—

ottaa huomioon naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 62. istunnon, jonka pääteemana on sukupuolten tasa-arvon saavuttamista koskevat haasteet ja mahdollisuudet sekä maaseudun naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen ja uudelleentarkasteltavana teemana naisten osallistuminen ja mahdollisuus käyttää tiedotusvälineitä ja tieto- ja viestintätekniikkaa sekä niiden vaikutus ja käyttö naisten voimaannuttamisen ja heidän asemansa edistämisen välineenä,

—

ottaa huomioon Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyn YK:n neljännen naisten maailmankonferenssin, Pekingissä hyväksytyn julistuksen ja naisten voimaannuttamista koskevan toimintaohjelman sekä myöhemmin YK:n Peking + 5 -erityisistunnossa 9. kesäkuuta 2000, Peking + 10 -erityisistunnossa 11. maaliskuuta 2005, Peking + 15 -erityisistunnossa 2. maaliskuuta 2010 ja Peking + 20 -erityisistunnossa 9. maaliskuuta 2015 hyväksytyt päätösasiakirjat, jotka koskivat uusia toimia ja aloitteita Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteuttamiseksi,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklan 4 kohdan,

—

ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman tyttöjen mahdollisuuksien parantamisesta EU:ssa koulutuksen avulla (1),

—

ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta EU:ssa (2),

—

ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 sukupuolten tasa-arvon edistämisestä mielenterveyspalveluissa ja kliinisessä tutkimuksessa antamansa päätöslauselman (3),

—

ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisista ja heidän asemastaan maaseutualueilla (4),

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn kestävää kehitystä koskevan päätöslauselman ”Transforming our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development”,

—

ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU (5),

—

ottaa huomioon vuonna 1979 hyväksytyn YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta,

—

ottaa huomioon naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean yleisen suosituksen nro 34 (2016) maaseudun naisten oikeuksista,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus) ja 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman (6) EU:n liittymisestä siihen,

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

—

ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A8-0022/2018),

A.

ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvo on yksi unionin perusperiaatteista, joka on tunnustettu perussopimuksissa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa;

B.

ottaa huomioon, että viides YK:n kestävän kehityksen tavoite on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen sekä kaikkien naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen maailmanlaajuisesti ja että se on sisällytettävä täysin Agenda 2030:een edistymisen aikaansaamiseksi kaikissa kestävän kehityksen tavoitteissa ja päämäärissä; toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy tavoite, jonka mukaan maatalouden tuottavuus ja pienten elintarviketuottajien, erityisesti naisten, tulot kaksinkertaistetaan;

C.

katsoo, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on oltava naisten ja tyttöjen voimaannuttamisen eturintamassa ja niiden on työskenneltävä sen puolesta, että täysimääräinen sukupuolten tasa-arvo saavutetaan unionissa sekä kaikissa unionin ulkosuhteissa;

D.

toteaa, että sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet ja elinolot ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosikymmeninä ja ne eroavat varsin merkittävästi eri maiden välillä;

E.

toteaa, että hallitusten toiminnan puute vaarantaa nykyiset ja tulevat alan saavutukset; toteaa, että perinteisiin sukupuolten valtasuhteisiin, stereotypioihin ja uskomuksiin puuttuminen on avainasemassa naisten voimaannuttamisen ja köyhyyden poistamisen kannalta;

F.

toteaa, että naisten kärsimä syrjintä vaikuttaa myös maaseudun naisiin; toteaa, että enemmistö maailman naisista asuu maaseutualueilla ja on sen vuoksi alttiimpi ikään, yhteiskuntaluokkaan, etniseen alkuperään, rotuun, vammaisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin perustuville moninaisille syrjinnän muodoille;

G.

toteaa, että naisten osallistuminen maaseudun työmarkkinoille käsittää monenlaisia töitä, jotka ulottuvat perinteistä maataloutta laajemmalle;

H.

toteaa, että maaseudun naisten työstä maksetaan usein vähemmän kuin samasta miesten työpanoksesta, sitä ei usein tunnusteta virallisesti, kuten palkattoman hoitotyön tapauksessa, eikä se vastaa heidän lukumääräänsä maatilojen omistajina; toteaa kuitenkin, että naiset ovat keskeisiä toimijoita kestävän kehityksen kannalta tarpeellisten taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten muutosten aikaansaamisessa;

