamaan tai tarkastelemaan tietoja, maahanmuuttoasioista ja palauttamisesta vastaavat viranomaiset, lastensuojeluviranomaiset, poliisiviranomaiset ja ihmiskaupan torjunnasta vastaavat viranomaiset, konsuliasioista vastaavat viranomaiset sekä ulkorajojen ylityspaikkojen tarkastuksista vastaavat kansalliset viranomaiset. Lisäksi kuultiin useita EU:n ulkopuolisia viranomaisia ja valtiosta riippumattomia järjestöjä, jotka toimivat lasten oikeuksien alalla.

Komissio toteutti vuosina 2017–2018 kaksi avointa julkista kuulemista. Niistä ensimmäinen toteutettiin 17.8.2017 – 9.11.2017 lasten sormenjälkien ottamista viisumimenettelyssä koskevan ikärajan alentamisesta ja toinen 17.11.2017 – 9.12.2018 viisumitietojärjestelmän laajentamisesta siten, että siihen sisällytetään tietoja pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluasiakirjoista.

Euroopan tietosuojavaltuutettu esitti näkemyksensä lasten sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentamisesta 9. marraskuuta 2017 ja pitkäaikaisia viisumeja ja oleskeluasiakirjoja koskevien tietojen sisällyttämisestä viisumitietojärjestelmään 9. helmikuuta 2018.

Euroopan tietosuojavaltuutettu ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto ovat esittäneet näkemyksensä ehdotukseen liittyvistä seikoista kohdennetuissa haastatteluissa osana vaikutustenarvioinnin valmistelun yhteydessä järjestettyjä sidosryhmien kuulemisia.

·Vaikutustenarviointi

Vuonna 2018 tehtiin vaikutustenarviointi 21 , jossa keskityttiin niihin kysymyksiin, joita oli arvioitava tarkemmin tämän ehdotuksen laatimiseksi. Se perustui kolmeen komission teettämään riippumattomaan tutkimukseen, jotka toteutettiin vuosina 2017 ja 2018. Huomioon otettiin myös eu-LISAn viisumitietojärjestelmän kehittämisen teknisestä toteutettavuudesta marraskuussa 2016 ja helmikuussa 2017 tekemän tutkimuksen tulokset sekä toteutettavuustutkimus, joka koski yhdennettyä rajavalvontaa niiden henkilöiden osalta, joita ei ole kirjattu EES:ään (ETIAS-tutkimus).

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin vaihtoehtoisia tapoja seuraavien toteuttamiseen:

·Digitaalisen matkustusasiakirjajäljennöksen tallentaminen viisumitietojärjestelmään (keskitetysti tai hajautetusti). Tässä tarkasteltiin kahta alavaihtoehtoa: ainoastaan hakijan matkustusasiakirjan henkilötietosivun tallentaminen tai kaikkien käytettyjen sivujen tallentaminen.

·Lasten sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen. Tässä tarkasteltiin kahta alavaihtoehtoa: sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen kuuteen vuoteen tai sormenjälkien ottamista koskevan vaatimuksen soveltaminen kaikenikäisiin.

·Pitkäaikaisia viisumeja ja oleskeluasiakirjoja koskevien tietojen sisällyttäminen viisumitietojärjestelmään. Tässä lainsäädännöllisiin vaihtoehtoihin sisältyi pitkäaikaisten viisumien ja oleskeluasiakirjojen yhdenmukaisuuden ja turvallisuuden parantaminen. Yhteyden luominen kansallisten tietokantojen välille, minkä ansiosta kaikki jäsenvaltiot voisivat tehdä hakuja toistensa asiaankuuluvista kansallisista tietokannoista. Asiakirjojen sisällyttäminen viisumitietojärjestelmään hylättyjä hakemuksia koskevien tietojen kanssa tai niitä ilman.

·Laittomaan maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvien automatisoitujen tarkastusten tekeminen olemassa olevista tietokannoista.

Tähän ehdotukseen on otettu ensimmäisen toimenpiteen (matkustusasiakirjan henkilötietosivun jäljennöksen tallentaminen), toisen toimenpiteen (sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen kuuteen vuoteen) ja neljännen toimenpiteen osalta vaikutustenarvioinnissa parhaiksi katsotut vaihtoehdot. Mitä tulee pitkäaikaisten viisumien ja oleskeluasiakirjojen sisällyttämiseen viisumitietojärjestelmään, EU:n kansalaisten perheenjäsenille, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen unionin lainsäädännön nojalla, myönnettyjä oleskelukortteja koskevat tiedot eivät sisälly tähän ehdotukseen niiden oikeuksien vuoksi, joita perheside EU:n kansalaiseen antaa tällaisille kolmansien maiden kansalaisille. Lisäksi komission 17. huhtikuuta 2018 esittämässä ehdotuksessa parannettiin tällaisten oleskelukorttien turvallisuutta.

Sääntelyntarkastelulautakunta tarkasti vaikutustenarvioinnin luonnoksen ja antoi siitä myönteisen lausunnon 23. huhtikuuta 2018.

3.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

·Ehdotettujen toimien lyhyt kuvaus

Viisumitietojärjestelmän tarkoitus, toiminnot ja vastuualueet on määriteltävä tarkemmin, jotta voidaan ottaa huomioon järjestelmän laajentaminen kattamaan pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoihin liittyvät tiedot. Viisumitietojärjestelmää on laajennettava myös siten, että lyhytaikaisia viisumeja koskeviin hakemuksiin liittyviin tietoluokkiin kuuluu myös matkustusasiakirjojen jäljennösten tallentaminen, ja siihen on sisällytettävä uusia toimintoja, kuten raportoinnin ja tilastoinnin tietoarkisto tai VISMail 22 . Tämä tarkoittaa sitä, että viisumisäännöstössä vahvistettua viisumihakemusten käsittelymenettelyä koskevia sääntöjä on muutettava. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin pääsystä viisumitietojärjestelmään säädetään neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS. Tämä päätös annettiin ennen Lissabonin sopimusta, ja siinä säädettiin lainvalvontaviranomaisten pääsystä tietoihin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen aikaisemman ”kolmannen pilarin” puitteissa. Koska ”kolmatta pilaria” ei enää ole sellaisenaan olemassa nykyisissä perussopimuksissa, komissio katsoo, että tämä ehdotus tarjoaa mahdollisuuden yhdistää tämän päätöksen sisältö VIS-asetukseen. Koska viisumitietojärjestelmää laajennetaan sisältämään tietoja pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista, järjestelmän tarvittava jatkokehittäminen ja operatiivinen hallinnointi annetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston (eu-LISA) tehtäväksi.

Sen vuoksi on tehtävä muutoksia asetukseen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö), asetukseen (EY) N:o 767/2008, asetukseen (EU) 2017/2226 (EES-asetus), asetukseen (EU) XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja asetukseen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö).

Seuraavassa esitetään lyhyesti ehdotuksen keskeiset tavoitteet:

Rajaturvallisuutta ja sisäistä turvallisuutta koskevien jäljellä olevien tietovajeiden korjaaminen: pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien sisällyttäminen viisumitietojärjestelmään

Korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportissa 23 todettiin, että EU:n tasolla vallitsee tietovaje niiden asiakirjojen suhteen, joiden perusteella muut kuin EU:n kansalaiset voivat oleskella tietyn jäsenvaltion alueella pidempään kuin 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana 24 . Tällä hetkellä näitä asiakirjoja ja niiden haltijoita koskevia tietoja ei kerätä eikä niitä voi tarkistaa yhdestäkään EU:n laajuisen, rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden alaa koskevan laajan tietojärjestelmän kautta (lukuun ottamatta jossain määrin SIS-järjestelmää). Jäsenvaltiot katsovat, että näiden asiakirjojen nykyinen hallinnointi voi aiheuttaa kolmansien maiden kansalaisille vaikeuksia rajanylityksen yhteydessä ja sen jälkeen vapaassa liikkumisessa alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia.

EU:hun pitkäaikaista oleskelua varten tulevat kolmansien maiden kansalaiset muodostavat ainoan kolmansien maiden kansalaisten ryhmän, joka ei kuulu minkään EU:n laajan tietojärjestelmän piiriin (ks. alla oleva kuvio). Sisällyttämällä pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat viisumitietojärjestelmään varmistettaisiin, että näitä asiakirjoja ja niiden haltijoita koskevat tiedot sisältyvät johonkin EU:n laajaan tietojärjestelmään ja että niihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin asiakirjoihin, jotka on annettu ilman viisumia (tiedot jo ETIAS- ja EES-järjestelmässä) ja viisumin kanssa (kolmansien maiden kansalaiset, jotka tulevat lyhytaikaista oleskelua varten ja joiden tiedot ovat jo VIS- ja EES-järjestelmässä). Tämä mahdollistaa sen, että muiden jäsenvaltioiden kuin asiakirjan antaneen jäsenvaltion viranomaiset voivat tehdä asiakirjaa ja sen haltijaa koskevan tarkastuksen rajalla tai jäsenvaltioiden alueella.

Helpottamalla jäsenvaltioiden välistä järjestelmällistä tietojenvaihtoa sellaisista kolmansien maiden kansalaisista, joilla on pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, viisumitietojärjestelmä auttaisi parantamaan Schengen-alueen sisäistä turvallisuutta. Jos pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia koskevat tietueet tallennetaan keskusjärjestelmään ja asetetaan kaikkien asiaankuuluvien jäsenvaltioiden viranomaisten saataville, kukin jäsenvaltio voi tehdä turvallisuusriskistä tarkemman ja puolueettomamman arvioinnin järjestelmässä olevien tietueiden perusteella, kun se suorittaa asiakirjan haltijoita koskevia tarkastuksia rajanylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella.

Näiden asiakirjojen sisällyttäminen keskitettyyn järjestelmään auttaa lisäksi havaitsemaan petoksia, jotka liittyvät virallisten asiakirjojen saamiseen väärien lähdeasiakirjojen perusteella.

Jäsenvaltioiden välisen paremman ja järjestelmällisemmän tietojenvaihdon helpottaminen minimoisi myös hallinnollisen rasituksen ja poistaisi kielimuurin, joka on olemassa, kun toiseen jäsenvaltioon otetaan yhteyttä kolmannen maan kansalaisen esittämän asiakirjan aitouden tarkistamiseksi.

Kun päätetään pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan myöntämisestä tai pidentämisestä, yhteentoimivuuden osatekijöiden (eurooppalainen hakuportaali (ESP)) avulla käynnistetään useita automaattisia hakuja sen selvittämiseksi, sisältääkö jokin EU:n tai Interpolin tietokanta todisteita siitä, että henkilö voisi muodostaa uhkan jonkin jäsenvaltion turvallisuudelle. Mahdollisten osumien tapauksessa asiakirjan antavan jäsenvaltion on toteutettava jatkotoimia voimassa olevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Viisumihakemusten käsittelyyn liittyvien tarkastusten lisääminen yhteentoimivuuden avulla

Nykyisten sääntöjen mukaan konsulaattien on tarkistettava ainoastaan Schengenin tietojärjestelmästä (SIS), onko viisumipakon alaisella matkustajalla maahantulokielto. Viisuminhakijoista ei ole pakko tehdä hakua missään muussa EU:n tietokannassa (esim. Eurodacissa), Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannassa tai TDAWN-tietokannassa 25 .

Kun eurooppalainen hakuportaali on käytössä, toimivaltaiset – myös viisumien käsittelystä vastaavat – viranomaiset voivat tehdä keskitettyjä hakuja kaikkiin järjestelmiin, joita niillä on oikeus käyttää (esim. Eurodac, EES ja ECRIS-TCN), eikä hakuja enää tarvitse tehdä erikseen kussakin järjestelmässä. Eurooppalainen hakuportaali helpottaa turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvien riskien havaitsemista viisumimenettelyssä, sillä sen ansiosta viisumivirkailijat voivat tehdä viisuminhakijoista nopeita ja tehokkaita taustatarkastuksia.

Yhteentoimivuutta koskevan ehdotuksen tavoitteena on myös helpottaa rinnakkaisten henkilöllisyyksien havaitsemista ja henkilöllisyyspetosten torjuntaa. Tämän yhteentoimivuuteen tähtäävän toiminnon avulla hakemusta käsittelevälle viisumiviranomaiselle ilmoitetaan automaattisesti, jos hakija tunnetaan eri henkilöllisyyksillä, jolloin viranomainen voi toteuttaa aiheellisia toimia.

Koska viisumitietojärjestelmä on myös osa yhteentoimivuuden oikeudellista kehystä, on avautunut teknisiä mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan varmistaa, että valtuutetut käyttäjät voivat käytännössä viestiä nopeasti, saumattomasti ja järjestelmällisesti eri tietokantojen välityksellä. Mahdollistamalla viisumiviranomaisille automaattisten hakujen tekeminen muista tietokannoista eurooppalaisen hakuportaalin avulla sovelletaan yhteentoimivuuden kehystä käytännössä ensimmäistä kertaa.

Kun viisumitietojärjestelmä todentaa ja arvioi hakijoiden toimittamia tietoja, se tekee automaattisesti kustakin hakemuksesta haun kaikissa edellä mainituissa järjestelmissä.

Muista tietokannoista automaattisesti tehtyjen hakujen lisäksi viisumikäsittelyssä on hyötyä erityisistä riski-indikaattoreista. Nämä indikaattorit sisältävät tietojen analysointisääntöjä sekä tiettyjä jäsenvaltioiden toimittamia numerotietoja ja muista asian kannalta merkityksellisistä rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden alan tietokannoista laadittuja tilastoja. Tämä parantaisi riskinarviointeja ja mahdollistaisi tietojen analysointimenetelmän käytön. Riski-indikaattorit eivät sisältäisi henkilötietoja, ja ne perustuisivat jäsenvaltioiden toimittamiin tilastoihin ja tietoihin, jotka koskevat uhkia, oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden ja sellaisten henkilöiden, joilta on evätty maahanpääsy, tavanomaisesta poikkeavia osuuksia tietyissä kolmansien maiden kansalaisten ryhmissä, sekä kansanterveydellisiä riskejä.

Turvallisuusriskien ja maahanmuuttoon liittyvien riskien järjestelmällisen tarkistamisen käyttöönotto viisumitietojärjestelmän tietojen yhteydessä perustuu yhteentoimivuuden kehyksen aikaansaamiin hyötyihin.

Kadonneiden henkilöiden tunnistamisen helpottaminen

Saattaa syntyä tilanteita, joissa henkilöt on tunnistettava heidän oman etunsa vuoksi, koska he ovat kadonneet tai heidät on tunnistettu ihmiskaupan uhreiksi. Yhteentoimivuuden kehyksessä poliisiviranomaisille annetaan mahdollisuus tunnistaa henkilö henkilöllisyyden selvittämisen yhteydessä saaduilla biometrisillä tiedoilla, jos se sallitaan kansallisessa lainsäädännössä. Tällainen pääsy tietoihin ei kuitenkaan olisi riittävän tuloksellista edellä kuvatuissa erityisolosuhteissa. Tätä varten lainvalvontaviranomaisille olisi annettava nopea pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin, jotta ne voivat tunnistaa henkilön nopeasti ja luotettavasti ilman, että niiden täytyy täyttää kaikki lainvalvontaviranomaisten pääsyä koskevat ennakkoedellytykset ja lisäsuojatoimet.

Jäljellä olevien tietovajeiden korjaaminen lyhytaikaisia viisumeita koskevien hakemusten käsittelyssä: hakijoiden sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen ja matkustusasiakirjojen jäljennösten tallentaminen viisumitietojärjestelmään palautusmenettelyjen tukemiseksi

·Lasten sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen 12 vuodesta 6 vuoteen

Tämä toimenpide antaa virkailijoille mahdollisuuden todentaa lapsen henkilöllisyys viisumihakemusmenettelyssä, ja se mahdollistaa tarkistusten tekemisen ulkorajalla. Koska toimenpide mahdollistaa lasten yksiselitteisen tunnistaminen, se myös suojelee lapsia paremmin ja auttaa torjumaan ihmiskauppaa ja laitonta muuttoliikettä samalla kun lapsen etu asetetaan etusijalle. Lainsäädännössä säädetään lisätakeista sen varmistamiseksi, että lapsen etu otetaan huomioon koko viisuminkäsittelymenettelyn ajan ja aina kun lapsia koskevia tietoja käytetään myöhemmin.

Sormenjäljet otetaan kaikilta vähintään 6-vuotiailta viisuminhakijoilta, mikä suurentaa lyhytaikaisten viisumien hakijoiden ryhmää lisäämällä siihen 6–11-vuotiaiden ikäryhmän.

Kun asetus (EY) N:o 810/2009 hyväksyttiin, todettiin, että alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien riittävää luotettavuutta tunnistamis- ja todentamistarkoituksiin ja erityisesti sormenjälkien kehittymistä iän myötä olisi käsiteltävä myöhemmässä vaiheessa. Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) teki vuonna 2013 tutkimuksen 26 , jossa selvitettiin, voidaanko lasten sormenjälkien automaattisella tunnistuksella päästä samoihin tunnistusasteisiin kuin aikuisten tapauksessa. Yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa todettiin, että 6–12-vuotiaiden lasten sormenjälkien tunnistaminen voidaan suorittaa tyydyttävällä tarkkuudella tietyin edellytyksin. Yksi tällainen edellytys olisi esimerkiksi sen varmistaminen, että toimijat saavat riittävän koulutuksen voidakseen ottaa korkealaatuisia sormenjälkikuvia.

Tämä tulos sai vahvistuksen toisessa tutkimuksessa 27 , jossa saatiin lisätietoa ikääntymisen vaikutuksesta sormenjälkien laatuun. Komissio toteutti lisätutkimuksen 28 , jossa tarkasteltiin, olisiko tarpeen ja oikeasuhteista alentaa lasten sormenjälkien ottamista koskevaa ikärajaa viisumimenettelyssä. Tutkimuksessa todettiin, että sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen auttaisi saavuttamaan viisumitietojärjestelmän tavoitteet paremmin, erityisesti henkilöllisyyspetosten torjunnan helpottamisen ja ulkorajojen ylityspaikoilla tehtävien tarkastusten sujuvoittamisen osalta. Siinä myös todettiin, että sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen voisi tuottaa lisäetuja, sillä se vahvistaisi lasten oikeuksien väärinkäytön ehkäisyä ja torjuntaa, erityisesti mahdollistamalla sellaisten kolmansista maista tulevien lasten henkilöllisyyden selvittämisen tai todentamisen, joiden havaitaan olevan jäsenvaltioiden alueella tilanteessa, jossa heidän oikeuksiaan saatetaan loukata tai on loukattu (esim. ihmiskaupan lapsiuhrit, kadonneet lapset tai turvapaikkaa hakevat ilman huoltajaa olevat alaikäiset).

·Hakijan matkustusasiakirjan henkilötietosivun jäljennöksen tallentaminen viisumitietojärjestelmään palautusmenettelyjen tukemiseksi

Ehdotuksessa otetaan käyttöön uusi tietoryhmä, joka tallennetaan viisumijärjestelmään viisumihakemusta jätettäessä. Nykyisin jäsenvaltiot ottavat jäljennöksen hakijan matkustusasiakirjasta. EU:lla ei kuitenkaan ole sääntöjä, joissa vahvistettaisiin yhdenmukaiset edellytykset näiden tietojen säilyttämiselle tai vaihtamiselle jäsenvaltioiden kesken. Matkustusasiakirjan jäljennöksen säilyttämisen ansiosta on mahdollista tiukentaa näiden asiakirjojen tarkastuksia ja tehostaa palautusmenettelyjä. Viisumitietojärjestelmän käyttö tämän toimenpiteen toteuttamiseksi tukisi EU:n palautuspolitiikkaa.

Henkilöllisyyden selvittämisestä (ja/tai todentamisesta jäsenvaltion alueella) vastaavat toimivaltaiset viranomaiset – eli maahanmuutto- ja palautusviranomaiset – jotka voivat jo tehdä järjestelmässä hakuja kolmannen maan kansalaisen sormenjälkiä käyttämällä, voisivat saada tämän jäljennöksen edellyttäen, että noudatetaan tiukkoja järjestelmään pääsyä koskevia sääntöjä.

VIS-asetuksen 2 artiklan e alakohdan mukaan yksi viisumitietojärjestelmän tavoitteista on ”auttaa tunnistamaan henkilöitä, jotka mahdollisesti eivät tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä”. VIS-asetuksen 31 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat siirtää kolmansiin maihin tai saattaa niiden saataville rajoitetun määrän näitä tietoja kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi heidän palauttamistaan varten 29 . Viisumitietojärjestelmää on parannettu tällä toimenpiteellä, jotta laittomien maahantulijoiden tunnistaminen ja palauttaminen helpottuisi 30 .

Viisumitietojärjestelmän muiden teknisten komponenttien parantaminen

VISMail-kuulemismekanismi yhdistetään viisumitietojärjestelmään VIS:n keskusjärjestelmän ja kansallisten järjestelmien välisen tiedonvaihdon sujuvoittamiseksi. Keskusjärjestelmän rakennetta on mukautettu vastaamaan paremmin tarvetta varmistaa nopea ja tehokas saatavuus häiriötilanteissa (eli varajärjestelmän muuttaminen konfiguraatioon aktiivinen/aktiivinen).

Viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen laadun parantamiseksi sovellustasolla on otettu käyttöön indikaattoreita, jotka kuvaavat tietojen laatuun liittyviä puutteita. Eu-LISAlle on annettu tehtäväksi hallinnoida tietojen laaduntarkastuksia viisumitietojärjestelmässä. Järjestelmään on sisällytetty toiminto sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmä ei käynnistä ennalta kuulemista ennen kuin kaikki tarvittavat tiedot on täytetty asianmukaisesti. Toisella toiminnolla voidaan erottaa toisistaan tapaukset, joissa sormenjälkien antamista ei vaadita oikeudellisista syistä, ja tapaukset, joissa niitä ei voida antaa. Biometristen tietojen keräämiseen liittyvien ongelmien, erityisesti kasvokuvien laatua koskevien ongelmien, käsittelemiseksi otetaan käyttöön vaihtoehtoisia vaatimuksia, kuten valokuvien suora kerääminen (eli reaaliaikaisesti otettu kasvokuva). Ennalta kuulemista, edustusta ja myöhempää ilmoittamista varten suunnitellaan keskitettyä teknistä ratkaisua, jonka avulla jäsenvaltiot voivat hallinnoida ja saattaa ajan tasalle näitä toimintoja koskevia omia tietojaan.

·Oikeusperusta

Tämän asetuksen oikeusperustan muodostavat seuraavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklat: 16 artiklan 2 kohta, 77 artiklan 2 kohdan a, b, d ja e alakohta, 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohta, 79 artiklan 2 kohdan c ja d alakohta, 87 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohta.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat säätää SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla toimenpiteitä, jotka koskevat viisumeita ja muita lyhytaikaisia oleskelulupia koskevaa yhteistä politiikkaa, b alakohdan nojalla tarkastuksia, joita tehdään ulkorajoja ylittäville henkilöille, d alakohdan nojalla kaikkia tarvittavia toimenpiteitä, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä, ja e alakohdan nojalla sisärajoja ylittäville henkilöille tehtävien tarkastusten poistamista heidän kansalaisuudestaan riippumatta. Tämä on ehdotetun asetuksen pääasiallinen oikeusperusta.

SEUT-sopimuksen 16 artiklan 2 kohdan nojalla unionilla on valtuudet säätää luonnollisten henkilöiden suojaa koskevia toimenpiteitä, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden silloin, kun viimeksi mainitut toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, sekä sääntöjä, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Tämä perussopimuksen määräys on myös tärkeä oikeusperusta tälle ehdotukselle.

Ehdotuksen liitännäistavoitteena on antaa kansallisille lainvalvontaviranomaisille ja Europolille tiukoin edellytyksin pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin lainvalvontatarkoituksia varten. Näin ollen ehdotus perustuu myös SEUT-sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohtaan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohtaan. Nämä molemmat lisäoikeusperustat edellyttävät tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämistä, jota sovelletaan 77 artiklan 2 kohdan nojalla.

Tällä ehdotuksella on joukko muita liitännäistavoitteita, kuten vaikuttaminen Dublinin menettelyyn ja turvapaikkamenettelyyn, jotka ovat SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohdan nojalla kehitettyjä toimenpiteitä; kolmansien maiden kansalaisten tunnistamisen ja palauttamisen helpottaminen osana SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla kehitettyjä toimenpiteitä; ja ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja ihmiskaupan torjunnan tukeminen osana SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla kehitettyjä toimenpiteitä. Nämä lisäoikeusperustat ovat myös yhteensopivia pääasiallisten oikeusperustojen kanssa.

·Toissijaisuusperiaate

SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla unioni voi kehittää toimenpiteitä, jotka koskevat ”viisumeita ja muita lyhytaikaisia oleskelulupia koskevaa yhteistä politiikkaa”. Tässä ehdotuksessa pysytellään tämän määräyksen rajoissa. Tavoitteena on edelleen kehittää ja parantaa sääntöjä, jotka koskevat sellaisten hakemusten sähköistä käsittelyä, jotka koskevat enintään 90 päivän pituista suunniteltua oleskelua jäsenvaltioiden alueella minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan tätä tavoitetta yksinään, koska ainoastaan unioni voi muuttaa voimassa olevaa unionin säädöstä (VIS-asetus).

Vapaa liikkuvuus alueella, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia, edellyttää, että alueen ulkorajoja valvotaan tuloksellisesti turvallisuuden varmistamiseksi. Siksi jäsenvaltiot ovat sopineet ratkaisevansa näitä haasteita yhdessä, erityisesti jakamalla tietoa oikeus- ja sisäasioiden alalla keskitettyjen EU:n järjestelmien avulla. Eurooppa-neuvosto ja neuvosto ovat vuodesta 2015 antaneet asiasta useita päätelmiä.

