Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Digitaalinen vallankumous ja kansalaisten tarpeet ja oikeudet”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 190/03)

Esittelijä: Ulrich SAMM

Komitean täysistunnon päätös	12.7.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen erityisjaostossa	11.2.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.2.2019
Täysistunnon nro	541
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	129/2/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Meneillään oleva digitaalinen vallankumous voi mullistaa yhteiskunnan, talouden ja työpaikat ja tuottaa pitkän aikavälin hyötyä talouskasvun ja elämänlaadun paranemisen muodossa, kun se vaikuttaa kaikkiin toimialoihin ja muuttaa tapamme elää, tehdä työtä ja viestiä. ETSK on ilmaissut selvänä kantanaan, että tämän ihmisten toteuttaman murroksen pitää hyödyttää kaikkia. Komitea pitääkin tervetulleena kaikkia poliittisia ja kansalaisyhteiskunnan toimia, joilla autetaan EU:n kansalaisia. Tässä lausunnossa käsitellään ensisijaisesti tarpeita ja huolia, joita kansalaisilla on työntekijöinä, työnantajina tai yleensä kuluttajina, ja määritellään, millä aloilla kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on keskeisen tärkeää. Digitaaliaikakauteen siirtymisestä tulee menestystarina vain, jos vaikutamme sen muotoon proaktiivisesti.

1.2

Digitalisaatio voi edetä hyvin nopeasti etenkin silloin, kun käyttöön tulee uusia digitaalisia tuotteita ja palveluja (esim. matka- ja älypuhelimet), ja olla toisissa yhteyksissä hidasta, koska suuri yleisö ja yhteiskunta ylipäätään eivät hyväksy uutta teknologiaa kakistelematta. Näin on esimerkiksi silloin, kun ihmisten itsenäinen päätäntävalta, vastuunalaisuus, turvallisuus, ihmisarvo ja yksityisyys ovat uhattuina.

1.3

Digitalisaatio tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia, joiden myötä ihmiset voivat tehdä valintoja parantaakseen elämänlaatuaan ennennäkemättömällä tavalla. Toisaalta mitä enemmän digitalisaatio hallitsee elämäämme, sitä enemmän meitä voidaan myös manipuloida. Tämä saattaa viedä meiltä itsenäisyyttä esimerkiksi auton ratissa, ruokavalintoja tehdessä, terveyden hoidossa, kodin lämmityksessä, tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen, raha-asioiden hoidossa yms. ETSK kehottaa laatimaan tällaiseen nopeasti kehittyvään teknologiaan mukautuvat läpinäkyvät säännöt ja soveltamaan niitä. Ihmiset pitäisi saada vakuuttumaan teknologiasta perehdyttämällä eikä manipuloimalla, ja tässä yhteydessä on noudatettava ihmisten valinnanvapauden periaatetta, jotta taataan heidän oikeutensa määrätä asioista itsenäisesti.

1.4

ETSK:lla on selkeä näkemys siitä, missä määrin vastuuta (moraalisiin seurauksiin johtavien) valintojen tekemisestä on eettisesti hyväksyttävää siirtää tekoälyjärjestelmille: automatisoitujen järjestelmien on toimittava ”ihminen määrää”-periaatteella riippumatta siitä, miten monimutkaisia ne ovat. Ihminen tekee aina lopullisen päätöksen ja kantaa vastuun siitä.

1.5

Kotiautomaation yleistyessä hakkereilla on yhä enemmän erilaisia reittejä tunkeutua järjestelmiin. Kuluttajia on informoitava näistä riskeistä, ja turvatoimenpiteiden toteuttamiseen on tarjottava tukea etenkin kun on kyse hakkereista, jotka yrittävät saada hallintaansa älylaitteita. ETSK kehottaa tarkastelemaan uudelleen EU:n nykyisiä turvallisuussäännöksiä ja laatimaan kehittyvälle uudelle teknologialle tiukat ja mukautuvat turvallisuutta koskevat säännöt ihmisten suojelemiseksi omissa kodeissaan.

1.6

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan asentamalla autoihin yhä enemmän digitaaliteknologiaa, mutta on myös huolissaan näiden parannusten hitaudesta. Jotta siirtyminen kohti yhä automaattisempaa ajamista nopeutuisi, komitea kehottaa kehittämään EU:n tasolla kannustimia, joiden avulla puututaan ongelmana oleviin suuriin kustannuksiin (tarve ostaa uusi auto) ja haluttomuuteen käyttää avustinjärjestelmiä (monimutkaisuus, harjaannuksen puute). ETSK pitää välttämättömänä laatia EU-tason strategia tieverkon mukauttamiseksi ja muuttamiseksi sellaiseksi, että täysautonomisia ajoneuvoja voidaan käyttää sataprosenttisen turvallisesti.

