EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 14.2.2018
COM(2018) 71 final
2018/0032(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä sääntöjä vuosiksi 2014–2020 koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014 tuli voimaan 21. toukokuuta 2014, ja sen soveltaminen alkoi 1. tammikuuta 2014 1 .
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä 16 päivänä huhtikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014 tuli niin ikään voimaan 21. toukokuuta 2014, ja sen soveltaminen alkoi 1. tammikuuta 2014 2 . Asetuksen (EU) N:o 515/2014 19 artiklan mukaisesti asetuksen (EU) N:o 514/2014 säännöksiä sovelletaan ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, joka on osa sisäisen turvallisuuden rahastoa.
Ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen tarkoituksena on sellaisen solidaarisuusmekanismin perustaminen, joka sitoo osallistujavaltiot samoihin ulkorajojen valvontaa koskeviin EU:n sääntöihin toistensa eduksi ja puolesta. Ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineellä pyritään Schengenin säännöstön keskeiseen tavoitteeseen eli jakamaan vastuuta ulkorajojen valvonnan tehokkuudesta ja yhtenäisen korkeasta tasosta, siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/399 3 15 artiklassa säädetään. Se on siis osa Schengenin säännöstön kehittämistä.
Asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 7 kohdassa säädetään, että Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat maat osallistuvat välineeseen kyseisen asetuksen mukaisesti ja että tarvittavin järjestelyin täsmennetään näiden maiden rahoitusosuudet ja välineeseen osallistumiseen liittyvät täydentävät säännöt, myös säännökset, joilla varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja tilintarkastustuomioistuimen toimivalta tehdä tarkastuksia, sillä kyseisiä maita koskevissa assosiaatiosopimuksissa ei ole tällaisia sääntöjä.
Sveitsin, jäljempänä ’assosioitunut maa’, kanssa tehtävän sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut järjestelyt ja antaa komissiolle lopullinen vastuu välineen talousarvion toteuttamisesta tässä assosioituneessa maassa ja määrittää sen maksuosuus unionin talousarvioon tämän välineen osalta.
Talousarvion ja varainhoidon valvonnan osalta jäsenvaltioihin sovelletaan horisontaalisia velvoitteita (tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toimivalta) joko suoraan perussopimusten tai unionin johdetun oikeuden perusteella. Näitä velvoitteita sovelletaan suoraan jäsenvaltioihin, eikä niistä sen vuoksi säädetä asetuksessa (EU) N:o 515/2014. Asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 7 kohdan mukaisesti ne on kuitenkin ulotettava myös assosioituneeseen maahan tämän päätöksen aiheena olevalla sopimuksella.
Unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi petoksilta ja muilta väärinkäytöksiltä asetuksessa (EU) N:o 514/2014 säädetään, että komission henkilöstölle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille on myönnettävä asianmukainen pääsy, jotta ne voivat tehdä tarkastuksia. Asetuksen (EU) N:o 514/2014 5 artiklan 9 kohdassa säädetään lisäksi, että kolmansien maiden kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia. Niinpä sopimusluonnokseen sisältyy tällaisia määräyksiä.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ei sovelleta.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ei sovelleta.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Tavoitteena on tehdä Euroopan unionin ja Sveitsin väliset järjestelyt kyseisen maan rahoitusosuudesta ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen kaudella 2014–2020 ja tätä osallistumista koskevista täydentävistä säännöistä. Sopimuksen allekirjoittamista koskeva ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohtaan ja 218 artiklan 5 kohtaan.
•Ehdotetun päätöksen tarve
Asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 7 kohdan perusteella sopimuksen tekeminen Sveitsin kanssa on välttämätöntä, jotta saadaan vahvistettua järjestelyt kyseisen maan rahoitusosuudesta ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen kaudella 2014–2020 ja tätä osallistumista koskevista täydentävistä säännöistä.
•Suhteellisuusperiaate
Ei sovelleta.
•Toimintatavan valinta
Ei sovelleta.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Ei sovelleta.
•Sidosryhmien kuuleminen
Ei sovelleta.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ei sovelleta.
