EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 21.11.2018
COM(2018) 807 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
Vuoden 2019 alustavien talousarviosuunnitelmien kokonaisarviointi
|
Tiivistelmä Tässä tiedonannossa esitetään yhteenveto arviosta, jonka komissio on laatinut euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden toimittamista vuotta 2019 koskevista alustavista talousarviosuunnitelmista. Komissio on arvioinut myös Latvian ja Luxemburgin (kansalliset vaalit lokakuussa) sekä Slovenian (uusi hallitus astui virkaan 13. syyskuuta 2018) hallitusten esittämät alustavat talousarviosuunnitelmat, joiden mukaan niiden politiikka pysyy muuttumattomana. Italia toimitti alustavan talousarviosuunnitelmansa 16. lokakuuta 2018. Komission annettua 23. lokakuuta 2018 lausunnon, jossa se totesi vaatimusten noudattamatta jättämisen olevan erityisen vakavaa, Italia toimitti tarkistetun alustavan talousarviosuunnitelman 13. marraskuuta 2018. Kreikka toimitti tänä syksynä ensimmäisen alustavan talousarviosuunnitelmansa sen jälkeen, kun Euroopan vakausmekanismin vakaustukiohjelma oli saatu päätökseen 20. elokuuta 2018. Komissio on asetuksen (EU) N:o 473/2013 mukaisesti arvioinut nämä suunnitelmat sekä euroalueen julkisen talouden kokonaistilanteen ja finanssipolitiikan kokonaisvirityksen. Seuraavassa esitetään yhteenveto vuotta 2019 koskevien alustavien talousarviosuunnitelmien ja euroalueen finanssipolitiikan kokonaisvirityksen arvioinnin tuloksista: 1.Vaikka euroalueen kasvunäkymät ovat edelleen myönteiset, ne ovat heikentyneet kevään arviointikierroksen jälkeen. Komissio ja jäsenvaltiot ovatkin tarkistaneet vuoden 2018 kasvuennusteitaan alaspäin, ja kasvun odotetaan laantuvan edelleen vuonna 2019. Talouden ennustetaan kasvavan potentiaalista kasvuvauhtiaan nopeammin sekä vuonna 2018 että vuonna 2019 ja inflaation odotetaan olevan lähes 2 prosenttia, mutta viiden vuoden ajan jatkuneen BKT:n kasvun jälkeen euroalueen talouden kasvu on heikkenemässä. Näkymiä varjostavat lukuisat epävarmuustekijät, ja niihin liittyy suuria ja toisiinsa kytkeytyviä heikkenemisriskejä. 2.Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan euroalueen julkisen talouden alijäämä, joka on ollut jatkuvasti laskusuunnassa vuodesta 2010, supistuu 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 mutta kasvaa sitten 0,8 prosenttiin vuonna 2019. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun euroalueen yhteenlaskettu alijäämä kasvaa vuoden 2009 huippulukemien jälkeen. Alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan julkisen talouden alijäämä kehittyy samalla tavalla. 3.Ensimmäistä kertaa euron käyttöönoton jälkeen yhdenkään euroalueen jäsenvaltion alijäämän ei komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan ennusteta vuonna 2019 ylittävän viitearvoa, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Niistä jäsenvaltioista, joilla ennustetaan olevan alijäämää vuonna 2019, kuuden jäsenvaltion alijäämän odotetaan olevan alle 2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kymmenellä jäsenvaltiolla odotetaan olevan ylijäämää vuonna 2019. 4.Komissio ennustaa euroalueen velkasuhteen jatkavan pienenemistään viime vuosien tapaan ja supistuvan noin 87 prosentista vuonna 2018 noin 85 prosenttiin vuonna 2019. Tämä on suunniteltujen perusylijäämien, suotuisien makrotaloudellisten olosuhteiden ja alhaisena pysyneen korkotason ansiota. Myös alustavissa talousarviosuunnitelmissa ennustetaan vastaavaa euroalueen velkasuhteen pienenemistä. Alustavasti Italialla odotetaan olevan vuosina 2018 ja 2019 suuret poikkeamat velan supistamista koskevasta vertailuarvosta, ja sen velkasuhteen ennustetaan pysyvän suurin piirtein vakaana noin 131 prosentissa. Myöskään Belgian ei ennusteta noudattavan velan supistamista koskevaa vertailuarvoa kumpanakaan vuonna, mutta poikkeama on pienempi. Sen jälkeen kun liiallista alijäämää koskeva menettely lopetettiin Portugalin osalta vuonna 2016 ja Ranskan osalta vuonna 2017, näihin maihin on sovellettu väliaikaista velkasääntöä. Portugalin ennustetaan noudattavan väliaikaista velkasääntöä vuonna 2018 mutta ei vuonna 2019, kun taas Ranskan ei ennusteta noudattavan sitä kumpanakaan vuonna. Jos Espanja korjaa liiallisen alijäämänsä kestävästi vuonna 2018, siihen sovelletaan väliaikaista velkasääntöä vuonna 2019, eikä sen odoteta tällä hetkellä saavuttavan vaadittua sopeutusta. 5.Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa tasalla tai sen yläpuolella olevien jäsenvaltioiden lukumäärän ennustetaan komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan nousevan vuosina 2018–2019 seitsemästä kahdeksaan, kun Itävalta siirtyy vuonna 2019 juuri keskipitkän aikavälin tavoitteensa yläpuolelle. Espanjan, Italian ja Ranskan ennustetaan jäävän vuonna 2019 huomattavan paljon keskipitkän aikavälin tavoitteistaan. Niistä jäsenvaltioista, jotka eivät vielä ole keskipitkän aikavälin tavoitteissaan ja jotka ovat esittäneet varsinaisen alustavan talousarviosuunnitelman, komissio ennustaa tällä hetkellä Italian loittonevan vuonna 2019 entistäkin kauemmas keskipitkän aikavälin tavoitteestaan. Sen sijaan Viron ja Ranskan odotetaan etenevän jonkin verran sopeutuksessa kohti keskipitkän aikavälin tavoitteitaan, ja muiden maiden tilanteen odotetaan pysyvän pitkälti ennallaan. 6.Toisin kuin kevään 2018 talousennusteessa, jossa ennustettiin euroalueen yhteenlasketun rakenteellisen alijäämän jatkuvaa supistumista, komissio ennustaa nyt rakenteellisen alijäämän kasvavan 0,3 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen vuonna 2019. Tämä kasvu johtuu erityisesti siitä, että Italian rakenteellisen alijäämän ennustetaan kasvavan 1,2 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen. Euroalueen yhteenlasketun rakenteellisen alijäämän muutokseen vaikuttaa myös odotettavissa oleva elvyttävä finanssipolitiikka niissä jäsenvaltioissa, joissa on julkisen talouden liikkumavaraa, erityisesti Saksassa ja Alankomaissa. Jos Italiaa ei oteta lukuun, euroalueen ennakoitu finanssipolitiikan kokonaisviritys vuonna 2019 olisi pitkälti neutraali. Ennakoitu muutos koko euroalueella vastaa alustavissa talousarviosuunnitelmissa esitettyä (uudelleenlasketun) rakenteellisen rahoitusaseman muutosta. Rakenteellinen perusjäämä, johon ei sisälly korkomenoja, viittaa samanlaiseen elvyttävään viritykseen. Päätösperäiset julkisen talouden sopeutustoimet, jotka indikaattorina vastaavat läheisesti menojen kasvulle vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettua viitearvoa, viittaavat komission syksyn 2018 talousennusteen perusteella siihen, että finanssipolitiikan viritys on vuonna 2019 hieman elvyttävämpi (0,4 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen). 7.Euroalueen julkisen talouden sopeutustoimien koostumuksen osalta komissio odottaa, että rakenteellisen alijäämän kasvua vuonna 2019 ohjaa BKT:hen suhteutettujen suhdannetasoitettujen tulojen supistuminen. Tämä odotus vastaa alustavia talousarviosuunnitelmia ja johtuu ilmoitettujen päätösperäisten tuloleikkausten ja odotettavissa olevien tulovajeiden vaikutuksesta. Suhdannekorjatun menosuhteen odotetaan sekä komission syksyn 2018 talousennusteessa että alustavissa talousarviosuunnitelmissa pysyvän muuttumattomana vuonna 2019 huolimatta siitä, että korkomenot pienenevät vuosina 2018–2019 entisestään, vaikkakin vähäisessä määrin. Korkomenojen pienenemisestä saatavaa satunnaistuloa olisi käytettävä nopeuttamaan julkisen velan vähentämistä. 8.Jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasemiin kohdistuu edelleen hyvin erilaisia velka- ja kestävyyshaasteita. Julkisen talouden kestävyyteen liittyviä lyhyen aikavälin riskejä kohdistuu ainoastaan Kyprokseen, sillä komission S0-indikaattori on juuri kriittisen kynnysarvon yläpuolella. Italian julkisen talouden lyhyen aikavälin kestävyyttä näyttää uhkaavan velan liikkeeseenlaskun kustannusten lisänousu. Joissakin erittäin velkaantuneissa jäsenvaltioissa on suuria keskipitkän aikavälin riskejä, jotka perustuvat tämänhetkisen velkatason, tämänhetkisen perusjäämän sekä odotettavissa olevien väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten tapaisiin tekijöihin. Useat näistä jäsenvaltioista suunnittelevat vuodeksi 2019 joko melko vähäistä julkisen talouden sopeutusta (Belgia, Espanja, Ranska ja Portugali) tai finanssipoliittisia elvytystoimia (Italia). Belgian, Espanjan ja Portugalin osalta komissio ennustaa, että julkista taloutta ei sopeuteta vuonna 2019, kun taas Italiassa elvytystoimien odotetaan olevan laajempia kuin alustavassa talousarviosuunnitelmassa. Näissä jäsenvaltioissa ei hyödynnetä riittävästi tämänhetkisiä suotuisia makrotaloudellisia olosuhteita ja elvyttävää rahapolitiikkaa finanssipoliittisten puskurien jälleenrakentamiseksi. Ellei julkista velkaa vähennetä, uhkaavat markkinapaineet kasvaa niitä jäsenvaltioita kohtaan, joissa julkinen velka on suuri. Tällä voi olla kielteisiä heijastusvaikutuksia muiden euroalueen jäsenvaltioiden julkisiin velkamarkkinoihin. 