EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 24.7.2018
JOIN(2018) 24 final
2018/0294(NLE)
Yhteinen ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustetussa yhteistyöneuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuuden painopisteiden hyväksymiseen
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen kohde
Tämä ehdotus koskee päätöstä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustetussa yhteistyöneuvostossa unionin puolesta otettavan kannan vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on määrä antaa EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuuden painopisteiden hyväksymistä koskeva suositus N:o XX/2018.
2.Ehdotuksen tausta
2.1.EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuus- ja yhteistyösopimus
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, tarkoituksena on luoda asianmukainen rakenne osapuolten väliselle poliittiselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle, joilla mahdollistetaan poliittisten suhteiden kehittäminen. Sopimus tuli voimaan 1. heinäkuuta 1999.
2.2.Yhteistyöneuvosto
Yhteistyöneuvosto tarkastelee kaikkia sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä sekä kaikkia muita kahdenvälisiä tai kansainvälisiä osapuolten yhteisen edun mukaisia kysymyksiä sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyöneuvosto voi antaa asianmukaisia suosituksia osapuolten yhteisellä sopimuksella. Yhteistyöneuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvoston jäsenistä ja Euroopan komission jäsenistä sekä Azerbaidžanin tasavallan hallituksen jäsenistä. Yhteistyöneuvostolla on oma työjärjestyksensä 1 .
2.3.Suunniteltu yhteistyöneuvoston säädös
Yhteistyöneuvoston on määrä hyväksyä kirjallisella menettelyllä suositus, joka koskee osapuolten kumppanuuden ja yhteistyön painopisteitä, jäljempänä ’suunniteltu säädös’.
Suunnitellun säädöksen tarkoituksena on muuntaa tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan 2 (ENP) tavoitteet konkreettisiksi yhteistyöaloiksi ja muokata säännöllistä poliittista ja alakohtaista vuoropuhelua koskevaa asialistaa.
3.Unionin puolesta otettava kanta
Sopimuksella perustetussa yhteistyöneuvostossa otettava Euroopan unionin kanta EU:n ja Azerbaidžanin välisen kumppanuuden painopisteiden hyväksymiseen perustuu tähän päätökseen liitettyyn suositukseen.
Ehdotetut kumppanuuden painopisteet vastaavat tarkistetun ENP:n tavoitteita. Ne ohjaavat EU:n Azerbaidžanin kanssa tekemän rahoitusyhteistyön monivuotista suunnittelua, josta päätetään vuosien 2018–2020 yhdistetyssä tukikehyksessä ja joka korvaa ENP:n toimintasuunnitelman.
4.Oikeusperusta
4.1.Menettelyllinen oikeusperusta
4.1.1.Periaatteet
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.
Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa” 3 .
4.1.2.Soveltaminen tässä asiassa
Yhteistyöneuvosto on sopimuksella perustettu elin; se on perustettu Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella.
Säädös, joka yhteistyöneuvoston on määrä antaa, on säädös, jolla on oikeusvaikutuksia. Suunniteltu säädös voi vaikuttaa ratkaisevasti unionin säännöstön sisältöön seuraavien osalta: yhdistetyn tukikehyksen mukaisen rahoitusyhteistyön monivuotinen ohjelmasuunnittelu. Tämä johtuu siitä, että Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 232/2014 4 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että niiden maiden osalta, joiden kanssa on tehty kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asiakirja, hyväksytään kattava monivuotinen yhdistetty tukikehys asetuksen (EU) N:o 236/2014 5 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tällaiset asiakirjat ovat toimintasuunnitelmia tai muita vastaavia yhdessä sovittuja asiakirjoja, kuten kumppanuuden painopisteet sisältäviä asiakirjoja.
Suunnitellulla säädöksellä ei täydennetä eikä muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita.
Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.
4.2.Aineellinen oikeusperusta
4.2.1.Periaatteet
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.
Kun suunnitellulla säädöksellä on samanaikaisesti useita tavoitteita tai kun siihen sisältyy useita osatekijöitä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista yksikään ei ole toisiin nähden liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellisessa oikeusperustassa on poikkeuksellisesti mainittava kaikki asianmukaiset oikeusperustat.
4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa
Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät yhteistyöhön Azerbaidžanin kanssa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa.
4.3.Päätelmät
Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 37 artikla ja SEUT-sopimuksen 207 ja 209 artikla yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.