1.7

ETSK kehottaa mukauttamaan ja tarkistamaan yleistä tietosuoja-asetusta nopeasti muuttuvaa digitaaliteknologiaa silmällä pitäen. Etenkin uusi kasvojentunnistusteknologia uhkaa yksityisyyden suojaa. Kun tämä teknologia halpenee ja tulee helposti kaikkien saataville, saatetaan lopulta ajautua sellaiseen tilanteeseen, ettei kaduilla voi enää kävellä tai ostoksilla käydä anonyymisti. Yksityisyyteen ja itsenäisyyteen kohdistuu vielä suurempi uhka, jos kyseistä teknologiaa käytetään profilointiin tai pisteytykseen. ETSK katsoo, että ihmisillä on oltava oikeus yksityisyyteen myös julkisissa paikoissa. Se kehottaa komissiota tarkistamaan yleistä tietosuoja-asetusta ja siihen liittyviä säädöksiä säännöllisesti sen mukaan, miten nopeasti kyseinen teknologia muuttuu.

1.8

Yksittäinen kuluttaja, jolla ei ole ammattitason digitaalisia taitoja, tarvitsee paljon tukea käyttäessään monimutkaisia digitaalisia järjestelmiä, ovatpa ne kodinkoneita tai digitaalisia alustoja. Käyttöoppaat voivat olla hyvin laajoja, ja moni antaa luvan tiettyjen tietojen käyttöön tietämättään. ETSK on vakuuttunut siitä, että avoimuudessa on puutteita. Kuluttajien auttamiseksi tarvitaan siksi yksinkertaisempia ja vakiomuotoisia EU:n laajuisia menettelyjä.

1.9

Digitaaliset alustat voivat helposti jäljittää käyttäjänsä yksinkertaisten työkalujen avulla. Tämä tarkoittaa, että yleinen tietosuoja-asetus ei riitä turvaamaan yksityisyyttä, jos dataa käytetään tarkoituksella väärin ilman, että asianomaiset tietävät siitä. ETSK:n vakaa käsitys on, että yksityisyyden suoja voidaan taata ainoastaan, jos lisäksi rajoitetaan arkaluonteisiin tietoihin pääsyä siten, että se on sallittu vain suppealle määrälle käyttöön oikeutettuja henkilöitä. Turvatoimenpiteitä on kehitettävä mahdollisimman korkealle ja luotettavalle tasolle, ja riippumattomien EU-elinten tulee suorittaa säännöllisesti tähän liittyviä tarkastuksia.

1.10

ETSK on huolissaan siitä, että biometriikkaan perustuvat valvontajärjestelmät voivat johtaa virheelliseen luokitteluun ja leimaamiseen, jos henkilö esimerkiksi kategorisoidaan automaattisin keinoin terroristiksi, rikolliseksi tai epäluotettavaksi. Järjestelmiä, jotka tunnistavat ja luokittelevat ihmisiä epäilyttäviksi automaattisesti, ei pitäisi koskaan käyttää ilman ihmisen tiivistä vuorovaikutusta ja perusteellisia varmistuksia.

1.11

Terveydenhuoltoalalla tullaan todennäköisesti käyttämään robotteja. Robotit ovat kuitenkin koneita, jotka eivät kykene hoitosuhteessa samaan empaattisuuteen ja vuorovaikutukseen kuin ihminen. Jos robotteja käytetään tietyistä vähimmäisvaatimuksista piittaamatta, saatetaan loukata ihmisarvoa. Hoivarobotteja pitäisikin hyödyntää vain hoitotehtävissä, jotka eivät edellytä emotionaalista, intiimiä tai henkilökohtaista kontaktia.

1.12

ETSK suosittaa, että aina kun teollisuuteen, kaupan tai palvelujen alalle suunnitellaan uusia automaatiojärjestelmiä, hyödynnetään objektiivisia tieteellisiä menetelmiä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen optimoimiseksi ja arvioimiseksi. Henkisiä vaatimuksia, joita uusien teknisten avustinjärjestelmien kanssa työskenteleminen asettaa, voidaan punnita objektiivisesti kognitiivisen ergonomian tieteellisten menetelmien avulla. Tällä alalla yhdistellään käyttöliittymien arvioimiseksi eri tieteenhaaroja, kuten psykologiaa ja ergonomiaa. Komitea on vakuuttunut, että digitalisaatio voi onnistua pitkällä aikavälillä vain, jos se suunnitellaan ihmiskeskeisesti.

1.13

ETSK kehottaa arvioimaan, millaisiin alueellisen kehityksen eroihin ja miten laajaan sosiaaliseen eriytymiseen ja EU:n yhtenäisyyden heikkenemiseen erot uuden digitaaliteknologian saatavuudessa ja osaamisen puutteet voivat johtaa.

2. Johdanto

2.1

ETSK on ilmaissut aiemmissa lausunnoissaan (1) pitävänsä myönteisenä, että Euroopan komissio esittää Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamista. Ohjelmalla painotetaan pyrkimystä nostaa Eurooppa merkittäväksi toimijaksi digitalisaation alalla ja vahvistaa Euroopan taloudellista voimaa globaalissa kilpailussa siten, että mahdollistetaan yhtenäisten digitaalisten sisämarkkinoiden muodostuminen ja tehdään digitalisaatiosta kaikkien eurooppalaisten kannalta myönteistä.