9.Toisaalta eräät jäsenvaltiot, joilla on julkisen talouden liikkumavaraa ja suuri vaihtotaseen ylijäämä, suunnittelevat käyttävänsä jonkin verran julkisen talouden liikkumavaraansa vuonna 2019, kuten komission syksyn 2018 talousennusteessa vahvistetaan. Erityisesti Saksa ja Alankomaat suunnittelevat finanssipoliittisia elvytystoimia vuonna 2019. Tämä toimintatapa vastaa komission aiempia finanssipoliittisia suosituksia. Julkisten investointien lisääminen näissä jäsenvaltioissa tuottaisi positiivisia heijastusvaikutuksia muualla euroalueella. Näiden jäsenvaltioiden suunnittelemat finanssipoliittiset elvytystoimet kohdistuvat kuitenkin vain osittain julkisiin investointeihin. 10.Koska eräissä hyvin velkaantuneissa jäsenvaltioissa ei toteuteta julkisen talouden sopeuttamistoimia, finanssipolitiikka ei ole riittävän eriytettyä, mikä johtaa koko euroalueen tasolla hieman elvyttävään ja myötäsykliseen finanssipolitiikan viritykseen. Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattaminen yhdessä joissakin jäsenvaltioissa käytettävissä olevan julkisen talouden liikkumavaran osittaisen käytön kanssa johtaisi koko euroalueella pitkälti neutraalista lievästi kiristävään finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2019. Tällainen finanssipolitiikan viritys edistäisi pitkälti tasapainoista yleistä politiikkayhdistelmää, kun otetaan huomioon, että taloutta tuetaan jatkuvasti rahapolitiikan avulla, ja vähentäisi finanssimarkkinoiden epävakauden riskejä. Seuraavassa esitetään yhteenveto yksittäisten jäsenvaltioiden suunnitelmia koskevasta komission arvioinnista. Italian osalta katsotaan, että myös sen esittämässä tarkistetussa alustavassa talousarviosuunnitelmassa on jätetty noudattamatta vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia erityisen vakavalla tavalla. Tämä johtuu siitä, että siinä kaavaillaan vuodeksi 2019 merkittävää poikkeamaa suositellulta julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta, kun otetaan huomioon rakenteellisen rahoitusaseman ennustettu huomattava heikkeneminen ja viitearvon selvästi ylittävä julkisten menojen kasvuvauhti ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja kertaluonteisia toimenpiteitä. Italian riippumaton julkisen talouden seurantalaitos ei myöskään ole vahvistanut makrotalouden ennustetta, johon vuoden 2019 alustava talousarviosuunnitelma perustuu, koska kehitysarvioihin kohdistuu huomattavia heikkenemisriskejä. Muiden jäsenvaltioiden osalta komissio on joissakin tapauksissa havainnut riskin, että suunniteltu julkisen talouden sopeuttaminen jää vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia vähäisemmäksi.
– Kymmenen jäsenvaltion (Saksa, Irlanti, Kreikka, Kypros, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Itävalta ja Suomi) vuotta 2019 koskevien alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisia. Itävallan ja Suomen osalta tämä havainto riippuu julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisesta ennakoidusti, kun otetaan tapauksen mukaan huomioon sallitut poikkeamat. Jos tälle ennusteelle ei saada tulevissa arvioinneissa vahvistusta, noudattamisen kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon, missä määrin neuvoston asettamasta vaatimuksesta on poikettu. – Kolmen jäsenvaltion (Viro, Latvia ja Slovakia) alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksessa vuodeksi 2019 asetettujen vaatimusten mukaisia. Näiden jäsenvaltioiden suunnitelmien toteutus saattaa johtaa jonkinasteiseen poikkeamaan maan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta, kun otetaan tapauksen mukaan huomioon sallitut poikkeamat. Jos rakenteellisen rahoitusaseman ei enää tulevissa arvioinneissa ennusteta olevan lähellä keskipitkän aikavälin tavoitetta, noudattamisen kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon, missä määrin neuvoston asettamasta vaatimuksesta on poikettu. – Neljän jäsenvaltion (Belgia, Ranska, Portugali ja Slovenia) kohdalla on vaarana, että niiden alustavat talousarviosuunnitelmat eivät vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla vuodeksi 2019 asetettuja vaatimuksia. Näiden jäsenvaltioiden alustavien talousarviosuunnitelmien toteutus saattaa johtaa merkittävään poikkeamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta. Belgian, Ranskan ja Portugalin osalta ennustetaan, että ne eivät noudata myöskään velan supistamista koskevaa (siirtymävaiheen) vertailuarvoa. Ainoa vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin vielä kuuluva jäsenvaltio (joka kuuluu liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin): – Espanja saattaa siirtyä ennaltaehkäisevän osion piiriin vuodesta 2019, jos se korjaa liiallisen alijäämän ajallaan ja kestävällä tavalla. Vaarana on kuitenkin, että sen alustava talousarviosuunnitelma ei vastaa vakaus- ja kasvusopimuksessa vuodeksi 2019 asetettuja vaatimuksia, sillä komission syksyn 2018 talousennusteessa ennakoidaan merkittävää poikkeamista julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta sekä velan supistamista koskevan siirtymävaiheen vertailuarvon noudattamatta jättämistä vuonna 2019. |
I. Johdanto
Jotta jäsenvaltioiden finanssipolitiikkojen koordinointia talous- ja rahaliitossa voidaan parantaa, EU:n lainsäädännössä edellytetään, että euroalueen jäsenvaltiot toimittavat seuraavan vuoden alustavat talousarviosuunnitelmansa komissiolle viimeistään 15. lokakuuta. 1
Näissä suunnitelmissa esitetään yhteenveto hallitusten kansallisille parlamenteille antamista talousarvioesityksistä. Komissio antaa kustakin suunnitelmasta lausunnon, jossa se arvioi, noudattaako suunnitelma vakaus- ja kasvusopimukseen perustuvia jäsenvaltion velvoitteita.
Komission on myös laadittava kokonaisarvio julkisen talouden tilanteesta ja näkymistä koko euroalueella.
Budjettikuripakettia koskevien käytännesääntöjen 2 mukaisesti Luxemburg ja Latvia toimittivat alustavat talousarviosuunnitelmat, joiden mukaan politiikka pysyy muuttumattomana, sillä kummassakin maassa järjestettiin lokakuussa kansalliset vaalit. Myös Slovenian hallitus, joka astui virkaan 13. syyskuuta 2018, esitti suunnitelman, jonka mukaan politiikkaa ei muuteta. Näiden hallitusten odotetaan toimittavan varsinaiset alustavat talousarviosuunnitelmat mahdollisimman pian. Italia toimitti alustavan talousarviosuunnitelmansa 16. lokakuuta 2018. Komission annettua 23. lokakuuta 2018 lausunnon, jossa se totesi vaatimusten noudattamatta jättämisen olevan erityisen vakavaa, Italia toimitti tarkistetun alustavan talousarviosuunnitelman 13. marraskuuta 2018. Kreikka toimitti tänä syksynä ensimmäisen alustavan talousarviosuunnitelmansa sen jälkeen, kun Euroopan vakausmekanismin vakaustukiohjelma oli saatu päätökseen 20. elokuuta 2018.
Komission lausunnot tarjoavat objektiivista politiikan ohjausta etenkin kansallisille hallituksille ja parlamenteille ilman, että jäsenvaltioiden budjettivaltuuksiin puututaan. Tavoitteena on helpottaa sen arviointia, ovatko talousarvioesitykset unionin finanssipoliittisten sääntöjen mukaisia. Asetuksen (EU) N:o 473/2013 ansiosta käytettävissä on nyt kattava välineistö, jonka avulla talous- ja finanssipolitiikkaa voidaan käsitellä euroalueen yhteistä etua koskevana kysymyksenä perussopimuksessa tarkoitetulla tavalla.
Komissio esitti marraskuussa 2017 ehdotuksen päivitetyksi suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. Ehdotuksesta keskusteltiin neuvostossa, ja Eurooppa-neuvostossa 22. maaliskuuta 2018 kokoontuneet EU-johtajat hyväksyivät sen 3 . Tämä suositus on lähtökohtana komission arvioinnille.
Tällä tiedonannolla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin se antaa finanssipolitiikasta euroalueen tasolla kokonaiskuvan, joka perustuu alustavien talousarviosuunnitelmien horisontaaliseen arviointiin. Arviointi vastaa vakausohjelmista keväällä tehtävää horisontaalista arviointia. Tässä arvioinnissa kuitenkin keskitytään keskipitkän aikavälin finanssipoliittisten suunnitelmien sijaan tulevan vuoden suunnitelmiin. Tiedonannon toisena tarkoituksena on antaa kokonaiskuva jäsenvaltiokohtaisista alustavista talousarviosuunnitelmista ja selittää komission näiden suunnitelmien arvioinnissa noudattamaa lähestymistapaa erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamisen suhteen. Arviointi on erilainen sen mukaan, kuuluuko jäsenvaltio vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän vai korjaavan osion piiriin. Lisäksi siinä otetaan huomioon valtionvelan määrää ja dynamiikkaa koskevat vaatimukset.