I.

toteaa, että maaseudun naiset, jotka ovat usein ensisijaisia hoidon tarjoajia perheissään ja yhteisöissään, kohtaavat lukuisia vaikeuksia lasten- ja vanhustenhoitopalvelujen hankkimisessa perheilleen, mikä aiheuttaa suhteetonta rasitetta naisille ja estää heidän integroitumisensa työmarkkinoille; toteaa, että laadukkaiden hoitopalvelujen tarjoaminen on olennaista naisille ja se edistää työn ja yksityiselämän tasapainoa;

J.

toteaa, että maaseudun naisten mahdollisuuksiin saada asianmukaisia julkisia terveydenhoitopalveluja kohdistuu monia rajoituksia, jotka johtuvat liikuntarajoitteista sekä liikennevälineiden tai liikenteen yhteydenpitovälineiden (esimerkiksi matkapuhelin) käyttömahdollisuuksien puuttumisesta; pitää tarpeellisina kokonaisvaltaisia terveyspalveluja, jotka kattavat maaseudun naisten fyysisen, henkisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin (jotta voidaan esimerkiksi reagoida sukupuoliperusteiseen väkivaltaan); toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät oikeudet ja koulutus ovat rajoitetumpia maaseutualueilla;

K.

katsoo, että maaseudun väestökadon estäminen ja erityishuomion kiinnittäminen luonnonhaitta-alueisiin on koko yhteiskunnan kannalta olennaisen tärkeää, koska ympäristön ja maiseman säilyminen riippuu näistä seikoista;

L.

toteaa, että sukupuolten epätasa-arvon ja ympäristön pilaantumisen välillä on suora yhteys;

M.

toteaa, että ilmastonmuutoksella ja sen seurauksilla on erityinen ja suhteettoman suuri kielteinen vaikutus maaseudun naisiin ja tyttöihin; toteaa, että maaseudun naiset ovat myös vahvoja muutosta edistäviä toimijoita kestävään ja ekologisesti terveeseen maatalouteen siirryttäessä ja että heillä on tärkeä rooli vihreiden työpaikkojen luomisessa; toteaa, että naispuolisten viljelijöiden yhtäläiset oikeudet maahan ja muihin tuotantoresursseihin ovat keskeisiä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen, elintarviketurvan ja tehokkaiden ilmastotoimien kannalta;

N.

toteaa, että nuoret naiset maaseutualueilla kärsivät edelleen eriarvoisuudesta ja monista syrjinnän muodoista; toteaa, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin miesten ja naisten todellisen tasa-arvon edistämiseksi, jotta työtilaisuudet lisääntyvät myös itsenäisen ammatinharjoittamisen parissa sekä luonnontieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alalla (STEM), mikä antaisi heille mahdollisuuden jäädä maaseudulle ja näin varmistaa sukupolvenvaihdos sekä maatalousalan ja maaseutualueiden selviytyminen;

O.

toteaa, että maatalousala, jossa naisilla on merkittävä rooli, on maaseutualueiden elinvoimaisuuden sekä sukupolvenvaihdosten tehostamisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja talouskasvun kannalta keskeisessä asemassa; toteaa, että maatalouden olisi tarjottava turvallisia, ravitsevia ja terveellisiä elintarvikkeita; toteaa, että maatalousalan olisi myös edistettävä maiseman monipuolistamista, ilmastonmuutoksen hillintää sekä biologisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön säilymistä;

P.

toteaa, että ravitsemuksella on merkittävä rooli tyttöjen kehitykselle ja hyvinvoinnille; toteaa, että heikko ravitsemus johtaa fyysisiin ja henkisiin ongelmiin kuten kasvun hidastumiseen, hedelmättömyyteen, apatiaan, väsymykseen ja heikkoon keskittymiskykyyn, mikä heikentää naisten taloudellisia mahdollisuuksia ja vaikuttaa sukulaisten ja yhteisön hyvinvointiin;

Q.

