Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Terveydenhuoltoalan digitalisointi”

(2019/C 168/05)

Esittelijä:	Fernando López MIRAS (ES, EPP), Murcian aluevaltuuston puheenjohtaja
Viiteasiakirja:	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskunnan rakentaminen COM(2018) 233 final

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

on tyytyväinen komission aloitteeseen, jonka tarkoituksena on edistää EU-maiden yhteistyötä terveydenhuoltoalan digitalisoinnin nopeuttamiseksi, jotta Euroopassa saadaan aikaan entistä tehokkaammat terveydenhuoltopalvelut, edistytään tutkimuksissa, parannetaan sairauksien ennaltaehkäisyä ja yksilöllisiä terveys- ja hoitopalveluja ja tarjotaan kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukkaita hoitopalveluja. On kuitenkin aina pidettävä mielessä, että terveydenhuoltojärjestelmien organisointi kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

2.

on tietoinen haasteesta, joka hajautetun hallinnon tasoilla on vastassaan kaikkialla Euroopan unionissa, nimittäin väestön ikääntymisestä, jonka seurauksena krooniset sairaudet ja monien sairauksien yhteisesiintyminen yleistyvät, mikä puolestaan johtaa resurssien tarpeen kasvuun ja kysymykseen hoitomallin muutoksen tarpeesta.

3.

kiinnittää huomiota siihen, että suuria määriä terveystietoja tallennetaan nykyisin erillisiin järjestelmiin, ja toteaa, että tehostamalla näiden järjestelmien käyttöä liittämällä ne yhteen ja analysoimalla massadataa voitaisiin parantaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiä ja tehdä niistä kestäväpohjaisia.

4.

korostaa, että näihin EU:n kohtaamiin haasteisiin vastaaminen edellyttää terveys- ja hoitoalan digitaalimurrosta.

5.

katsoo, että digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto terveys- ja hoitoalalla on edelleen hidasta ja vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain ja alueittain ja että on olemassa vaara, että tietoyhteiskunnan hyödyt keskittyvät suurkaupunkeihin ja kehittyneemmille alueille. Tämä jättäisi vähemmälle huomiolle syrjäiset alueet, maaseutualueet ja harvaan asutut alueet sekä saaret, joiden olisi oltava ensisijaisena kohteena sen vuoksi, että niiden eristyneisyyttä voidaan lieventää näiden ratkaisujen avulla.

6.

toteaa, että tähän asti toteutetuista toimenpiteistä huolimatta sähköisissä terveystietorekisterien järjestelmissä käytetään eri puolilla EU:ta edelleen keskenään yhteensopimattomia formaatteja ja standardeja.

7.

pitää genomitietojen ja muiden terveystietojen turvallista saatavuutta ja vaihtoa yli rajojen tarpeellisena, jotta pystytään edistämään tutkimusta, tekemään entistä tarkempia diagnooseja ja suunnittelemaan sairauksien yksilöllisempää hoitoa ja näin etenemään yksilöllistetyn lääketieteen alalla.

8.

on tyytyväinen komission aloitteisiin, joilla pyritään tukemaan sähköisten terveyspalvelujen (eHealth) käyttöönottoa alueilla välineenä, jolla voidaan vastata ikääntymisen haasteeseen. Näihin aloitteisiin lukeutuvat mm. yhteistyörakenteet, kuten aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus (AHA), AHA-viitesivustojen nimeäminen ja ikääntyvää yhteiskuntaa varten laaditun terveys- ja hoitoalan digitalisointia koskevan suunnitelman (Blueprint for Digital Transformation of Health and Care for the Ageing Society) tukeminen.

9.

on tyytyväinen vuosia 2021–2027 koskeviin uusiin rahoitusehdotuksiin, joissa terveysalan digitalisointi on tärkeässä asemassa. Komitea pitää erityisesti tervetulleena asetusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027. Komitea pitää välttämättömänä varmistaa, että julkisella sektorilla ja yleiseen etuun liittyvillä aloilla, kuten terveys- ja hoitoalalla ja koulutuksessa, voidaan ottaa käyttöön ja asettaa saataville viimeisintä kehitystä edustavia digitaaliteknologioita, etenkin suurteholaskenta, tekoäly, tietoturva ja kyberturvallisuus.