II. Keskeiset euroaluetta koskevat havainnot
Jäsenvaltioiden alustaviin talousarviosuunnitelmiin ja komission ennusteeseen sisältyvät talousnäkymät
Euroalueen kasvunäkymät ovat edelleen myönteiset, mutta ne ovat heikentyneet kevään arviointikierroksen jälkeen. Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan koko euroalueen reaalisen BKT:n kasvun odotetaan supistuvan 2,4 prosentista (vuonna 2017) 2,1 prosenttiin vuonna 2018 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2019, mikä vastaa alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyviä makrotalouden oletuksia (taulukko 1). Vuotta 2018 koskevaa ennustetta on heikennetty 0,2 prosenttiyksikköä verrattuna komission kevään 2018 talousennusteeseen ja 0,3 prosenttiyksikköä verrattuna vakausohjelmiin. Vuotta 2019 koskevaa ennustetta on tarkistettu alaspäin 0,1 prosenttiyksikköä kevääseen verrattuna. 4 Alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvät makrotalouden skenaariot ovat yleensä hyvin lähellä yksittäisiä jäsenvaltioita koskevia komission ennusteita, mikä johtuu osittain siitä, että kaikkien jäsenvaltioiden talousarvioesitysten on perustuttava riippumattomien elinten vahvistamiin tai laatimiin makrotalouden ennusteisiin. Saksan makrotalouden ennusteen vahvisti ensimmäistä kertaa yhteinen talousennusteryhmä osana uutta ennusteita koskevaa järjestelyä. Italian alustavan talousarviosuunnitelman taustalla olevat makrotalouden oletukset eivät ole maan riippumattoman finanssipoliittinen laitoksen vahvistamia. Myöskään Belgian alustava talousarviosuunnitelma ei perustu liittovaltion suunnittelutoimiston tuoreimpaan riippumattomaan ennusteeseen. Komission ennusteen mukaan talouskasvu on Kreikassa, Luxemburgissa ja Maltassa huomattavasti hitaampaa kuin niiden alustavissa talousarviosuunnitelmissa ennustetaan (liite IV, taulukko 1).
Vaikka talouskasvun odotetaan laantuvan hiukan, euroalueen kokonaistuotantokuilun ennustetaan kääntyneen positiiviseksi vuonna 2018 ja kasvavan vuonna 2019. Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan tuotantokuilu on vuonna 2018 positiivinen kaikissa jäsenvaltioissa Kreikkaa ja Italiaa lukuun ottamatta. Tämä päätelmä koskee alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella myös uudelleenlaskettuja tuotantokuiluja. 5 Vaikka positiivisen kokonaistuotantokuilun odotetaan kasvavan edelleen vuonna 2019, sekä komission syksyn 2018 talousennusteen että (uudelleenlaskettujen) alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella kehitys on yksittäisissä jäsenvaltioissa vaihtelevaa. Tuotantokuilun odotetaan vuonna 2019 säilyvän negatiivisena ainoastaan Kreikassa, ja senkin ennustetaan supistuvan huomattavasti.
Kuluttajahintainflaation odotetaan vuonna 2018 lähentyvän hintavakautta koskevaa Euroopan keskuspankin määritelmää ja pysyvän pitkälti ennallaan vuonna 2019. Komissio odottaa kuluttajahintainflaation kiihtyvän 1,8 prosenttiin vuonna 2018, mikä johtuu pääasiassa energian hinnannoususta. Useimmat jäsenvaltiot ovat alustavissa talousarviosuunnitelmissaan nostaneet kuluttajahintainflaatiota koskevia vuoden 2018 ennusteitaan, minkä vuoksi euroalueen kokonaisennuste on 1,7 prosenttia (0,3 prosenttiyksikön lisäys vakausohjelmiin verrattuna). Sekä alustavissa talousarviosuunnitelmissa että komission ennusteessa odotetaan kuluttajahintainflaation pysyvän suunnilleen samalla tasolla vuonna 2019.
Euroalueen BKT:n kasvettua yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan sen odotetaan olevan nyt kaiken kaikkiaan heikkenemässä. Talouden toimeliaisuutta tukevat edelleen yksityisen kulutuksen ja investointien taustalla olevat vahvat perustekijät. Samaan aikaan odotettavissa on, että kasvua jarruttavat ulkomaankaupan hiipuminen, työllisyyden kasvun hidastuminen ja yleinen epävarmuuden lisääntyminen. Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan riskit painottuvat kehityksen heikkenemisen suuntaan. Yhdysvaltojen talouden ylikuumeneminen saattaa muuttaa investoijien riskikäsitystä ja vaikuttaa haitallisesti Yhdysvaltojen talouteen, kun otetaan huomioon yritysten korkea velkaantumisaste, sekä kehittyviin markkinatalouksiin, mikä puolestaan voisi johtaa kehittyneisiin talouksiin kohdistuviin kielteisiin heijastusvaikutuksiin. Lisäksi joissakin euroalueen korkean velkatason jäsenvaltioissa voi syntyä jälleen valtioiden ja pankkien välisiä negatiivisia kierteitä, mikä saattaisi lisätä rahoitusvakauteen liittyviä huolenaiheita, kun meneillään on yleinen riskien uudelleenhinnoittelu ja rahapolitiikan normalisoituminen.
Taulukko 1: Yhteenveto talouden ja julkisen talouden kokonaisluvuista (EA-18, 2018–2019)
Lähde: vuoden 2018 vakausohjelmat, vuotta 2019 koskevat alustavat talousarviosuunnitelmat ja Euroopan komission syksyn 2018 talousennuste.
Alustaviin talousarviosuunnitelmiin ja komission syksyn 2018 talousennusteeseen sisältyvät julkisen talouden näkymät
Euroalueen julkisen talouden kokonaisalijäämän odotetaan jatkavan laskusuunnassa vuonna 2018 mutta kasvavan vuonna 2019. Sekä komission syksyn 2018 talousennusteen että alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan euroalueen julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 (taulukko 1). Tämä taso on alhaisempi kuin komission kevään 2018 talousennusteessa ja vuoden 2018 vakausohjelmissa ennustettu alijäämä. Jäsenvaltioiden välillä kehitys vaihtelee, sillä Espanjalla ja Italialla odotetaan olevan suuremmat alijäämät (verrattuna komission kevään 2018 talousennusteeseen), kun taas Virolla, Kyproksella, Luxemburgilla ja Alankomailla odotetaan olevan suuremmat ylijäämät (liite IV, taulukko 2). Sekä komission syksyn 2018 talousennusteen että alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan euroalueen kokonaisalijäämän odotetaan kasvavan 0,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Tämä taso on korkeampi kuin komission kevään 2018 talousennusteessa (+0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja vuoden 2018 vakausohjelmissa (+0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen), mikä johtuu pääasiassa odotettavissa olevista suuremmista alijäämistä Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa sekä pienemmästä ylijäämästä Saksassa. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun euroalueen julkisen talouden alijäämä kasvaa vuoden 2009 huippulukemien jälkeen.
Ensimmäistä kertaa euron käyttöönoton jälkeen yhdenkään euroalueen jäsenvaltion alijäämän ei ennusteta vuonna 2018 ylittävän 3 prosentin viitearvoa. Espanjan odotetaan korjaavan liiallisen alijäämänsä vuonna 2018, ja komission syksyn 2018 talousennusteessa sen julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan 2,7 prosenttiin, joka on sama kuin Espanjan alustavassa talousarviosuunnitelmassa esitetty tavoite (liite IV, taulukko 2). Niistä jäsenvaltioista, joilla ennustetaan olevan alijäämää vuonna 2019, kuuden jäsenvaltion alijäämän odotetaan olevan alle 2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Yhdeksällä jäsenvaltiolla odotetaan olevan ylijäämää vuonna 2018. Komission ennusteen mukaan määrän odotetaan kasvavan kymmeneen jäsenvaltioon vuonna 2019, jolloin Itävalta saavuttaa tasapainoisen rahoitusaseman. Alustavissa talousarviosuunnitelmissa ja komission syksyn 2018 talousennusteessa ennustettujen jäsenvaltioiden budjettitalouden tasapainojen välillä on yleisesti ottaen vain vähän eroja vuonna 2019 (liite IV, kuviot 1 ja 2), mutta Italian, Espanjan ja Portugalin kohdalla on huomattavia negatiivisia eroja.
Euroalueen kokonaisperusjäämän, joka saadaan poistamalla julkisen talouden rahoitusasemasta korkomenot, odotetaan pysyvän ylijäämäisenä vuosina 2018 ja 2019. Sekä komission syksyn 2018 talousennusteen että alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan euroalueen kokonaisperusjäämän ennustetaan kasvavan siten, että kun se vuonna 2017 oli 1 prosentti suhteessa BKT:hen, se on 1,2 prosenttia vuonna 2018 (taulukko 1). Tämä merkitsee huomattavaa tarkistusta ylöspäin verrattuna vuoden 2018 vakausohjelmiin. 6 Perusjäämän odotetaan vuonna 2018 olevan negatiivinen vain Espanjassa, Ranskassa ja Latviassa (liite IV, taulukko 3). Sekä alustavien talousarviosuunnitelmien että komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan euroalueen kokonaisperusjäämän odotetaan supistuvan hieman eli 1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Erityisen paljon perusjäämän odotetaan supistuvan vuonna 2019 Saksassa ja Italiassa. Ranskassa ja Latviassa perusjäämän odotetaan vuonna 2019 olevan edelleen negatiivinen. Jäsenvaltioiden ja komission ennusteiden väliset erot ovat molempina vuosina kaiken kaikkiaan vähäiset, vaikka komissio odottaa Espanjan, Latvian ja Portugalin perusjäämien olevan vuonna 2019 yli 0,3 prosenttia pienemmät suhteessa BKT:hen kuin alustavissa talousarviosuunnitelmissa ennustetaan.
