Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Paikkalähtöinen lähestymistapa EU:n teollisuuspolitiikkaan”

(2019/C 404/03)

Esittelijä

:

Jeannette BALJEU (NL, ALDE) Etelä-Hollandin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Johdanto

1.

korostaa, että teollisuus, joka ymmärretään tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi, on sellaisen innovatiivisen, kestäväpohjaisen ja monipuolisen talouden kulmakivi, jonka avulla kyetään varmistamaan Euroopan kilpailukyky ja laadukkaat työpaikat Euroopan unionissa.

2.

toteaa jälleen olevansa vakuuttunut siitä, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on teollisuuspolitiikan alalla hyödynnettävä kaikki EU:n perussopimusten tarjoamat mahdollisuudet, jotka määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artiklassa. Erityisesti sen tulisi käyttää mahdollisuutta ”tehdä aiheellisia aloitteita [jäsenvaltioiden] yhteensovittamisen edistämiseksi [teollisuuspolitiikan alalla], erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten” yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa.

3.

korostaa, että teollisuus on elintärkeä tekijäEuroopan alueiden ja kuntien sekä niiden kymmenien miljoonien työpaikkojen kannalta, jotka se tarjoaa. Sen toimintaympäristö on jo alan ominaisluonteen vuoksi maailmanlaajuinen, ja kauppa on merkittävä kasvun vauhdittaja ja tuo mukanaan sekä hyötyjä että haasteita.

4.

katsoo, että on syytä painottaa pk-yritysten erityismerkitystä lisäarvon, innovoinnin ja työllisyyden kannalta. Juuri pienet ja keskisuuret yritykset antavat merkittävän panoksen teollisuuden kykyyn mukautua joustavasti uusiin haasteisiin esimerkiksi globalisaation ja digitalisaation yhteydessä. EU:n teollisuuspoliittisessa strategiassa on tarjottava käyttökelpoisia malleja siitä, miten on tarkoitus säilyttää ja luoda suotuisat olosuhteet nimenomaan kyseisiä yrityksiä varten.

5.

katsoo, että teollisuuden haasteena ja mahdollisuutena on kehittyä ”tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvaksi” sekä ylläpitää siitä hyvinvointiin ja työllisyyteen saatavaa ratkaisevaa panosta ja myös varmistaa kestävä kehitys ja hiilineutraalin kiertotalouden luominen.

6.

korostaa, että Euroopan kilpailuedun lisäämiseksi on investoitava innovatiivisiin uusiin teknologioihin ja digitalisaatioon, hiilineutraaliin kiertotalouteen ja niihin liittyviin taitoihin Euroopan eri alueilla.

7.

painottaa siksi, että Euroopan teollisuutta varten tarvitaan paikkalähtöisyyteen ankkuroitu strateginen visio, jotta voidaan reagoida nopeasti talouden ja teollisuuden muutoksiin ja säilyttää kilpailukykyinen asema maailmassa.

8.

katsoo, että tarvitaan koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa, jotta voidaan varmistaa, että Euroopan teollisuus kykenee selviämään maailmanlaajuisessa kilpailussa, ja että tässä yhteydessä olisi myös parannettava sääntelykehysten ja -normien johdonmukaisuutta, karsittava liiallista ja turhaa sääntelyä ja hallintotaakkaa, helpotettava yleiseurooppalaista yhteistyötä ja kumppanuuksia, varmistettava kilpailukykyiset energiakustannukset ja tarjottava sopivia kaupan suojakeinoja sekä perinteisillä aloilla, kuten teräs- ja tekstiilialalla, kemianteollisuudessa, maataloudessa ja merenkulkualalla, että kehittyvillä aloilla. Esimerkkinä mainittakoon, että on kiireellisesti otettava käyttöön terästuotteille määrättävä tulli Euroopan terästeollisuuden suojelemiseksi.

9.

katsoo, että teollisuuspolitiikan tehtävänä on luoda edellytykset, jotka antavat teollisuudelle mahdollisuuden parantaa kilpailukykyään horisontaalisia ja paikkalähtöisiä monialaisia lähestymistapoja sekä tarvittaessa aloittain kohdennettuja toimenpiteitä koko arvoketjussa yhdistäen.