5.Suunnitellun säädöksen julkaiseminen
Yhteistyöneuvoston säädös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen, kun se on hyväksytty.
2018/0294 (NLE)
Yhteinen ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustetussa yhteistyöneuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuuden painopisteiden hyväksymiseen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 ja 209 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimus, jäljempänä ’sopimus’, tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999.
(2)Sopimuksen 81 artiklan nojalla yhteistyöneuvosto voi antaa asianmukaisia suosituksia sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
(3)Yhteistyöneuvosto hyväksyy kumppanuuden painopisteitä koskevan suosituksen kirjallisella menettelyllä.
(4)Neuvosto hyväksyy yhteistyöneuvostossa otettavan unionin kannan EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuuden painopisteiden hyväksymiseen,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustetussa yhteistyöneuvostossa unionin puolesta otettava kanta perustuu tähän päätökseen liitettyyn yhteistyöneuvoston suositusehdotukseen.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu komissiolle ja korkealle edustajalle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 24.7.2018
JOIN(2018) 24 final
Yhteinen ehdotus
LIITE
asiakirjaan
neuvoston päätökseksi
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustetussa yhteistyöneuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuuden painopisteiden hyväksymiseen
LIITE
EU–AZERBAIDŽAN-YHTEISTYÖNEUVOSTON SUOSITUS N:o XX/2018 EU:N JA AZERBAIDŽANIN KUMPPANUUDEN PAINOPISTEISTÄ
EU–AZERBAIDŽAN-YHTEISTYÖNEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 22 päivänä huhtikuuta 1996, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999.
(2)Sopimuksen 81 artiklan mukaan yhteistyöneuvosto voi antaa asianmukaisia suosituksia sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
(3)Sopimuksen 98 artiklan mukaan osapuolet toteuttavat kaikki yleistoimenpiteet tai erityiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi, ja huolehtivat siitä, että sopimuksen tavoitteet saavutetaan.
(4)Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelun yhteydessä ehdotettiin uuden vaiheen käynnistämistä kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, jotta kumpikin osapuoli voisi kokea kumppanuuden enemmän omakseen.
(5)EU ja Azerbaidžan ovat päättäneet lujittaa kumppanuuttaan hyväksymällä vuosiksi 2018–2020 painopisteet, joilla on tarkoitus tukea ja vahvistaa Azerbaidžanin selviytymiskykyä ja vakautta.
(6)Sopimuksen osapuolet ovat sen vuoksi hyväksyneet tekstin EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuuden painopisteistä, jotka tukevat sopimuksen täytäntöönpanoa, painottaen yhteistyötä yhdessä määriteltyjen yhteisten etujen ajamiseksi,
ON HYVÄKSYNYT SEURAAVAN SUOSITUKSEN:
1 artikla
Yhteistyöneuvosto suosittaa, että osapuolet panevat täytäntöön liitteessä esitetyt EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuuden painopisteet.
2 artikla
Tämä suositus tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä [... päivänä ... kuuta 2018].
Yhteistyöneuvoston puolesta
Puheenjohtaja
***
LIITE
EUROOPAN UNIONIN
JA
AZERBAIDŽANIN
kumppanuuden
painopisteet
I. Tausta
1.EU ja Azerbaidžan ovat sopineet Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelun 1 yhteydessä yhteisistä kumppanuuden painopisteistä. Tarkoituksena on vahvistaa osapuolten keskinäisiä suhteita pohjalta, joka perustuu molemminpuoliseen etuun ja yhteisiin arvoihin, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen sekä alueellisen koskemattomuuden, valtioiden rajojen loukkaamattomuuden ja osapuolten itsenäisyyden ja suvereniteetin kunnioittamista ja tukemista koskeviin sitoumuksiin, jotta yhteistyötä voidaan muokata ottaen asianmukaisesti huomioon talouden kestävyys ja ohjata kumppanuutta seuraavalla kaudella (2018–2020). Kumppanuuden painopisteet on määritelty osallistavassa prosessissa, johon ovat osallistuneet eri sidosryhmät, myös kansalaisyhteiskunta.