Vuoden 2018 vakausohjelmista poiketen alustavien talousarviosuunnitelmien toteuttaminen johtaisi hieman elvyttävään finanssipolitiikan viritykseen euroalueella (mitattuna rakenteellisen rahoitusaseman muutoksella) vuonna 2019. 7 Sekä komission syksyn 2018 talousennusteessa että (uudelleenlasketuissa) alustavissa talousarviosuunnitelmissa ennustetaan yhteenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman pysyvän vuonna 2018 pitkälti muuttumattomana (taulukko 1). Tämä on myös pitkälti linjassa vuoden 2018 vakausohjelmien kanssa, vaikka yksittäisissä jäsenvaltioissa esiintyykin joitakin muutoksia (liite IV, taulukot 4 ja 5). Sekä (uudelleenlaskettujen) alustavien talousarviosuunnitelmien että komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan vuonna 2019 heikkenevän 0,3 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen. Tämä heikkeneminen on ristiriidassa vuoden 2018 vakausohjelmien kanssa, joissa ennustettiin euroalueen rakenteellisen kokonaisrahoitusaseman kohenevan 0,3 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen vuonna 2019. Rakenteellisen rahoitusaseman heikkeneminen johtuu erityisesti siitä, että Italian rakenteellisen alijäämän ennustetaan kasvavan 1,2 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen. Euroalueen yhteenlasketun rakenteellisen alijäämän muutokseen vaikuttaa myös odotettavissa oleva elvyttävä finanssipolitiikka niissä jäsenvaltioissa, joissa on julkisen talouden liikkumavaraa, erityisesti Saksassa ja Alankomaissa. Jos Italiaa ei oteta lukuun, euroalueen ennakoitu finanssipolitiikan kokonaisviritys olisi vuonna 2019 pitkälti neutraali, sillä rakenteellisen alijäämän odotetaan kasvavan 0,1 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen. Ennakoitu muutos koko euroalueella vastaa alustavissa talousarviosuunnitelmissa esitettyä (uudelleenlasketun) rakenteellisen rahoitusaseman muutosta (liite IV, kuvio 3).
Päätösperäiset julkisen talouden sopeutustoimet viittaavat euroalueen finanssipolitiikan elvyttävään viritykseen sekä vuonna 2018 että vuonna 2019. Päätösperäiset julkisen talouden sopeutustoimet vastaavat käsitteenä menojen kasvun vertailuarvoa. 8 Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan päätösperäiset julkisen talouden sopeutustoimet johtavat noin 0,4 prosentin finanssipoliittisiin elvytystoimiin suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2018 että vuonna 2019. 9 Alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella lasketut päätösperäiset julkisen talouden sopeutustoimet viittaavat hieman vähäisempään elvytykseen vuonna 2019 (0,3 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen osoittaman finanssipolitiikan suuntauksen mukaisesti (liite IV, kuvio 4).
Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa tasalla tai sen yläpuolella olevien jäsenvaltioiden lukumäärän ennustetaan kasvavan vuosina 2018–2019. Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan seitsemän euroalueen jäsenvaltion odotetaan ylittävän keskipitkän aikavälin tavoitteensa vuonna 2018 (Saksa, Irlanti, Kypros, Liettua, Luxemburg, Malta ja Alankomaat) (liite IV, taulukko 5). 10 Vuonna 2019 niiden kaikkien ennustetaan pysyvän keskipitkän aikavälin tavoitteensa tasolla tai ylittävän sen, vaikka Saksa, Kypros ja Alankomaat aikovat käyttää jonkin verran julkisen talouden liikkumavaraansa (liite IV, kuviot 7a ja 7b). Myös Itävallan odotetaan olevan hieman keskipitkän aikavälin tavoitteensa yläpuolella vuonna 2019. Joidenkin jäsenvaltioiden odotetaan komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan jäävän huomattavasti alle keskipitkän aikavälin tavoitteensa vuonna 2019: Espanja (–3,1 prosenttiyksikköä), Italia (–3 prosenttiyksikköä) ja Ranska (–1,9 prosenttiyksikköä) (liite IV, taulukko 6 ja kuviot 7a ja 7b). Niistä jäsenvaltioista, jotka eivät vielä ole saavuttaneet keskipitkän aikavälin tavoitettaan, komissio ennustaa Italian ja Slovenian loittonevan vuonna 2019 entistäkin kauemmas keskipitkän aikavälin tavoitteistaan. Sen sijaan Viron, Ranskan ja Suomen odotetaan etenevän vuonna 2019 jonkin verran sopeutuksessa kohti keskipitkän aikavälin tavoitteitaan, kun taas Belgian, Espanjan, Latvian, Portugalin ja Slovakian aseman odotetaan pysyvän ennallaan.
Julkisen velan odotetaan vuosina 2018 ja 2019 supistuvan edelleen suhteessa BKT:hen. Euroalueen julkisen talouden velkasuhde on ollut laskusuunnassa vuodesta 2014, jolloin se oli suurimmillaan 94½ prosenttia. Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan sen odotetaan supistuvan noin 85 prosenttiin vuonna 2019. Euroalueen yhteenlasketun julkisen talouden velkasuhteen käynnissä oleva supistuminen johtuu pääasiassa ennustetuista perusylijäämistä vuosina 2018 ja 2019 (liite IV, kuvio 8). Velkaa vähentävää vaikutusta odotetaan olevan myös positiivisella lumipallovaikutuksella, joka heijastelee ennustetta siitä, että nimelliskorot ovat alhaisemmat kuin nimellisen BKT:n kasvu. Toisaalta velkakannan korjauserien odotetaan vuonna 2019 aiheuttavan euroalueen yhteenlaskettuun julkisen talouden velkasuhteeseen kohdistuvia kasvupaineita. Alustavissa talousarviosuunnitelmissa tavoitteeksi asetetaan euroalueen velkasuhteen pieneneminen samalla tavoin, tosin niissä velkasuhteen odotetaan olevan vuonna 2018 korkeampi (87½ prosenttia). Julkisen talouden velkasuhteen kaavaillaan molempina vuosina olevan suurempi kuin vuoden 2018 vakausohjelmissa, mikä johtuu suurelta osin Ranskan, Italian, Latvian, Maltan, Alankomaiden ja Slovenian osalta ylöspäin tehdyistä tarkistuksista (liite IV, taulukko 7).
Kaikkien jäsenvaltioiden paitsi Liettuan odotetaan supistavan velkasuhdettaan vuosina 2018–2019, vaikkakin vähennysten odotetaan Ranskan ja Italian kohdalla olevan hyvin vähäisiä. 11 Kaikkien jäsenvaltioiden paitsi Italian odotetaan vuonna 2019 hyötyvän velkaa vähentävästä lumipallovaikutuksesta, ja myös positiivisilla perusjäämillä on laskeva vaikutus Ranskaa ja Latviaa lukuun ottamatta (liite IV, kuvio 8). Komission syksyn 2018 talousennusteeseen sisältyvien ennusteiden ja alustavien talousarviosuunnitelmien välinen ero on vähäinen. Komissio ennustaa Kreikan, Italian, Kyproksen ja Maltan osalta hieman korkeampaa ja Saksan, Latvian ja Luxemburgin osalta hieman alhaisempaa velkasuhdetta.
Komission ennusteen mukaan kymmenen jäsenvaltion velkasuhteen odotetaan vuonna 2019 olevan yli 60 prosenttia. Kaikista jäsenvaltioista suurimmat velkasuhteet odotetaan olevan Kreikalla ja Italialla, yli 120 prosenttia. Portugalin puolestaan odotetaan vuonna 2019 supistavan velkasuhdettaan alle 120 prosenttiin. Belgian, Ranskan, Kyproksen ja Espanjan velkasuhteiden odotetaan vuonna 2019 olevan edelleen lähellä 100:aa prosenttia. Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan eräiden voimakkaasti velkaantuneiden jäsenvaltioiden ei odoteta vuonna 2019 toteuttavan rakenteellisia sopeutustoimia (Espanja, Belgia ja Portugali) tai elvytystoimia (Italia ja Kypros), mikä osoittaa, että niillä on mahdollisuus keventää velkataakkaa nopeammin (liite IV, kuvio 9). Alustavasti Italialla odotetaan olevan vuosina 2018 ja 2019 suuria poikkeamia velan supistamista koskevasta vertailuarvosta, ja sen velkasuhteen ennustetaan pysyvän suurin piirtein vakaana noin 131 prosentissa. Myöskään Belgian ei ennusteta noudattavan velan supistamista koskevaa vertailuarvoa kumpanakaan vuonna, mutta poikkeama on pienempi. Sen jälkeen kun liiallista alijäämää koskeva menettely lopetettiin Portugalin osalta vuonna 2016 ja Ranskan osalta vuonna 2017, näihin maihin on sovellettu väliaikaista velkasääntöä. Portugalin ennustetaan noudattavan väliaikaista velkasääntöä vuonna 2018, mutta ei vuonna 2019, kun taas Ranskan ei ennusteta noudattavan sitä kumpanakaan vuonna. Jos Espanja korjaa liiallisen alijäämänsä kestävästi vuonna 2018, siihen sovelletaan väliaikaista velkasääntöä vuonna 2019 eikä sen odoteta tällä hetkellä saavuttavan vaadittua sopeutusta.
