EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg13.3.2018

COM(2018) 131 final

2018/0064(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan työviranomaisen perustamisesta

(ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2018) 68 final}

{SWD(2018) 69 final}

{SWD(2018) 80 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuuden vahvistaminen on ollut yksi Junckerin komission prioriteeteista. 1 Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17. marraskuuta 2017 sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. 2 Pilarissa esitetään joukko keskeisiä periaatteita ja oikeuksia, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Se on tarkoitettu näyttämään suuntaa uudistetulle lähentymisprosessille, jolla pyritään parantamaan työ- ja elinoloja kaikkialla unionissa ja varmistamaan kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden varmistaminen Euroopassa on keskeisen tärkeää tämän tavoitteen kannalta.

Rajatylittävä liikkuvuus EU:ssa hyödyttää sekä yksittäisiä ihmisiä että taloutta ja yhteiskuntia kokonaisuudessaan. EU:n politiikasta ja prioriteeteista eniten kannatusta kansalaisten parissa saa EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus, johon sisältyy mahdollisuus asua, työskennellä, opiskella ja harjoittaa liiketoimintaa kaikkialla EU:ssa. 3 Työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja vapaus tarjota palveluja unionissa ovat riippuvaisia selkeistä, oikeudenmukaisista ja tehokkaasti täytäntöönpannuista työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan koordinointia koskevista säännöistä. Tätä varten EU:ssa on kehitetty kattavasti lainsäädäntöä, jolla säännellään työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon sekä sosiaaliturvan koordinointia. Junckerin komissio on esittänyt useita ehdotuksia sääntelypuitteiden kohentamiseksi. 4

EU-sääntöjen noudattamiseen ja niiden tehokkaaseen ja vaikuttavaan täytäntöönpanoon liittyy kuitenkin ongelmia, jotka voivat vaarantaa luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden sisämarkkinoilla. Esiin tuodut ongelmat liittyvät erityisesti liikkuvuutta harjoittavien työntekijöiden alttiuteen väärinkäytöksille tai heidän oikeuksiensa loukkaamiseen samoin kuin yrityksiin, jotka toimivat epävarmassa tai epäselvässä liiketoimintaympäristössä ja joilla on eriarvoiset toimintaedellytykset. Rajatylittävä liikkuvuus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2017 muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalaisia he ovat, asui tai työskenteli 17 miljoonaa ihmistä. Luku on lähes kaksinkertainen verrattuna vuosikymmenen takaiseen. Toiseen jäsenvaltioon lähetettyjen työntekijöiden määrä kasvoi 68 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2016, jolloin se oli 2,3 miljoonaa. 5 Päivittäin työssä toisessa jäsenvaltiossa käy 1,4 miljoonaa EU:n kansalaista. 6 Maantieliikenteen alalla on myös yli 2 miljoonaa työntekijää, jotka ylittävät EU:n sisärajat päivittäin kuljettaessaan tavaroita tai matkustajia. Yhä eurooppalaisempien työmarkkinoiden hallintaan tarvitaan kansallisten viranomaisten välistä tehokasta yhteistyötä ja yhtenäisiä hallinnollisia toimia.

Euroopan parlamentti on korostanut useaan otteeseen, että jäsenvaltioiden välistä ja niiden harjoittamaa valvontaa ja koordinointia on vahvistettava 7 , myös tiivistämällä tiedonvaihtoa työsuojeluviranomaisten välillä 8 , ja vapaaseen liikkuvuuteen liittyvien oikeuksien käyttöä on tuettava aktiivisesti 9 . Neuvosto on lisäksi korostanut tarvetta parantaa hallinnollista yhteistyötä ja kehittää avunantoa ja tiedonvaihtoa työntekijöiden lähettämiseen liittyvien petosten torjunnassa sekä selkeiden ja avointen tietojen antamista palveluntarjoajille ja työntekijöille. 10  

Tätä taustaa vasten puheenjohtaja Juncker ehdotti vuonna 2017 pitämässään unionin tilaa käsitelleessä puheessa 11 Euroopan työviranomaisen perustamista sen varmistamiseksi, että työvoiman liikkuvuutta koskevat EU-säännöt pannaan täytäntöön oikeudenmukaisella, yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla. Tämän ehdotuksen tavoitteena on perustaa Euroopan työviranomainen, jäljempänä ’työviranomainen’. Se toimisi EU:n erillisvirastona ja käsittelisi seuraavia haasteita:

·puutteellinen tuki ja neuvonta yksityishenkilöille ja yrityksille rajatylittävissä tilanteissa, myös julkisesti saatavilla olevat puutteelliset ja vähäiset tiedot ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista;

·riittämätön tiedonsaanti ja tietojen jakaminen työvoiman liikkuvuuteen ja sosiaaliturvan koordinointiin liittyvistä eri aloista vastaavien kansallisten viranomaisten välillä;

·kansallisten viranomaisten riittämättömät valmiudet organisoida yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa valtioiden rajojen yli;

·heikot tai puuttuvat mekanismit yhteisiä rajatylittäviä täytäntöönpanotoimia varten;

·jäsenvaltioiden välisen rajatylittävän sovittelumekanismin puute kaikilla työvoiman liikkuvuuteen ja sosiaaliturvan koordinointiin liittyvillä aloilla;

·alan riittämättömät yhteistyörakenteet EU:n tasolla.

Aloitteen kattavana tavoitteena on edistää oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Tähän liittyen ehdotuksella pyritään seuraaviin:

·parannetaan yksityishenkilöiden ja työnantajien tiedonsaantia työvoiman liikkuvuuteen ja sosiaaliturvan koordinointiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä asiaankuuluvien palvelujen saantia;

·tiivistetään operatiivista yhteistyötä viranomaisten välillä asiaa koskevan unionin lainsäädännön rajatylittävässä täytäntöönpanossa, myös helpottamalla yhteisiä tarkastuksia;

·tarjotaan sovittelua ja helpotetaan ratkaisujen löytämistä kansallisten viranomaisten välisissä riita-asioissa ja rajatylittävissä työmarkkinahäiriöissä, kuten yritysten uudelleenjärjestelyissä, jotka vaikuttavat useaan jäsenvaltioon.

Työviranomaiselle annetaan käytännössä joukko operatiivisia tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi asiaankuuluvien tietojen ja palvelujen tarjoaminen yksityishenkilöille ja työnantajille ja jäsenvaltioiden tukeminen yhteistyössä, tiedonvaihdossa, samanaikaisissa tai yhteisissä tarkastuksissa, riskinarvioinnissa, valmiuksien kehittämisessä, sovittelussa ja rajatylittäviin työmarkkinahäiriöihin liittyvässä yhteistyössä. Työviranomainen yhdistää tai täydentää työvoiman rajatylittävän liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin alalla olemassa olevia EU-rakenteita ja -välineitä tarjoamalla jäsenvaltioille operatiivista ja teknistä tukea, jollaista ei ole aiemmin ollut.

Työviranomaisesta on hyötyä kaikille henkilöille, joihin sovelletaan unionin sääntöjä työvoiman rajatylittävän liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin alalla, eli käytännössä työntekijöille, itsenäisille ammatinharjoittajille tai muille yksityishenkilöille, jotka ovat unionin kansalaisia tai unionissa laillisesti asuvia jonkin kolmannen maan kansalaisia ja jotka ovat rajatylittävässä tilanteessa. Tähän sisältyvät lähetetyt työntekijät, EU:n sinisen kortin haltijat, yrityksen sisäisesti siirretyt työntekijät ja pitkään EU:ssa oleskelleet henkilöt, kunhan heihin sovelletaan edellä mainittuja sääntöjä. Siitä on hyötyä myös yrityksille, joilla on rajatylittävää toimintaa, esimerkiksi rekrytoinnissa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Työviranomainen pyrkii varmistamaan, että työntekijöiden ja kansalaisten oikeudet yhdenvertaiseen kohteluun sekä työllistymismahdollisuuksien ja sosiaaliturvan saatavuus taataan valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Se myös tarjoaa yrityksille avoimesti tietoa paikallisista työnormeista kaikkialla sisämarkkinoilla. Lisäksi se tukee kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä, jotta varmistetaan työntekijöiden ja kansalaisten sosiaalisten oikeuksien noudattaminen ja torjutaan petoksia ja väärinkäytöksiä.

Komissio on hyväksynyt joukon aloitteita ja ehdotuksia työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden edistämiseksi. Näistä voidaan mainita erityisesti työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan direktiivin 12 ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevien asetusten 13 tarkistukset sekä ”Eurooppa liikkeellä” -paketti, johon sisältyy erityissäännöksiä työntekijöiden lähettämisestä kansainvälisen maantieliikenteen alalla 14 ja sosiaalisten ja markkinasääntöjen tarkistus maantieliikenteen alalla 15 . Näissä hiljattaisissa aloitteissa seuraillaan aiempia lainsäädäntöehdotuksia, joita ovat esimerkiksi työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanodirektiivi 16 , työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskeva direktiivi 17 , EURES-verkkoa (Euroopan työnvälitysverkosto) koskeva asetus 18 ja eri aloitteet, kuten pimeän työn vastaisen eurooppalaisen foorumin perustaminen 19 .

Näiden ehdotusten valmistelun ja lainsäädäntömenettelyn aikana käytyjen keskustelujen yhteydessä kävi ilmeiseksi, että nykyisten sääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten tarvitaan voimistettuja puitteita. Euroopan työviranomaista koskevalla ehdotuksella pyritään täyttämään tämä aukko.

Ehdotetun työviranomaisen perustamisella mahdollistetaan sellaisten tehtävien keskittäminen, joista jotkin ovat tällä hetkellä hajallaan useissa komiteoissa ja elimissä, ja operatiivisen tuen antaminen työvoiman rajatylittävän liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin alalla. Näin lisätään rajatylittävään liikkuvuuteen liittyvän EU-politiikan johdonmukaisuutta (ks. tarkemmin jakso ”Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen”).

Ehdotettu työviranomainen täydentää seuraavien työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla toimivien neljän viraston toimintaa ja varmistaa toiminnan johdonmukaisuuden niiden kanssa: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop), Euroopan koulutussäätiö (ETF) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU OSHA).

Ehdotetulla asetuksella edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa määriteltyjen periaatteiden ja oikeuksien täytäntöönpanoa etenkin siten, että lisätään tietoisuutta liikkuvuutta harjoittavien kansalaisten koulutusmahdollisuuksista ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista ja parannetaan työllisyyden aktiivista tukemista, ja yleisemmin siten, että pannaan tehokkaasti ja vaikuttavasti täytäntöön työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan koordinointia koskeva unionin lainsäädäntö sekä työehtosopimukset, joilla pannaan täytäntöön tätä lainsäädäntöä.

•    Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan

Tällä aloitteella täydennetään käynnissä olevia toimia, joilla pyritään saavuttamaan poliittisissa suuntaviivoissa ”Uusi alku Euroopalle” 20 esitetyt tavoitteet neljännen painopisteen ”Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja” suhteen, ja erityisesti sillä täydennetään sisämarkkinastrategiaa 21 . Työvoiman liikkuvuus on käytännössä arvokas keino, jolla voidaan varmistaa tehokkaampi resurssien jakautuminen eri sektoreiden välillä ja sisällä, vähentää työttömyyttä ja puuttua ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuteen. Tällä aloitteella täydennetään myös poliittisten suuntaviivojen ensimmäistä painopistettä (”Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin”) luomalla suotuisampi sääntely-ympäristö yrittäjyyden ja työpaikkojen luomisen tueksi.

Työviranomaisen perustaminen on johdonmukaista myös digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian tavoitteen kannalta. Sen mukaan julkishallintoa olisi nykyaikaistettava, rajatylittävä yhteentoimivuus saavutettava ja kansalaisyhteyksiä helpotettava. Tähän liittyen sillä täydennetään komission ehdotusta yhteisestä digitaalisesta palveluväylästä 22 , jolla on tarkoitus helpottaa korkealaatuisen sisällön ja palvelujen tarjoamista yleisölle Sinun Eurooppasi -portaaliin perustuvan palveluväylän kautta. Tässä aloitteessa käytetään pohjana myös epävirallisesta ongelmanratkaisuverkostosta (Solvit) 23 saatuja kokemuksia. Aloitetta voidaan hyödyntää tarpeen mukaan yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta tarjotuissa tiedoissa ja palveluissa, ja se voi täydentää niitä. Sillä myös parannetaan yksityishenkilöiden ja työnantajien mahdollisuuksia käyttää Solvit-verkostoa riita-asioiden ratkaisuun ja kerätään siitä saatua näyttöä, jotta voidaan yksilöidä toistuvia ongelmia työviranomaisen toiminta-alaan kuuluvilla aloilla.

Lisäksi aloitteessa käytetään perustana rajatylittävän yhteistyön alalla saatuja hyviä toimintatapoja, joita raja-alueiden yhteyspiste 24 on yksilöinyt, jotta voidaan hyödyntää EU:n raja-alueiden täyttä taloudellista potentiaalia.

2.OIKEUSPERUSTA SEKÄ TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 46 artiklaan, 48 artiklaan, 53 artiklan 1 kohtaan, 62 artiklaan ja 91 artiklan 1 kohtaan, joissa käsitellään työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista, itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimista, palvelujen tarjoamisen vapautta ja kansainväliseen liikenteeseen sovellettavia yhteisiä sääntöjä.

•Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason toimilla, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla seuraavista syistä:

·Jotta varmistetaan, että kansalaisille tarjotaan rajatylittäviin tilanteisiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista korkealaatuisia ja ajantasaisia tietoja ja palveluja johdonmukaisella, selkeällä ja tehokkaalla tavalla, tätä on koordinoitava unionin tasolla.

·Unionin lainsäädännön soveltaminen rajatylittävän työvoiman liikkuvuuden ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla perustuu jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön, mikä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltiot eivät voi toimia yksin.

·Jotta voitaisiin lisätä synergiaetuja ja tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä niiden soveltaessa unionin lainsäädäntöä työvoiman liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin alalla, varmistaa oikeusvarmuus viranomaisten ja kansalaisten kannalta sekä päästä yhteisymmärrykseen täytäntöönpanoon liittyvistä tarpeista, on myös kehitettävä koordinoitu ja yhteinen lähestymistapa unionin tasolla sen sijaan, että käytettäisiin perustana kahden- tai monenvälisten sopimusten toisinaan monimutkaistakin verkostoa.

•Suhteellisuusperiaate

Aloite on oikeasuhteinen vastaus operatiivista tukea koskevaan tarpeeseen, eikä siinä ylitetä sitä mikä on välttämätöntä tämän saavuttamiseksi. Siinä ei aseteta uusia velvoitteita jäsenvaltioille, kansalaisille tai työnantajille vaan keskitytään pikemminkin tukemaan rajatylittävää liikkuvuutta ja luomaan uusia mahdollisuuksia. Ehdotuksella ei puututa kansalliseen päätöksentekoon, lainsäädäntöön tai täytäntöönpanotoimiin, jotka kuuluvat edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan. Siinä jätetään myös suureksi osaksi jäsenvaltioiden harkintavaltaan päättää, miten ne hyödyntävät aloitteella käyttöön otettuja mahdollisuuksia.

Ehdotettuun asetukseen liitetyssä vaikutustenarviointiraportissa 25 esitetään, miten ehdotuksella tasapainotetaan mahdollisimman hyvin aloitteessa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen ja hyötyjen (positiivisten vaikutusten) varmistaminen kansallisten viranomaisten, yksityishenkilöiden ja työnantajien kannalta lisäämättä kustannuksia merkittävästi. Siinä raportoidaan myös ehdotuksen valmisteluvaiheessa kuultujen sidosryhmien yleisestä tuesta.

•Sääntelytavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMÄKUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ehdotuksessa on myös otettu huomioon edellä mainittujen neljän työllisyyspolitiikan alalla toimivan EU-viraston käynnissä oleva arviointi. Arvioinnissa tarkastellaan erikseen kutakin virastoa ja tehdään niitä koskeva vertailu ja eteenpäin suuntautuva arvio näiden neljän viraston tuleva toiminta huomioon ottaen. Näillä neljällä virastolla on melko erilaiset tehtävät kuin ehdotetulla työviranomaisella, koska niiden toiminta keskittyy pääasiassa tutkimukseen eivätkä kohteena ole rajaylittävät näkökohdat. Arvioinnin joitakin alustavia tekijöitä on kuitenkin hyödynnetty tässä ehdotuksessa, etenkin työviranomaisen tehtävien ja hallintotavan järjestämisen osalta. Tämän ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutustenarviointiraportissa tarkastellaan mahdollista vuorovaikutusta ehdotetun työviranomaisen ja olemassa olevien neljän viraston välillä. Työviranomaisen säännöllisen arvioinnin ansiosta voidaan tarkastella, voitaisiinko työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla toimivien virastojen kanssa saavuttaa uusia synergia- ja järkeistämismahdollisuuksia.

•Sidosryhmien kuuleminen

Jotta saataisiin selville sidosryhmien (kansalaisten, kansallisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien) kannat Euroopan työviranomaisen perustamiseen, komissio järjesti internetissä avoimen kuulemisen keskeisistä asiaan liittyvistä seikoista 27. marraskuuta 2017 ja 7. tammikuuta 2018 välillä. Julkiseen kuulemiseen saatiin kaikkiaan 8 809 vastausta, joista 8 420 oli täysin samoja – Euroopan ammatillinen yhteisjärjestön järjestämän kampanjan tuloksena – ja 389 yksilöllisiä vastauksia.

Julkiseen kuulemiseen saaduissa vastauksissa, myös yksilöllisissä vastauksissa, kannatettiin voimakkaasti uuden työviranomaisen perustamista. Tulokset tukivat suureksi osaksi komission analyysiä keskeisistä haasteista. Valtaosa vastaajista (yli 70 prosenttia) katsoi, että tämänhetkinen kansallisten viranomaisten yhteistyö ei riitä varmistamaan EU-sääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa rajatylittävän liikkuvuuden alalla. Yhtä suuri osuus vastaajista katsoi, että puutteellinen tietojen saanti ja avoimuus rajatylittävään liikkuvuuteen liittyvistä säännöistä on ongelma yksityishenkilöiden ja yritysten kannalta. Uudelle työviranomaiselle ehdotetut mahdolliset tehtävät saivat myös laajaa kannatusta, etenkin kansallisten viranomaisten välisen järjestelmällisen yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen.

Komissio järjesti myös kohdennettuja kuulemisia työvoiman liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin alalla toimiville EU:n elimille. EU:n tason työmarkkinaosapuolia kuultiin 11. joulukuuta 2017, ja EU:n tason kansalaisjärjestöjen kanssa järjestettiin strateginen vuoropuhelutapaaminen 15. joulukuuta 2017. Asiaa käsitelleissä tapaamisissa esitettyjen suullisten kannanottojen lisäksi kohdennettuihin kuulemisiin osallistuneet järjestöt ja edustajat toimittivat kirjallisia kannanottoja.

Kohdennetuista kuulemisista saatiin vaihtelevia tuloksia. Yleisesti ottaen vastaajat suhtautuivat myönteisesti siihen, että perustetaan uusi työviranomainen, joka keskittyy parantamaan kansallisten viranomaisten yhteistyötä helpottamalla tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Samalla vastaajat korostivat, että uuden työviranomaisen olisi kunnioitettava perussopimuksiin pohjautuvaa kansallista toimivaltaa eikä sen pitäisi lisätä jäsenvaltioiden raportointivaatimuksia eikä monimutkaistaa nykyisiä hallinnollisia rakenteita tai olla päällekkäinen niiden kanssa. Useat kohdennettuun kuulemiseen osallistuneet sidosryhmät katsoivat, että tulevan työviranomaisen toimeksianto ja tavoitteet on määritettävä ottaen huomioon sen yhteys olemassa oleviin rakenteisiin ja välineisiin.

Sidosryhmien tarkat kannat löytyvät vaikutustenarviointiraportin liitteestä 2. Näiden kuulemisten tulokset otettiin asianmukaisesti huomioon tämän ehdotuksen valmistelussa. Kuulemisiin sisältyvät keskustelut, joita käytiin sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevässä hallintotoimikunnassa, pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävällä eurooppalaisella foorumilla, työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon käsittelevässä asiantuntijakomiteassa, työntekijöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevässä teknisessä komiteassa ja Euroopan laajuisessa julkisten työvoimapalvelujen verkostossa, sekä epäviralliset lounaskeskustelut ministereiden kanssa työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokouksessa lokakuussa 2017.

•Asiantuntijatiedon käyttö

Valmistellessaan tätä aloitetta ja ehdotetun asetuksen liitteenä olevaa vaikutustenarviointiraporttia komissio hyödynsi monenlaisia sekundääritietoja, joita ovat julkaisseet EU:n toimielimet (Euroopan parlamentti, komissio ja tilintarkastustuomioistuin), alalla toimivat komission yksiköt (Sinun Eurooppasi -neuvonta, Solvit-verkosto) ja muut kansainväliset organisaatiot (OECD) ja joita sisältyy asiaa käsitteleviin tieteellisiin ja ajatushautomoiden tutkimuksiin. Se hyödynsi myös sisäistä asiantuntemusta ja analyysikapasiteettia, esimerkiksi talousarviovaikutusten arvioinnissa.

Komissio käytti myös tätä aloitetta varten kerättyjä perustietoja. Se hyödynsi tiedonkeruussa voimassa olevia puitesopimuksia, esimerkiksi pyytämällä EU:n sisäistä liikkuvuutta käsittelevien oikeudellisten asiantuntijoiden verkostolta (FreSsco) tietoja työsuojeluviranomaisten valmiuksista käsitellä rajatylittäviä tapauksia. Se myös pyysi neuvoa-antavaa yksikköä laatimaan kvalitatiivisiin haastatteluihin perustuvia tapaustutkimuksia resursseista rajatylittävässä yhteistyössä täytäntöönpanon alalla.

•Vaikutusten arviointi

Vaikutustenarviointi esitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle, ja siitä keskusteltiin sen kanssa. 28 Sääntelyntarkastelulautakunnan 9. helmikuuta 2018 antamassa kielteisessä lausunnossa esitettyjä suosituksia käsiteltiin täsmentämällä aloitteen soveltamisalaa ja perusteluja ja sidosryhmien näkökantoja ja analysoimalla tarkemmin arvioitavana olevia vaihtoehtoja sekä tapaa, jolla aloite voidaan sovittaa tämänhetkiseen hallintorakenteeseen työvoiman liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin alalla niin, että edistetään synergiaetuja ja yksinkertaistamista. Sääntelyntarkastelulautakunnan 21. helmikuuta 2018 antamassa (puoltavassa) lausunnossa esiin otettujen varausten perusteella vaikutustenarviointiraportissa on selvennetty sitä, miten uuden työviranomaisen perustaminen muuttaa olemassa olevien komiteoiden ja rakenteiden toimintaympäristöä niin, että vähennetään monimutkaisuutta ja vältetään päällekkäisyys. Lisäksi siinä on käsitelty uuden työviranomaisen mahdollista suhdetta työllisyyspolitiikan alalla tällä hetkellä toimiviin unionin virastoihin ja selitetty tarkemmin parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon liittyviä budjettiarvioita. 29  

Toiminta- ja toteutusvaihtoehtoja arvioitiin osana vaikutustenarviointia ottaen huomioon vaikuttavuus, tehokkuus ja johdonmukaisuus. Analyysissä tultiin siihen tulokseen, että tehokkain ja vaikuttavin tapa tämän aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi on operatiivisen vaihtoehdon (toimintavaihtoehto 2) toteuttaminen uuden työviranomaisen kautta, joka perustuu liikkuvuuden alalla toimiviin nykyisiin EU:n tason elimiin (toteutusvaihtoehto 2). Näin voidaan varmistaa positiiviset vaikutukset kansallisten viranomaisten, yksityishenkilöiden ja työnantajien kannalta lisäämättä merkittävästi kustannuksia ja korjata samalla nykyisissä EU:n yhteistyöpuitteissa oleva operatiivisen tuen puute. Nämä kaksi seikkaa olivat kaksi sidosryhmien esiin ottamaa merkittävää ongelmaa.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Työviranomaisen perustamista koskevalla ehdotuksella vahvistetaan EU:n institutionaalista toimintaympäristöä rajatylittävän liikkuvuuden alalla tämänhetkisten yhteistyömuotojen parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja viime kädessä jäsenvaltioiden ja komission työn helpottamiseksi.

Tällä hetkellä tähän institutionaaliseen toimintaympäristöön sisältyy useita EU:n rakenteita (EU-elimiä), joiden kautta kansalliset viranomaiset tekevät yhteistyötä ja vaihtavat hyviä toimintatapoja. Näihin EU-elimiin kuuluvat Eures-verkoston Euroopan koordinointitoimisto, työntekijöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevä tekninen komitea ja neuvoa-antava komitea, työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon käsittelevä asiantuntijakomitea, pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävä eurooppalainen foorumi, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä hallintotoimikunta ja kaikki sen alakomiteat (mukaan luettuna lainsäädännöllä perustettu tekninen komitea ja tilintarkastuslautakunta sekä hallintotoimikunnan perustama sovittelulautakunta) sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea.

Uusi työviranomainen yhdistää edellä mainittujen EU-elinten tekniset ja operatiiviset tehtävät pysyvään rakenteeseen, jotta voidaan parantaa ja tehostaa tuloksia vahvemman yhteistyöfoorumin ja yhteisten tarkastustoimien perusteella. Tähän liittyen työviranomainen

–ryhtyy hoitamaan Eures-verkoston Euroopan koordinointitoimiston hallintoa, josta tällä hetkellä huolehtii komissio;

–korvaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevän teknisen komitean;

–korvaa työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon käsittelevän asiantuntijakomitean;

–korvaa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan teknisen komitean, tilintarkastuslautakunnan ja sovittelulautakunnan;

–korvaa pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän eurooppalaisen foorumin.

Sosiaaliturvan koordinoinnin alalla työviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan kanssa niiden sääntelytehtävien hoitamisessa, joiden osalta se on edelleen toimivaltainen. Lisäksi työviranomainen hyödyntää kansallisen tason työmarkkinaosapuolten ja hallitusten edustajien kannanottoja, joita ne esittävät sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa.

Uudella rakenteella yksinkertaistetaan institutionaalista toimintaympäristöä ja edistetään synergiaetuja työviranomaisen soveltamisalaan kuuluvilla rajatylittävän liikkuvuuden eri osa-alueilla. Näin tuetaan unionin lainsäädännön johdonmukaista ja vaikuttavaa soveltamista, lisätään tehokkuutta ja saadaan aikaan enemmän ja laadukkaampia tuloksia verrattuna nykytilanteeseen, jossa EU-elimet toimivat enimmäkseen toisistaan erillään, keskittyvät tiettyyn vastuualaansa kuuluvaan säädökseen tai alaan, kokoontuvat enimmäkseen vain muutaman kerran vuodessa ja toteuttavat tiettyjä päällekkäisiä toimia, eikä niillä ole operatiivista toimintaa.

Aloitteella pyritään järkeistämään myös tapaa, jolla annetaan tietoja ja palveluja työvoiman rajatylittävään liikkuvuuteen liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista. Näin yksinkertaistetaan tällaisten tietojen ja palvelujen saatavuutta yksityishenkilöiden ja työnantajien kannalta.

Ehdotuksella pyritään myös vahvistamaan menettelyjen digitalisointia, ja sillä täydennetään alalla toteutettavia ja suunniteltuja aloitteita, jollaisia ovat esimerkiksi sähköinen tiedonvaihto kansallisten viranomaisten välillä sosiaaliturvan koordinoinnin alalla, joka pannaan täytäntöön sosiaaliturvatietojen sähköisen vaihtojärjestelmän (EESSI) kautta, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (IMI), Sinun Eurooppasi -portaali ja komission ehdottama yhteinen digitaalinen palveluväylä.

•Perusoikeudet

Koska työviranomaisen olisi edistettävä työvoiman rajatylittävään liikkuvuuteen ja sosiaaliturvan koordinointiin liittyvien unionin sääntöjen selvää, oikeudenmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa, se tukee tällaisten sääntöjen piiriin kuuluvien perusoikeuksien suojelua ja toteutumista. Tällaisia oikeuksia ovat henkilöiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus (Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 15 ja 45 artikla), oikeus työnvälityspalveluihin (perusoikeuskirjan 29 artikla) sekä palvelujen tarjoamisen vapaus (perusoikeuskirjan 16 artikla). Se tukee myös oikeuksien käyttämistä valtioiden rajat ylittävästi oikeudenmukaisten ja kohtuullisten työolojen ja työehtojen, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon alalla (perusoikeuskirjan 31, 34 ja 35 artikla) sekä syrjintäkiellon alalla (perusoikeuskirjan 21 artikla).

Henkilötietojen suojelun osalta (perusoikeuskirjan 8 artikla) ehdotuksen nojalla käsiteltäviin henkilötietoihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/679 30 (yleinen tietosuoja-asetus) ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 31 säännöksiä. Näiden sääntöjen mukaisesti henkilötietojen käsittely rajoitetaan siihen, mikä on tarpeen ja oikeasuhteista. Tiedot on kerättävä tiettyä nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa myöhemmin käsitellä tämän tarkoituksen kanssa yhteensopimattomalla tavalla.

Yhdessä komission tällä toimikaudella ehdottamien muiden aloitteiden kanssa tällä ehdotuksella myös autetaan komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa määritettyjä periaatteita ja oikeuksia, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Vaikutustenarvioinnissa parhaaksi arvioidun yhdistelmävaihtoehdon mukaisesti työviranomaiseen liittyvät EU:n kokonaiskustannukset ovat arviolta 50,9 miljoonaa euroa vuodessa täydessä toteutusvauhdissa, joka odotetaan saavutettavan vuoteen 2023 mennessä. Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (2019–2020) piiriin kuuluvat kustannukset katetaan osittain kohdentamalla määrärahoja uudelleen toimista, joita toteutetaan tällä hetkellä EU:n työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI-ohjelma) nojalla, sekä työllisyyden ja liikenteen toiminta-alojen itsenäisistä budjettikohdista (70 %), ja osittain ottamalla käyttöön otsakkeen 1 a liikkumavara (30 %). Työviranomaiselle siirrettäviä tämänhetkisiä toimia ei lakkauteta, vaan niiden täytäntöönpano siirretään komissiolta työviranomaiselle, kunhan se aloittaa toimintansa. Henkilöstön osalta työviranomaisen perustaminen edellyttää 69:ää henkilöstötaulukkoon sisältyvää virkaa/toimea, 60:tä kansallista asiantuntijaa ja 15:tä sopimussuhteista toimihenkilöä. Tarkemmat tiedot rahoitus- ja henkilöstötarpeista esitetään liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä. Kansallisiin budjetteihin kohdistuu vähimmäisvaatimuksia, koska ehdotus vaikuttaa EU:n talousarvioon. Määrällistä vaikutusta hallintoelimiin ei ole mahdollista arvioida tarkasti, mutta tapaustutkimusten mukaan vaikutus saattaa olla positiivinen, koska sääntöjen parempi täytäntöönpano antaa kansallisille valvontaviranomaisille mahdollisuuden periä aiemmin maksamattomia sosiaaliturvamaksuja ja hyötyä työviranomaisen antamasta operatiivisesta tuesta.

Ehdotukseen sisältyy arviointilauseke, jonka mukaan työviranomaisen toimeksiantoa ja tehtäviä arvioidaan joka viides vuosi, sekä mahdollisuus laajentaa toiminnan soveltamisalaa vähitellen ja kasvattaa työviranomaista.

5.MUUT ASIAT

•Täytäntöönpanosuunnitelmat sekä seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

Ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutustenarviointiraportissa kuvattujen seurantapuitteiden kautta saadaan useisiin indikaattoreihin perustuvia tietoja siitä, miten asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Seurantapuitteita koskevia vaatimuksia ja määräaikoja mukautetaan lainsäädäntö- ja täytäntöönpanoprosessin kuluessa.