10.

suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen – Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia” (1) ja siihen, että siinä painotetaan kumppanuutta jäsenvaltioiden, alueiden, kaupunkien ja yksityisen sektorin kanssa tärkeänä askeleena kohti sellaisen välineen luomista, jolla voidaan edistää teollisuuden kilpailukykyä ja innovointia Euroopassa. Komitea kannattaa niin ikään vuoden 2020 jälkeistä koheesiopolitiikkaa koskevaa Euroopan komission ehdotusta, jossa painotetaan Euroopan laajuista alueellisten ekosysteemien välisen yhteistyön vahvistamista sekä älykkään erikoistumisen kansainvälisen ja teollisen ulottuvuuden voimistamista.

11.

toteaa, että Euroopan teollisuutta olisi tuettava talouden ulkopuolisilla toimilla ja toimenpiteillä, esimerkiksi koulutuspolitiikan tai tutkimusta ja innovointia edistävän politiikan avulla.

12.

pitää tervetulleena komission aloitetta käynnistää teollisuusasioita käsittelevä korkean tason pyöreän pöydän konferenssi ”Teollisuus 2030”, jossa alueiden komitealla on tarkkailijan asema (2).

13.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston kehotuksiin kehittää edelleen EU:n kokonaisvaltaista teollisuuspoliittista strategiaa, joka keskittyy vuoteen 2030 ja sen jälkeiseen aikaan ja johon sisältyy teollisuuden keskipitkän ja pitkän aikavälin strategisia tavoitteita ja indikaattoreita, joiden yhteyteen on määrä liittää myös toimintasuunnitelma konkreettisine toimenpiteineen.

14.

korostaa tarvetta luoda monitasoinen hallinto, joka perustuu kumppanuuteen ja vuoropuheluun jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten sekä sidosryhmien kanssa (3).

15.

kehottaa sisällyttämään strategiaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti vahvan alueellisen ulottuvuuden. Komitea ilmaisee olevansa halukas tukemaan neuvostoa ja sen puheenjohtajavaltiota paikkalähtöisemmän teollisuuspoliittisen strategian kehittämisessä.

16.

katsoo, että EU:n teollisuuspoliittisessa strategiassa olisi tarkasteltava yksityiskohtaisesti ja näytön perusteella uudelleen myös EU:n sääntöjä valtiontukien ja sulautumien valvonnasta, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisellä tasolla maailmanlaajuisen kauppapolitiikan ja monenvälisen sopimuksen mukaisesti. Samalla strategiassa tulisi ottaa huomioon myös valtiontukien tai sulautumien investointi- ja innovointipotentiaali.

17.

suhtautuu myönteisesti EU:n poliittisen strategian keskuksen asiakirjaan (4), jossa ehdotetaan Euroopan markkinoiden avoimuuden ja suojelun tasapainottamista uudelleen, jotta voidaan luoda entistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset ja samalla vahvistaa teollista innovointia ja tuottavuutta kotona.

18.

katsoo, että ilmastomuutoksen uhkiin vastaamista koskevien Pariisin sopimuksen tavoitteiden (5) saavuttaminen edellyttää teollisuudelta kauaskantoisten muutosten toteuttamista, minkä yhteydessä on varmistettava teollisuuden kilpailukyvyn säilyminen. Sekä teollisuuteen että yhteiskuntaan kohdistuvien muutosten laajuus vaatii kiireellisiä toimia, yhteistä visiota ja integroituja ratkaisuja kaikkien sidosryhmien keskuudessa ja kaikilla politiikan tasoilla, sillä vain monitasoisella lähestymistavalla voidaan varmistaa kaikkien asianomaisten toimijoiden sitoutuminen näin mittaviin talouspoliittisiin päätöksiin.

19.

kannattaa oikeudenmukaisten sisämarkkinoiden politiikkaa, johon Euroopan komissio yhdistää näkemyksen EU:n teollisuuspolitiikasta ja jolla vastataan muuttuvan työelämän haasteisiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa.

Viesti 1: Kilpailukykyinen eurooppalainen teollisuus edellyttää yhdistettyä tarkastelutapaa, jossa paikkalähtöiseen aluepolitiikkaan liittyy alueiden välinen yhteistyö

20.

korostaa, että alueiden kilpailuedut ovat vahvasti sidoksissa paikalliseen teollisuuteen, maantieteellisiin voimavaroihin, alueellisiin teollisiin innovaatioekosysteemeihin, ammatillisiin ja korkea-asteen oppilaitoksiin sekä käytettävissä olevaan työvoimaan ja asiantuntemukseen.

