P8_TA(2018)0019

Ammattipätevyysdirektiivin täytäntöönpano ja ammattipalvelujen sääntelyn uudistamistarve

Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. tammikuuta 2018 direktiivin 2005/36/EY täytäntöönpanosta ammattipalvelujen sääntelyn ja uudistamistarpeen osalta (2017/2073(INI))

(2018/C 458/08)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 45, 49 ja 56 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 15 ja 16 artiklan,

—	ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (1),

—	ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ammattipalvelujen sääntelyn uudistamista koskevista suosituksista (COM(2016)0820),

—	ottaa huomioon 2. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon ammatteihin pääsyä koskevien kansallisten säännösten arvioinnista (COM(2013)0676),

—	ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550),

—	ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman sisämarkkinastrategiasta (2),

—	ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhteistyötaloutta koskevasta eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta (3),

—	ottaa huomioon 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta sisämarkkinoiden hallinnoinnista osana eurooppalaista ohjausjaksoa 2017 (4),

—	ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 31. toukokuuta 2017 antaman lausunnon (5),

—	ottaa huomioon vapaita ammatinharjoittajia koskevia toimintalinjoja käsittelevän komission työryhmän loppuraportin vapaiden ammatinharjoittajien toiminnan tukemisesta,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä puheenjohtajakokouksen 12. joulukuuta 2002 valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä tekemän päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

—	ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8-0401/2017),

A.	ottaa huomioon, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus EU:ssa ovat sisämarkkinoiden selkäranka ja tuovat monia etuja kansalaisille ja yrityksille;

B.	ottaa huomioon, että vaikka palvelujen osuus on 71 prosenttia BKT:stä ja 68 prosenttia kokonaistyöllisyydestä, palvelujen sisämarkkinoiden täyttä potentiaalia ei ole hyödynnetty;

C.	katsoo, että yhdenmukaistamisen puuttuessa jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää ammattien sääntelystä edellyttäen, että kansalliset toimet ovat läpinäkyviä, syrjimättömiä, perusteltuja ja oikeasuhteisia;

toteaa, että älykkäällä sääntelyllä, joka on asianmukaisesti perusteltu yleisen edun mukaisten oikeutettujen tavoitteiden suojelemisella, voidaan saada positiivisia vaikutuksia sisämarkkinoihin, turvata kuluttajansuojan korkea taso ja tarjottujen palvelujen parempi laatu; katsoo siksi, että sääntelyn vapauttaminen ei saisi olla tavoite sinänsä;

ottaa huomioon, että monissa tapauksissa ammattien sääntely on perusteltua, mutta katsoo, että ammattipalvelujen perusteettomat esteet ovat haitallisia kansalaisten perusoikeuksien ja jäsenvaltioiden talouksien kannalta; katsoo, että sen vuoksi ammattien sääntelyä on mukautettava säännöllisesti, jotta otetaan huomioon teknologian, yhteiskunnan ja markkinoiden kehitys;

ottaa huomioon, että 7. syyskuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta säädetään eräiden ammattien automaattisesta tunnustamisesta yhdenmukaistettujen koulutusta koskevien vähimmäisvaatimusten, ammattipätevyyden tunnustamista koskevan yleisen järjestelmän, ammattikokemusta koskevan automaattisen tunnustamisjärjestelmän ja rajatylittävää palvelujen tarjoamista koskevan uuden järjestelmän perusteella säänneltyjen ammattien yhteydessä;

ottaa huomioon, että direktiiviä 2005/36/EY muutettiin vuonna 2013 yleisen edun mukaisten tavoitteiden perusteella oikeasuhtaisen sääntelykehyksen saavuttamiseksi lisäämällä 59 artiklaan avoimuutta ja keskinäistä arviointia koskeva vaatimus kaikista jäsenvaltioissa säännellyistä ammateista riippumatta siitä, säännelläänkö niitä kansallisten sääntöjen vai EU:n tasolla yhdenmukaistettujen sääntöjen perusteella;

H.	toteaa, että kaikkia direktiivin 2005/36/EY säännöksiä ja etenkään 59 artiklaa ei ole vielä pantu kaikilta osin täytäntöön jäsenvaltioissa, vaikka määräaika on jo umpeutunut;

toteaa, että jäsenvaltioiden oli määrä toimittaa kansalliset toimintasuunnitelmansa komissiolle 18. tammikuuta 2016 mennessä ja niissä oli määrä olla tiedot ammatteja koskevan sääntelyn säilyttämistä tai muuttamista koskevista päätöksistä; toteaa, että kuusi jäsenvaltiota ei vielä ole toimittanut kansallisia toimintasuunnitelmiaan;