Komissio arvioi asetusta viisi vuotta sen voimaantulon jälkeen varainhoitoasetuksen 32 ja paremman sääntelyn suuntaviivojen 33 vaatimusten mukaisesti. Arvioinnissa keskitytään erityisesti paremman sääntelyn suuntaviivoissa esitettyihin kriteereihin eli tehokkuuteen, tuloksellisuuteen, johdonmukaisuuteen, EU:n lisäarvoon ja merkityksellisyyteen pohdittaessa asetuksen mahdollista tarkistusta tai päivittämistä.

•Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen säännöksistä

Asetuksen I luvussa esitetään tulevan työviranomaisen perustamista ja toimintaa koskevat pääperiaatteet.

Asetuksen 1 artiklassa esitetään asetuksen kohde ja sen soveltamisalaan kuuluvat toiminta-alat.

Asetuksen 2 artikla sisältää työviranomaisen keskeiset tavoitteet, ja sen a alakohdassa selitetään tavoitteet kansalaisten, mukaan luettuna yksityishenkilöiden ja työnantajien, kannalta, b alakohdassa tehtävät jäsenvaltioihin nähden ja c alakohdassa tehtävät, jotka liittyvät kansallisten viranomaisten välisten rajatylittävien riita-asioiden tai työmarkkinahäiriöiden ratkaisun sovitteluun ja helpottamiseen.

Asetuksen 3 artiklassa säädetään työviranomaisen oikeudellisesta asemasta.

Asetuksen 4 artiklassa esitetään tulevan työviranomaisen toimipaikka, kunhan jäsenvaltiot ovat päättäneet siitä ennen ehdotuksen hyväksymiseen johtavan lainsäädäntömenettelyn päättymistä.

Asetuksen II luvussa esitetään tulevan työviranomaisen tehtävät, jotka luetellaan 5 artiklassa, ja kutakin tehtävää kuvaillaan tarkemmin sitä koskevassa omassa artiklassaan.

Asetuksen 6 artiklassa esitetään tarkemmin tapa, jolla työviranomainen parantaa työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista yksityishenkilöille ja työnantajille annettavien tietojen laatua ja saatavuutta.

Asetuksen 7 artiklassa esitetään, miten työviranomainen helpottaa työvoiman liikkuvuuteen liittyvien aloitteiden ja palvelujen saatavuutta yksityishenkilöiden ja työnantajien kannalta, ja siinä määritellään tähän liittyvät erityiset tehtävät. Siinä esitetään myös työviranomaisen rooli Eures-verkoston Euroopan koordinointitoimiston hallinnossa.

Asetuksen 8 artikla koskee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, ja siinä säädetään kansallisten viranomaisten välisen yhteistyön helpottamisesta ja tiedonvaihdon nopeuttamisesta rajaylittävissä tapauksissa (1 kohta), kuvataan työviranomaisen toimintaa, jolla se tukee asetuksella (EY) N:o 883/2004 perustettua sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevää hallintotoimikuntaa asetuksen täytäntöönpanoon liittyvissä rahoitusasioissa (2 kohta), ja tuodaan esiin työviranomaisen rooli sähköisten välineiden käytön ja menettelyjen digitalisoinnin edistämisessä (3 ja 4 kohta).

Asetuksen 9 ja 10 artiklassa selitetään, millä tavalla työviranomainen koordinoi valtioiden rajat ylittävästi tehtäviä samanaikaisia tai yhteisiä tarkastuksia: 9 artiklassa määritellään samanaikaisten tai yhteisten tarkastusten määrittämistä koskevat seikat ja selitetään, että tällaisia toimia toteutetaan vain asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella joko kansallisten viranomaisten pyynnöstä tai työviranomaisen aloitteesta (1 kohta), edellytetään, että jäsenvaltiot, jotka päättävät olla toteuttamatta samanaikaisia tai yhteisiä tarkastuksia, selittävät päätöksensä syyt (2 kohta), ja annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus tehdä yhteisiä tarkastuksia myös silloin, kun kaikki jäsenvaltiot, joita samanaikainen tai yhteinen tarkastus koskee, eivät osallistu siihen (3 kohta). Asetuksen 10 artiklassa esitetään työviranomaisen koordinoiman samanaikaisen tai yhteisen tarkastuksen tekemiseen liittyvät käytännön järjestelyt.

Asetuksen 11 artiklassa esitetään työviranomaisen tehtävät, jotka liittyvät analyysien ja riskinarviointien tekemiseen työvoiman liikkuvuuden rajatylittävien näkökohtien osalta, esitetään toiminnan yksityiskohdat ja tilanteet, joissa tällaisia toimia toteutetaan.

Asetuksen 12 artiklalla annetaan työviranomaiselle tehtäväksi tukea jäsenvaltioita niiden valmiuksien kehittämisessä, jotta voidaan edistää asiaan liittyvän unionin lainsäädännön johdonmukaista, oikeudenmukaista ja tehokasta soveltamista, ja määritetään työviranomaisen erityistoimet tämän tehtävän hoitamiseksi.

Sovittelua koskevassa asetuksen 13 artiklassa kuvataan työviranomaisen tehtävä jäsenvaltioiden välisten riita-asioiden ratkaisemisessa.

Asetuksen 14 artiklassa määritellään työviranomaisen rooli yhteistyön edistämisessä, jos kyseessä on rajatylittävä työmarkkinahäiriö.

Asetuksen 15 artiklassa säädetään työviranomaisen ja unionin muiden erillisvirastojen yhteistyöstä.

Asetuksen 16 artiklassa varmistetaan, että kaikissa jäsenvaltioiden välisessä tiedonvaihdossa käytettyjen menettelyjen digitalisointiin keskittyvissä toimissaan työviranomainen noudattaa asiaankuuluvia yhteentoimivuuden ja viitearkkitehtuurin periaatteita.

Asetuksen III luvussa kuvataan työviranomaisen organisaatio ja määritellään sen rakenne yksityiskohtaisesti.

Asetuksen 17 artiklassa säädetään työviranomaisen hallinto- ja johtamisrakenteesta, johon kuuluvat hallintoneuvosto, toimitusjohtaja ja sidosryhmien edustajien ryhmä. Siinä säädetään myös työviranomaisen mahdollisuudesta perustaa erityistyöryhmiä ja -paneeleja tiettyjen tehtävien hoitamiseksi.

Asetuksen 18–22 artiklassa esitetään yksityiskohtaiset säännöt hallintoneuvoston toimintaa varten. Niissä säädetään hallintoneuvoston kokoonpanosta, tehtävistä, puheenjohtajaa koskevista säännöistä, kokouksista ja äänestyssäännöistä.

Asetuksen 23 artiklassa esitetään toimitusjohtajan velvollisuudet.

Asetuksen 24 artiklassa säädetään työviranomaiseen liitetystä sidosryhmien edustajien ryhmästä, joka tarjoaa foorumin sidosryhmien kuulemiseen työviranomaisen tehtäviin liittyvistä aiheista.

Asetuksen IV lukuun sisältyy säännöksiä työviranomaisen talousarvion laatimisesta ja rakenteesta.

Asetuksen V luvussa annetaan työviranomaisen henkilöstöön liittyvät säännökset, mukaan luettuna henkilöstöä, toimitusjohtajaa, kansallisia yhteyshenkilöitä, kansallisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä koskevat yleiset säännöt.

Asetuksen VI luvussa annetaan yleiset ja loppusäännökset, mukaan luettuna työviranomaisen henkilöstöön sovellettavat erioikeudet ja vapaudet, kielijärjestelyt sekä avoimuutta ja viestintää, petoksien torjuntaa, tietoturvaa ja -suojaa sekä vastuuvelvollisuutta koskevat säännöt. Siinä säädetään, että komissio arvioi säännöllisin väliajoin työviranomaisen toimintaa. Tämä luku sisältää säännöksiä myös Euroopan oikeusasiamiehen tekemistä hallinnollisista tutkimuksista sekä kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tässä luvussa määritetään myös toimipaikkaa koskevat sopimukset ja toimintaedellytykset sekä työviranomaisen toiminnan alkaminen.

Asetuksen 46 artiklassa säädetään asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttamisesta.

Asetuksen 47 artiklassa säädetään asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta.

Asetuksen 48 artiklassa säädetään asetuksen (EU) N:o 492/2011 muuttamisesta.

Asetuksen 49 artiklassa säädetään asetuksen (EU) 2016/589 muuttamisesta.

Asetuksen 50 artiklassa säädetään päätöksen 2009/17/EY ja päätöksen (EU) 2016/344 kumoamisesta.

Asetuksen 51 artikla koskee tämän asetuksen voimaantuloa.

2018/0064 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan työviranomaisen perustamisesta

(ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan, 48 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 62 artiklan sekä 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 34 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 35 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Työntekijöiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisen vapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus ovat Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT-sopimukseen) kirjattuja unionin sisämarkkinoiden perusperiaatteita.

(2)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 3 artiklan mukaisesti unioni pyrkii täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoittelevaan erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen ja edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua. SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaisesti unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon muun muassa korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoisen koulutuksen edistämiseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

(3)Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Sosiaalialan huippukokouksessa muistutettiin, että ihmiset on asetettava etusijalle, jotta voidaan kehittää edelleen unionin sosiaalista ulottuvuutta ja edistää lähentymistä kaikilla tasoilla toteutettavilla toimilla, mikä vahvistettiin Eurooppa-neuvoston päätelmissä 14 päivänä joulukuuta 2017.

(4)Kuten EU:n lainsäädäntöprioriteetteja vuosiksi 2018–2019 koskevassa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä julistuksessa todetaan, ne sitoutuvat toteuttamaan toimia unionin sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi parantamalla sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista 36 , suojaamalla työntekijöitä työpaikan terveysriskeiltä 37 , varmistamalla kaikkien tasapuolinen kohtelu unionin työmarkkinoilla nykyaikaistamalla työntekijöiden lähettämistä koskevia sääntöjä 38 sekä parantamalla unionin lainsäädännön rajatylittävää täytäntöönpanon valvontaa.

(5)Jotta voidaan lisätä oikeudenmukaisuutta ja luottamusta sisämarkkinoilla, olisi perustettava Euroopan työviranomainen, jäljempänä ’työviranomainen’. Työviranomaisen olisi tuettava jäsenvaltioita ja komissiota pyrittäessä parantamaan työvoiman rajatylittävään liikkuvuuteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien tietojen ja asiaan liittyvien palvelujen saatavuutta yksityishenkilöiden ja työnantajien kannalta, tuettava sääntöjen noudattamista ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä unionin lainsäädännön tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi näillä aloilla sekä soviteltava ja edistettävä ratkaisun löytämistä rajatylittävien riita-asioiden tai työmarkkinahäiriöiden tapauksessa.

(6)Työviranomaisen olisi hoidettava tehtäviään työvoiman rajatylittävän liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin aloilla, mukaan luettuna työntekijöiden vapaa liikkuvuus, työntekijöiden lähettäminen työhön toiseen jäsenvaltioon sekä erittäin liikkuvat palvelut. Sen olisi myös vahvistettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pimeän työn torjumisessa. Jos työviranomainen tehtäviään hoitaessaan saa tietoonsa epäiltyjä sääntöjenvastaisuuksia, myös unionin lainsäädännön sellaisilla aloilla, jotka eivät kuulu sen soveltamisalaan, kuten työoloihin, työterveys- ja työturvallisuussääntöihin tai laittomasti maassa oleskelevien kolmannen maan kansalaisten työllistämiseen liittyviä rikkomuksia, sen pitäisi voida raportoida näistä ja tehdä niihin liittyvää yhteistyötä tapauksen mukaan komission, toimivaltaisten unionin elinten ja kansallisten viranomaisten kanssa.

(7)Työviranomaisen pitäisi helpottaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, jota säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 492/2011 39 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/54/EU 40 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/589 41 . Sen pitäisi helpottaa työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon, jota säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 96/71/EY 42 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/67/EU 43 , myös siten, että se tukee niiden säännösten täytäntöönpanoa, jotka pannaan täytäntöön yleisesti sovellettavilla työehtosopimuksilla jäsenvaltioiden käytäntöjen mukaisesti. Sen pitäisi myös helpottaa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista, jota säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 883/2004 44 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 987/2009 45 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 1231/2010 46 sekä neuvoston asetuksella (EY) N:o 1408/71 47 ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 574/72 48 .

(8)Joissakin tapauksissa on annettu alakohtaista unionin lainsäädäntöä, jotta voidaan vastata kyseisen alan tiettyihin tarpeisiin, esimerkiksi kansainvälisen maantieliikenteen alalla. Työviranomaisen olisi käsiteltävä rajatylittäviä näkökohtia myös sovellettaessa tällaista alakohtaista unionin lainsäädäntöä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 561/2006 49 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/22/EY 50 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1071/2009 51 ja direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta annettua direktiiviä (COM(2017) 278) 52 .

(9)Työviranomaisen toiminnan piiriin kuuluvien henkilöiden olisi oltava henkilöitä, joihin sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa unionin lainsäädäntöä, mukaan luettuna työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, työnhakijat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt; tämän pitäisi kattaa sekä unionin kansalaiset että kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat laillisesti unionissa, kuten lähetetyt työntekijät, EU:n sinisen kortin haltijat, yrityksen sisäisesti siirretyt työntekijät ja pitkään EU:ssa oleskelleet henkilöt sekä heidän perheenjäsenensä.

(10)Työviranomaisen perustamisesta ei pitäisi syntyä uusia oikeuksia tai velvollisuuksia yksityishenkilöille tai työnantajille, mukaan luettuna talouden toimijat tai voittoa tuottamattomat järjestöt, koska niiden olisi kuuluttava työviranomaisen toiminnan piiriin samalla tavalla kuin ne kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan unionin lainsäädännön piiriin.

(11)Sen varmistamiseksi, että yksityishenkilöt ja työnantajat voivat hyödyntää oikeudenmukaisia ja tehokkaita sisämarkkinoita, työviranomaisen olisi edistettävä niiden mahdollisuuksia liikkuvuuteen ja mahdollisuuksia tarjota palveluja ja palkata työntekijöitä kaikkialla unionissa. Tähän sisältyy yksityishenkilöiden rajatylittävän liikkuvuuden tukeminen helpottamalla rajatylittävää liikkuvuutta koskevien palvelujen, kuten työ-, harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen rajaylittävien hakupalvelujen, saatavuutta ja edistämällä liikkuvuusjärjestelyitä, kuten ”Eka Eures-työpaikka” ja ”ErasmusPro”. Työviranomaisen olisi myös pyrittävä parantamaan tietojen, mukaan luettuna unionin lainsäädännöstä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien tietojen, avoimuutta ja palvelujen saatavuutta yksityishenkilöiden ja työnantajien kannalta yhteistyössä unionin muiden tiedotuspalvelujen, kuten Sinun Eurooppasi -neuvonnan, kanssa ja hyödyntämään täysimääräisesti Sinun Eurooppasi -portaalia ja varmistamaan johdonmukaisuus sen kanssa; portaali muodostaa tulevan yhteisen digitaalisen palveluväylän 53 selkärangan.

(12)Tätä varten työviranomaisen olisi tehtävä yhteistyötä muiden asiaan liittyvien unionin aloitteiden ja verkostojen kanssa, erityisesti Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston 54 , Yritys-Eurooppa-verkoston 55 , raja-alueiden yhteyspisteen 56 ja Solvit- verkoston 57 kanssa, samoin kuin asiaan liittyvien kansallisen palvelujen kanssa, kuten jäsenvaltioiden direktiivin 2014/54/EU nojalla nimeämien yhdenvertaista kohtelua edistävien ja unionin työntekijöitä ja heidän perheenjäsentään tukevien elinten kanssa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/24/EU 58 nojalla nimettyjen terveydenhuollosta tietoa tarjoavien kansallisten yhteyspisteiden kanssa. Työviranomaisen olisi myös tutkittava mahdollisia synergiaetuja ehdotetun sähköisen eurooppalaisen palvelukortin 59 kanssa etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa jäsenvaltiot päättävät toimittaa lähetettyjä työntekijöitä koskevat ilmoitukset sähköisen palvelukortin alustan kautta. Työviranomaisen olisi korvattava komissio asetuksen (EU) 2016/589 nojalla perustetun työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston, jäljempänä ’Eures-verkoston’, Euroopan koordinointitoimiston hallinnossa, mukaan luettuna Eures-portaalin ja siihen liittyvien tietotekniikkapalvelujen tehokuutta koskevien käyttäjien tarpeiden ja yritysten vaatimusten määrittely; tähän eivät sisälly tietotekniikkahankinnat eikä tietotekniikkainfrastruktuurin toiminta ja kehittäminen, joista komissio vastaa edelleen.