2.Kumppanuuden painopisteiden lähtökohtana on aiempi hedelmällinen yhteistyö muun muassa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) toimintaohjelman toteuttamiseksi, ja ne korvaavat ENP:n toimintaohjelman. Ne vastaavat sekä EU:n että Azerbaidžanin etuja ja heijastavat kumppanuuden yhdenvertaisuutta ja keskinäistä luonnetta. Uudistetun kumppanuuden tavoitteena on tarkentaa aloja, joihin suhteissa keskitytään, osana EU:n ja Azerbaidžanin välisessä uudessa sopimuksessa tarkoitettua laajaa poliittista kehystä. Tarkoituksena on edistää yhteisiä tavoitteita, jotka koskevat rauhaa ja turvallisuutta, vaurautta, selviytymiskykyä ja vakauttamista, sekä tukea uudistuksia, joita Azerbaidžan aikoo toteuttaa tässä yhteydessä, sekä saada aikaan kaikkia kansalaisia hyödyttäviä konkreettisia tuloksia. EU:n ja Azerbaidžanin välisen kumppanuuden painopisteet muuntavat tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan tavoitteet konkreettisiksi yhteistyöaloiksi ja muokkaavat säännöllisen poliittisen ja alakohtaisen vuoropuhelun asialistaa, josta sovitaan uuden EU:n ja Azerbaidžanin sopimuksen yhteydessä.
3.Kumppanuuden painopisteissä keskitytään erityisesti oikeusvaltioperiaatteeseen, perusoikeuksiin ja yleismaailmallisiin arvoihin. Niillä tuetaan myös kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteita, joihin kuuluvat muun muassa YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta, sekä vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa ja näissä annettuja sitoumuksia pyrkiä ratkaisemaan ilmastonmuutokseen, ympäristön pilaantumiseen, köyhyyteen ja epätasa-arvoon liittyviä ongelmia.
4.Nämä EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuuden painopisteet ryhmitellään samoihin neljään aihealueeseen kuin Brysselissä 24. marraskuuta 2017 pidetyssä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa sovitut vuodeksi 2020 asetetut 20 tavoitetta, samalla kun noudatetaan eriyttämisperiaatetta. Kumppanuuden painopisteiden ja vuodeksi 2020 asetettujen 20 tavoitteen pitäisi vahvistaa toisiaan, jos mahdollista.
5.Azerbaidžan pyrkii monipuolistamaan talouttaan ja on laatimassa kunnianhimoista talousuudistusohjelmaa. EU kuuluu maan tärkeimpiin investoijiin – yli puolet sekä öljy- että muille aloille tehdyistä suorista ulkomaisista investoinneista on lähtöisin EU:sta. EU ja Azerbaidžan ovat halukkaita jatkamaan talouden monipuolistamista ja kestävää kasvua koskevaa taloudellista vuoropuheluaan ja yhteistyötään, joiden yhteydessä keskitytään tukemaan Azerbaidžania liiketoimintaympäristön ja olosuhteiden parantamisessa kaikilla aloilla, kuten 19 kohdassa selostetaan tarkemmin. Azerbaidžanin ja EU:n yhteisenä strategisena tavoitteena on luoda suorat energia- ja liikenneyhteydet. Azerbaidžanin asema strategisena energiakumppanina ja sen maantieteellinen sijainti luonnollisena liikenteen solmukohtana tarjoavat mahdollisuuden kehittää näitä yhteyksiä koskevia osapuolten tavoitteita. Näin edistetään samalla kauppaa ja logistiikkaa sekä luodaan edellytykset idän ja lännen sekä pohjoisen ja etelän välillä kulkevaa liikennettä koskevien tärkeiden hankkeiden toteuttamiselle alueella.
6.Oikeusvaltioperiaatteen noudattamista sekä oikeuslaitoksen ja julkishallinnon uudistamista koskevaa yhteistyötä on määrä tehostaa muun muassa uudelleen aloitetun ihmisoikeusvuoropuhelun pohjalta. Lisäksi vauhditetaan liikkuvuuskumppanuuden ja viisumihelpotus- ja takaisinottosopimusten täytäntöönpanoa. Osaamisen ja asiantuntemuksen avoimen vaihdon edistämiseksi tehostetaan koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin sekä kulttuurin aloilla tehtävää yhteistyötä.
7.Kumppanuuden painopisteet muodostavat perustan EU:n ja Azerbaidžanin tulevalle rahoitusyhteistyölle ja ohjelmasuunnittelulle, erityisesti vuosia 2018–2020 koskevalle seuraavalle yhdistetylle tukikehykselle Azerbaidžania varten. Osapuolet tarkastelevat kumppanuuden painopisteiden täytäntöönpanoa säännöllisesti yhdessä sidosryhmien kanssa varmistaakseen sovittujen tavoitteiden saavuttamisen.