Tarkastusten puuttuminen sisärajoilta edellyttää ulkorajojen vakaata valvontaa, jossa kunkin jäsenvaltion ja Schengenin säännöstöön osallistuvan maan on valvottava ulkorajaa muiden maiden puolesta. Mikään jäsenvaltio ei yksin pysty selviytymään laittomasta muuttoliikkeestä ja rajatylittävästä rikollisuudesta. Kolmansien maiden kansalaiset, jotka tulevat alueelle, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia, voivat matkustaa vapaasti alueen sisällä. Sisärajattomalla alueella yhteiset toimet laittoman maahanmuuton sekä terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi, muun muassa henkilöllisyyspetosten paljastamiseksi, olisi toteutettava EU:n tasolla, sillä niihin on mahdollista puuttua menestyksellisesti ainoastaan EU:n tasolla.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla unionilla on valtuudet säätää toimenpiteistä, jotka koskevat henkilöihin kohdistuvia tarkastuksia sekä tehokasta valvontaa jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämisen yhteydessä. Viisumimenettelyä koskevaa EU:n lainsäädäntöä on muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon lyhytaikaisia viisumeja hakevien kolmansien maiden kansalaisten matkustusmallit. Erityisesti on otettava huomioon hiljattain annetut EES-säännökset, joilla poistetaan leimaamisvelvollisuus sekä otetaan käyttöön maahantulo- ja maastalähtötietue lyhytaikaista oleskelua varten maahan päästettyjen kolmansien maiden kansalaisten osalta, jolloin jäsenvaltioiden viranomaiset voivat arvioida aiempien lyhyiden oleskelujen laillisuutta alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia.

Pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta Schengenin yleissopimuksen 21 artiklassa määrätään niiden vastavuoroisesta tunnustamisesta asiakirjoina, jotka oikeuttavat haltijansa liikkumaan vapaasti Schengen-alueella 90 päivän ajan minkä tahansa 180 päivän jakson aikana (eli lyhytaikaista viisumia vastaavasti) edellyttäen, että ne täyttävät asetuksen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) 6 artiklan 1 kohdan a, c ja e alakohdassa vahvistetut edellytykset. Useissa neuvoston päätelmissä 31 on vaadittu uusia toimenpiteitä, joilla täytetään pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoiden rajanylityksiin liittyvät tietovajeet rajaturvallisuuden ja lainvalvonnan varmistamiseksi, mahdollisesti perustamalla EU:n rekisteri tällaisille tiedoille. Näitä asiakirjoja koskevien tietojen sisällyttäminen järjestelmään, jotta ne voidaan jakaa jäsenvaltioiden kesken ja jotta muut jäsenvaltiot kuin asiakirjan myöntänyt jäsenvaltio voivat todentaa haltijan asiakirjat jäsenvaltioiden ulkorajoilla tai EU:n sisällä ja jotta voidaan tarkistaa, voisiko henkilö muodostaa uhkan jonkin jäsenvaltion turvallisuudelle, vastaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklassa asetettuja tavoitteita.

Näin ollen ehdotuksen tavoitetta ei voida riittävällä tavalla saavuttaa yksistään jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla.

·Suhteellisuusperiaate

Kuten tähän asetuksen muuttamista koskevaan ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa on selostettu, tässä ehdotuksessa tehtyjen politiikkavalintojen katsotaan olevan oikeasuhteisia. Niillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaan unionin toiminnassa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esillä oleva EU:n toimenpide on toteutettava sellaisessa muodossa, että voidaan taata ehdotuksen tavoitteen toteutuminen ja sen mahdollisimman tehokas täytäntöönpano. Ehdotetulla aloitteella kehitetään säännöksiä, jotka koskevat matkustamista ilman rajamuodollisuuksia, sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot, jotka ovat poistaneet tarkastukset sisärajoilla, soveltavat ulkorajoilla yhteisiä sääntöjä samalla tavalla. Se perustuu välineeseen, jonka avulla Euroopan unioni saa tietoa kolmansien maiden kansalaisista. Sillä kodifioidaan ja parannetaan lainvalvontaviranomaisten pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jotka koskevat näitä kolmansien maiden kansalaisten ryhmiä. Tällä tavoin voidaan tunnistaa oikeaan aikaan, virheettömästi, turvallisesti ja kustannustehokkaasti ne kolmansien maiden kansalaiset, joita epäillään terrorismista tai vakavasta rikollisuudesta (tai jotka ovat sen uhreja). Lisäksi viranomaisille annetaan mahdollisuus tutustua tällaisista rikoksesta epäiltyjen (tai niiden uhreina olevien) kolmansien maiden kansalaisten aikaisempiin hakemuksiin.

Ehdotuksessa on noudatettu sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatetta, ja se on oikeasuhteinen henkilötietosuojan osalta, koska siinä ei edellytetä, että tietoja kerättäisiin tai säilytettäisiin määrällisesti enemmän tai pidemmän aikaa kuin on ehdottoman välttämätöntä järjestelmän toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi ehdotukseen sisällytetään ja sen myötä pannaan täytäntöön kaikki suojatoimet ja mekanismit, jotka ovat tarpeen matkustajien perusoikeuksien ja erityisesti heidän yksityiselämänsä ja henkilötietojensa suojelemiseksi.

EU:n tasolla ei tarvita lisämekanismeja tai yhdenmukaistamista, jotta järjestelmästä tulisi toimiva. Ehdotettu toimenpide on oikeasuhteinen, koska siinä ei toteuteta pidemmälle meneviä EU-tason toimia kuin on tarpeen toimenpiteelle määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ensisijaiseksi katsottu toimenpidevaihtoehto on oikeasuhteinen myös kustannusten osalta, kun otetaan huomioon, että järjestelmästä koituu hyötyä kaikille jäsenvaltioille yhteisten ulkorajojen valvonnassa ja etenemisessä kohti EU:n yhteistä muuttoliikepolitiikkaa.

Ehdotus on tämän vuoksi suhteellisuusperiaatteen mukainen.

·Toimintatavan valinta

Tämä ehdotus perustuu keskitettyyn järjestelmään, jonka välityksellä jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä, mikä edellyttää yhteistä rakennetta ja toimintasääntöjä. Lisäksi ehdotuksessa vahvistetaan kaikille jäsenvaltioille yhdenmukaiset säännöt ulkorajoilla tehtävistä rajatarkastuksista ja pääsystä järjestelmään, myös lainvalvontatarkoituksissa. Tämän vuoksi sääntelytavaksi voidaan valita vain asetus.

·Perusoikeudet

Ehdotetulla asetuksella on vaikutuksia perusoikeuksiin, varsinkin seuraaviin: oikeus ihmisarvoon (EU:n perusoikeuskirjan 1 artikla), oikeus vapauteen ja turvallisuuteen (perusoikeuskirjan 6 artikla), yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen (perusoikeuskirjan 7 artikla), henkilötietojen suoja (perusoikeuskirjan 8 artikla), oikeus turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaatteen suoja (perusoikeuskirjan 18 ja 19 artikla), suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa (perusoikeuskirjan 19 artikla), syrjintäkielto (perusoikeuskirjan 21 artikla), lapsen oikeudet (perusoikeuskirjan 24 artikla) ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (perusoikeuskirjan 47 artikla).

Vuoden 2008 VIS-asetuksessa vahvistetaan tiukat säännöt, jotka koskevat pääsyä viisumitietojärjestelmään, sekä tarvittavat suojatoimet. Siinä säädetään myös yksilön oikeudesta tutustua tietoihinsa ja oikaista ja poistaa niitä sekä muutoksenhakukeinoista (oikaisu, poistaminen ja oikeussuojakeinot yleisessä tietosuoja-asetuksessa 32 ) ja erityisesti oikeudesta oikeussuojakeinoihin samoin kuin riippumattomien viranomaisten toteuttamasta tietojenkäsittelyn valvonnasta. Tällä asetuksella otetaan käyttöön lisäsuojatoimia, jotka kattavat viisumitietojärjestelmän piiriin kuuluvien uusien tietoluokkien, tietojenkäsittelytoimien ja rekisteröityjen erityistarpeet. Näistä syistä ehdotus on täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen, varsinkin siltä osin kuin on kyse oikeudesta henkilötietojen suojaan. Se on sopusoinnussa myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan kanssa, joka takaa jokaiselle oikeuden henkilötietojensa suojaan.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Eu-LISAn vuonna 2016 viisumitietojärjestelmän teknisestä muuttamisesta REFIT-arvioinnin perusteella tekemän selvityksen ja vaikutustenarvioinnin mukaisesti tässä ehdotuksessa noudatetaan vaihtoehtoa, jonka mukaan viisumitietojärjestelmä laajennetaan käsittämään tiedot pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista, EU:n ja Interpolin tietokannoista tehdään automaattisia tarkistuksia turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaessa laitonta muuttoliikettä koskevia tarkistuksia ja lasten sormenjälkien ottamiseen sovellettavaa ikärajaa alennetaan ja hakijoiden matkustusasiakirjan henkilötietosivusta tallennetaan jäljennös viisumitietojärjestelmään. Arvioinnin mukaan tämä edellyttää 182 miljoonan euron määrärahoja. Kehittämisvaiheen odotetaan kattavan vuodet 2021–2023, joten tarvittavat varat katetaan EU:n seuraavan talousarvion määrärahoista. Jos ehdotus hyväksytään ennen seuraavaa rahoituskehystä, tarvittavat resurssit (arviolta 1,5 miljoonaa euroa) rahoitetaan ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevasta budjettikohdasta ja määrät vähennetään vuosiksi 2021–2023 varatuista varoista. Tämän 1,5 miljoonan euron avulla käynnistettäisiin valmistelutyö, joka johtaa tässä ehdotuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Työ liittyy esim. täytäntöönpanosäädösten valmisteluun ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten valmisteluun. Jos ehdotuksesta päästään poliittiseen yhteisymmärrykseen viimeistään maaliskuussa 2019 (eli nykyisen toimikauden aikana), tavoitteena on panna ehdotus täytäntöön vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ehdotukseen tarvittavat varat (sekä rajaturvallisuuden rahastoa että asianomaisia virastoja varten) ovat yhteensopivia komission 2. toukokuuta 2018 antaman, vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen kanssa. Tämän ehdotuksen täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset jakautuvat seuraavasti:

–105 miljoonaa euroa eu-LISAlle (välillinen hallinnointi);

–45 miljoonaa euroa jäsenvaltioille jaettuna niiden kansallisiin ohjelmiin (hallinnointi yhteistyössä);

–2 miljoonaa euroa Euroopan raja- ja rannikkovartiovirastolle (välillinen hallinnointi);

–30 miljoonaa euroa Europolille (välillinen hallinnointi).

Sovellettavaa kustannusmallia selitetään vaikutustenarvioinnin liitteessä 3 (”Kehen asia vaikuttaa ja miten”) olevassa 2 jaksossa (”Tiivistelmä kustannuksista ja hyödyistä”) ja liitteessä 4 (”REFIT”). Lisäksi sitä analysoidaan perusteellisemmin seuraavissa vaikutustenarviointia tukevissa tutkimuksissa: Feasibility and Implications of Lowering the Fingerprinting age for Children, Storing a scanned copy of the visa applicants' travel document in the Visa Information System, Feasibility study to include in a repository documents for Long-Stay visas, Residence and Local Border Traffic Permits ja Legal Analysis on the Necessity and Proportionality of Extending the Scope of the Visa Information System (VIS) to Include Data on Long Stay Visas and Residence Documents.

5.LISÄTIEDOT

·Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio huolehtii viisumitietojärjestelmän toiminnan seurannasta ja arvioi sen keskeisiä politiikkatavoitteita. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen neljän vuoden kuluttua tarkistetun VIS-asetuksen soveltamisen alkamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Kertomuksessa esitetään yleisarvio järjestelmän toimivuudesta, mukaan lukien sen suorat ja välilliset vaikutukset sekä käytännön toteutuksen vaikutukset perusoikeuksiin. Siinä tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioidaan edistystä neljällä pääasiallisella ongelma-alueella sekä toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja mahdollisia vaikutuksia tuleviin vaihtoehtoihin. Viisumitietojärjestelmän täytäntöönpanoa arvioidaan myös Schengenin arviointimekanismissa neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 33 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission roolia perussopimusten valvojana (SEU-sopimuksen 17 artiklan 1 kohta).

·Eriytetty yhdentyminen

Tämä ehdotus perustuu ulkorajoja ja viisumeja koskeviin Schengenin säännöstön määräyksiin ja sillä kehitetään niitä, koska ehdotus koskee ulkorajojen ylittämistä ja viisumien myöntämistä lyhytaikaista oleskelua varten.

Tällä on seuraavat vaikutukset perussopimuksen pöytäkirjoihin ja Schengenin säännöstön kehittämiseen osallistumista koskeviin sopimuksiin:

Tanska: Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden antamiseen, joita ehdotetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla.

Koska tämä asetus perustuu Schengenin säännöstöön, Tanska päättää pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti: Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu asetukseen (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus) eivätkä muihinkaan ”Schengenin säännöstönä” yleisesti tunnettuihin oikeudellisiin välineisiin eli säädöksiin, joiden avulla organisoidaan ja tuetaan tarkastusten poistamista sisärajoilla, ja rinnakkaistoimenpiteisiin, jotka koskevat ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia. Kyseiset jäsenvaltiot jättäytyvät näiden toimenpiteiden ulkopuolelle seuraavan oikeusperustan mukaisesti: Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 4 ja 5 artikla; Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2000/365/EY; sekä Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehty neuvoston päätös 2002/192/EY.

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, minkä vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido niitä eikä sitä sovelleta niihin.

Unionin tuomioistuimen asiassa C-482/08, Yhdistynyt kuningaskunta v. Euroopan unionin neuvosto, antaman tuomion 34 mukaisesti todetaan, että se, että tämän asetuksen oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohta yhdessä 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan kanssa, ei vaikuta edellä mainittuun johtopäätökseen. Tämä johtuu siitä, että pääsy tietoihin lainvalvontatarkoituksissa on viisumitietojärjestelmän perustamisen liitännäistoimi.

Islanti ja Norja: Neuvosto on tehnyt Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa sopimuksen niiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 35 . Sopimuksessa määrättyjä menettelyjä on sovellettava, koska tämä ehdotus perustuu sopimuksen liitteessä A määriteltyyn Schengenin säännöstöön.

Sveitsi: Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 36 .

Liechtenstein: Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 37 .

Kroatia, Kypros, Bulgaria ja Romania: Viisumipolitiikka ja viisumitietojärjestelmä ovat osa Schengenin säännöstöä, jota ne jäsenvaltiot, jotka eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjojensa mukaisesti, eivät vielä sovella. Ulkorajoilla suoritettavissa henkilötarkastuksissa on otettu käyttöön yksinkertaistettu järjestelmä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 565/2014/EU 38 mukaisesti. Kyseinen järjestelmä perustuu siihen, että Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania hyväksyvät yksipuolisesti tietyt asiakirjat, erityisesti Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien jäsenvaltioiden myöntämät Schengen-viisumit, kansallisia viisumejaan vastaaviksi alueidensa läpi tapahtuvaa kauttakulkua varten tai 180 vuorokauden pituista ajanjaksoa kohden enintään 90 vuorokautta kestävää alueellaan oleskelua varten. Neuvoston päätöksessä (EU) 2017/1908 annetaan Bulgarialle ja Romanialle pääsy tekemään lukutilassa hakuja viisumitietojärjestelmän tiedoista ilman oikeutta syöttää, muuttaa tai poistaa viisumitietojärjestelmän tietoja, jotta voidaan helpottaa niiden kansallista viisumihakemusmenettelyä ja estää Schengen-viisumien väärentäminen ja väärinkäyttö tarkistamalla niiden voimassaolo ja aitous viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen perusteella, helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten tarkastuksia, joilla on lyhytaikainen viisumi, helpottaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä, helpottaa tällaisten hakemusten käsittelyä ja parantaa sisäisen turvallisuuden tasoa jäsenvaltioiden alueella helpottamalla vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa.

Koska tällä asetuksella kehitetään tätä säännöstöä laajentamalla viisumitietojärjestelmästä tehtävät haut ja tietojenvaihto koskemaan pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia, jotka kyseiset jäsenvaltiot myös hyväksyvät kansallisia viisumejaan vastaaviksi alueidensa läpi tapahtuvaa kauttakulkua tai suunniteltua alueillaan oleskelua varten, Bulgarian ja Romanian olisi päästävä tekemään hakuja pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista samaa tarkoitusta varten kuin neuvoston päätöksessä (EU) 2017/1908 määritellään.

2018/0152 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EY) N:o 810/2009, asetuksen (EU) 2017/2226, asetuksen (EU) 2016/399, asetuksen 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 2008/633/YOS kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan a, b, d ja e alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 39 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 40 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Viisumitietojärjestelmä (VIS) perustettiin neuvoston päätöksellä 2004/512/EY 41 tekniseksi ratkaisuksi, jolla helpotetaan viisumitietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2008 42 määriteltiin viisumitietojärjestelmän tarkoitus, toiminnot ja siihen liittyvät vastuualueet sekä luotiin tarvittavat edellytykset ja menettelyt lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeita koskevien tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan helpottaa lyhytaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyä ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 810/2009 43 vahvistettiin säännöt biometristen tunnisteiden rekisteröimisestä viisumitietojärjestelmään. Neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS 44 vahvistettiin edellytykset, joiden täyttyessä nimetyt jäsenvaltioiden viranomaiset ja Europol voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä ja näin ehkäistä, havaita ja tutkia terrorismirikoksia ja muita vakavia rikoksia.

(2)Viisumitietojärjestelmän yleistavoitteena on parantaa yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa, konsuliyhteistyötä ja keskusviisumiviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä viisumihakemuksia ja niihin liittyviä päätöksiä koskevaa tietojenvaihtoa, jotta voidaan helpottaa viisumihakemusmenettelyä; ehkäistä mahdollisimman edullisen viisumikohtelun etsimistä (visa shopping); helpottaa henkilöllisyyspetosten torjuntaa; helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä tarkastuksia; auttaa tunnistamaan henkilöitä, jotka mahdollisesti eivät tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä; helpottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 45 soveltamista ja auttaa osaltaan minkä hyvänsä jäsenvaltion sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisyssä.

(3)Komissio esitti 6 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan tiedonannossa Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi 46 , että EU:n on tarpeen parantaa rajaturvallisuuteen, lainvalvontaan ja terrorismin torjuntaan liittyviä tietojärjestelmiään, tietoarkkitehtuuriaan ja tietojenvaihtoa, ja painotti tarvetta parantaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Tiedonannossa todettiin myös tarve korjata tietovajeet, myös niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilla on pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi.

(4)Neuvosto vahvisti 10 päivänä kesäkuuta 2016 etenemissuunnitelman 47 tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi. Kolmansien maiden kansalaisille myönnettyihin asiakirjoihin tällä hetkellä liittyvän tietovajeen korjaamiseksi neuvosto kehotti komissiota arvioimaan sellaisen jäsenvaltioiden myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien keskustietoarkiston perustamista, johon talletettaisiin tietoja näistä asiakirjoista, mukaan lukien niiden päättymispäivistä ja mahdollisesta peruuttamisesta. Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrätään sopimuspuolten myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvasta oikeudesta liikkua vapaasti muiden sopimuspuolten alueella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.

(5)Neuvosto totesi 9 päivänä kesäkuuta 2017 antamissaan päätelmissä toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi 48 , että saatetaan tarvita uusia toimenpiteitä, jotta nykyiset pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoiden rajanylityksiin liittyvät tietovajeet voidaan täyttää rajaturvallisuuden ja lainvalvonnan varmistamiseksi. Neuvosto pyysi komissiota tekemään ensisijaisena asiana toteutettavuustutkimuksen sellaisen EU:n keskitetyn rekisterin perustamisesta, joka sisältää tiedot pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista. Tämän perusteella komissio teki kaksi tutkimusta: ensimmäisessä toteutettavuustutkimuksessa 49 todettiin, että rekisterin perustaminen olisi teknisesti toteutettavissa ja että viisumitietojärjestelmän rakenteen käyttäminen olisi paras tekninen vaihtoehto, kun taas toisessa tutkimuksessa 50 analysoitiin tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta ja pääteltiin, että olisi tarpeen ja oikeasuhteista laajentaa viisumitietojärjestelmän soveltamisalaa siten, että se kattaa myös edellä mainitut asiakirjat.

(6)Komission 27 päivänä syyskuuta 2017 antamassa tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanosta 51 todetaan, että EU:n yhteinen viisumipolitiikka on paitsi keskeinen matkailun ja liiketoiminnan edistämisväline myös tärkeä keino ehkäistä turvallisuusriskejä tai EU:hun suuntautuvaa sääntöjenvastaista muuttoliikettä. Tiedonannossa todetaan, että yhteisen viisumipolitiikan sovittamista nykyisiin haasteisiin on kuitenkin jatkettava ottamalla huomioon uudet tietotekniset ratkaisut ja sovittamalla yhteen toisaalta viisumin myöntämisen helpottamisen hyödyt ja toisaalta muuttoliikkeen sekä yleisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden hallinnan tehostaminen. Tiedonannossa todetaan, että viisumitietojärjestelmän oikeudellista kehystä tarkistetaan viisumien käsittelyn tehostamiseksi, mukaan lukien tietosuojanäkökohdat ja lainvalvontaviranomaisten pääsy järjestelmään, viisumitietojärjestelmän käytön laajentamiseksi uusien tietoluokkien ja tiedon käyttötarkoitusten osalta ja välineiden yhteentoimivuuden hyödyntämiseksi täysimääräisesti.

(7)Komission 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassa tiedonannossa Yhteisen viisumipolitiikan mukauttaminen uusiin haasteisiin 52 toistetaan, että viisumitietojärjestelmän oikeudellista kehystä tarkistettaisiin osana tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevaa pohdintaprosessia.

(8)Asetusta (EY) N:o 810/2009 hyväksyttäessä todettiin, että alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien luotettavuutta tunnistamis- ja toteamistarkoituksiin ja erityisesti sormenjälkien kehittymistä iän myötä olisi käsiteltävä myöhemmässä vaiheessa komission teettämän tutkimuksen tulosten perusteella. Yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2013 toteuttamassa tutkimuksessa 53 todettiin, että 6–12-vuotiaiden lasten sormenjälkien tunnistaminen voidaan suorittaa tyydyttävällä tarkkuudella tietyin edellytyksin. Tämä tulos vahvistettiin joulukuussa 2017 toisessa tutkimuksessa 54 , jossa saatiin lisätietoa ikääntymisen vaikutuksesta sormenjälkien laatuun. Tällä perusteella komissio toteutti vuonna 2017 uuden tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, olisiko tarpeen ja oikeasuhteista alentaa lasten sormenjälkien ottamista koskeva ikäraja viisumimenettelyssä kuuteen vuoteen. Kyseisessä tutkimuksessa 55 havaittiin, että ikärajan alentaminen voisi osaltaan parantaa viisumitietojärjestelmän tavoitteiden saavuttamista erityisesti silloin, kun tavoitteena on helpottaa henkilöllisyyspetosten torjuntaa ja ulkorajojen ylityspaikoilla tehtäviä tarkastuksia, sekä synnyttää lisähyötyä lujittamalla lapsen oikeuksien loukkausten ehkäisyä ja torjuntaa erityisesti mahdollistamalla sellaisten kolmansista maista lähtöisin olevien lasten henkilöllisyyden selvittäminen/todentaminen, jotka löydetään Schengenin alueelta tilanteessa, jossa heidän oikeuksiaan on tai on saatettu loukata (esim. ihmiskaupan lapsiuhrit, kadonneet lapset ja ilman huoltajaa olevat alaikäiset, jotka hakevat turvapaikkaa).

(9)Jäsenvaltioiden on kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lapsen hyvinvointi ja turvallisuus ja lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Viisumitietojärjestelmä on erityisen tärkeä silloin, kun on olemassa riski siitä, että lapsi on ihmiskaupan uhri.

(10)Viisumitietojärjestelmässä olisi käsiteltävä lyhytaikaista viisumia hakevan henkilön tietoja sen arvioimiseksi, muodostaako hakijan saapuminen unioniin uhkan yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle unionissa, sekä hakijaan liittyvän laittoman maahanmuuton riskin arvioimiseksi. Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, näiden tarkastusten olisi liityttävä ainoastaan asiakirjan haltijan henkilöllisyyden todentamiseen, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden arvioimiseen ja sen voimassaolon selvittämiseen sekä sen arvioimiseen, voiko kolmannen maan kansalaisen saapuminen unioniin aiheuttaa uhkan yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle unionissa. Niillä ei pitäisi puuttua pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia koskeviin päätöksiin.

(11)Tällaisia riskejä ei voida arvioida käsittelemättä henkilötietoja, jotka liittyvät hakijan henkilöllisyyteen, matkustusasiakirjaan ja mahdolliseen ylläpitäjään tai, jos hakija on alaikäinen, hänessä vastuussa olevan henkilön henkilöllisyyteen. Kutakin hakemuksessa olevaa henkilötietoa olisi verrattava tietojärjestelmässä (Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), viisumitietojärjestelmässä (VIS), Europolin tiedoissa, Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannassa (SLTD-tietokanta), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), Eurodacissa, ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta ja/tai Interpolin TDWAN-tietokannassa) olevaan tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen taikka seurantalistoihin tai erityisiin riski-indikaattoreihin. Vertailussa olisi käytettävä ainoastaan hakujen kohteena olevissa tietojärjestelmissä, seurantalistoissa tai erityisissä riski-indikaattoreissa olevia henkilötietojen luokkia.

(12)EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta säädetään [yhteentoimivuudesta annetulla asetuksella (EU) XX ], jotta nämä EU:n tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan, kun tavoitteena on ulkorajojen valvonnan parantaminen, laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen ja torjumisen edistäminen ja korkean turvallisuustason varmistaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, mukaan lukien yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja turvallisuuden takaaminen jäsenvaltioiden alueella.

(13)EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus mahdollistaa sen, että järjestelmät täydentävät toisiaan. Näin voitaisiin helpottaa henkilöiden virheetöntä tunnistamista, edistää henkilöllisyyspetoksien torjuntaa, parantaa ja yhdenmukaistaa kyseisten EU:n tietojärjestelmien tietojen laatua koskevia vaatimuksia, tehdä EU:n nykyisten ja tulevien tietojärjestelmien teknisestä ja operatiivisesta toteutuksesta jäsenvaltioille helpompaa, vahvistaa ja yksinkertaistaa kyseisiä EU:n tietojärjestelmiä ohjaavia tietoturva- ja tietosuojatakeita, virtaviivaistaa lainvalvontaviranomaisten pääsyä EES-, VIS-, [ETIAS-] ja Eurodac-järjestelmiin ja tukea EES-, VIS-, [ETIAS-], Eurodac-, SIS- ja [ECRIS-TCN]-järjestelmien päämääriä.

