Euroopan alueiden komitean suuntaa-antava lausunto aiheesta ”Vuoden 2020 jälkeinen ilmastohallinto eurooppalaisesta ja maailmanlaajuisesta näkökulmasta: panos UNFCCC:n COP24-konferenssiin”

(2018/C 387/08)

Esittelijä:	Andrew Varah COOPER (UK, EA), Kirkleesin valtuuston jäsen
Viiteasiakirja:	Suuntaa-antava lausunto

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Eurooppalainen hallintomalli vuoteen 2030 asetettujen ilmastonmuutokseen ja energia-asioihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten tärkeää roolia strategisessa ohjauksessa kansalaisia lähimpänä olevalla tasolla, itse tuotetun sähkön kulutukseen, hajautettuun tuotantoon ja älykkäisiin verkkoihin perustuvan hajautetun energiantuotannon hallinnoinnissa, asianmukaisten investointiedellytysten edistämisessä sekä energia- ja ilmastopolitiikan nivomisessa toimiin, joita toteutetaan asumisen, energiaköyhyyden, liikenteen ja kestäväpohjaisen liikkuvuuden, talouskehityksen ja aluesuunnittelun tai maankäytön aloilla. Paikallis- ja alueviranomaisilla on myös vahva rooli yhteisöjen johtamisessa, ja ne voivat ajaa ilmastotoimien toteuttamista paikallisyhteisöissään sekä yritysmaailman ja laajemman kansalaisyhteiskunnan keskuudessa lisäämällä kansalaisten ja kuluttajien osallistumista ja varmistamalla heidän sitoutumisensa energia-alan toimiin.

painottaa, että joustavaa energiaunionia ja kunnianhimoista ilmastonmuutospolitiikkaa koskevat tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa koordinoidulla toiminnalla unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla sekä edistämällä tutkimustoimintaa, tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimia ja paikallisia energiatehokkuusratkaisuja ja energiahuoltojärjestelmiä, ja että tämä on välttämätöntä, jotta EU ja sen jäsenvaltiot ja maiden paikallis- ja alueviranomaiset voisivat saavuttaa YK:n asettamat kestävän kehityksen tavoitteet.

toteaa, että uudet tavoitteet, joissa uusiutuvien lähteiden osuus EU:n energiayhdistelmässä on 32 prosenttia ja energiatehokkuus 32,5 prosenttia, sekä asetus energiaunionin hallinnosta ovat edistysaskel siirtymisessä kohti kestäväpohjaisempaa energiajärjestelmää Euroopassa ja paikallis- ja alueviranomaisten suurempaa osallisuutta.

toteaa jälleen kerran, että jäsenvaltioiden olisi otettava selkeästi huomioon paikallis- ja aluetasolla tehdyt sitoumukset sekä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kaltaisten aloitteiden puitteissa saavutetut tulokset. Jäsenvaltioiden olisi myös kehittävä menettelyjä, joiden avulla voidaan ottaa huomioon kaikkien asianomaisten hallintotasojen kulloisiinkin yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin antamat panokset. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi otettava paikallis- ja alueyhteisöt mukaan suunnitteluun ja valvontaan kulloistenkin perustuslaillisten säännöstensä ja poliittisten määräystensä mukaisesti (1).

toistaa jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle esittämänsä kehotuksen edetä ripeästi energia-alan vuoropuhelua käyvän pysyvän monitasoisen foorumin perustamisessa, jotta voidaan tukea paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, liike-elämän ja muiden asianomaisten sidosryhmien aktiivista osallistumista energiasiirtymän hallintaan (2).

kehottaa – kun otetaan huomioon Euroopan komission ehdotus osoittaa 25 prosenttia EU:n menoista ilmastotoimiin kaikissa EU:n ohjelmissa vuosina 2021–2027, mikä on hyvä lähtökohta – suunnittelemaan vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen niin, että EU:n energia- ja ilmastotavoitteet ja -päämäärät voidaan saavuttaa paremmin, etenkin kun on kyse kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, energiatehokkuudesta, puhtaasta liikkuvuudesta, uusiutuviin lähteisiin perustuvasta energiantuotannosta ja hiilinielujen hyödyntämisestä. Komitea kehottaa osoittamaan riittävästi vaivattomin menettelyin saatavilla olevaa EU-rahoitusta sellaisia ohjelmia ja hankkeita varten, joilla pyritään näihin päämääriin jäsenvaltioiden yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien mukaisesti Pariisin sopimuksessa asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden pohjalta.