II. Painopisteet
8.Yhteistyön piiriin kuuluvat seuraavat osa-alueet: hyvä hallintotapa, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet, vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa, ihmisten väliset yhteydet, kestävä kehitys ja nykyaikaistaminen, tutkimus ja innovointi, liikenne, energia ja ilmastotoimet sekä tiukkojen ympäristönormien edistäminen.
9.Taloudellinen yhteistyö jatkuvan ja kestävämmän talouskasvun aikaansaamiseksi on ala, jolla yhteinen etu on vahva ja jolla aiotaan kartoittaa kaikki mahdollisuudet parantaa liiketoimintaympäristöä. Kestävän ja osallistavamman kasvun vauhdittaminen pitkällä aikavälillä edellyttää vakaita julkisia instituutioita ja hallinnon kehittämistä, työnormien parempaa noudattamista, kehittyneempiä infrastruktuuriyhteyksiä, luonnonvarojen kestävää hoitoa ja asianmukaista ammattitaitoa sekä inhimillistä pääomaa. Näiden kysymysten ratkaiseminen luo suotuisat olosuhteet yhteistyön lujittamiselle keskeisillä aloilla ja liikkuvuuden lisäämiselle sekä Azerbaidžanin että EU:n kansalaisten hyödyksi. Jokaiseen painopistealaan sisältyy useita elementtejä tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän monialaisen lähestymistavan mukaisesti.
10.Seuraavassa luetellut poliittisen, taloudellisen ja teknisen yhteistyön alat eivät sulje pois muita aloja. EU:n ja Azerbaidžanin välistä yhteistyötä voidaan tehdä muillakin aloilla, ja se on suositeltavaa. Tällaista yhteistyötä voidaan tehdä kahdenvälisesti ja monenvälisissä yhteyksissä, joissa Azerbaidžanin osallistumista voidaan entisestään tehostaa.
11.Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on erittäin tärkeä tekijä yksityisen sektorin kehitykselle, kestävälle talouskasvulle, kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle ja sosiaaliselle innovoinnille. Laadukkaita alakohtaisia uudistuksia koskeva vuoropuhelu edellyttää teknistä asiantuntemusta. Yhteistyöllä pyritään vahvistamaan kaikkien sidosryhmien valmiuksia.
12.Kansalaisyhteiskunnalle annetaan mahdollisuus lisätä osallistumistaan julkiseen elämään. Muut olennaiset monialaiset kysymykset, kuten sukupuoli, ilmasto, ympäristö ja sosiaaliset kysymykset, otetaan huomioon kaikilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseen.
1. Instituutioiden ja hyvän hallintotavan lujittaminen
13.Azerbaidžan ja EU edistävät hyvää hallintotapaa ja parantavat jatkuvasti Azerbaidžanin julkishallintoa, kuten julkisia palveluja ja oikeuslaitosta. Tähän sisältyy yhteistyö turvallisuusasioissa.
14.Erityistä huomiota kiinnitetään oikeusvaltioperiaatteeseen, muun muassa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, puolueettomuuteen, laatuun ja tehokkuuteen. Osapuolet jatkavat julkishallinnon uudistamista kaikilla hallinnon tasoilla, paikallisviranomaiset ja lainvalvonta sekä julkinen varainhoito mukaan luettuina. Yhteistyön tavoitteena on lisätä edellä mainittujen instituutioiden vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta sekä julkisten palvelujen tarjonnan avoimuutta ja tehokkuutta parhaiden käytäntöjen pohjalta ja laajasti sähköistä hallintoa hyödyntäen. Osapuolet pyrkivät myös käyttämään politiikan kehittämisen ja arvioinnin perustana selkeää näyttöä, jota saadaan muun muassa korkealaatuisesta tilastopalvelusta, ja ottamaan kansalaisyhteiskunnan mukaan päätöksentekoon.