(13)Työviranomaisen olisi tuettava yhteistyötä ja nopeaa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä, jotta unionin lainsäädännön soveltaminen olisi oikeudenmukaista, yksinkertaista ja tehokasta. Työviranomaisen yhteydessä työskentelevien kansallisten yhteyshenkilöiden olisi yhdessä muun henkilöstön kanssa tuettava jäsenvaltioiden yhteistyövelvollisuuksien noudattamista, vauhditettava niiden välisiä vaihtoja viiveiden vähentämiseen tähtäävillä menettelyillä ja varmistettava yhteydet muihin kansallisiin yhteysvirastoihin ja -elimiin ja yhteyspisteisiin, jotka on perustettu unionin lainsäädännön nojalla. Työviranomaisen olisi kannustettava innovatiivisten lähestymistapojen käyttöä tehokkaan ja tuloksellisen rajatylittävän yhteistyön aikaansaamiseksi, esimerkiksi sähköiset tiedonvaihtovälineet, kuten sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä (EESSI) ja sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (IMI), ja edistettävä kansallisen viranomaisten väliseen viestinvaihtoon käytettyjen menettelyjen digitalisoimista ja tietoteknisten välineiden parantamista.

(14)Jotta voidaan kehittää jäsenvaltioiden valmiuksia torjua työviranomaisen soveltamisalaan kuuluvaan unionin lainsäädäntöön liittyviä sääntöjenvastaisuuksia, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, työviranomaisen olisi tuettava kansallisia viranomaisia samanaikaisten tai yhteisten tarkastusten suorittamisessa, mukaan luettuna helpottamalla direktiivin 2014/67/EU 10 artiklan mukaisten tarkastusten tekemistä. Tällaiset tarkastukset olisi tehtävä jäsenvaltioiden pyynnöstä tai niiden suostumuksella työviranomaisten ehdotuksesta. Työviranomaisen olisi tarjottava strategista, logistista ja teknistä tukea jäsenvaltioille, jotka osallistuvat samanaikaisiin tai yhteisiin tarkastuksiin, luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia täysin noudattaen. Tarkastukset olisi suoritettava asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella ja täysin niiden kansallisen lainsäädännön puitteissa, ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava seurantatoimia samanaikaisten tai yhteisten tarkastusten tulosten perusteella kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(15)Jotta voitaisiin seurata syntymässä olevia suuntauksia, haasteita tai aukkoja työvoiman liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin alalla, työviranomaisen olisi kehitettävä analyyttisiä ja riskinarviointivalmiuksia. Tähän pitäisi sisältyä työmarkkina-analyysien ja -tutkimusten sekä vertaisarviointien tekeminen. Työviranomaisen olisi seurattava mahdollista epätasapainoa, joka liittyy ammattitaidon ja työvoiman rajatylittävään liikkumiseen, mukaan luettuna mahdollinen vaikutus alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Työviranomaisen olisi myös tuettava direktiivin 2014/67/EU 10 artiklassa tarkoitettua riskinarviointia. Työviranomaisen olisi varmistettava synergiaedut ja täydentävyys muiden unionin virastojen tai palvelujen tai verkostojen kanssa. Tähän liittyen olisi pyydettävä tietoja Solvit-verkostolta ja samanlaisilta palveluilta toistuvista ongelmista, joita yksityishenkilöt ja yritykset kohtaavat käyttäessään oikeuksiaan työviranomaisen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Työviranomaisen olisi myös helpotettava ja järkeistettävä tiedonkeruutoimia, joista säädetään sen soveltamisalaan kuuluvassa asiaan liittyvässä unionin lainsäädännössä. Tästä ei aiheudu uusia raportointivelvollisuuksia jäsenvaltioille.

(16)Voidakseen kehittää kansallisten viranomaisten valmiuksia ja parantaa soveltamisalaansa kuuluvan unionin lainsäädännön soveltamisen johdonmukaisuutta työviranomaisen olisi tarjottava operatiivista tukea kansallisille viranomaisille esimerkiksi laatimalla käytännön ohjeita, perustamalla koulutus- ja vertaisoppimisohjelmia, edistämällä keskinäisen avunannon hankkeita, helpottamalla esimerkiksi direktiivin 2014/67/EU 8 artiklassa tarkoitettuja henkilöstövaihtoja ja tukemalla jäsenvaltioita sellaisten tiedotuskampanjojen järjestämisessä, joilla lisätään yksityishenkilöiden ja työnantajien tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Työviranomaisen olisi edistettävä hyvien toimintatapojen vaihtoa, levittämistä ja käyttöönottoa.

(17)Työviranomaisen olisi tarjottava foorumi soveltamisalaansa kuuluvaan unionin lainsäädäntöön liittyvien jäsenvaltioiden välisten riita-asioiden ratkaisemista varten. Tämän olisi perustuttava sosiaaliturvan koordinoinnin alalla käytössä oleviin vuoropuhelu- ja sovittelumekanismeihin, joita jäsenvaltiot arvostavat 60 ja joiden merkityksen tuomioistuin on todennut 61 . Jäsenvaltioiden olisi voitava viedä asioita työviranomaisen soviteltavaksi tätä varten käyttöön otettujen vakiomenettelyjen mukaisesti. Työviranomaisen olisi käsiteltävä vain jäsenvaltioiden välisiä riita-asioita, ja yksityishenkilöiden ja työnantajien, joilla on vaikeuksia unionin oikeuksien käyttämisessä, olisi edelleen voitava käyttää tällaisiin tapauksiin erikoistuneita kansallisia ja unionin palveluja, kuten Solvit-verkostoa, jonka käsiteltäväksi työviranomaisen olisi saatettava tällaiset tapaukset. Solvit-verkoston olisi voitava saattaa työviranomaisen käsiteltäväksi tapaukset, joissa ongelmaa ei voida ratkaista kansallisten hallintojen välisten erimielisyyksien vuoksi.

(18)Helpottaakseen työmarkkinasopeutusten hallinnointia työviranomaisen olisi helpotettava asiaankuuluvien sidosryhmien välistä yhteistyötä, jotta voidaan puuttua useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon vaikuttaviin työmarkkinahäiriöihin, kuten yritysten uudelleenjärjestelyihin tai suuriin hankkeisiin, jotka vaikuttavat raja-alueiden työllisyyteen.

(19)Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet 62 tarjoavat periaatteita ja suosituksia tavoista, joilla voidaan parantaa yhteentoimivuutta koskevien toimien ja julkisten palvelujen tarjoamisen hallintotapaa, luoda organisaatioiden välisiä ja rajatylittäviä suhteita, selkeyttää digitaalisia päästä päähän -vaihtoja tukevia prosesseja ja varmistaa, että sekä voimassa oleva että tuleva lainsäädäntö tukee yhteentoimivuusperiaatteita. Eurooppalainen yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuri (EIRA) on yleinen rakenne, joka koostuu periaatteista ja ohjeista, joita sovelletaan yhteentoimivuusratkaisujen toteuttamiseen. 63 Työviranomaisen olisi käytettävä sekä eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita että yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuria oppaana ja tukena käsitellessään yhteentoimivuuteen liittyviä seikkoja.

(20) Työviranomaista olisi hallinnoitava ja sen olisi toimittava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission erillisvirastoista 19 päivänä heinäkuuta 2012 antaman julkilausuman periaatteiden mukaisesti.

(21)Jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jotta ne voivat varmistaa työviranomaisen tehokkaan toiminnan. Hallintoneuvoston kokoonpanossa, myös puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnassa, olisi otettava huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus, kokemus ja pätevyys. Työviranomaisen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan takaamiseksi hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä vuotuinen työohjelma, suoritettava työviranomaisen talousarvioon liittyvät tehtävänsä, hyväksyttävä työviranomaiseen sovellettavat varainhoitosäännöt, nimitettävä toimitusjohtaja ja vahvistettava menettelyt, joiden mukaisesti toimitusjohtaja tekee työviranomaisen operatiivisia tehtäviä koskevat päätökset. Edustajat unionin jäsenvaltioiden ulkopuolisista maista, jotka soveltavat työviranomaisen soveltamisalaan kuuluvia unionin sääntöjä, voivat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina.

(22)Hallintoneuvoston ja toimitusjohtajan olisi hoidettava tehtäviään riippumattomasti ja toimittava yleisen edun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission toimivaltaa.

(23)Työviranomaisen olisi turvauduttava asiaankuuluvien sidosryhmien asiantuntemukseen sen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla sidosryhmien edustajien ryhmän kautta. Tämän ryhmän jäsenten olisi edustettava unionin tason työmarkkinaosapuolia. Tehtäviään suorittaessaan sidosryhmien edustajien ryhmän olisi otettava asianmukaisesti huomioon asetuksella (EY) N:o 883/2004 perustetun sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean ja asetuksella (EU) N:o 492/2011 perustetun työntekijöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnot ja hyödynnettävä niiden asiantuntemusta.

(24)Työviranomaisen täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot ovat peräisin unionin yleisestä talousarviosta, jäsenvaltioiden mahdollisista vapaaehtoisista maksuosuuksista ja työviranomaisen työhön osallistuvien kolmansien maiden mahdollisista maksuosuuksista. Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa työviranomaisen pitäisi pystyä myös vastaanottamaan valtuutussopimuksia tai kertaluonteisia avustuksia ja veloittamaan julkaisuistaan tai tarjoamistaan palveluista.

(25)Tähän asetukseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 64 tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 65 . Tähän kuuluu asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden käyttöönotto, jotta noudatetaan edellä mainituissa asetuksissa vahvistettuja velvollisuuksia, etenkin niitä, jotka liittyvät henkilötietojen käsittelyn laillisuuteen ja turvallisuuteen, tietojen toimittamiseen sekä rekisteröityjen oikeuksiin.

(26)Työviranomaisen toiminnan avoimuuden varmistamiseksi työviranomaiseen olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 66 . Euroopan oikeusasiamiehen olisi valvottava työviranomaisen toimintaa SEUT-sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

(27)Työviranomaiseen olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 67 , ja työviranomaisen olisi liityttävä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista.

(28)Työviranomaisen sijaintijäsenvaltion olisi työviranomaisen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi tarjottava parhaat mahdolliset olosuhteet.

(29)Avointen ja selkeiden työehtojen ja henkilöstön yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi työviranomaisen henkilöstöön ja sen toimitusjohtajaan olisi sovellettava asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 säädettyjä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, jäljempänä ’virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt’, ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’, yhdessä jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, myös vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä.

(30)Työviranomaisen olisi tehtävä yhteistyötä muiden unionin virastojen kanssa, etenkin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla perustettujen virastojen kanssa niiden toimivaltuuksien puitteissa ja hyödynnettävä niiden asiantuntemusta ja maksimoitava synergiaedut; nämä virastot ovat Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop), Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU OSHA) ja Euroopan koulutussäätiö (ETF), sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjumisen alalla Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust).

(31)Tuodakseen työvoiman rajatylittävän liikkuvuuden alalla toimivien virastojen toimintaan operatiivisen ulottuvuuden työviranomaisen olisi otettava hoitaakseen asetuksella (EU) N:o 492/2011 perustetun työntekijöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevän teknisen komitean, komission päätöksellä 2009/17/EY 68 perustetun työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon käsittelevän asiantuntijakomitean sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2016/344 69 perustetun pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän eurooppalaisen foorumin tehtävät. Työviranomaisen perustamisen myötä nämä elimet olisi lakkautettava.

(32)Työviranomaisen olisi täydennettävä asetuksella (EY) N:o 883/2004 perustetun sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan, jäljempänä ’hallintotoimikunta’, toimintaa siltä osin kuin se hoitaa asetusten (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 soveltamiseen liittyviä sääntelytehtäviä. Työviranomaisen olisi kuitenkin otettava hoitaakseen hallintotoimikunnan tällä hetkellä hoitamat operatiiviset tehtävät siten, että se toimii sovittelijana jäsenvaltioiden välillä, tarjoaa foorumin asetusten (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 soveltamiseen liittyvien rahoitusasioiden käsittelyyn, korvaa asetuksilla perustetun tilintarkastuslautakunnan toiminnan sekä korvaa asetuksilla perustun tietojenkäsittelyn teknisen toimikunnan toiminnan siltä osin kuin on kyse näiden asetusten soveltamista helpottaviin sähköisiin tiedonvaihto- ja tietotekniikkavälineisiin liittyvistä seikoista.

(33)Asetuksella (EY) N:o 883/2004 perustettu sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea ja asetuksella (EU) N:o 492/2011 perustettu työntekijöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevä neuvoa-antava komitea tarjoavat foorumin kansallisen tason työmarkkinaosapuolten ja hallitusten edustajien kuulemista varten. Työviranomaisen olisi annettava panoksensa niiden työhön, ja se voi osallistua niiden kokouksiin.

(34)Tämän uuden institutionaalisen rakenteen huomioon ottamiseksi asetuksia (EY) N:o 883/2004, (EY) N:o 987/2009, (EU) N:o 492/2011 ja (EU) 2016/589 olisi muutettava ja päätökset 2009/17/EY ja (EU) 2016/344 olisi kumottava.

(35)Kansallisten työmarkkinajärjestelmien monimuotoisuuden ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyden kunnioittaminen tunnustetaan SEUT-sopimuksessa nimenomaisesti. Työviranomaisen tehtävien toteuttamiseen osallistuminen ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin ja velvoitteisiin, jotka perustuvat muun muassa asiaankuuluviin ja sovellettaviin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksiin, kuten ammattientarkastusta teollisuudessa ja kaupassa koskevaan yleissopimukseen nro 81, eikä jäsenvaltioiden toimivaltaan säännellä, sovitella tai seurata kansallisia työmarkkinasuhteita, erityisesti työehtosopimusten neuvotteluoikeuden ja työtaisteluoikeuden käytön osalta.

(36)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli tukea työntekijöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta ja edistää sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuuden vahvistamista toimimalla koordinoimattomalla tavalla, vaan ne voidaan toiminnan rajatylittävän luonteen ja jäsenvaltioiden suuremman yhteistyötarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(37)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, sellaisina kuin niihin viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Periaatteet

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.Tällä asetuksella perustetaan Euroopan työviranomainen, jäljempänä ’työviranomainen’.

2.Työviranomaisen on avustettava jäsenvaltioita ja komissiota asioissa, jotka liittyvät työvoiman rajatylittävään liikkuvuuteen ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen unionissa.

2 artikla

Tavoitteet

Työviranomaisen tavoitteena on edistää oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Tätä varten työviranomaisen on

a)helpotettava yksityishenkilöiden ja työnantajien kannalta oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien tietojen sekä asiaa koskevien palvelujen saatavuutta;

b)tuettava yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä asiaa koskevan unionin lainsäädännön rajatylittävässä täytäntöönpanossa, myös helpottamalla yhteisiä tarkastuksia;

c)soviteltava ja helpotettava ratkaisun löytymistä kansallisten viranomaisten välisissä rajaylittävissä riita-asioissa tai työmarkkinahäiriöissä.

3 artikla

Oikeudellinen asema

1.Työviranomainen on unionin elin, joka on oikeushenkilö.

2.Työviranomaisella on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi muun muassa hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

4 artikla

Kotipaikka

Työviraston toimipaikka on [x].