21.

korostaa eurooppalaisten primääri- ja uusioraaka-aineiden tutkimisen, talteenoton ja hyödyntämisen merkitystä teollisuuden paikallisen kehittämisen ja arvoketjujen kannalta alueilla. Kestävässä paikkalähtöisessä lähestymistavassa on näin ollen otettava huomioon tätä varten käytettävissä olevat alueelliset erityispiirteet ja kehityspotentiaali sekä voimavarojen yhdistämisestä saatavat mahdolliset synergiat.

22.

katsoo, että paikkakohtaisen lähestymistavan olisi perustuttava yritys- ja innovaatioekosysteemien tarjoamiin mahdollisuuksiin edistää teollisuuden nykyaikaistamista ja kehittää alueellisia innovointi- ja integrointistrategioita alueellisella, paikallisella tai rajat ylittävällä tasolla.

23.

toteaa, että tämä edellyttää hyvin toimivia yhteistyöverkostoja, kuten makroaluestrategioita, ja klustereita, joissa on mukana keskeiset kumppanit. Komitea korostaa myös, että näiden verkostojen ja klustereiden välinen alueellinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää synergioiden kehittämisen, kokemustenvaihdon, vertaisoppimisen ja kriittisen massan saavuttamisen kannalta, kun ajatellaan yhteisinvestointien tekemistä teollisuuden arvoketjuihin liittyvien innovaatioiden ottamiseksi käyttöön kaikkialla Euroopassa. Tällainen alueidenväliseen yhteistyöhön perustuva lähestymistapa vaatii onnistuakseen digitalisaation ja tietojen jakamisen hyödyntämistä.

24.

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla ja muilla organisaatioilla on keskeinen rooli tarvittavan alueidenvälisen ja rajatylittävän yhteistyön aktiivisina toteuttajina.

25.

korostaa, että kestävällä pohjalla olevan alueidenvälisen yhteistyön olisi ulotuttava tilapäisiä aloitteita pidemmälle ja että se edellyttää pitkän aikavälin sitoumukseen perustuvia rakenteellisia yhteistyöpuitteita, joiden pohjana on älykkään erikoistumisen strategioiden yhteydessä tuleviin alueiden välisiin innovointi-investointeihin liittyen jo tehty työ.

26.

toteaa, että alueellisia innovointitoimia, olemassa olevia valmiuksia (infrastruktuuri, asiantuntemus) ja kiertotalouden mahdollisuuksia koskevat tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä. Nämä olemassa olevat tiedot ovat usein eri paikoissa ja hajanaisia, mikä rajoittaa niiden hyödyllisyyttä alueille. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota toteuttamaan perusteellisen tietojenkeräyksen, jossa otetaan huomioon paikallis- ja aluetason näkökulma EU:n teollisuusstrategiaan.

27.

suosittelee, että Euroopan komissio lisää tukea alueidenväliseen ja rajatylittävään yhteistyöhön, kun sovelletaan uudistettua paikkalähtöistä lähestymistapaa sen esittämien vuoden 2020 jälkeistä koheesiopolitiikkaa koskevien ehdotusten mukaisesti. Näin tulee toimia myös nykyisissä aloitteissa, kuten Vanguard-aloitteessa tai aihekohtaisissa älykkään erikoistumisen kumppanuuksissa, joissa on mukana yhä enemmän alueita.

28.

kehottaa vuoden 2020 jälkeistä ohjelmakautta ajatellen vahvistamaan alueidenvälisiin innovointi-investointeihin liittyvää EU:n tukea alueellisille ekosysteemeille ja klustereille älykkään erikoistumisen lähestymistapaa hyödyntäen sekä nykyisiä aloitteita – kuten teollisuuden nykyaikaistamista koskevaa älykkään erikoistumisen foorumia ja teollisuuden muutosprosessissa olevia alueita koskevaa pilottihanketta – laajentaen. Komitea pitää myös tärkeänä kehittää välineitä, joiden avulla voidaan toteuttaa yhteistyöhön pohjautuvia alueidenvälisiä teollisuusinvestointihankkeita tiiviissä yhteistyössä alueiden ja älykkään erikoistumisen kumppanuuksien kanssa.

29.

painottaa, että temaattisten älykkään erikoistumisen alustoille on osoitettava asianmukainen rahoitus, sillä alueilla ei aina ole käytettävissään tarvittavia varoja voidakseen osallistua niihin asianmukaisesti.