15.Keskeisellä sijalla hallinnon uudistamisessa ja yhteistyössä oikeusvaltion vahvistamiseksi on korruption torjunta. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa korruptiontorjuntaelinten valmiuksia ja tehostaa niiden toimintaa sekä parantaa sääntely-ympäristöä kansainvälisten parhaiden käytäntöjen ja normien mukaisesti. Tämä koskee erityisesti julkisten hankintojen järjestelmää ja sellaisten julkisten tehtävien hoitoa, joiden kohdalla taloudelliset ja muut panokset ovat korkeimmat (kuten julkiset hankinnat ja luvat), jotta voidaan taata korkeatasoiset eettiset normit. Väärinkäytösten ilmetessä tärkeä tekijä eturistiriitojen välttämisen ja vastuuvelvollisuuden vahvistamisen kannalta on avoimuuden soveltaminen. Lisäksi vahvistetaan yhteistyötä EU:n ja Azerbaidžanin taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten torjunnassa. Osapuolet tekevät yhteistyötä myös rikollisten varojen takaisinperinnän ja rahanpesun torjunnan alalla asianmukaisen institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksen välityksellä. Ne harkitsevat tässä yhteydessä varojen takaisinperinnästä vastaavan kansallisen toimiston perustamista.
16.Turvallisuusalan yhteistyöllä pyritään lisäämään asianomaisten viranomaisten valmiuksia ja vastuita ja toteuttamaan toimia, joilla puututaan järjestäytyneen rikollisuuden, huumausaineiden ja terrorismin, myös terrorismin rahoituksen, torjuntaan liittyviin yhteisiin huolenaiheisiin siten, että samalla kunnioitetaan EU:n ja Azerbaidžanin suhteita sääntelevien eri sopimusten määräyksiä oikeudesta, vapaudesta ja turvallisuudesta ja otetaan huomioon kansainväliset normit. Osapuolet tehostavat myös toimiaan kyberuhkien sietokyvyn parantamiseksi.
2. Talouskehitys ja markkinamahdollisuudet
17.EU tukee Azerbaidžanin pyrkimyksiä monipuolistaa taloutensa rakennetta ja kehittää vientimahdollisuuksiaan ja tulolähteitään tavoitteenaan kestävä ja osallistava kasvu, joka perustuu yhä älykkäämpään ja vihreämpään talouteen ja laajemmassa määrin kierto- ja yhteisötalouteen. Osapuolet tehostavat kahdenvälistä kauppaa kaikilla aloilla muun muassa pyrkimällä ratkaisemaan vastavuoroiseen markkinoillepääsyyn ja investointeihin liittyviä haasteita.
18.Tältä osin tärkeänä tavoitteena on Azerbaidžanin jäsenyys Maailman kauppajärjestössä (WTO). EU on valmis tukemaan tätä prosessia aktiivisesti.
19.Osapuolet tekevät yhteistyötä kehittääkseen Azerbaidžaniin mahdollistavan ja suotuisan liiketoimintaympäristön, joka perustuu makrotaloudelliseen vakauteen, reiluun kilpailuun ja oikeusvaltioperiaatetta tehokkaasti ja puolueettomasti soveltavaan julkiseen sektoriin. Julkisella politiikalla, jota ohjaa maan talouden näkymiä koskeva strateginen etenemissuunnitelma ja joka perustuu eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) arvioinnin yhteydessä annettuihin asiaankuuluviin suosituksiin, pyritään helpottamaan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) toimintaa, koska pk-yritykset ovat pääasiallisia työllistäjiä. Tällaisia helpottamistoimia voitaisiin toteuttaa tarjoamalla paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta, lujittamalla omistusoikeuksien suojaa ja täytäntöönpanoa tai kehittämällä tieto- ja viestintätekniikan sääntely- ja infrastruktuuriympäristöä. Lisäksi edistämällä yritysten tukiorganisaatioita ja pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää parempia yrityspalveluja ja koulutusta helpotetaan Azerbaidžanin yritysten integroitumista globaaleihin arvoketjuihin ja edistetään tietämyksen jakamista ja toimialojen kehittämistä. Liiketoiminnan kehittämisen kannalta on hyödyllistä, että Azerbaidžan osallistuu aktiivisesti EU:n ohjelmiin, jotka koskevat pieniä ja keskisuuria yrityksiä (COSME) ja tutkimusta ja innovointia (Horisontti 2020). Koulutuksen ja liike-elämän välisten yhteyksien parantamista edistetään muun muassa yrityshautomoiden avulla.