II luku

Työviranomaisen tehtävät

5 artikla

Työviranomaisen tehtävät

Tavoitteidensa saavuttamiseksi työviranomaisen on hoidettava seuraavat tehtävät:

a)helpotettava 6 ja 7 artiklan mukaisesti yksityishenkilöiden ja työnantajien tiedonsaantia rajatylittäviin tilanteisiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä työvoiman rajatylittävään liikkuvuuteen liittyvien palvelujen saantia;

b)helpotettava 8 artiklan mukaisesti yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kansallisten viranomaisten välillä asiaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon tehostamiseksi;

c)koordinoitava ja tuettava 9 ja 10 artiklan mukaisesti samanaikaisia tai yhteisiä tarkastuksia;

d)tehtävä 11 artiklan mukaisesti analyysejä ja riskinarviointeja työvoiman rajatylittävään liikkuvuuteen liittyvistä seikoista;

e)tuettava 12 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden valmiuksien kehittämistä siltä osin kuin on kyse asiaa koskevan unionin lainsäädännön tehokkaasta täytäntöönpanosta;

f)soviteltava 13 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden viranomaisten välisiä riita-asioita, jotka liittyvät asiaa koskevan unionin lainsäädännön soveltamiseen;

g)helpotettava 14 artiklan mukaisesti yhteistyötä asiaan liittyvien sidosryhmien välillä rajatylittävien työmarkkinahäiriöiden tapauksessa.

6 artikla

Työvoiman rajatylittävää liikkuvuutta koskevat tiedot

Työviranomaisen on parannettava yksityishenkilöille ja työnantajille tarjottavien tietojen saatavuutta, laatua ja käytettävyyttä työvoiman liikkuvuuden helpottamiseksi kaikkialla unionissa Eures-verkostoa koskevan asetuksen (EU) 2016/589 ja asetuksen [yhteinen digitaalinen palveluväylä – COM(2017) 256] mukaisesti. Tätä varten työviranomaisen on

a)tarjottava työvoiman rajatylittävän liikkuvuuden kannalta asiaankuuluvaa tietoa yksityishenkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista;

b)edistettävä mahdollisuuksia työntekijöiden liikkuvuuden tukemiseen, myös antamalla neuvoja yleisistä oppimismahdollisuuksista ja kielten opiskelusta;

c)annettava työnantajille asiaankuuluvia tietoja työmarkkinasäännöistä ja elin- ja työoloista, jotka koskevat rajatylittävää liikkuvuutta harjoittavia työntekijöitä, mukaan luettuna lähetetyt työntekijät;

d)tuettava jäsenvaltioita direktiivin 2014/54/EU 6 artiklassa säädettyyn työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen ja direktiivin 2014/67/EU 5 artiklassa säädettyyn työntekijöiden lähettämiseen liittyvien tietojen levittämistä ja saantimahdollisuuksia koskevien velvollisuuksien noudattamisessa;

e)tuettava jäsenvaltioita asiaankuuluvien kansallisten tiedotuspalvelujen tarkkuuden, kattavuuden ja käyttäjäystävällisyyden parantamisessa asetuksessa [yhteinen digitaalinen palveluväylä – COM(2017) 256] säädettyjen laatuvaatimusten mukaisesti;

f)tuettava jäsenvaltioita yksityishenkilöille ja työnantajille tarjottavien vapaaehtoiseen rajatylittävään liikkuvuuteen liittyvien tietojen ja palvelujen tarjoamisen järkeistämisessä ottaen täysin huomioon jäsenvaltioiden toimivaltuudet.

7 artikla

Työvoiman rajatylittävää liikkuvuutta koskevien palvelujen saanti

1.Työviranomaisen on tarjottava yksityishenkilöille ja työnantajille palveluja, joilla helpotetaan työvoiman liikkuvuutta unionissa. Tätä varten työviranomaisen on

a)edistettävä sellaisten aloitteiden kehittämistä, joilla tuetaan yksityishenkilöiden rajatylittävää liikkuvuutta, mukaan luettuna kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt;

b)mahdollistettava yksityishenkilöitä ja työnantajia hyödyttävä avointen työ-, harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen sekä ansioluetteloiden ja hakemusten rajatylittävä yhteensaattaminen, erityisesti Eures-verkoston kautta;

c)tehtävä yhteistyötä unionin muiden aloitteiden ja verkostojen kanssa, kuten Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston, Yritys-Eurooppa-verkoston ja raja-alueiden yhteyspisteen kanssa, erityisesti työvoiman rajatylittävää liikkuvuutta estävien tekijöiden yksilöimiseksi ja poistamiseksi;

d)helpotettava yhteistyötä seuraavien välillä: toimivaltaiset palvelut, jotka on nimetty kansallisella tasolla direktiivin 2014/54/EU mukaisesti antamaan rajaylittävään liikkuvuuteen liittyviä tietoja, neuvoja ja apua yksityishenkilöille ja työnantajille, ja kansalliset yhteyspisteet, jotka on nimetty direktiivin 2011/24/EU mukaisesti antamaan terveydenhuoltoon liittyviä tietoja.

2.Työviranomaisen on hallinnoitava Eures-verkoston Euroopan koordinointitoimistoa ja varmistettava, että se täyttää velvollisuutensa asetuksen (EU) 2016/589 8 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta Eures-portaalin teknistä toimintaa ja kehittämistä ja siihen liittyviä tietotekniikkapalveluja, joita hallinnoi edelleen komissio. Työviranomaisen toimitusjohtajan velvollisuutena on 23 artiklan 4 kohdan k alakohdassa säädetyn mukaisesti varmistaa, että toiminta on täysin sovellettavan tietosuojalainsäädännön vaatimusten mukaista, mukaan luettuna vaatimus nimittää tietosuojasta vastaava henkilö 37 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihto

1.Työviranomaisen on helpotettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tuettava niitä yhteistyövelvollisuuksien noudattamisessa, mukaan luettuna tiedonvaihto, sellaisena kuin se on määriteltynä työviranomaisen toimivallan piiriin kuuluvassa unionin lainsäädännössä.

Tätä varten työviranomaisen on kansallisten viranomaisten pyynnöstä ja niiden välisen tiedonvaihdon vauhdittamiseksi

a)autettava kansallisia viranomaisia yksilöimään asiaankuuluvat kansallisten viranomaisten yhteyspisteet muissa jäsenvaltioissa;

b)helpotettava kansallisten viranomaisten välisten pyyntöjen ja tiedonvaihdon seurantatoimia tarjoamalla logistista ja teknistä tukea, mukaan luettuna käännös- ja tulkkauspalvelut, ja vaihtamalla tapausten tilannetietoja;

c)edistettävä ja jaettava hyviä toimintatapoja;

d)helpotettava seuraamusten ja sakkojen rajatylittäviä täytäntöönpanomenettelyjä;

e)raportoitava komissiolle neljännesvuosittain jäsenvaltioiden välisistä pyynnöistä, joita ei ole ratkaistu, ja saatettava ne tarpeen mukaan sovitteluun 13 artiklan mukaisesti.

2.Työviranomaisen on tuettava sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan työtä käsittelemällä sosiaaliturvan koordinointiin liittyvät rahoitusasiat asetuksen (EY) N:o 883/2004 74 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 65, 67 ja 69 artiklan mukaisesti.

3.Työviranomaisen on edistettävä sähköisten välineiden ja menettelyjen käyttöä kansallisten viranomaisten välisessä viestinvaihdossa, mukaan luettuna sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (IMI) ja sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä (EESSI).

4.Työviranomaisen on kannustettava innovatiivisten lähestymistapojen käyttöä, jotta saataisiin aikaan tehokas ja tuloksellinen rajatylittävä yhteistyö, ja tarkasteltava mahdollisuuksia käyttää sähköisiä vaihtomekanismeja jäsenvaltioiden välillä, jotta helpotettaisiin petosten havaitsemista; se toimittaa komissiolle raportteja näiden kehittämiseksi edelleen.

9 artikla

Samanaikaisten tai yhteisten tarkastusten koordinointi

1.Yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä työviranomaisen on koordinoitava samanaikaisia tai yhteisiä tarkastuksia työviranomaisen toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Pyynnön voi toimittaa yksi tai useampi jäsenvaltio. Työviranomainen voi myös ehdottaa asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille, että ne suorittavat samanaikaisen tai yhteisen tarkastuksen.

2.Jos jonkin jäsenvaltion viranomainen päättää olla osallistumatta 1 kohdassa tarkoitettuun samanaikaiseen tai yhteiseen tarkastukseen tai olla suorittamatta tällaista tarkastusta, sen on ilmoitettava työviranomaiselle kirjallisesti päätöksensä syyt asianmukaisesti etukäteen. Tällaisissa tapauksissa työviranomaisen on ilmoitettava asiasta muille asianomaisille kansallisille viranomaisille.

3.Samanaikaisen tai yhteisen tarkastuksen järjestäminen edellyttää kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden etukäteen kansallisten yhteyshenkilöidensä kautta antamaa suostumusta. Jos yksi tai useampi jäsenvaltio kieltäytyy osallistumasta samanaikaiseen tai yhteiseen tarkastukseen, muut kansalliset viranomaiset voivat tapauksen mukaan suorittaa suunnitellun samanaikaisen tai yhteisen tarkastuksen vain osallistuvissa jäsenvaltioissa. Niiden jäsenvaltioiden, jotka kieltäytyvät osallistumasta tarkastukseen, on pidettävä suunniteltua tarkastusta koskevat tiedot luottamuksellisina.

10 artikla

Samanaikaisia tai yhteisiä tarkastuksia koskevat järjestelyt

1.Yhteisen tarkastuksen tekemistä koskevassa sopimuksessa, jäljempänä ’yhteistä tarkastusta koskeva sopimus’, joka tehdään osallistuvien jäsenvaltioiden ja työviranomaisen välillä, vahvistetaan tällaisen tarkastuksen tekemistä koskevat ehdot. Yhteistä tarkastusta koskevaan sopimukseen voi sisältyä määräyksiä, joiden perusteella yhteiset tarkastukset – kunhan niistä on sovittu ja ne on suunniteltu – voidaan toteuttaa lyhyellä varoitusajalla. Työviranomaisen on laadittava sopimusmalli.

2.Samanaikaiset tai yhteiset tarkastukset ja niiden seurantatoimet on toteutettava asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.Työviranomaisen on annettava samanaikaisia tai yhteisiä tarkastuksia tekeville jäsenvaltioille logistista ja teknistä tukea, joka voi sisältää käännös- ja tulkkauspalveluita.

4.Työviranomaisen henkilöstö voi osallistua samanaikaiseen tai yhteiseen tarkastukseen sen jäsenvaltion etukäteen antamalla suostumuksella, jonka alueella he avustaisivat tarkastuksessa.

5.Samanaikaista tai yhteistä tarkastusta tekevien kansallisten viranomaisten on raportoitava työviranomaiselle omassa jäsenvaltiossaan saaduista tuloksista ja samanaikaisen tai yhteisen tarkastuksen yleisestä operationaalisesta sujumisesta.

6.Samanaikaisia tai yhteisiä tarkastuksia koskevat tiedot on sisällytettävä hallintoneuvostolle neljännesvuosittain toimitettaviin kertomuksiin. Työviranomaisen tukemia tarkastuksia käsittelevä vuosikertomus on sisällytettävä työviranomaisen vuotuiseen toimintakertomukseen.

7.Jos työviranomainen samanaikaisen tai yhteisen tarkastuksen aikana tai muun toimintansa aikana saa tietoonsa epäiltyjä sääntöjenvastaisuuksia unionin lainsäädännön soveltamisessa, mukaan luettuna sen toimivallan ulkopuolella oleva lainsäädäntö, sen on ilmoitettava näistä epäillyistä sääntöjenvastaisuuksista komissiolle ja tarpeen mukaan asianomaisen jäsenvaltion viranomaisille.

11 artikla

Työvoiman rajatylittävää liikkuvuutta koskevat analyysit ja riskinarvioinnit

1.Työviranomaisen on arvioitava riskejä ja tehtävä analyysejä, jotka liittyvät rajatylittäviin työvoimavirtoihin, kuten työmarkkinoiden epätasapaino, alakohtaiset uhkat sekä yksityishenkilöiden ja työnantajien kohtaamat toistuvat ongelmat rajatylittävän liikkuvuuden alalla. Tässä tehtävässä työviranomaisen on varmistettava täydentävyys muiden unionin virastojen tai palvelujen kanssa ja hyödynnettävä niiden asiantuntemusta, muun muassa taitotarpeiden ennustamisen ja työterveyden ja -turvallisuuden alalla. Työviranomainen voi komission pyynnöstä tehdä johonkin aiheeseen keskittyviä seikkaperäisiä analyysejä ja tutkimuksia työvoiman liikkuvuuteen liittyvien erityisten ongelmien tutkimiseksi.

2.Työviranomaisen on järjestettävä kansallisten viranomaisten ja palvelujen keskuudessa vertaisarviointeja, jotta voidaan

a)tarkastella sellaisia kysymyksiä, ongelmia ja erityisaiheita, joita saattaa liittyä työviranomaisen toimivallan piiriin kuuluvan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon ja käytännön soveltamiseen sekä täytäntöönpanon valvontaan käytännössä;

b)parantaa johdonmukaisuutta palvelujen tarjoamisessa yksityishenkilöille ja yrityksille;

c)lisätä tietoa ja parantaa vastavuoroista ymmärrystä eri järjestelmistä ja käytännöistä sekä arvioida erilaisten poliittisten toimenpiteiden tuloksellisuutta, mukaan luettuna ehkäisy- ja pelotetoimenpiteet.

3.Työviranomaisen on raportoitava havainnoistaan säännöllisesti komissiolle ja suoraan asianomaisille jäsenvaltioille ja esitettävä mahdollisia toimenpiteitä, joilla havaittuihin heikkouksiin voidaan puuttua.

4.Työviranomaisen on koottava jäsenvaltioiden keräämiä ja toimittamia tilastotietoja työviranomaisen toimivallan piiriin kuuluvan unionin lainsäädännön aloilla. Tässä tehtävässä työviranomaisen on pyrittävä järkeistämään tämänhetkistä tiedonkeruutoimintaa näillä aloilla. Tapauksen mukaan sovelletaan 16 artiklaa. Työviranomaisen on oltava yhteydessä komissioon (Eurostat) ja jaettava tiedonkeruutoimiensa tulokset tarpeen mukaan.

12 artikla

Tuki valmiuksien kehittämiselle

Työviranomaisen on tuettava jäsenvaltioita kehittämään valmiuksiaan, jotta edistetään unionin lainsäädännön johdonmukaista täytäntöönpanoa kaikilla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Työviranomaisen on toteutettava erityisesti seuraavat toimet:

a)laadittava yhteiset suuntaviivat jäsenvaltioiden käyttöön, mukaan luettuna ohjeet sellaisia tarkastuksia varten, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, sekä yhteiset määritelmät ja käsitteet, jotka pohjautuvat unionin tasolla tehtyyn asiaa koskevaan työhön;

b)edistettävä ja tuettava keskinäistä avunantoa, joko vertais- tai ryhmätoiminnan muodossa, sekä henkilöstövaihtoa ja väliaikaisia henkilöstösiirtoja kansallisten viranomaisten välillä;

c)edistettävä kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa ja levittämistä, mukaan luettuna esimerkit yhteistyöstä kansallisten viranomaisten välillä;

d)laadittava alakohtaisia ja alojen välisiä koulutusohjelmia ja tähän liittyvää koulutusmateriaalia;

e)edistettävä tiedotuskampanjoja, mukaan luettuna kampanjat, joilla annetaan yksityishenkilöille ja työnantajille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, tietoja niiden oikeuksista ja velvollisuuksista ja niiden käytettävissä olevista mahdollisuuksista.

13 artikla

Sovittelu jäsenvaltioiden välillä

1.Jos jäsenvaltioiden välillä on riitaa unionin lainsäädännön soveltamisesta tai tulkinnasta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, työviranomainen voi toimia sovittelijana.

2.Jonkin riita-asiassa osapuolena olevan jäsenvaltion pyynnöstä työviranomaisen on käynnistettävä sovittelumenettely sovittelulautakunnassa, joka on perustettu tätä varten 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Työviranomainen voi käynnistää sovittelumenettelyn sovittelulautakunnassa myös omasta aloitteestaan, mukaan luettuna Solvit-verkoston pyynnön perusteella, edellyttäen että kaikki riidan osapuolina olevat jäsenvaltiot suostuvat tähän.

3.Esittäessään tapausta työviranomaisen soviteltavaksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tapaukseen liittyvät henkilötiedot anonymisoidaan, eikä työviranomainen saa käsitellä tapaukseen liittyvien yksityishenkilöiden henkilötietoja sovittelumenettelyn missään vaiheessa.

4.Tapauksia, joissa on käynnissä kansallisen tai unionin tason tuomioistuinkäsittely, ei voida toimittaa työviranomaisen soviteltaviksi.