•Vaikutustenarviointi
Ei sovelleta, koska ehdotus liittyy ohjelman hallinnointiin ja tavoitteena on allekirjoittaa kansainvälinen sopimus, joka on neuvoteltu neuvoston antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ei sovelleta.
•Perusoikeudet
Ei sovelleta.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Sopimusluonnoksen 10 artiklassa ja liitteessä määrätään assosioituneen maan vuotuisesta rahoitusosuudesta sisäisen turvallisuuden rahaston (ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen) talousarvioon ja osuuksien mahdollisesta mukauttamisesta tilanteeseen liitteen mukaisesti.
5.LISÄTIEDOT
•Alueellinen soveltamisala
Asetuksella (EU) N:o 515/2014 kehitetään Schengenin säännöstöä. Nyt käsiteltävä sopimus Sveitsin kanssa on tältä osin myös Schengenin säännöstön kehittämistä.
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Edellä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti Tanska päättää kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän ehdotuksen, saattaako se päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Tällä ehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta (neuvoston päätöksen 2000/365/EY 4 mukaisesti) ja Irlanti (neuvoston päätöksen 2002/192/EY 5 mukaisesti) eivät osallistu, jotka eivät sido niitä ja joita ei sovelleta niihin.
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Sopimuksen 17 artiklassa määrätään sovellettavista raportointi- ja seurantajärjestelyistä. Sveitsin on toimitettava komissiolle kunkin vuoden helmikuun 15. päivään mennessä (vuosi 2022 viimeisenä mukaan luettuna vuotena) edeltävää varainhoitovuotta koskeva vuotuinen täytäntöönpanokertomus.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
Ei sovelleta.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Ei tarvita.
Edellä esitetyn perusteella komissio ehdottaa, että neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan Sveitsin valaliiton kanssa tehtävän sopimuksen ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyvistä täydentävistä säännöistä vuosiksi 2014–2020.
2018/0032 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä sääntöjä vuosiksi 2014–2020 koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän 6 ,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Komissio allekirjoitti […] ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä sääntöjä vuosiksi 2014–2020 koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton sopimuksen […] tehdyn neuvoston päätöksen 2017/XXX mukaisesti sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.
(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 515/2014 7 säädetään, että Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat maat osallistuvat ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen ja että tarvittavin järjestelyin täsmennetään näiden maiden rahoitusosuudet ja välineeseen osallistumiseen liittyvät täydentävät säännöt, myös säännökset, joilla varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja tilintarkastustuomioistuimen toimivalta tehdä tarkastuksia.
(3)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän päätöksen, saattaako se päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.
(4)Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY 8 mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.
(5)Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY 9 mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin,
(6)Sopimus olisi hyväksyttävä Euroopan unionin puolesta,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään Euroopan unionin puolesta Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton sopimus ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyvistä täydentävistä säännöistä vuosiksi 2014–2020.
Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön tai henkilöt, jolla/joilla on valtuudet ilmaista Euroopan unionin puolesta sopimuksen 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, että unioni sitoutuu noudattamaan sopimusta.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel14.2.2018
COM(2018) 71 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI
ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä sääntöjä vuosiksi 2014–2020 koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta
LIITE
EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’,
ja
SVEITSIN VALALIITTO, jäljempänä ’Sveitsi’,
jäljempänä ’osapuolet’, jotka
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön 1 täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, jäljempänä ’Sveitsin osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon tehty sopimus’),
SEKÄ KATSOVAT SEURAAVAA:
(1)Unioni perusti ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 515/2014 2 .
(2)Asetuksella (EU) N:o 515/2014 kehitetään Schengenin säännöstöä Sveitsin osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon tehdyssä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla.
(3)Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014 3 vaikuttaa suoraan asetuksen (EU) N:o 515/2014 säännösten soveltamiseen ja siten viimeksi mainitun asetuksen oikeudelliseen kehykseen ja koska Sveitsin osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon tehdyssä sopimuksessa vahvistettuja menettelyjä on sovellettu asetuksen (EU) N:o 514/2014, josta on ilmoitettu Sveitsille, antamiseen, osapuolet tunnustavat, että asetuksella (EU) N:o 514/2014 kehitetään Schengenin säännöstöä Sveitsin osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon tehdyssä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla siltä osin kuin on tarpeen asetuksen (EU) N:o 515/2014 panemiseksi täytäntöön.