20.Tasapainoisen, kestävän ja osallistavan talouden varmistamiseksi ja talouden monipuolistamiseksi EU ja Azerbaidžan tekevät yhteistyötä alueellisen ja maaseudun kehittämisen alalla vahvistaakseen paikallista hallintoa ja kansalaisyhteiskuntaa sekä erityisesti parantaakseen maatalouden ja maaseudun pk-yritysten, kuten pienten perheyritysten, tuottavuutta ja kilpailukykyä.
21.Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen digitaalista taloutta, muun muassa yhdenmukaistamalla Azerbaidžanin digitaalista ympäristöä EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kanssa, parantaakseen kyberturvallisuutta ja kehittääkseen mekanismeja vihreää taloutta ja kiertotaloutta varten EU:n lainsäädännön ja tarpeen mukaan parhaiden käytäntöjen pohjalta.
22.Talouden monipuolistamisen yhteydessä toteutetaan työllisyyteen liittyviä ja sosiaalisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että väestö ja erityisen haavoittuvat ryhmät pystyvät mukautumaan työmarkkinoiden muutoksiin. EU jakaa kokemuksiaan sosiaaliavustuksia koskevien säännösten parantamisesta, jotta voidaan suojella työttömiä ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevia ryhmiä ja tukea näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden osallistumista yhteiskuntaan. EU ja Azerbaidžan edistävät Kansainvälisen työjärjestön normien mukaista työmarkkinaosapuolten välistä tehokasta vuoropuhelua.
3. Yhteydet, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastotoimet
23.Azerbaidžanin monipuolistamisstrategia perustuu pitkälti sen suotuisaan sijaintiin liikenneväylien risteyksessä, ja osapuolet tekevät yhteistyötä lisätäkseen Azerbaidžanin valmiuksia toimia kaupan, logistiikan ja liikenteen solmukohtana ja varmistavat, että sen fyysinen ympäristö ja sääntely-ympäristö tukevat tätä tavoitetta. Erityistä huomiota kiinnitetään tehokkaaseen rajaturvallisuus- ja kauttakulkujärjestelmään sekä siihen, että EU:n ja Azerbaidžanin välillä saataisiin pikaisesti tehtyä lentoliikennesopimus. Myös liikennealan hallintojärjestelmällä sekä siihen liittyvillä oikeudellisilla ja institutionaalisilla uudistuksilla on keskeinen merkitys.
24.Kumppanimaiden keskinäisten sekä kumppanimaiden ja EU:n energiaverkkojen yhteenliittämisen tukeminen on tärkeä painopiste sekä Azerbaidžanin että EU:n kannalta. Azerbaidžan voi valmiuksiensa ja maantieteellisen sijaintinsa ansiosta olla avainasemassa Euroopan energiaturvallisuuden edistämisessä. EU:lla puolestaan voi olla merkittävä rooli Azerbaidžanin energia-alan tehokkuuden, kilpailukyvyn, kestävyyden ja turvallisuuden parantamisessa. Tätä tarkoitusta varten molempien osapuolten olisi tarjottava toisilleen avoimet ja vääristymättömät kauppa- ja investointimahdollisuudet omilla energia-aloillaan. Tältä osin osapuolet myös tehostavat pyrkimyksiään parantaa yleistä investointi-ilmapiiriä energia-alallaan ja markkinoillaan. Osapuolet pyrkivät energiakaupan alalla parantamaan niiden energiajärjestelmien toimivuutta ja niiden energiamarkkinoiden vakautta, joihin ja joiden kautta kulkee energiavirtoja nyt ja tulevaisuudessa. Tämän osalta ja 13. tammikuuta 2011 allekirjoitetun eteläistä kaasukäytävää koskevan yhteisen julkilausuman mukaisesti ensisijaisina tavoitteina on saattaa eteläinen kaasukäytävä nopeasti valmiiksi ja aloittaa Euroopan markkinoille suuntautuvat kaasutoimitukset kohtuullisen ajan kuluessa. Tämä vahvistaa Azerbaidžanin roolia paitsi merkittävänä energian toimittajana Eurooppaan myös potentiaalisena kauttakulkumaana, joka voi tarjota eteläisen kaasukäytävän välityksellä täyden valikoiman siirto- ja logistiikkapalveluja Kaspianmeren alueella ja sitä kauempanakin toimiville energiantuottajille, kun otetaan huomioon eteläisen kaasukäytävän mahdollinen laajentaminen muihin maihin ja muille alueille. Lisäksi EU jakaa kokemuksiaan sääntelypolitiikan kysymyksistä ja siirtymisestä kohti vihreää ja kestävää taloutta, erityisesti edistämällä energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja uusiutuvia energialähteitä koskevia ratkaisuja, kuten EU:n ja Azerbaidžanin energia-alan strategista kumppanuutta koskevassa, 7. marraskuuta 2006 allekirjoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa todetaan. Tässä suhteessa energia-alan uudistukset ovat olennaisen tärkeitä.