2.2

Meneillään oleva digitaalinen vallankumous on muuttanut yhteiskuntaa ja tulee muuttamaan sitä tulevaisuudessa vielä enemmän. Muutokset ulottuvat talouteen ja työpaikoille ja tuottavat pitkän aikavälin hyötyä talouskasvun ja elämänlaadun paranemisen muodossa, kun ne vaikuttavat kaikkiin toimialoihin ja muuttavat tapamme elää, tehdä työtä ja viestiä. ETSK on ilmaissut selvänä kantanaan (2), että tämän ihmisten toteuttaman murroksen pitää hyödyttää kaikkia. Komitea pitääkin tervetulleena kaikkia poliittisia ja kansalaisyhteiskunnan toimia, joilla autetaan EU:n kansalaisia. Tässä lausunnossa käsitellään ensisijaisesti tarpeita ja huolia, joita kansalaisilla on työntekijöinä, työnantajina tai yleensä kuluttajina, ja määritellään, millä aloilla kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on keskeisen tärkeää, jotta digitaalisen murroksen muotoon voidaan vaikuttaa aloitteellisesti ja siitä tulee menestystarina.

2.3

2.4

Uusien digitaalisten sovellusten kehitystä edistävät myös lukuisat teknologiasta innostuneet teollisuudessa, laboratorioissa ja yliopistoissa eivätkä vain Googlen, Applen, Facebookin, Amazonin tai Microsoftin kaltaiset internetin jättiläiset, kuten monet uskovat. Yhteiskunnassa monet yhtyvät tähän innostukseen, mutta on myös merkittävä vähemmistö, jota kehitys epäilyttää tai ahdistaa joko yksityisyyteen, itsenäiseen päätäntävaltaan, turvallisuuteen yms. kohdistuvien uhkien takia tai ehkä tietämättömyyden ja yleisen tulevaisuudenpelon vuoksi. Digitaalista murrosta ei vie eteenpäin pelkkä teknologia. Ihmisten ja yhteiskunnan tarpeilla, toiveilla ja oikeuksilla pitäisi olla ratkaiseva vaikutus tulevaan tekniseen kehitykseen. Onnistuneen digitaalisen murroksen edellyttämä suuren yleisön osallistaminen suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin on ilmeinen haaste kaikille ja erityisesti kansalaisyhteiskunnalle. Tavoitteen toteuttamiseksi on niin ikään taattava mahdollisuus turvalliseen ja kohtuuhintaiseen internetyhteyteen, jotta kukaan ei tule syrjityksi tai poissuljetuksi.

3. Digitaalisen murroksen vauhti

3.1

Digitaalisella vallankumouksella tarkoitetaan siirtymistä mekaaniseen ja analogiseen elektroniikkaan perustuvasta teknologiasta digitaaliseen elektroniikkaan. Se tapahtui 1950-luvun lopun ja 1970-luvun lopun välisenä aikana, jolloin digitaaliset suurtietokoneet ja henkilökohtaiset tietokoneet tulivat käyttöön ja yleistyivät. 1980-luvulla digitaalitekniikka levisi laajaan käyttöön monilla aloilla. Taulutietokoneiden ja älypuhelinten käyttö on nyt ohittamassa henkilökohtaisten tietokoneiden käytön.

3.2

Vuonna 1991 suuren yleisön saataville tulleet www-palvelut muodostavat uuden infrastruktuurin, jonka kautta voidaan yhdistää digitaalisia laitteita toisiinsa ja luoda näin uusia toimintoja, jotka ovat paljon laajempia kuin se, mitä yksittäinen digitaalinen laite voi tarjota. Tällaisten teknologioiden yhdistäminen on mullistanut viestimisen, työnteon ja liiketoiminnan muodot. Digitaaliset alustat ovat mahdollistaneet täysin uudenlaiset tavat toimia – muutamina esimerkkeinä Airbnb, Uber ja Amazon, jotka ovat nousseet muutamassa vuodessa merkittävien taloustoimijoiden joukkoon.

3.3

Digitalisaation etenemiselle ei näytä olevan rajoja. Älyanturien lisääntyvä käyttö mahdollistaa kaikenlaisiin esineisiin liittyvien tietojen (paikka-, liike-, ympäristö-, biologisen ja kemiallisen datan) lukemisen ja käsittelyn (esineiden internet). Anturien määrälle ei käytännöllisesti katsoen ole ylärajaa, joten koko fyysisestä ympäristöstämme on teoriassa mahdollista piirtää digitaalinen kartta. Tulevaisuuden nopean laajakaistan (5G) turvin anturien välittämiin tietoihin pystytään reagoimaan reaaliaikaisesti.

3.4

Antureista ja alustatapahtumista saatava suuri määrä dataa (big data) tullaan käsittelemään algoritmipohjaisesti tietokoneohjelmien avulla. Ohjelmoijat voivat määritellä algoritmit tarkasti tai tuottaa ne dynaamisesti hyödyntäen tiettyjä syöttötietoja (koneoppiminen tai tekoäly). Monet odottavat varsinkin tekoälyltä merkittäviä teknologisia läpimurtoja (3). Kysymys siitä, miten pitkälle annamme koneiden tehdä valintoja (joilla on moraalisia seurauksia), on ratkaisevan tärkeä ja edellyttää yhteiskunnallista ja poliittista valvontaa. Jo nyt vaaditaan äänekkäästi rajoitusten asettamista automatisoiduille tietokonejärjestelmille tietyillä aloilla (esim. rahoitusteknologia), koska mahdollisuudet valvoa toimintaa ovat heikentyneet huomattavasti ja avoimuus on liian heikkoa.