Eurooppalainen sähköinen terveyskertomus ja rajatylittävä terveydenhuolto: kansalaisten turvallinen pääsy tutustumaan omiin terveystietoihinsa

10.

on tyytyväinen siihen, että tietosuojan periaatetta pidetään komission ehdotuksissa keskeisen tärkeänä ja että niissä otetaan samalla huomioon uuden tietosuoja-asetuksen (GDPR) tarjoamat mahdollisuudet saavuttaa edistystä, kun on kyse turvallisesta pääsystä käsiksi terveystietoihin.

11.

toteaa, että kansalaisten itsehoitovalmiuksia ja terveystietojen lukutaitoa on parannettava paitsi siksi, että sillä on vaikutusta terveyteen, myös siksi, että näin edistetään terveysjärjestelmien kestäväpohjaisuutta. Tieto- ja viestintätekniikat ovat tässä keskeinen apuväline. Komitea katsoo niin ikään, että terveysalan viranomaisilta tarvitaan asianmukaista ohjausta verkossa olevan tieteellisesti perustelemattoman terveysaiheisen suuren tietomäärän jäsentämiseen.

12.

huomauttaa, että valtaosa kansalaisista ei tiedä, mitä seurauksia heidän henkilötietojensa saataville asettamisella saattaa olla, eikä tunne niiden saatavuuteen sovellettavia monimutkaisia sääntöjä.

13.

pitääkin valitettavana, ettei komission ehdotuksiin sisälly konkreettisia toimenpiteitä suuren yleisön tietoisuuden lisäämiseksi ja sen takaamiseksi, että kansalaiset ja potilaat ymmärtävät täysin ne lainsäädännölliset puitteet, joilla terveystietojen yksityisyyttä suojellaan. Komitea kehottaa komissiota tukemaan kaikkialla EU:ssa viestintäkampanjoita, joiden tarkoituksena on selittää, miten terveystietojen yksityisyyttä suojellaan uudessa lainsäädäntökehyksessä.

14.

kehottaa komissiota edelleenkin tukemaan toimia, joilla poistetaan sähköisten terveyspalvelujärjestelmien yhteentoimivuuden esteitä ja siten tehostetaan järjestelmiä, sillä yhteentoimimattomuus aiheuttaa todellisia ja mitattavissa olevia kustannuksia.

15.

kannattaa komission aikomusta antaa suositus sähköisten terveystietorekistereiden eurooppalaisen tietojenvaihtoformaatin teknisistä eritelmistä ja tukee sähköisten terveyspalvelujen digitaalisen palveluinfrastruktuurin jatkokehittämistä, jotta kansalaiset ja potilaat pääsevät tutustumaan omiin terveystietoihinsa, jotta näitä tietoja voidaan käyttää kansanterveyden ja tutkimuksen hyväksi ja jotta voidaan myös edistää henkilöiden vapaata liikkuvuutta, jota monitekijäiset sairaudet nykyisin haittaavat.

16.

pyytää jäsenvaltioita välttämään palvelujen sijoittamista keskitetysti sen virheellisen käsityksen pohjalta, että paikkakohtaisesti sijoitetut palvelut olisivat turvallisempia, ja arkistoimaan tietoja hajautetusti hyödyntämällä teknologioita, joiden avulla se on mahdollista, kuten lohkoketjuteknologiaa. On myös tärkeää edistää kansainvälisten avointen standardien käyttöä, jotta vältetään ratkaisuja, jotka johtavat riippuvuuteen jostakin tietystä palveluntarjoajasta.

17.

painottaa, että potilastiedot on suojattava ja turvattava asianmukaisesti, jotta tietoja ei voi käyttää väärin. Komitea korostaa niin ikään, että potilastietojen parantuneesta saatavuudesta syntyvät mahdollisuudet eivät saa missään tapauksessa johtaa potilasoikeuksien kannalta kielteiseen kehitykseen, vaan niitä on hyödynnettävä potilaan eduksi. Komitea kehottaakin painokkaasti komissiota tarkastelemaan toimenpiteitä potilaiden suojelemiseksi – heidän ja terveyspalveluiden tarjoajien – mahdolliselta voiman epäsuhdalta, joka saattaa syntyä terveystietojen saatavuuden parantumisen myötä.