(14)Yhteentoimivuuden komponentit kattavat EES-, VIS-, [ETIAS-,] Eurodac-, SIS- ja [ECRIS-TCN-]järjestelmät ja Europolin tiedot, jotta niistä voidaan tehdä hakuja samanaikaisesti näiden EU:n tietojärjestelmien kanssa, ja näin ollen on asianmukaista käyttää näitä komponentteja automaattisten tarkastusten tekemiseen ja käytettäessä viisumitietojärjestelmää lainvalvontatarkoituksessa. Tähän tarkoitukseen olisi käytettävä eurooppalaista hakuportaalia (ESP), jotta voidaan varmistaa käyttöoikeuksien puitteissa nopea, saumaton, tehokas, järjestelmällinen ja valvottu pääsy EU:n tietojärjestelmiin, Europolin tietoihin ja Interpolin tietokantoihin, joita tarvitaan tehtävien suorittamiseksi, ja jotta voidaan tukea viisumitietojärjestelmän tavoitteita.

(15)Vertailu muihin tietokantoihin olisi automatisoitava. Kun vertailussa tulee esiin vastaavuus (”osuma”) hakemuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän ja edellä mainituissa tietojärjestelmissä olevassa tietueessa, tiedostossa tai kuulutuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän tai seurantalistojen henkilötietojen välillä, vastuuviranomaisen virkailijan olisi käsiteltävä hakemus manuaalisesti. Vastuuviranomaisen tekemän arvioinnin perusteella olisi päätettävä, myönnetäänkö lyhytaikainen viisumi vai ei.

(16)Lyhytaikaista viisumia koskevan hakemuksen hylkäämisen ei pitäisi perustua pelkästään hakemuksissa esitettyjen henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn.

(17)Hakijoiden, joilta on evätty lyhytaikainen viisumi viisumitietojärjestelmässä suoritetun käsittelyn tulosten perusteella, olisi voitava hakea päätökseen muutosta. Muutosta olisi haettava siinä jäsenvaltiossa, joka on tehnyt hakemusta koskevan päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Olemassa olevia suojatoimia ja asetuksessa (EY) N:o 767/2008 säädettyjä muutoksenhakua koskevia sääntöjä olisi sovellettava.

(18)Lyhytaikaista viisumia koskevan hakemuksen analysoinnissa olisi käytettävä erityisiä riski-indikaattoreita, jotka vastaavat aiemmin määritettyä turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä tai kansanterveyttä koskevaa riskiä. Erityisten riski-indikaattorien määrittelyssä käytetyt kriteerit eivät saisi missään olosuhteissa perustua yksinomaan henkilön sukupuoleen tai ikään. Ne eivät myöskään saa missään olosuhteissa perustua tietoihin, jotka ilmaisevat henkilön rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisiä ominaisuuksia, kielen, poliittisia tai muita mielipiteitä, uskonnon tai filosofisen vakaumuksen, ammattiliiton jäsenyyden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen.

(19)Esiin tulee jatkuvasti turvallisuuteen sekä laittomaan muuttoliikkeeseen ja kansanterveyteen liittyvien uhkien uusia muotoja, mikä edellyttää tehokkaita toimia ja torjuntaa nykyaikaisin keinoin. Koska näihin keinoihin liittyy runsaasti henkilötietojen käsittelyä, olisi otettava käyttöön asianmukaiset suojakeinot, joiden avulla varmistetaan, että yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin oikeuksiin puututaan vain sen verran kuin on tarpeen demokraattisessa yhteiskunnassa.

(20)Olisi varmistettava, että lyhytaikaista viisumia hakeville tai kolmansien maiden kansalaisille, joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, tehdään vähintään samantasoinen tarkastus kuin viisumipakosta vapautetuille kolmansien maiden kansalaisille. Tätä varten laaditaan seurantalista, jossa on tietoja sellaisista henkilöistä, joiden epäillään tehneen vakavan rikoksen tai terroriteon tai joiden tapauksessa on tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä tai perusteltua syytä uskoa, että he tekevät vakavan rikoksen tai terroriteon, ja jota olisi käytettävä myös näitä kolmansien maiden kansalaisten ryhmiä koskevien tarkistusten tekemiseen.

(21)Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan kansainvälisten liikenteenharjoittajien olisi voitava tarkistaa, onko kolmannen maan kansalaisella, jolla on lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, vaaditut voimassa olevat matkustusasiakirjat. Tarkistaminen olisi mahdollistettava viisumitietojärjestelmästä päivittäin erilliseen, ainoastaan luettavissa olevaan tietokantaan tehtävällä sisältöhaulla, jonka ansiosta tietojen pienimmästä tarpeellisesta osajoukosta voidaan tehdä haku, johon saadaan vastaus muodossa ok / not ok.

(22)Tässä asetuksessa olisi määriteltävä jäsenvaltioiden viranomaiset, joille voidaan antaa lupa päästä viisumitietojärjestelmään syöttämään, muuttamaan, poistamaan tai katsomaan pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevia tietoja niitä erityistarkoituksia varten, jotka viisumitietojärjestelmässä on vahvistettu tämän asiakirjaluokan ja asiakirjojen haltijoiden osalta ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen viranomaisten tehtävien suorittamista varten.

(23)Pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevien viisumitietojärjestelmän tietojen käsittelyn olisi oltava oikeasuhteista asetettuihin tavoitteisiin nähden ja tarpeellista toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamisen kannalta. Kun toimivaltaiset viranomaiset käyttävät viisumitietojärjestelmää, niiden olisi varmistettava, että sen henkilön ihmisarvoa ja koskemattomuutta kunnioitetaan, jota koskevia tietoja pyydetään, ja että ketään ei syrjitä tämän sukupuoleen, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvällä perusteella.

(24)On välttämätöntä, että lainvalvontaviranomaisilla on terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjuntaan liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi käytössään mahdollisimman ajan tasalla olevat tiedot. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin pääsystä VIS-järjestelmään säädetään neuvoston päätöksellä 2008/633/YOS. Kyseisen päätöksen sisältö olisi sisällytettävä VIS-asetukseen, jotta se vastaisi nykyistä perussopimuskehystä.

(25)Pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin lainvalvontatarkoituksissa on jo osoittautunut hyödylliseksi väkivaltaisesti kuolleiden henkilöiden tunnistamisessa ja auttanut tutkijoita edistymään merkittävästi ihmiskauppaan, terrorismiin tai huumekauppaan liittyvissä tutkimuksissa. Tämän vuoksi pitkään oleskeluun liittyvien viisumitietojärjestelmän tietojen tulisi olla myös jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten ja Euroopan poliisiviraston (Europol) käytettävissä tässä asetuksessa säädetyillä edellytyksillä.

(26)Europol on avainasemassa rajat ylittävän rikollisuuden tutkimiseen liittyvässä jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä siten, että se tukee unioninlaajuista rikosten torjumista, analysointia ja tutkintaa. Europolin nykyinen pääsy viisumitietojärjestelmään sen tehtävien puitteissa olisi sen vuoksi kodifioitava ja sitä olisi sujuvoitettava ottaen huomioon myös oikeudellisen kehyksen viimeaikainen kehitys, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794 56 .

(27)Pääsy viisumitietojärjestelmään terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi merkitsee puuttumista perusoikeuksiin, joissa on kyse yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisesta ja – silloin kun yksilön henkilötietoja käsitellään viisumitietojärjestelmässä – henkilötietojen suojaamisesta. Tällaisen puuttumisen olisi tapahduttava lain mukaisesti, ja lainsäädäntö olisi muotoiltava riittävän yksityiskohtaisesti, jotta henkilöt voivat mukauttaa käyttäytymistään, ja lainsäädännöllä olisi myös suojattava henkilöitä mielivaltaiselta kohtelulta, ja siinä olisi ilmaistava riittävän selkeästi toimivaltaisille viranomaisille annetun harkintavallan rajat ja sen käyttötavat. Yksityiselämän suojaan puuttumisen on oltava välttämätöntä oikeutetun ja oikeasuhteisen edun suojaamiseksi demokraattisessa yhteiskunnassa, ja sen on oltava oikeassa suhteessa oikeutettuun tavoitteeseensa.

(28)[Yhteentoimivuudesta annetussa asetuksessa 2018/XX] säädetään, että jäsenvaltion poliisiviranomainen saa tunnistaa henkilön biometrisillä tiedoilla, jotka on saatu henkilöllisyyden selvittämisen yhteydessä, jos sille on annettu kansallisella säädöksellä tähän valtuudet. Sellaisia erityisolosuhteita voi kuitenkin esiintyä, joissa henkilön tunnistaminen on tarpeellista kyseisen henkilön etujen vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa on löydetty henkilö, joka oli kadonnut, kaapattu tai todettu ihmiskaupan uhriksi. Tällaisia tilanteita varten olisi säädettävä lainvalvontaviranomaisten nopeasta pääsystä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jotta ne voivat tunnistaa henkilön nopeasti ja luotettavasti ilman, että niiden täytyy täyttää kaikki lainvalvontaviranomaisten pääsyä koskevat ennakkoedellytykset ja lisätakeet.

(29)Poliisiyhteistyön kannalta on keskeistä, että voidaan vertailla tietoja sellaisten latenttien sormenjälkien perusteella, joita voidaan löytää rikospaikalta sormenjälkitutkimuksessa. Kun tapauksissa, joissa on perusteltua syytä uskoa, että rikokseen syyllistynyt henkilö tai rikoksen uhri on saatettu rekisteröidä viisumitietojärjestelmään, voidaan verrata latenttia sormenjälkeä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkitietoihin, tämän mahdollisuuden pitäisi antaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille erittäin arvokas työkalu niiden pyrkiessä torjumaan, havaitsemaan tai tutkimaan terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia esimerkiksi silloin, kun latentit sormenjäljet ovat ainoita rikospaikalta löytyneitä todisteita.

(30)On tarpeen nimetä jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä kansalliset keskusyhteyspisteet, joiden kautta pyynnöt pääsystä viisumitietojärjestelmään toimitetaan, sekä pitää luetteloa nimettyjen viranomaisten operatiivisista yksiköistä, joilla on valtuudet pyytää tällaista pääsyä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi.

(31)Nimetyissä viranomaisissa olevien operatiivisten yksiköiden olisi toimitettava perustellut pyynnöt keskusyhteyspisteeseen. Kyseiset operatiiviset yksiköt, joilla on valtuudet esittää pyyntö pääsystä viisumitietojärjestelmän tietoihin, eivät saisi toimia todentavina viranomaisina. Keskusyhteyspisteiden olisi oltava riippumattomia nimetyistä viranomaisista, ja niiden olisi vastattava itsenäisesti siitä, että tässä asetuksessa säädettyjä viisumitietoärjestelmään pääsyn edellytyksiä noudatetaan tiukasti. Poikkeuksellisissa tapauksissa, jotka ovat kiireellisiä ja joissa tietojen varhainen saanti on tarpeen terrorismirikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin liittyvään erityiseen ja tosiasialliseen uhkaan vastaamiseksi, keskusyhteyspisteen olisi voitava ratkaista pyyntö välittömästi ja tehdä tarkistus vasta jälkikäteen.

(32)Jotta henkilötiedot voitaisiin suojata ja jotta voitaisiin estää lainvalvontaviranomaisten suorittamat tietojen järjestelmälliset haut, viisumitietojärjestelmän tietoja olisi käsiteltävä ainoastaan yksittäistapauksissa ja kun se on tarpeen terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi. Nimettyjen viranomaisten ja Europolin olisi pyydettävä pääsyä viisumitietojärjestelmään ainoastaan, jos niillä on perustellut syyt uskoa, että pääsyn avulla saadaan tietoja, joilla edistetään merkittävästi terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista.

(33)Viisumitietojärjestelmään tallennettuja sellaisten henkilöiden henkilötietoja, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun oikeuttava asiakirja, olisi säilytettävä vain niin kauan kuin on tarpeen viisumitietojärjestelmän käyttötarkoituksia varten. On asianmukaista, että kolmansien maiden kansalaisiin liittyvät tiedot säilytetään viiden vuoden ajan, jotta tiedot voidaan ottaa huomioon lyhytaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyssä, jotta voidaan havaita sallitun oleskeluajan ylitys viisumin voimassaoloajan päätyttyä ja jotta voidaan tehdä turvallisuusriskien arviointeja kolmansien maiden kansalaisista, joille on myönnetty viisumi. Asiakirjan aiempaa käyttöä koskevat tiedot voisivat helpottaa tulevien lyhytaikaisten viisumien myöntämistä. Tietojen lyhyempi säilytysaika ei olisi riittävä mainittuja tarkoituksia varten. Tiedot olisi poistettava viiden vuoden jälkeen, paitsi jos on olemassa perusteet poistaa ne jo aiemmin.

(34)Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 57 . Lainvalvontaviranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2016/680 58 .

(35)Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenet tai Euroopan raja- ja merivartioviraston palveluksessa olevien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien jäsenet valtuutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 käyttämään vastaanottavan jäsenvaltion alaisuudessa eurooppalaisia tietokantoja, joiden käyttö on tarpeen rajatarkastuksia, rajojen valvontaa ja henkilöiden palauttamista koskevassa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseisen käytön helpottamiseksi ja jotta ryhmillä olisi tosiasiallinen pääsy viisumitietojärjestelmään syötettyihin tietoihin, Euroopan raja- ja merivartiovirastolla olisi oltava pääsy viisumitietojärjestelmään. Tässä pääsyssä olisi noudatettava edellytyksiä ja rajoituksia, joita sovelletaan jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin kunkin sellaisen erityistarkoituksen osalta, jota varten viisumitietojärjestelmän tietoja voidaan katsoa.

(36)Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY 59 mukaisesti, on olennainen osa laajoja pyrkimyksiä torjua laitonta muuttoliikettä ja muodostaa tärkeää yleistä etua koskevan merkittävän syyn.

(37)Kolmansiin maihin, joihin henkilöitä palautetaan, ei usein sovelleta riittävyyttä koskevia päätöksiä, jotka komissio on hyväksynyt asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan nojalla tai direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säädösten nojalla. Lisäksi unionin laajoilla pyrkimyksillä tehdä yhteistyötä laittomasti oleskelevien ja palaamaan velvoitettujen kolmansien maiden kansalaisten tärkeimpien lähtömaiden kanssa ei ole pystytty varmistamaan, että kyseiset kolmannet maat täyttävät järjestelmällisesti kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa ottaa takaisin omat kansalaisensa. Unionin tai jäsenvaltioiden tekemät tai neuvottelemat takaisinottosopimukset, joissa säädetään asianmukaisista suojatoimista siirrettäessä tietoja kolmansiin maihin asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklan nojalla tai direktiivin (EU) 2016/680 37 artiklan täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säädösten nojalla, kattavat rajoitetun määrän tällaisia kolmansia maita, ja uusien sopimusten tekeminen on edelleen epävarmaa. Tällaisissa tilanteissa henkilötietoja voitaisiin käsitellä tämän asetuksen nojalla kolmansien maiden viranomaisten kanssa unionin palauttamispolitiikan täytäntöönpanemiseksi edellyttäen, että asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tai direktiivin (EU) 2016/680 38 tai 39 artiklan täytäntöönpanemiseksi annetuissa kansallisissa säännöksissä säädetyt edellytykset täyttyvät.

(38)Jäsenvaltioiden olisi asetettava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti ja silloin, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… 60 [uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus] mukaisten tehtävien toteuttaminen sitä yksittäisissä tapauksissa edellyttää, [Euroopan unionin turvapaikkaviraston] ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten, kuten YK:n pakolaisvaltuutetun, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ja pakolaiskysymyksiä ja uudelleensijoittamistoimia käsittelevän Punaisen Ristin kansainvälisen komitean saataville viisumitietojärjestelmässä käsitellyt henkilötiedot, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka ne ovat osoittaneet jäsenvaltioille asetuksen (EU) …/… [uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus] täytäntöönpanon yhteydessä.

(39)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 61 sovelletaan unionin toimielinten ja elinten toimintaan niiden vastatessa VIS:n operatiiviseen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä.

(40)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon ...

(41)Jotta voitaisiin lisätä kolmansien maiden yhteistyötä laittomien maahanmuuttajien takaisinotossa ja helpottaa sellaisten laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista, joiden tiedot on saatettu tallentaa viisumitietojärjestelmään, lyhytaikaista viisumia hakevien henkilöiden matkustusasiakirjan jäljennös olisi tallennettava viisumitietojärjestelmään. Toisin kuin viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot, matkustusasiakirjojen jäljennökset ovat kolmansissa maissa laajasti tunnustettu todiste kansalaisuudesta.

(42)Viisumihakemusten käsittelyprosessissa on pakollista tutkia luetteloa ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1105/2011/EU 62 . Viisumiviranomaisten olisi noudatettava tätä velvoitetta järjestelmällisesti, ja sen vuoksi luettelo olisi sisällytettävä viisumitietojärjestelmään, jotta hakijan matkustusasiakirjan tunnustaminen voidaan tarkistaa automaattisesti.

(43)Eu-LISAlle olisi annettava vastuu tietojen laadun parantamisesta siten, että se ottaa käyttöön keskitetyn tietojen laadun seurantavälineen ja laatii jäsenvaltioille kertomuksia säännöllisin väliajoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen paikkansapitävyydestä.

(44)Jotta viisumitietojärjestelmän käyttöä voitaisiin seurata tehokkaammin muuttopaineita ja rajaturvallisuutta koskevien suuntausten analysoimiseksi, eu-LISAn olisi voitava kehittää valmiudet jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle suoritettavaa tilastollista raportointia varten tietojen eheyden vaarantumatta. Sen vuoksi olisi perustettava tilastotietojen keskusrekisteri. Tuotettuihin tilastoihin ei saisi sisältyä henkilötietoja.

(45)Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 63 soveltamista.

(46)Koska on tarpeen varmistaa yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpano, korkea turvallisuustaso alueella, jolla ei suoriteta sisärajatarkastuksia, ja yhdennetyn ulkorajojen valvontajärjestelmän asteittainen perustaminen, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(47)Tässä asetuksessa vahvistetaan tiukat säännöt, jotka koskevat pääsyä viisumitietojärjestelmään, sekä tarvittavat suojatoimet. Ehdotuksessa on säädetty myös yksilön oikeudesta tutustua tietoihinsa ja oikaista ja poistaa niitä sekä muutoksenhakukeinoista ja erityisesti oikeudesta käyttää oikeussuojakeinoja samoin kuin riippumattomien julkisten viranomaisten toteuttamasta tietojenkäsittelytoiminnan valvonnasta. Tällä asetuksella otetaan käyttöön lisätakeita, jotka kattavat viisumitietojärjestelmässä käsiteltävien uusien tietoluokkien erityistarpeet. Tässä asetuksessa kunnioitetaan näin ollen perusoikeuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita ja otetaan huomioon erityisesti oikeus ihmisarvoon, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, henkilötietojen suoja, oikeus turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaatteen kunnioittaminen ja suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa, oikeus syrjimättömyyteen, lapsen oikeudet ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

(48)Erityisiä säännöksiä olisi sovellettava sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, joilta vaaditaan viisumi ja jotka ovat sellaisia unionin kansalaisen perheenjäseniä, joihin sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY, tai sellaisen kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä, joka kuuluu unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin, ja joilla ei ole direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettua oleskelukorttia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä ja niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Tällaisista tässä kyseeseen tulevista rajoituksista ja ehdoista säädetään direktiivissä 2004/38/EY.

(49)Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, tällaisilla perheenjäsenillä on paitsi oikeus saapua jäsenvaltioiden alueelle myös oikeus saada viisumi tätä tarkoitusta varten. Jäsenvaltioiden on kaikin tavoin helpotettava näiden henkilöiden tarvitsemien viisumien saantia, ja tällaiset viisumit on myönnettävä maksutta mahdollisimman pian ja nopeutettua menettelyä noudattaen.

(50)Oikeus saada viisumi ei ole ehdoton, sillä se voidaan evätä niiltä perheenjäseniltä, jotka aiheuttavat riskin yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle direktiivissä 2004/38/EY tarkoitetulla tavalla. Tätä varten perheenjäsenten henkilötiedot voidaan tarkistaa ainoastaan silloin, kun tiedot liittyvät henkilöllisyyden toteamiseen ja henkilöiden asemaan ja ainoastaan siltä osin kuin niillä on merkitystä arvioitaessa heidän mahdollisesti aiheuttamaansa turvallisuusuhkaa. Näin ollen heidän viisumihakemuksiaan olisi tarkasteltava ainoastaan turvallisuusseikkojen, ei muuttoliikkeeseen liittyvien riskien, kannalta.

(51)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tämä asetus perustuu Schengenin säännöstöön, Tanska päättää pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(52)Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY 64 mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(53)Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY 65 mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(54)Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön 66 täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 67 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(55)Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön 68 täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY 69 3 artiklan ja neuvoston päätöksen 2008/149/YOS 70 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(56)Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön 71 täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU 72 3 artiklan ja neuvoston päätöksen 2011/349/EU 73 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(57)Tämä asetus on 22 r artiklaa lukuun ottamatta vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa, lukuun ottamatta säännöksiä, joita on sovellettava Bulgariassa ja Romaniassa neuvoston päätöksen (EU) 2017/1908 74 nojalla, tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 767/2008 seuraavasti:

1)Lisätään 1 artiklaan kohdat seuraavasti:

”Tässä asetuksessa säädetään myös menettelyt, joita sovelletaan jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista, myös tietyistä pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevista päätöksistä.

Viisumitietojärjestelmä helpottaa osaltaan viisumitietojärjestelmään rekisteröityjen henkilöiden virheetöntä tunnistamista ja auttaa siinä tallentamalla henkilöllisyystietoja, matkustusasiakirjojen tietoja ja biometrisiä tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2018/XX* [yhteentoimivuudesta annettu asetus 2018/XX] 17 artiklalla perustettuun yhteiseen henkilötietorekisteriin (CIR).”

_______

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2018/XX* [yhteentoimivuudesta annettu asetus 2018/XX] (EUVL L).”

2)Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla
Viisumitietojärjestelmän tarkoitus

1. Viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa, konsuliyhteistyötä ja keskusviisumiviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä viisumihakemuksia ja niihin liittyviä päätöksiä koskevaa tietojenvaihtoa, jotta voidaan:

a) helpottaa viisumihakemusmenettelyä;

b) estää niiden perusteiden kiertäminen, joiden perusteella määritetään hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio;

c) helpottaa petosten torjuntaa;

d) helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä tarkastuksia;

e) auttaa tunnistamaan ja palauttamaan henkilöitä, jotka mahdollisesti eivät tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä;

f) auttaa tunnistamaan kadonneita henkilöitä;

g) helpottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU** soveltamista;

h) edistää terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista;

i) ehkäistä jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia;

j) varmistaa henkilöiden virheetön tunnistaminen;

k) tukea Schengenin tietojärjestelmän (SIS) niihin kuulutuksiin liittyviä tavoitteita, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia, joille on määrätty maahantulokielto, kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä, kadonneita henkilöitä, oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten etsittäviä henkilöitä tai henkilöitä, joita etsitään salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten.

2. Pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa niihin liittyvistä päätöksistä, jotta voidaan:

a) tukea turvallisuuden korkeaa tasoa myötävaikuttamalla siihen, että ennen hakijan saapumista ulkorajojen ylityspaikoille arvioidaan, muodostaako hakija uhkan yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle;

b) parantaa rajatarkastusten ja alueen sisällä tehtävien tarkastusten tuloksellisuutta;

c) edistää terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista;

d) varmistaa henkilöiden virheetön tunnistaminen;

e) helpottaa asetuksen (EU) N:o 604/2013 ja direktiivin 2013/32/EU soveltamista;

f) tukea Schengenin tietojärjestelmän (SIS) niihin kuulutuksiin liittyviä tavoitteita, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia, joille on määrätty maahantulokielto, kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä, kadonneita henkilöitä, oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten etsittäviä henkilöitä tai henkilöitä, joita etsitään salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten.”

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).”

3)Poistetaan 3 artikla.

4)Lisätään 4 artiklaan alakohdat seuraavasti:

12)’viisumitietojärjestelmän tiedoilla’ tarkoitetaan kaikkia tietoja, jotka on tallennettu VIS:n keskusjärjestelmään ja CIR:ään 9–14 artiklan ja 22 c–22 f artiklan mukaisesti;

13)’henkilöllisyystiedoilla’ tarkoitetaan 9 artiklan 4 alakohdan a ja aa alakohdassa tarkoitettuja tietoja;

14)’sormenjälkitiedoilla’ tarkoitetaan VIS-tiedostoon tallennettuja sormenjälkiin liittyviä tietoja;

15)’kasvokuvalla’ tarkoitetaan digitaalista kasvokuvaa;

16)’Europolin tiedoilla’ tarkoitetaan Europolin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794* 18 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisessa tarkoituksessa käsittelemiä henkilötietoja;

17)’oleskeluluvalla’ tarkoitetaan kaikkia oleskelulupia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1030/2002** säädetyn yhtenäisen kaavan mukaisesti, ja kaikkia muita asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 16 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja;

18)’pitkäaikaisella viisumilla’ tarkoitetaan lupaa, jonka jäsenvaltio on myöntänyt Schengenin yleissopimuksen 18 artiklan määräysten mukaisesti;

19)’kansallisella valvontaviranomaisella’ tarkoitetaan lainvalvontatarkoitusten osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680*** 41 artiklan mukaisesti perustettua valvontaviranomaista;

20)’lainvalvonnalla’ tarkoitetaan terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista;

21)’terrorismirikoksilla’ tarkoitetaan rikoksia, jotka kansallisessa lainsäädännössä määritellään rikoksiksi ja jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541**** tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia;

22)’vakavilla rikoksilla’ tarkoitetaan rikoksia, jotka ovat neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS***** 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia, jos niistä voi seurata kansallisen lainsäädännön mukaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta.

________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

** Neuvoston asetus (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta (EYVL L 157, 15.6.2002, s. 1).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

**** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6).

***** Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).”

5)Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla
Tietoluokat

1. Viisumitietojärjestelmään tallennetaan ainoastaan seuraavat tietoluokat:

a) 9 artiklan 1–4 alakohdassa ja 10–14 artiklassa tarkoitetut aakkosnumeeriset tiedot lyhytaikaisen viisumin hakijasta ja haetuista, myönnetyistä, evätyistä, mitätöidyistä, kumotuista tai pidennetyistä viisumeista, 22 c, 22 d, 22 e ja 22 f artiklassa tarkoitetut aakkosnumeeriset tiedot myönnetyistä, peruutetuista, evätyistä, mitätöidyistä, kumotuista tai pidennetyistä pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista sekä tiedot 9 a ja 22 b artiklassa tarkoitetuista osumista ja 9 c artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tarkistusten tulokset;

b) 9 artiklan 5 alakohdassa ja 22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut kasvokuvat;

c) 9 artiklan 6 alakohdassa ja 22 c artiklan 2 alakohdan g alakohdassa tarkoitetut sormenjälkitiedot;

d) linkit 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 22 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin muihin hakemuksiin.