3.5

Yhteiskunnan digitalisaatio etenee hyvin nopeasti. Pilottihankkeista tai markkinoille jo tulleista tuotteista päätellen julkisyhteisöt ja yritykset ovat omaksumassa monia uusia lähestymistapoja. Uusien tuotteiden yleistyminen markkinoilla vaihtelee suuresti eri alojen välillä. Markkinaosuuden kasvu voi olla myös hidasta aloilla, joilla teknologiaa ei hyväksytä kakistelematta. Tällaisia tapauksia kuvaillaan seuraavassa.

3.6

Tyypillinen esimerkki esineiden internetin sovelluksesta, joka ei ole oikein ottanut tulta, ovat kotiautomaatio- eli älykotijärjestelmät, joiden avulla voidaan säätää ja valvoa valaistusta, lämmitystä, viihde-elektroniikkaa, kodinkoneita jne. Kulunvalvonta- ja hälytysjärjestelmät turvakameroineen voivat lähettää verkon kautta videokuvaa. Kotiautomaatiojärjestelmien tekninen standardointi on vielä kesken, mikä vaikeuttaa sellaisten sovellusten kehittämistä, jotka toimivat johdonmukaisesti eri esineiden kanssa. Järjestelmät saattavat myös edellyttää edistyneitä käyttötaitoja ja jatkuvaa päivittämistä. Ongelmia aiheuttaa lisäksi se, että useimmissa kodeissa käy ja oleskelee kiinnostuksenkohteiltaan, taidoiltaan ja kyvyiltään erilaisia ihmisiä (esim. lapsia, ikäihmisiä ja käymässä olevia vieraita). On paljon helpompaa asua älykodissa, joka pitää huolta yhden ihmisen elämästä.

3.7

Autojen älyanturit mahdollistavat verkottuneen ja automatisoidun liikkuvuuden tarjoamalla paljon uusia toimintoja, joiden avulla voidaan saavuttaa entistä parempi ajomukavuus ja turvallisuus ja lopulta täyden automaation myötä korkein mahdollinen liikenneturvallisuuden taso (4). Automatisoidun ajamisen mahdollistava teknologia on suhteellisen kypsää, mutta sen ottaminen laajaan käyttöön on lukuisista syistä edennyt hitaasti. Ensinnäkin vahvasti tietotekniikka-avusteinen ajaminen on mahdollista vain uusilla autoilla, joissa anturit ja keskustietokoneet ovat kiinteä osa ajoneuvoa. Hankintakustannukset ovat yksityishenkilöille ja yhteiskunnalle este, joka hidastaa markkinaosuuden kasvua. Toiseksi avustinjärjestelmien lisääntyminen voi tehdä auton ajamisesta paljon monimutkaisempaa, minkä vuoksi into käyttää niitä jää laimeaksi. Kolmanneksi täysin autonomisten ajoneuvojen sataprosenttisen turvallisuuden vaatimus muodostaa suuren esteen niin kauan kuin teillä kulkee näiden ajoneuvojen lisäksi myös tavanomaisia autoja ja muita tienkäyttäjiä. Täysin automaattiset ajoneuvot ovat haaste, koska tieverkkoon pitää tehdä niitä varten mittavia uudistuksia.

3.8

Google ja Facebook käyttävät jo tekoälyä intensiivisesti ja onnistuneesti tiedon tarjoamisen ja mainonnan ”optimoimiseksi”. Tekoälyä kuitenkin voitaisiin käyttää ja tullaan käyttämään monilla muillakin aloilla, sillä siitä saadaan tehokasta apua kognitiiviseen työhön esimerkiksi tietotyöammateissa. Osalla näistä aloista kehitys voi kuitenkin olla odotettua verkkaisempaa hiljattain esille tuodun perusongelman takia: ”tekoälyä ei rajoita teknologia (laskentateho) vaan perustietämyksen puute siitä, miten ihmiset oppivat ja ajattelevat”. Luovaan ajatteluun ja elämänkokemuksen hyödyntämiseen kykenee edelleen vain ihminen.

3.9

Muutamat edelläkävijät ovat muokanneet erittäin onnistuneesti julkisia palveluja joustaviksi sähköisiksi ratkaisuiksi. Esimerkiksi Virossa suuri yleisö on ottanut hyvin vastaan monenlaiset palvelut sähköisestä viranomaisasioinnista ja sähköisestä verotuksesta sähköisiin terveydenhuoltopalveluihin ja sähköiseen äänestämiseen ja niitä käytetään laajasti. Monet pitävät niitä mallikelpoisena teknologiana, joka pitäisi ottaa käyttöön kaikissa EU-maissa mieluiten samojen standardien mukaisesti, jotta palvelut olisivat yhteentoimivia. Esteistä, jotka johtuvat alueiden, instituutioiden ja kulttuurien välisistä suurista eroista ja vaatimuksesta soveltaa toissijaisuusperiaatetta keskitetyn hallinnon sijasta, voidaan päästä ylitse vain EU:n laajuisen strategian ja asianmukaisesti rahoitettujen hankkeiden avulla.