18.

toteaa, että sähköinen potilaskertomus voi auttaa koordinoimaan hoitopalveluja valtio- ja aluetasolla, koska silloin tietoja voidaan vaihtaa reaaliaikaisesti terveydenhoitopalvelujen tarjoajien välillä etenkin vaikeita monielinsairauksia tai harvinaisia sairauksia sairastavien potilaiden tapauksessa.

19.

huomauttaa samalla, että eräissä jäsenvaltioissa julkishallinnon tahot ovat tehneet mittavia investointeja sellaisten sähköisten terveyskertomusten ja digitaalialustojen kehittämiseen, jotka mahdollistavat kansalaisille pääsyn perehtymään kaikkiin omiin terveystietoihin tai osaan niistä. On tärkeää ottaa nämä huomattavat investoinnit huomioon, oppia kyseisten jäsenvaltioiden kokemuksista sekä huolehtia siitä, ettei valtio-, alue- ja paikallistasoa rasiteta tarpeettomilla lisäkustannuksilla.

20.

ehdottaa, ettei komissio tyytyisi pelkästään sähköisten terveystietorekistereiden eurooppalaisen tietojenvaihtoformaatin kehittämiseen vaan edistäisi sen lisäksi todellisen eurooppalaisen sähköisen terveyskertomuksen kehittämistä. Sen perustana tulee olla turvallinen pääsy potilaskertomuksiin, ja siinä potilas olisi tietojen omistaja, joka antaisi luvan niiden käyttöön ja tarkistaisi jälkikäteen, miten tietoja on käytetty.

21.

huomauttaa samalla, että eräiden jäsenvaltioiden viranomaiset ovat joko jo luoneet tai ovat luomassa potilastietoja ja niihin pääsyä koskeviin suostumusilmoituksiin, lokitietoihin jne. liittyviä sähköisen hallinnon rakenteita ja järjestelmiä. On tärkeää, että eurooppalaista sähköistä terveyskertomusjärjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon kokemukset, joita tältä alalta on kertynyt valtio-, alue- ja paikallistasolla.

Paremmat tietokannat ennaltaehkäisyn, tutkimuksen ja yksilöllisen lääketieteen edistämiseksi

22.

katsoo, että henkilökohtaisten terveystietojen vaihtamisella on ratkaiseva merkitys kansanterveyden tutkimukselle ja kliiniselle tutkimukselle, jotta jäsenvaltiot voivat tietosuojaa koskevaa perusoikeutta vaarantamatta muuntaa tiedot osaamiseksi, josta kansalainen itse hyötyy.

23.

katsoo, että olemassa olevien kansallisten ja alueellisten aloitteiden koordinointia on parannettava, jotta genomitiedot ja muut terveystiedot voidaan yhdistää tutkimuksen ja yksilöllisen lääketieteen aloilla. Komitea kannustaa jäsenvaltioita liittymään genomitietojen käyttöä koskevaan yhteistyöjulistukseen Towards access to at least 1 million sequenced genomes in the European Union by 2022 (Tavoitteena pääsy yhteen miljoonaan sekvensoituun genomiin EU:ssa vuoteen 2022 mennessä).

24.

kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta antaa Euroopan unionin kansalaisille kliinisistä syistä tehtäville geneettisille tutkimuksille yksilöllinen tunniste, joka helpottaisi näiden tietojen hyödyntämistä ennaltaehkäisevissä, diagnostisissa tai terapeuttisissa toimenpiteissä, joita asianomainen henkilö mahdollisesti tarvitsee elämänsä aikana. Tietojen hyödyntäminen edellyttäisi aina asianomaisen henkilön suostumusta, sillä potilas on aina tietojen omistaja. Nykyisin tarjolla oleva lohkoketjuteknologia (blockchain) on turvallinen protokolla, jonka avulla tietojen saatavuus on mahdollista taata siten, että niiden luottamuksellisuus on turvattu ja niiden hallinta säilyy asianomaisella henkilöllä.