pitää välttämättömänä maaseudun naisten osallistumista julkisiin päätöksentekoelimiin; toteaa, että tasapainoinen edustus on olennaista tasa-arvon saavuttamisen kannalta;

R.

toteaa, että työhön liittyvien riskien ehkäisemisen osalta miehet ja naiset altistuvat eri tekijöille; toteaa esimerkiksi, että kemiallisten aineiden haitallisten vaikutusten arvioimiseksi tehdään usein laskelmia, jotka perustuvat miesten ruumiinrakenteeseen – yleensä lihasmassaan – ja jätetään jopa huomiotta raskaana olevia tai imettäviä naisia koskevat erityissuositukset; katsoo näin ollen, että on tarpeen ottaa huomioon eri tekijät, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä, joilla taataan naisten terveys maatalouden alalla;

S.

toteaa, että syrjintä vaikuttaa myös media-alan naisiin; toteaa, että medialla on ratkaiseva rooli koko yhteiskunnan kannalta ja sen vuoksi on toivottavaa, että naiset – joiden osuus on vähintään 50 prosenttia yhteiskunnasta – osallistuvat tasapuolisesti mediasisällön luomiseen ja media-alan järjestöjen päätöksentekoon;

T.

toteaa, että media-alan rooli on erittäin tärkeä sukupuolten tasa-arvon edistämisen kannalta, koska media ei ainoastaan kuvasta vaan se myös luo roolimalleja ja käyttäytymissääntöjä ja muokkaa yleistä mielipidettä ja kulttuuria merkittävällä tavalla;

U.

toteaa, että näkyvyys tiedotusvälineissä edistää kaikkien yhteiskuntakerrosten keskuudessa laajaa ymmärrystä naisten ja miesten tilanteiden monimutkaisuudesta;

V.

toteaa, että konfliktit vaikuttavat suhteettomasti naisiin ja lapsiin ja he muodostavat suurimman osan leireissä olevista tai turvaa etsivistä pakolaisista;

W.

toteaa, että monissa yhteiskunnissa naisilla ei ole yhtäläisiä oikeuksia hankkia laillisin keinoin maata, mikä lisää köyhyyttä ja rajoittaa heidän taloudellista kehitystään;

X.

toteaa, että transnaiset kohtaavat suhteetonta syrjintää heidän sukupuoli-identiteettinsä vuoksi;

Y.

toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien entistä voimakkaampi tukeminen on sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaannuttamisen ennakkoedellytys;

Z.

toteaa, että naisten ja miesten rooleja koskevat sosiaaliset normit asettavat naiset haavoittuvampaan asemaan, erityisesti heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä kannalta ja haitallisten käytäntöjen, kuten naisten sukuelinten silpomisen tai lapsi-, varhais- tai pakkoavioliittojen vuoksi;

(a)

vahvistaa tinkimättömän sitoutumisensa Pekingin toimintaohjelmaan;

(b)

tukee äitejä, jotka toimivat yrittäjinä maaseudulla, koska heidän on vastattava erityisiin haasteisiin; korostaa, että yrittäjyyden edistäminen näiden naisten keskuudessa voi paitsi parantaa työn ja yksityiselämän onnistunutta yhteensovittamista myös luoda uusia työmahdollisuuksia ja parantaa elämänlaatua maaseutualueilla sekä kannustaa muita naisia toteuttamaan omia hankkeitaan;

(c)

tekee lopun kaikista naisiin ja tyttöihin kohdistuvista syrjinnän muodoista kaikkialla ja torjuu kaikkia väkivallan muotoja, kuten vakavia perusoikeusloukkauksia ja raiskauksia, jotka puolestaan ovat suora seuraus tällaisesta syrjinnästä;

(d)

vaatii kaikkia hallituksia osallistumaan sellaisten ohjelmien laadintaan, joilla poistetaan seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva välivalta ja vahingolliset käytännöt, kuten lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitot ja naisten sukupuolielinten silpominen ja ihmiskauppa;