25.Kestävän kehityksen saavuttamiseksi tarvitaan parempaa ympäristöhallintoa, luonnonvarojen kestävää hoitoa ja siirtymistä kohti vihreää taloutta ja kiertotaloutta sekä yhteistyötä ympäristöystävällisen liikennepolitiikan kehittämiseksi toteuttamalla asiaankuuluvat hankkeet. Osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen tämän alan parhaiden käytäntöjen soveltamisen. Azerbaidžanille asetettujen ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä asemassa ovat energiatehokkuus, kaupunkien ja maaseudun ympäristöhallinto, erityisesti ympäristön pilaantumisen tehokkaampi ehkäisy ja raaka-aineiden tehokas käyttö, sekä jätehuolto. Lisäksi tämän alan tärkeimpiin kysymyksiin kuuluvat kestävä metsätalous ja vesivarojen hoito. Yhteistyön lisääminen ilmastotoimien alalla auttaa Azerbaidžania kehittämään talouttaan tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi, sopeutumiskykyisemmäksi ja vakaammaksi kansallisesti määriteltyjen panostensa (NDC) mukaisesti. Ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluu Pariisin ilmastosopimuksen ja siihen liittyvien kansallisesti määriteltyjen panosten täysimääräinen täytäntöönpano. EU keskittyy yhteistyössään Azerbaidžanin kanssa erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävien pitkän aikavälin kehitysstrategioiden laatimiseen, ilmastotoimien ja ympäristökysymysten valtavirtaistamiseen kansallisissa politiikoissa panostamalla nopeita tuloksia tuottaviin vaihtoehtoihin, päästöjen mittaus-, raportointi- ja todentamisjärjestelmien käyttöönottoon ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
4. Liikkuvuus ja ihmisten väliset yhteydet
26.Osapuolten tavoitteena on lisätä tarpeellisessa määrin kansalaisten liikkuvuutta ja yhteistyötä koulutuksen, nuorison, kulttuurin sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla.
27.Kumppanit ovat sitoutuneet liikkuvuuskumppanuuden tehokkaaseen täytäntöönpanoon sekä viisumihelpotus- ja takaisinottosopimusten täysimääräiseen täytäntöönpanoon ja moitteettomaan toimintaan. Sen myötä on tarkoitus harkita olosuhteiden salliessa aikanaan viisumivapautta koskevan vuoropuhelun aloittamista Azerbaidžanin kanssa edellyttäen, että olemassa ovat hallitun ja turvallisen liikkuvuuden edellytykset, joihin kuuluu myös viisumihelpotus- ja takaisinottosopimusten tehokas täytäntöönpano. Tähän liittyen osapuolet tekevät yhteistyötä lujittaakseen asiakirjojen turvallisuuden, rajaturvallisuuden sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan oikeudellista ja institutionaalista kehystä parhaiden kansainvälisten normien mukaisesti.
28.Erasmus+ -ohjelman puitteissa sekä Bolognan prosessin ja teknisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen saralla käynnissä olevan yhteistyön pohjalta tulevan yhteistyön yhteydessä keskitytään modernisoimaan Azerbaidžanin koulutusjärjestelmää esiopetuksesta korkea-asteen koulutukseen. Tämä auttaa parantamaan kansalaisten koulutukseen kohdistaman kysynnän ja työnantajien osaamiseen kohdistaman kysynnän kohtaamista. Erityisesti keskitytään kehittämään opettajien taitoja ja koulutusta sekä parantamaan ammatillisen koulutuksen julkista kuvaa ja laatua. Lisäksi edistetään tutkimusta ja innovointia koskevaa yhteistyötä. Yhteistyö kulttuurienvälisen vuoropuhelun alalla edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä ja lisää suvaitsevaisuutta osapuolten yhteiskunnissa.