25.

pyytää komissiota toteuttamaan turvattuja ja anonyymiyden takaavia toimenpiteitä, joilla edistetään terveystietojen käyttöön liittyvän teknologian käyttöönottoa – ottaen huomioon avainteknologioihin, kuten tekoälyyn ja suurteholaskentaan sisältyvän potentiaalin – tehostamalla koordinointia järjestelmän toimijoiden välillä. Näihin toimijoihin tulee laskea kuuluviksi myös alueet, julkinen ja yksityinen sektori (myös sähköisen terveydenhuoltoalan pk-yritykset), tutkimuslaitokset sekä muut asiaankuuluvat toimijat.

26.

on tyytyväinen komission aikomukseen tukea teknisten eritelmien kehittämistä, jotta voidaan taata turvallinen pääsy perehtymään genomi- ja terveystietoihin sekä niiden vaihto rajojen yli tutkimuskäyttöön, ja siihen, että komissio käynnistää pilottitoimia, joilla koordinoidaan asiaankuuluvia ohjelmia, aloitteita ja toimijoita kansallisella ja EU:n tasolla. Komitea korostaa kuitenkin, että genomitietojen käyttöön liittyviä takuita on vahvistettava.

27.

pitää asianmukaisena komission aikomusta luoda genomitietojen ja muiden terveystietojen jakamista varten EU:n laajuinen kansallisten viranomaisten välinen vapaaehtoinen koordinointimekanismi, joka auttaa edistämään ennaltaehkäisevää toimintaa sekä tutkimusta väestön terveyden ja yksilöllisen lääketieteen aloilla.

28.

kehottaa komissiota koordinoimaan viranomaisten hallussa olevien tietojen saatavuuteen ja uudelleenkäyttöön liittyviä toimiaan muiden edistämiensä toimien, kuten komission tiedonannon ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus” (COM(2018) 232), kanssa.

29.

pyytää komissiota hyödyntämään eurooppalaisten osaamisverkostojen tarjoamia mahdollisuuksia sovellettaessa potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhuollossa annettua direktiiviä, jotta helpotetaan monialaisen translaatiotutkimuksen soveltamista harvinaisista tai harvoin esiintyvistä sairauksista tai monitekijäisistä sairauksista kärsiville potilaille suunnattuun yksilölliseen lääketieteeseen.

30.

kehottaa komissiota käynnistämään EU:n tasolla keskustelun genomi- ja terveystietojen käyttöön kansanterveyden ja tutkimuksen alalla liittyvistä eettisistä, oikeudellisista ja sosiaalisista seurauksista ja katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden tulee sääntelytoimissaan kiinnittää huomiota muun muassa näihin seurauksiin ja ottaa tässä yhteydessä huomioon eettisten komiteoiden ja asiantuntijakomiteoiden rooli sekä terveydenhuoltopalvelujen käyttäjien autonomia.

31.

kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan ja tarvittaessa laajentamaan nykyisiä valmiuksia taata terveyteen liittyvien tietojen jatkuva ja säännöllinen keruu, sillä näin parannetaan muun muassa Maailman terveysjärjestön ja OECD:n käytettävissä olevien kansainvälisten tietojen laatua.

32.

kehottaa jäsenvaltioita yhdistämään tietoja soveltaen niihin avoimen pääsyn periaatetta ja ottaen huomioon avointa tiedettä sekä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen perustamista koskevat tavoitteet.

Digitaaliset välineet potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja potilaslähtöisen hoidon edistämiseksi: yhdennetty lähestymistapa hoitoon, ikääntymiseen, kroonisiin sairauksiin ja monien sairauksien yhteisesiintymiseen nähden

33.

toteaa, että väestön ikääntyessä krooniset sairaudet ja monien sairauksien yhteisesiintyminen yleistyvät ja näin ollen myös terveydenhuoltokustannukset kasvavat. Tämän vuoksi hoitoalalla tarvitaan monialaista ja yhdennettyä lähestymistapaa. Sähköiset terveyspalvelut ja sähköinen tietojenvaihto potilaiden, heidän hoitajiensa ja hoitopalvelujen tarjoajien välillä helpottavat potilaslähtöistä hoitoa ja siirtymistä laitoskeskeisestä terveydenhuollosta yhteisöpohjaiseen terveydenhuoltoon.