2. Jäljempänä 16 artiklassa, 24 artiklan 2 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja viisumitietojärjestelmässä toimitettuja viestejä ei tallenneta järjestelmään, tämän kuitenkaan estämättä 34 artiklan nojalla tapahtuvaa tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamista.

3. CIR sisältää 9 artiklan 4 alakohdan a–cc alakohdassa, 9 artiklan 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a–cc, f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan a–cc, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot. Muut viisumitietojärjestelmän tiedot tallennetaan VIS-keskusjärjestelmään.”

6)Lisätään 5 a artikla seuraavasti:

”5 a artikla

Luettelo hyväksytyistä matkustusasiakirjoista

1)Viisumitietojärjestelmään sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1105/2011/EU* vahvistettu luettelo ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi.

2)Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelon sekä päätöksen N:o 1105/2011/EU 4 artiklan mukaisten matkustusasiakirjojen tunnustamista tai tunnustamatta jättämistä koskevien ilmoitusten keskitettyä hallinnointia varten.

3)Edellä 2 kohdassa tarkoitetun toiminnon hoitamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

_________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1105/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavia matkustusasiakirjoja, joihin voidaan liittää viisumi, koskevasta luettelosta ja tämän luettelon vahvistamista varten luotavasta järjestelmästä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 9).”

7)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Pääsy viisumitietojärjestelmään tietojen hakemista varten on varattu yksinomaan kunkin jäsenvaltion niiden viranomaisten ja niiden EU:n elinten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, joilla on toimivalta 15–22 artiklassa, 22 c–22 f artiklassa ja 22 g–22 j artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten sekä [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2018/XX] 20 ja 21 artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten.

Pääsy on annettava ainoastaan siinä laajuudessa kuin tietoja tarvitaan kyseisten tarkoitusten mukaisten tehtävien suorittamiseen, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.”

b) Lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4. Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon tämän luettelon keskitettyä hallinnointia varten.”

c) Lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5. Yksityiskohtaiset säännöt 3 kohdassa tarkoitetun luettelon keskitettyä hallinnointia varten luodun toiminnon hoitamisesta vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

8) Lisätään 7 artiklaan uusi 3 kohta seuraavasti:

”3. Jäsenvaltioiden on kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lapsen hyvinvointi ja turvallisuus, erityisesti silloin, kun on olemassa riski, että lapsi on ihmiskaupan uhri, ja lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.”

9) Korvataan II luvun otsikko seuraavasti:

”LYHYTAIKAISIA VIISUMEJA KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMINEN JA KÄYTTÖ VIISUMIVIRANOMAISTEN TOIMESTA”

10)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jos hakemus otetaan tutkittavaksi asetuksen (EY) N:o 810/2009 19 artiklan nojalla, viisumiviranomaisen on luotava hakemustiedosto kahden työpäivän kuluessa tallentamalla 9 artiklassa tarkoitetut tiedot viisumitietojärjestelmään, mikäli hakijan on annettava nämä tiedot.”

b) Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Kun hakemustiedosto on luotu, viisumitietojärjestelmä käynnistää automaattisesti 9 a artiklan mukaisen haun ja näyttää haun tulokset.”

c) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jos jotakin tietoa ei oikeudellisista syistä vaadita tai sitä ei tosiseikkojen perusteella voida antaa, asianomaiseen kohtaan tai asianomaisiin kohtiin merkitään ’ei sovelleta’. Sormenjälkien puuttumisesta olisi ilmoitettava merkinnällä ”VIS0”; lisäksi järjestelmässä on voitava erottaa toisistaan asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 7 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut tapaukset.”

11)Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 4 alakohdan a, b ja c alakohta seuraavasti:

”a)sukunimi; etunimi tai etunimet; syntymäaika; kansalaisuus tai kansalaisuudet; sukupuoli;

aa) sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet); syntymäpaikka ja -maa; kansalaisuus syntymähetkellä;

b)matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen laji ja numero ja matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen myöntäjämaan kolmikirjaiminen tunnus;

c)matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen voimassaolon päättymispäivä;

cc)matkustusasiakirjan myöntänyt viranomainen ja myöntämispäivä;”.

b) Korvataan 5 alakohta seuraavasti:

”5) hakijan kasvokuva asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti;”.

c) Lisätään 7 alakohta seuraavasti:

”7) skannattu jäljennös henkilötietosivusta.”

d) Lisätään kaksi kohtaa seuraavasti:

”8) Ensimmäisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitetun kolmansien maiden kansalaisten kasvokuvan resoluution ja laadun on oltava riittävät automaattiseen biometriseen tunnistukseen.

Poiketen siitä, mitä toisessa kohdassa säädetään, jos laatu- ja resoluutiovaatimukset reaaliaikaisen kasvokuvan käyttämiseksi viisumitietojärjestelmässä eivät poikkeuksellisesti täyty, kasvokuva voidaan poimia sähköisesti koneluettavan matkustusasiakirjan (eMRTD) sirusta. Tässä tapauksessa kasvokuva voidaan lisätä henkilökohtaiseen tiedostoon vasta kun on todennettu sähköisesti, että koneluettavan matkustusasiakirjan siruun tallennettu kasvokuva vastaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen reaaliaikaista kasvokuvaa.”

12)Lisätään 9 a–9 d artikla seuraavasti:

”9 a artikla

Haut muista järjestelmistä

1.Viisumitietojärjestelmä käsittelee hakemustiedostot automaattisesti osumien löytämiseksi. Viisumitietojärjestelmä tutkii kunkin hakemustiedoston erikseen.

2.Viisumitietojärjestelmä tarkastaa hakemuksen luomisen tai viisumin myöntämisen yhteydessä, onko hakemukseen liittyvä matkustusasiakirja tunnustettu päätöksen N:o 1105/2011/EU mukaisesti, suorittamalla automaattisen haun 5 a artiklassa tarkoitetusta hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelosta, ja näyttää tuloksen.

3.Asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan 1 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan a, c ja d alakohdassa säädettyjen tarkistusten tekemiseksi viisumitietojärjestelmä käynnistää haun käyttämällä [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen] 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä eurooppalaista hakuportaalia verratakseen tämän asetuksen 9 artiklan 4 alakohdassa tarkoitettuja tietoja tietoihin, jotka sisältyvät viisumitietojärjestelmässä, Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmässä (ETIAS), mukaan lukien EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2018/XX 29 artiklassa tarkoitettu seurantalista, Eurodacissa, [ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta], Europolin tiedoissa, varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskevassa Interpolin tietokannassa (SLTD) ja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) olevaan tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen.

4.Viisumitietojärjestelmä lisää hakemustiedostoon viitteen 3 kohtaa sovellettaessa saatuihin osumiin. Lisäksi viisumitietojärjestelmä tapauksen mukaan määrittää osuman aikaansaaneiden tietojen tallentajaksi tai toimittajaksi yhden tai useamman jäsenvaltion tai Europolin ja kirjaa tämän tiedon hakemustiedostoon.

5.Tämän artiklan 3 kohdan nojalla tehdyissä hauissa on 2 artiklan 1 kohdan k alakohdan soveltamiseksi verrattava 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja SIS-järjestelmässä oleviin tietoihin, jotta voidaan määrittää, onko hakijasta tehty jokin seuraavista kuulutuksista:

a)kuulutus henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten;

b)kuulutus kadonneista henkilöistä;

c)kuulutus henkilöistä, joita etsitään oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten;

d)kuulutus henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten.

9 b artikla

Säännökset, joita sovelletaan muista järjestelmistä tehtyihin hakuihin, jotka koskevat EU:n kansalaisten tai unionin lainsäädännön mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten perheenjäseniä

1.Kun on kyse kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvia unionin kansalaisen perheenjäseniä tai sellaisia kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä, joilla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla, 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut automaattiset tarkistukset on suoritettava ainoastaan sen varmistamiseksi, että ei ole tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä tai tosiseikkoihin perustuvia perusteltuja syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että henkilön oleskelusta jäsenvaltioiden alueella aiheutuu direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettu turvallisuusriski tai suuri epidemiariski.

2.Viisumitietojärjestelmä ei tarkista:

a)rajanylitystietojärjestelmästä tehtävällä haulla, koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, tai onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi;

b)onko hakija henkilö, jonka tiedot on tallennettu Eurodac-järjestelmään.

3.Jos 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa hakemuksen automatisoidussa käsittelyssä on saatu osuma asetuksen (EY) 1987/2006 24 artiklassa tarkoitettua maahantulo- ja oleskelukieltoa koskevaan kuulutukseen, viisumiviranomaisen on tarkistettava sen päätöksen perusteet, jonka perusteella tämä kuulutus tehtiin SIS-järjestelmään. Jos nämä perusteet liittyvät laittoman maahanmuuton riskiin, kuulutusta ei saa ottaa huomioon hakemuksen arvioinnissa. Viisumiviranomaisen on edettävä SIS II -asetuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

9 c artikla

Keskusviranomaisten suorittamat tarkistukset

1.Hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviranomaisen on manuaalisesti tarkistettava 9 a artiklan 3 kohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut osumat.

2.Tarkistaessaan manuaalisesti osumia keskusviranomaisella on pääsy hakemustiedostoon ja siihen mahdollisesti linkitettyihin hakemustiedostoihin sekä kaikkiin 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa automatisoidussa käsittelyssä löytyneisiin osumiin.

3.Keskusviranomaisen on tarkistettava, vastaako hakemustiedostoon kirjattu hakijan henkilöllisyys viisumitietojärjestelmässä tai jossakin hakujen kohteena olleessa tietokannassa olevia tietoja.

4.Jos henkilötiedot eivät vastaa toisiaan eikä 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa automatisoidussa käsittelyssä ole löytynyt muita osumia, keskusviranomaisen on poistettava virheellinen osuma hakemustiedostosta.

5.Jos tiedot vastaavat toisiaan tai jos hakijan henkilöllisyydestä on edelleen epäilyjä, hakemusta käsittelevän keskusviisumiviranomaisen on ilmoitettava asiasta niiden muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille, joiden todetaan tallentaneen tai toimittaneen tiedot, jotka tuottivat osuman 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa haussa. Jos yhden tai useamman jäsenvaltion todetaan tallentaneen tai toimittaneen tietoja, jotka tuottivat tällaisen osuman, keskusviranomaisen on kuultava kyseisten muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisia 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6.Muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten tekemien tarkistusten tulokset on lisättävä hakemustiedostoon.

7.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos 9 a artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vertailu tuottaa yhden tai useamman osuman, viisumitietojärjestelmä lähettää haun käynnistäneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle automaattisen ilmoituksen, jotta se toteuttaisi asianmukaiset jatkotoimet.

8.Jos Europolin todetaan toimittaneen tiedot, jotka ovat tuottaneet osuman 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa haussa, vastuussa olevan jäsenvaltion keskusviranomaisen on kuultava jatkotoimista Europolin kansallista yksikköä asetuksen (EU) 2016/794 ja erityisesti sen IV luvun mukaisesti.

9 d artikla

Europolin vastuualueet

Europol mukauttaa tietojärjestelmäänsä sen varmistamiseksi, että 9 a artiklan 3 kohdassa ja 22 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hakujen automatisoitu käsittely on mahdollista.”

13)Lisätään 13 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4. Kun hakemustiedostoa päivitetään 1 ja 2 kohdan mukaisesti, viisumitietojärjestelmä lähettää viisumin myöntäneelle jäsenvaltiolle ilmoituksen kyseisen viisumin mitätöimistä tai peruuttamista koskevasta päätöksestä. Keskusjärjestelmä luo ilmoituksen automaattisesti ja lähettää sen 16 artiklassa säädetyn mekanismin kautta.”

14)Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 2 kohtaan ea alakohta seuraavasti:

”ea) kasvokuva;”.

b) Lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Edellä 2 kohdan ea alakohdassa tarkoitettu kasvokuva ei saa olla ainoa hakuehto.”

15)Korvataan 16 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Kun viisumitietojärjestelmässä luodaan hakemustiedosto tietyn kolmannen maan kansalaisesta tai tiettyyn ryhmään kuuluvasta kolmannen maan kansalaisesta, jonka osalta pyydetään ennalta kuulemista asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan nojalla, viisumitietojärjestelmä siirtää kuulemista koskevan pyynnön automaattisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille.

Kuullun jäsenvaltion tai kuultujen jäsenvaltioiden on toimitettava vastauksensa viisumitietojärjestelmään, joka välittää sen edelleen hakemuksen luoneelle jäsenvaltiolle.

Luettelo jäsenvaltioista, jotka vaativat asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan nojalla, että muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on kuultava niiden keskusviranomaisia tutkittaessa tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten tai tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten jättämiä yhtenäistä viisumia koskevia hakemuksia, ja asianomaisista kolmansien maiden kansalaisista on sisällytettävä viisumitietojärjestelmään yksinomaan kuulemismenettelyn toteuttamista varten.

3. Edellä 2 kohdassa esitettyä menettelyä on sovellettava myös seuraavissa tilanteissa:

a) tietojen toimittaminen asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklan 4 kohdan nojalla alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisestä , 24 artiklan 2 kohdan nojalla tietojen muuttamisesta ja 31 artiklan nojalla jälkikäteen annettavista ilmoituksista;

b) kaikki muut viestit, jotka liittyvät viisumitietojärjestelmään kirjattujen tai siihen liittyvien henkilötietojen toimittamista edellyttävään konsuliyhteistyöhön, toimivaltaisille viisumiviranomaisille osoitettuihin pyyntöihin toimittaa 9 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja matkustusasiakirjojen jäljennöksiä ja muita hakemusta tukevia asiakirjoja ja kyseisten asiakirjojen sähköisten jäljennösten toimittamiseen sekä 9 c artiklan ja 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin pyyntöihin. Toimivaltaisten viisumiviranomaisten on vastattava kaikkiin tällaisiin pyyntöihin kahden työpäivän kuluessa.”

16)Poistetaan 17 artikla.

17)Korvataan III luvun otsikko seuraavasti:

”MUIDEN VIRANOMAISTEN OIKEUS TUTUSTUA LYHYTAIKAISIA VIISUMEJA KOSKEVIIN TIETOIHIN”

18)Korvataan 18 artiklan 6 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Rajoilla, joilla käytetään rajanylitystietojärjestelmää, suoritettavista tarkastuksista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten on verrattava viisuminhaltijan sormenjälkiä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkiin. Silloin kun viisuminhaltijoiden sormenjälkiä ei voida käyttää, 1 kohdassa tarkoitettu haku suoritetaan käyttäen 1 kohdassa tarkoitettuja aakkosnumeerisia tietoja yhdessä kasvokuvan kanssa.”

19)Lisätään 20 a artikla seuraavasti:

”20 a artikla

Viisumitietojärjestelmän tietojen käyttäminen SIS-kuulutusten tekemiseksi kadonneista henkilöistä ja näihin tietoihin pääsy

1.Viisumitietojärjestelmään tallennettuja sormenjälkitietoja voidaan käyttää kuulutuksen tekemiseksi kadonneista henkilöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)... * [asetus (EU) ... Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä] 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa sormenjälkitiedot on toimitettava tiedot omistavan jäsenvaltion Sirene-toimistolle suojatulla tavalla.

2.Jos 1 kohdassa tarkoitettu SIS-kuulutus antaa osuman, lastensuojeluviranomaiset ja kansalliset oikeusviranomaiset, mukaan lukien asetuksen (EU)... [COM(2016) 883 final – SIS LE] 43 artiklassa tarkoitetut viranomaiset, jotka vastaavat syytteeseenpanosta rikosasioissa ja tutkinnasta ennen syytteeseenpanoa, sekä koordinointiviranomaiset, voivat pyytää tehtäviensä suorittamista varten pääsyä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia edellytyksiä on sovellettava.

__________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) ..., annettu … (EUVL L ..., s. ...).”

20)Korvataan 22 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen turvapaikkaviranomainen saa tutustua seuraaviin hakijaa koskeviin tietoihin ja 8 artiklan 3 kohdan nojalla linkitettyjen hakijan muiden hakemustiedostojen tietoihin, mutta yksinomaan 1 kohdassa mainittua tarkoitusta varten:

a) hakemuksen numero;

b) 9 artiklan 4, 5 ja 7 alakohdassa tarkoitetut hakemuslomakkeesta tai hakemuslomakkeista saadut tiedot;

c) valokuvat;

d) tiedot, jotka koskevat 10, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuja myönnettyjä, mitätöityjä, peruutettuja tai pidennettyjä viisumeja;

e) 9 artiklan 4 ja 5 alakohdassa tarkoitetut 8 artiklan 4 kohdan nojalla linkitettyjen hakemustiedostojen tiedot.”

21)Korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

Tietojen säilyttämisaika

1. Kukin tiedosto säilytetään viisumitietojärjestelmässä enintään viiden vuoden ajan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 24 ja 25 artiklassa tarkoitettuun tietojen poistamiseen tai 34 artiklassa tarkoitettuun tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamiseen.

Tämä ajanjakso alkaa

a) viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivänä, jos viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on myönnetty;

b) viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon uutena päättymispäivänä, jos viisumia, pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa on pidennetty;

c) päivänä, jolloin hakemustiedosto on perustettu viisumitietojärjestelmään, jos hakemus on peruutettu taikka sen käsittely on päätetty tai keskeytetty;

d) vastuuviranomaisen tekemän päätöksen päivänä, jos viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on tapauksen mukaan evätty, mitätöity, peruutettu, kumottu tai sitä on lyhennetty.

2. Kun 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso päättyy, viisumitietojärjestelmä poistaa automaattisesti tiedoston ja siihen 8 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 22 a artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla tehdyt linkit.”

22)Korvataan 24 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos jokin jäsenvaltio voi osoittaa, että viisumitietojärjestelmässä olevat tiedot ovat virheellisiä tai että tietoja on käsitelty viisumitietojärjestelmässä tämän asetuksen vastaisesti, sen on välittömästi ilmoitettava vastuussa olevalle jäsenvaltiolle. Tällainen viesti on toimitettava 16 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä noudattaen.

Jos virheelliset tiedot koskevat 8 artiklan 3 tai 4 kohdan tai 22 a artiklan 3 kohdan nojalla luotuja linkkejä, vastuussa olevan jäsenvaltion on tehtävä tarvittavat tarkistukset ja annettava vastaus 48 tunnin kuluessa ja tarvittaessa oikaistava linkki. Jos vastausta ei anneta asetetussa määräajassa, pyynnön esittäneen jäsenvaltion on oikaistava linkki ja ilmoitettava vastuussa olevalle jäsenvaltiolle oikaisusta VISMail-järjestelmän kautta.”

23)Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jos hakija on saanut jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden ennen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä, jäsenvaltion, joka on luonut hakijaa koskevat hakemustiedostot, tiedostot ja 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa sekä 22 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut linkit, on viipymättä poistettava ne viisumitietojärjestelmästä.”

b) Korvataan 2 kohdassa oleva ilmaisu ”viisumitietojärjestelmän” ilmaisulla ”VISMail-järjestelmän”.

24)Lisätään 26 artiklaan 8 a kohta seuraavasti:

”8 a. Eu-LISAn sallitaan käyttää VIS-tuotantojärjestelmän anonymisoituja todellisia henkilötietoja testaustarkoituksiin seuraavissa olosuhteissa:

a) vianmääritys ja korjaaminen, kun keskusjärjestelmässä havaitaan vikoja;

b) sellaisten uusien teknologioiden ja tekniikoiden testaaminen, jotka ovat merkityksellisiä keskusjärjestelmän suorituskyvyn tai tietojen siihen siirtämisen parantamiseksi.

Tällaisissa tapauksissa turvallisuustoimenpiteet, pääsynvalvonta ja lokitoiminnot ovat testausympäristössä samantasoiset kuin VIS-tuotantojärjestelmässä. Testaukseen valitut todelliset henkilötiedot on muutettava anonyymeiksi siten, että rekisteröity ei ole enää tunnistettavissa.”

25)Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Keskusviisumitietojärjestelmän sijainti

Keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskus, joka huolehtii teknisestä valvonnasta ja hallinnosta, sijaitsee Strasbourgissa (Ranska), ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskus, joka voi huolehtia kaikista keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen toiminnoista, sijaitsee Sankt Johann im Pongaussa (Itävalta).

Molempia keskuksia voidaan käyttää samanaikaisesti viisumitietojärjestelmän aktiivisessa toiminnassa edellyttäen, että varakeskuksella on edelleen valmiudet varmistaa toiminta järjestelmän häiriötilanteissa.”

26)Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a) Korvataan otsikko seuraavasti:

”Vastuu tietojen käytöstä ja laadusta”.

b) Korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) tiedot ovat oikeita, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja täydellisiä silloin kun ne toimitetaan viisumitietojärjestelmään.”

c) Korvataan 2 kohdan a alakohdassa ilmaisu ”keskusviisumitietojärjestelmän” ilmaisulla ”keskusviisumitietojärjestelmän tai CIR:n turvallisuuden” ja ilmaisu ”sen” ilmaisulla ”keskusviisumitietojärjestelmän tai CIR:n”.

d) Lisätään seuraava 2 a kohta:

”2 a. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen kehittää ja ylläpitää yhdessä komission kanssa tietojen automaattisia laadunvalvontamekanismeja ja -menettelyjä viisumitietojärjestelmän tietojen laadun tarkastamista varten ja raportoi säännöllisesti jäsenvaltioille. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen raportoi jäsenvaltioille ja komissiolle säännöllisesti tietojen laadunvalvonnasta.

Laatuvaatimusten noudattamista koskevat mekanismit, menettelyt ja tulkinnat vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpitein 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

27)Lisätään 29 a artikla seuraavasti:

”29 a artikla
Tietojen tallentamista koskevat erityissäännöt

1.Kun 9, 22 c ja 22 d artiklassa tarkoitettuja tietoja tallennetaan viisumitietojärjestelmään, sovelletaan seuraavia ennakkoedellytyksiä:

a) 9, 22 c ja 22 d artiklassa sekä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan lähettää viisumitietojärjestelmään ainoastaan kansallisten vastuuviranomaisten suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen;

b) 9, 22 c ja 22 d artiklassa sekä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot käsitellään viisumitietojärjestelmässä sen jälkeen kun viisumitietojärjestelmä on suorittanut 2 kohdassa tarkoitetun laaduntarkastuksen.

2.Viisumitietojärjestelmä suorittaa laaduntarkastukset seuraavasti:

a)kun viisumitietojärjestelmään luodaan hakemustiedosto tai -tiedostoja kolmansien maiden kansalaisista, 9, 22 c ja 22 d artiklassa tarkoitetuille tiedoille suoritetaan laaduntarkastus; jos vahvistetut laatukriteerit eivät näissä tarkastuksissa täyty, viisumitietojärjestelmä ilmoittaa asiasta automaattisesti vastuuviranomaiselle tai vastuuviranomaisille;

b)viisumitietojärjestelmä voi käynnistää 9 a artiklan 3 kohdan ja 22 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetut automaattiset menettelyt ainoastaan viisumitietojärjestelmän tämän artiklan mukaisesti suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen; jos vahvistetut laatukriteerit eivät näissä tarkastuksissa täyty, viisumitietojärjestelmä ilmoittaa asiasta automaattisesti vastuuviranomaiselle tai vastuuviranomaisille;

c)kasvokuvien ja sormenjälkitietojen laatu tarkastetaan luotaessa kolmansien maiden kansalaisten hakemustiedostoja viisumitietojärjestelmään, jotta voidaan varmistaa, että biometrisen tunnistamisen mahdollistavat tietojen vähimmäislaatuvaatimukset täyttyvät;

d)edellä olevan 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen laatu tarkastetaan tallennettaessa tietoja nimetyistä kansallisista viranomaisista viisumitietojärjestelmään.

3.Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamiselle vahvistetaan laatuvaatimukset. Näiden laatuvaatimusten sisältö vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

28)Korvataan 31 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Edellä olevan 9 artiklan 4 alakohdan a, b, c, k ja m alakohdassa, 9 artiklan 6 alakohdassa ja 9 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan siirtää kolmansiin maihin tai liitteessä mainituille kansainvälisille järjestöille tai saattaa niiden saataville, ainoastaan jos se on tarpeen yksittäisissä tapauksissa kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi, ja yksinomaan direktiivin 2008/115/EY mukaista palauttamista varten tai asetuksen ... [asetus uudelleensijoittamiskehyksestä] mukaista uudelleensijoittamista varten, edellyttäen että tiedot viisumitietojärjestelmään tallentanut jäsenvaltio on antanut suostumuksensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 soveltamista.”

29)Korvataan 34 artikla seuraavasti:

”34 artikla
Lokitietojen säilyttäminen

1. Kunkin jäsenvaltion, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on säilytettävä lokitiedot kaikista viisumitietojärjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista. Näissä lokitiedoissa on mainittava 6 artiklan 1 kohdassa, 20 a artiklan 1 kohdassa, 22 k artiklan 1 kohdassa sekä 15–22 artiklassa ja 22 g–22 j artiklassa tarkoitettu tietojen käyttötarkoitus, käsittelyn päivämäärä ja kellonaika, 9–14 artiklassa tarkoitettu siirrettyjen tietojen luonne, 15 artiklan 2 kohdassa, 18 artiklassa, 19 artiklan 1 kohdassa, 20 artiklan 1 kohdassa, 21 artiklan 1 kohdassa, 22 artiklan 1 kohdassa, 22 g artiklassa, 22 h artiklassa, 22 i artiklassa, 22 j artiklassa, 45 a artiklassa ja 45 d artiklassa tarkoitettu haussa käytettyjen tietojen luonne sekä tietoja tallentavan ja niitä hakevan viranomaisen nimi. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot henkilöstöstä, jolla on asianmukaiset valtuudet tallentaa tai hakea tietoja.

2. Jäljempänä 45 b artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on säilytettävä lokitiedot tämän artiklan ja rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2226/2017 41 artiklan mukaisesti.”

3. Tällaisia lokitietoja saa käyttää ainoastaan tietosuojaan liittyvään tietojenkäsittelyn luvallisuuden valvontaan sekä tietoturvallisuuden varmistamiseen. Lokitiedot on suojattava asianmukaisesti niiden luvattoman käytön estämiseksi, ja ne on tuhottava vuoden kuluttua 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säilytysajan päättymisestä, jollei niitä tarvita jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.”

30)Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava kolmansien maiden kansalaisille ja 9 artiklan 4 alakohdan f alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan e alakohdassa ja 22 d artiklan e alakohdassa tarkoitetuille henkilöille seuraavat tiedot:”.