4. Huolenaiheet ja suositukset

4.1. Euroopan komissio julkaisi vuonna 2017 Eurobarometri-tutkimuksen (5), jonka mukaan 76 prosenttia internetiä päivittäin käyttävistä ihmisistä sanoo, että kyseinen teknologia on parantanut heidän elämänlaatuaan. Sitä vastoin 38 prosenttia ihmisistä ei tutkimuksen mukaan koskaan käytä internetiä. Jälkimmäinen luku johtuu ehkä digitaalisten taitojen puutteesta, mutta huomattavan moni taidot omaavakin suhtautuu hyvin epäilevästi internetin käyttöön, mikä saa heidät epäröimään muiden esimerkin seuraamista. Tätä näkökulmaa on kunnioitettava, ja se on otettava vakavasti. Huolta on ilmaistu eritoten itsenäiseen päätäntävaltaan, vastuunalaisuuteen, turvallisuuteen, ihmisarvoon, yksityisyyden suojaan ja työoloihin ja -ehtoihin liittyvistä kysymyksistä, joita tarkastellaan seuraavassa.

4.2 Itsenäinen päätäntävalta

4.2.1

Sitä, että joku väittää tietävänsä asianomaisia henkilöitä paremmin, mikä on muille hyväksi, kutsutaan holhoamiseksi. Teknologisessa paternalismissa holhoaminen on siirretty teknologian tehtäväksi. Holhoava toiminta voi perustua pyrkimykseen saada ihmiset vakuuttuneiksi tai pakottamiseen. Ihmiset pitäisi saada vakuuttumaan teknologiasta perehdyttämällä eikä manipuloimalla, ja tässä yhteydessä on noudatettava ihmisten valinnanvapauden vaatimusta, jotta taataan heidän oikeutensa määrätä asioista itsenäisesti. Digitalisaatio tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia, joiden myötä ihmiset voivat tehdä valintoja parantaakseen elämänlaatuaan ennennäkemättömällä tavalla. Toisaalta mitä enemmän digitalisaatio hallitsee elämäämme, sitä enemmän meitä voidaan manipuloida. Tämä vie meiltä itsenäisyyttä esimerkiksi auton ratissa, ruokavalintoja tehdessä, terveyden hoidossa, kodin lämmityksessä, tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen, raha-asioiden hoidossa ja – kuten äskettäin on nähty – jopa vaaleissa, ja vaalien manipulointi voi uhata demokratiaa. ETSK kehottaa laatimaan tällaiseen nopeasti kehittyvään teknologiaan mukautuvat läpinäkyvät säännöt ja tarvittaessa tiukat oikeudelliset menettelyt ja soveltamaan niitä.

4.2.2

Silmiinpistävin esimerkki äärimmäisyyksiin menevästä digitaaliteknologian käytöstä, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen, on Kiina. Jokaisella kiinalaisella on maan hallinnon ylläpitämä kansalaispistetili, jota hyödynnetään, kun pitää päättää, voiko henkilö saada lainaa, viisumin tai työpaikan. Tämä on jyrkässä ristiriidassa eurooppalaisten arvojen ja oikeuksien (tietosuoja, yksityisyyden suoja, sosiaalinen suojelu, kestäväpohjaisuus) kanssa.

4.2.3

Ihmisten kasvavan halun elää ainakin osan ajastaan analogisempaa elämää on havaittu nousseen trendiksi. Aikuisille, jotka haluavat vetäytyä hetkeksi pois tietoverkoista, järjestetään viikonloppuleirejä, ja ihmiset haluavat viettää aikaa ilman internetiä ja puhelinta keskittyäkseen olemaan lasten, perheen ja ystävien seurassa. Nykyisin analogisina pidettäville asioille – kirjat, ilman tietokoneita luotu musiikki, vinyylilevyt, paperi, kynät yms. – on aina vain kysyntää, vaikka digitaalisia vaihtoehtoja on olemassa. Monien korkean tason johtajien tiedetään panevan sähköpostiliikenteensä aika ajoin katkolle eli poistavan kaikki sähköpostiviestit tai sulkevan tilinsä kokonaan voidakseen toipua sähköisestä viestitulvasta. ETSK katsoo, että myös tätä tarvitaan digitaalisen murroksen vastapainoksi, jotta murros voi onnistua ja kaikki voivat sen hyväksyä. Komitea katsoo, että analogista tekniikkaa ei pitäisi pyrkiä syrjäyttämään liian innokkaasti.

4.3 Vastuullisuus

Ilmaisulla man-out-of-the-loop viitataan täyteen automaatioon, jossa järjestelmä tekee päätökset ilman ihmisen osallistumista. Esimerkkejä tästä ovat suuren datamäärän perusteella lääketieteellisiä diagnooseja tekevät tietojärjestelmät ja eri lähteistä saatavien tietojen pohjalta elämää tai kuolemaa merkitseviä päätöksiä tekevät sotarobotit. Ratkaisevan tärkeä ja usein esitetty kysymys on, missä määrin vastuuta (moraalisiin seurauksiin johtavien) valintojen tekemisestä on eettisesti hyväksyttävää siirtää tekoälyjärjestelmille. ETSK on jo ilmaissut tästä selkeän näkemyksensä (6): vastuu ja moraali ovat käsitteitä, jotka voidaan yhdistää vain ihmisiin, ja toisaalta tiettyjä henkisiä tai henkilöominaisuuksia ei ole mahdollista liittää robotteihin. Automatisoitujen järjestelmien on toimittava ”ihminen määrää”-periaatteella riippumatta siitä, miten monimutkaisia ne ovat. Ihminen tekee aina lopullisen päätöksen ja kantaa vastuun siitä.