J.	ottaa huomioon, että direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan mukaan komission oli määrä esittää viimeistään 18. tammikuuta 2017 päätelmänsä keskinäisestä arvioinnista sekä tarvittaessa ehdotukset uusiksi aloitteiksi;

K.	ottaa huomioon, että 10. tammikuuta 2017 komissio antoi tiedonannon ammattipalvelujen sääntelyn uudistamistarpeista, analysoi ammatteja koskevaa sääntelyä seitsemällä toimialalla ja esitti niitä koskevia suosituksia jäsenvaltioille;

toteaa, että keskinäisen arvioinnin prosessi paljasti, että ammattien sääntelyn taso vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioiden välillä; katsoo, että tarvitaan lisäselvityksiä erityisesti niissä tapauksissa, joissa jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet uusien ammatillisen sääntelyn muotojen käyttöönotosta arvioinnin valmistumisen jälkeen;

Ammattien sääntely Euroopan unionissa ja direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan täytäntöönpanon nykytila

korostaa, että säännellyillä ammateilla on keskeinen asema EU:n taloudessa, niillä on merkittävä vaikutus työllisyyteen ja työvoiman liikkuvuuteen ja ne luovat merkittävää lisäarvoa unionissa; katsoo lisäksi, että korkealaatuiset ammattipalvelut ja tehokas sääntely-ympäristö ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen mallin säilyttämisessä ja EU:n kilpailukyvyn vahvistamisessa kasvun, innovoinnin ja työpaikkojen luomisen osalta;

muistuttaa, että EU:ssa on yli 5 500 säänneltyä ammattia, jotka vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain ja edustavat 22:a prosenttia työvoimasta kaikilla toiminnan aloilla, joita ovat muun muassa terveys- ja sosiaalipalvelut, yrityspalvelut, rakennusala, verkkopalvelut, liikenne, matkailu, kiinteistöala, julkiset palvelut ja koulutus;

pitää myönteisenä komission aloitetta antaa jäsenvaltioille keskinäistä arviointia koskevaa ohjausta ja järjestää muun muassa perusteellisia keskusteluja kansallisten viranomaisten kanssa, ja korostaa, että kansallisten viranomaisten olisi otettava kaikki asiaankuuluvat osapuolet mukaan, jotta voidaan kerätä merkityksellistä tietoa säännösten vaikutuksista;

katsoo, että komission 10. tammikuuta 2017 antama tiedonanto voisi auttaa jäsenvaltioita sääntelemään paremmin ammattipalveluja ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä, jotta voidaan ymmärtää muiden jäsenvaltioiden sääntelyvalintoja, sillä eräät jäsenvaltiot säätävät muita valtioita intensiivisempiä ammatteja koskevia säännöksiä; painottaa kuitenkin, että säännösten laadun arvioiminen on tarpeen, sillä kunkin jäsenvaltion sääntely-ympäristön toiminnan arvioimiseksi kokonaisvaltaisesti tarvitaan pelkkää taloudellista analyysia pidemmälle meneviä analyyseja;

pitää valitettavana, että eräät jäsenvaltiot eivät ole antaneet tietoja ammateista, joita ne sääntelevät, ja vaatimuksista, joita ne niihin pääsylle asettavat; kehottaa jäsenvaltioita merkittävästi parantamaan ilmoittamisprosessia ammattipätevyysdirektiivin yhteydessä;

korostaa, että säänneltyihin ammatteihin pääsyyn ja niiden harjoittamiseen sovellettavien vaatimusten avoimuuden ja vertailukelpoisuuden parantaminen voisi lisätä ammatillista liikkuvuutta ja että sen vuoksi ja direktiivin 2005/36/EY mukaisesti kaikista kansallisista vaatimuksista olisi ilmoitettava ja ne olisi asetettava julkisesti saataville säänneltyjen ammattien tietokantaan selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla;