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava kirjallisesti, ja tarvittaessa suullisesti, kolmannen maan kansalaiselle, kun 9 artiklan 4, 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdassa ja 22 d artiklan a–g alakohdassa tarkoitetut tiedot, valokuva ja sormenjäljet kerätään, sellaisella kielellä ja tavalla, jota rekisteröity ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Lapsille tiedot on annettava ikätasolle sopivalla tavalla käyttäen lehtisiä ja/tai infografiikkaa ja/tai esittelyjä, joiden nimenomaisena tarkoituksena on selittää sormenjälkien ottamismenettelyä.”

c) Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Jos näiden henkilöiden allekirjoittamaa lomaketta ei ole, tiedot on ilmoitettava asetuksen (EU) 2016/679 14 artiklan mukaisesti.”

31)Korvataan 38 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jos 2 kohdassa säädetty pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin seitsemän päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja se, onko niiden käsittely viisumitietojärjestelmässä tapahtunut lainmukaisesti.”

32)Korvataan 43 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Euroopan tietosuojavaltuutettu toimii tiiviissä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa sellaisten erityiskysymysten yhteydessä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja yhteentoimivuuden komponenttien viestintäkanavia pitkin, tai yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koordinoitu valvonta varmistetaan asetuksen (EU) XXXX/2018 [tarkistettu asetus 45/2001] 62 artiklan mukaisesti.”

33)Lisätään 45 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tekniset eritelmät, jotka koskevat sormenjälkien ja kasvokuvan laatua, resoluutiota ja käyttöä biometriseen todentamiseen ja tunnistamiseen viisumitietojärjestelmässä, vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

34)Lisätään 45 a artikla seuraavasti:

”45 a artikla
Tietojen käyttö raporttien ja tilastojen laatimista varten

1.Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission, eu-LISAn ja asetuksella (EU) 2016/1624 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö saa käyttää seuraavia tietoja, mutta ainoastaan raporttien ja tilastojen laatimista varten ja ilman, että yksittäiset henkilöt voidaan tunnistaa:

a)statusta koskevat tiedot;

b)toimivaltainen viranomainen, sen paikkakunta mukaan lukien;

c)hakijan sukupuoli, syntymäaika ja nykyinen kansalaisuus;

d)ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;

e)hakemuksen ja hakemusta koskevan päätöksen (myönnetty vai evätty) paikka ja päiväys;

f)myönnetyn asiakirjan tyyppi eli onko kyse lentokentän kauttakulkuviisumista, yhtenäisestä tai alueellisesti rajoitetusta viisumista, pitkäaikaisesta viisumista vai oleskeluluvasta;

g)ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta matkustusasiakirjan laji ja myöntäjämaan kolmikirjaiminen tunnus;

h)ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta asiakirjaa tai hakemusta koskevan päätöksen perustelut; pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta hakemusta koskeva päätös (myönnetäänkö vai evätäänkö hakemus ja millä perustein);

i)ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta hakemuksen evännyt toimivaltainen viranomainen, sen paikkakunta mukaan lukien, ja epäämispäivä;

j)ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta tapaukset, joissa sama hakija on hakenut lyhytaikaista oleskelua varten viisumia useammalta kuin yhdeltä viisumiviranomaiselta, ja tiedot näistä viisumiviranomaisista, niiden paikkakunnat ja epäämispäivämäärät;

k)lyhytaikaisen viisumin osalta matkan päätarkoitus tai -tarkoitukset; pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta hakemuksen tarkoitus;

l)minkä tahansa asiakirjan peruuttamisen, mitätöinnin, kumoamisen tai voimassaolon jatkamisen yhteydessä tallennetut tiedot;

m)pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivä;

n)sormenjälkien antamista koskevasta vaatimuksesta asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 7 kohdan nojalla vapautettujen henkilöiden määrä;

o)8 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti tapaukset, joissa 9 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei tosiseikkojen perusteella ole voitu antaa;

p)8 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti tapaukset, joissa 9 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei oikeudellisista syistä ole vaadittu;

q)8 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti tapaukset, joissa viisumi on evätty hakijalta, joka ei tosiseikkojen perusteella voinut antaa 9 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

Euroopan raja- ja merivartioviraston asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on oltava pääsy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin asetuksen (EU) 2016/1624 11 artiklassa tarkoitettujen riskianalyysien ja 13 artiklassa tarkoitettujen haavoittuvuusarviointien tekemiseksi.

2.Eu-LISA tallentaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot kyseisessä kohdassa mainittua tarkoitusta varten [yhteentoimivuudesta annetun] asetuksen 2018/XX 39 artiklassa tarkoitettuun raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon.

3. Jäljempänä 50 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut, eu-LISAn käyttöön ottamat menetelmät, joiden avulla voidaan arvioida viisumitietojärjestelmän toimintaa, antavat myös mahdollisuuden tuottaa säännöllisesti tilastoja seurannan varmistamiseksi.

4.Eu-LISA laatii neljännesvuosittain tilastot, jotka perustuvat lyhytaikaisia viisumeja koskeviin viisumitietojärjestelmän tietoihin ja joista käy ilmi kunkin viisumihakemusten jättämispaikan osalta erityisesti seuraavat tiedot:

a)lentokentän kauttakulkuviisumeja, useaan kauttakulkuun oikeuttavat lentokentän kauttakulkuviisumit mukaan lukien, koskevien hakemusten kokonaismäärä;

b)myönnettyjen viisumien kokonaismäärä, A-toistuvaisviisumit mukaan lukien;

c)myönnettyjen toistuvaisviisumien kokonaismäärä;

d)evättyjen viisumien kokonaismäärä, A-toistuvaisviisumit mukaan lukien;

e)yhtenäisiä viisumeja, mukaan lukien yhtenäiset toistuvaisviisumit, koskevien hakemusten kokonaismäärä;

f)myönnettyjen viisumien kokonaismäärä, toistuvaisviisumit mukaan lukien;

g)myönnettyjen toistuvaisviisumien kokonaismäärä, voimassaolon pituuden mukaan jaoteltuna (alle 6 kuukautta, 1 vuosi, 2 vuotta, 3 vuotta, 4 vuotta ja 5 vuotta);

h)evättyjen yhtenäisten viisumien kokonaismäärä, toistuvaisviisumit mukaan lukien;

i)myönnettyjen alueellisesti rajoitettujen viisumien kokonaismäärä.

Päivittäiset tilastotiedot tallennetaan raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon.

5.Eu-LISA laatii neljännesvuosittain tilastot, jotka perustuvat pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskeviin viisumitietojärjestelmän tietoihin, joista käy ilmi kunkin paikan osalta erityisesti seuraavat tiedot:

a)haettujen, myönnettyjen, evättyjen, pidennettyjen ja peruutettujen pitkäaikaisten viisumien kokonaismäärä;

b)haettujen, myönnettyjen, evättyjen, pidennettyjen ja peruutettujen oleskelulupien kokonaismäärä.

6.Kunkin vuoden lopussa laaditaan tilasto, johon on koottu kyseisen vuoden aikana neljännesvuosittain tehdyt tilastot. Tilastoissa esitetään tiedot kunkin jäsenvaltion osalta erikseen.

7. Eu-LISA antaa komission pyynnöstä sille tilastoja erityisistä näkökohdista, jotka liittyvät yhteisen viisumipolitiikan tai muuttoliikepolitiikan täytäntöönpanoon, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1053/2013 soveltamiseen liittyvät näkökohdat.”

35)Lisätään 45 b, 45 c, 45 d ja 45 e artikla seuraavasti:

”45 b artikla

Liikenteenharjoittajien pääsy tietoihin tarkistusten tekemiseksi

1.Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan lentoliikenteen harjoittajien, meriliikenteen harjoittajien ja ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettavien kansainvälisten liikenteenharjoittajien on lähetettävä kysely viisumitietojärjestelmään sen tarkistamiseksi, onko kolmannen maan kansalaisella, jolla on lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, voimassa oleva lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Tätä tarkoitusta varten liikenteenharjoittajien on toimitettava lyhytaikaisten viisumien osalta tämän asetuksen 9 artiklan 4 alakohdan a, b ja c alakohdassa tai 22 c artiklan a, b ja c alakohdassa luetellut tiedot tapauksen mukaan.

2.Edellä olevan 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi tai sen soveltamisesta johtuvien mahdollisten riitojen ratkaisemiseksi eu-LISA säilyttää lokitiedot kaikista sellaisista tietojenkäsittelytoiminnoista, jotka liikenteenharjoittajat suorittavat liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksessa. Näistä lokitiedoista on käytävä ilmi päivä ja aika, jolloin toiminto suoritettiin, haussa käytetyt tiedot, liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen välittämät tiedot ja kyseisen liikenteenharjoittajan nimi.

Lokitietoja säilytetään kahden vuoden ajan. Lokitiedot suojataan asianmukaisin toimin luvattomalta pääsyltä.

3.Suojattu pääsy päätöksen 2004/512/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, 1 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettuun liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen mahdollistaa sen, että liikenteenharjoittajat voivat tehdä 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn ennen kuin matkustaja nousee liikennevälineeseen. Tätä tarkoitusta varten liikenteenharjoittajan on lähetettävä kysely voidakseen tehdä viisumitietojärjestelmästä haun käyttäen matkustusasiakirjan koneellisesti luettavaan kenttään sisältyviä tietoja.

4.Viisumitietojärjestelmä vastaa ilmoittamalla, onko henkilöllä voimassa oleva viisumi vai ei, antamalla liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK.

5.Perustetaan yksinomaan liikenteenharjoittajille tarkoitettu todentamisjärjestelmä, jotta liikenteenharjoittajien asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä olisi 2 kohdan soveltamiseksi pääsy liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen. Komissio hyväksyy todentamisjärjestelmän täytäntöönpanosäädöksillä, jotka annetaan noudattaen 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä.

45 c artikla

Varmistusmenettelyt, joita sovelletaan, jos liikenteenharjoittajat eivät teknisistä syistä pääse tietoihin

1.Jos 45 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn tekeminen on teknisistä syistä mahdotonta viisumitietotietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi tai muista liikenteenharjoittajien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista syistä, liikenteenharjoittajat vapautetaan velvollisuudesta varmistaa liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen kautta, että matkustajalla on hallussaan voimassa oleva viisumi tai matkustusasiakirja. Jos tietokantaa hallinnoiva viranomainen havaitsee tällaisen toimintahäiriön, se ilmoittaa asiasta liikenteenharjoittajille. Se ilmoittaa liikenteenharjoittajille myös siitä, että häiriö on korjattu. Jos liikenteenharjoittajat havaitsevat tällaisen toimintahäiriön, ne voivat ilmoittaa asiasta tietokantaa hallinnoivalla viranomaiselle.

2.Varmistusmenettelyjen yksityiskohdat hyväksytään täytäntöönpanosäädöksellä, joka hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

45 d artikla

Euroopan raja- ja merivartioryhmien pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624* 40 artiklan 8 kohdassa säädetyn pääsyn lisäksi Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenillä sekä palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmillä on toimeksiantonsa rajoissa oltava pääsy viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin ja oikeus tehdä niihin hakuja hoitaessaan mainitun asetuksen 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviään ja käyttäessään siinä tarkoitettuja valtuuksiaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pääsyn varmistamiseksi Euroopan raja- ja rannikkovartiovirasto nimeää keskusyhteyspisteeksi erikoisyksikön, joka koostuu asianmukaisesti valtuutetuista eurooppalaisen raja- ja rannikkovartioston virkamiehistä. Keskusyhteyspiste tarkistaa, että 45 e artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

__________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).

45 e artikla

Euroopan raja- ja merivartioryhmien pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin koskevat edellytykset ja menettely

1. Euroopan raja- ja rannikkovartioryhmä voi 45 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietoihin pääsyn osalta pyytää 45 d artiklan 2 kohdassa tarkoitetulta eurooppalaisen raja- ja merivartioston keskusyhteyspisteeltä pääsyä kaikkiin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin tai tiettyihin tietoihin. Pyynnössä on viitattava kyseisen jäsenvaltion rajatarkastuksia, rajojen valvontaa ja/tai henkilöiden palauttamista koskevaan toteutussuunnitelmaan, johon pyyntö perustuu. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön eurooppalaisen raja- ja merivartioston keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä ryhmälle siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.

2. Tietoihin pääsyyn sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a) vastaanottava jäsenvaltio valtuuttaa ryhmän jäsenet tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä rajatarkastuksia, rajojen valvontaa ja henkilöiden palauttamista koskevassa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi; ja

b) hakujen tekeminen viisumitietojärjestelmästä on välttämätöntä vastaanottavan jäsenvaltion ryhmälle uskomien erityistehtävien suorittamiseksi.

3. Ryhmien jäsenet ja palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmät saavat toimia viisumitietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella asetuksen (EU) 2016/1624 40 artiklan 3 kohdan mukaisesti ainoastaan toimintapaikkanaan olevan vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ohjeiden mukaisesti ja pääsääntöisesti näiden läsnä ollessa. Vastaanottava jäsenvaltio voi valtuuttaa ryhmien jäseniä toimimaan puolestaan.

4. Epäilyttävissä tapauksissa tai jos viisumin haltijan, pitkäaikaisen viisumin haltijan tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentaminen epäonnistuu, Euroopan raja- ja merivartioryhmän jäsen lähettää henkilön vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijan luo.

5. Ryhmien jäsenet käyttävät viisumitietojärjestelmän tietoja seuraavasti:

a)suorittaessaan asetuksessa (EU) 2016/399 tarkoitettuja rajatarkastuksiin liittyviä tehtäviä ryhmien jäsenillä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin ulkorajojen ylityspaikoilla tapahtuvaa todentamista varten tämän asetuksen 18 tai 22 g artiklan mukaisesti;

b)tarkastaessaan, täyttyvätkö jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevat edellytykset, ryhmien jäsenillä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin jäsenvaltioiden alueella tapahtuvaa kolmansien maiden kansalaisia koskevaa todentamista varten tämän asetuksen 19 tai 22 h artiklan mukaisesti;

c)tunnistaessaan henkilöitä, jotka eivät ehkä täytä tai eivät ehkä enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä, ryhmien jäsenillä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin tunnistamista varten tämän asetuksen 20 artiklan mukaisesti.

6. Jos tietoihin pääsy ja haku tuottavat osuman viisumitietojärjestelmästä, siitä ilmoitetaan vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

7. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen säilyttää lokitiedot Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenten tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien viisumitietojärjestelmässä suorittamista tietojenkäsittelytapahtumista 34 artiklan säännösten mukaisesti.

8. Jokaisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamasta tietojenkäsittelytapahtumasta ja hausta on tallennettava lokitiedot 34 artiklan säännösten mukaisesti, ja kaikki tapaukset, joissa on käytetty Euroopan raja- ja merivartioviraston saamia tietoja, on kirjattava.

9. Lukuun ottamatta tilanteita, joissa on suoritettava tehtäviä EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta annetun asetuksen soveltamiseksi, mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa yhdistää mihinkään Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttämään tai virastossa käytettävään tietojen keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään, eikä sellaisia viisumitietojärjestelmään sisältyviä tietoja, joihin Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on pääsy, saa siirtää tällaiseen järjestelmään. Mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa ladata verkon kautta. Lokitietojen tallentamista tietojenkäsittelytapahtumista ja hauista ei katsota viisumitietojärjestelmän tietojen laittomaksi lataamiseksi tai kopioinniksi.

10. Euroopan raja- ja merivartiovirasto hyväksyy 32 artiklassa säädetyt toimenpiteet tietoturvan varmistamiseksi ja soveltaa niitä.”

36)Korvataan 49 artikla seuraavasti:

”49 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011* tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

____________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”

37)Lisätään 49 a artikla seuraavasti:

”49 a artikla
Neuvoa-antava ryhmä

Eu-LISA perustaa neuvoa-antavan ryhmän, joka tarjoaa sille viisumitietojärjestelmään liittyvää asiantuntemusta erityisesti sen vuotuisen työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä.”

38)Korvataan 50 artikla seuraavasti:

”50 artikla

Seuranta ja arviointi

1.Tietokantaa hallinnoiva viranomainen varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida viisumitietojärjestelmän toimintaa suhteessa tuloksia, kustannustehokkuutta, tietoturvaa ja palvelujen laatua koskeviin tavoitteisiin.

2.Tietokantaa hallinnoivalla viranomaisella on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot viisumitietojärjestelmässä suoritetusta tietojenkäsittelystä.

3.Eu-LISA antaa kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen viisumitietojärjestelmän teknisestä toiminnasta ja sen turvallisuudesta.

4.Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on arkaluonteisten tietojen julkistamista koskevaa kansallista lainsäädäntöä noudattaen laadittava vuosittain kertomukset, jotka koskevat lainvalvontatarkoituksessa viisumitietojärjestelmään pääsyn toimivuutta ja jotka sisältävät tietoja ja tilastoja seuraavista:

a)tietojen katsomisen täsmällinen tarkoitus, mukaan lukien terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike;

b)asianmukaiset syyt perusteltuun epäilyyn, jonka mukaan rikoksesta epäilty, rikokseen syyllistynyt tai rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;

c)lainvalvontatarkoituksessa viisumitietojärjestelmään pääsyä koskevien pyyntöjen lukumäärä;

d)henkilöiden tunnistamiseen johtaneiden tapausten lukumäärä ja tyypit.

Jäsenvaltioiden ja Europolin vuosittaiset kertomukset on toimitettava komissiolle viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä.

5.Komissio laatii joka neljäs vuosi yleisarvioinnin viisumitietojärjestelmästä. Yleisarvioinnissa tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista viisumitietojärjestelmän osalta, viisumitietojärjestelmän turvallisuutta, 31 artiklassa tarkoitettujen säännösten soveltamista ja mahdollisia vaikutuksia tuleviin toimiin. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Jäsenvaltioiden on toimitettava tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle ja komissiolle 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot.

7.Tietokantaa hallinnoivan viranomainen toimittaa komissiolle 5 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.”

39) Korvataan liitteen 1 otsikko seuraavasti:

”Luettelo 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kansainvälisistä järjestöistä”.

40)Lisätään 22 artiklan jälkeen III a ja III b luku seuraavasti:

III a LUKU

PITKÄAIKAISIA VIISUMEJA JA OLESKELULUPIA KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMINEN JA KÄYTTÖ

22 a artikla

Menettelyt tietojen tallentamiseksi pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevasta hakemuksesta tehdyn päätöksen jälkeen

1.Pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevasta hakemuksesta tehdyn päätöksen jälkeen kyseisen päätöksen tehneen viranomaisen on viipymättä luotava henkilökohtainen tiedosto tallentamalla viisumitietojärjestelmään 22 c tai 22 d artiklassa tarkoitetut tiedot.

2.Kun henkilökohtainen tiedosto on luotu, viisumitietojärjestelmä käynnistää automaattisesti 22 b artiklan mukaisen haun.

3.Jos hakemus on tehty ryhmän jäsenenä tai perheenjäsenen kanssa, viranomaisen on luotava henkilökohtainen tiedosto kustakin ryhmään kuuluvasta henkilöstä ja linkitettävä niiden henkilöiden tiedostot, jotka ovat tehneet hakemuksen yhdessä ja joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa.

4.Jos jotakin tietoa ei unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla vaadita tai sitä ei tosiseikkojen perusteella voida antaa, asianomaiseen kohtaan tai asianomaisiin kohtiin merkitään ’ei sovelleta’. Sormenjälkien osalta viisumitietojärjestelmässä on voitava erottaa toisistaan tapaukset, joissa sormenjälkien antamista ei vaadita unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla, ja tapaukset, joissa niitä ei tosiseikkojen perusteella voida antaa.

22 b artikla

Haut muista järjestelmistä

1.Viisumitietojärjestelmä käsittelee tiedostot automaattisesti osumien löytämiseksi yksinomaan sen arvioimiseksi, voisiko henkilö muodostaa asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun uhkan jäsenvaltioiden yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Viisumitietojärjestelmä tutkii kunkin tiedoston erikseen.

2.Joka kerta kun luodaan henkilökohtainen tiedosto pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan myöntämisen tai epäämisen jälkeen, viisumitietojärjestelmä käynnistää [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen] 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä Euroopan hakuportaalia käyttäen haun, jossa verrataan tämän asetuksen 22 c artiklan 2 alakohdan a, b, c, f ja g alakohdassa tarkoitettuja tietoja viisumitietojärjestelmässä, Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmässä (ETIAS), mukaan lukien EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2018/XX 29 artiklassa tarkoitettu seurantalista, [ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta], Europolin tiedoissa, varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskevassa Interpolin tietokannassa (SLTD) ja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) oleviin tietoihin.

3.Viisumitietojärjestelmä lisää henkilökohtaiseen tiedostoon viitteen 2 ja 5 kohtaa sovellettaessa saatuihin osumiin. Lisäksi viisumitietojärjestelmä tapauksen mukaan määrittää osuman aikaansaaneiden tietojen tallentajaksi tai toimittajaksi yhden tai useamman jäsenvaltion tai Europolin, ja kirjaa tämän tiedon henkilökohtaiseen tiedostoon.

4.Tämän artiklan 2 kohdan nojalla tehtävissä hauissa, jotka koskevat myönnettyjä tai pidennettyjä pitkäaikaisia viisumeja, on 2 artiklan 2 kohdan f alakohdan soveltamiseksi verrattava 22 c artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuja tietoja SIS-järjestelmässä oleviin tietoihin, jotta voidaan määrittää, onko viisuminhaltijasta tehty jokin seuraavista kuulutuksista:

a)kuulutus henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten;

b)kuulutus kadonneista henkilöistä;

c)kuulutus henkilöistä, joita etsitään oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten;

d)kuulutus henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten.

Jos tässä kohdassa tarkoitettu vertailu tuottaa yhden tai useamman osuman, viisumitietojärjestelmä lähettää haun käynnistäneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle automaattisen ilmoituksen, jotta se toteuttaisi asianmukaiset jatkotoimet.

5.EES-, ETIAS- ja VIS-järjestelmän tietoihin 2 kohdan nojalla tehtävien hakujen osalta osumat rajataan matkustusluvan, maahantulon tai viisumin epäämisiin turvallisuussyistä.

6.Jos jäsenvaltion konsuliviranomainen myöntää pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan tai pidentää sitä, sovelletaan 9 a artiklaa.

7.Jos jäsenvaltion alueella oleva viranomainen myöntää oleskeluluvan tai pidentää sitä tai jos se pidentää pitkäaikaista viisumia, sovelletaan seuraavaa:

a)kyseisen viranomaisen on tarkistettava, vastaavatko henkilökohtaiseen tiedostoon tallennetut tiedot viisumitietojärjestelmässä olevia tietoja tai jossakin 2 kohdan nojalla haun kohteena olevassa EU:n tietojärjestelmässä tai tietokannassa olevia tietoja, Europolin tietoja tai Interpolin tietokannoissa olevia tietoja;

b)jos 2 kohtaa sovellettaessa saatu osuma liittyy Europolin tietoihin, siitä ilmoitetaan Europolin kansalliselle yksikölle jatkotoimia varten;

c)jos tiedot eivät vastaa toisiaan eikä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa automatisoidussa käsittelyssä ole löytynyt muita osumia, viranomaisen on poistettava virheellinen osuma hakemustiedostosta;

d)jos tiedot vastaavat toisiaan tai jos on edelleen epäilyksiä hakijan henkilöllisyydestä, viranomaisen on ryhdyttävä toimiin EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen, edellytysten ja kriteerien mukaisesti niiden tietojen perusteella, jotka saivat aikaan 4 kohdassa tarkoitetun osuman.

22 c artikla

Pitkäaikaisesta viisumista tai oleskeluluvasta luotava henkilökohtainen tiedosto

Edellä olevan 22 a artiklan 1 kohdan nojalla luodun henkilökohtaisen tiedoston on sisällettävä seuraavat tiedot:

1)asiakirjan myöntänyt viranomainen, paikkakunta mukaan lukien;

2)seuraavat haltijaa koskevat tiedot:

a)sukunimi; etunimi tai etunimet; syntymäaika; nykyinen kansalaisuus tai kansalaisuudet; sukupuoli; syntymäaika, -paikka ja -maa;

b)matkustusasiakirjan laji ja numero ja matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen tunnus;

c)matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;

cc)matkustusasiakirjan myöntänyt viranomainen;

d)alaikäisten osalta haltijan huoltajan tai laillisen holhoojan sukunimi ja etunimi tai etunimet;

e)luonnollisen henkilön suku- ja etunimi sekä osoite taikka työnantajan tai muun organisaation, johon hakemus perustuu, nimi ja osoite;

f)haltijan kasvokuva, jos mahdollista, reaaliaikaisesti otettuna;

g)haltijan kaksi sormenjälkeä asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

3)seuraavat myönnettyä pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevat tiedot:

a)statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on myönnetty;

b)pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan myöntämispäätöksen paikka ja päiväys;

c)myönnetyn asiakirjan tyyppi (pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa);

d)pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numero;

e)pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivä.

22 d artikla

Pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämisestä tietyissä tapauksissa luotava henkilökohtainen tiedosto

Kun on tehty päätös pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämisestä, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja tai väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja, epäämispäätöksen tehneen viranomaisen on viipymättä luotava henkilökohtainen tiedosto, joka sisältää seuraavat tiedot:

a.nykyinen sukunimi, sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet); etunimi tai etunimet; sukupuoli; syntymäaika, -paikka ja -maa;

b.nykyinen kansalaisuus ja kansalaisuus syntymähetkellä;

c.matkustusasiakirjan laji ja numero, asiakirjan myöntänyt viranomainen ja myöntämispäivä sekä voimassaolon päättymispäivä;

d.alaikäisten osalta hakijan huoltajan tai laillisen holhoojan sukunimi ja etunimi tai etunimet;

e.sen luonnollisen henkilön sukunimi, etunimi ja osoite, johon hakemus perustuu;

f.hakijan kasvokuva, jos mahdollista, reaaliaikaisena otettuna;

g.hakijan kaksi sormenjälkeä asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

h.tiedot, jotka osoittavat, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on evätty, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle, tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja tai väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja;

i.viranomainen, joka on evännyt pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan, paikkakunta mukaan lukien;

j.pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämispäätöksen paikka ja päiväys.