4.4 Turvallisuus ja kuluttajat

4.4.1

Uusinta uutta edustavat vempaimet tekevät kodeistamme älykkäämpiä mutta samalla myös haavoittuvampia. Koska yhä useammat kodin laitteista – älytelevisiot, internetkamerat, pelikonsolit, älykellot – kytkeytyvät internetiin, kodin tietoverkolle on äärimmäisen tärkeää laatia hyvä puolustussuunnitelma. Älykellot ja muut päälle puettavat laitteet ovat älypuhelimen liitännäisiä, ja niiden kautta aukeaa suora väylä tehokkaisiin sovelluksiin, sähköpostiin, tekstiviesteihin ja internetiin. Ne voivat tuottaa hakkereille arvokasta tietoa ja myös ottaa älylaitteita hallintaansa. Turvallisuuden tutkijat ovat osoittaneet, miten helposti Cayla-nimisen nuken tietojärjestelmään voidaan tunkeutua ja että jopa insuliinipumppu voidaan hakkeroida tai älykellon pitäjää vakoilla. Kuluttajat on saatava tiedostamaan nämä riskit. ETSK kehottaa tarkastelemaan uudelleen EU:n nykyisiä turvallisuussäännöksiä ja laatimaan kehittyvälle uudelle teknologialle tiukat ja mukautuvat turvallisuutta koskevat säännöt ihmisten suojelemiseksi omissa kodeissaan.

4.4.2

Biometriikan soveltaminen (kasvojentunnistus, sormenjäljet, iiriksen kuvaaminen) on hieno asia, jos järjestelmä toimii moitteettomasti. Jos järjestelmä kuitenkin luokittelee henkilön epäilyttäväksi, vaikka tämä ei pidä paikkaansa, virheitä on usein hyvin hankala saada oikaistua. Biometriikan soveltaminen voi johtaa virheelliseen luokitteluun ja leimaamiseen, jos henkilö esimerkiksi kategorisoidaan automaattisin keinoin terroristiksi, rikolliseksi tai epäluotettavaksi. Tämä voi johtaa syyttömyysolettaman kääntymiseen syyllisyysolettamaksi. Biometriikkaa ei nähtävästi myöskään voida käyttää kaikkien kohdalla. Sormenjäljet eivät esimerkiksi 2 prosentilla ihmisistä ole ”luettavissa”korkean iän, tietyn ammatin harjoittamisen tai kemoterapiahoitojen takia. Yhteiskunnassa käytettävät digitaaliset järjestelmät on suunniteltava niin, etteivät ihmiset, jotka eivät täytä tiettyjä vakiokriteerejä, joudu poissuljetuiksi tai syrjityiksi. Järjestelmiä, jotka luokittelevat ihmisiä epäilyttäviksi automaattisesti, ei pitäisi koskaan käyttää ilman ihmisen tiivistä vuorovaikutusta ja perusteellisia varmistuksia.

4.4.3

Henkilöllisyyspetokset ovat suuri ongelma. Tällaisilla petoksilla tarkoitetaan väärien tunnisteiden tarkoituksellista hankkimista, varastamista, hallussapitoa tai luomista laittoman toiminnan suunnittelemiseksi tai harjoittamiseksi. Yhteiskuntamme tarvitsee riittävän oikeudellisen tukijärjestelmän tällaisten henkilöllisyyspetosten uhrien suojelemiseksi.

4.5 Ihmisarvo

4.5.1

Robottien käyttö terveydenhuoltoalalla herättää huolta. Robotit ovat koneita, jotka eivät kykene hoitosuhteessa samaan empaattisuuteen ja vuorovaikutukseen kuin ihminen. Hoivarobotteja pitäisikin hyödyntää vain hoitotehtävissä, jotka eivät edellytä emotionaalista, intiimiä tai henkilökohtaista kontaktia. Jos robotteja käytetään tietyistä vähimmäisvaatimuksista piittaamatta, saatetaan loukata ihmisarvoa.

4.6 Yksityisyyden suoja

4.6.1

Kasvojentunnistuksessa ihmisen kasvokuvaa verrataan tietokantaan sen selvittämiseksi, onko skannattu henkilö kyseisessä tietokannassa. Sitä hyödynnetään poliisitutkinnassa ja julkisten tilojen turvakameroissa, ja sen käyttö on lailla säänneltyä. Kyseiset erittäin arkaluonteiset tiedot on pidettävä varmassa tallessa ja turvassa. Kasvojentunnistuksesta tulee kuitenkin ajan myötä halvempaa, jolloin mikä tahansa kauppa, yritys tai jopa yksityishenkilö voi helposti alkaa käyttää sitä. Kyseisiä tekniikoita yritetään käyttää jopa tunnetilojen tunnistamiseen. Pelkona on, että kasvojentunnistusteknologia saattaa lopulta johtaa sellaiseen tilanteeseen, ettei kaduilla voi enää kävellä tai ostoksilla käydä anonyymisti. ETSK katsoo, että ihmisillä on oltava oikeus yksityisyyteen myös julkisissa paikoissa. Kameran avulla tapahtuva tunnistaminen ilman, että tarkkailun alaiset ihmiset ovat tietoisia siitä, on yleisesti ottaen kiellettävä.

