P8_TA(2018)0109

EU:n ja Australian välinen puitesopimus (päätöslauselma)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. huhtikuuta 2018, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15467/2016 – C8-0327/2017 – 2016/0367(NLE) – 2017/2227(INI))

(2019/C 390/33)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15467/2016),

—	ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian väliseksi puitesopimukseksi (09776/2016),

—	ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan ja 212 artiklan 1 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0327/2017),

—	ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 13. syyskuuta 2007 hyväksytyn alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen,

—	ottaa huomioon lokakuussa 2008 allekirjoitetut EU:n ja Australian kumppanuuspuitteet, jotka on tarkoitus korvata puitesopimuksella,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin ja Australian välisistä suhteista Luxemburgissa 26. kesäkuuta 1997 annetun yhteisen julistuksen,

—

ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman vapaakauppasopimusneuvottelujen aloittamisesta Australian ja Uuden-Seelannin kanssa (1) ja 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy Euroopan parlamentin suositus neuvostolle neuvotteluvaltuutuksesta Australian kanssa käytäviin kauppaneuvotteluihin (2),

—	ottaa huomioon 15. marraskuuta 2015 annetun komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin ja Australian pääministerin Malcolm Turnbullin yhteisen lausuman,

—	ottaa huomioon tiiviimmästä kumppanuudesta EU:n ja Australian välillä 22. huhtikuuta 2015 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Australian ulkoministerin yhteisen julkilausuman,

—	ottaa huomioon vuonna 2015 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Australian välisen sopimuksen puitteiden luomisesta Australian osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin (3),

—	ottaa huomioon joulukuussa 2014 hyväksytyn Euroopan unionin ja Australian välisen hallinnollisen sopimuksen, jolla perustettiin diplomaattivaihto-ohjelma,

—	ottaa huomioon vuonna 1998 allekirjoitetun standardinmukaisuuden toteamisen vastavuoroista tunnustamista koskevan Euroopan yhteisön ja Australian välisen sopimuksen (4) sekä vuonna 2012 tehdyn EU:n ja Australian välisen sopimuksen edellä mainitun sopimuksen muuttamisesta (5),

—	ottaa huomioon 29. syyskuuta 2011 allekirjoitetun EU:n ja Australian välisen sopimuksen PNR- eli matkustajarekisteritiedoista (6),

—	ottaa huomioon 13. tammikuuta 2010 allekirjoitetun Australian ja Euroopan unionin välisen sopimuksen turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaamisesta (7),

—	ottaa huomioon vuonna 1994 allekirjoitetun Euroopan yhteisön ja Australian välisen tieteellis-teknisen yhteistyösopimuksen (8),

—	ottaa huomioon Strasbourgissa 4.–5. lokakuuta 2017 pidetyn 38. EU:n ja Australian parlamenttien välisen kokouksen,

—	ottaa huomioon Sydneyssä kesäkuussa 2017 pidetyn ensimmäisen EU:n ja Australian johtotason foorumin, joka kokoaa yhteen poliittisia päättäjiä ja yritysjohtajia sekä tiedemaailman, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia,

—	ottaa huomioon Australian hallituksen marraskuussa 2017 julkaiseman ulkopolitiikan valkoisen kirjan, jossa kuvataan Australian painopisteitä ja haasteita ulkoasioiden saralla ja korostetaan Intian ja Tyynenmeren alueen ensisijaista merkitystä Australialle,

—	ottaa huomioon, että ulkopolitiikan valkoisessa kirjassa korostetaan Yhdysvaltojen ja Kiinan keskeistä roolia Intian ja Tyynenmeren alueella sekä Australian ulkopolitiikassa ja pidetään samalla tärkeinä Australian suhteita Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin,

—	ottaa huomioon ilmastonmuutostoimia koskevan vuoden 2017 uudelleentarkastelun, jonka Australian hallitus julkaisi joulukuussa 2017,

—	ottaa huomioon Australian hallituksen vuonna 2009 julkaiseman, ilmastonmuutosta käsittelevän asiakirjan ”Australian climate change science: a national framework”,