5.Kolmen kuukauden kuluessa työviranomaisen sovittelun päättymisestä asianomaisten jäsenvaltioiden on raportoitava työviranomaiselle toteuttamistaan seurantatoimenpiteistä tai perustelut seurantatoimenpiteiden toteuttamatta jättämiselle.

6.Työviranomaisen on raportoitava komissiolle neljännesvuosittain käsittelemiensä sovittelutapausten tuloksista.

14 artikla

Yhteistyö rajatylittävien työmarkkinahäiriöiden tapauksessa

Kansallisten viranomaisten pyynnöstä työviranomainen voi helpottaa asiaankuuluvien sidosryhmien välistä yhteistyötä, jotta voidaan puuttua useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon vaikuttaviin työmarkkinahäiriöihin, kuten laajamittaisiin yritysten uudelleenjärjestelyihin tai suuriin hankkeisiin, jotka vaikuttavat raja-alueiden työllisyyteen.

15 artikla

Yhteistyö muiden virastojen kanssa

Työviranomaisen on vahvistettava yhteistyöjärjestelyt muiden unionin erillisvirastojen kanssa tarpeen mukaan.

16 artikla

Yhteentoimivuus ja tiedonvaihto

Työviranomaisen on koordinoitava, kehitettävä ja sovellettava yhteentoimivuusperiaatteita, joilla taataan tiedonvaihto jäsenvaltioiden välillä ja työviranomaisen kanssa. Näiden yhteentoimivuusperiaatteiden perustana ja tukena on oltava eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet 70 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2015/2240 71 tarkoitettu eurooppalainen yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuri.

III luku

Työviranomaisen organisaatio

17 artikla

Hallinto- ja johtamisrakenne

1.Työviranomaisen hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

a)hallintoneuvosto, jonka tehtävät vahvistetaan 19 artiklassa;

b)toimitusjohtaja, jonka velvollisuudet vahvistetaan 23 artiklassa;

c)sidosryhmien edustajien ryhmä, jonka tehtävät vahvistetaan 24 artiklassa.

2.Työviranomainen voi perustaa työryhmiä tai asiantuntijapaneeleja jäsenvaltioiden ja/tai komission edustajien kanssa tai ulkoisten asiantuntijoiden kanssa valintamenettelyn jälkeen erityisten tehtävien hoitamista varten tai tiettyjä toiminta-aloja varten, mukaan luettuna sovittelulautakunta tämän asetuksen 13 artiklan mukaisten tehtävien hoitamista varten ja ryhmä tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, asetusten (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 soveltamiseen liittyvien rahoitusasioiden käsittelyä varten.

Työviranomaisen on komissiota kuultuaan vahvistettava tällaisten työryhmien ja paneelien työjärjestykset. Sosiaaliturvan koordinointiin liittyvissä asioissa on kuultava myös sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevää hallintotoimikuntaa.

1 jakso

Hallintoneuvosto

18 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion korkean tason edustajasta ja kahdesta komission edustajasta, joilla kaikilla on äänioikeus.

2.Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissaollessa.

3.Jäsenvaltioitaan edustavat hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet nimittää kunkin oma jäsenvaltio heidän 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja aloja koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon asianmukaiset johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot.

Komissio nimittää omat edustajansa.

Hallintoneuvoston toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

4.Jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia.

5.Edustajat kolmansista maista, jotka soveltavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa unionin lainsäädäntöä, voivat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina.

19 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.Hallintoneuvoston on erityisesti

a)valvottava työviranomaisen toimintaa;

b)hyväksyttävä äänioikeutettujen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä työviranomaisen vuotuinen talousarvio ja hoidettava muita tehtäviä, jotka liittyvät viranomaisen talousarvioon IV luvun mukaisesti;

c)arvioitava ja hyväksyttävä konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus työviranomaisen toiminnasta, mukaan luettuna selvitys sen tehtävien hoitamisesta, ja lähetettävä se Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus on julkaistava;

d)hyväksyttävä työviranomaiseen sovellettavat varainhoitosäännöt 30 artiklan mukaisesti;

e)hyväksyttävä petostentorjuntastrategia, joka on oikeassa suhteessa petosriskiin nähden, kun otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt;

f)hyväksyttävä säännöt jäsentensä, sidosryhmien edustajien ryhmän sekä 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettujen työviranomaisen työryhmien ja paneelien jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa varten ja julkaistava vuosittain verkkosivustollaan hallintoneuvoston jäsenten sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus;

g)hyväksyttävä tarpeiden analysoinnin pohjalta 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedotusta ja viestintää koskevat suunnitelmat ja päivitettävä ne säännöllisesti;

h)hyväksyttävä työjärjestyksensä;

i)hyväksyttävä 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettujen työviranomaisen työryhmien ja paneelien työjärjestykset;

j)käytettävä 2 kohdan mukaisesti työviranomaisen henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa 72 työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;

k)vahvistettava henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

l)perustettava tarvittaessa sisäisen tarkastuksen yksikkö;

m)nimitettävä toimitusjohtaja ja jatkettava tarvittaessa tämän toimikautta tai erotettava tämä 32 artiklan mukaisesti;

n)nimitettävä tilinpitäjä, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja jonka on hoidettava tehtäviään täysin riippumattomasti;

o)määritettävä menettely 24 artiklan mukaisesti perustetun sidosryhmien edustajien ryhmän jäsenten ja varajäsenten valintaa varten ja nimitettävä kyseiset jäsenet ja varajäsenet;

p)huolehdittava siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

q)tehtävä kaikki päätökset työviranomaisen sisäisten komiteoiden tai muiden elinten perustamisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta ottaen huomioon työviranomaisen toimintatarpeet ja moitteettoman varainhoidon;

r)hyväksyttävä 25 artiklassa tarkoitettu työviranomaisen yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnos ennen sen toimittamista komissiolle lausuntoa varten;

s)hyväksyttävä komission lausunnon jälkeen työviranomaisen yhtenäinen ohjelma-asiakirja äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä ja 25 artiklan mukaisesti.

2.Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

3.Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toimitusjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

20 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.Hallintoneuvosto valitsee äänioikeutettujen jäsentensä joukosta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja pyrkii sukupuolten tasapuoliseen edustukseen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Jos ensimmäisessä äänestyksessä ei saavuteta kahden kolmasosan enemmistöä, järjestetään toinen äänestys, jossa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan äänioikeutettujen hallintoneuvoston jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä.

Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä automaattisesti.

21 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.Työviranomaisen toimitusjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

3.Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan pyynnöstä tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

4.Hallintoneuvosto pitää sidosryhmien edustajien ryhmän kanssa vähintään yhden kokouksen vuodessa.

5.Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

6.Hallintoneuvoston jäsenillä ja varajäsenillä voi olla kokouksissa avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei työjärjestyksestä muuta johdu.

7.Työviranomainen vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

22 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 32 artiklan 8 kohdan soveltamista.

2.Kullakin äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

3.Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

4.Toimitusjohtaja ei osallistu äänestykseen.

5.Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta ja joissa äänestyksessä on käytettävä kirjallista menettelyä.

2 jakso

Toimitusjohtaja

23 artikla

Toimitusjohtajan velvollisuudet

1.Toimitusjohtaja vastaa työviranomaisen johtamisesta. Toimitusjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

2.Toimitusjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoitamisesta. Neuvosto voi pyytää toimitusjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoitamisesta.

3.Toimitusjohtaja on työviranomaisen laillinen edustaja.

4.Toimitusjohtaja vastaa työviranomaiselle tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta. Toimitusjohtajan vastuulla on erityisesti

a)työviranomaisen päivittäinen hallinto;

b)hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)yhtenäisen ohjelma-asiakirjan laatiminen ja sen toimittaminen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi;

d)yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen täytäntöönpano ja siitä raportointi hallintoneuvostolle;

e)työviranomaisen toimintaa koskevan vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvostolle arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi;

f)toimintasuunnitelman laatiminen sisäisten tai ulkoisten tarkastusraporttien ja arviointien päätelmien sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten perusteella ja raportoiminen edistymisestä komissiolle kahdesti vuodessa ja hallintoneuvostolle säännöllisesti;

g)unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, OLAFin tutkintavaltuuksia kuitenkaan rajoittamatta, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

h)petostentorjuntastrategian laatiminen työviranomaiselle ja sen esittäminen hallintoneuvostolle hyväksyntää varten;

i)työviranomaiseen sovellettavien varainhoitosääntöjen laatiminen ja niiden esittäminen hallintoneuvostolle;

j)työviranomaisen tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen ja viraston talousarvion toteuttaminen;

k)hallintoneuvoston vahvistamien toimenpiteiden täytäntöönpano, jotta noudatetaan asetuksella (EY) N:o 45/2001 käyttöön otettuja tietosuojavelvoitteita.

5.Toimitusjohtaja päättää, onko tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi toimihenkilö yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Ennen kuin toimitusjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston perustamisesta, hänen on hankittava ennakkosuostumus komissiolta, hallintoneuvostolta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta (asianomaisilta jäsenvaltioilta). Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomat kustannukset ja työviranomaisen hallinnollisten tehtävien päällekkäisyys. Edellytyksensä saattaa olla asianomaisen jäsenvaltion (asianomaisten jäsenvaltioiden) kanssa tehtävä toimipaikkaa koskeva sopimus.

3 jakso

Sidosryhmien edustajien ryhmä

24 artikla

Sidosryhmien edustajien ryhmän perustaminen ja kokoonpano

1.Jotta voidaan helpottaa asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemista ja hyödyntää niiden asiantuntemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, työviranomaisen yhteyteen on perustettava sidosryhmien edustajien ryhmä, jolla on neuvoa-antava asema.

2.Sidosryhmien edustajien ryhmä voi erityisesti antaa lausuntoja ja neuvoja työviranomaiselle unionin lainsäädännön soveltamiseen ja täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuvilla aloilla.

3.Sidosryhmien edustajien ryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja, ja ryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa toimitusjohtajan aloitteesta tai komission pyynnöstä.

4.Sidosryhmien edustajien ryhmä koostuu kuudesta unionin tason työmarkkinaosapuolten edustajasta, jotka edustavat tasapuolisesti työntekijä- ja työnantajajärjestöjä, ja kahdesta komission edustajasta.

5.Sidosryhmien edustajien ryhmän jäsenten nimeämisestä vastaavat työntekijä- ja työnantajajärjestöt ja jäsenet nimittää hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto nimittää myös varajäsenet samoin ehdoin kuin varsinaiset jäsenet, ja varajäsenet korvaavat poissa olevat tai estyneet jäsenet automaattisesti. Mahdollisuuksien mukaan on varmistettava asianmukainen sukupuolten tasapuolinen edustus samoin kuin pk-yritysten riittävä edustus.

6.Työviranomainen vastaa sidosryhmien edustajien ryhmän sihteeristön tehtävistä. Sidosryhmien edustajien ryhmä hyväksyy työjärjestyksensä äänioikeutettujen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Hallintoneuvoston on hyväksyttävä työjärjestys.

7.Työviranomaisen on julkaistava sidosryhmien edustajien ryhmän lausunnot ja neuvot ja sen kuulemisen tulokset, lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia.

IV luku

Työviranomaisen talousarvion laatiminen ja rakenne

1 jakso

Työviranomaisen yhtenäinen ohjelma-asiakirja

25 artikla

Vuotuinen ja monivuotinen ohjelmasuunnittelu

1.Toimitusjohtaja laatii vuosittain luonnoksen yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi, joka sisältää vuotuisen ja monivuotisen ohjelman suunnitelmat komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 73 mukaisesti ja ottaen huomioon komission esittämät ohjeet.

2.Hallintoneuvosto hyväksyy kunkin vuoden 30 päivään marraskuuta mennessä 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen. Se toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle seuraavan vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä, samoin kuin asiakirjan mahdolliset myöhemmät päivitetyt versiot.

Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti.

3.Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Lisäksi siihen on sisällytettävä kuvaus rahoitettavista toimista sekä maininta kullekin toimelle osoitetuista taloudellisista ja henkilöresursseista. Vuotuisen työohjelman on oltava johdonmukainen 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä on selkeästi ilmoitettava, mitä tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos työviranomaiselle annetaan uusi tehtävä.

Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää toimitusjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

4.Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on myös osoitettava kunkin toimen osalta viitteelliset rahoitus- ja henkilöresurssit, joita pidetään tarpeellisina tavoitteiden saavuttamiseksi.

Strategista ohjelmaa on päivitettävä tarvittaessa ja erityisesti 41 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.

26 artikla

Talousarvion laatiminen

1.Toimitusjohtaja laatii vuosittain työviranomaisen seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukko, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle.

2.Hallintoneuvosto hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetun alustavan ennakkoarvion perusteella ennakkoarvion työviranomaisen tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

3.Ennakkoarvio viranomaisen tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä.

4.Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen kanssa.

5.Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää unionin alustavaan yleiseen talousarvioon määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan rahoitusosuuden määrän. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle SEUT-sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6.Budjettivallan käyttäjä hyväksyy työviranomaiselle tarkoitettua tasapainottavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat.

7.Budjettivallan käyttäjä vahvistaa työviranomaisen henkilöstötaulukon.

8.Hallintoneuvosto vahvistaa työviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

9.Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus työviranomaisen talousarvioon, sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 säännöksiä.

2 jakso

Työviranomaisen talousarvion esittäminen, toteuttaminen ja valvonta

27 artikla

Talousarvion rakenne

1.Työviranomaisen kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan työviranomaisen talousarvioon.

2.Työviranomaisen talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.Sulkematta pois muita tulonlähteitä työviranomaisen tulot koostuvat seuraavista:

a)unionin rahoitusosuus;

b)jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen rahoitusosuus;

c)työviranomaisen toimintaan 43 artiklan mukaisesti osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuudet;

d)mahdollinen unionin rahoitusosuus valtuutussopimusten tai kertaluonteisten avustusten muodossa 30 artiklassa tarkoitettujen työviranomaisen varainhoitoa koskevien sääntöjen ja unionin politiikkoja tukeviin asianomaisiin välineisiin sovellettavien säännösten mukaisesti;

e)työviranomaisen julkaisuista ja muista suoritteista saadut tulot.

4.Työviranomaisen menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

28 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.Toimitusjohtaja huolehtii työviranomaisen talousarvion toteuttamisesta.

2.Toimitusjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tuloksen kannalta merkitykselliset tiedot.

29 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.Työviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle alustavan tilinpäätöksen seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivään mennessä.

2.Työviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivään mennessä myös vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt.

3.Työviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivään mennessä.

4.Saatuaan työviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset työviranomaisen tilinpitäjä laatii työviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan. Toimitusjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.Hallintoneuvosto antaa lausunnon työviranomaisen lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.Toimitusjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1 päivään mennessä.

7.Linkki työviranomaisen lopulliset tilinpäätöstiedot sisältäville verkkosivuille julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä seuraavan varainhoitovuoden 15 päivään marraskuuta mennessä.

8.Toimitusjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen esittämiin huomautuksiin 30 päivään syyskuuta mennessä. Toimitusjohtaja toimittaa tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle ja komissiolle.

9.Toimitusjohtaja antaa varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

10.Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta toimitusjohtajalle vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden ennen vuoden N+2 toukokuun 15 päivää.

30 artikla

Varainhoitosäännöt

Hallintoneuvosto hyväksyy työviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013 ainoastaan, jos työviranomaisen toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

V luku

Henkilöstö

31 artikla

Yleiset säännökset

Työviranomaisen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja 74 sekä näiden säännösten täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä.

32 artikla

Toimitusjohtaja

1.Toimitusjohtaja otetaan palvelukseen työviranomaisen väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan ehdokasluettelosta, jonka komissio on laatinut avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen.

3.Toimitusjohtajan työsopimusta tehtäessä työviranomaista edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

4.Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio toteuttaa arvioinnin, jossa otetaan huomioon toimitusjohtajan toiminnan arviointi ja työviranomaisen tulevat tehtävät ja haasteet.

5.Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 4 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

6.Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua saman toimen uuteen valintamenettelyyn.

7.Toimitusjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.