34.

toteaa, että koulutus on keskeinen tekijä, jolla autetaan kansalaisia osallistumaan aktiivisesti digitaalimurrokseen. Komitea kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota kansalaisten ja potilaiden digitaalisen lukutaidon parantamiseen kehittämällä asianmukaisia koulutusohjelmia. Komitea muistuttaa myös, että edelleen on olemassa EU-kansalaisten ryhmiä, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää internetiä tai joilla ei ole digitaalisten palvelujen hyödyntämiseen riittäviä digitaalisia valmiuksia, ja että on toimittava aktiivisesti digitaalisen osallisuuden lisäämiseksi.

35.

toteaa, että terveysalan digitaalimurros ei voi onnistua ilman alan koulutuksen ja terveydenhuollon ammattilaisten jatkokoulutuksen mukauttamista.

36.

korostaa, että digitaaliteknologialla voidaan mahdollistaa terveyspalvelujen saanti tai parantaa sitä, etenkin liikuntarajoitteisia henkilöitä ajatellen. On olennaisen tärkeää ottaa huomioon alueellinen näkökulma, jotta useammat ihmiset syrjäisillä, harvaan asutuilla tai epäsuotuisilla alueilla, jotka saattaisivat jäädä terveydenhuoltojärjestelmien ulkopuolelle tai ilman kattavaa palvelua, saisivat korkealaatuista tietoa ja voisivat hyödyntää ennaltaehkäiseviä terveydenhuoltotoimenpiteitä sekä helposti saatavilla olevaa sairaanhoitoa ja seurantaa.

37.

korostaa, että on huolehdittava siitä, että terveydenhuoltoalan digitalisointi vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja parantaa palvelujen saatavuutta vammaisille ja ikäihmisille.

38.

toteaa, että alueiden välillä on edelleen huomattavia eroja tieto- ja viestintätekniikan palvelujen saatavuudessa, ja kehottaakin komissiota jatkamaan sellaisten toimintalinjojen edistämistä, joilla helpotetaan kyseisten palvelujen saatavuutta epäsuotuisilla alueilla.

39.

painottaa, että terveysalan mobiilisovellukset (mHealth) ovat keskeinen tekijä pyrittäessä parantamaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia, ja ne ovat myös välttämättömiä terveydenhuoltojärjestelmien kestäväpohjaisuutta silmällä pitäen. Komitea katsoo, että talouden ja terveyttä koskevien tulosten kannalta tehokkaiden digitaalisten ratkaisujen käyttö on keino parantaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien pohjan kestävyyttä.

40.

katsoo, että on välttämätöntä luoda soveltuvia välineitä tarjonnan ja kysynnän dynaamisen tasapainon takaamiseksi ja tukea prosesseja, joissa digitaalisia ratkaisuja luodaan yhdessä, käyttäen mallina eräiden alueiden kokemuksia tältä alalta (1).

41.

kehottaa komissiota kehittämään uusia välineitä, joiden avulla innovaatioiden julkisia hankintoja voidaan edistää nykyisten esikaupallisten hankintojen ja innovatiivisten ratkaisujen julkisen hankinnan välineiden lisäksi, sillä viimeksi mainittujen käyttöönotto on hankalaa ja ne ovat hyvin riippuvaisia tapauskohtaisesta rahoituksesta. Voitaisiin esimerkiksi yhdistää EU:n rahoitusohjelmista ja rakennerahastoista saatava rahoitus.

42.

on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa asetukseksi terveysteknologian arvioinnista soveltamisalaa laajennetaan terveysteknologiaan ja lääkinnällisiin laitteisiin, vaikka katsookin, että EU:n lainsäädännössä olisi helpotettava lääkinnällisten laitteiden lupamenettelyjä ja kehitettävä niitä edelleen, jotta käytössä olisivat menettelyt, joissa hyväksynnän vaatimustaso on nykyistä korkeampi.

43.

katsoo, että järjestelmien kestäväpohjaisuuden parantamiseksi olisi suositeltavaa laajentaa asetuksen soveltamisala kattamaan teknologian kehittämisen kaikki vaiheet vaikutuksen arviointi mukaan luettuna.