30.

kehottaa komissiota kehittämään edelleen välityskeinoja, joiden avulla pystytään yksilöimään ja edistämään aktiivisesti älykkään erikoistumisen strategioita tukevaa yhteistyötä, jotta voidaan tarjota puitteet jatkuvalle prosessille, jossa alueet määrittävät ne ensisijaiset alat, joilla yhteistyö on ratkaisevan tärkeää Euroopan johtoaseman säilyttämiseksi.

31.

suosittelee, että komissio edistää älykkään erikoistumisen strategioiden pohjalta teollista innovointia kaikilla alueilla tasoittamalla tietä erityisille tukiohjelmille, joiden puitteissa hyvin kehittyneet alueet voivat tehdä vähemmän kehittyneiden alueiden kanssa yhteistyötä konkreettisissa hankkeissa yhteisen edun nimissä. Niin ikään on tuettava kehittyneiden alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja vähemmän kehittyneiden alueiden välisiä yhteisen edun mukaisia hankkeita, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia.

Viesti 2: Koska suuret yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät usein yhteistyötä Euroopan alueiden välillä, aluehallinnoilla on keskeinen rooli tehtävälähtöisten aloitteiden toteuttamisessa ja alakohtaisten politiikkojen täytäntöönpanossa

32.

katsoo, että tehtävälähtöistä poliittista lähestymistapaa voidaan käyttää välineenä, kun vastataan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tuetaan monitasoista hallintoa. Älykkääseen erikoistumiseen pohjautuva toimintatapa voi auttaa tässä yhteydessä sovittamaan alueelliset ohjelmat ja investoinnit yhteen EU:n painopisteiden kanssa.

33.

korostaa, että yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan lisäinvestointeja tutkimukseen ja innovointiin, jotta voidaan tukea teollisuuden huippuosaamista ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia, ja että tässä toimintapotentiaalia edistävässä prosessissa olisi tuettava kokeilua ja riskinottoa. Komitea kehottaa edistämään innovoinnin ja uusien teknologioiden levittämistä teollisuudessa.

34.

korostaa, että alueilla on tärkeä rooli alueellisen innovaatioekosysteemin yhteen saattamisessa, kehittämisessä ja tukemisessa, käytettävissä olevien voimavarojen kartoituksen järjestämisessä ja eri sidosryhmien ottamisessa mukaan teollisuuden tavoitteiden asettamiseen todellisen kysynnän ja yhteistyön perusteella. Komitea kehottaakin huolehtimaan siitä, että alueet ovat tehtävälähtöisesti toimittaessa edustettuina hallintorakenteissa, kumppanuudet ja missiolautakunnat mukaan luettuina.

35.

suosittaa, että komissio asettaa selkeät keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet tehtävälähtöisille politiikoille ja muuntaa ne rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toimintapolitiikoiksi.

36.

suosittaa, että alue- ja paikallisviranomaiset pyrkivät aktiivisesti johtorooliin osassa näistä tehtävistä ja varmistamaan alueidenvälisen toimintatavan luomisen. Tämä on sovitettava yhteen käytettävissä olevien eurooppalaisten välineiden kanssa, ja sitä on helpotettava niiden avulla. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota huolehtimaan siitä, että alueelliset sidosryhmät pääsevät osallistumaan aktiivisesti uuden Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä toteutettavien missioiden hallinnointiin.

37.

kehottaa komissiota edistämään pilottihankkeita kokeilun mahdollistavissa alueklustereissa IPCEI (6)-menettelyn tapaan mutta pienimuotoisemmin, jotta edistetään alueidenvälistä yhteistyötä.

Viesti 3: Alue- ja paikallisviranomaisten olisi varmistettava, että teollisuuden muutosprosessia tukevia taitoja on saatavilla, ja helpotettava alan oppilaitosten yhteistyötä eurooppalaisen strategian tuella

38.

toteaa, että nopea teollinen muutos, energiasiirtymä, digitalisaatio ja kiertotalous edellyttävät uusien monialaisten taitojen kehittämistä.

39.

pitää myönteisinä toimia eri välineiden koordinoimiseksi EU:n tasolla Euroopan uuden osaamisohjelman, digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman ja digitaalisia taitoja koskevan strategian tapaan.