(e)

kehottaa jäsenvaltioita torjumaan sukupuolistereotypioita ja investoimaan siihen, että naiset ja tytöt pääsevät osallisiksi räätälöidystä koulutuksesta, elinikäisestä oppimisesta ja ammatillisesta koulutuksesta erityisesti maaseutualueilla ja etenkin STEM-aineissa, sekä yrittäjyyteen ja innovointiin, koska nämä alat ovat tärkeitä välineitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja edistämään tasa-arvoa maataloudessa ja elintarvikealalla sekä matkailualalla ja muilla toimialoilla maaseutualueilla;

(f)

kehittää toimintapolitiikkoja, joilla poistetaan köyhyys ja taataan kohtuullinen elintaso erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten naisille ja tytöille, erityisesti sosiaalisen suojelun järjestelmien avulla;

(g)

edistää tiedotusta, teknisen avun toimenpiteitä ja hyvien käytänteiden vaihtoa jäsenvaltioiden välillä avustavien puolisoiden sellaisesta ammatillisesta asemasta maataloudessa, joka mahdollistaa naisille yksilölliset oikeudet, erityisesti äitiysloman, sosiaaliturvan työtapaturmien varalta, mahdollisuuden päästä koulutukseen sekä vanhuuseläkeoikeudet;

(h)

poistaa sukupuolten palkkaeron, elinikäisiin tuloihin (ansioihin) liittyvät erot ja eläkekuilun;

(i)

pyytää jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia varmistamaan asianmukaisten lasten- ja vanhustenhoitopalvelujen yleisen saatavuuden maaseutualueilla;

(j)

kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia tarjoamaan kohtuuhintaisia ja korkealaatuisia toimia sekä julkisia ja yksityisiä palveluja jokapäiväistä elämää varten erityisesti maaseutualueilla ottaen erityisesti huomioon terveys-, koulutus- ja hoitopalvelut; toteaa, että tähän olisi sisällytettävä maaseudun lastenhoitoinfrastruktuuri, terveydenhoitopalvelut, koulutuspalvelut, vanhusten ja muista riippuvaisten ihmisten hoitokodit, sairaus- ja äitiyslomasijaispalvelut ja kulttuuripalvelut;

(k)

varmistaa sukupuolten valtavirtaistamisen välineenä, jolla naisten ja miesten tasa-arvon periaate ja syrjinnän torjuminen integroidaan kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin asianmukaisten taloudellisten resurssien ja henkilöresurssien avulla;

(l)

ottaa käyttöön tarvittavat resurssit, joilla tasa-arvo saavutetaan valtavirtaistamalla sukupuolinäkökohdat kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja toimiin myös hyödyntämällä sukupuolitietoista budjetointia naisten ja miesten tasa-arvon periaatteen integroimisen ja syrjinnän torjumisen välineenä;

(m)

varmistaa parlamentin ja sen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan täysimääräisen osallistumisen päätöksentekoon, joka koskee EU:n kantaa naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 62. istunnossa;

(n)

muistaa, että kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa velvoitetaan poistamaan naisten välitön ja välillinen syrjintä oikeudellisten, poliittisten ja ohjelmallisten toimenpiteiden avulla kaikilla elämänaloilla ja että yleissopimuksen 14 artikla on ainoa kansainvälinen velvoite, joka koskee naisten erityistarpeita maaseutualueilla;

(o)

varmistaa, että maaseudun tytöillä ja naisilla on mahdollisuus saada edullista ja korkealaatuista virallista ja epävirallista koulutusta, jonka avulla he voivat hankkia uusia tai kehittää nykyisiä hallinnon, talousluvun, talouden, markkinoinnin ja liiketoiminnan alan taitoja, sekä koulutusta kansalaistaidossa, kansalaisvalistuksessa ja politiikassa sekä tekniikkaan ja kestävään maatalouteen liittyvää koulutusta; varmistaa, että naisilla on samat mahdollisuudet ja vapaus valita haluamansa ammattiura;

(p)

varmistaa, että maaseudun naiset ja tytöt voivat saada helposti luottoa ja tuotantovaroja ja että he saavat tukea yritystoimintaan ja innovointiin liittyvissä aloitteissaan;

(q)

turvaa oikeuden laadukkaaseen yleiseen terveydenhuoltoon, jossa otetaan huomioon naisten ja miesten väliset erot ja joka on räätälöity maaseudun naisten ja tyttöjen tarpeisiin erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien osalta;