Julkisen talouden sopeuttamistoimien koostumus
Euroalueen rakenteellisen kokonaisrahoitusaseman ennustettu heikkeneminen vuonna 2019 johtuu suurelta osin suhdannekorjatun tulosuhteen heikkenemisestä. Julkisen talouden kokonaistulojen odotetaan vuonna 2019 kasvavan 2,9 prosenttia (komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan), mutta suhdannekorjatun tulosuhteen odotetaan supistuvan 46 prosentista suhteessa potentiaaliseen BKT:hen (vuonna 2018) 45,7 prosenttiin suhteessa potentiaaliseen BKT:hen (vuonna 2019) (taulukko 1 ja liitteen IV taulukko 8). Sosiaaliturvamaksut, joiden odotetaan kasvavan nimellistä BKT:tä hitaammin, ovat suurin osasyy suhdannekorjatun tulosuhteen ennakoituun supistumiseen (liite IV, kuvio 14). Ennustettu supistuminen kuvastaa raportoitujen tulopuolen toimenpiteiden vaikutusta, sillä niiden odotetaan kasvattavan julkisen talouden alijäämää 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Lisäksi ennustettuun supistumiseen vaikuttavat tulovajeet, joiden myös odotetaan kasvattavan alijäämää noin 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen 12 (liite IV, taulukko 9). 13 Alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan tulosuhde supistuu vuonna 2019 samalla tavoin, kun taas tulojen odotetaan kasvavan hieman enemmän (3,1 prosenttia).
Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan suhdannekorjatun menosuhteen ennustetaan pysyvän muuttumattomana vuosina 2018–2019, mikä vastaa menojen 3,3 prosentin kokonaiskasvua. Vaikka menosuhteen odotetaan supistuvan hieman vuodesta 2017 vuoteen 2018, sen ennustetaan vuonna 2019 pysyvän 46,9 prosentissa suhteessa potentiaaliseen BKT:hen (taulukko 1). Myös alustavissa talousarviosuunnitelmissa on asetettu tavoitteeksi suhdannekorjatun menosuhteen pysyminen muuttumattomana vuosina 2018–2019 mutta hieman korkeammalla tasolla (47,1 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen), ja kokonaismenojen odotetaan kasvavan 3,5 prosenttia. Myös suhdannekorjatun perusmenosuhteen ennustetaan pysyvän muuttumattomana (liite IV, taulukko 8), vaikka tämä vakaus pitää sisällään jonkin verran vaihtelua jäsenvaltioiden välillä. Monien jäsenvaltioiden suhdannekorjatun perusmenosuhteen odotetaan vuonna 2019 kasvavan melko paljon (Espanja, Italia, Kypros, Luxemburg ja Alankomaat), kun taas toisten osalta sen odotetaan supistuvan huomattavasti (Latvia, Malta, Itävalta ja Slovakia). Korkomenojen odotetaan vähenevän edelleen suhteessa BKT:hen, mutta vuosien 2018 ja 2019 välinen lasku on vähäisempää kuin viime vuosina (komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan 3 peruspistettä). Komission ennusteen pohjana olevan implisiittisen koron odotetaan pysyvän keskimäärin 2,1 prosentissa vuosina 2018 ja 2019, mikä vastaa alustavien talousarviosuunnitelmien oletusta.
Euroalueen finanssipolitiikan suuntauksen arviointi
Finanssipolitiikan virityksessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon rahapolitiikan viritys, jonka odotetaan tulevina vuosina tukevan edelleen euroalueen taloutta. Vaikka Euroopan keskuspankki on alkanut vähitellen lopettaa joitakin elvytystoimia, se on ilmoittanut ohjauskorkojensa säilyvän nykytasolla vähintään kesäkauden 2019 ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatioasteet lähenevät tasoa, joka keskuspankille on annettu tehtäväksi saavuttaa. Rahapolitiikan virityksen odotetaan tukevan tätä edelleen vuonna 2019. Tämä lähestymistapa on nähtävissä kuviossa 1, jossa esitetään raha- ja finanssipolitiikan yhteinen suuntautuminen vertaamalla rahoitusehtojen kehitystä (pitkä reaalikorko) ja julkisen talouden toimien (päätösperäiset julkisen talouden sopeutustoimet) määrää. Termiinikorkojen perusteella pitkät nimelliskorot jatkavat tulevina vuosina vähittäistä nousuaan, minkä pitäisi johtaa pitkien reaalikorkojen nousuun. Niiden odotetaan kuitenkin pysyvän negatiivisina, ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten odotetaan kasvavan paljon hitaammin. Tämän vuoksi rahoitusehtojen odotetaan säilyvän hyvin suotuisina. Kuten edellä todettiin, finanssipolitiikan viritys on komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan julkisen talouden osalta vuonna 2019 lievästi elvyttävää.
Vaikka euroalueen talouskasvun ennustetaan hidastuvan, yleinen makrotaloudellinen kehitys on edelleen vankkaa. Kaikissa euroalueen jäsenvaltioissa vallitsee nyt joko taloudellisesti ”normaalit” tai ”hyvät” ajat (kuvio 2), ja talouden ylikapasiteetti on supistunut viime vuosina. Tuotantokuilun odotetaan vuonna 2019 olevan positiivinen kaikissa jäsenvaltioissa (paitsi Kreikassa). Työttömyysasteen ennustetaan laskevan tasaisesti ja painuvan kriisiä edeltävälle tasolle kaikissa jäsenvaltioissa lukuun ottamatta Kreikkaa, Espanjaa ja Italiaa. Tämä käynnissä oleva talouden laajentuminen yhdessä elvyttävän rahapolitiikan kanssa tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuden muodostaa jälleen finanssipoliittisia puskureita.
Jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasemiin kohdistuu hyvin erilaisia velka- ja kestävyyshaasteita. Julkisen talouden kestävyyden riskinarviointi on päivitetty komission syksyn 2018 talousennusteen perusteella (kuvio 2 ja liitteen IV taulukko 10). Tässä arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa tämänhetkinen velkataso ja perusjäämä sekä odotetut väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset. 14 Julkisen talouden kestävyyteen liittyviä lyhyen aikavälin riskejä kohdistuu ainoastaan Kyprokseen, sillä sen S0-indikaattori on juuri kriittisen kynnysarvon yläpuolella. Italiassa julkisen talouden lyhyen aikavälin kestävyyttä näyttää kuitenkin uhkaavan velan liikkeeseenlaskun kustannusten lisänousu. Näiden riskien määrittely perustuu erityisesti S0-indikaattorin julkisen talouden alaindeksin arvoon, joka on kriittisen kynnysarvonsa yläpuolella. S1-indikaattorin mukaan Belgiaan, Espanjaan, Ranskaan, Italiaan ja Portugaliin näyttää kohdistuvan suuria keskipitkän aikavälin riskejä. 15 Vaikka Kyproksella todetaan S1-indikaattorin perusteella olevan jonkin verran finanssipoliittista liikkumavaraa, on syytä muistaa, että siihen kohdistuu merkittäviä ehdollisiin vastuisiin liittyviä riskejä.
Kuvio 1: Pitkä reaalikorko (%) ja päätösperäiset julkisen talouden toimet (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen), euroalue
Ne jäsenvaltiot, joilla on suurimpia kestävyyshaasteita, suunnittelevat vuonna 2019 joko julkisen talouden vähäistä sopeuttamista tai Italian tapauksessa finanssipoliittisia elvytystoimia (liite IV, kuvio 9). Näiden jäsenvaltioiden suunnitelluissa finanssipoliittisissa toimenpiteissä ei hyödynnetä riittävästi suotuisia makrotaloudellisia olosuhteita ja elvyttävää rahapolitiikkaa finanssipoliittisten puskurien jälleenrakentamiseksi. Näiden jäsenvaltioiden julkisen velan voimakkaampi supistaminen vähentäisi niiden alttiutta häiriöille ja edistäisi automaattisten vakauttajien tulevaa asianmukaista toimintaa. Ellei julkista velkaa vähennetä, lisääntyy markkinapaineen kasvamisen riski niitä maita kohtaan, joissa julkinen velka on suuri. Tällä voi olla kielteisiä heijastusvaikutuksia muiden euroalueen jäsenvaltioiden julkisiin velkamarkkinoihin.
Toisaalta eräät suuret ulkoiset nettovelkojajäsenvaltiot, joilla on runsaasti julkisen talouden liikkumavaraa ja suuri vaihtotaseen ylijäämä, suunnittelevat käyttävänsä jonkin verran julkisen talouden liikkumavaraansa. Aiempien suositusten mukaisesti Saksa ja Alankomaat aikovat toteuttaa elvyttävää finanssipolitiikkaa vuonna 2019 (liite IV, kuvio 10). Nämä suunnitelmat on kuitenkin suunnattu vain osittain julkisiin investointeihin. Julkisten investointien lisääminen näissä jäsenvaltioissa vauhdittaisi niiden potentiaalista kasvua ja tuottaisi positiivisia heijastusvaikutuksia muualla euroalueella. Pitkän aikavälin BKT-vaikutukset ylittäisivät lyhyen aikavälin vaikutukset, sillä julkiset investoinnit nostaisivat yksityisen pääoman ja työvoiman tuottavuutta pitkällä ajanjaksolla.