—	ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2018 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä päätökseksi (9),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0119/2018),

ottaa huomioon, että EU ja Australia tekivät 7. elokuuta 2017 puitesopimuksen; ottaa huomioon, että Australian sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden tiiviillä ja vahvoilla suhteilla on pitkät historialliset juuret ja että suhteet perustuvat yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin, joita ovat esimerkiksi demokratian kunnioittaminen, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, oikeusvaltio, kansainvälinen oikeus sekä rauha ja turvallisuus; toteaa, että kansojen väliset yhteydet ovat tiiviitä ja pitkäaikaisia;

ottaa huomioon, että EU ja Australia juhlivat 55-vuotista yhteistyötä ja 55-vuotisia diplomaattisuhteita vuonna 2017; toteaa, että EU:n ja Australian suhteet ovat saaneet uutta dynaamisuutta muutaman viime vuoden aikana; toteaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on diplomaattisuhteet Australiaan ja 25:llä niistä on suurlähetystö Canberrassa;

ottaa huomioon, että Australian hallituksen julkaisemassa ulkopolitiikan valkoisessa kirjassa todetaan, että vahva Euroopan unioni on edelleen olennaisen tärkeä Australian intresseille ja että siitä tulee entistä tärkeämpi kumppani suojeltaessa ja edistettäessä sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä; ottaa huomioon, että valkoisessa kirjassa korostetaan tarvetta tehdä tiivistä yhteistyötä unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa terrorismin, joukkotuhoaseiden leviämisen, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien kaltaisissa haasteissa;

toteaa, että EU ja Australia ovat ryhtyneet yhteistyöhön ja vuoropuheluun Kaakkois-Aasian maiden kanssa, myös Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN), ASEANin alueellisen foorumin, Aasia–Eurooppa-kokouksen ja Itä-Aasian huippukokouksen kautta; ottaa huomioon, että Australia on Tyynenmeren saarten foorumin perustajajäsen ja että sillä on strateginen kumppanuus ASEANin kanssa; ottaa huomioon, että Australia isännöi ASEAN–Australia-erityishuippukokousta 17.–18. maaliskuuta 2018;

ottaa huomioon, että EU:n olisi maailmanlaajuisena toimijana vahvistettava entisestään läsnäoloaan suurella ja dynaamisella Aasian ja Tyynenmeren alueella, jossa Australia on EU:n luonnollinen kumppani sekä itsessään tärkeä toimija; toteaa, että EU:n periaatteita ja normeja noudattava vakaa, rauhallinen ja sääntöihin perustuva Aasian ja Tyynenmeren alue edistää EU:n omaa turvallisuutta ja etua;

F.	ottaa huomioon, että EU ja Australia ovat lähellä toisiaan ulkopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä, kuten Ukrainaa, Venäjää, Korean demokraattista kansantasavaltaa ja Lähi-itää koskevissa kysymyksissä;

G.	ottaa huomioon, että Australialla on Yhdysvaltojen kanssa läheiset poliittiset sekä turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät yhteydet, jotka sopivat yhteen sen vahvistuviin siteisiin Kiinan kanssa; ottaa huomioon, että Australialla on kattava strateginen kumppanuus Kiinan kanssa;

ottaa huomioon, että vuonna 2016 EU oli Australian toiseksi suurin kauppakumppani, sen toiseksi tärkein tuontialue (19,3 prosenttia) ja kolmanneksi tärkein vientikohde (10,3 prosenttia), ja toteaa, että osapuolilla on monia yhteisiä taloudellisia etuja; toteaa, että vuonna 2015 EU:lla oli Australiassa suoria ulkomaisia investointeja 117,7 miljardia euroa ja Australialla oli suoria investointeja EU:ssa 21,7 miljardia euroa;