44.

korostaa, että potilaille ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille tarkoitettujen uusien sovellusten ja laitteiden (sovellukset, ulkoiset tai matkapuhelimissa käytettävät mittauslaitteet jne.) markkinoille tulon tulisi johtaa EU:n tasolla sovellettavaan hyväksyntä-, sertifiointi- tai merkintämenettelyyn, jotta voidaan määrittää, mitkä niistä ovat tosiasiallisesti hyödyllisiä, ehkä jopa siinä määrin, että terveydenhuoltoalan ammattilainen voi antaa niitä koskevan määräyksen. Tämä vähentäisi hallinnollisia esteitä sen tieltä, että yhdessä jäsenvaltiossa testatut ratkaisut voitaisiin helposti saattaa markkinoille toisessa maassa. Komitea kehottaa komissiota toimimaan tämän mukaisesti.

45.

painottaa, että potilaille ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille tarkoitettujen sovellusten ja laitteiden tulisi olla yksinkertaisia ja helppoja käyttää ja että niiden tulisi täydentää jäsenvaltioissa jo käytössä olevia versioita eikä pelkästään tulla niiden rinnalle.

46.

panee merkille ongelmat, joita liittyy pilottitutkimuksissa testattujen ja validoitujen teknologioiden markkinoille saattamiseen ja laajamittaiseen käyttöönottoon, ja pyytää sen vuoksi komissiota tukemaan alueita ja edistämään yhteistyötä niiden välillä, jotta tällaiset teknologiset ratkaisut saadaan käyttöön.

47.

ehdottaa myös, että tutkitaan mahdollisuutta sisällyttää EU:n rahoitusohjelmiin menestyksekkääksi osoittautuvien hankkeiden täytäntöönpanoa koskeva velvoite, jotta taataan niistä saatavan hyödyn ulottaminen tasapuolisesti koko väestöön ja innovointiprosessien päättyminen johdonmukaisesti toiminnan laajentamiseen.

Rahoitus

48.

on tyytyväinen uuden Verkkojen Eurooppa -välineen soveltamisalan uudelleen määrittelyyn sekä ehdotukseen vuodet 2021–2027 kattavasta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, jolla vauhditetaan terveydenhuoltoalan digitalisointia Euroopassa.

49.

pyytää komissiota edistämään EU-tason, kansallisten ja alueellisten digitaalisten suunnitelmien ja strategioiden välttämätöntä yhteensovittamista sekä – tulevaa ohjelmakautta 2021–2027 silmällä pitäen – asianmukaista täydentävyyttä EU:n erilaisten rahoitusohjelmien sekä julkisen ja yksityisen sektorin rahoituksen välillä, jotta voidaan ottaa laajamittaisesti käyttöön yhdennetyt digitaalipohjaiset ja yksilölähtöiset hoitopalvelut.

50.

huomauttaa, että usein teknologia on jo olemassa ja toimii, mutta hallinnolliset esteet joko estävät tai hidastavat ratkaisujen käyttöönottoa. Komitea kehottaa sen vuoksi komissiota edistämään digitaalisten innovaatioiden käyttöönoton uusia korvausmalleja, joissa voitaisiin esimerkiksi maksaa korvauksia terveysalalla saatujen tulosten arvon perusteella, jotta edistetään sellaisten sähköisten terveyspalvelujen ja terveysalan mobiilisovellusten alalla toimivien yritysten liiketoimintamallia, jotka tarjoavat digitaaliteknologiaan pohjautuvia laadukkaita palveluja.

51.

panee merkille, että seuraavalla kaudella 2021–2027 nykyinen terveysalan toimintaohjelma sisällytetään osaksi Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), jolloin sen määrärahat pienenevät. Komitea kehottaa sen vuoksi EU:n lainsäätäjiä lisäämään vuosia 2021–2027 koskevassa EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä digitalisointiin varattavaksi ehdotettuja määrärahoja.

Toissijaisuusperiaate

52.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan toimintasuunnitelmaa soveltaessaan huomioon paitsi jäsenvaltiot myös paikallis- ja alueviranomaiset, sillä näillä on tärkeä rooli potilaiden kanssa viestimisessä ja heille tiedottamisessa, ammattilaisten koulutuksessa sekä sähköisten terveyspalvelujen kehittämisessä.

---

(1)  https://www.indemandhealth.eu/

inDEMAND-hankkeessa edistetään innovointia yhdistämällä kaksi tekijää: kysyntä määrittää sen, mitä tarvitaan, ja ratkaisu kehitetään terveydenhuoltoalan ammattilaisten ja teknologiayritysten yhteisessä prosessissa.