Kuvio 2: Euroalueen finanssipoliittinen kartta vuonna 2019
Huom: perustuu Euroopan komission syksyn 2018 talousennusteeseen. Taloudellisesti hyviä (huonoja) aikoja mitataan tarkastelemalla tuotantokuilua prosentteina suhteessa potentiaaliseen BKT:hen vuonna 2019, laskettuna yhteisesti sovituilla menetelmillä. Vakauttamistarpeita tai julkisen talouden liikkumavaraa mitataan komission S1-indikaattorilla, joka kuvaa kestävyyteen kohdistuvia riskejä (prosentteina suhteessa BKT:hen) syksyn 2018 talousennusteessa esitettyjen laskelmien pohjalta käyttäen vuotta 2018 perusvuotena.
Yleisesti ottaen finanssipolitiikka ei ole riittävän eriytettyä, mikä johtaa liian elvyttävään finanssipolitiikan viritykseen koko euroalueella. Myös alustavien talousarviosuunnitelmien täysimääräinen täytäntöönpano johtaisi koko euroalueella lievään, myötäsykliseen julkisen talouden kasvuun. Toisaalta julkisen talouden liikkumavaraa omaavien jäsenvaltioiden suunnittelemat jonkinasteiset finanssipoliittiset elvytystoimet yhdistettynä vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseen jäsenvaltioissa, joilla on vakauttamistarpeita, johtaisivat pitkälti neutraaliin tai hivenen kiristävään finanssipolitiikan viritykseen euroalueella (ks. liite IV, kuviot 6a ja 6b). Lisäksi tällainen eriyttäminen jäsenvaltioiden välillä edistäisi pitkälti tasapainoista kokonaispolitiikkayhdistelmää euroalueella, kun otetaan huomioon, että taloutta tuetaan jatkuvasti rahapolitiikan avulla.
III. Yleiskatsaus alustaviin talousarviosuunnitelmiin
Alustavia talousarviosuunnitelmia koskevissa komission lausunnoissa tarkastellaan vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten sekä sopimuksen pohjalta annettujen suositusten noudattamista. Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevien jäsenvaltioiden tapauksessa komission lausunnoissa arvioidaan, onko liiallisten alijäämien korjaamisessa edistytty sekä julkisen sektorin alijäämää että rakenteellisia toimia koskevien tavoitteiden osalta. Niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota, komission lausunnoissa arvioidaan, noudattavatko jäsenvaltiot tai etenevätkö ne kohti maakohtaisia julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteitaan ja noudattavatko ne velkasääntöä. Näin voidaan tarkistaa, ovatko talousarviosuunnitelmat vakaus- ja kasvusopimuksen sekä neuvoston 13. heinäkuuta 2018 antamiin suosituksiin sisältyvien maakohtaisten julkista taloutta koskevien suositusten mukaisia. 16
Kaikki euroalueen maat toimittivat alustavat talousarviosuunnitelmansa ajallaan asetuksen (EU) N:o 473/2013 6 artiklan mukaisesti. Budjettikuripakettia koskevien käytännesääntöjen mukaisesti Latvian ja Luxemburgin väistyvät hallitukset toimittivat alustavat talousarviosuunnitelmat, joiden mukaan politiikka pysyy muuttumattomana, sillä kummassakin maassa järjestettiin lokakuussa 2018 kansalliset vaalit. Viranomaisia kehotetaan toimittamaan komissiolle ja euroryhmälle päivitetty alustava talousarviosuunnitelma heti sen jälkeen, kun uudet hallitukset ovat astuneet virkaan, ja periaatteessa vähintään kuukautta ennen kuin kansallisen parlamentin on määrä hyväksyä talousarviota koskeva lakiehdotus. Slovenian hallitus, joka aloitti tehtävässään 13. syyskuuta 2018, toimitti alustavan talousarviosuunnitelman vuodeksi 2019 ilman uusia politiikkatoimenpiteitä, koska talousarviomenettely viivästyi. Komissio lähetti sille 19. lokakuuta 2018 kirjeen, jossa korostettiin päivitetyn alustavan talousarviosuunnitelman toimittamisen merkitystä. Espanja toimitti alustavan talousarviosuunnitelman ilman talousarvioesitystä koskevan lain samanaikaista esittämistä kansalliselle parlamentille, vaikka sitä edellytetään asetuksen (EU) N:o 473/2013 4 artiklassa. Alustavassa talousarviosuunnitelmassa ei näin ollen annettu kattavaa kuvaa suunnitelluista toimenpiteistä. Komissio pyysi 19. lokakuuta 2018 päivätyssä kirjeessään Espanjaa toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot eri toimenpiteistä ja, mikäli alustavan talousarviosuunnitelman ja parlamentille lopulta toimitetun talousarvioesitystä koskevan lain välillä on merkittäviä eroja, toimittamaan euroryhmälle ja komissiolle päivitetyn alustavan talousarviosuunnitelman.
Italian 16. lokakuuta 2018 toimittamassa alustavassa talousarviosuunnitelmassa kaavaillaan ilmeistä merkittävää poikkeamista neuvoston vakaus- ja kasvusopimuksen perusteella antamista suosituksista, mikä aiheuttaa vakavaa huolta. Komissio otti nämä huolenaiheet esille 18. lokakuuta 2018 päivätyssä kirjeessään Italian hallitukselle. Komissio totesi ensinnäkin, että alustavassa talousarviosuunnitelmassa suunnitellut finanssipoliittiset elvytystoimet, joiden vaikutus on lähes 1 prosentti suhteessa BKT:hen, vaikka neuvosto on suositellut julkisen talouden 0,6 prosentin sopeuttamista suhteessa BKT:hen, samoin kuin poikkeaman suuruus (ero noin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ovat ennennäkemättömiä vakaus- ja kasvusopimuksen historiassa. Toiseksi komissio korosti, että vaikka Italian julkinen velka on noin 130 prosenttia suhteessa BKT:hen, suunnitelmilla ei varmistettaisi velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamista. Tältä osin komissio viittasi SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisiin aiempiin kertomuksiin, joissa keskeiseksi tekijäksi katsottiin se, että vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota noudatetaan pitkälti. Lisäksi se totesi, että 23. toukokuuta 2018 annetun kertomuksen päätelmiä saattaa olla tarpeen tarkistaa, jos ei enää voida vahvistaa, että vaatimuksia noudatetaan pitkälti. 17 Komissio totesi, että nämä tekijät näyttävät viittaavan asetuksen (EU) N:o 473/2013 7 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten finanssipolitiikan velvoitteiden erityisen vakavaan noudattamatta jättämiseen. Komissio pyysi Italian hallitusta esittämään asiaa koskevat näkemyksensä viimeistään 22. lokakuuta 2018, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon ennen alustavan talousarviosuunnitelman lopullista arviointia. Italian hallitus myönsi 22. lokakuuta 2018 päivätyssä kirjeessään, että talousarviosuunnitelmat eivät täytä vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä, jotka koskevat rakenteellisen sopeutuksen mukaista velan supistamista, selostivat talousarviosuunnitelmia tarkemmin ja käsittelivät sitä, ettei parlamentin talousarviovirasto ole vahvistanut makrotalouden ennustetta. Komissio antoi 23. lokakuuta 2018 Italian alustavasta talousarviosuunnitelmasta lausunnon ja lähetti Italian hallitukselle kirjeen, ja totesi niissä havainneensa neuvoston 13. heinäkuuta 2018 antaman suosituksen erityisen vakavan noudattamatta jättämisen. Komissio pyysi asetuksen (EU) N:o 473/2013 mukaisesti Italiaa toimittamaan tarkistetun alustavan talousarviosuunnitelman mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen viikon kuluessa. Italia toimitti tarkistetun alustavan talousarviosuunnitelman 13. marraskuuta 2018. Vuotta 2019 koskevassa tarkistetussa alustavassa talousarviosuunnitelmassa esitettyjen hallituksen suunnitelmien arvioinnin ja komission syksyn 2018 talousennusteen perusteella komissio vahvistaa, että Italialle 13. heinäkuuta 2018 osoitetun neuvoston suosituksen 18 noudattamatta jättäminen on erityisen vakavaa.
Vaikka ei ole todettu muita tapauksia, joissa vaatimusten noudattamatta jättäminen on erityisen vakavaa, jotkin alustavat talousarviosuunnitelmat antavat aihetta huoleen. Komissio lähetti erityisesti Belgialle, Ranskalle, Portugalille, Slovenialle ja Espanjalle 19. lokakuuta 2018 kirjeet, joissa se pyysi lisätietoja ja toi esiin joitakin alustavia huomioita niiden alustavista talousarviosuunnitelmista. Kyseiset jäsenvaltiot vastasivat 22. lokakuuta 2018 mennessä. Komissio otti niiden kirjeisiin sisältyneet tiedot huomioon arvioidessaan julkisen talouden kehitystä ja riskejä.
Taulukossa 2 esitetään yhteenveto kunkin jäsenvaltion alustavaa talousarviosuunnitelmaa koskevasta arviosta komission 21. marraskuuta 2018 antamien lausuntojen pohjalta sekä finanssipoliittisten ja rakenteellisten uudistusten etenemistä koskevista arvioista. Nämä arvioinnit perustuvat komission syksyn 2018 talousennusteeseen. Vertailun helpottamiseksi niiden suunnitelmien arviointi, joiden osalta ei havaittu erityisen vakavaa vaatimusten noudattamatta jättämistä, on tiivistetty kolmeen laajaan luokkaan. Koska minkään jäsenvaltion ei tällä hetkellä odoteta jäävän vuonna 2019 liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin, vaatimusten noudattamista vuoden 2019 osalta arvioidaan kaikkien jäsenvaltioiden osalta suhteessa ennaltaehkäisevän osion vaatimuksiin ja erityisesti 13. heinäkuuta 2018 annettuihin neuvoston suosituksiin.