22 e artikla

Lisätiedot, jotka tallennetaan, jos pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa peruutetaan

1. Jos oleskelulupa tai pitkäaikainen viisumi on päätetty peruuttaa taikka pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaikaa on päätetty lyhentää, päätöksen tehneen viranomaisen on lisättävä henkilökohtaiseen tiedostoon seuraavat tiedot:

a) statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on peruutettu tai pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaikaa on lyhennetty;

b) viranomainen, joka on peruuttanut pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan tai lyhentänyt pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaikaa, paikkakunta mukaan lukien;

c) päätöksen paikka ja päiväys;

d) pitkäaikaisen viisumin voimassaolon mahdollinen uusi päättymispäivä;

e) viisumitarran sarjanumero, jos viisumin voimassaoloajan lyhentäminen tapahtuu antamalla uusi viisumitarra.

2. Henkilökohtaisessa tiedostossa on myös ilmoitettava 22 d artiklan h alakohdassa tarkoitetut syyt pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan peruuttamiseen tai pitkäaikaisen viisumin voimassaoloajan lyhentämiseen.

22 f artikla

Lisätiedot, jotka tallennetaan, jos pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa pidennetään

Jos oleskelulupaa tai pitkäaikaista viisumia on päätetty pidentää, pidentämisestä päättäneen viranomaisen on lisättävä henkilökohtaiseen tiedostoon seuraavat tiedot:

a) statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa on pidennetty;

b) viranomainen, joka pidensi pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa, paikkakunta mukaan lukien;

c) päätöksen paikka ja päiväys;

d) pitkäaikaisen viisumin tapauksessa viisumitarran sarjanumero, jos pitkäaikaisen viisumin pidentäminen tapahtuu antamalla uusi viisumitarra;

e) viisumin pidennetyn voimassaoloajan päättymispäivä.

22 g artikla

Pääsy tietoihin pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien tarkistamista varten ulkorajojen ylityspaikoilla

1.Ulkorajojen ylityspaikoilla asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti suoritettavista tarkastuksista vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus tehdä hakuja käyttämällä asiakirjan numeroa yhdessä yhden tai useamman tämän asetuksen 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon kanssa, mutta ainoastaan todentaakseen asiakirjan haltijan henkilöllisyyden ja/tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon sekä varmistaakseen, että henkilön ei katsota muodostavan asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

2.Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että asiakirjan haltijaa koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen rajavalvontaviranomainen saa pääsyn seuraaviin henkilökohtaisen tiedoston tietoihin, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

a)pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, onko se myönnetty, peruutettu tai onko sitä pidennetty;

b)22 c artiklan 3 alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

c)tapauksen mukaan 22 e artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

d)tapauksen mukaan 22 f artiklan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

e)22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat.

22 h artikla

Tietoihin pääsy jäsenvaltioiden alueella tapahtuvaa todentamista varten

1.Viranomaisilla, joilla on toimivalta suorittaa jäsenvaltioiden alueella jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevien edellytysten täyttymistä koskevia tarkastuksia, ja tapauksen mukaan myös poliisiviranomaisilla, on oikeus tehdä hakuja käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä yhden tai useamman 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon kanssa, mutta ainoastaan todentaakseen asiakirjan haltijan henkilöllisyyden ja pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon sekä varmistaakseen, että henkilön ei katsota muodostavan uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

2.Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että haltijaa koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen viranomainen saa pääsyn seuraaviin henkilökohtaisessa tiedostossa oleviin tietoihin sekä mahdollisissa 22 a artiklan 3 kohdan nojalla linkitetyissä tiedostoissa oleviin tietoihin, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

a)pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, onko se myönnetty, peruutettu tai onko sitä pidennetty;

b)22 c artiklan 3 alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

c)tapauksen mukaan 22 e artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

d)tapauksen mukaan 22 f artiklan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

e)22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat.

22 i artikla

Tietoihin pääsy kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyvastuun määrittämistä varten

1.Toimivaltaisilla turvapaikkaviranomaisilla on oikeus tehdä hakuja kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi asetuksen (EU) N:o 604/2013 12 artiklan mukaisesti.

Jos kansainvälistä suojelua hakevan sormenjälkiä ei voida käyttää tai haku sormenjäljillä epäonnistuu, haku tehdään käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa.

2.Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on kirjattu pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, toimivaltainen turvapaikkaviranomainen saa pääsyn seuraaviin hakemustiedoston tietoihin ja g alakohdassa tarkoitettuihin 22 a artiklan 4 kohdan nojalla linkitettyjen hakijan puolison ja lasten hakemustiedostojen tietoihin, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

a) viranomainen, joka on myöntänyt pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan tai pidentänyt sitä;

b) 22 c artiklan 2 alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot;

c) asiakirjan laji;

d) pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaoloaika;

f) 22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat;

g) puolison ja lasten linkitettyjen hakemustiedostojen 22 c artiklan 2 alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot.

3.Ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 603/2013* 27 artiklassa tarkoitetut nimetyt kansalliset viranomaiset voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.

22 j artikla

Pääsy tietoihin kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten

1.Toimivaltaisilla turvapaikkaviranomaisilla on asetuksen (EU) N:o 603/2013 27 artiklan mukaisesti oikeus tehdä hakuja kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten.

Jos kansainvälistä suojelua hakevan sormenjälkiä ei voida käyttää tai haku sormenjäljillä epäonnistuu, haku tehdään käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa tai yhdessä 22 d artiklan a, b, c ja f alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa.

2.Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on tallennettu kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä koskevia tietoja, toimivaltaisella turvapaikkaviranomaisella on pääsy 22 c, 22 d, 22 e ja 22 f artiklassa tarkoitettuihin, myönnettyjä, evättyjä, peruutettuja tai pidennettyjä pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia koskeviin hakijan tietoihin ja 22 a artiklan 3 kohdan nojalla linkitettyjen hakemustiedostojen tietoihin.

3.Ainoastaan asetuksen (EU) N:o 603/2013 27 artiklassa tarkoitetut nimetyt kansalliset viranomaiset voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.

III b LUKU

Menettely ja edellytykset, jotka koskevat viisumitietojärjestelmään pääsyä lainvalvontatarkoituksessa

22 k artikla
Jäsenvaltioiden nimetyt viranomaiset

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on valtuudet katsoa viisumitietojärjestelmään tallennettuja tietoja terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

2.Kunkin jäsenvaltion on pidettävä luetteloa nimetyistä viranomaisista. Kunkin jäsenvaltion on annettava eu-LISAlle ja komissiolle ilmoitus nimetyistä viranomaisistaan, ja kukin jäsenvaltio voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen toisella ilmoituksella.

3.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä keskusyhteyspiste, jolla on pääsy viisumitietojärjestelmään. Keskusyhteyspisteen on tarkistettava, että 22 n artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

Nimetty viranomainen ja keskusyhteyspiste voivat kuulua samaan organisaatioon, jos tämä on kansallisen oikeuden mukaan sallittua, mutta keskusyhteyspisteen on toimittava täysin riippumattomasti nimetyistä viranomaisista suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään. Keskusyhteyspisteen on oltava erillinen nimetyistä viranomaisista, eikä se saa ottaa niiltä vastaan ohjeita, jotka koskevat sen riippumattomasti tekemän tarkistamistyön tuloksia.

Jäsenvaltiot voivat perustuslaillisten tai oikeudellisten vaatimustensa täyttämiseksi nimetä organisaatio- ja hallintorakenteensa huomioon ottaen useamman kuin yhden keskusyhteyspisteen.

4.Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava eu-LISAlle ja komissiolle keskusyhteyspisteensä, ja se voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen.

5.Kunkin jäsenvaltion on pidettävä kansallisella tasolla luetteloa nimettyjen viranomaisten operatiivisista yksiköistä, joilla on valtuudet pyytää pääsyä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin keskusyhteyspisteiden kautta.

6.Vain keskusyhteyspisteiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on valtuudet päästä viisumitietojärjestelmään 22 m ja 22 n artiklan mukaisesti.

22 l artikla
Europol

1.Europol nimeää yhden operatiivisista yksiköistään ’Europolin nimeämäksi viranomaiseksi’ ja antaa sille valtuudet pyytää pääsyä viisumitietojärjestelmään 2 kohdassa tarkoitetun viisumitietojärjestelmän keskusyhteyspisteen kautta, jotta voidaan tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

2.Europol nimeää keskusyhteyspisteeksi erikoisyksikön, joka koostuu asianmukaisesti valtuutetuista Europolin virkamiehistä. Keskusyhteyspisteen on tarkistettava, että 22 p artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

Keskusyhteyspisteen on toimittava riippumattomasti suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, eikä se saa ottaa 1 kohdassa tarkoitetulta Europolin nimeämältä viranomaiselta vastaan tarkistamisen tuloksia koskevia ohjeita.

22 m artikla
Menettely, joka koskee pääsyä viisumitietojärjestelmään lainvalvontatarkoituksessa

1.Edellä 22 k artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen operatiivisten yksiköiden on esitettävä perusteltu sähköinen tai kirjallinen pyyntö 22 k artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille keskusyhteyspisteille saadakseen pääsyn viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Saatuaan pyynnön keskusyhteyspiste(et) tarkistaa (tarkistavat), täyttyvätkö 22 n artiklassa tarkoitetut edellytykset järjestelmään pääsemiseksi. Jos pääsyn edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspiste(et) käsittelee (käsittelevät) pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä 22 k artiklan 5 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.

2.Poikkeuksellisen kiireellisessä tapauksessa, jossa on tarpeen estää terrorismirikokseen tai muuhun vakavaan rikokseen liittyvä ihmishenkeä uhkaava välitön vaara, keskusyhteyspisteen(-pisteiden) on käsiteltävä pyyntö välittömästi ja tarkistettava vasta jälkikäteen, täyttyvätkö kaikki 22 n artiklassa tarkoitetut edellytykset, myös se, oliko kyseessä tosiasiallisesti kiireellinen tapaus. Jälkikäteen tehtävä tarkistus on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua siitä, kun pyyntö on käsitelty.

3.Jos jälkikäteen tehtävässä tarkistuksessa todetaan, että viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsylle ei ollut perusteita, kaikkien näihin tietoihin pääsyn saaneiden viranomaisten on poistettava viisumitietojärjestelmästä saamansa tiedot ja ilmoitettava keskusyhteyspisteille niiden poistamisesta.

22 n artikla
Edellytykset jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten pääsylle viisumitietojärjestelmään

1.Nimetyt viranomaiset voivat päästä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista tai tutkintaa varten;

b)pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista tietyssä yksittäistapauksessa;

c)on perusteltu syy katsoa, että pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin myötävaikuttaa merkittävästi jonkin kyseessä olevan rikoksen torjumiseen, havaitsemiseen tai tutkimiseen, erityisesti, jos on olemassa perusteltu epäily siitä, että terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäilty, tällaiseen rikokseen syyllistynyt tai tällaisen rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;

d)jos haku CIR:stä on käynnistetty [yhteentoimivuudesta annetun] asetuksen 2018/XX 22 artiklan nojalla, kyseisen asetuksen 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta vastauksesta käy ilmi, että tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään.”

2.Edellä 1 kohdan d alakohdassa säädetyn edellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos pääsy viisumitietojärjestelmään on tarpeen välineenä tarkastella tunnetun terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäillyn, tällaiseen rikokseen syyllistyneen tai tällaisen rikoksen epäillyn uhrin viisumihistoriaa tai jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun jaksoja.

3.Pääsy viisumitietojärjestelmään on rajoitettava koskemaan hakuja, jotka tehdään seuraavilla henkilökohtaisessa tiedostossa olevilla tiedoilla:

a)sukunimi tai sukunimet, etunimi tai etunimet, syntymäaika, kansalaisuus tai kansalaisuudet ja/tai sukupuoli;

b)matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen laji ja numero, matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen tunnus ja matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;

c)viisumitarran numero tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluasiakirjan numero ja tapauksen mukaan viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;

d)sormenjäljet, mukaan lukien latentit sormenjäljet;

e)kasvokuva.

4.Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee edellisessä kohdassa lueteltuja tietoja sekä muita henkilökohtaisen tiedoston tietoja, mukaan lukien minkä tahansa asiakirjan myöntämisestä, epäämisestä, mitätöimisestä, kumoamisesta tai pidentämisestä tallennetut tiedot. Pääsy 9 artiklan 4 alakohdan l alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin, sellaisina kuin ne on tallennettu hakemustiedostoon, on annettava ainoastaan, jos perustellussa pyynnössä, joka on hyväksytty riippumattomassa tarkistuksessa, on nimenomaisesti pyydetty pääsyä kyseisiin tietoihin.

22 o artikla

Pääsy viisumitietojärjestelmään henkilöiden tunnistamiseksi erityisolosuhteissa

Poiketen siitä, mitä 22 n artiklan 1 kohdassa säädetään, nimettyjen viranomaisten ei tarvitse täyttää kyseisessä kohdassa säädettyjä viisumitietojärjestelmään pääsyn edellytyksiä, kun tarkoituksena on tunnistaa kadonneita, kaapattuja tai ihmiskaupan uhreiksi tunnistettuja henkilöitä, joiden osalta on perusteltu syy katsoa, että viisumitietojärjestelmän tietojen käyttö tukee heidän tunnistamistaan ja/tai edistää yksittäisten ihmiskauppatapausten tutkimista. Nimetyt viranomaiset voivat tällaisissa olosuhteissa tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä kyseisten henkilöiden sormenjäljillä.

Jos kyseisten henkilöiden sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 9 artiklan 4 alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee kaikkia 9 artiklassa sekä 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja.

22 p artikla
Menettely ja edellytykset, jotka koskevat Europolin pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin

1.Europolilla on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi ja tehostamiseksi Europolin toimeksiannon piiriin kuuluvassa terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumisessa, havaitsemisessa tai tutkimisessa;

b) pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista tietyssä yksittäistapauksessa;

c) on perusteltu syy katsoa, että pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin myötävaikuttaa merkittävästi jonkin kyseessä olevan rikoksen torjumiseen, havaitsemiseen tai tutkimiseen, erityisesti, jos on olemassa perusteltu epäily siitä, että terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäilty, tällaiseen rikokseen syyllistynyt tai tällaisen rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;

d) jos haku CIR:stä on käynnistetty [yhteentoimivuudesta annetun] asetuksen 2018/XX 22 artiklan nojalla, kyseisen asetuksen 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vastauksesta käy ilmi, että tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään.

2.Edellä olevan 22 n artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan vastaavasti.

3.Europolin nimeämä viranomainen voi esittää 22 k artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle Europolin keskusyhteyspisteelle perustellun sähköisen pyynnön päästä kaikkiin tai tiettyihin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön Europolin keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset järjestelmään pääsemiseksi. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä 22 l artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.

4.Europolin saamien, viisumitietojärjestelmästä haettujen tietojen käsittelyyn tarvitaan lähettävän jäsenvaltion suostumus. Suostumus hankitaan kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevan Europolin kansallisen yksikön kautta.

22 q artikla
Lokitiedot ja dokumentointi

1.Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on varmistettava, että kaikista tietojenkäsittelytapahtumista, jotka aiheutuvat III c luvun mukaisista viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä koskevista pyynnöistä, tallennetaan lokitiedot tai niistä laaditaan asiakirjat pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamiseksi sekä tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden valvomiseksi ja sisäisen valvonnan harjoittamiseksi.

2.Lokitiedoista tai asiakirjoista on käytävä kaikissa tapauksissa ilmi

a)viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä koskevan pyynnön täsmällinen tarkoitus, mukaan lukien kyseessä olevan terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike, ja Europolin osalta tietoihin pääsyä koskevan pyynnön täsmällinen tarkoitus;

b)tapauksen kansalliset viitetiedot;

c)päivämäärä ja tarkka kellonaika, jolloin keskusyhteyspiste lähetti tietoihin pääsyä koskevan pyynnön viisumitietojärjestelmän keskusjärjestelmään;

d)sen viranomaisen nimi, joka pyysi pääsyä tietojen katsomista varten;

e)mahdollista jälkikäteen tehtyä tarkistusta koskeva päätös;

f)tietojen haussa käytetyt tiedot;

g)kansallisten sääntöjen tai asetuksen (EU) 2016/794 mukainen haun tehneen virkamiehen ja tietojen haun määränneen virkamiehen yksilöllinen käyttäjätunnus.

3.Lokitietoja ja asiakirjoja saa käyttää ainoastaan tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvontaan sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseen. Tämän asetuksen 50 artiklassa tarkoitettua seurantaa ja arviointia varten saa käyttää ainoastaan lokitietoja, jotka eivät sisällä henkilötietoja. Pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamisesta sekä tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden valvonnasta vastaavalla direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdan nojalla perustetulla valvontaviranomaisella on oltava pyynnöstä pääsy näihin lokitietoihin tehtäviensä hoitamista varten.

22 r artikla

Edellytykset sellaisen jäsenvaltion nimettyjen viranomaisten pääsylle viisumitietojärjestelmän tietoihin, jonka osalta tämä asetus ei ole tullut vielä voimaan

1.Sellaisen jäsenvaltion nimetyt viranomaiset, jonka osalta tämä asetus ei ole tullut vielä voimaan, pääsevät viisumitietojärjestelmän tietoihin seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)pääsy ei ylitä niiden toimivaltaa;

b)pääsyyn sovelletaan 22 n artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä;

c)pääsyä edeltää asianmukaisesti perusteltu kirjallinen tai sähköinen pyyntö sellaisen jäsenvaltion nimetylle viranomaiselle, johon tätä asetusta sovelletaan; kyseinen viranomainen pyytää sen jälkeen yhtä tai useampaa kansallista keskusyhteyspistettään tekemään haun viisumitietojärjestelmästä.

2.Jäsenvaltion, jonka osalta tämä asetus ei ole vielä tullut voimaan, on annettava viisumitietonsa asianmukaisesti perustellun kirjallisen tai sähköisen pyynnön perusteella niiden jäsenvaltioiden käyttöön, joihin tätä asetusta sovelletaan, edellyttäen, että 22 n artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä noudatetaan.

_____________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1).”

2 artikla
Päätöksen 2004/512/EY muuttaminen

Korvataan päätöksen 2004/512/EY 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Viisumitietojärjestelmä perustuu keskitettyyn arkkitehtuuriin ja muodostuu seuraavista:

a) [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2018/XX 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] tarkoitettu yhteinen henkilötietorekisteri;

b) keskusjärjestelmä, jäljempänä ’keskusviisumitietojärjestelmä’ (VIS);

c) kussakin jäsenvaltiossa käytössä oleva rajapinta, jäljempänä ’kansallinen rajapinta’ (NI-VIS), jolla muodostetaan yhteys jäsenvaltion asianomaiseen keskusviranomaiseen, tai kussakin jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen kansallinen rajapinta (NUI), joka perustuu yhteisiin teknisiin eritelmiin, on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa ja mahdollistaa keskusjärjestelmän yhteyden jäsenvaltioiden kansallisiin infrastruktuureihin;

d) VIS:n ja kansallisten rajapintojen välinen viestintäinfrastruktuuri;

e) suojattu viestintäkanava VIS:n ja EES:n keskusjärjestelmän välillä;

f) suojattu viestintäinfrastruktuuri VIS:n keskusjärjestelmän ja [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 6 artiklalla] perustetun eurooppalaisen hakuportaalin, [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 12 artiklalla] perustetun yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun, [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 17 artiklalla] perustetun yhteisen henkilötietorekisterin ja [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 25 artiklalla] perustetun rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen keskusinfrastruktuurien välillä;

g) mekanismi keskusviisumiviranomaisten välistä viisumihakemuksia koskevaa kuulemista ja tietojenvaihtoa varten (’VISMail’);

h) liikenteenharjoittajien yhteyskeskus;

i) suojattu verkkopalvelu, joka mahdollistaa viestinnän yhtäältä VIS:n ja toisaalta liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen ja kansainvälisten järjestelmien (Interpolin järjestelmät/tietokannat) välillä;

j) raportoinnin ja tilastoinnin tietoarkisto.

VIS:n keskusjärjestelmä, yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat, verkkopalvelu, liikenteenharjoittajien yhteyskeskus ja viestintäinfrastruktuuri jakavat ja käyttävät uudelleen niin pitkälti kuin se on teknisesti mahdollista EES:n keskusjärjestelmän, EES:n yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen, ETIAS-järjestelmän liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen, EES-verkkopalvelun ja EES-viestintäinfrastruktruurin laitteisto- ja ohjelmistokomponentteja.”

3 artikla
Asetuksen (EU) N:o 810/2009 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 810/2009 seuraavasti:

1)Korvataan 10 artiklan 3 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) esitettävä valokuva asetuksessa (EY) N:o 1683/95 säädettyjen vaatimusten mukaisesti, tai ensimmäistä hakemusta jättäessään ja sen jälkeen vähintään 59 kuukauden välein tämän asetuksen 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudattaen;”

2)Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”- valokuva, joka otetaan reaaliaikaisesti ja tallennetaan digitaalisesti hakemusta esitettäessä;”.

b) Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos hakijalta aiempaa hakemusta varten otetut sormenjäljet ja reaaliaikaisesti otettu riittävän laatuinen valokuva on tallennettu viisumitietojärjestelmään alle 59 kuukautta ennen uuden hakemuksen päivämäärää, nämä [tiedot] voidaan jäljentää seuraavaan hakemukseen.”

c) Korvataan 7 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) alle 6-vuotiaat lapset;”.

d) Poistetaan 8 kohta.

3)Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jokaisen hakemuksen osalta on tarkistettava viisumitietojärjestelmän tiedot asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan ja 9 a artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia näiden artiklojen mukaisia hakuperusteita käytetään täysimääräisesti, jotta vältytään virheellisiltä hylkäämisiltä ja tunnistamisilta.”

b) Lisätään 3 a ja 3 b kohta seuraavasti:

”3 a. Edellä 3 kohdassa säädettyjen maahantulon edellytysten arvioimiseksi konsulaatin on otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 c artiklan nojalla seuraavista tietokannoista tehtyjen tarkistusten tulokset:

a)SIS ja varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskeva Interpolin tietokanta SLTD, joista tarkistetaan, vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa ja vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) olevaan tietueeseen kirjattua matkustusasiakirjaa;

b)ETIAS-keskusjärjestelmä, josta tarkistetaan, onko järjestelmässä hakijaa koskeva matkustuslupahakemus, joka on hylätty, kumottu tai mitätöity;

c)viisumitietojärjestelmä, josta tarkistetaan, vastaavatko hakemuksessa annetut matkustusasiakirjaa koskevat tiedot toista viisumihakemusta, jossa on annettu eri henkilötiedot, ja onko hakija ollut sellaisen päätöksen kohteena, jolla on evätty, kumottu tai mitätöity lyhytaikainen viisumi;

d)rajanylitystietojärjestelmä (EES), josta tarkistetaan, koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi tai onko häneltä evätty aikaisemmin maahanpääsy;

e)Eurodac, josta tarkistetaan, onko hakijan tekemä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus peruutettu tai hylätty;

f)Europolin tiedot, joista tarkistetaan, vastaavatko hakemuksessa annetut tiedot kyseiseen tietokantaan tallennettuja tietoja;

g)ECRIS-TCN-järjestelmä, josta tarkistetaan, vastaako hakija henkilöä, jonka tiedot on tallennettu kyseiseen tietokantaan terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten vuoksi;

h)SIS, josta tarkistetaan, onko hakijasta annettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä.

Konsulaatti saa pääsyn hakemustiedostoon ja siihen mahdollisesti linkitettyihin hakemustiedostoihin sekä kaikkiin asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 c artiklan nojalla tehtyjen tarkistusten tuloksiin.

3 b. Viisumiviranomaisen on käytettävä rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistinta ja [yhteentoimivuudesta annetun] asetuksen 2018/XX 4 artiklan 37 alakohdassa tarkoitettua yhteistä henkilötietorekisteriä tai SIS-järjestelmää tai molempia arvioidakseen linkitettyjen henkilöllisyyksien eroja ja suoritettava lisätarkistuksia, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tehdä päätös linkin tilasta ja väristä sekä päätös asianomaisen henkilön viisumin myöntämisestä tai epäämisestä.

Tätä kohtaa sovelletaan [yhteentoimivuudesta annetun] asetuksen 2018/XX 59 artiklan 1 kohdan nojalla] vasta rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen käyttöönotosta alkaen.”

c) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Konsulaatin on tarkistettava EES:stä saatuja tietoja käyttäen, ettei hakija ylitä suunnitellulla oleskelulla jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun enimmäiskestoa, riippumatta mahdollisesta pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn kansallisen viisumin tai toisen jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan nojalla sallitusta oleskelusta.”

4)Lisätään 21 a artikla seuraavasti:

”21 a artikla

Erityiset riski-indikaattorit

1.Turvallisuusriskin, laittoman maahanmuuton riskin tai suuren epidemiariskin arvioinnin on perustuttava seuraaviin tietoihin:

a)rajanylitystietojärjestelmästä tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden ja sellaisten henkilöiden, joilta on evätty maahanpääsy, osuudet ovat tavanomaisesta poikkeavia tietyssä viisumilla matkustavien ryhmässä;

b)viisumitietojärjestelmästä 45 a artiklan mukaisesti tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että laittoman maahanmuuton riskin, turvallisuusriskin tai kansanterveyteen liittyvän riskin perusteella evättyjen viisumihakemusten osuudet ovat tavanomaisesta poikkeavia tietyssä matkustajaryhmässä;

c)viisumitietojärjestelmästä 45 a artiklan mukaisesti tuotetut tilastot sekä rajanylitystietojärjestelmästä tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että hakulomakkeella kerättyjen tietojen ja niiden tapausten, joissa oleskeluaika on ylitetty tai maahanpääsy evätty, välillä on korrelaatioita;

d)jäsenvaltioiden toimittamat tosiseikoilla ja näyttöön perustuvilla tekijöillä perustellut tiedot, jotka koskevat erityisiä turvallisuusriski-indikaattoreita tai kyseisen jäsenvaltion havaitsemia turvallisuusuhkia;

e)jäsenvaltioiden toimittamat tosiseikoilla ja näyttöön perustuvilla tekijöillä perustellut tiedot, jotka koskevat oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden ja sellaisten henkilöiden, joilta on evätty maahanpääsy, tavanomaisesta poikkeavia osuuksia tietyssä matkustajaryhmässä kyseisen jäsenvaltion tapauksessa;

f)jäsenvaltioiden toimittamat tiedot erityisistä suurista epidemiariskeistä sekä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen toimittamat epidemiologiset seurantatiedot ja sen tekemät epidemiologiset riskinarvioinnit ja Maailman terveysjärjestön (WHO) raportoimat tautiesiintymät.