toteaa, että komissio on tehnyt säänneltyjen ammattien tietokantaan parannuksia esimerkiksi ottamalla käyttöön interaktiivisen kartan, jonka avulla kansalaiset voivat tarkistaa ammatteihin pääsyä koskevat vaatimukset kaikkialla EU:ssa ja joka havainnollistaa selkeämmin, mitkä ammatit ovat säänneltyjä missäkin jäsenvaltiossa; kehottaa komissiota parantamaan säänneltyjen ammattien tietokantaa entisestään, jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat helpommin ilmoittaa tiedot ajoissa ja täsmällisesti ja siten parantaa avoimuutta EU:n kansalaisten kannalta;

panee merkille jäsenvaltioiden väliset erot säänneltyjen ammattien lukumäärän ja vastaavien ammattien kattamien toimialojen suhteen, mikä selittää kunkin jäsenvaltion valitsemat erilaiset ammatteja koskevan sääntelyn muodot; kehottaa komissiota parantamaan eri ammattien vertailukelpoisuutta ja määrittämään yhteiset toimet jokaiselle tietokannassa olevalle ammatille, jotta vapaaehtoista yhdenmukaistamista helpotettaisiin kaikkialla EU:ssa;

pitää valitettavana, että eräät jäsenvaltiot eivät ole esittäneet kansallista toimintasuunnitelmaa, kuten direktiivissä 2005/36/EY edellytetään, ja kehottaa kyseisiä jäsenvaltioita ryhtymään viivytyksettä toimiin; panee merkille, että esitettyjen toimintasuunnitelmien tavoitteellisuus, perusteellisuus ja yksityiskohtaisuus vaihtelevat;

10.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan täysimääräisesti täytäntöön ja tehostamaan toimiaan ammatillisen sääntelynsä avoimuuden lisäämisen varmistamiseksi, mikä on keskeisen tärkeää ammatinharjoittajien liikkuvuuden kannalta kaikkialla EU:ssa, sillä ainoastaan kaikkia jäsenvaltioita koskevien kaikkien tietojen perusteella voidaan asettaa saataville kokonaisvaltainen kuva säännellyistä ammateista kansallisella ja EU:n tasolla;

11.

pitää valitettavana, että eräät jäsenvaltiot eivät kansallista toimintasuunnitelmaa valmistellessaan kuulleet asiaankuuluvia sidosryhmiä asianmukaisella tavalla; katsoo, että avoin tiedonkulku julkisten laitosten ja sidosryhmien välillä on tarpeen, jotta ammatteja koskeviin kysymyksiin ja haasteisiin vastataan tehokkaasti; kehottaa ottamaan tulevaisuudessa kaikki sidosryhmät laajemmin mukaan paitsi kansallisten toimintasuunnitelmien valmistelemiseen myös ennen ammattien sääntelyn uudistamista toteutettaviin toimiin, jotta kaikilla asiaankuuluvilla osapuolilla olisi mahdollisuus ilmaista mielipiteensä;

12.

korostaa, että ammattipalvelujen tehokkaan sääntelyn olisi oltava eduksi sekä kuluttajille että ammatinharjoittajille; muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat vapaasti ottaa käyttöön uusia säännöksiä tai muuttaa voimassa olevia sääntöjä, joilla rajoitetaan pääsyä säänneltyihin ammatteihin tai niiden harjoittamista, sen mukaan, millainen visio niillä on yhteiskunnasta, ja niiden sosioekonomisen tilanteen mukaan, sikäli kuin säännökset ja säännöt ovat perusteltuja yleisen edun mukaisten tavoitteiden kannalta; katsoo, että ammattipalvelujen sääntely, joka on oikeasuhteista ja markkinatodellisuuden mukaista, voi johtaa markkinadynamiikan paranemiseen, kuluttajahintojen alenemiseen ja sektorin parempaan ja tehokkaampaan toimintaan;

13.

katsoo samalla, että syrjivät, perusteettomat ja kohtuuttomat vaatimukset voivat olla erityisen epäoikeudenmukaisia varsinkin nuoria ammatinharjoittajia kohtaan, haitata kilpailua ja vaikuttaa negatiivisesti palvelujen vastaanottajiin, kuten kuluttajiin;

14.