ottaa huomioon, että Australia on sitoutunut vahvasti vapaakauppaan ja se on tehnyt kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia tärkeiden Itä-Aasian maiden – Kiina, Japani, Etelä-Korea, Singapore, Malesia ja Thaimaa – kanssa (sekä alueellisen sopimuksen ASEANin kanssa) ja kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia Uuden-Seelannin, Chilen, Yhdysvaltojen ja Perun kanssa sekä Tyynenmeren sopimuksen tiiviimmistä taloussuhteista Tyynenmeren saarten kanssa;

ottaa huomioon, että 23. tammikuuta 2018 Australia ja kymmenen muuta Tyynenmeren rantavaltiota ilmoittivat päässeensä sopimukseen Tyynenmeren kauppasopimuksesta, niin kutsutusta kattavasta ja edistyksellisestä Tyynenmeren kumppanuussopimuksesta, joka allekirjoitettiin Chilessä 8. maaliskuuta 2018; ottaa huomioon, että Australia neuvottelee parhaillaan useista kauppasopimuksista, ASEANin huippukokouksessa vuonna 2012 käynnistetty alueellinen laaja-alainen talouskumppanuus mukaan lukien;

ottaa huomioon, että Australia, joka on sitoutunut kansainväliseen globaalihallintaan, on ollut YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuva jäsen viisi kertaa sekä G20:n aktiivinen jäsen sen perustamisesta lähtien ja että se toimi G20-huippukokouksen puheenjohtajana Brisbanessa vuonna 2014 erittäin hyvässä yhteistyössä EU:n kanssa; ottaa huomioon, että Australia on hiljattain valittu YK:n ihmisoikeusneuvostoon;

L.	ottaa huomioon, että Australia on lähettänyt joukkoja Da’eshin vastaiseen maailmanlaajuiseen liittoutumaan Irakissa ja Syyriassa; ottaa huomioon, että Afganistanissa Australian osuus Natoon kuulumattomien maiden joukoista kansainvälisessä turvallisuusjoukossa (ISAF) oli suurin;

M.	ottaa huomioon, että Australia on osallistunut lukuisiin YK:n tukemiin rauhanturvaoperaatioihin kolmessa maanosassa sekä Papua-Uudessa-Guineassa ja Salomonsaarilla;

ottaa huomioon, että vuonna 2014 Australia osallistui ensimmäistä kertaa EU:n johtamaan kriisinhallintaoperaatioon EUCAP NESTORiin Afrikan sarvessa; ottaa huomioon, että Australian merivoimat toteuttaa merirosvouksen ja terrorismin vastaisia operaatioita yhdistetyissä merivoimissa Afrikan sarvessa ja läntisellä Intian valtamerellä;

ottaa huomioon, että Australian kansalaiset ovat joutuneet maan rajojen sisä- ja ulkopuolella erinäisten radikaalia islamistista alkuperää olevien terrori-iskujen kohteiksi; ottaa huomioon, että EU ja Australia tekevät yhteistyötä terrorismin vastaisissa toimissa ja väkivaltaisten ääriliikkeiden vastustamisessa ja ne pyrkivät lopettamaan terroristijärjestöjen rahoituksen ja koordinoimaan erityisiä valmiuksien kehittämishankkeita;

P.	toteaa, että Australian ja Indonesian yhteisellä aloitteella, Jakartan lainvalvontayhteistyökeskuksella, pyritään lisäämään Kaakkois-Aasian lainvalvontavirastojen asiantuntemusta terrorismin ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja se on saanut myös EU:n rahoitusta;

Q.	toteaa, että Australian hallitus käynnisti lokakuussa 2017 kansainvälisen kyberstrategiansa, jolla on tarkoitus käsitellä esimerkiksi sähköistä kaupankäyntiä, kyberrikollisuutta, kansainvälistä turvallisuutta sekä sähköistä hallintoa;