katsoo, että uusiutuvaa energiaa ja sähkömarkkinoiden rakennetta koskevan EU-sääntelyn yhteydessä on poistettava oikeudelliset ja hallinnolliset esteet ja luotava sähkön varastointiin ja kauppaan sekä itse tuotetun sähkön kulutukseen liittyviä yksinkertaistettuja menettelyjä, jotta paikalliset ja alueelliset markkinatoimijat, esimerkiksi energiayhteisöt, pääsevät markkinoille kaikilta osin. Komitea korostaa, että jäsenvaltioiden tulee koordinoida toimintaansa paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja ottaa paikallisten ja alueellisten uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen erityispiirteet huomioon uusiutuvien energiamuotojen tukijärjestelmiä suunniteltaessa, jotta tällaiset yhteisöt saavat mahdollisuuden toimia energiajärjestelmässä ja niiden on helpompi integroitua markkinoille.

Paikallis- ja aluetason toimien merkitys Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa

muistuttaa, että Pariisin sopimuksessa tunnustetaan monitasoisen hallinnon merkitys ilmastopolitiikassa sekä tarve tehdä yhteistyötä alueiden, kaupunkien ja sopimuksen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat kansalaisia lähinnä oleva julkishallinnon taso, ja korostaa, että nämä viranomaiset tekevät suuren osan päätöksistä Pariisin sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla politiikanaloilla.

10.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisten toimenpiteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen riippuvat suurelta osin näiden kyvystä ja halusta panna asiaankuuluvat toimintapolitiikat täytäntöön. Näin ollen komitea katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset on otettava mukaan niiden toimia tiiviisti koordinoiden poliittisten sitoumuksien muuntamiseen julkisen vallan politiikaksi, investoinneiksi ja täytäntöönpanotoimiksi.

11.

panee merkille Yhdysvaltojen ilmoituksen aikomuksesta vetäytyä Pariisin sopimuksesta, mikä on valitettavaa, mutta tämä on myös luonut valtiotasoa alemmille hallintotahoille EU:ssa, Yhdysvalloissa ja muualla uusia kannustimia toimia maailmanlaajuisten ilmastonmuutosta koskevien haasteiden ratkaisemiseksi ja siten osoittaa kansalaisten ja heitä lähinnä olevien hallintotasojen olevan sitoutuneita asiaan. Komitea on valmis tiivistämään kumppanuuttaan Yhdysvaltojen pormestarien konferenssin kanssa ja tekemään maailmanlaajuisesti yhteistyötä kuntien ja alueiden järjestöjen kanssa ilmastotoimien alalla.

12.

uskoo vahvasti, että elinkeinoelämän sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa yhteistyötä tekevillä paikallis- ja aluetason vaaleilla valituilla edustajilla ja asiaankuuluvilla viranomaistahoilla sekä verkostoilla voi olla keskeinen rooli kansallisten hallitusten avustamisessa näiden muotoillessa ja toteuttaessa ilmastoon liittyviä toimintalinjoja silloin, kun jälkimmäisiltä puuttuu kunnianhimoa. Tässä yhteydessä komitea korostaa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kaltaisten aloitteiden tukiroolia valmiuksien parantamiseen liittyvien välineiden ja menetelmien kehittämisessä ja yleistämisessä.

13.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten kaltaisten poliittisesti merkittävien, demokraattisesti valittujen sopimuksen ulkopuolisten sidosryhmien osallistuminen maailmanlaajuiseen ilmastohallintojärjestelmään on merkillepantava suuntaus, ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) sääntelypuitteissa otetaan huomioon tällainen alhaalta ylöspäin suuntautuva hallinnon malli toteamalla virallisesti sen rooli päätöksentekoprosessissa.

14.

panee merkille, että ilmastosopimuksen osapuolten kokoustenvälisessä tapaamisessa toukokuussa 2017 ja toukokuussa 2018 täytäntöönpanoa varten perustettu avustava toimielin (SBI) mahdollisti edistymisen sidosryhmien osallistumisessa UNFCCC:n prosessiin ja totesi tarpeen vahvistaa edelleen sopimuksen ulkopuolisten sidosryhmien tosiasiallista osallistumista maailmanlaajuiseen ilmastohallintoon.