2.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, joilla määritetään1 kohdassa tarkoitetut riskit. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Edellä olevan 2 kohdan nojalla määritettyjen erityisriskien pohjalta vahvistetaan erityiset riski-indikaattorit, jotka muodostuvat tietojen yhdistelmästä, johon kuuluu yksi tai useampi seuraavista tiedoista:

a)ikäryhmä, sukupuoli, kansalaisuus;

b)asuinmaa ja -paikkakunta;

c)kohdejäsenvaltio (tai -valtiot);

d)jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;

e)matkan tarkoitus;

f)nykyinen ammatti.

4.Erityisten riski-indikaattorien on oltava kohdennettuja ja oikeasuhteisia. Ne eivät saa missään olosuhteissa perustua yksinomaan henkilön sukupuoleen tai ikään. Ne eivät saa missään olosuhteissa perustua tietoihin, jotka ilmaisevat henkilön rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisiä ominaisuuksia, kielen, poliittisia tai muita mielipiteitä, uskonnon tai filosofisen vakaumuksen, ammattiliiton jäsenyyden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen.

5.Komissio hyväksyy erityiset riski-indikaattorit täytäntöönpanosäädöksellä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.Viisumiviranomaisten on käytettävä erityisiä riski-indikaattoreita arvioidessaan 21 artiklan 1 kohdan nojalla, aiheutuuko hakijasta laittoman maahanmuuton riski, riski jäsenvaltioiden turvallisuudelle tai suuri epidemiariski.

7.Komissio tarkastelee säännöllisesti erityisiä riskejä ja erityisiä riski-indikaattoreita.”

5)Korvataan 46 artikla seuraavasti:

”46 artikla
Tilastojen laatiminen

Komissio julkaisee vuosittain viimeistään 1 päivänä maaliskuuta seuraavat vuosittaiset tilastot viisumeista kutakin sellaista konsulaattia ja rajanylityspaikkaa kohden, joissa yksittäiset jäsenvaltiot käsittelevät viisumihakemuksia:

a)haettujen, myönnettyjen ja evättyjen lentokentän kauttakulkuviisumien määrä;

b)haettujen, myönnettyjen (eriteltynä voimassaoloajan mukaan: 1, 2, 3, 4 ja 5 vuotta) ja evättyjen yhtenäisten kerta- ja toistuvaisviisumien määrä;

c)myönnettyjen alueellisesti rajoitettujen viisumien määrä.

Tilastot laaditaan viisumitietojärjestelmän keskusrekisteristä tuotettujen raporttien perusteella asetuksen (EY) N:o 767/2008 17 artiklan mukaisesti.”

6)Poistetaan 57 artiklan 3 ja 4 kohta.

4 artikla
Asetuksen (EU) N:o 2017/2226 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/2226 seuraavasti:

1)Lisätään 9 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”EES tarjoaa toiminnon tämän luettelon keskitettyä hallinnointia varten. Tämän toiminnon hoitamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

2)Korvataan 13 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan liikenteenharjoittajien on käytettävä verkkopalvelua sen tarkistamiseksi, onko lyhytaikainen viisumi voimassa, onko sallitut maahantulokerrat jo käytetty tai onko viisuminhaltija saavuttanut sallitun oleskelun enimmäiskeston taikka, tapauksen mukaan, onko viisumi voimassa kyseisen matkan määräsataman alueella. Liikenteenharjoittajan on annettava tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa luetellut tiedot. Tämän perusteella verkkopalvelu antaa liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK. Liikenteenharjoittajat voivat tallentaa lähetetyt tiedot ja saadun vastauksen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Liikenteenharjoittajien on perustettava todentamisjärjestelmä sen varmistamiseksi, että vain valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy verkkopalveluun. Muodossa OK / NOT OK annettua vastausta ei voida pitää päätöksenä sallia tai evätä maahantulo asetuksen (EU) 2016/399 nojalla.”

3)Poistetaan 35 artiklan 4 kohdasta ilmaisu ”VIS:n infrastruktuurin kautta”.

5 artikla
Asetuksen (EU) 2016/399 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2016/399 seuraavasti:

1)Lisätään 8 artiklan 3 kohtaan ba alakohta seuraavasti:

”ba) Jos kolmannen maan kansalaisella on pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, perusteelliseen maahantulotarkastukseen kuuluu myös pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden ja pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden todentaminen tutustumalla viisumitietojärjestelmässä (VIS) oleviin tietoihin asetuksen (EY) N:o 767/2008 22 g artiklan mukaisesti;

jos asiakirjan haltijan tai asiakirjan todentaminen mainitun asetuksen 22 g artiklan mukaisesti epäonnistuu tai jos on epäilyjä haltijan henkilöllisyydestä tai asiakirjan ja/tai matkustusasiakirjan aitoudesta, kyseisten toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön on tarkistettava asiakirjan siru.”

2)Poistetaan 8 artiklan 3 kohdan c–f alakohta.

7 artikla
Kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) yhteentoimivuudelle annetun asetuksen (EU) XXX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) XXX kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) yhteentoimivuudelle [yhteentoimivuudesta annettu asetus] seuraavasti:

1)Korvataan 13 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot;”.

2)Korvataan 18 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 4 alakohdan a, b ja c alakohdassa ja 9 artiklan 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a–cc , f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan a, b, c, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot;”.

3)Korvataan 26 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) asetuksen (EY) N:o 767/2008 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, jotka asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan tai 22 a artiklan mukaisesti luovat VIS-järjestelmään hakemustiedoston tai henkilökohtaisen tiedoston tai päivittävät sitä;”.

4)Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) VIS-järjestelmässä luodaan hakemustiedosto tai henkilökohtainen tiedosto tai sellaista päivitetään asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan tai 22 a artiklan mukaisesti;”.

b) Korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 4 alakohdan a alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a alakohdassa ja 22 d artiklan a alakohdassa tarkoitetut sukunimi; etunimi tai -nimet; syntymäaika, sukupuoli ja kansalaisuus (kansalaisuudet);”.

4)Korvataan 29 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) asetuksen (EY) N:o 767/2008 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, kun on kyse osumista, jotka on saatu luotaessa tai päivitettäessä hakemustiedostoa tai henkilökohtaista tiedostoa VIS-järjestelmässä asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan tai 22 a artiklan mukaisesti;”.

8 artikla
Päätöksen 2008/633/YOS kumoaminen

Kumotaan päätös 2008/633/YOS. Viittauksia päätökseen 2008/633 pidetään viittauksina asetukseen (EY) N:o 767/2008, ja ne luetaan liitteessä 2 olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

9 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla muutetaan viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta annettua asetusta (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus) ja yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta annettua asetusta (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö)

1.2.Toimintalohko(t)

Sisäasiat

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 75 .

☒ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1) Autetaan tunnistamaan ja palauttamaan ne kolmansien maiden kansalaiset, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa tai siellä oleskelua koskevia edellytyksiä palauttamisdirektiivin mukaisesti;

2) Tehostetaan viisumitietojärjestelmän toimintaa palauttamismenettelyjen helpottamiseksi;

3) Saavutetaan paremmin viisumitietojärjestelmän tavoitteet (petosten torjunnan helpottaminen, ulkorajojen ylityspaikoilla tehtävien tarkastusten helpottaminen, Dublin II -asetuksen soveltamisen helpottaminen);

4) Tuetaan lapsikaupan ehkäisyä ja torjuntaa ja kolmansista maista lähtöisin olevien lasten henkilöllisyyden selvittämistä/todentamista;

5) Helpotetaan ja vahvistetaan tarkastuksia ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella;

6) Parannetaan Schengen-alueen sisäistä turvallisuutta helpottamalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa kolmansien maiden kansalaisista, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun oikeuttava asiakirja tai oleskelulupa tai jotka hakevat sellaista;

7) Edistetään terrorismirikosten tai vakavien rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista;

8) Kerätään tilastoja, joilla tuetaan näyttöön perustuvaa Euroopan unionin muuttoliikepolitiikkaa;

9) Otetaan käyttöön sama hakunormi kuin viisumipolitiikan muissa järjestelmäelementeissä ja alennetaan siten jäsenvaltioiden rasitetta ja edistetään yhteistä viisumipolitiikkaa koskevan tavoitteen saavuttamista.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Tarkistetun VIS-asetuksen tavoitteita eli viisumitietojen vaihtamista jäsenvaltioiden välillä koskevan yhteisen järjestelmän ja yhteisten menettelyjen käyttöönottoa ei voida saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Näiden tietojenvaihtoa koskevien yhteisten menettelyjen ja sääntöjen lisäparantaminen edellyttää näin ollen EU:n toimia.

Havaitut ongelmat eivät todennäköisesti poistu lähitulevaisuudessa, ja ne liittyvät suoraan VIS-järjestelmää koskeviin nykyisiin säännöksiin. VIS-järjestelmän oikeudelliseen kehykseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön voidaan tehdä muutoksia ainoastaan EU:n tasolla. Kaavailtujen toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaasti ja järjestelmällisesti ainoastaan EU:n tasolla. Erityisesti matkustusasiakirjan jäljennöksen ja alaikäisten sormenjälkien osalta vaihtoehdon myöhemmässä analyysissa osoitetaan, että ongelmaan ei voida vastata riittävällä tavalla ilman EU:n toimia, sillä ongelma edellyttää sellaista keskitettyä tallentamista ja tietoihin pääsyä, jota yksikään jäsenvaltio ei yksinään voi tarjota. Pitkäaikaisiin viisumeihin ja oleskelulupiin liittyvän ongelman osalta yli 90 prosenttia kuulluista jäsenvaltioista katsoi, että tietovajeen ratkaiseminen edellyttää EU:n lainsäädäntöä. Maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvien tarkastusten osalta on ilmeistä, että tarvitaan välitön pääsy kaikkien muiden jäsenvaltioiden tietoihin, mikä voidaan saavuttaa ainoastaan EU:n toimilla.

Aloitteella kehitetään ja parannetaan edelleen VIS-järjestelmän sääntöjä eli tavoitteena on sääntöjen yhdenmukaistaminen mahdollisimman pitkälti, mitä ei voida saavuttaa yksistään jäsenvaltioiden toimin vaan siihen tarvitaan EU:n tason toimia.

Odotettu unionin luoma lisäarvo (jälkikäteen)

VIS-järjestelmä on tärkein tietokanta, jossa on tietoja viisumivelvollisuuden piiriin kuuluvista kolmansien maiden kansalaisista Euroopassa. Sen vuoksi VIS-järjestelmä on välttämätön ulkorajojen valvonnan ja jäsenvaltioiden alueelta tavattujen laittomien muuttajien tarkastusten tukemisen kannalta. Tämän ehdotuksen tavoitteet liittyvät teknisiin parannuksiin, joilla pyritään lisäämään järjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja yhdenmukaistamaan sen käyttöä kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa. Nämä tavoitteet samoin kuin haasteet pyrittäessä varmistamaan tehokas tiedonvaihto jatkuvasti monimuotoistuvien uhkien torjumiseksi ovat luonteeltaan kansainvälisiä, joten EU:lla on parhaat edellytykset ehdottaa ratkaisuja näihin ongelmiin. Jäsenvaltiot eivät yksinään voi lisätä VIS-järjestelmän tehokkuutta ja yhdenmukaista käyttöä eli lisätä sääntelyviraston (eu-LISA) hallinnoiman keskitetyn laaja-alaisen tietojärjestelmän kautta tapahtuvan tiedonvaihdon määrää, laatua ja nopeutta, vaan näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää EU:n tason toimia. Jos tämänhetkisiä ongelmia ei ratkaista, VIS-järjestelmä jatkaa toimintaansa tällä hetkellä sovellettavien sääntöjen mukaisesti, jolloin menetetään mahdollisuuksia maksimoida tehokkuus ja EU:n tuoma lisäarvo, joka havaittiin VIS-järjestelmää ja sen käyttöä jäsenvaltioissa koskeneessa arvioinnissa.

Jäsenvaltiot eivät voi yksipuolisesti päättää muuttaa järjestelmää siltä osin kuin on kyse sormenjälkien ottamisesta alle 12-vuotiailta viisuminhakijoilta, koska VIS-asetuksessa on jo asiaa koskevia sääntöjä.

Kansalliset toimet, joilla pyritään parantamaan laittomien muuttajien palauttamiseen liittyvää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, ovat mahdollisia ja suotavia. On kuitenkin epätodennäköistä, että tällaisilla toimilla saavutettaisiin sama vaikutus kuin matkustusasiakirjan asettamisella saataville VIS-järjestelmässä asianmukaisesti perusteltuja tarkoituksia varten.

Pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta on epätodennäköistä, että ongelma voitaisiin ratkaista kansallisen tason toimilla. Jäsenvaltiot voisivat toteuttaa yksittäisiä toimia, esimerkiksi parantamalla asiakirjojensa luotettavuutta ja niiden myöntämisprosessia ja tehostamalla rajanylityspaikoilla tehtäviä asiakirjatarkastuksia tai lujittamalla ja vakiinnuttamalla kahdenvälistä yhteistyötä. Tällaisilla toimilla ei kuitenkaan pystyttäisi korjaamaan havaittua tietovajetta kattavasti, kuten vaikutustenarvioinnissa selitetään.

Muista tietokannoista tehtävien automaattisten tarkistusten osalta jäsenvaltiot voivat vapaasti kehittää ratkaisuja, jotka mahdollistavat hakujen tekemisen sekä kansallisista että EU:n tai kansainvälisistä tietokannoista. Sääntöjen yhdenmukaistaminen EU:n tasolla on kuitenkin suositeltavaa, jotta jäsenvaltiot voisivat soveltaa yhteisiä Schengenin sääntöjä koordinoidusti.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän ja viisumitietojärjestelmän kehittämisestä on opittu muun muassa seuraavat seikat:

1. Kehittämisvaihe olisi käynnistettävä vasta kun kaikki tekniset ja operatiiviset vaatimukset on määritelty tarkasti. VIS-järjestelmää ei päivitetä, ellei taustalla olevia oikeudellisia välineitä, joissa vahvistetaan järjestelmän tarkoitus, soveltamisala, toiminnot ja tekniset yksityiskohdat, ole lopullisesti hyväksytty.

2. Komissio on käynyt (ja käy edelleen) neuvotteluja asianomaisten sidosryhmien kanssa. Niihin kuuluvat myös komiteamenettelyyn osallistuvat SIS-VIS-komitean jäsenet sekä palauttamisdirektiiviä käsittelevä yhteyskomitea. Tässä asetuksessa ehdotetuista muutoksista keskusteltiin avoimesti ja kattavasti asiaa koskevissa kokouksissa ja työpajoissa. Lisäksi komissioon on perustettu yksiköiden välinen ohjausryhmä, johon osallistuvat pääsihteeristö, muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto ja oikeusasioiden pääosasto. Ohjausryhmä seurasi arviointiprosessia ja antoi tarvittaessa ohjeita. Komissio on myös järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tarkastelluista poliittisista näkökohdista.

3. Lisäksi komissio on koonnut ulkoista asiantuntemusta. Tulokset on otettu huomioon tätä ehdotusta valmisteltaessa:

– Ulkoisessa tutkimuksessa Feasibility and implications of lowering the fingerprinting age for children and on storing a scanned copy of the visa applicants' travel document in the Visa Information System (Ecorys) käsiteltiin kahta politiikan alaa / ongelma-aluetta.

– Komissio käynnisti ulkoisen tutkimuksen myös aiheesta Integrated Border Management (IBM) – Feasibility Study to include in a repository documents for Long-Stay visas, Residence and Local Border Traffic Permits (PwC). Sen tulokset esitettiin syyskuussa 2017.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Komissio on ehdottanut rajaturvallisuuden alalle uusia tietojärjestelmiä huhtikuussa 2016 antamansa tiedonannon Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi mukaisesti. Rajanylistystietojärjestelmään (EES) 76 rekisteröidään tiedot Schengen-alueen ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta, maastalähdöstä ja maahanpääsyn epäämisestä, mikä mahdollistaa oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden tunnistamisen. EES-asetuksella muutetaan myös VIS-asetusta ja vahvistetaan säännöt EES- ja VIS-järjestelmien yhteentoimivuudelle sekä luodaan kyseisten järjestelmien välille suora viestintäkanava raja- ja viisumiviranomaisten käyttöön. Sen ansiosta rajaviranomaiset voivat ulkorajoilla tarkistaa viisumin voimassaolon ja todentaa viisuminhaltijan henkilöllisyyden suoraan VIS-järjestelmässä olevista tiedoista. Konsuliviranomaisilla on pääsy hakijaa koskevaan EES-tiedostoon tarkistaakseen, miten aiempia viisumeita on käytetty.

Komissio antoi myös ehdotuksen EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta 77 . Järjestelmällä on tarkoitus tehostaa EU:n ulkorajojen valvontaa ja parantaa sisäistä turvallisuutta siten, että kaikki viisumivaatimuksesta vapautetut matkustajat aletaan tarkastaa etukäteen ennen EU:n ulkorajoille saapumista.

Komissio esitti joulukuussa 2017 ehdotuksen, jolla varmistetaan turvallisuuteen, rajaturvallisuuteen ja muuttoliikkeen hallintaan liittyvien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Ehdotuksella on tarkoitus myös helpottaa ja virtaviivaistaa lainvalvontaviranomaisten pääsyä muihin kuin oman alansa tietojärjestelmiin, myös VIS-järjestelmään, EU:n tasolla, jos se on tarpeen vakavien rikosten ja terrorismin ehkäisemiseksi, tutkimiseksi tai havaitsemiseksi tai niihin perustuvien syytteiden nostamiseksi. Erilaisten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Jotta yhteentoimivuudesta olisi hyötyä, on toteutettava konkreettisia toimia, joilla yhteentoimivat tietotekniikkajärjestelmät saadaan todella toimimaan yhdessä.

Tämän lainsäädännöllisen kehityksen rinnalla komissio antoi syyskuussa 2017 tiedonannon Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanosta 78 , jossa tunnustettiin tarve jatkaa yhteisen viisumipolitiikan sovittamista nykyisiin haasteisiin ottamalla huomioon uudet tietotekniset ratkaisut ja sovittamalla yhteen toisaalta viisumin myöntämisen ja viisumivapaan matkustamisen hyödyt ja toisaalta muuttoliikkeen sekä yleisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden hallinnan tehostaminen sekä yhteentoimivuuden täysimääräinen hyödyntäminen. Tässä yhteydessä komissio esitti 14. maaliskuuta 2018 tiedonannon Yhteisen viisumipolitiikan mukauttaminen uusiin haasteisiin 79 sekä ehdotuksen viisumisäännöstön muuttamisesta. Ehdotuksella viisumisäännöstön muuttamisesta 80 on tarkoitus yksinkertaistaa ja tehostaa viisumien hakumenettelyä ja helpottaa sellaisten turistien ja liikematkailijoiden tuloa Eurooppaan, joilla on viisumi, sekä lujittaa turvallisuuteen ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvien riskien ehkäisyä erityisesti kytkemällä viisumipolitiikka palautuspolitiikkaan. VIS-järjestelmä toimii tässä yhteydessä viisumimenettelyä tukevana sähköisen käsittelyn välineenä.

Maaliskuussa annetussa tiedonannossa ilmoitettiin myös toimista, joilla parannetaan turvallisuutta tarkistamalla VIS-järjestelmää ja hyödyntämällä yhteentoimivuutta täysimääräisesti. Lisäksi siinä ilmoitettiin kolme keskeistä tapaa, joilla turvallisuutta voidaan tehostaa: 1. viisumihakemusten käsittelyyn liittyvien tarkastusten lisääminen yhteentoimivuuden avulla; 2. rajoja ja turvallisuutta koskevien jäljellä olevien tietovajeiden korjaaminen sisällyttämällä pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat VIS-järjestelmään; ja 3. jäljellä olevien tietovajeiden korjaaminen lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeita koskevien hakemusten käsittelyssä hakijoiden sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan ja matkustusasiakirjojen jäljennösten säilyttämisen osalta.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☒ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2021 ja päättyy vuonna 2023,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 81

xSuora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–x yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

☒ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☒ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–☒ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Seurantaa ja arviointia koskevat säännöt vahvistetaan VIS-asetuksen 50 artiklassa:

1. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida VIS-järjestelmän toimintaa suhteessa tuloksia, kustannustehokkuutta, tietoturvaa ja palvelujen laatua koskeviin tavoitteisiin.

2. Tietokantaa hallinnoivalla viranomaisella on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot VIS-järjestelmässä suoritetusta tietojenkäsittelystä.

3. Kahden vuoden kuluttua VIS-järjestelmän käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein tietokantaa hallinnoiva viranomainen antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen VIS-järjestelmän teknisestä toiminnasta ja toimintavarmuudesta.

4. Kolmen vuoden kuluttua VIS-järjestelmän käyttöönotosta ja tämän jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii VIS-järjestelmän toiminnasta yleisarvioinnin. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista VIS-järjestelmään, VIS-järjestelmän toimintavarmuutta, 31 artiklassa tarkoitettujen säännösten käyttöä ja tulevan toiminnan edellytyksiä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Komissio antaa ennen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen päättymistä kertomuksen sormenjälkien käytössä ulkorajoilla saavutetusta teknisestä edistyksestä ja sen vaikutuksista hakujen kestoon käytettäessä viisumitarran sarjanumeroa yhdessä viisuminhaltijan sormenjälkien varmentamisen kanssa, mukaan lukien tiedot siitä, sisältyykö tällaisen haun ennakoituun kestoon kohtuutonta odottelua rajanylityspaikoilla. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi arvioinnin perusteella pyytää komissiota tarvittaessa ehdottamaan asiamukaisia muutoksia tähän asetukseen.

6. Jäsenvaltioiden on toimitettava tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle ja komissiolle 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot.

7. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on toimitettava komissiolle 4 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

8. Komissio vastaa tietokantaa hallinnoivan viranomaisen toiminnan aloittamista edeltävän siirtymäkauden ajan 3 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimisesta ja toimittamisesta.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

1. Järjestelmän tekniseen kehittämiseen liittyvät vaikeudet

VIS-järjestelmän mukauttaminen saattaa edellyttää lisämuutoksia sidosryhmien rajapintoihin. Jäsenvaltioiden tietojärjestelmät eroavat teknisesti toisistaan. Rajavalvonnan prosessit voivat myös vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan. Lisäksi yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen integroiminen on sovitettava täysin yhteen keskustason vaatimusten kanssa.

Ellei keskustason ja kansallisten tahojen koordinaatio ole riittävää, riskinä on edelleen, että eri jäsenvaltiot toteuttavat VIS-järjestelmän tekniset ja oikeudelliset näkökohdat eri tavoin. Yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen suunnitellun käytön pitäisi lieventää tätä riskiä.

2. Järjestelmän oikea-aikaiseen kehittämiseen liittyvät vaikeudet

VIS- ja SIS II -järjestelmien kehittämisestä saatujen kokemusten perusteella voidaan ennakoida, että VIS-järjestelmän onnistuneen mukauttamisen kannalta ratkaiseva tekijä on se, pystyykö ulkopuolinen toimeksisaaja kehittämään järjestelmän aikataulussa. Laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämisen ja hallinnoinnin asiantuntijakeskuksena eu-LISA vastaa myös sopimusten tekemisestä ja hallinnoinnista.

3. Jäsenvaltioille aiheutuvat vaikeudet

Kansalliset järjestelmät on yhdenmukaistettava keskusjärjestelmää koskevien vaatimusten kanssa, ja jäsenvaltioiden kanssa aiheesta käytävät keskustelut saattavat viivästyttää kehitystoimintaa. Tätä riskiä voitaisiin lieventää ottamalla jäsenvaltiot jo varhaisessa vaiheessa mukaan toimintaan, jotta voidaan varmistaa toimien toteuttaminen asianmukaisessa tahdissa.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

VIS-järjestelmän keskuskomponenttien toiminnoista huolehtii eu-LISA. Jotta VIS-järjestelmän käyttöä voitaisiin seurata tehokkaammin muuttopaineita, rajaturvallisuutta ja rikoksia koskevien suuntausten analysoimiseksi, viraston olisi voitava kehittää korkeatasoiset valmiudet jäsenvaltioille ja komissiolle suoritettavaa tilastollista raportointia varten.

Eu-LISAn tilit toimitetaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastettaviksi, ja niihin sovelletaan vastuuvapausmenettelyä. Komission sisäisen tarkastuksen toimiala tekee tarkastuksia yhteistyössä viraston sisäisen tarkastajan kanssa.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta.

Ei sovelleta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Petosten torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet esitetään asetuksen (EU) N:o 1077/2011 35 artiklassa, jossa säädetään seuraavaa:

1. Petosten, lahjonnan ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan asetusta (EY) N:o 1073/1999.

2. Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa viipymättä määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikan päällä suoritettavia tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen saajia ja sen jakamisesta vastaavia tahoja.

Kyseisen säännöksen mukaisesti 28. kesäkuuta 2012 annettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston hallintoneuvoston päätös, joka koskee petosten, korruption ja kaiken unionin etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjuntaan liittyvien sisäisten tutkimusten ehtoja.

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston petosten torjunta- ja havaitsemisstrategiaa sovelletaan.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määrärahalaji

Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...….]

JM/EI-JM 82

EFTA-mailta 83

ehdokasmailta 84

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

JM/EI-JM

KYLLÄ/EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Määrärahalaji	Rahoitusosuudet
	Numero [3] [Otsake Turvallisuus ja kansalaisuus]	JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
3	Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa koskeva budjettikohta vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä	JM	EI	EI	KYLLÄ	EI
3	Otsake 5 Turvallisuus ja puolustus, klusteri 12 Turvallisuus – Europol	JM	EI	EI	EI	EI
3	Otsake 4 (klusteri 11 Rajaturvallisuus) – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA) vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä	JM	EI	EI	KYLLÄ	EI
3	Otsake 4 (klusteri 11 Rajaturvallisuus) – Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä	JM	EI	EI	KYLLÄ	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Turvallisuus ja kansalaisuus

Muuttoliike- ja sisäasioiden PO

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa koskeva budjettikohta (18.0201XX) vuosia 2014-2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä

Sitoumukset

18,000

13,500

13,500

0,000

0,000

0,000

0,000

45,000

Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa koskeva budjettikohta (18.0201XX) vuosia 2014-2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä

Maksut

9,000

11,250

13,275

7,088

3,375

1,013

0,000

45,000

Muuttoliike- ja sisäasioiden PO:n määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

18,000

13,500

13,500

0,000

0,000

0,000

0,000

45,000

Maksut

9,000

11,250

13,275

7,088

3,375

1,013

0,000

45,000

Nämä menot kattavat kustannukset, jotka liittyvät seuraaviin:

– Jäsenvaltioille maksettavat osuudet, jotka kattavat sellaisten erityistoimenpiteiden kehittämisen ja toteuttamisen kansallisella tasolla, joilla kytketään oleskelulupia alueella myöntävät maahanmuuttoviranomaiset VIS-järjestelmään, kehitetään muista tietokannoista automaattisesti tehtäviä hakuja koskevia kansallisia toimintoja ja pannaan täytäntöön toimenpide, joka koskee sormenjälkien ottamista hakijoilta kuudesta ikävuodesta alkaen, tallennetaan matkustusasiakirjojen jäljennöksiä, valmistellaan kansallisia rajapintoja raportointia ja tilastoja koskevaan VIS-keskusrekisteriin ja pannaan täytäntöön tietojen laatua koskevia toimenpiteitä.