40.

korostaa, että on kiireellisesti ennakoitava, tuettava ja edistettävä nykyisen työvoiman taitojen jatkuvaa kehittämistä ja uudelleenkoulutusta ja -pätevöittämistä erityisesti digitaalisten taitojen osalta.

41.

toteaa, että Euroopan teollisuustyövoimassa on suuri määrä ammatillisen koulutuksen saanutta väkeä.

42.

on yhtä mieltä siitä, että teollisen muutoksen tuomia etuja on levitettävä laajalle ja että mahdollisilla ”häviäjillä” tulisi olla vaihtoehtoja ja heitä olisi autettava sopeutumaan. Komitea katsoo tältä osin, että toimintapoliittisissa aloitteissa tulee painottaa enemmän elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoamista matalan taitotason omaaville työntekijöille, jotta varmistetaan, että heillä on tasapuoliset edellytykset hankkia teollisuuden vaatimia uusia teknisiä taitoja.

43.

korostaa sen merkitystä, että kaikki eri teollisuudenalojen ammateissa toimivat kehittävät aktiivisesti osaamistaan, ja ehdottaa, että tätä varten kehitellään yhteistyössä työnantajien ja oppilaitosten kanssa Euroopan laajuiseen käyttöön tarkoitettuja tehokkaita ratkaisuja uuden tietämyksen jakamiseksi, osaamisen päivittämiseksi ja yksilöllisten valmiuksien parantamiseksi.

44.

katsoo siksi, että Euroopan laajuinen lähestymistapa osaamispolitiikkaan on ratkaisevan tärkeä Euroopan teollisuuden tulevan kilpailukyvyn kannalta ja että inhimilliseen pääomaan, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin, ammatillinen jatkokoulutus mukaan luettuna, ja myös itse teollisuuteen on investoitava paljon nykyistä enemmän.

45.

katsoo, että yrittäjäkoulutukseen, liiketoimintataitojen edistämiseen, vertaisoppimiseen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen olisi ohjattava lisätukea, jotta alan toimijat voivat mukautua uusiin liiketoimintamalleihin ja tehdä tehokasta yhteistyötä kilpailukykyisissä eurooppalaisissa arvoketjuissa.

46.

suosittaa, että Euroopan komissio vahvistaa aluerajat ylittäviä koulutusohjelmia, kuten Erasmus+-ohjelmaa, painottaen ammatillista koulutusta ja mahdollistaen lahjakkuuksien liikkumisen kaikkialla Euroopassa.

47.

edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset tarjoavat joustavia resursseja uudelleenkoulutusta varten nimenomaan alueellisella tasolla eikä alakohtaisesti, ja toistaa kehotuksensa, että ESR+-rahaston tulisi kuulua vuoden 2021 jälkeen koheesiopolitiikan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen piiriin, jotta rahastoon voidaan soveltaa kaikkia kumppanuusperiaatteeseen liittyviä ja aluetason osallistamista ohjelmien kehittämiseen koskevia vaatimuksia.

48.

suosittaa, että alue- ja paikallisviranomaiset tekevät yhteistyötä yhteisissä koulutus- ja tutkimusohjelmissa EU:n yhteisten osaamisprioriteettien toteuttamiseksi ja alueiden rajat ylittävien oppimismahdollisuuksien tukemiseksi.

Viesti 4: Euroopan teollisuuden ja hallitusten on osoitettava johtajuutta edistämällä aktiivisesti kestävyysperiaatteita

49.

katsoo, että EU on eturintamassa maailmanlaajuisessa siirtymässä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Tämän vuoksi Euroopan teollisuuden on otettava johtoasema pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta, täyttämään Pariisin sopimuksen tavoitteet, suojelemaan luonnonvaroja, ehkäisemään ympäristön pilaantumista ja vastaamaan kuluttajien muuttuviin odotuksiin vihreän talouden alalla.

50.

korostaa, että yritysten siirtyminen pohjaltaan kestävämpiin ja resurssitehokkaampiin liiketoimintamalleihin auttaa ympäristöä ja tuottaa samalla kilpailuetua, mikä johtaa innovointiin sekä uusien työpaikkojen ja yritystoiminnan mahdollisuuksien luomiseen.