(r)

tuomitsee kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja varmistaa, että maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvat naiset eivät menetä yhtäläisiä mahdollisuuksia avunsaantiin;

(s)

parantaa sellaisten kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten instituutioiden tehokkuutta, avoimuutta ja demokraattista luonnetta, jotka tukevat ja vahvistavat maaseudun naisten rooleja ja takaavat heidän läsnäolonsa tasa-arvoisen osallistumisen avulla;

(t)

helpottaa maaseudun naisten siirtymistä epävirallisesta taloudesta viralliseen ja panee merkille, että maaseudun naiset työskentelevät monilla eri aloilla ja toimivat usein kestävää ja ekologisesti tervettä maataloutta, elintarviketurvaa ja vihreiden työpaikkojen luomista edistävinä muutosvoimina;

(u)

suunnittelee ja toteuttaa ilmastonmuutosta kestäviä maataloustoimenpiteitä, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon erityiset haasteet, joita maaseudun naiset kohtaavat ihmisen aiheuttamien luonnonkatastrofien vuoksi;

(v)

varmistaa maaseudun naisten ja tyttöjen osallistumisen suunnittelua ja torjuntaa koskevaan päätöksentekoon katastrofien ja muiden kriisien kaikissa vaiheissa aina varhaisvaroituksesta hätäapuun, palautumiseen, kunnostamiseen ja jälleenrakentamiseen ja takaa heidän suojelunsa ja turvallisuutensa katastrofeissa ja muissa kriiseissä;

(w)

toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että maaseudun naisilla on turvallinen, puhdas ja terveellinen ympäristö;

(x)

tarjoaa korkealaatuisen ja esteettömän infrastruktuurin ja julkisia palveluja maaseudun naisille ja yhteisöille ja investoi niiden kehittämiseen ja ylläpitoon;

(y)

helpottaa digitaalista kehitystä, koska sillä voidaan edistää merkittävästi uusien työpaikkojen luomista yksinkertaistamalla itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä, edistämällä kilpailukykyä ja matkailun kehittämistä ja luomalla paremman tasapainon työ- ja perhe-elämän välille;

(z)

tukee paikallisyhteisöihin kuuluvien ryhmien perustamista ja niiden jatkuvaa toimintaa, koska niiden olisi kokoonnuttava säännöllisesti keskustelemaan kehitykseen liittyvistä ongelmista ja haasteista ja toteutettava rakentavia toimia;

(aa)

pyytää jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa tukemaan ja edistämään naisten osallistumista päätöksentekoon sekä ammatillisten yhdistysten ja järjestöjen, liike-elämän järjestöjen ja ammattijärjestöjen hallintoelimiin maaseutupolitiikan, terveydenhuollon, koulutuksen ja maatalouden alalla sekä johto- ja edustuselimiin tasapuolisen edustuksen mukaisesti;

(ab)

tunnustaa naisten aktiivisen roolin maaseutualueilla ja tukee sitä sekä heidän merkittävää panostaan elinkeinoelämään yrittäjinä, perheyritysten johtajina ja kestävän kehityksen edistäjinä;

(ac)

varmistaa maaseudun naisten omistusoikeudet erityisesti maatilojen ja maan perimisen osalta, mikä voi olla tärkeä väline heidän taloudellisen voimaannuttamisen kannalta ja antaa heille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti maaseudun kehittämiseen ja hyötyä siitä;

(ad)

varmistaa maaseudun naisten tuotantovarojen saannin, sähköisten alustojen käytön, markkinoille pääsyn sekä myyntitilojen ja rahoituspalvelujen saatavuuden; edistää paikallisia, alueellisia ja perinteisiä markkinoita ja lähimarkkinoita, koska näissä yhteyksissä naisilla on paremmat mahdollisuudet myydä tuotteitaan suoraan, minkä seurauksena taloudelliset vaikutusmahdollisuudet paranevat;

(ae)

edistää naisten työllisyyttä STEM-aloilla erityisesti kiertotaloutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävissä tehtävissä;