15.

suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin kertomukseen EU:n alueiden ja kaupunkien roolista ilmastonmuutosta koskevan Pariisin sopimuksen (COP 21) täytäntöönpanossa (3) ja panee erityisesti merkille toteamuksen, jonka mukaan paikallisviranomaiset ovat vastuussa suurimmasta osasta ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien sekä asiaa koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Valtiotasoa alempien hallintotahojen virallinen osallistuminen maailmanlaajuiseen ilmastohallinnon järjestelmään

16.

on tyytyväinen siihen, että Talanoa-vuoropuhelussa ei rajoituta kansallisten hallitusten väliseen keskusteluun vaan annetaan erilaisille sopimuksen ulkopuolisille sidosryhmille – alueet, kunnat ja niiden vaaleilla valitut edustajat mukaan luettuina – mahdollisuus tuoda tärkeitä ilmastotoimiin liittyviä kysymyksiä kansallisten ja maailmantason poliittisten päättäjien tietoon. Komitea kannattaa ja sitoutuu edistämään kuntien ja alueiden Talanoa-vuoropuhelua, joka on suora maailmanlaajuinen ja aloitteellinen vastaus tähän prosessiin, ja kannustaa lisäämään Euroopassa järjestettävien vuoropuheluhankkeiden määrää.

17.

korostaa, että vuoropuhelun ei tulisi rajoittua tai painottua vain kertovaan esitystapaan. Vuoropuhelun hengessä sopimuksen ulkopuolisten sidosryhmien vastauksista kolmeen keskeiseen kysymykseen ”Missä olemme? Mikä on tavoitteemme? Miten saavutamme sen?” saatava palaute on olennaisen tärkeää, jotta voidaan rakentaa luottamusta ja vahvistaa sitoutumista prosessiin. Näin ollen komitea kehottaa COP-puheenjohtajavaltioita, YK:n ilmastonmuutossopimuksen sihteeristöä ja UNFCCC:n osapuolia selventämään, kuinka vuoropuhelun tuloksia käsitellään ja kuinka ne sisällytetään neuvotteluteksteihin, jotka on määrä hyväksyä COP24-kokouksessa.

18.

ehdottaa, että Talanoa-vuoropuhelua jatketaan COP24-kokouksen jälkeen ja että se muutetaan maailmanlaajuisen tilannekatsaussyklin väliarvioinniksi, joka pidetään aina kahden ja puolen vuoden välein. Jotta voidaan edistää globaalia ymmärrystä siitä, miten Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty, ja iskostaa mieliin ajatus asian kiireellisyydestä, komitea ehdottaa, että Talanoa-vuoropuhelun yhteydessä käsiteltävien kysymysten joukkoon lisätään tämän prosessin aikana vielä neljäs kysymys: ”mihin mennessä?”.

19.

kehottaa UNFCCC:n puheenjohtajaa arvioimaan vuoropuhelun tuloksia vuonna 2019 ja esittämään ehdotuksia suunnitelmallisemman, neuvottelujen kannalta merkityksellisen prosessin luomiseksi tulevaisuudessa.

20.

kehottaa Euroopan komissiota ja unionin jäsenvaltioita hyödyntämään Talanoa-vuoropuheluprosessia tehdäkseen yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa EU:n neuvottelukantojen ja sen panoksen valmistelussa COP24-kokousta varten.

21.

kehottaa kuntia ja alueita esittämään näkemyksiään Talanoa-vuoropuhelun portaalissa ja hyödyntämään tilaisuutta saada tavoitteensa, kantansa ja aikomuksensa esiin maailmanlaajuisessa ilmastoneuvotteluprosessissa.

22.

suhtautuu myönteisesti NAZCA-foorumiin, joka on hyödyllinen väline sopimuksen ulkopuolisten sidosryhmien ottamiseksi mukaan UNFCCC:n päätöksentekoprosessiin. Komitea kehottaa UNFCCC:n sihteeristöä esittämään ehdotuksia siitä, miten alueiden ja kuntien sekä kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin rooli kansainvälisessä hallintojärjestelmässä voitaisiin määritellä entistä paremmin.

23.

muistuttaa paikallis- ja aluepäättäjien COP23-kokouksessa hyväksymästä Bonn-Fidži-sitoumuksesta ja siihen sisältyvästä kehotuksesta vahvistaa paikallishallinnon LGMA-ryhmän aktiivista osallistumista virallisiin globaaleihin ilmastoalan elimiin ja osapuoliin, ottaen huomioon, että myös EU:n ulkoasiainneuvosto ilmaisi maaliskuussa 2018 kannattavansa Bonn-Fidži-sitoumusta. Komitea ehdottaa, että alueiden komitea kehittäisi järjestelmällistä yhteistyötä YK:n ilmastonmuutossopimuksen sihteeristön, COP-kokouksen puheenjohtajiston ja niiden High Level Champions -tahon sekä asiaankuuluvien UNFCCC:n neuvotteluelinten ja UNFCC:n uudistetun Friends of Cities -foorumin kanssa.

Kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti määritellyt panokset

24.

korostaa, että kansallisesti määriteltyjen panosten määrittely- ja tarkistusprosessin aikana tarvitaan järjestelmällisiä hajautettuja valtiotasoa alempien hallintotasojen kuulemisia, joihin osallistuvat keskeisten toiminta-alojen sidosryhmät. Näin luodaan osallistavaa menetelmää.

25.

kehottaa sisällyttämään kansallisesti määriteltyihin panoksiin myös alueellisesti ja paikallisesti määriteltyjä panoksia, jotta voidaan tunnustaa valtiotasoa alempien tasojen viranomaisten rooli kansainvälisten ilmastositoumusten toteuttamisessa.

26.

katsoo, että prosessin tehokkuuden varmistamiseksi EU-tasolla säännökset olisi vahvistettava energiaunionin hallintoa koskevassa asetuksessa, etenkin ajatellen paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien valmisteluun.

27.

uskoo, että nämä säännökset antaisivat entistä vahvemman poliittisen ja metodologisen perustan alueellisesti ja paikallisesti määriteltyjen panosten (4) luomista koskeville AK:n ehdotuksille, joiden tavoitteena on antaa paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuus määritellä hillitsemis- ja sopeutumissitoumuksensa, kuten sopimusosapuolet ovat tehneet kansallisesti määriteltyjen panosten avulla, jotta voidaan luoda vakaat ja läpinäkyvät panokset alkaen vankoista seuranta-, raportointi- ja todentamisprosesseista.

28.

kehottaa Euroopan komissiota esittämään AK:ta kuultuaan muun kuin säädösehdotuksen seuranta- ja arviointimenetelmästä, jolla seurattaisiin kuntien edistymistä vuoteen 2050 saakka ulottuviin visioihin ja vuoteen 2030 ulottuviin strategioihin nähden. Tämä voisi perustua nykyiseen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen seuranta- ja arviointikehykseen.

29.

kehottaa Euroopan komissiota yksinkertaistamaan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen raportointiprosessia ja seurantajärjestelmää yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja lyhentämään kestävyysperiaatteiden mukaisten energiankäytön toimintasuunnitelmien arviointiin tarvittavaa aikaa, jotta voidaan vauhdittaa päästövähennyksiin liittyvien sitoumusten virallista tunnustamista, varmistaa seuranta- ja arviointikehysten yhteensopivuus ja minimoida kunnille ja alueille koituvat raportointirasitteet.

30.

kehottaa ilmastorahoitusta käsittelevän AK:n lausunnon (5) valossa Euroopan komissiota esittämään selkeän ja sitovan, UNFCCC:ssä käytössä olevan määritelmän mukaisen määritelmän ilmastorahoitukselle ja siihen liittyville investointiluokille ja ehdottaa, että jäsenvaltiot laatisivat ilmastoon liittyviä investointisuunnitelmia, joihin sisältyisi i) olemassa oleviin rahoitusvajeisiin puuttumiseksi tarvittavan tuen tason ja laadun määrittäminen, ii) kutakin ilmastotoimea koskevan kotimaisen rahoitustuen mahdollisuuksien arviointi, iii) ilmastotoimien koordinointi sekä valmiuksien ja sidosryhmien osallistumisen lisääminen kansallisesti määriteltyjen panosten ajantasaistamisen valossa ja iv) tietoa jäsenvaltion keinoista arvioida ja hallita sijoittajia uhkaavia ilmastoriskejä.

Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat

31.

korostaa alueellisesti tai paikallisesti määriteltyjen panosten mahdollista myönteistä panosta Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen ja kehottaa UNFCCC:n osapuolia määrittelemään suuntaviivat kansallisesti määritellyille panoksille ottaen huomioon niiden mahdollisen vuorovaikutuksen joustavan alueellisesti tai paikallisesti määriteltyjen panosten järjestelmän kanssa.

32.

kehottaa sisällyttämään avoimuuskehykseen valtiotasoa alemmilla tasoilla toteutettuja lieventämistoimia käsittelevän osan tässä yhteydessä esitettäviin kansallisiin inventaarioraportteihin, jotta helpotetaan kansallisesti määriteltyjen panosten (ja alueellisesti tai paikallisesti määriteltyjen panosten) toteutumisen seurantaa.