(4)Asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 7 kohdassa säädetään, että Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat maat, mukaan lukien Sveitsi, osallistuvat välineeseen asetuksen säännösten mukaisesti ja että tarvittavin järjestelyin täsmennetään näiden maiden rahoitusosuudet ja välineeseen osallistumiseen liittyvät täydentävät säännöt, myös säännökset, joilla varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja tilintarkastustuomioistuimen toimivalta tehdä tarkastuksia.
(5)Ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline, joka on osa sisäisen turvallisuuden rahastoa, on erityinen Schengenin säännöstöön liittyvä väline, jolla pyritään jakamaan vastuuta ja antamaan taloudellista tukea ulkorajojen ja viisumipolitiikan alalla jäsenvaltioissa ja assosioituneissa valtioissa.
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 4 60 artiklassa säädetään välillistä hallinnointia koskevista säännöistä, joita sovelletaan, jos kolmansille maille, mukaan luettuina assosioituneet valtiot, on siirretty talousarvion toteuttamistehtäviä.
(7) Asetuksen (EU) N:o 514/2014 17 artiklan 4 kohdassa säädetään vuonna 2014 maksettujen menojen tukikelpoisuudesta, jos vastuuviranomainen on maksanut ne ennen virallista nimeämistään, millä varmistetaan sujuva siirtyminen ulkorajarahastosta sisäisen turvallisuuden rahastoon. On tärkeää, että tämä seikka otetaan huomioon myös tässä sopimuksessa. Koska tämä sopimus ei tullut voimaan ennen vuoden 2014 loppua, on tärkeää varmistaa vastuuviranomaisen ennen virallista nimeämistään ja nimeämiseen saakka maksamien menojen tukikelpoisuus edellyttäen, että aiemmin sovelletut hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat olennaisilta osin samat kuin vastuuviranomaisen nimeämisen jälkeen voimassa olevat järjestelmät.
(8)Vuosilta 2014–2020 Sveitsin maksettavaksi tulevien ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen vuotuisten rahoitusosuuksien laskemisen ja käytön helpottamiseksi sen rahoitusosuudet maksetaan viitenä vuotuisena eränä vuosina 2016–2020. Vuosien 2016–2018 vuotuiset maksut ovat kiinteämääräisiä, kun taas vuosien 2019 ja 2020 maksuosuus määritetään vuonna 2019 kaikkien ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osallistuvien valtioiden bruttokansantuotteen perusteella ottaen huomioon tosiasiallisesti suoritetut maksut,
OVAT SOPINEET SEURAAVAA:
1 artikla
Soveltamisala
Tässä sopimuksessa määrätään täydentävistä säännöistä, jotka ovat välttämättömiä Sveitsin osallistumiseksi ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen asetuksen (EU) N:o 515/2014 mukaisesti.
2 artikla
Varainhoito ja sen valvonta
1. Sveitsin on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) ja johdetussa oikeudessa vahvistettuja varainhoitoa ja sen valvontaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja johdetun oikeuden säännöksiä ja määräyksiä ovat seuraavat:
a)SEUT-sopimuksen 287 artiklan 1, 2 ja 3 kohta;
b)asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 30, 32 ja 57 artikla, 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohta, 60 artikla, 79 artiklan 2 kohta ja 108 artiklan 2 kohta;
c)komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 5 32, 38, 42, 84, 88, 142 ja 144 artikla;
d)neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96 6 ;
e)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 7 .
Osapuolet voivat muuttaa tätä luetteloa yhteisellä sopimuksella.
2. Sveitsin on sovellettava alueellaan 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ja määräyksiä tämän sopimuksen mukaisesti.
3 artikla
Moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattaminen
Sveitsille kohdennettuja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen varoja on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti.