8.Hallintoneuvosto tekee päätökset toimitusjohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai erottamisesta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

33 artikla

Kansalliset yhteyshenkilöt

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi kansallinen yhteyshenkilö, joka siirretään tilapäisesti työskentelemään työviranomaisessa sen toimipaikassa 34 artiklan mukaisesti.

2.Kansallisten yhteyshenkilöiden on osallistuttava työviranomaisen tehtävien hoitamiseen, erityisesti helpottamalla 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ja toimimalla työviranomaisen yhteystahoina omista jäsenvaltioistaan tulevien kysymysten suhteen ja pitämällä yhteyttä omiin jäsenvaltioihinsa joko vastaamalla näihin kysymyksiin suoraan tai olemalla yhteydessä kansallisiin hallintoihin.

3.Kansallisilla yhteyshenkilöillä on omien jäsenvaltioidensa kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivalta pyytää tietoja asianomaisilta viranomaisilta.

34 artikla

Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö

1.Kansallisten yhteyshenkilöiden lisäksi työviranomainen voi käyttää toiminta-alallaan muita kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, joka ei ole työviranomaisen palveluksessa.

2.Hallintoneuvosto hyväksyy kansallisia asiantuntijoita, mukaan luettuna kansalliset yhteyshenkilöt, koskevat tarvittavat täytäntöönpanojärjestelyt.

VI luku

Yleiset ja loppusäännökset

35 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Työviranomaiseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

36 artikla

Kielijärjestelyt

1.Työviranomaiseen sovelletaan neuvoston asetuksessa N:o 1 75 vahvistettuja säännöksiä.

2.Työviranomaisen toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista huolehtii Euroopan unionin elinten käännöskeskus.

37 artikla

Avoimuus, henkilötietojen suoja ja viestintä

1.Työviranomaisen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001. Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan.

2.Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi, erityisesti niiden, jotka koskevat työviranomaisen tietosuojasta vastaavan henkilön nimittämistä ja tietojenkäsittelyn laillisuutta, käsittelytoiminnan turvallisuutta, tietojen toimittamista ja rekisteröityjen oikeuksia.

3.Työviranomainen voi toteuttaa tiedotustoimia omasta aloitteestaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Resurssien osoittaminen tiedotustoimiin ei saa haitata 5 artiklassa tarkoitettujen työviranomaisen tehtävien tehokasta hoitamista. Tiedotustoimet on toteutettava hallintoneuvoston hyväksymien tiedotusta ja viestintää koskevien suunnitelmien mukaisesti. 

38 artikla

Petostentorjunta

1.Helpottaakseen asetuksen (EY) N:o 883/2013 mukaisesti petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa työviranomainen liittyy kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se aloittaa toimintansa, 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen OLAFin sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan työviranomaisen kaikkiin työntekijöihin.

2.Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien työviranomaiselta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3.OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat selvitykset ja tarkastukset, asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 ja asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö työviranomaisen rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen petosta, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.

4.Työviranomaisen yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä sen muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

39 artikla

Turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

Työviranomainen hyväksyy omat turvallisuussääntönsä, jotka vastaavat Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskevia komission turvallisuussääntöjä, muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevia sääntöjä komission päätösten (EU, Euratom) 2015/443 76 ja (EU, Euratom) 2015/444 77 mukaisesti.

40 artikla

Vastuu

1.Työviranomaisen sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lainsäädännön mukaan.

2.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu työviranomaisen tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.Jos kyseessä on sopimussuhteeseen perustumaton vastuu, työviranomainen korvaa jäsenvaltioiden lakeihin sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka työviranomaisen yksiköt tai henkilöstöön kuuluvat ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettua vahinkojen korvaamista.

5.Työviranomaisen henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta työviranomaista kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

41 artikla

Arviointi

1.Komissio tekee viimeistään viiden vuoden kuluttua 51 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä ja sen jälkeen joka viides vuosi arvioinnin työviranomaisen toiminnasta suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin. Arvioinnissa on tarkasteltavana erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa työviranomaisen toimeksiantoa ja tällaisen muutoksen taloudellisia vaikutuksia, mukaan luettuna saavutettavat synergiaedut ja työviranomaisen toiminnan järkeistäminen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla.

2.Jos komissio katsoo, ettei työviranomaisen toiminnan jatkaminen ole enää perusteltua sille asetettuihin tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin nähden, se voi ehdottaa, että tätä asetusta muutetaan vastaavasti tai että se kumotaan.

3.Komissio raportoi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle arvioinnin tuloksista. Arvioinnin tulokset on julkaistava.

42 artikla

Hallinnolliset tutkimukset

Euroopan oikeusasiamiehen on valvottava työviranomaisen toimintaa SEUT-sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

43 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

1.Siltä osin kuin on tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten toimivaltaa työviranomainen voi tehdä yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden kansallisten viranomaisten kanssa, joihin sovelletaan työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan koordinointia koskevaa unionin lainsäädäntöä.

Työviranomainen voi tätä varten vahvistaa työjärjestelyt näiden kolmansien maiden viranomaisten kanssa, edellyttäen että komissio antaa tähän ennakkohyväksynnän. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille.

2.Työviranomaisen toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet tästä sopimuksen unionin kanssa.

Näihin 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään erityisesti luonne, laajuus ja tapa, jolla nämä kolmannet maat osallistuvat työviranomaisen toimintaan, mukaan lukien työviranomaisen tekemiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat määräykset. Henkilöstöasioiden osalta näiden järjestelyjen on kaikilta osin oltava henkilöstösääntöjen mukaiset.

3.Komissio varmistaa, että työviranomainen toimii toimeksiantonsa ja olemassa olevien institutionaalisten puitteiden mukaisesti sopimalla asianmukaisesta työjärjestelystä työviranomaisen toimitusjohtajan kanssa.

44 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset

1.Vastaanottavan jäsenvaltion työviranomaiselle tarjoamia tiloja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä toimitusjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, työviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan työviranomaisen ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt ja viimeistään kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

2.Vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava työviranomaisen jouhevalle ja tehokkaalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

45 artikla

Työviranomaisen toiminnan aloittaminen

1.Työviranomaisen on oltava toiminnassa viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

2.Komissio vastaa työviranomaisen perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta, kunnes työviranomaisella on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen. Tätä varten

a)komissio voi nimetä komission virkamiehen väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi hoitamaan toimitusjohtajalle osoitettuja tehtäviä siihen asti, että hallintoneuvoston 32 artiklan mukaisesti nimittämä toimitusjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään;

b)poiketen siitä, mitä 19 artiklan 1 kohdan j alakohdassa säädetään, väliaikainen toimitusjohtaja käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa siihen asti, että 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös annetaan;

c)komissio voi tarjota työviranomaiselle apua, erityisesti siirtämällä tilapäisesti komission virkamiehiä hoitamaan työviranomaisen toimintaa väliaikaisen toimitusjohtajan tai toimitusjohtajan valvonnassa;

d)väliaikainen toimitusjohtaja voi antaa luvan maksujen suorittamiseen työviranomaisen talousarviomäärärahoista hallintoneuvoston annettua hyväksyntänsä ja tehdä sopimuksia, myös henkilöstön palvelukseenottoa koskevia sopimuksia, sen jälkeen kun työviranomaisen henkilöstötaulukko on hyväksytty.

46 artikla

Asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttaminen [regarding provisions currently under revision the Commission will align its proposal after adoption of the revised regulation]

Muutetaan asetus (EY) N:o 883/2004 seuraavasti:

1)Lisätään 1 artiklaan na alakohta seuraavasti:

”na) ’Euroopan työviranomaisella’ [työviranomaisen perustamisesta annetulla asetuksella] perustettua ja 74 artiklassa tarkoitettua elintä;”;

2)Korvataan 72 artiklan g alakohta seuraavasti:

”g)    määrittää tiedot, jotka on otettava huomioon laadittaessa tilitystä tämän asetuksen säännösten nojalla jäsenvaltioiden laitoksille aiheutuneista kustannuksista, ja vahvistaa kyseisten laitosten väliset vuotuiset tilitykset 74 artiklassa tarkoitetun Euroopan työviranomaisen kertomuksen perusteella.”;

3)Kumotaan 73 artikla;

4)Korvataan 74 artikla seuraavasti:

”74 artikla

Euroopan työviranomainen

1. Euroopan työviranomainen tukee tämän asetuksen täytäntöönpanoa [työviranomaisen perustamisesta annetussa asetuksessa] vahvistettujen tehtäviensä mukaisesti.

2. Rahoitusasioihin liittyvien hallintotoimikunnan tehtävien tukemiseksi Euroopan työviranomainen

a)tarkistaa jäsenvaltioiden esittämien keskimääräisten vuosikustannusten määrittely- ja laskumenetelmät;

b)kerää tarvittavat tiedot ja suorittaa kunkin jäsenvaltion saatavia koskevan vuosiselvityksen laatimiseksi tarvittavat laskelmat;

c)antaa hallintotoimikunnalle määräajoin tarkastuskertomukset tämän asetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen täytäntöönpanosta erityisesti taloudellisten seikkojen osalta;

d)toimittaa tarvittavat tiedot ja selvitykset, jotta hallintotoimikunta voi tehdä 72 artiklan g alakohdan mukaiset päätökset;

e)tekee a, b ja c alakohdan mukaisesti hallintotoimikunnalle asiaankuuluvia ehdotuksia, myös tätä asetusta koskevia ehdotuksia;

f)suorittaa kaikki tehtävät, tutkimukset tai toimeksiannot kysymyksissä, jotka hallintotoimikunta sille osoittaa.

3. Teknisiin asioihin liittyvien hallintotoimikunnan tehtävien tukemiseksi Euroopan työviranomainen tekee hallintotoimikunnalle ehdotuksia tietojenkäsittelypalvelujen toiminnan yhteistä rakennetta koskevista säännöistä, erityisesti turvallisuuden ja standardien käytön alalla. Työviranomainen laatii raportteja ja antaa perustellun lausunnon, ennen kuin hallintotoimikunta tekee päätöksiä 72 artiklan d alakohdan nojalla.

4. Jos laitosten tai viranomaisten välillä on tämän asetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen soveltamiseen liittyviä riitoja, Euroopan työviranomainen sovittelee niitä [työviranomaisen perustamisesta annetun asetuksen sovittelua koskevan 13 artiklan] mukaisesti.”;

5)Korvataan 76 artiklan 6 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Jos asiaa ei pystytä ratkaisemaan kohtuullisessa ajassa, asianomaiset viranomaiset voivat kääntyä Euroopan työviranomaisen puoleen.”.

47 artikla

Asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttaminen [regarding provisions currently under revision the Commission will align its proposal after adoption of the revised regulation]

Muutetaan asetus (EY) N:o 987/2009 seuraavasti:

1)Korvataan 1 artiklan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f) ’Euroopan työviranomaisella’ perusasetuksen 74 artiklassa tarkoitettua elintä.”;

2)Korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jos kyseiset laitokset eivät pääse sopimukseen, asia voidaan viedä toimivaltaisten viranomaisten kautta Euroopan työviranomaisen käsittelyyn aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona asiakirjan vastaanottanut laitos on esittänyt pyynnön. Euroopan työviranomainen pyrkii sovittelemaan erimielisyyksiä [työviranomaisen perustamisesta annetun asetuksen sovittelua koskevassa 13 artiklassa] vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.”;

3)Korvataan 6 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jos kyseiset laitokset tai viranomaiset eivät pääse sopimukseen, asia voidaan viedä toimivaltaisten viranomaisten kautta Euroopan työviranomaisen käsittelyyn aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu erimielisyys syntyi. Euroopan työviranomainen pyrkii sovittelemaan erimielisyyksiä [työviranomaisen perustamisesta annetun asetuksen sovittelua koskevassa 13 artiklassa] vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.”;

4)Korvataan 65 artikla seuraavasti:

”65 artikla

Keskimääräisten vuosikustannusten ilmoittaminen

1. Tiettyä vuotta koskevat keskimääräiset vuosikustannukset henkeä kohti kussakin ikäryhmässä on ilmoitettava Euroopan työviranomaiselle viimeistään kyseistä vuotta seuraavan toisen vuoden loppuun mennessä.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut keskimääräiset vuosikustannukset julkaistaan joka vuosi Euroopan unionin virallisessa lehdessä hallintotoimikunnan hyväksynnän jälkeen.

3. Jos jäsenvaltio ei pysty ilmoittamaan keskimääräisiä vuosikustannuksia tietyltä vuodelta 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, sen on saman määräajan kuluessa pyydettävä hallintotoimikunnalta ja Euroopan työviranomaiselta lupa käyttää kyseisen jäsenvaltion osalta keskimääräisiä vuosikustannuksia, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä sitä vuotta edeltävältä vuodelta, jota ilmoitus koskee. Tällaista lupaa pyytäessään jäsenvaltion on selitettävä syyt, joiden vuoksi se ei pysty ilmoittamaan keskimääräisiä vuosikustannuksia kyseiseltä vuodelta. Jos hallintotoimikunta Euroopan työviranomaisen lausunnon huomioon ottaen hyväksyy jäsenvaltion pyynnön, edellä mainitut keskimääräiset vuosikustannukset julkaistaan uudelleen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4. Edellä 3 kohdassa säädettyä poikkeusta ei myönnetä peräkkäisinä vuosina.”;

5)Korvataan 67 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7. Euroopan työviranomainen helpottaa tilien lopullista selvittämistä tapauksissa, joissa sopuun ei päästä 6 kohdassa säädetyssä ajassa, ja se antaa jommankumman osapuolen esittämästä perustellusta pyynnöstä lausuntonsa riita-asiassa kuuden kuukauden kuluessa sen kuukauden jälkeen, jona asia osoitettiin sille.”;

6)Korvataan 69 artikla seuraavasti:

”69 artikla

   Vuotuisten tilitysten vahvistaminen

1. Hallintotoimikunta vahvistaa saatavien tilanteen kunakin kalenterivuonna perusasetuksen 72 artiklan g alakohdan mukaisesti Euroopan työviranomaisen kertomuksen perusteella. Tätä varten yhteyselinten on ilmoitettava Euroopan työviranomaiselle – sen vahvistamien määräaikojen ja menettelyjen mukaisesti – esitettyjen, suoritettujen tai riitautettujen saatavien määrä (velkojavaltion kanta), sekä vastaanotettujen, suoritettujen tai riitautettujen saatavien määrä (velallisvaltion kanta).

2. Hallintotoimikunta voi suorittaa asianmukaiset varmistukset sellaisten tilastollisten ja tilinpidollisten tietojen tarkistamiseksi, joita käytetään 1 kohdassa säädetyn saatavien tilannetta koskevan vuotuisen selvityksen tekemiseksi, erityisesti varmistaakseen, että tiedot ovat tässä osastossa vahvistettujen sääntöjen mukaiset.”.

48 artikla

Asetuksen (EU) N:o 492/2011 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 492/2011 seuraavasti:

1)Lisätään 26 artiklaan kohta seuraavasti:

”[Euroopan työviranomaisen perustamisesta annetulla asetuksella] perustettu Euroopan työviranomainen osallistuu neuvoa-antavan komitean kokouksiin tarkkailijana ja tarjoaa tarpeen mukaan teknistä tukea ja asiantuntemusta.”;

2)Kumotaan 29–34 artikla.

3)Korvataan 35 artikla seuraavasti:

”35 artikla

Neuvoa-antavan komitean työjärjestystä, joka on voimassa 8 päivänä marraskuuta 1968, sovelletaan edelleen.”;

4)Korvataan 39 artikla seuraavasti:

”39 artikla

Neuvoa-antavan komitean hallintomenot sisällytetään Euroopan unionin yleiseen talousarvioon komission pääluokkaan.”.