R.	toteaa, että Australia on tukenut Filippiinejä turvallisuuden parantamisessa ja jihadismin torjunnassa;

ottaa huomioon, että EU ja Australia keskustelevat muuttoliikekysymyksistä EU:n ja Australian johtavien virkamiesten vuotuisessa vuoropuhelussa, joka koskee muuttoliikettä, turvapaikka-asioita ja monimuotoisuutta; ottaa huomioon, että Australia toimii ihmissalakuljetusta, ihmiskauppaa ja niihin liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän Balin prosessin yhteispuheenjohtajana;

toteaa, että Australiassa on hyvin korkea tulotaso asukasta kohden sekä avoin, demokraattinen ja monikulttuurinen yhteiskunta; toteaa, että Australian asukkaista yksi neljästä on syntynyt ulkomailla ja että maahan on vuoden 1945 jälkeen asettunut noin seitsemän miljoonaa pysyvää maahanmuuttajaa, joista monet ovat tulleet Euroopasta; toteaa, että Australian maantieteellinen sijainti on erityinen, sillä se kattaa laajan alueen Intian valtameren ja Tyynenmeren välissä;

U.	ottaa huomioon, että Australia ja EU vahvistavat puitesopimuksessa sitoumuksensa tehdä yhteistyötä ilmastonmuutoksen alalla; ottaa huomioon, että ilmastonmuutostoimia koskevassa vuoden 2017 uudelleentarkastelussa on vahvistettu Australian sitoutuminen tämän uhan torjuntaan;

V.	toteaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa Australiassa monilla aloilla ympäristöä ja taloutta koskevia merkittäviä vaikutuksia, jotka liittyvät esimerkiksi vedensaannin varmistamiseen, maatalouteen, rannikoiden yhteisöihin sekä infrastruktuuriin;

ottaa huomioon, että Australia, joka on OECD:n kehityskomitean jäsen, on erityisesti sitoutunut tukemaan hyvää hallintoa ja talouskasvua Papua-Uudessa-Guineassa, Indonesiassa, Itä-Timorissa ja muilla Tyynenmeren saarilla ja Aasian maissa, joissa EU ja sen jäsenvaltiot ovat myös keskeisiä avunantajia;

toteaa, että Australian hallitus investoi erilaisiin ohjelmiin, kuten ilmastonmuutosta koskeva Australian tutkimusohjelma sekä luonnonvarojen hallintaa, ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva tutkimusohjelma, jotta se voisi auttaa päätöksentekijöitä ymmärtämään ja hallitsemaan ilmastonmuutoksen todennäköisiä vaikutuksia;

Y.	toteaa, että Australia on perustanut kansallisen kehyksen ja korkean tason koordinointiryhmän kehittääkseen suunnitelman ilmastonmuutosta koskevan tutkimuksen harjoittamiseksi ja tarjotakseen koordinoidun lähestymistavan asian käsittelyyn yhteisöissä kautta maan;

Z.	toteaa, että Australia ratifioi 10. marraskuuta 2016 Pariisin sopimuksen sekä Kioton pöytäkirjan Dohan muutoksen vahvistaen siten sitoutumistaan ilmastonmuutosta koskeviin toimiin ja että se on kehittänyt erilaisia politiikkatoimia vähentääkseen maan päästöjä ja tukeakseen maailmanlaajuisia toimia;

AA.

toteaa, että Australian hallituksen ilmastonmuutossuunnitelma käsittää päästöjen vähentämisen viidellä prosentilla vuoden 2000 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja niiden vähentämisen 26–28 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä sekä uusiutuvaan energiaan liittyvän kapasiteetin kaksinkertaistamisen maassa vuoteen 2020 mennessä;