4 artikla
Eturistiriitaa koskevan periaatteen noudattaminen
Taloushallinnon toimija tai muu talousarvion toteuttamiseen ja hallinnointiin, mukaan lukien niiden valmistelu, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan Sveitsin alueella osallistuva henkilö ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja unionin etujen välille.
5 artikla
Täytäntöönpano
Komission tekemät päätökset, joilla määrätään maksuvelvollisuus muille kuin valtioille, ovat täytäntöönpanokelpoisia Sveitsin alueella.
Täytäntöönpanoon sovelletaan Sveitsissä voimassa olevia säännöksiä lainkäytöstä riita-asioissa. Sveitsin hallituksen tehtävään nimeämä ja komissiolle ilmoittama kansallinen viranomainen liittää päätökseen täytäntöönpanomääräyksen tutkimatta muuta kuin päätöksen aitouden.
Kun nämä muodollisuudet on komission vaatimuksesta täytetty, komissio voi hakea täytäntöönpanoa kansallisen lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
Täytäntöönpanoa voidaan lykätä ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Virheellistä täytäntöönpanoa koskevien valitusten käsittely kuuluu kuitenkin Sveitsin tuomioistuinten toimivaltaan.
6 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen petoksia vastaan
1.Sveitsin on
a)torjuttava petoksia ja muita unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia laittomia toimia toimenpiteillä, joilla on ennaltaehkäisevä vaikutus ja jotka tarjoavat tehokkaan suojan Sveitsissä;
b)toteutettava samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petoksilta kuin se toteuttaa suojatakseen omia taloudellisia etujaan petoksilta; ja
c)koordinoitava unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi tarkoitetut toimet jäsenvaltioiden ja komission kanssa.
2.Sveitsin on otettava käyttöön vastaavat toimenpiteet kuin ne, jotka unioni on ottanut käyttöön SEUT-sopimuksen 325 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja jotka ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoittamispäivänä.
Osapuolet voivat ottaa yhteisellä sopimuksella käyttöön vastaavat toimenpiteet kuin unioni ottaa myöhemmin käyttöön tämän artiklan mukaisesti.
7 artikla
Komission (OLAFin) paikalla suorittamat tarkastukset ja todentamiset
Komissiolla (Euroopan petostentorjuntavirastolla OLAFilla) on valtuudet suorittaa paikalla ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevia tarkastuksia ja todentamisia Sveitsin alueella asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 514/2014 5 artiklan 8 kohtaan perustuvia komission oikeuksia.
Sveitsin viranomaisten on helpotettava paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, jotka voidaan viranomaisten pyynnöstä suorittaa yhdessä niiden kanssa.
8 artikla
Tilintarkastustuomioistuin
SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ensimmäisen osan X osaston 1 luvun mukaisesti tilintarkastustuomioistuimella on mahdollisuus suorittaa tilintarkastuksia kaikkien sellaisten tahojen toimitiloissa, jotka hallinnoivat ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevia tuloja tai menoja unionin puolesta Sveitsin alueella, mukaan luettuina kaikkien sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden toimitilat, joille suoritetaan maksuja talousarviosta.
Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastukset Sveitsissä yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa tai, jollei niillä ole riittävää toimivaltaa, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tai laitosten kanssa. Tilintarkastustuomioistuin ja Sveitsin kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen. Nämä tilintarkastuselimet taikka viranomaiset tai laitokset ilmoittavat tilintarkastustuomioistuimelle, aikovatko ne osallistua tarkastukseen.
Tilintarkastustuomioistuimella on vähintään samat oikeudet kuin komissiolla asetuksen (EU) N:o 514/2014 5 artiklan 7 kohdan ja tämän sopimuksen 7 artiklan nojalla.
9 artikla
Julkiset hankinnat
Sveitsi soveltaa julkisia hankintoja koskevaa kansallista lainsäädäntöään Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen liitteen 4 määräysten (julkisia hankintoja koskeva sopimus) 8 ja tietyistä julkisiin hankintoihin liittyvistä näkökohdista tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen 9 mukaisesti.
Sveitsi antaa komissiolle kuvauksen julkisia hankintojaan koskevista menettelyistään.