4.6.2

”Isoveli valvoo”-skenaario, jossa valtio vakoilee jokaista ihmistä, on jo tuttu, mutta samaan aikaan sen ”pikkuveliversiosta”, jossa yksityishenkilöt tai pienet yritykset vakoilevat toisiaan, on tulossa yhä todennäköisempi. Esimerkiksi älylaseja voidaan käyttää keskustelukumppanin tai vierailijan kuvaamiseen ja tätä koskevien tietojen hakuun. Muitakin sähköisiä vakoilulaitteita tulee ilmestymään, kun edistynyt ja kohtuuhintainen teknologia kehittyy edelleen. ETSK korostaa, että tarvitsemme nykyisen yleisen tietosuoja-asetuksen lisäksi selkeät ja tiukat säännöt ihmisten yksityisyyden suojelemiseksi.

4.6.3

Kun kotien automaatio lisääntyy, tämä yksityisyyden piiriin luettava tila muuttuu yhä läpinäkyvämmäksi. Kodin ja ulkomaailman välinen raja hämärtyy, kun seinät eivät enää suojaa taloa uteliailta katseilta. Viihde-elektroniikka, hälytysjärjestelmät turvakameroineen ja keskitettyine valvontajärjestelmineen (pöytätietokone, älypuhelin, älykaiuttimet) tarjoavat hakkereille lukuisia erilaisia reittejä tunkeutua järjestelmiin. ETSK perää koordinoituja EU:n toimia kuluttajien informoimiseksi näistä riskeistä ja tuen tarjoamiseksi turvatoimenpiteiden toteuttamiseen.

4.6.4

Yhtenä digitaalisten järjestelmien riskitekijänä on niiden monimutkaisuus. Varsinkin yksittäiset kuluttajat, joilla ei ole ammattitason digitaalisia taitoja, tarvitsevat paljon tukea. Digitaalisten laitteiden käyttöoppaat voivat esimerkiksi olla hyvin laajoja. Yleensä niissä varoitetaan käyttäjiä yksityisyyden suojaan liittyvistä kysymyksistä, mutta moni antaa luvan tiettyjen tietojen käyttöön tietämättään, koska ei ehkä kykene ymmärtämään oppaan kaikkia kohtia tai kärsii nk. suostumusväsymyksestä, joka johtuu siitä, että tietoja tallentaville laitteille on annettava erittäin usein tietojenkäyttölupia. Herääkin kysymys, onko syy itse prosessissa. ETSK kehottaa yksinkertaistamaan menettelyjä ja ehdottaa EU:n laajuisten vakiomenettelyjen tai vakiomuotoisten ja kaikille helppotajuisten yksityisyyden suojaa koskevien tietopakettien käyttöönottoa.

4.6.5

Kysymys yksityisyyden suojasta koskee myös digitaalisia alustoja. Alustat voivat helposti jäljittää käyttäjänsä yksinkertaisten työkalujen avulla. Uberin työntekijät esimerkiksi käyttivät yhtiön God View -työkalua poliitikkojen, kuuluisuuksien ja muiden henkilöiden jäljittämiseen aina siihen saakka, kunnes asiaa käsiteltiin oikeudessa. Teknologian avulla tallennetaan kuitenkin edelleen seuranta- ja yhteysdataa. ETSK:n vakaa käsitys on, että yksityisyyden suoja voidaan taata ainoastaan toteuttamalla lisätoimia: rajoittamalla arkaluonteisiin tietoihin pääsyä siten, että se on sallittu vain suppealle määrälle käyttöön oikeutettuja henkilöitä. Tällaisia turvatoimenpiteitä on kehitettävä mahdollisimman korkealle ja luotettavalle tasolle, ja riippumattomien EU-elinten tulee suorittaa säännöllisesti tähän liittyviä tarkastuksia.

4.7 Tulevaisuuden työ

4.7.1

Työnteko on digitaaliaikanakin keskeinen tulolähde. Työllistettävyys työnantajan näkökulmasta ja kyky tehdä työtä työntekijän näkökulmasta ovat digitaalisessa murroksessa saman kolikon kaksi puolta. Työntekijöiden kyky sopeutua uusiin tehtäviin vastaa sitä, miten työ voidaan digitaaliteknologian avulla mukauttaa yksilöllisiin työtarpeisiin. Kun raja sen välillä, tehdäänkö työtä tulojen hankkimiseksi vai yksityisten tarkoitusperien takia, käy yhä hämärämmäksi, etenkin työmarkkinaosapuolten haasteena on löytää ja asettaa uudet kriteerit yksilön suorituskyvyn mittaamiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Digitaalisen muutoksen ennakointi edellyttää työntekijöiden osallistamista tiedotuksen, kuulemisen ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamisen kautta. Sosiaaliturva, yleishyödylliset julkiset palvelut ja ekologisesti kestävien elinkeinojen turvaaminen ovat ennakkoedellytyksiä, joiden on edelleen täytyttävä digitaalisen murroksen leimaamassa tulevaisuuden työelämässä.