AB.	toteaa, että Australian hallitus on ollut johtavana toimijana Tyynenmeren kansallisten meteorologisten laitosten ja alueellisten järjestöjen tukemisessa luotaessa ilmastoon ja säähän liittyviä varhaisvaroitusjärjestelmiä;

suhtautuu myönteisesti puitesopimuksen tekemiseen, sillä se tarjoaa oikeudellisesti sitovan välineen EU:n ja Australian kahdenvälisten suhteiden kehittämiseen ja lujittamiseen ja yhteistyön lisäämiseen eri aloilla, joita ovat esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, globaali kehitys ja humanitaarinen apu, talouden ja kaupan kysymykset, oikeus, tutkimus ja innovointi, koulutus ja kulttuuri, maatalous ja meri- ja kalastusasiat, sekä vastattaessa maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutos, muuttoliike, kansanterveys, terrorismin torjunta ja joukkotuhoaseiden leviäminen;

korostaa, että EU ja Australia ovat vahvoja ja samanmielisiä kumppaneita, joilla on syvät kahdenväliset suhteet ja jotka jakavat yhteiset arvot sekä demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteet ja joilla on yhä vahvemmat poliittiset ja taloudelliset siteet ja jotka ylläpitävät tiiviitä ja aktiivisia kulttuurisia, akateemisia ja ihmisten välisiä yhteyksiä;

korostaa, että kahden- ja monenvälisellä yhteistyöllä alueellisissa ja maailmanlaajuisissa kysymyksissä on erityistä arvoa EU:lle ja Australialle kumppaneina, joilla on sama visio maailmasta; korostaa etua, jota saadaan EU:n ja Australian yhteistyöstä YK:ssa ja WTO:ssa sekä G20:n kaltaisissa elimissä ja joka auttaa säilyttämään yhteistyöhön ja sääntöihin perustuvan globaalin järjestyksen monimutkaisessa, muuttuvassa ja hyvin epävarmassa maailmassa ja vahvistamaan sitä;

suhtautuu myönteisesti sekakomitean perustamiseen puitesopimuksen nojalla sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi ja yleisen johdonmukaisuuden säilyttämiseksi EU:n ja Australian suhteissa;

tukee EU:n ja Australian vapaakauppasopimusneuvottelujen lähestyvää käynnistämistä; toteaa, että neuvottelut on toteutettava vastavuoroisuuden, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja yhteisen edun hengessä ottaen huomioon tiettyjen tuotteiden, kuten maataloustuotteiden, arkaluonteisuus, sillä Australia on merkittävä maataloustuotteiden viejämaa; kehottaa molempia osapuolia olemaan erittäin kunniahimoisia palveluiden alalla; korostaa, että EU:n olisi otettava neuvotteluissa huomioon pk-yritysten tarpeet ja pyynnöt heikentämättä ympäristö-, sosiaali- tai työnormeja; korostaa, että neuvottelut on käynnistettävä ajoissa, koska Australia on jo tehnyt useita vapaakauppasopimuksia tärkeiden maiden kanssa Itä-Aasiassa ja Tyynenmeren alueella ja on tekemässä tällaisia sopimuksia muiden merkittävien maiden kanssa;

korostaa Australian aktiivista roolia EU:n korkea-asteen koulutuksen yhteistyöohjelmissa EU:n ja Australian kahdenvälisen koulutusohjelman kautta ja panee tyytyväisenä merkille, että vuodesta 2015 lähtien australialaiset yliopistot ovat voineet tehdä Erasmus+ -ohjelman liikkuvuutta edistäviä sopimuksia; toteaa, että tätä yhteistyötä olisi vahvistettava edelleen molemminpuolisen hyödyn saamiseksi opiskelijoille ja tutkijoille niin, että he voivat saada monikulttuurisia ja innovatiivisia taitoja;

muistuttaa, että EU ja Australia ovat merkittäviä kumppaneita tutkimus- ja innovointiyhteistyössä, joka edistää kestävää talouskehitystä ja auttaa rakentamaan edelleen tietoon perustuvaa yhteiskuntaa;

panee tyytyväisenä merkille Australian tuen ja sen pakotejärjestelmän yhdenmukaistamisen EU:n kanssa Krimin laittoman Venäjään liittämisen ja Itä-Ukrainassa tapahtuneen Venäjän sotilaallisen väliintulon jälkeen;

pitää myönteisenä, että Australia tukee kohdennettujen kansainvälisten pakotteiden asettamista sellaisille henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat vastuussa sotilaallisista hyökkäyksistä, terrorismista ja ihmisoikeusloukkauksista, sekä vastauksena Venäjän voimatoimiin Ukrainassa ja miehitetyllä Krimin niemimaalla;