Lisäksi se antaa tietoja käytetyistä julkisista hankintamenettelyistä asetuksen (EU) N:o 514/2014 54 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa.
10 artikla
Rahoitusosuudet
1.Sveitsin on suoritettava vuosina 2016–2018 ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen talousarvioon vuotuiset maksut seuraavan taulukon mukaisesti:
(Kaikki määrät euroina)
|
2016 |
2017 |
2018 |
|
|
Sveitsi |
25 106 140 |
25 106 140 |
25 106 140 |
2.Sveitsin maksuosuudet vuosina 2019 ja 2020 lasketaan liitteessä esitetyn kaavan mukaisesti sen perusteella, mikä on sen bruttokansantuotteen (BKT) prosentuaalinen osuus suhteessa kaikkien ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osallistuvien valtioiden BKT:hen.
3.Sveitsin on suoritettava tässä artiklassa tarkoitetut rahoitusosuudet riippumatta siitä, milloin sen asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklassa tarkoitettu kansallinen ohjelma hyväksytään.
11 artikla
Rahoitusosuuksien käyttö
1.Vuosien 2016 ja 2017 vuotuisten maksujen yhteismäärä kohdennetaan seuraaviin tarkoituksiin:
a)75 prosenttia asetuksen (EU) N:o 515/2014 8 artiklassa tarkoitettuun väliarviointiin;
b)15 prosenttia asetuksen (EU) N:o 515/2014 15 artiklassa tarkoitettuun tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen edellyttäen, että asiaankuuluvat unionin säädökset on annettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017;
c)10 prosenttia asetuksen (EU) N:o 515/2014 13 artiklassa tarkoitettuihin unionin toimiin ja asetuksen (EU) N:o 515/2014 14 artiklassa tarkoitettuun hätäapuun.
Jos b alakohdassa tarkoitettu määrä jää kohdentamatta tai käyttämättä, komissio kohdentaa sen asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 5 kohdan b alakohdan toisessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti asetuksen (EU) N:o 515/2014 7 artiklassa tarkoitettuihin erityistoimiin.
Jos tämä sopimus ei tule voimaan tai sitä ei sovelleta väliaikaisesti viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2017, Sveitsin koko rahoitusosuus on käytettävä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.
2.Vuosien 2018, 2019 ja 2020 vuotuisten maksujen yhteismäärä kohdennetaan seuraaviin tarkoituksiin:
a)40 prosenttia asetuksen (EU) N:o 515/2014 7 artiklassa tarkoitettuihin erityistoimiin;
b)50 prosenttia asetuksen (EU) N:o 515/2014 15 artiklassa tarkoitettuun tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen edellyttäen, että asiaankuuluvat unionin säädökset on annettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018;
c)10 prosenttia asetuksen (EU) N:o 515/2014 13 artiklassa tarkoitettuihin unionin toimiin ja asetuksen (EU) N:o 515/2014 14 artiklassa tarkoitettuun hätäapuun.
Jos b alakohdassa tarkoitettu määrä jää kohdentamatta tai käyttämättä, komissio kohdentaa sen asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 5 kohdan b alakohdan toisessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti asetuksen (EU) N:o 515/2014 7 artiklassa tarkoitettuihin erityistoimiin.
3.Väliarviointiin, unionin toimiin, erityistoimiin tai tietotekniikkajärjestelmien kehittämisohjelmaan kohdennetut lisämäärät on käytettävä asiaa koskevan, seuraavissa säännöksissä vahvistetun menettelyn mukaisesti:
a)asetuksen (EU) N:o 514/2014 6 artiklan 2 kohta;
b)asetuksen (EU) N:o 515/2014 8 artiklan 7 kohta;
c)asetuksen (EU) N:o 515/2014 7 artiklan 3 kohta;
d)asetuksen (EU) N:o 515/2014 15 artiklan toinen alakohta.
4. Komissio voi käyttää joka vuosi enintään 181 424 euroa Sveitsin suorittamista maksuista sellaiseen omaan tai ulkopuoliseen henkilöstöön liittyvien hallintokulujen rahoittamiseen, joka on välttämätöntä Sveitsin tukemiseksi asetuksen (EU) N:o 515/2014 ja tämän sopimuksen täytäntöönpanossa.