toteaa, että ammattien sääntely on tärkeää julkisen edun mukaisten tavoitteiden suojelun korkean tason saavuttamiselle, joko niiden, jotka on nimenomaisesti mainittu perustamissopimuksessa, kuten yleinen järjestys, yleinen turvallisuus ja kansanterveys, tai niiden, joita voidaan perustella yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä, mukaan lukien unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustetut syyt, joita voivat olla muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon turvaaminen, kuluttajien, palvelujen vastaanottajien ja työntekijöiden suojelu, hyvän oikeudenkäytön suojaaminen, liiketoimien rehellisyys, petostentorjunta, veron kiertämisen ja verovilpin estäminen, verovalvonnan tehokkuus, tieliikenneturvallisuus, käsiteollisuustöiden laadun takaaminen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen, ympäristön ja kaupunkiympäristön suojelu, eläinten terveys, henkisen omaisuuden suojelu, kansallisen historiallisen ja taideperinnön säilyttäminen, sosiaalipolitiikan tavoitteet ja kulttuuripolitiikan tavoitteet; panee merkille, että jäsenvaltioilla on harkintavalta määritellä tavat, joilla edellä mainitut tavoitteet saavutetaan syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteita noudattaen;

15.

panee merkille, että kuluttajien, ammatinharjoittajien tai kolmansien osapuolten riskit huomioon ottaen jäsenvaltiot voivat varata oikeuden harjoittaa tiettyä toimintaa vain päteville ammatinharjoittajille erityisesti silloin, kun ei ole olemassa vähemmän rajoittavia keinoja saavuttaa samaa tulosta; painottaa, että tällaisissa tapauksissa ammattikohtaisilla säännöksillä on varmistettava, että säännellyn ammatin laillista harjoittamista ja tarvittaessa sen eettisiä sääntöjä valvontaan tehokkaasti;

16.

panee tässä yhteydessä merkille suhteellisuusarviointia koskevan ehdotuksen, jossa säädetään yhteisestä kehyksestä ennen säänneltyihin ammatteihin sovellettavien uusien toimenpiteiden käyttöönottoa tai nykyisten toimenpiteiden muuttamista tehtäville suhteellisuusarvioinneille, ja toisaalta kansallisten säännösten arviointiin seitsemällä toimialalla perustuvien, uudistamista koskevien suositusten, välisen yhteyden; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan ja tarvittaessa mukauttamaan ammattien sääntelyään erityisten uudistamissuositusten mukaisesti;

17.

korostaa, että uudistussuositukset eivät voi korvata täytäntöönpanotoimia, ja kehottaa komissiota perussopimusten valvojana toteuttamaan toimia ja käynnistämään rikkomismenettelyjä tapauksissa, joissa se havaitsee syrjivää, perusteetonta tai kohtuutonta sääntelyä;

Rajoittavuusindikaattorin hyödyllisyys ja tarve edistää korkealaatuisia palveluita Euroopassa

18.

panee merkille, että komissio on antanut uuden rajoittavuusindikaattorin, ja pitää myönteisenä parannusta OECD:n nykyiseen tuotemarkkinasääntelyn rajoittavuusindikaattoriin verrattuna, koska asiaankuuluvia aloja analysoidaan nyt yksityiskohtaisesti;

19.

korostaa, että tämä indikaattori, joka osoittaa jäsenvaltioiden kokonaissääntelyn tehokkuutta vapaan liikkuvuuden nykyisiä esteitä koskevan yksinomaan määrällisen datan perusteella, olisi nähtävä puhtaasti suuntaa-antavana välineenä eikä välineenä, joka antaa mahdollisuuden tehdä päätelmiä siitä, onko joidenkin jäsenvaltioiden mahdollisesti tiukempi sääntely kohtuutonta;

20.

muistuttaa, että laadittaessa kokonaisanalyysi säännösten vaikutuksista jäsenvaltioissa olisi tehtävä paitsi määrällinen myös laadullinen arviointi, joka kattaa yleisen edun mukaiset tavoitteet ja tarjottujen palvelujen laadun, mukaan lukien mahdolliset epäsuorat edut kansalaisille ja työmarkkinoille; panee merkille, että rajoittavuusindikaattoriin liittyy pidemmälle menevä analyysi, josta saadaan lisätietoja paikalla vallitsevasta tilanteesta, ja kannustaa jäsenvaltioita tarkastelemaan tätä indikaattoria yhdessä laadullisen datan kassa, jotta voidaan vertailla niiden toimintaa valikoiduilla toimialoilla;

Säänneltyjen ammattien tulevaisuus

21.

korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden tehokkaan sääntelykehyksen lisäksi tarvitaan konkreettisia ja koordinoituja toimia EU:n ammatinharjoittajien tukemiseksi ja EU:n ammattipalvelujen kilpailukyvyn, innovointivalmiuksien ja laadun lujittamiseksi;