Globaali tilannekatsaus

33.

kehottaa UNFCCC:n sopimusosapuolia ja Euroopan komissiota sisällyttämään maailmanlaajuista tilannekatsausta koskeviin sääntöihin osapuolia koskevan velvoitteen kuulla paikallis- ja alueviranomaisia ja ottaa nämä mukaan esitysten laatimisvaiheessa.

34.

korostaa, että maailmanlaajuisen tilannekatsauksen ei tulisi rajoittua pelkästään osapuolten (kansallisesti määriteltyjen panosten ja muiden kansallisten raporttien avulla) ilmoittamien toimien arviointiin. Sen tulisi sisältää kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten antamaa tietoa edistymisestä, jotta voidaan saada kattava kuva yleisestä edistymisestä Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamisessa 2 artiklan 1 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

35.

korostaa, että paikallishallinnosta ja kunnallisviranomaisista (LGMA) muodostuvan UNFCCC:n ryhmän osana ja EU:n paikallis- ja alueviranomaisia edustavana elimenä AK on valmis osallistumaan aktiivisemmin keskusteluihin UNFCCC:n ja sen osapuolten kanssa, jotta voidaan esittää kuntien ja alueiden näkemyksiä globaaliin tilannekatsaukseen kuuluvasta yhteisten pyrkimysten avoimesta, osallistavasta ja läpinäkyvästä arvioinnista.

36.

pyytää, että UNFCCC:n hyväksymät organisaatiot sekä sopimuksen ulkopuoliset sidosryhmät voisivat esittää osapuolille kysymyksiä niiden ehdotuksista maailmanlaajuisen tilannekatsauksen eri vaiheissa, jotta prosessissa voidaan hyödyntää kentältä saatua laajempaa palautetta. Komitea toteaa, että menetelmien ja tietojen tulisi olla yleisön saatavilla täyden läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden nimissä.

37.

panee huolestuneena merkille, että globaalissa tilannekatsauksessa voidaan jäädä jälkeen Pariisin sopimuksen tavoitteista, ja korostaa, että paikallis- ja aluetason lisäpanos voisi auttaa lisäämään tavoitetasoa kattavaan täytäntöönpanoon (6).

Sopeutuminen

38.

ehdottaa, että EU ottaa johtoaseman ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävissä kansainvälisissä toimissa ja edistää sitä kaikilla tasoilla ja että samalla tuetaan kansainvälistä kehitystä, jotta nopeutetaan edistymistä alueellisella ja paikallisella tasolla. Komitea esittääkin, että luodaan sitovat lainsäädäntöpuitteet sopeutumistoimenpiteiden toteuttamiseksi ja että otetaan käyttöön mitattavissa olevia sitoumuksia, jotta voidaan mitata edistymistä sopeutumisessa.

39.

pyytää, että puhtaan kehityksen mekanismin ja kehittyneiden maiden tarjoaman rahoituksen lisäksi myös paikallis- ja aluehallintoa kannustettaisiin kulloisenkin kansallisen järjestelmän puitteissa tukemaan sopeutumisrahastoa taloudellisin varoin.

40.

korostaa, että rahaston on yksinkertaistettava yksittäisten paikallis- ja alueviranomaisten taloudelliseen panokseen liittyviä menettelyjä.

41.

kehottaa antamaan sellaisille paikallis- ja alueviranomaisille, joilla on erityisen vahva asiantuntemus sopeuttamisesta, oikeuden liittyä sopeutumisrahaston täytäntöönpanoon osallistuviin yhteisöihin kolmansissa maissa ohjelmien ja hankkeiden toteuttamisen sekä alueellisten tai paikallisten sopeutumispolitiikkojen ja -strategioiden edistämiseksi.

42.

kehottaa antamaan paikallis- ja kunnallishallintojen LGMA-ryhmälle tarkkailijan aseman sopeutumisrahaston hallintoneuvostossa.

43.

ehdottaa, että otetaan käyttöön alue- ja paikallisviranomaisille suunnattuja erityisiä välineitä, jotka parantavat näiden mahdollisuuksia hyödyntää EU:ssa käytettävissä olevia rahoitusvälineitä, ja että luodaan portaali, johon keskitetään tiedot EU:n ilmastorahoituksen eri lähteistä.