12 artikla
Luottamuksellisuus
Kaikki tämän sopimuksen nojalla toimitetut ja saadut tiedot niiden muodosta riippumatta kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama suoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty unionin toimielimiin sovellettavissa säännöksissä ja Sveitsin lainsäädännössä. Kyseisiä tietoja saa ilmaista vain niille henkilöille, joiden on ne tunnettava tehtäviensä vuoksi unionin toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Sveitsissä, ja niitä saa käyttää vain osapuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.
13 artikla
Vastuuviranomaisen nimeäminen
1. Sveitsin on ilmoitettava ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen menojen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavan vastuuviranomaisen ministeriötasolla tapahtuvasta virallisesta nimeämisestä komissiolle mahdollisimman pian kansallisen ohjelman hyväksymisen jälkeen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu nimeäminen edellyttää, että kyseinen elin täyttää asetuksessa (EU) N:o 514/2014 tai sen perusteella vahvistetut nimeämisperusteet, jotka koskevat sisäistä ympäristöä, valvontatoimia, tiedotusta ja viestintää sekä seurantaa.
3. Vastuuviranomaisen nimeäminen perustuu tarkastuselimen lausuntoon; tarkastuselin voi olla tarkastusviranomainen, joka arvioi, täyttääkö vastuuviranomainen nimeämisperusteet. Tämä elin voi olla hallinnon seurannasta, arvioinnista ja tarkastuksesta vastaava itsenäinen julkinen laitos. Tarkastuselimen on oltava toiminnassaan riippumaton vastuuviranomaisesta ja suoritettava työnsä kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusnormien mukaisesti. Sveitsi voi käyttää nimeämispäätöksensä perusteena sitä, ovatko hallinnointi- ja valvontajärjestelmät olennaisilta osin samat kuin aikaisemmalla kaudella jo käytössä olleet järjestelmät ja ovatko ne toimineet tehokkaasti. Jos tarkastus- ja valvontatulokset osoittavat, että nimetty elin ei enää täytä nimeämisperusteita, Sveitsin on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kyseisen elimen hoitamien tehtävien toteuttamisessa havaitut puutteet korjataan, mukaan lukien nimeämisen purkaminen.
14 artikla
Varainhoitovuoden määritelmä
Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu varainhoitovuosi kattaa maksetut menot sekä saadut ja vastuuviranomaisen tileille kirjatut tulot kaudella, joka alkaa 16 päivänä lokakuuta vuonna N – 1 ja päättyy 15 päivänä lokakuuta vuonna N.
15 artikla
Menojen tukikelpoisuus
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 514/2014 17 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 4 kohdassa säädetään, menot ovat tukikelpoisia, jos vastuuviranomainen on maksanut ne ennen tämän sopimuksen 13 artiklan mukaista virallista nimeämistään edellyttäen, että virallista nimeämistä edeltävät hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat olennaisilta osin samat kuin vastuuviranomaiseksi nimeämisen jälkeen voimassa olevat järjestelmät.
16 artikla
Vuotuisen saldon maksamista koskeva pyyntö
1. Sveitsin on toimitettava komissiolle viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun 15 päivänä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa vaaditut asiakirjat ja tiedot.
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 514/2014 44 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja noudattaen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan kolmatta alakohtaa Sveitsin on toimitettava komissiolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu lausunto viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden maaliskuun 15 päivänä.
Toimitetut tässä kohdassa tarkoitetut asiakirjat toimivat vuotuisen saldon maksamista koskevana pyyntönä.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on laadittava niiden mallien mukaisesti, jotka komissio on hyväksynyt asetuksen (EU) N:o 514/2014 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
17 artikla
Täytäntöönpanokertomus
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 514/2014 54 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja noudattaen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan kolmatta alakohtaa Sveitsin on toimitettava komissiolle vuosikertomus kansallisen ohjelman täytäntöönpanosta edeltävältä varainhoitovuodelta viimeistään seuraavan vuoden helmikuun 15 päivänä vuoteen 2022 saakka, ja se voi julkistaa nämä tiedot asianmukaisella tasolla.