– Jäsenvaltioille maksettavat osuudet arvioidaan sen perusteella, paljonko jäsenvaltiot käyttivät ISF:n varoja VIS-järjestelmän eri osa-alueiden täytäntöönpanoon. Jäsenvaltiota kohti on varattu noin 700 000 euroa, jolla on tarkoitus parantaa kansallisen rajapinnan kapasiteettia vaihtaa pitkäaikaisia viisumeita ja oleskelulupia koskevia tietoja nykyisen lyhytaikaisia viisumeja koskevan volyymin lisäksi (odotettavissa on 22 miljoonaa hakemusta, kun nykyinen lyhytaikaisia viisumeita koskeva VIS-kapasiteetti on 52 miljoonaa – vertailun vuoksi: keskimääräinen jäsenvaltio käyttää keskimäärin 800 000 euroa vuodessa VIS-järjestelmään liittyviin toistuviin toimiin).

Entinen 18.02.XX – Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Henkilöstömenot

Sitoumukset

0,148

0,370

0,370

0,370

0,370

1,628

Maksut

0,148

0,370

0,370

0,370

0,370

1,628

Toimintamenot

Sitoumukset

7,000

7,000

6,000

2,000

2,000

2,000

2,000

28,000

Maksut

7,000

7,000

6,000

2,000

2,000

2,000

2,000

28,000

Europolin määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

7,000

7,000

6,148

2,370

2,370

2,370

2,370

29,628

Maksut

7,000

7,000

6,148

2,370

2,370

2,370

2,370

29,628

Nämä menot kattavat kustannukset, jotka liittyvät seuraaviin:

– Sormenjälkien automaattisen tunnistusjärjestelmän (AFIS) kehittäminen, jotta sormenjälkiä/kasvokuvia voidaan verrata Europolin biometrisiin tietoihin. AFISin pitäisi mahdollistaa sama vastausaika kuin VIS-järjestelmässä (~10 minuuttia), jotta vältetään viiveet viisumihakemusten käsittelyssä. AFIS-järjestelmän perustamisen kustannukset arvioitiin eu-LISAlle vastaavasta VIS/AFIS-järjestelmän perustamisesta aiheutuneiden kustannusten perusteella: 30 miljoonaa euroa (luvut vuodelta 2006) täytäntöönpanon alussa ja lisäksi 10 miljoonaa euroa datavolyymin lisäämisestä. Europolin tiedot ovat noin kolmasosa VIS-järjestelmän kapasiteetista eli 13 miljoonaa. Huomioon olisi otettava päivitetyt markkinahinnat (sillä järjestelmien hinnat ovat nousseet kysynnän kasvun ja kilpailun vähenemisen myötä) sekä Europolin järjestelmän kasvu vuoteen 2021 mennessä, jolloin AFISin rakentaminen aloitetaan, ja siihen liittyvät hallinnolliset kustannukset.

– Henkilöstöä tarvitaan varmistamaan tietojen manuaalinen tarkistaminen silloin, kun Europolin tiedoista saadaan osumia (sormenjälkiasiantuntijat). Europolissa ei tällä hetkellä ole tällaista tehtävää (koska automaattisten tarkistusten järjestelmä otetaan käyttöön tällä ehdotuksella), joten tähän on varauduttava. Sormenjälkiasiantuntijoiden määrän laskennassa on käytetty työmääräarviota, jonka mukaan Europolin biometrisistä tiedoista löytyy osuma 0,1 prosentille 16 miljoonasta hakijasta vuodessa, jolloin tarkistettavia tapauksia on 16 000 vuodessa eli noin 44 päivässä. Sormenjälkiasiantuntija käsittelee noin 8 tapausta päivässä, joten asiantuntijoita tarvittaisiin 4. Ehdotamme viittä asiantuntijaa, jotta otetaan huomioon tarve päivystää vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä (koska VIS-järjestelmä on käytössä vuorokauden ympäri ja konsulaatit eri puolilla maailmaa voivat lähettää hakemuksia mihin aikaan tahansa).

Entinen 18.02.XX – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA) vuosia 2014-2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Henkilöstömenot

Sitoumukset

0,942

1,376

1,302

0,651

0,286

0,286

0,286

5,129

Maksut

0,942

1,376

1,302

0,651

0,286

0,286

0,286

5,129

Toimintamenot

Sitoumukset

16,244

28,928

28,343

6,467

6,510

6,562

6,624

99,678

Maksut

16,244

28,928

28,343

6,467

6,510

6,562

6,624

99,678

Eu-LISAn määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

17,186

30,304

29,645

7,118

6,796

6,848

6,910

104,807

Maksut

17,186

30,304

29,645

7,118

6,796

6,848

6,910

104,807

Nämä menot kattavat kustannukset, jotka liittyvät seuraaviin:

– Ehdotuksen kaikkien tietoteknisten osatekijöiden kehittäminen eli nykyisen järjestelmän mukauttaminen matkustusasiakirjojen jäljennösten tallentamiseen, järjestelmän kapasiteetin laajentaminen useampien sormenjälkitietojen säilyttämistä varten, järjestelmän muokkaaminen siten, että siihen voidaan tallentaa pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia, sellaisen ohjelmiston kehittäminen, joka mahdollistaa automaattiset tarkistukset muista tietokannoista, tietojen laatua koskevan keskustoiminnon kehittäminen, kasvokuvien tunnistamista ja latenttien sormenjälkien etsimistä tukevan toiminnon kehittäminen, VISMail-toiminnon liittäminen VIS-järjestelmään, raportointia ja tilastoja koskevan VIS-keskusrekisterin kehittäminen ja VIS-keskusjärjestelmän kapasiteetin lisääminen palvelun toimivuuden ja käytettävissä olon seuraamiseksi (aktiivinen/aktiivinen-järjestelmän ottaminen käyttöön VIS-järjestelmässä). Toimenpiteiden kunkin osatekijän kustannukset on laskettu niiden kustannusarvioiden perusteella, jotka esitetään tämän toimenpiteen vaikutustenarvioinnin tueksi laadituissa kolmessa tutkimuksessa (eu-LISAn tutkimus VIS-järjestelmän kehittämisestä, Ecoryn tutkimus sormenjälkien ottamisen alaikärajan alentamisesta ja passien jäljennösten tallentamisesta VIS-keskusjärjestelmään ja PwC:n tutkimus pitkäaikaista oleskelua koskevien tietojen keskusrekisteristä).

– Kehittämisvaiheen ajaksi on palkattava väliaikaisia toimihenkilöitä, ja sen jälkeen olisi pidettävä palveluksessa edelleen kaksi toimihenkilöä, koska järjestelmän hallinnointiin liittyvä työmäärä kasvaa sen jälkeen, kun VIS-järjestelmää laajennetaan uusiin tietotyyppeihin (pitkäaikaista oleskelua koskevat asiakirjat ja niiden haltijat), uusiin käyttäjiin (Euroopan raja- ja merivartiovirasto) ja uusiin toimintoihin, mikä lisää järjestelmän seurannan, ylläpidon ja turvallisuuden tarvetta.

– Päivitetyn VIS-järjestelmän käyttö.

Entinen 18.02.XX – Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) vuosia 2014-2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Toimintamenot

Sitoumukset

0,730

0,380

0,200

0,200

0,200

0,200

0,200

2,110

Maksut

0,730

0,380

0,200

0,200

0,200

0,200

0,200

2,110

Euroopan raja- ja merivartioviraston määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

0,730

0,380

0,200

0,200

0,200

0,200

0,200

2,110

Maksut

0,730

0,380

0,200

0,200

0,200

0,200

0,200

2,110

Nämä menot kattavat kustannukset, jotka liittyvät seuraaviin:

– VIS-järjestelmän uuden käyttöoikeuden luominen Euroopan raja- ja merivartiovirastoon keskusyhteyspisteen kautta sellaisille henkilöstön ryhmille, jotka osallistuvat palauttamiseen liittyviin toimiin tai muuttoliikkeen hallinnan tukemiseen, jotta ne pääsevät VIS-järjestelmään syötettyihin tietoihin ja voivat tehdä niistä hakuja.

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä)	Sitoumukset	42,916	51,184	49,493	9,688	9,366	9,418	9,480	181,545
	Maksut	33,916	48,934	49,268	16,775	12,741	10,430	9,480	181,545

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

Hallintomenot

Muuttoliike- ja sisäasioiden PO

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit 85

Sitoumukset

0,074

0,074

0,074

0,037

0

0

0

0,259

Maksut

0,074

0,074

0,074

0,037

0

0

0

0,259

Muut hallintomenot

Sitoumukset

Maksut

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

0,074

0,074

0,074

0,037

0

0

0

0,259

Maksut

0,074

0,074

0,074

0,037

0

0

0

0,259

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	42,990	51,258	49,567	9,725	9,366	9,418	9,480	181,804
	Maksut	33,990	49,008	49,342	16,812	12,741	10,430	9,480	181,804

3.2.1.1.Europolia koskeva tiivistelmä

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Europol

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Virkamiehet

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

0,148

0,370

0,370

0,370

0,370

1,628

Välisumma

0,148

0,370

0,370

0,370

0,370

1,628

Talousarvioon sisältyy lisähenkilöstö, jota tarvitaan varmistamaan tietojen manuaalinen tarkistaminen, kun Europolin tiedoista saadaan osumia (sormenjälkiasiantuntijat).

Europol

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

0

0

2

5

5

5

5

0

0

2

5

5

5

5

Arvio perustuu oletukseen, että Europolin biometrisistä tiedoista löytyy osuma 0,1 prosentille 16 miljoonasta hakijasta vuodessa, jolloin tarkistettavia tapauksia on 16 000 vuodessa eli noin 44 päivässä. Sormenjälkiasiantuntija käsittelee noin 8 tapausta päivässä, joten asiantuntijoita tarvittaisiin 4. Ehdotamme viittä asiantuntijaa, jotta otetaan huomioon tarve päivystää vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä (koska VIS-järjestelmä on käytössä vuorokauden ympäri ja konsulaatit eri puolilla maailmaa voivat lähettää hakemuksia mihin aikaan tahansa).

Esitetyissä luvuissa oletetaan, että käytetään ainoastaan sopimussuhteisia toimihenkilöitä.

3.2.1.2.Eu-LISAa koskeva tiivistelmä

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Eu-LISA

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Henkilöresurssit

0,942

1,376

1,302

0,651

0,286

0,286

0,286

5,129

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen henkilöresurssit, välisumma

0,942

1,376

1,302

0,651

0,286

0,286

0,286

5,129

eu-LISA

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

4

6

6

3

2

2

2

Ulkopuolinen henkilöstö

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

5

7

6

3

Eu-LISAn määrärahat YHTEENSÄ

9

13

12

6

2

2

2

Tammikuusta 2021 alkaen on tarkoitus ottaa asteittain palvelukseen enintään kuusi väliaikaista toimihenkilöä ja seitsemän sopimussuhteista toimihenkilöä (tekniset asiantuntijat) siten, että huippu saavutetaan vuonna 2022, jolloin kehitystoiminta saadaan täyteen vauhtiin. Henkilöstöä on oltava käytettävissä vuoden 2021 alkupuolella, jotta kolmen vuoden kehittämisvaihe saadaan käyntiin hyvissä ajoin ja jotta voidaan varmistaa uuden toiminnon täysimääräinen käyttöönotto vuonna 2024. Resurssit osoitetaan hankkeiden ja sopimusten hallinnointiin sekä järjestelmän kehittämiseen ja testaukseen.

Kehittämisvaiheen jälkeen palveluksessa olisi pidettävä edelleen kaksi väliaikaista toimihenkilöä, koska järjestelmän hallinnointiin liittyvä työmäärä kasvaa sen jälkeen, kun VIS-järjestelmää laajennetaan uusiin tietotyyppeihin (pitkäaikaista oleskelua koskevat asiakirjat ja niiden haltijat), uusiin käyttäjiin (Euroopan raja- ja merivartiovirasto) ja uusiin toimintoihin, mikä lisää järjestelmän seurannasta, ylläpidosta ja turvallisuudesta huolehtivan henkilöstön tarvetta.

Ehdotuksen mukaiset arvioidut henkilöresurssit lisätään perushenkilöstöön ja muiden ehdotusten (erityisesti yhteentoimivuutta koskevan ehdotuksen) mukaiseen lisähenkilöstöön.

Kaikista tähän ehdotukseen sisältyvistä VIS-järjestelmän muutoksista neljä on erityisen tärkeitä, sillä niillä lisätään (laajentamisen sijasta) uusia toimintoja nykyiseen VIS-järjestelmään: matkustusasiakirjojen jäljennösten sisällyttäminen järjestelmään, sormenjälkien ottamisen alaikärajan alentaminen, oleskeluasiakirjojen ja pitkäaikaisten viisumien sisällyttäminen VIS-järjestelmään ja automaattisten turvallisuustarkastusten lisääminen järjestelmään.

Ensimmäinen taulukko osoittaa, että matkustusasiakirjojen lisäämisen ja sormenjälkien ottamisen ikärajan alentamisen oletetaan tuottavan tuloksia 18 kuukauden kuluessa. Kaksi viimeistä hanketta ovat paljon merkittävämpiä ja edellyttävät omaa hankeorganisaatiota. Sen vuoksi tuloksia odotetaan kolmen vuoden kuluessa.

Jokaisen hankkeen osalta oletetaan, että toteutuksesta vastaa ulkopuolinen toimeksisaaja eu-LISAn henkilöstön hallinnoimana. Koska hankkeet on tarkoitus toteuttaa vuosina 2020–2023, ei voida olettaa, että niissä käytetään nykyisiä määrärahoja, sillä eu-LISAn on jo toteutettava merkittävä hankesalkku sen lisäksi, että se ylläpitää ja käyttää nykyisiä järjestelmiä.

Jokaiseen hankkeeseen lisätään ryhmä kehittämisvaihetta varten. Ryhmien koko ja kokoonpano perustuu vertailuun muiden hankkeiden kanssa, ja ne mukautetaan kunkin järjestelmän ominaispiirteisiin: pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien sisällyttäminen järjestelmään on tietokantaintensiivistä, kun taas turvallisuustarkastusten osalta keskitytään suhteellisesti enemmän itse toimintaan.
Ensimmäisenä kehittämisvaiheen jälkeisenä vuonna kehitysryhmästä puolet siirretään huolehtimaan ylläpidosta ja käytöstä. Ylläpitoon ja käyttöön lisätään kaksi työntekijää, sillä pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien sisällyttäminen järjestelmään laajentaa loppukäyttäjäyhteisöä merkittävästi ja synnyttää näin enemmän muutos- ja toimenpidepyyntöjä.

Kehitysvaiheen aikana henkilöstön kokonaismäärästä noin puolet on väliaikaisia ja toinen puoli sopimussuhteisia toimihenkilöitä. Ylläpitovaiheessa on etua osaamisen pitämisestä organisaation sisällä, joten silloin kannattaa käyttää vain väliaikaisia toimihenkilöitä.

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

YHTEENSÄ

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

Kehittäminen/käyttö

Matkustusasiakirjat

Sormenjälkitiedot

Oleskeluluvat

Turvallisuustarkastukset

Matkustusasiakirjan jäljennöksen sisällyttäminen VIS-järjestelmään

Projektipäällikkö/ratkaisuarkkitehti

1

0,5

1,5

Sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen

Projektipäällikkö/ratkaisuarkkitehti

1

0,5

1,5

Oleskeluasiakirjojen ja pitkäaikaisten viisumien sisällyttäminen VIS-järjestelmään

Projektipäällikkö

1

1

1

0,5

3,5

Ratkaisuarkkitehti

1

1

1

0,5

3,5

Tietokannan suunnittelija

1

1

1

0,5

3,5

Hakemusvastaava

1

1

1

0,5

3,5

Järjestelmätestaus

3

3

1

1

1

1

10

Automaattiset turvallisuustarkastukset

Projektipäällikkö

1

1

1

0,5

3,5

Ratkaisuarkkitehti

1

1

1

0,5

3,5

Tietokannan suunnittelija

0,5

0,5

0,5

0,5

2

Hakemusvastaava

0,5

0,5

0,5

0,5

2

Järjestelmätestaus

2

2

1

1

1

1

8

Väliaikainen toimihenkilö

4

6

6

3

2

2

2

25

Sopimussuhteinen toimihenkilö

5

7

6

3

21

YHTEENSÄ

9

13

12

6

2

2

2

46

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.2.1.Muuttoliike- ja sisäasioiden PO Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

0,074

0,074

0,074

0,037

0

0

0

0,259

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

0,074

0,074

0,074

0,037

0

0

0

0,259

Yhteensä

0,074

0,074

0,074

0,037

0

0

0

0,259

Otsakkeeseen 7 kuulumattomia kustannuksia ei ole.

3.2.2.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Muuttoliike- ja sisäasioiden PO 86	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
Ulkopuolinen henkilöstö 87
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)	1	1	1	0,5
Muuttoliike- ja sisäasioiden PO:n määrärahat YHTEENSÄ	1	1	1	0,5

Sellaisia valmisteluja tekemään olisi palkattava sopimussuhteinen toimihenkilö, jotka johtavat tässä ehdotuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen ja liittyvät esimerkiksi täytäntöönpanosäädösten ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten valmisteluun.

3.2.3.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–x Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. Jos ehdotus hyväksytään ennen seuraavaa rahoituskehystä, tarvittavat resurssit (arviolta 1,5 miljoonaa euroa) rahoitetaan ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevasta budjettikohdasta.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.4.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoittamiseen osallistuva taho
Ulkopuolisen tahon rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 88
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

–

(1) Perustettu 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus), EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

(2) Yhteiseen viisumipolitiikkaan sisältyy yhdenmukaistettuja sääntöjä erilaisista näkökohdista. Näitä ovat i) yhteiset viisumiluettelot maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi EU:hun matkustamista varten, ja maista, joiden kansalaiset on vapautettu tästä vaatimuksesta; ii) viisumisäännöstö lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeita koskevista menettelyistä ja edellytyksistä; iii) viisumitarran yhtenäinen kaava; ja iv) viisumitietojärjestelmä (VIS), johon kirjataan kaikki viisumihakemukset ja jäsenvaltioiden päätökset, mukaan lukien hakijan henkilötiedot, valokuvat ja sormenjäljet.

(3) COM(2018) 251 final.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö), EUVL L 243, 15.9.2009.

(5) COM(2017) 570 final.

(6) COM(2018) 252 final, 14. maaliskuuta 2018.

(7) COM(2017) 793 final.

(8) Asetus (EU) 2226/2017, annettu 9 päivänä joulukuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta (EUVL L 327, s. 20).

(9) Komissio perusti korkean tason asiantuntijaryhmän kesäkuussa 2017. Se on neuvoa-antava elin, jolla parannetaan rajavalvontaan ja turvallisuuteen liittyvää EU:n tietoarkkitehtuuria. Sen loppuraportti hyväksyttiin 11. toukokuuta 2017.

(10) http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetailDoc&id=32600&no=1

(11) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10151-2017-INIT/fi/pdf

(12) https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/docs/pages/201709_ibm_feasibility_study_final_report_en.pdf

(13) ”Legal analysis on the necessity and proportionality of extending the scope of the Visa Information System (VIS) to include data on long stay visas and residence documents” (2018).

(14) COM (2016) 655.

(15) COM(2018) 212 final.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(17) COM(2017) 570 final.

(18) COM(2015) 185 final.

(19) COM(2018) 251 final.

(20) COM(2016) 655, SWD (2016) 327, SWD (2016) 328.

(21) SWD(2018) 195.

(22) Asetuksen (EY) N:o 767/2008 16 artiklan mukaan VISMail-järjestelmä on jäsenvaltioiden keskusviranomaisten välinen tiedonvaihto- ja kuulemismekanismi, joka perustuu viisumitietojärjestelmän infrastruktuuriin.

(23) Komissio perusti korkean tason asiantuntijaryhmän kesäkuussa 2017. Se on neuvoa-antava elin, jolla parannetaan rajavalvontaan ja turvallisuuteen liittyvää EU:n tietoarkkitehtuuria. Sen loppuraportti hyväksyttiin 11. toukokuuta 2017.

(24) Esim. pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluasiakirjat (sekä oleskeluluvat että -kortit).

(25)

Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannassa (SLTD) ja TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated With Notices) on tietoa sellaisiin henkilöihin liittyvistä matkustusasiakirjoista, joista Interpol on tehnyt kuulutuksen.

(26) JRC (2013). Fingerprint Recognition for Children.

(27) Automatic fingerprint recognition: from children to elderly (2018 – JRC).

(28) Feasibility and implications of lowering the fingerprinting age for children and on storing a scanned copy of the visa applicant's travel document in the Visa Information System (VIS) (2018).

(29) Nimetyt toimivaltaiset viranomaiset voivat asetuksen mukaan siirtää viisumihakemustiedostosta seuraavat tiedot: etunimi, sukunimi ja entinen sukunimi (jos on); sukupuoli, syntymäaika, -paikka ja -maa; nykyinen kansalaisuus ja kansalaisuus syntymähetkellä; matkustusasiakirjan laji ja numero, asiakirjan myöntänyt viranomainen ja myöntämispäivä sekä voimassaolon päättymispäivä; asuinpaikka; ja alaikäisistä hakijan isän ja äidin suku- ja etunimi tai etunimet.

(30) EMN Ad-Hoc Query on COM AHQ on Member States’ Experiences with the use of the Visa Information System (VIS) for Return Purposes (komision 18. maaliskuuta 2016 tilaama kysely jäsenvaltioiden kokemuksista viisumitietojärjestelmän käytöstä palautustarkoituksiin). Vastauksia saatiin 24.

(31) Neuvoston 9. kesäkuuta 2017 antamat päätelmät toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi (ST/10151/17); kesäkuussa 2016 annetut päätelmät, joissa vahvistetaan etenemissuunnitelma tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi (9368/1/16 REV 1).

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(33) Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(34) ECLI:EU:C:2010:631.

(35) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(36) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(37) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 565/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, yksinkertaistetun järjestelmän käyttöönotosta henkilötarkastuksissa ulkorajoilla siten, että Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania hyväksyvät yksipuolisesti tietyt asiakirjat kansallisia viisumejaan vastaaviksi alueidensa läpi tapahtuvaa kauttakulkua varten tai 180 vuorokauden pituista ajanjaksoa kohden enintään 90 vuorokautta kestävää alueellaan oleskelua varten, sekä päätösten N:o 895/2006/EY ja N:o 582/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 157, 27.5.2014, s. 23).

(39) EUVL C , , s. .

(40) EUVL C , , s. .

(41) Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5).

(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(44) Neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129).

(45) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

(46) COM(2016) 205 final.

(47) Etenemissuunnitelma oikeus- ja sisäasioiden alan tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi yhteentoimivuusratkaisut mukaan lukien (9368/1/16 REV 1).

(48) Neuvoston päätelmät toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi (10151/17).

(49) Integrated Border Management (IBM) – Feasibility Study to include in a repository documents for Long-Stay visas, Residence and Local Border Traffic Permits (2017).

(50) Legal analysis on the necessity and proportionality of extending the scope of the Visa Information System (VIS) to include data on long stay visas and residence documents (2018).

(51) COM(2017) 558 final, s. 15.

(52) COM(2018) 251 final.

(53) Fingerprint Recognition for Children (2013 - EUR 26193).

(54) Automatic fingerprint recognition: from children to elderly (2018 – JRC).

(55) Feasibility and implications of lowering the fingerprinting age for children and on storing a scanned copy of the visa applicant's travel document in the Visa Information System (VIS) (2018).

(56) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(57) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(58) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(59) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(60) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu …, [täydellinen nimi] (EUVL L ..., s. ...).

(61) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(62) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1105/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavia matkustusasiakirjoja, joihin voidaan liittää viisumi, koskevasta luettelosta ja tämän luettelon vahvistamista varten luotavasta järjestelmästä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 9).

(63) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(64) Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(65) Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(66) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(67) Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(68) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(69) Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(70) Neuvoston päätös 2008/149/YOS, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 50).

(71) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(72) Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(73) Neuvoston päätös 2011/349/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, erityisesti rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön osalta (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 1).

(74) Neuvoston päätös (EU) 2017/1908, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, viisumitietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön tiettyjen määräysten voimaansaattamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa (EUVL L 269, 19.10.2017, s. 39).

(75) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(76) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta

(77) COM(2016) 731, 16.11.2016.

(78) COM(2017)558 final .

(79) COM(2018) 251.

(80) COM(2018) 252.

(81) Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(82) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(83) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(84) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(85) Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

(86) Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

(87) Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(88) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Muuttoliike- ja sisäasioiden PO	Vuosi	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa koskeva budjettikohta (18.0201XX) vuosia 2014-2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä	Sitoumukset	18,000	13,500	13,500	0,000	0,000	0,000	0,000	45,000
Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa koskeva budjettikohta (18.0201XX) vuosia 2014-2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä	Maksut	9,000	11,250	13,275	7,088	3,375	1,013	0,000	45,000
Muuttoliike- ja sisäasioiden PO:n määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	18,000	13,500	13,500	0,000	0,000	0,000	0,000	45,000
	Maksut	9,000	11,250	13,275	7,088	3,375	1,013	0,000	45,000

Europol	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
Virkamiehet
Sopimussuhteiset toimihenkilöt			0,148	0,370	0,370	0,370	0,370	1,628
Välisumma			0,148	0,370	0,370	0,370	0,370	1,628

Eu-LISA	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
Henkilöresurssit	0,942	1,376	1,302	0,651	0,286	0,286	0,286	5,129
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen henkilöresurssit, välisumma	0,942	1,376	1,302	0,651	0,286	0,286	0,286	5,129

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,074	0,074	0,074	0,037	0	0	0	0,259
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	0,074	0,074	0,074	0,037	0	0	0	0,259
Yhteensä	0,074	0,074	0,074	0,037	0	0	0	0,259