44.

kehottaa Euroopan komissiota tekemään yhteistyötä muiden osapuolten kanssa vauhdittaakseen riskien vähentämistä, selviytymiskykyä ja sopeutumista koskevien suunnitelmien rahoitusta. Nämä suunnitelmat sovitetaan niiden paikallisyhteisöjen sekä paikallis- ja aluehallintotahojen painopisteisiin, joita niiden on tarkoitus palvella.

Maatalous ja maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF)

45.

toteaa, että luonnonkatastrofien voimakkuus ja esiintymistiheys on kasvanut merkittävästi viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ja että kysymys luonnonkatastrofeista on erottamaton osa toimintaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin puuttumiseksi ja että molempia aihepiirejä tulisi käsitellä yhdessä (7). Komitea korostaa tarvetta lisätä yhtäältä ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien verkostojen, hankkeiden ja sopimusten ja toisaalta katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden parissa toimivien verkostojen, hankkeiden ja sopimusten – kuten katastrofiriskien vähentämistä koskeva Sendain kehys 2015–2030 – välistä synergiaa, jotta voidaan vahvistaa kuntien ja alueiden valmiuksia selvitä katastrofeista (8).

46.

kehottaa Euroopan komissiota toteamaan paikallis- ja alueviranomaisten roolin ja hyödyntämään niiden toimintaa ilmasto- ja energiahaasteisiin vastaamisessa maataloudessa ja LULUCF-aloilla. Eräillä alueilla ja eräissä kunnissa ilmasto- ja energiastrategiat tukevat jo näiden alojen pyrkimystä irtautua hiilestä. Näin ollen AK korostaa alue- ja paikallistason ilmasto- ja energiastrategioiden roolia hiilestä irtautumisen tukemisessa maatalous- ja maankäyttöaloilla.

Menetykset ja vahingot

47.

suhtautuu myönteisesti huhtikuussa 2018 järjestettyyn asiantuntijavuoropuheluun, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen uhreille suunnatun asiantuntemuksen, teknologian ja tuen käyttöön ottamiseksi. Komitea korostaa tarvetta sisällyttää menetyksiin ja vahinkoihin liittyvät kysymykset, kuten valmiuksien kehittämisen, teknologian siirron ja rahoitustuen, asiaankuuluviin kansallisiin ja UNFCCC:n prosesseihin.

48.

korostaa, että niin kehittyneiden kuin kehitysmaiden paikallis- ja alueviranomaisten on yhteistyössä kansallisten hallitusten kanssa ja UNFCCC:n puitteissa kartoitettava ja otettava käyttöön vaihtoehtoisia keinoja menetysten ja vahinkojen käsittelemiseksi. Tätä varten alueellisten ja alakohtaisten riskien arviointeihin olisi sisällytettävä ilmastoriskin käsite.

Muut kysymykset

49.

kannustaa paikallisviranomaisia jatkamaan toistensa tukemista vertaistukimekanismien avulla ja todeta niiden merkityksen valmiuksien parantamisessa. Toteaa tässä yhteydessä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen sekä TAIEX REGIO PEER 2 PEER -välineen saavutukset.

50.

odottaa kiinnostuneena hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tuella järjestetyn kansainvälisen ”Kaupungit ja ilmastonmuutos” -tiedekonferenssin tulosten julkaisemista ja kehottaa UNFCCC:tä tarkastelemaan näitä tuloksia osana Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa.

51.

korostaa paikallista tuotantoa sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa edistävän politiikan merkitystä ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten hillintätoimissa ja suosittaa sen vuoksi, että maaseudun kehittämisohjelmat sovitetaan yhteen ilmastonmuutosstrategian tavoitteiden kanssa.

Bryssel 5. heinäkuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) AK:n lausunto aiheesta ”Energiaunionin hallinto ja puhdas energia” (CDR 830/2017), esittelijä: Bruno Hranić (HR, EPP).

(2) Kuten edellä.

(3) Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta, Mietintö EU:n alueiden ja kaupunkien roolista Pariisin ilmastosopimuksen (COP 21) täytäntöönpanossa (2017/2006(INI)).

(4) AK:n lausunto aiheesta ”Ilmastorahoitus: keskeinen väline Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa”, COR 2108/2017, esittelijä Marco Dus (IT, PES).

(5) Kuten edellä.

(6) Ks. esimerkiksi Advancing climate ambition: cities as partners in global climate action, A report to the UN Secretary-General from the UN Secretary General’s Special Envoy for Cities and Climate Change, in partnership with the C40 Cities Climate Leadership Group.

(7) NAT-VI/015

(8) NAT-VI/029