10.

antaa kiitosta Australian kansalliselle arviointikeskukselle sen tuesta kansainvälisen, poliittisen, strategisen ja taloudellisen analyysin tekemisessä ja sen yhteydenpidosta kansainvälisiin kumppaneihin, jotta voidaan varmistaa reagointi yhteiseen etuun liittyvissä asioissa;

11.

panee merkille Australian tärkeän aseman ”Five Eyes”-tiedusteluyhteisössä samoin kuin sen tuen sekä EU:n jäsenvaltioiden että transatlanttisten kumppaneiden turvallisuudelle; antaa tunnustuksen Australian Europolin kanssa tekemälle operatiiviselle sopimukselle ja korostaa mahdollisuuksia laajentaa tiedustelutiedon jakamista ja operatiivista yhteistyötä Australian hallituksen kanssa entisestään;

12.

antaa tunnustusta Australian roolille, kun se tuki vuonna 2014 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia lennon MH17 alasampumisen tuomitsemisesta ja Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisesta; panee tyytyväisenä merkille sen keskeisen panoksen YK:n turvallisuusneuvostossa pyrittäessä parantamaan Syyrian humanitaarista tilannetta, hallinnoitaessa turvallisuuteen liittyvää siirtymävaihetta Afganistanissa ja käsiteltäessä Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilannetta;

13.

suhtautuu myönteisesti siihen, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneet vahvasti yhteistyöhön terrorismin torjunnassa, kuten puitesopimuksessa vahvistetaan; korostaa, että on tärkeää tehdä yhä tiiviimpää kahdenvälistä yhteistyötä ulkomaisia taistelijoita ja heidän paluutaan koskevassa tiedonvaihdossa; kannustaa molempia osapuolia varmistamaan jatkossakin YK:n terrorisminvastaisen strategian neljän pilarin tehokkaan täytäntöönpanon; panee tyytyväisenä merkille Australian roolin Da’eshin vastaisessa maailmanlaajuisessa liittoutumassa ja sen merkittävän työn kansainvälisen terrorismin torjunnassa Kaakkois-Aasiassa;

14.

pitää merkittävinä Australian kansainvälisiä kybertoimintaympäristöä koskevia aloitteita ja panee tyytyväisenä merkille, että puitesopimuksen mukaan molemmat osapuolet tekevät yhteistyötä kyberturvallisuusasioissa, myös kyberrikollisuuden torjunnassa;

15.

kehottaa tehostamaan terrorismin vastaista yhteistyötä järjestämällä yhteisiä harjoituksia, joihin osallistuvat jäsenvaltioiden kriisiryhmät ja EU:n virastot, kuten Europol ja sen Euroopan terrorismintorjuntakeskus, sekä Australian kansallisen turvallisuusjärjestelmän keskeiset osat, kuten Australian turvallisuustiedustelujärjestö, Australian puolustusvoimat ja Australian liittovaltion poliisi;

16.

suhtautuu myönteisesti puitesopimuksessa luonnosteltuun EU:n ja Australian sitoumukseen tehostaa vuoropuhelua ja yhteistyötä muuttoliike- ja turvapaikka-asioissa; korostaa, että laaja maailmanlaajuinen liikkuvuus edellyttää kokonaisvaltaista ja monenvälistä lähestymistapaa, joka perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja vastuun jakamiseen; pitää myönteisenä, että molemmat osapuolet vaikuttavat proaktiivisesti käynnissä oleviin neuvotteluihin turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevasta YK:n Global Compact -aloitteesta ja pakolaisia koskevasta YK:n Global Compact -aloitteesta;

17.