22.

painottaa, että ammatinharjoittajat voivat harjoittaa säänneltyjä ammatteja joko luonnollisina tai oikeushenkilöinä ammattiyrityksen muodossa ja että molempien näkökulmien tarkasteleminen on tärkeää pantaessa täytäntöön uusia toimia; on tässä mielessä vakuuttunut siitä, että taloudelliset välineet on yhdistettävä toimiin, joilla pyritään vahvistamaan ammattipalvelujen yrittäjyyttä ja inhimillistä pääomaa;

23.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdessä ammattialajärjestöjen kanssa niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla seuraamaan asianmukaisesti vapaita ammatinharjoittajia koskevia toimintalinjoja käsittelevän työryhmän suosituksia;

24.

korostaa, että koulutus, taitojen kehittäminen ja yrittäjäkoulutus ovat tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että EU:n ammatinharjoittajat säilyvät kilpailukykyisinä ja kykenevät kohtaamaan perustavaa laatua olevia muutoksia, jotka vaikuttavat vapaisiin ammatteihin innovoinnin, digitalisoinnin ja globalisaation seurauksena; korostaa, että ammatinharjoittajien tietämys liittyy läheisesti tarjottavan palvelun laatuun; toteaa, että korkeamman asteen koulutuksella ja tutkimuslaitoksilla olisi oltava merkittävä rooli tässä asiassa muun muassa digitaalista lukutaitoa koskevien hankkeiden kautta;

25.

huomauttaa, että ammattipätevyyden tasoa olisi voitava vertailla paremmin, jotta voidaan lisätä muodollisen pätevyyden näytön yhdenmukaisuutta EU:ssa ja luoda siten tasapuolisemmat toimintaedellytykset ammatteihin tuleville nuorille vastavalmistuneille ja edistää siten heidän liikkuvuuttaan kaikkialla EU:ssa;

26.

kehottaa jäsenvaltioita tekemään asianmukaisen markkina-analyysin, jotta voidaan varmistaa palveluntarjoajien nopeampi mukautuminen markkinoiden tarpeisiin ja kehittää toimia, jotka tekevät EU:n ammattipalveluista tulevina vuosikymmeninä kilpailukykyisiä maailmanlaajuisesti;

Innovointi ja digitalisointi ammattipalveluissa

27.

panee merkille, että tieteellisellä edistyksellä, teknologisella innovoinnilla ja digitalisoinnilla on huomattavia vaikutuksia ammattipalveluihin, sillä ne tuovat ammatinharjoittajille uusia mahdollisuuksia mutta luovat myös haasteita työmarkkinoille ja palvelujen laadulle;

28.

on tyytyväinen siihen, että komissio pitää tarpeellisena pohtia uusien teknologioiden vaikutuksia ammattipalveluihin erityisesti oikeudellisella ja kirjanpitoalalla, joilla menettelyjä voitaisiin parantaa; toteaa, että on kiinnitettävä erityisesti huomiota riskeihin, joita tällaisesta muutoksesta aiheutuu palvelujen vastaanottajille, kuten kuluttajille, joita ei saa jättää osattomiksi uusista teknologioista;

29.

korostaa, että uusilla teknologioilla ei todennäköisesti voi korvata ihmisiä eettisten ja moraalisten päätösten tekemisessä; toteaa tässä suhteessa, että ammattien järjestelyä koskevilla säännöillä, julkisten elinten tai ammattialajärjestöjen valvontaa koskevat säännöt mukaan luettuna, voisi olla tärkeä asema digitalisaation etujen tasapuolisessa jakamisessa tasapuolisemmin; toteaa, että tietyillä aloilla markkinavetoiset mekanismit, kuten kuluttajapalaute, voivat osaltaan parantaa tietyn palvelun laatua;

30.

korostaa, että ammattipalvelujen sääntelyn on sovelluttava tarkoitukseensa ja sitä on uudelleenarvioitava säännöllisesti, jotta otetaan huomioon teknologisen innovoinnin ja digitalisoinnin vaikutukset;

31.

kehottaa komissiota tiedottamaan jatkossakin parlamentille säännöllisesti direktiivin 2005/36/EY noudattamisen tilanteesta jäsenvaltioissa;

o o

32.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.

(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0237.

(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0271.

(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0040.

(5) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.