51.

korostaa, että on ratkaisevan tärkeää tiedottaa teollisuudelle ja kansalaisille uusien lähestymistapojen, kuten kiertotalouden, hiilineutraalin talouden ja jakamistalouden, eduista. Nämä uudet lähestymistavat edellyttävät muutosta sekä kuluttajien asenteissa (esim. kohti uudelleenkäyttöä ja kierrätystä) että teollisuudelta, jonka on mukauduttava asteittain uusiin kysyntämalleihin osana pitkän aikavälin strategista suunnitelmaa.

52.

katsoo, että kestävään teollisuuteen siirtymisessä Euroopan on hyödynnettävä johtoasemaansa kaikilla aloilla ja vastattava lisääntyvään maailmanlaajuiseen kilpailuun vihreän tuotannon, biotalouden ja puhtaan energian teknologioiden aloilla.

53.

huomauttaa, että jonkin alueen siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalouteen on pitkän aikavälin hanke, joka voi onnistua vain asteittaisella lähestymistavalla ja eräissä tapauksissa radikaalilla uudistumisella, jonka virstanpylväinä toimivat toteutettavissa olevat välitavoitteet, jotka eivät rasita liikaa väestöä ja teollisuusaloja, kuten autoteollisuutta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää sellaisten maaseutuyhteisöjen selviytymiskyvyn vahvistamiseen, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen talouden siirtymäprosessissa.

54.

korostaa, että ylitettävinä on merkittäviä esteitä, kuten oikeanlaisten markkinasignaalien ja kannustinten puuttuminen kiertotalouden tuotesuunnittelulle, yrityksille aiheutuvat korkeat siirtymäkustannukset, sääntelystä johtuvat esteet, kuluttajille suunnatun tiedottamisen riittämättömyys sekä uusioraaka-aineiden markkinoiden heikko toimivuus.

55.

katsoo, että yleiseurooppalaisella ja alueiden välisellä yhteistyöllä on tärkeä rooli, kun alueita autetaan kehittämään strategista lähestymistapaa hiilineutraalin kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

56.

kannattaa Euroopan komission vuonna 2015 julkaiseman kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman (7) sekä asiaan liittyvien julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaista ajatusta strategisten julkisten hankintojen käyttämisestä innovoinnin tehostamiseen, mutta katsoo, että sääntöjen monimutkaisuus saa alue- ja paikallisviranomaiset usein välttämään riskejä.

57.

suosittaa, että alue- ja paikallishallinnot omaksuvat monialaisen, alojen rajat ylittävän taloudellisen kehityksen näkökulman, jossa jäte- ja ympäristöhallinto sisällytetään olennaisena osana kiertotalouden lähestymistapaan.

58.

kehottaa alueita ja kuntia hyödyntämään kaikki vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan tarjoamat mahdollisuudet ottaakseen käyttöön innovatiivisia ratkaisuja, joilla edistetään ilmastoasioiden huomioimista ja siirtymistä kiertotalouteen.

59.

kehottaa omaksumaan kokonaisvaltaisen ja koordinoidun monitasoisen hallinnon lähestymistavan, jotta voidaan varmistaa tarvittava johdonmukaisuus eri toimintapoliittisten välineiden ja eri tasojen toimien välillä. Siirtymisessä vähähiiliseen kiertotalouteen olisi otettava huomioon koko arvoketju ja valmistusteollisuus sekä suurissa että pienissä, keskisuurissa ja startup-yrityksissä.

60.

kehottaa komissiota tukemaan edelleen yhteisten strategioiden kehittämistä tietyillä aloilla – esimerkiksi vedyn ja synteettisten polttoaineiden hyödyntämisessä – ja edistämään kestäväpohjaisempien teknologioiden pääsyä markkinoille.

Viesti 5: Alueelliset innovointiin suuntautuneet strategiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat ratkaisevan tärkeitä, kun teollisuutta kannustetaan uuden teknologian hyödyntämiseen

61.

toteaa, että innovointi on vaikeaa erityisesti startup- ja pk-yrityksille, koska uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyy usein suuria investointeja ja siinä tarvitaan asiantuntemusta. Komitea korostaa, että Euroopassa on digitaalisessa siirtymässä edelleen jyrkkiä eroja eri alojen ja alueiden välillä.

62.

katsoo, että teollisuuden, tutkimusorganisaatioiden ja aluehallintojen yhteistyö on tärkeää teollisuuden innovaatioiden hyödyntämisen kannalta.