korostaa alueellisten yhteistyöpuitteiden – esimerkiksi Balin prosessin – merkitystä lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaissa, jotta voidaan pelastaa ihmishenkiä, murtaa ihmissalakuljettajien verkostoja ja hallinnoida muuttoliikettä ja pakolaisvirtoja; pitää myönteisenä Australian vahvaa sitoutumista YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun virastoon pakolaisten uudelleensijoittamiseksi ja sen maailmanlaajuisen humanitaarisen rahoituksen lisäämiseksi; kannustaa Australiaa myötävaikuttamaan jatkossakin myönteisen ratkaisun löytämiseen Papua-Uudessa-Guineassa ja Naurulla säilytettävien turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien tilanteeseen;

18.

pitää myönteisenä kummankin osapuolen sitoutumista ihmisoikeuksien, demokraattisten periaatteiden ja oikeusvaltioperiaatteen suojeluun ja edistämiseen, myös monenvälisillä foorumeilla ja kolmansien osapuolten kanssa, puitesopimuksen mukaisesti; pitää myönteisenä Australian valintaa YK:n ihmisoikeusneuvostoon vuosiksi 2018–2020; panee merkille Australiassa vuonna 2008 käynnistetyn ”Closing the Gap”-strategian alkuperäiskansojen asemassa olevien puutteiden, kuten elinajanodotteen eron ja muiden eriarvoisuuksien, korjaamiseksi; korostaa, että strategiaa tukevat kummatkin osapuolet ja että pääministeri esittää Australian parlamentille vuotuisen kertomuksen saavutetusta kehityksestä; korostaa, että Australian hallitus tekee yhteistyötä osavaltioiden ja territorioiden sekä alkuperäiskansojen ja Torresinsalmen saarten asukkaiden kanssa ”Closing the Gap”-strategian uudistamiseksi;

19.

muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää tukea koko kansainväliseltä yhteisöltä; suhtautuu myönteisesti siihen, että Australia ratifioi Pariisin sopimuksen ja että puitesopimuksessa määrätään sitoumuksesta tehostaa yhteistyötä ja ulkopoliittisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi; panee merkille Australian tavoitteen vähentää päästöjä 26–28 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä, mikä vahvistettiin ilmastonmuutostoimia koskevassa vuoden 2017 uudelleentarkastelussa; korostaa, että kyseisessä uudelleentarkastelussa sitoudutaan edelleen auttamaan muita maita kahden- ja monenvälisten aloitteiden avulla; suhtautuu myönteisesti Australian meneillään oleviin toimiin taloudellisen tuen antamiseksi avustusohjelmien välityksellä Tyynenmeren alueelle ja heikossa asemassa oleville kehitysmaille, jotta ne voisivat kasvattaa talouttaan kestävällä tavalla ja vähentää päästöjä ja jotta niitä voidaan auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen; korostaa, että Australia toimii yhteispuheenjohtajana ja rahoittajana vihreässä ilmastorahastossa;

20.

muistuttaa, että Australia sekä EU ja sen jäsenvaltiot ovat tärkeitä toimijoita kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun alalla Tyynenmeren alueella; korostaa, että molemmat osapuolet keskittävät yhteistyönsä talouskasvun, hyvän hallintotavan ja ympäristön sietokyvyn kaltaisille aloille;

21.

muistuttaa olevansa huolestunut jännitteistä Etelä-Kiinan merellä; kannustaa molempia osapuolia edistämään jatkossakin merenkulun vakautta ja vapautta tällä tärkeällä kansainvälisellä vesiväylällä; panee tyytyväisenä merkille, että Australia kannattaa riitojen rauhanomaista ratkaisua kansainvälisen oikeuden pohjalta;

o o

22.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Australian hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 136.

(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0419.

(3) EUVL L 149, 16.6.2015, s. 3.

(4) EYVL L 229, 17.8.1998, s. 1.

(5) EUVL L 359, 29.12.2012, s. 2.

(6) EUVL L 186, 14.7.2012, s. 4.

(7) EUVL L 26, 30.1.2010, s. 31.

(8) EYVL L 188, 22.7.1994, s. 18.

(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0108.