Ensimmäinen vuosikertomus kansallisen ohjelman täytäntöönpanosta on toimitettava 15 päivänä helmikuuta sen jälkeen, kun tämä sopimus on tullut voimaan tai sen väliaikainen soveltaminen on aloitettu.
Ensimmäisessä kertomuksessa on käsiteltävä varainhoitovuosia vuodesta 2014 siihen varainhoitovuoteen, joka edeltää toisen kohdan mukaista ensimmäisen vuosikertomuksen määräaikaa.
Sveitsin on toimitettava kansallista ohjelmaa koskeva lopullinen täytäntöönpanokertomus viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
18 artikla
Sähköinen tiedonvaihtojärjestelmä
Asetuksen (EU) N:o 514/2014 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikessa virallisessa tiedonvaihdossa Sveitsin ja komission välillä on käytettävä sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää, jonka komissio järjestää tätä tarkoitusta varten.
19 artikla
Voimaantulo
1.Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän sopimuksen tallettaja.
2.Osapuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ne ilmoittavat toisilleen näiden menettelyjen päätökseen saattamisesta.
3.Tämä sopimus tulee voimaan viimeisen 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekemispäivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.
4.Lukuun ottamatta sopimuksen 5 artiklaa, osapuolet soveltavat tätä sopimusta väliaikaisesti sen allekirjoituspäivää seuraavasta päivästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtiosäännön asettamien vaatimusten soveltamista.
20 artikla
Voimassaolo ja irtisanominen
1.Unioni tai Sveitsi voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla päätöksestään toiselle osapuolelle. Sopimuksen soveltaminen lopetetaan kolmen kuukauden kuluttua kyseisestä ilmoituksesta. Hankkeita ja toimia, jotka ovat käynnissä irtisanomisen aikaan, jatketaan tässä sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Osapuolet sopivat yhdessä sopimuksen irtisanomisen muista mahdollisista seurauksista.
2.Sopimus irtisanotaan, kun Sveitsin osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon tehty sopimus irtisanotaan kyseisen sopimuksen 7 artiklan 4 kohdan, 10 artiklan 3 kohdan tai 17 artiklan mukaisesti.
21 artikla
Kielet
Tämä sopimus laaditaan yhtenä kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.
LIITE
Kaava vuosien 2019 ja 2020 rahoitusosuuksien laskemiseen ja maksutiedot
(1)Asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 7 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettu Sveitsin rahoitusosuus ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen vuosina 2019 ja 2020 lasketaan seuraavasti:
Maaliskuun 31 päivänä 2019 käytettävissä olevat Sveitsin bruttokansantuotteen (BKT) lopulliset vuotuiset luvut vuosilta 2013–2017 jaetaan kaikkien ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osallistuvien valtioiden kyseisen vuoden BKT-lukujen yhteissummalla. Vuosilta 2013–2017 saatujen viiden prosenttiosuuden keskiarvon mukainen määrä ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen todellisten vuotuisten määrärahojen summasta vuosilta 2014–2019 ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen vuoden 2020 maksusitoumusmäärärahoista, sellaisina kuin ne on kirjattu komission esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuotta 2020 varten, on Sveitsin maksettavaksi tuleva kokonaismäärä ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koko täytäntöönpanokaudelta. Tästä määrästä vähennetään Sveitsin tämän sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti suorittamat vuotuiset maksut, jotta saadaan vuosien 2019 ja 2020 rahoitusosuuksien yhteismäärä. Tästä määrästä maksetaan puolet vuonna 2019 ja loput vuonna 2020.
(2)Rahoitusosuus maksetaan euroina.
(3)Sveitsin on maksettava rahoitusosuutensa 45 päivän kuluessa veloitusilmoituksen vastaanottamisesta. Jos rahoitusosuuden maksu viivästyy, maksamattomasta määrästä kertyy viivästyskorkoa eräpäivästä alkaen. Korkona käytetään Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltaman korkokannan mukaista Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua, erääntymiskuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa korkoa korotettuna 3,5 prosenttiyksiköllä.