63.

arvostaa digitaali-innovointikeskittymiä (Digital Innovation Hubs, DIHs) sekä komission koeympäristöjä ja teknologiainfrastruktuureja esimerkkeinä strategisista, innovointiin suuntautuneista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista.

64.

kannattaa älykkään erikoistumisen strategioiden painottamista vuoden 2020 jälkeen, sillä näin voidaan poistaa esteitä, jotka jarruttavat uusien ideoiden leviämistä yritysten käyttöön.

65.

suhtautuu myönteisesti EU:n 281 digitaali-innovointikeskukseen, jotka ovat osa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa ja joilla tehostetaan alueiden välistä yhteistyötä.

66.

korostaa, että näiden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien välille olisi luotava EU:n laajuista yhteistyötä koko EU:n tasolla, jotta voidaan varmistaa, että teollisuus voi helposti hyödyntää olemassa olevaa huipputeknologiaa ja -infrastruktuuria kaikkialla Euroopassa. On myös tehtävä tunnetuksi näitä resursseja ja asetettava saataville rahoitusvaroja, jotka mahdollistavat niiden hyödyntämisen.

67.

katsoo, että edelleen tarvitaan koordinoitua kokonaisstrategiaa sekä strategiaa alueellisen operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi.

68.

korostaa, että digitaali-innovointikeskittymien vaikutuksen lisäämiseksi niiden ei pitäisi olla erillisiä laitoksia, jotka toimivat yksinään ja kilpailevat muiden kanssa, vaan solmukohtia verkostossa, jonka koordinointiin eri sidosryhmät, kuten korkeakoulut, tutkimus- ja innovointikeskukset, voivat osallistua.

69.

suosittaa, että aluehallinto otetaan mukaan eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien valintaan ja toimintavalmiuteen saattamiseen Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa.

70.

suosittaa, että paikallis- ja alueviranomaiset edistävät kestää kehitystä ja innovaatioita hankintojen avulla, tukevat älykkäitä kaupunkeja ja muita hyödyllisiä hankkeita ja yhdistävät eri toimijoita teollisuudesta, tutkimuslaitoksista ja oppilaitoksista.

71.

kehottaa ottamaan alueet mukaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien välisten kestäväpohjaisten yhteistyöpuitteiden luomiseen muilla aloilla kuin digitalisaatiossa (mukaan lukien muut kokeilu- ja testauslaitokset). Tähän tulisi sisältyä kattavan yleiskäsityksen muodostaminen alueilla toteutettavista toimista ja arvio niiden keskinäisestä täydentävyydestä.

72.

korostaa, että on kehitettävä kattava strategia tiedon keräämiseksi, systematisoimiseksi ja levittämiseksi käytettävissä olevasta infrastruktuurista ja innovointikapasiteetista kaikkialla Euroopassa.

73.

painottaa tekoälyn kasvavaa merkitystä Euroopan teollisuudessa ja Euroopan unionin johtavaa roolia tässä suhteessa, sillä sen osuus maailman tekoälyn tutkimuslaitoksista on 32 prosenttia. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä omasta tekoälyä koskevasta kannastaan, jonka se tuo esiin 6. helmikuuta 2019 antamassaan lausunnossa, ja myös kannattaa Euroopan parlamentin suosituksia (8).

74.

pitää tervetulleena Eurooppa-neuvoston komissiolle esittämää kehotusta laatia vuoden 2019 loppuun mennessä pitkän aikavälin visio, joka sisältää EU:n teollisuuden tulevaisuutta koskevia konkreettisia toimia.

---

(1)  COM(2017) 479 final.

(2)  Komission 15. joulukuuta 2017 antama päätös C(2017) 8565 Commission decision setting up the High Level Industrial Roundtable ”Industry 2030”

(3)  Kilpailukykyneuvoston 30. marraskuuta 2017 antamat päätelmät EU:n uudistetusta teollisuuspoliittisesta strategiasta (705/17).

(4)  EU Industrial Policy after Siemens-Alstom: finding a new balance between openness and protection, Euroopan komissio, maaliskuu 2019.

(5)  Yhdistyneet kansakunnat (2015).

(6)  Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (important projects of common European interest).

(7)  Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma [COM(2015) 614 final].

(8)  Euroopan parlamentin 12. helmikuuta 2019 antama päätöslauselma tekoälyä ja robotiikkaa koskevasta kokonaisvaltaisesta Euroopan unionin teollisuuspolitiikasta (2018/2088(INI)).