49 artikla

Asetuksen (EU) 2016/589 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2016/589 seuraavasti:

1)Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) Eures-verkostoon liittyvät järjestelyt komission, Euroopan työviranomaisen ja jäsenvaltioiden välillä;”;

b)Korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) komission, Euroopan työviranomaisen ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö saatavilla olevien avoimia työpaikkoja, työhakemuksia ja ansioluetteloita koskevien keskeisten tietojen osalta;”;

c)Korvataan f alakohta seuraavasti:

”f) Eures-verkoston edistäminen unionin tasolla komission, Euroopan työviranomaisen ja jäsenvaltioiden toteuttamilla tehokkailla viestintätoimenpiteillä.”;

2)Lisätään 3 artiklaan 8 kohta seuraavasti:

”8) ’Euroopan työviranomaisella’ [työviranomaisen perustamisesta annetulla asetuksella] perustettua elintä;”;

3)Korvataan 4 artiklan 2 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Komissio, Euroopan työviranomainen, Eures-jäsenet ja Eures-yhteistyökumppanit määrittelevät keinot, joilla niiden velvoitteet varmistetaan.”;

4)Muutetaan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) Euroopan työvoimaviranomaisen yhteyteen perustettava Euroopan koordinointitoimisto, jonka vastuulla on avustaa Eures-verkostoa sen tehtävien suorittamisessa;”;

b)Lisätään e alakohta seuraavasti:

”e) komissio.”;

5)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)Korvataan johdantolause seuraavasti:

”Euroopan koordinointitoimisto avustaa Eures-verkostoa sen tehtävien suorittamisessa, etenkin kehittämällä ja hoitamalla tiiviissä yhteistyössä kansallisten koordinointitoimistojen ja komission kanssa seuraavia toimia:”;

ii)Korvataan a alakohdan i alakohta seuraavasti:

”i) Eures-portaalin ja siihen liittyvien tietoteknisten palvelujen järjestelmävastaavan ominaisuudessa käyttäjätarpeiden ja yritysten vaatimusten määrittely ja toimittaminen komissiolle portaalin toimintaa ja kehittämistä varten, mukaan luettuina järjestelmät ja menettelyt avointen työpaikkojen, työhakemusten, ansioluetteloiden ja muiden täydentävien asiakirjojen sekä muun tiedon vaihtamiseksi yhteistyössä muiden asiaankuuluvien unionin tieto- ja neuvontapalvelujen tai -verkostojen sekä aloitteiden kanssa;”;

b)Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Euroopan työviranomainen hallinnoi Euroopan koordinointitoimistoa. Euroopan koordinointitoimisto aloittaa säännöllisen vuoropuhelun unionin tason työmarkkinaosapuolten edustajien kanssa.”;

c)Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Euroopan koordinointitoimisto laatii monivuotiset työohjelmansa kuullen 14 artiklassa tarkoitettua koordinointiryhmää ja komissiota.”;

6)Korvataan 9 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) tekee välitystoimintaan liittyvää yhteistyötä komission, Euroopan työviranomaisen ja jäsenvaltioiden kanssa III luvussa vahvistettujen puitteiden mukaisesti;”;

7)Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Koordinointiryhmä muodostuu Euroopan koordinointitoimiston, komission ja kansallisten koordinointitoimistojen asianmukaisen tason edustajista.”;

8)Korvataan 29 artikla seuraavasti:

”29 artikla

Liikkuvuusvirtoja ja -suuntauksia koskevien tietojen vaihto

Komissio ja jäsenvaltiot seuraavat työvoiman liikkuvuusvirtoja ja -suuntauksia unionissa Euroopan työviranomaisen raporttien perusteella hyödyntäen Eurostatin tilastoja ja käytettävissä olevia kansallisia tietoja ja julkaisevat ne.”.

50 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2009/17/EY ja päätös (EU) 2016/344.

Viittauksia päätökseen 2009/17/EY ja päätökseen (EU) 2016/344 olisi pidettävä viittauksina tähän asetukseen.

51 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Liite – Säädökseen liittyvä rahoitusselvitys – Virastot

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

⌧ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 78 . 

◻Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo (se voi olla tuloksena esimerkiksi koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta, tehokkuuden paranemisesta tai täydentävyyksistä). Tätä kohtaa sovellettaessa ”unionin osallistumisesta saatavalla lisäarvolla” tarkoitetaan arvoa, joka saadaan unionin toiminnan ansiosta sen arvon lisäksi, jonka jäsenvaltiot olisivat muutoin tuottaneet yksinään.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

⌧ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu 86 .

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2019 ja päättyy vuonna 2023.

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa vuodesta 2023 eteenpäin.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

⌧ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

⌧ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Valvontamenetelmä(t)

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Kaikki laskelmat on tehty Brysselin perusteella, koska työviranomaisen toimipaikkaa ei ole vielä päätetty. Käynnistysvaiheeksi on arvioitu viisi vuotta niin, että täysi operatiivinen valmius saavutetaan vuonna 2023. Siitä lähtien työviranomaisen kokonaistalousarvio kasvaa 2 prosenttia vuosittain inflaation kattamiseksi. Maksut ja sitoumukset on linjattu, koska tässä vaiheessa ei ole vielä päätetty, ovatko osaston 3 määrärahat jaksottamattomia vai jaksotettuja.

Tällä hetkellä komission EaSI-ohjelman nojalla toteuttamat toimet siirretään vuosina 2019 ja 2020 työviranomaiselle. Eures-portaali siirretään vasta vuonna 2020. Työviranomaiselle EaSI-ohjelmasta siirrettävät varat ovat 6,300 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 10,187 miljoonaa euroa vuonna 2020 eli yhteensä 16,487 miljoonaa euroa monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) loppuun mennessä. Työviranomaiselle työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevasta budjettikohdasta siirrettävät varat ovat 1,287 miljoonaa euroa sekä vuonna 2019 että vuonna 2020 eli yhteensä 2 574 miljoonaa euroa monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) loppuun mennessä.

Työviranomaisen liikenteen alalla toteuttamien toimien rahoittamiseksi työviranomaiselle liikenteen ja liikkumisen pääosastosta siirrettävät varat ovat 1,360 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 2,720 miljoonaa euroa vuonna 2020 eli yhteensä 4,080 miljoonaa euroa monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) loppuun mennessä.

Tarkemmat tiedot uudelleen kohdennettavista varoista

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset työviranomaisen määrärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–⌧    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulevalla työviranomaisella on kolme keskeistä tavoitetta: a) helpotetaan yksityishenkilöiden ja työnantajien kannalta oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien tietojen sekä asiaa koskevien palvelujen saatavuutta, b) tuetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä asiaa koskevan unionin lainsäädännön rajatylittävässä täytäntöönpanossa, myös helpottamalla yhteisiä tarkastuksia ja c) sovitellaan ja helpotetaan ratkaisun löytymistä kansallisten viranomaisten välisissä rajaylittävissä riita-asioissa tai työmarkkinahäiriöissä.

Operatiivisia ja rahoitustarkoituksia varten ne on jaettu kahteen ryhmään:

·Erityistavoite 1 – Helpotetaan yksityishenkilöiden ja työnantajien kannalta oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien tietojen sekä asiaa koskevien palvelujen saatavuutta.

·Erityistavoitteet 2 ja 3 – Tuetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä asiaa koskevan unionin lainsäädännön rajatylittävässä täytäntöönpanossa, myös helpottamalla yhteisiä tarkastuksia ja sovitellaan ja helpotetaan ratkaisun löytymistä kansallisten viranomaisten välisissä rajaylittävissä riita-asioissa tai työmarkkinahäiriöissä.

3.2.3.Arvioidut vaikutukset työviranomaisen henkilöresursseihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–⌧    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virat ja toimet

Tällä hetkellä komission toteuttamien toimien siirtäminen työviranomaiselle tarkoittaa todennäköisesti sitä, että työviranomaiselle siirretään noin 10 virkaa/toimea. Tässä vaiheessa ei voida kuitenkaan arvioida siirron päivämäärää eikä siirrettäviä henkilöstöryhmiä. Henkilöstön määrää vähennetään vastaavasti henkilöstöryhmät huomioon ottaen.

Arvioidut vaikutukset henkilöstöön (kokoaikaisten työntekijöiden lisäys) – henkilöstötaulukko

Arvioidut vaikutukset henkilöstöön (lisäys) – ulkopuolinen henkilöstö

Henkilöstökustannuksia on oikaistu siten, että hiljattain palkattu henkilöstö otetaan huomioon 6 kuukautta rekrytointivuoden aikana. Täysi toteutusvauhti on tarkoitus saavuttaa vuonna 2023, ja henkilöstö otetaan huomioon 100-prosenttisesti 1. tammikuuta 2023 lähtien.

Rekrytointisuunnitelma on eriytetty henkilöstöryhmittäin:

·Väliaikaisten toimihenkilöiden osalta arvioidaan, että 69 henkilön rekrytointiin menee neljä vuotta alkaen vuonna 2019;

·Sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta arvioidaan, että 15 henkilön rekrytointi saadaan päätökseen kahdessa vuodessa alkaen vuonna 2019;

·Kansallisten asiantuntijoiden osalta arvioidaan, että 60 asiantuntijan rekrytointi aloitetaan vuonna 2019 ja saadaan päätökseen neljässä vuodessa.

3.2.3.2.Henkilöstöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–⌧    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka tointa hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteessä V olevassa 3 kohdassa.

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–⌧    Ehdotus on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen, mutta siihen saattaa sisältyä neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 88 määriteltyjen erityisrahoitusvälineiden käyttöä.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista 89 .

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–⌧    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

vaikutukset omiin varoihin

vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

(1)    ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”, komission 10 painopistettä kaudella 2015–2019; https://ec.europa.eu/commission/priorities_fi

(2)    Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista löytyy tietoa täältä: https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights_fi

(3)    Eurobarometri-kysely nro 88 ”Public opinion in the European Union”, joulukuu 2017.

(4)    COM(2016) 128 final, COM(2016) 815 final, COM(2017) 278 final, COM(2017) 277 final ja COM(2017) 281.

(5)    Vuoden 2016 vuosikertomus EU:n sisäisestä työvoiman liikkuvuudesta, toinen laitos, toukokuu 2017.

(6)    Vuoden 2017 vuosikertomus EU:n sisäisestä työvoiman liikkuvuudesta.

(7)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, 14.9.2016, ”Sosiaalinen polkumyynti Euroopan unionissa” (2015/2255(INI)).

(8)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, 14.1.2014, ”Tehokkaiden työsuojelutarkastusten strategia työolojen parantamiseksi Euroopassa” (2013/2112(INI)).

(9)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, 19.1.2017, ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari” (2016/2095(INI)).

(10)    Neuvoston yleisnäkemys ehdotukseen, joka koskee palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY muuttamista, 24.10.2017, 13612/17.

(11)    Unionin tilaa käsittelevä puhe vuodelta 2017 löytyy täältä: https://ec.europa.eu/commission/state-union-2017_fi  

(12)    COM(2016) 128 final.

(13)    COM(2016) 815 final.

(14)    COM(2017) 278 final.

(15)    COM(2017) 277 ja and COM(2017)281.

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11).

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/54/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa työntekijöille myönnettyjen oikeuksien käyttämistä helpottavista toimenpiteistä (EUVL L 128, 30.4.2014, s. 8).

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 589/2016, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016, työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta (EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1).

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/344, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän eurooppalaisen foorumin perustamisesta (EUVL L 65, 11.3.2016, s. 12).

(20)    ”Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”; löytyy seuraavasta osoitteesta: http://ec.europa.eu/priorities/publications/president-junckers-political-guidelines_fi

(21)    Katsaus sisämarkkinoiden painopisteisiin löytyy seuraavasta osoitteesta: http://ec.europa.eu/priorities/internal-market_fi  

(22)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (COM(2017)256).

(23)    Komission suositus 2013/461/EU, annettu 17 päivänä syyskuuta 2013, SOLVIT-ongelmanratkaisuverkkoa koskevista periaatteista (EUVL L 249, 19.9.2013, s. 10).

(24)    Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla” (COM(2017)534).

(25)    SWD(2018) 68.

(26)    Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma erillisvirastoista; https://europa.eu/european-union/sites/europaeu/files/docs/body/joint_statement_and_common_approach_2012_fi.pdf .

(27)    Erityiskertomus nro 6/2018 – ”Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – perusvapaus on varmistettu, mutta EU varojen parempi kohdentaminen helpottaisi työvoiman liikkuvuutta”; löytyy seuraavasta osoitteesta: https://www.eca.europa.eu/en/Pages/DocItem.aspx?did=44964  

(28)    SEC(2018) 144.

(29)    Sääntelyntarkastelulautakunnan kuulemista koskevat tarkemmat tiedot löytyvät vaikutustenarviointiraportin liitteestä 1 (SWD(2018) 68).

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(32)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(33)    Paremman sääntelyn suuntaviivat (SWD(2017) 350).

(34)    EUVL C […], […], s. […].

(35)    EUVL C […], […], s. […].

(36)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (COM(2016) 815 final).

(37)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (COM(2017) 11 final).

(38)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (COM (2016) 128 final).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/54/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa työntekijöille myönnettyjen oikeuksien käyttämistä helpottavista toimenpiteistä (EUVL L 128, 30.4.2014, s. 8).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016, työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta (EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1).

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11).

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1; oikaisu EUVL L 200, 7.6.2004, s. 1).

(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) No 987/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1).

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1231/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 ulottamisesta koskemaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, joita nämä asetukset eivät yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi vielä koske (EUVL L 344, 29.12.2010, s. 1). 

(47)    Neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1971, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2).

(48)    Neuvoston asetus (ETY) N:o 574/72, annettu 21 päivänä maaliskuuta 1972, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1).

(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/22/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35).

(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).

(52)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta ja direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien erityisten sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (COM(2017)278).

(53)    Asetus [yhteinen digitaalinen palveluväylä – COM(2017) 256].

(54)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 573/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 32).

(55)    Yritys-Eurooppa-verkosto;  https://een.ec.europa.eu/

(56)    Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla” (COM(2017) 534).

(57)    Komission suositus 2013/461/EU, annettu 17 päivänä syyskuuta 2013, SOLVIT-ongelmanratkaisuverkkoa koskevista periaatteista (EUVL L 249, 19.9.2013, s. 10).

(58)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).

(59)    COM(2016) 824 final ja COM(2016) 823 final.

(60)    Neuvoston osittainen yleisnäkemys, 26 päivänä lokakuuta 2017, ehdotuksesta asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (13645/1/17).

(61)    Asia C-236/88 EU:C:1990:303, 17 kohta; asia C-202/97 EU:C:2000:75, 57 ja 58 kohta; asia C-178/97 EU:C:2000:169, 44 ja 45 kohta; asia C-2/05 EU:C:2006:69, 28 ja 29 kohta; asia C-12/14 EU:C:2016:135, 39–41 kohta; asia C-359/16 EU:C:2018:63, 44 ja 45 kohta.

(62)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia” (COM(2017) 134 final).

(63)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/2240, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA2-ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä (EUVL L 318, 4.12.2015, s. 1).

(64)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(65)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1); parhaillaan tarkistuksen kohteena (COM(2017) 8 final).

(66)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(67)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(68)    Komission päätös 2009/17/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2008, työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon käsittelevän asiantuntijakomitean perustamisesta (EUVL L 8, 13.1.2009, s. 26).

(69)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/344, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän eurooppalaisen foorumin perustamisesta (EUVL L 65, 11.3.2016, s. 12).

(70)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia” (COM(2017) 134 final).

(71)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/2240, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA2-ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä (EUVL L 318, 4.12.2015, s. 1).

(72)    Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(73)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(74)    EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(75)    Asetus N:o 1, annettu 15 päivänä huhtikuuta 1958, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).

(76)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

(77)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53)

(78)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(79)     http://ec.europa.eu/priorities/publications/president-junckers-political-guidelines_fi

(80)    [Reference to evaluation to be added when available]

(81)    Asetus [yhteinen digitaalinen palveluväylä – COM(2017) 256].

(82)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 573/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 32).

(83)    Tietoa Yritys-Eurooppa-verkostosta löytyy seuraavasta osoitteesta: https://een.ec.europa.eu/

(84)    Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla” (COM(2017) 534).

(85)    Komission suositus 2013/461/EU, annettu 17 päivänä syyskuuta 2011, SOLVIT-ongelmanratkaisuverkkoa koskevista periaatteista (EUVL L 249, 19.9.2013, s. 10).

(86)    Tämän ehdotuksen rahoitusnäkökohdat eivät vaikuta komission ehdotukseen seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

(87)    AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(88)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(89)    Katso vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 11 ja 17 artikla.

(90)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.