·Vaatimusten mukainen: komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan talousarviosuunnitelmaa ei ole tarpeen muuttaa kansallisessa talousarviomenettelyssä sen varmistamiseksi, että vuoden 2019 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukainen.
·Pitkälti vaatimusten mukainen: vuotta 2019 koskevan komission ennusteen mukaan alustavan talousarviosuunnitelman odotetaan olevan riittävä sen varmistamiseksi, että vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä noudatetaan pitkälti.
Komission vuotta 2019 koskevan ennusteen mukaan kyseiset jäsenvaltiot ovat lähellä keskipitkän aikavälin tavoitettaan, kun tarvittaessa otetaan huomioon rakenneuudistusten toteuttamiseen liittyvät sallitut poikkeamat. Samaan aikaan menojen kasvulle asetettu vertailuarvo viittaa tällä hetkellä siihen, että vaarana on merkittävä poikkeaminen vaatimuksista, mikä on otettava huomioon tulevissa arvioinneissa, jos rakenteellisen rahoitusaseman ei enää ennusteta olevan lähellä keskipitkän aikavälin tavoitetta, kun tarvittaessa otetaan huomioon sallitut poikkeamat. Näiden jäsenvaltioiden arvioidaan noudattavan velkakriteeriä.
·Vaarana, ettei vaatimuksia noudateta: vuotta 2019 koskevan komission ennusteen mukaan alustavan talousarviosuunnitelman ei odoteta olevan riittävä sen varmistamiseksi, että vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä noudatetaan.
Vuotta 2019 koskevassa komission ennusteessa ennakoidaan merkittävää poikkeamista keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai vaaditulta siihen tähtäävältä sopeutusuralta ja/tai velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamatta jättämistä (milloin sitä sovelletaan).
Yksi jäsenvaltio, Belgia, on pyytänyt lisäjoustoa neuvoston 12. helmikuuta 2016 hyväksymän asiakirjan ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvää joustoa koskeva yhteisesti sovittu kanta” perusteella. Belgian alustavassa talousarviosuunnitelmassa pyydetään lupaa poiketa tilapäisesti keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta vuodesta 2018 alkaen, jotta se voisi toteuttaa merkittäviä rakenneuudistuksia, joilla on myönteinen vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Tässä vaiheessa komissio katsoo, että jos Belgia noudattaa edelleen vähimmäisvertailuarvoa vuonna 2019, se näyttää olevan oikeutettu rakenneuudistuksia varten pyydettyyn tilapäiseen 0,5 prosentin poikkeamaan suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Joustopyyntö arvioidaan lopullisesti talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa vuoden 2019 vakausohjelman arvioinnin yhteydessä.
Komissio on jäsenvaltioita kuultuaan jatkanut uskottavuutta testaavan välineen käyttämistä sellaisten tapausten havaitsemiseksi, joissa yhteisesti sovitun menetelmän mukaiset tuotantokuilua koskevat arviot voidaan tulkita hyvin epävarmoiksi. Komissio soveltaa samaa lähestymistapaa kuin aiemmilla valvontakierroksilla. Uskottavuutta testaavan välineen perusteella viiden jäsenvaltion (Kypros, Kroatia, Luxemburg, Slovenia ja Espanja) tuotantokuiluja vuonna 2018 koskevat arviot saattavat olla erittäin epävarmoja. Kyproksen, Kroatian ja Luxemburgin odotetaan pysyvän keskipitkän aikavälin tavoitteensa yläpuolella, joten niiden osalta ei ole tehty lisäarviointeja. Slovenian ja Espanjan osalta tuotantokuiluarvioihin liittyvää epävarmuutta arvioitiin jo keväällä 2018, ja tulosten mukaan yhteiseen menetelmään perustuvaan vuotta 2019 koskevaan tuotantokuiluarvioon liittyi runsaasti epävarmuutta. Tältä pohjalta kyseisiltä jäsenvaltioilta vuonna 2019 vaadittavaa sopeutusta oli jo pienennetty neuvoston 13. heinäkuuta 2018 antamien suositusten yhteydessä 1 prosentista 0,65 prosenttiin. Syksyn arvioissa vahvistetaan näitä molempia jäsenvaltioita koskeva suuri epävarmuus.
Lisäksi komissio on arvioinut alustavasti edistymistä neuvoston 13. heinäkuuta 2018 antamissa suosituksissa esitettyjen finanssipoliittisten ja rakenteellisten uudistusten toteuttamisessa. Alustavia talousarviosuunnitelmia koskevat arviot voidaan jakaa laajasti seuraaviin viiteen ryhmään: ei ole edistynyt, edistynyt vain vähän, edistynyt jonkin verran, edistynyt merkittävästi ja noudattaa täysin. Edistymistä maakohtaisten suositusten toteuttamisessa kuvataan kattavasti vuoden 2019 maaraporteissa, ja sitä arvioidaan vuoden 2019 maakohtaisissa suosituksissa, jotka neuvoston on tarkoitus hyväksyä vuonna 2019.
Taulukko 2: Yhteenveto alustavia talousarviosuunnitelmia koskevista komission maakohtaisista lausunnoista
|
Jäsenvaltio |
Yleisarvio siitä, onko alustava talousarviosuunnitelma vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen |
Edistyminen finanssipoliittisia ja rakenteellisia uudistuksia koskevien vuoden 2018 maakohtaisten suositusten noudattamisessa |
|
|
Komission syksyn 2018 talousennusteeseen perustuva yleisarvio vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisesta |
Ennaltaehkäisevän/korjaavan osion vaatimusten noudattaminen vuosina 2018 ja 2019 |
||
|
IT* |
Erityisen vakava noudattamatta jättäminen |
2018: vaarana merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa vertailuarvoa ei lähtökohtaisesti ole noudatettu; 2019: vaarana merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa vertailuarvoa ei lähtökohtaisesti ole noudatettu. |
Ei ole edistynyt |
|
BE** |
Vaarana, ettei vaatimuksia noudateta |
2018: vaarana merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa vertailuarvoa ei lähtökohtaisesti ole noudatettu; 2019: vaarana merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa vertailuarvoa ei lähtökohtaisesti ole noudatettu. |
Edistynyt vain vähän |
|
FR |
Vaarana, ettei vaatimuksia noudateta |
2018: vaarana jonkinasteinen poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa ei lähtökohtaisesti ole noudatettu; 2019: tarkasteltaessa vuosia 2018 ja 2019 yhdessä vaarana on merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa ei lähtökohtaisesti ole noudatettu. |
Edistynyt vain vähän |
|
PT |
Vaarana, ettei vaatimuksia noudateta |
2018: vaarana merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa on noudatettu; 2019: vaarana merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa ei ole noudatettu. |
Edistynyt vain vähän |
|
SI*** |
Vaarana, ettei vaatimuksia noudateta |
2018: vaarana merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa on noudatettu; 2019: vaarana merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa vertailuarvoa on noudatettu. |
Edistynyt vain vähän |
|
ES**** |
Vaarana, ettei vaatimuksia noudateta |
2018: ennakoitu julkisen talouden alijäämä alle 3 prosenttia, alijäämätavoitetta ei saavutettu eikä julkisen talouden sopeutustoimia toteutettu; 2019: vaarana merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa ei lähtökohtaisesti ole noudatettu. |
Edistynyt vain vähän |
|
EE |
Pitkälti vaatimusten mukainen |
2018: noudattaa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeutusuraa;
|
Ei arvioitu |
|
LV*** |
Pitkälti vaatimusten mukainen |
2018: lähellä keskipitkän aikavälin tavoitetta, mutta vaarana on merkittävä poikkeaminen menojen kasvun vertailuarvon vaatimuksesta;
|
Edistynyt vain vähän |
|
SK |
Pitkälti vaatimusten mukainen |
2018: vaarana merkittävä poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta; 2019: lähellä keskipitkän aikavälin tavoitetta, mutta vaarana on merkittävä poikkeaminen menojen kasvun vertailuarvon vaatimuksesta. |
Edistynyt jonkin verran |
|
DE |
Vaatimusten mukainen |
2018: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu, velan supistamista koskevaa vertailuarvoa noudatettu; 2019: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu. |
Edistynyt jonkin verran |
|
IE |
Vaatimusten mukainen |
2018: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu, mutta vaarana on merkittävä poikkeaminen menojen kasvun vertailuarvon vaatimuksesta tarkasteltaessa vuosia 2017 ja 2018 yhdessä, väliaikaista velkasääntöä noudatettu; 2019: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu, velan supistamista koskevaa vertailuarvoa noudatettu. |
Edistynyt jonkin verran |
|
EL***** |
Vaatimusten mukainen |
2018: velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa noudatettu; 2019: velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa noudatettu. |
Ei arvioitu |
|
CY |
Vaatimusten mukainen |
2018: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu, velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa noudatettu; 2019: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu, velan supistamista koskevaa vertailuarvoa noudatettu; |
Ei ole edistynyt |
|
LT |
Vaatimusten mukainen |
2018: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu; 2019: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu. |
Edistynyt jonkin verran |
|
LU*** |
Vaatimusten mukainen |
2018: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu; 2019: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu. |
Edistynyt vain vähän |
|
MT |
Vaatimusten mukainen |
2018: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu; 2019: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu. |
Ei ole edistynyt |
|
NL |
Vaatimusten mukainen |
2018: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu; 2019: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu. |
Merkittävää edistystä |
|
AT |
Vaatimusten mukainen |
2018: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu ottaen huomioon tilapäisesti sallitut poikkeamat, mutta vaarana on merkittävä poikkeaminen menojen kasvun vertailuarvon vaatimuksesta, velan supistamista koskevaa vertailuarvoa noudatettu; 2019: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu, mutta vaarana on merkittävä poikkeaminen menojen kasvun vertailuarvon vaatimuksesta tarkasteltaessa vuosia 2018 ja 2019 yhdessä, velan supistamista koskevaa vertailuarvoa noudatettu. |
Edistynyt vain vähän |
|
FI |
Vaatimusten mukainen |
2018: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu ottaen huomioon tilapäisesti sallitut poikkeamat; 2019: keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatettu ottaen huomioon tilapäisesti sallitut poikkeamat, mutta vaarana on merkittävä poikkeaminen menojen kasvun vertailuarvon vaatimuksesta tarkasteltaessa vuosia 2018 ja 2019 yhdessä. |
Edistynyt vain vähän |
* Komissio antoi 23. toukokuuta 2018 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksen, jossa se totesi, että on katsottava, että tässä vaiheessa velkakriteeriä noudatetaan. Komission toteama Italialle 13. heinäkuuta 2018 osoitetun neuvoston suosituksen erityisen vakava noudattamatta jättäminen merkitsee olennaista muutosta komission 23. toukokuuta 2018 analysoimiin merkittäviin tekijöihin. Tämä edellyttää komission arvion uudelleentarkastelua.