(af)

kehittää työllistämistoimia, palveluja ja ohjelmia, jolla puututaan maaseudun naisten epävarmaan tilanteeseen, koska he työskentelevät usein epävirallisella sektorilla ja heihin voi kohdistua moniperusteista syrjintää sukupuolen, iän, yhteiskuntaluokan, etnisen alkuperän, vammaisuuden tai sukupuoli-identiteetin perusteella; tarjoaa heidän tarpeitaan ja etujaan varten räätälöityä apua ja tukea;

(ag)

perustaa tukiohjelmia, joilla varmistetaan, että naisilla ja heidän perheillään on mahdollisuus käyttää kaikkien saatavilla olevia sosiaaliturvajärjestelmiä, jotka vaikuttavat heidän tulevaan eläkkeeseensä ja kaventavat tällä tavoin eläkekuilua, joka on luonteeltaan moniulotteinen;

(ah)

kerää sukupuolen mukaan eriytettyjä tietoja ja laatii maaseudun naisten arvoista, tilanteesta, olosuhteista ja tarpeista tilastoja, joiden avulla voidaan kehittää asianmukaisia toimintapolitiikkoja; seuraa säännöllisesti maaseudun naisten tilannetta;

(ai)

vaatii ratifioimaan ja panemaan täytäntöön YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja myös sen 6 artiklan, jonka otsikkona on ”Vammaiset naiset”; varmistaa tuotteiden, infrastruktuurien ja palvelujen esteettömyyden;

(aj)

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallishallituksia tarjoamaan maaseudun jokapäiväiseen elämään liittyviä kohtuuhintaisia ja korkealaatuisia toimintoja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja ja luomaan tarvittavat edellytykset, joilla parannetaan maaseudun naisten työn ja yksityiselämän tasapainoa erityisesti siten, että varmistetaan asianmukaiset hoitomahdollisuudet muista riippuvaisille, esteetön terveydenhoito ja julkinen liikenne;

(ak)

korostaa, että on tärkeää sisällyttää maatalouden kausityöntekijöiksi palkattujen naisten elin- ja työoloja koskeviin EU:n toimintapolitiikkoihin erityisesti sosiaalista suojelua, sairausvakuutusta ja terveydenhoitoa koskevat takeet; kannustaa alueellisia, paikallisia ja kansallisia viranomaisia ja muita instituutioita takaamaan maahanmuuttajien ja kausityöntekijöiden ja heidän perheidensä ja erityisesti naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden perusihmisoikeudet ja edistämään heidän kotoutumistaan paikallisyhteisöön;

(al)

varmistaa luotettavan suurnopeuksisen laajakaistayhteyden ja palvelujen käyttömahdollisuuden; investoi uusien tekniikoiden käyttöön maaseudulla ja maataloudessa ja edistää sitä; ottaa huomioon siihen liittyvät merkittävät sosiaaliset, psykologiset ja taloudelliset edut; vaatii kehittämään holistisen lähestymistavan (ns. digitaaliset kylät); edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia näiden tekniikoiden saatavuudessa ja niiden käyttöä koskevassa koulutuksessa;

(am)

kiinnittää huomiota naisten läsnäoloon ja etenemiseen media-alalla sekä ei-stereotyyppiseen mediasisältöön;

(an)

kannustaa julkisia mediaorganisaatioita laatimaan omat tasa-arvoa koskevat toimintapolitiikkansa, joilla tuetaan miesten ja naisten tasapainoista edustusta päätöksentekoelimissä;

(ao)

varmistaa, että entistä yleisempää naisten ja tyttöjen seksualisoitua esittämistä mediassa torjutaan tehokkaasti sananvapautta asianmukaisesti noudattaen;

(ap)

kannustaa mediaorganisaatioita ehkäisemään sellaisen organisaatiokulttuurin menettelyjä, joka on usein työ- ja yksityiselämän tasapainon kannalta hankala;

(aq)

torjuu sukupuolten palkkaeroa media-alalla syrjinnän vastaisilla toimenpiteillä, joilla varmistetaan sama palkka samasta työstä miehille ja naisille;

(ar)

toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tutkiviin journalisteihin kohdistuvien väkivallantekojen torjumiseksi ja kiinnittää erityistä huomiota naispuolisiin toimittajiin, jotka ovat usein haavoittuvammassa asemassa;