4.7.2

Automaatiolla ja roboteilla tulee olemaan suuri merkitys työn tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi itseohjautuvat kuljetinjärjestelmät (driverless transport systems, DTS) ovat jo arkipäivää tavaroiden kuljetuksessa varastoissa. Robotit voivat myös tulla yksitoikkoisen, raskaan tai vaarallisen työn tilalle, ja yhteistyöhön kykenevät uuden sukupolven robotit voivat avustaa työntekijöitä fyysisesti ja olla erityisen hyödyllisiä fyysisesti toimintarajoitteisille henkilöille. Tämän päivän robotit korvaavat lähinnä manuaalista työtä, mutta tekoälyä käyttävät robotit tulevat tekemään myös henkistä työtä. Lukuisat ammatit tulevat muuttumaan, kun tietyt tehtävät siirretään roboteille tai robotit peräti korvaavat ihmistyöntekijät kokonaan, kuten olemme saaneet todeta menneinä vuosikymmeninä. Työllisyyden arvioidaan säilyvän vakaana kaikilla teollisuudenaloilla vuoteen 2022 saakka. Katsaus suuriin yrityksiin osoittaa jopa, että ihmisen ja koneen välisen työnjaon painopisteen muuttuminen on luonut lähes kaksi kertaa niin paljon uusia työpaikkoja ja tehtäviä kuin se on vienyt. ETSK on käsitellyt näitä kysymyksiä useissa lausunnoissaan (7).

4.7.3

Erot uuden digitaaliteknologian saatavuudessa ja osaamisen puutteet saattavat hiljalleen eriyttää alueellista kehitystä yhä enemmän, mikä vaikuttaa kyseisten alueiden taloudelliseen ja kulttuuriseen ja sitä kautta myös sosiaaliseen kehitykseen. ETSK kehottaa arvioimaan mahdollisen sosiaalisen eriytymisen mittakaavaa ja potentiaalisia vaikutuksia EU:n yhtenäisyyteen.

4.7.4

Työntekijät, jotka työskentelevät yhdessä tai vuorovaikutuksessa automatisoitujen järjestelmien kanssa tai jotka käsittelevät työssään suuria tietomääriä, voivat törmätä tiettyihin ongelmiin. Heidän on hoidettava monimutkaisia, tietointensiivisiä tehtäviä. Virtuaalitodellisuutta käytetään esimerkiksi koulutus- ja suunnittelutarkoituksissa ja täydennettyä todellisuutta ylläpitohankkeiden tukena. ETSK suosittaa, että aina kun teollisuuteen ja kaupan alalle suunnitellaan uusia automaatiojärjestelmiä, hyödynnetään objektiivisia tieteellisiä menetelmiä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen optimoimiseksi ja arvioimiseksi.

4.7.5

Työnantajien haasteena taas on valita uuden teknologian laajasta kirjosta sopivat digitaaliset ratkaisut. On tärkeää kehittää tarkoitukseen soveltuvia teknologiatukijärjestelmiä yritysten toimintaa ja työskentelyprosesseja varten. Ennen uuden teknologian käyttöönottoa on myös suositeltavaa määritellä työntekijöiden tekninen osaaminen ja tarjota tarvittaessa koulutusta. Työntekijöiden osallistuminen uuden teknologian käyttöönottoon on niin ikään olennaisen tärkeää.

4.7.6

Kognitiivinen ergonomia on digitalisaation aikakaudella nousussa oleva tutkimusala. Henkisiä vaatimuksia, joita uusien teknisten avustinjärjestelmien kanssa työskenteleminen asettaa, voidaan punnita objektiivisesti kognitiivisen ergonomian tieteellisten menetelmien avulla. Alalla yhdistellään käyttöliittymien arvioimiseksi eri tieteenhaaroja, kuten psykologiaa ja ergonomiaa. Päämääränä ovat optimaalisiksi suunnitellut työympäristöt ja sekä työntekijöitä että työnantajia hyödyttävä tilanne, jossa työntekijät saavuttavat parhaan mahdollisen työtyytyväisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden tason ja tarjoavat yritykselle mahdollisimman hyvää pitkän aikavälin suorituskykyä ja tuottavuutta. ETSK suosittelee, että tällaisista arviointimenetelmistä tulee normi, sillä se olisi hyödyllistä niin työntekijöiden kuin yritystenkin kannalta. Digitaalista murrosta pitäisi tarkkailla tekemällä kattavaa EU-rahoitteista työelämätutkimusta, jossa keskitytään ”ihmisarvoista työtä hyödyttävään digitalisaatioon”. Komitea on vakuuttunut, että digitalisaatio voi onnistua pitkällä aikavälillä vain, jos teollisuus 4.0 -tyyppiset järjestelmät ovat tehokkaita ja työntekijöiden etua ajatellen suunniteltuja.

Bryssel 20. helmikuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomiteans

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 292.

(2) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30; EUVL C 434, 15.12.2017, s. 36; EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8; EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15.

(3) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1.

(4) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 274.

(5) Erityiseurobarometri-tutkimus 460, kyselyn suorittaja: TNS Opinion & Social, maaliskuu 2017.

(6) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1.

(7) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30; EUVL C 434, 15.12.2017, s. 36; EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8; EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15.