** Komissio antoi 23. toukokuuta 2018 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksen, jossa se totesi, ettei analyysissä voida tehdä lopullista päätelmää siitä, onko velkakriteeriä noudatettu vai ei.
*** Toimitetun alustavan talousarviosuunnitelman mukaan politiikka säilyy muuttumattomana.
**** Espanjaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota, mutta on mahdollista, että vuodesta 2019 siihen sovelletaan ennalta ehkäisevää osiota, jos se korjaa liiallisen alijäämän ajallaan ja kestävällä tavalla. Espanjan alustava talousarviosuunnitelma toimitettiin ilman talousarvioesitystä koskevan lain samanaikaista esittämistä kansalliselle parlamentille.
***** Sen jälkeen kun liiallista alijäämää koskeva menettely lopetettiin 19. syyskuuta 2017 ja EVM:n vakaustukiohjelma saatettiin päätökseen 20. elokuuta 2018, Kreikkaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota, ja sen olisi säilytettävä vakaa julkisen talouden rahoitusasema, jolla varmistetaan, että 30 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa neuvoston päätöksessä (EU) 2017/1226 vuodeksi 2018 ja keskipitkälle aikavälille asetettu tavoite, joka on 3,5 prosentin perusylijäämä suhteessa BKT:hen, saavutetaan. Koska Kreikka oli vakautustukiohjelman puitteissa vapautettu vakausohjelmien toimittamisesta, Kreikan viranomaiset eivät ole vielä vahvistaneet julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta. Kreikan odotetaan määrittävän keskipitkän aikavälin tavoitteensa vuoden 2019 vakausohjelmassaan.
-
(1)
Kuten alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä annetussa asetuksessa (EU) N:o 473/2013 säädetään. Kyseinen asetus on toinen budjettikurin tiukentamista koskevaan, toukokuussa 2013 voimaan tulleeseen lainsäädäntöpakettiin (ns. budjettikuripaketti) kuuluvista kahdesta asetuksesta.
-
(2)
Ks. budjettikuripakettia koskevat käytännesäännöt:
-
(3)
Neuvoston suositus, annettu 14. toukokuuta 2018 (EUVL C 179, 25.5.2018).
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=OJ:C:2018:179:TOC
-
(4)
Kaikki vuoden 2018 vakausohjelmiin perustuvat euroalueen aggregaattitiedot on laadittu ilman Kreikkaa, joka ei toimittanut vakausohjelmaa vuonna 2018, koska siihen sovellettiin talouden sopeutusohjelmaa. Kreikkaa koskevat luvut sisältyvät kuitenkin euroalueen aggregaattitietoihin, jotka perustuvat alustaviin talousarviosuunnitelmiin. Koska Kreikan talous on kooltaan suhteellisen pieni, tämä tekijä vaikuttaa vain vähän euroalueen aggregaattitietojen vertailukelpoisuuteen.
-
(5)
Komissio on laskenut alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvän tuotantokuilun uudelleen suunnitelmissa esitettyjen tietojen perusteella soveltaen yhteisesti sovittuja menetelmiä.
-
(6)
Vaikka alustavissa talousarviosuunnitelmissa tavoitteeksi asetettu euroalueen kokonaisperusjäämä on parantunut vuoden 2018 vakausohjelmiin verrattuna, myös vuodeksi 2018 ennustetut korkomenot ovat kasvaneet. Nämä kaksi muutosta kompensoivat suurelta osin toisensa, minkä johdosta euroalueen yhteenlasketulle julkisen talouden rahoitusasemalle asetettu tavoite pysyy pitkälti ennallaan (taulukko 1).
-
(7)
Rakenteellinen rahoitusasema tarkoittaa suhdannetasoitettua rahoitusasemaa ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä. Komissio on laskenut alustavien talousarviosuunnitelmien mukaiset rakenteelliset rahoitusasemat uudelleen ohjelmassa esitettyjen tietojen perusteella soveltaen yhteisesti sovittuja menetelmiä.
-
(8)
Päätösperäiset julkisen talouden sopeutustoimet ilmentävät julkisen talouden sopeutusta. Niissä yhdistyy menopuolen ylhäältä alas -lähestymistapa ja tulopuolen kuvaileva eli alhaalta ylös -lähestymistapa. Ne muodostuvat toisaalta perusmenojen lisäyksestä ilman talouden potentiaaliin liittyviä suhdannekomponentteja ja toisaalta päätösperäisistä tulopuolen toimenpiteistä (ilman kertaluonteisia toimenpiteitä). Ks. Euroopan komissio (2013): Measuring the fiscal effort, Report on Public Finances in EMU, part 3 http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_economy/2013/pdf/ee-2013-4.pdf
-
(9)
Vuoden 2018 julkisen talouden sopeutuksen kahden toimenpiteen välinen ero selittyy seuraavilla tekijöillä: ensinnäkin korkomenojen aleneminen vaikuttaa rakenteelliseen rahoitusasemaan mutta ei päätösperäisiin julkisen talouden sopeutustoimiin, toiseksi tulovajeet vaikuttavat rakenteelliseen rahoitusasemaan mutta eivät päätösperäisiin julkisen talouden sopeutustoimiin, ja kolmanneksi päätösperäisten julkisen talouden sopeutustoimien viitearvona käytetty potentiaalisen kasvun kymmenen vuoden keskiarvo on matalampi kuin rakenteellisessa rahoitusasemassa käytetty yhden vuoden piste-estimaatti. Kaikki nämä tekijät johtavat siihen, että päätösperäiset julkisen talouden sopeutustoimet viittaavat elvyttävämpään finanssipolitiikan viritykseen kuin rakenteellisen rahoitusaseman muutos vuonna 2018.
-
(10)
Koska Kreikka oli sopeutusohjelman puitteissa vapautettu vakausohjelmien toimittamisesta, se ei ole vielä määrittänyt keskipitkän aikavälin tavoitetta. Sitä ei näin ollen tarkastella tässä analyysissä.
-
(11)
Liettuan velkasuhteen odotetaan kasvavan erityisen voimakkaasti, komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan 3,1 prosenttiyksikköä (37,9 prosenttiin), mikä johtuu suuresta positiivisesta velkakannan korjauserästä.
-
(12)
Verrattuna vaihtoehtoiseen skenaarioon, joka perustuu nimelliskasvunäkymiin.
-
(13)
Sekä suunnitelmien että komission syksyn 2018 talousennusteen perusteella aggregoitu tulojousto suhteessa BKT:hen on noin 0,9, kun tavallisesti tulojousto suhteessa tuotantokuiluun on 1.
-
(14)
Menetelmät, joilla arvioidaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä, on kuvattu julkisen talouden vakautta koskevassa Euroopan komission vuoden 2015 raportissa (Fiscal Sustainability Report 2015, European Economy Institutional Paper, nro 018, tammikuu 2016) ja velkakestävyyteen liittyvässä komission vuoden 2017 Debt Sustainability Monitor -selvityksessä (European Economy Institutional Paper, nro 071, tammikuu 2018). Nämä päivitetyt tulokset, jotka perustuvat komission syksyn 2018 talousennusteeseen, esitetään komission tulevassa Fiscal Sustainability Report 2018 -kertomuksessa.
-
(15)
Komission kestävyysindikaattori S1 osoittaa niiden vuosina 2021–2025 (ennustejaksoa seuraavat viisi vuotta) tarvittavien toimien kokonaismäärän, jotka ovat välttämättömiä velan supistamiseksi 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2033 siten, että huomioon otetaan myös väestön ikääntymisestä aiheutuvat epäsuorat vastuut. Sen mukaan sopeuttamista on lisättävä euroalueella vielä 2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen kyseisten viiden vuoden aikana. Tämä vastaa vuosittain noin 0,4 prosentin lisäsopeutusta suhteessa BKT:hen vuosina 2021–2025.
-
(16)
Neuvoston suositukset, annettu 13. heinäkuuta 2018 (EUVL C 320, 10.9.2018).
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=OJ:C:2018:320:TOC
-
(17)
Komissio totesi kirjeessään myös, ettei riippumaton elin ole vahvistanut talousarviosuunnitelmien perustana olevaa makrotalouden ennustetta, joten näyttää siltä, ettei asetuksen (EU) N:o 473/2013 nimenomaista säännöstä noudateta.
-
(18)
Neuvoston suositus, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2018, Italian vuoden 2018 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Italian vuoden 2018 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto (EUVL C 320, 10.9.2018, s. 48).
