EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.11.2018

COM(2018) 764 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EMPTY

Yhdenmukaistetut standardit: avoimuuden ja oikeusvarmuuden parantaminen täysin toimivilla sisämarkkinoilla

Komissio on tänään antanut ensimmäisen vastauksensa Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2018 esittämään pyyntöön esittämällä tilannekatsauksen ja arvion täysin toimivien sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista ja niiden tiellä vielä olevista esteistä 1 .

Standardointi on tämän arvion mukaan erittäin tärkeää varsinkin siksi, että sen avulla voidaan poistaa teknisiä kaupan esteitä. Standardit auttavat varmistamaan toisiaan täydentävien tuotteiden ja palveluiden yhteentoimivuutta, helpottavat innovatiivisten tuotteiden tuloa markkinoille ja kaiken kaikkiaan lisäävät eurooppalaisten kuluttajien luottamusta unionin alueella kaupan olevien tuotteiden ja palveluiden laatuun. Ympäristössä, jossa teknologia kehittyy nopeasti, Euroopan talous digitalisoituu ja talouteen kehittyy uusia trendejä ja kasvumalleja, standardoinnilla on keskeinen asema varmistettaessa, että sisämarkkinoiden kehitys vastaa tulevaisuuden asettamia vaatimuksia ja että eurooppalaiset kuluttajat ja yritykset hyötyvät näiden muutosten mukanaan tuomista eduista 2 .

Kaikissa unionin jäsenvaltioissa noudatettavat, mahdollisesti ristiriitaiset kansalliset standardit korvataan eurooppalaisilla standardeilla, mikä mahdollistaa markkinoille pääsyn kaikille niitä soveltaville toimijoille. Tällä tavoin standardit tukevat osaltaan jatkuvaa sisämarkkinoiden syventämistä. Tukemalla eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien tarkkaa yhdenmukaistamista Euroopan unioni edistää parhaita käytäntöjä ja lisää maailmanlaajuisten arvoketjujen synergioita. Näin se parantaa kaupankäynnin sujuvuutta ja eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa.

Hyvin toimiva eurooppalainen standardointijärjestelmä edistää yleistä talouskasvua ja tukee eurooppalaisen teollisuuden innovaatiota ja kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Se auttaa myös saavuttamaan käytännössä unionin lainsäädännössä määritellyn turvallisuutta, terveyttä ja kuluttajien sekä ympäristön suojelua koskevan tason 3 . Eurooppalainen teollisuus muuttuu nopeasti monien innovatiivisten ratkaisujen ja digitaalisten teknologiaratkaisujen käyttöönoton myötä. Tämä kehityssuuntaus koskee myös talouden perinteisiä sektoreita. Kaikilla on tarpeita, jotka edellyttävät standardointia pitkälle kehitettyjen eurooppalaisten standardien tukemana ja nykyaikaisen ja ketterän eurooppalaisen standardointijärjestelmän tuottamana.

Tämä tiedonanto sisältää yleiskatsauksen eurooppalaisen standardointijärjestelmän toiminnasta, ja siinä tarkastellaan viime vuosina käynnistettyjä aloitteita standardointiasetuksen täytäntöönpanon tukemiseksi ottaen huomioon myös Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö. Tiedonannossa selostetaan komission viimeaikaisia toimia järjestelmän edelleen kehittämiseksi mukaan lukien komission lähitulevaisuudessa toteuttamat erityistoimet tehokkuuden, avoimuuden ja oikeusvarmuuden parantamiseksi yhdenmukaistettujen standardien kehittämiseen osallistujille. Tiedonannon olennainen soveltamisala kattaa yhdenmukaistetut standardit eli eurooppalaiset standardit, jotka on vahvistettu komission esittämän pyynnön perusteella unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseksi. 4

Eurooppalaisen standardointijärjestelmän pohjana on komission ja standardointiyhteisön välinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus. Järjestelmän ainutlaatuisuus perustuu yhdenmukaistettuihin standardeihin. Näistä standardeista tulee osa unionin lainsäädäntöä, ja kaikkien niitä soveltavien sisämarkkinoilla toimivien valmistajien tuotteiden voidaan olettaa olevan yhdenmukaisia unionin lainsäädännön vaatimusten kanssa. Tämä luo tärkeää oikeusvarmuutta yhdenmukaistettujen standardien käyttäjille ja on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille, koska ne voivat näin ilman lisäkustannuksia asettaa markkinoilla saataville unionin lainsäädännön mukaisia tuotteita. Niin kutsutut uudet oikeudelliset puitteet on laadittu joustavaksi ja markkinalähtöiseksi järjestelmäksi, jonka keskiössä on teollisuuden, pienten ja keskisuurten yritysten ja muiden keskeisten sidosryhmien yhteisymmärrys, ja samalla varmistetaan, että yhdenmukaisten standardien vaatimukset täyttävät tuotteet ovat unionin lainsäädännön mukaisia.

Yhdenmukaistettujen standardien käyttö tuo oikeusvarmuutta ja vakautta, mikä pienentää valmistajille aiheutuvia kustannuksia. Tämä on puolestaan tärkeää sijoittajille, mutta lisää myös lainsäätäjien julkista vastuullisuutta, koska niiden on asianmukaisesti valvottava yhdenmukaisten standardien noudattamista.

Vuonna 2013 voimaan tullut asetus (EU) N:o 1025/2012 (”standardointiasetus”) 5 muodostaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän pääasiallisen säädöskehyksen, mukaan lukien määräykset eri toimijoiden vastuiden ja velvoitteiden jaosta. Joitakin tämän säädöskehyksen käytännön toimeenpanoon liittyviä parannuksia on tehtävä nopeasti, ottaen erityisesti huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

1.    Eurooppalaisen standardointijärjestelmän toiminta

Yhdenmukaistetut standardit laatii jokin kolmesta eurooppalaisesta standardointielimestä 6 komission virallisesta pyynnöstä (”standardointipyyntö”) unionin lainsäädännön täytäntöönpanon tukemiseksi. Näissä standardointipyynnöissä määritellään, mitä eurooppalaisilta standardointielimiltä odotetaan. Niissä määritellään muun muassa, mitä yhdenmukaistettuja standardeja on laadittava ja mihin mennessä. Komissio valmistelee standardointipyynnöt osallistavissa ja avoimissa prosesseissa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

Komissio ja eurooppalaiset standardointielimet varmistavat, että yhdenmukaistettujen standardien laatimisprosessi perustuu yhteisymmärrykseen ja on avoin ja osallistava. Komissio seuraa tiiviisti, että prosessissa otetaan huomioon pienten ja keskisuurten yritysten ja kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, kuten kuluttajia, työntekijöitä ja ympäristön etuja, edustavien sidosryhmien panos, koska se parantaa standardien laatua. Kun eurooppalaiset standardointielimet ovat laatineet yhdenmukaistetun standardin, komissio arvioi, täyttääkö standardi siihen liittyvän unionin lainsäädännön ja alkuperäisen standardointipyynnön vaatimukset. Jos komissio katsoo, että standardi on pyynnön ja unionin lainsäädännön mukainen, se päättää julkaista standardin viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämän jälkeen ja komission päätettyä julkaista viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä standardilla on asiaan kuuluvan unionin lainsäädännön mukainen oikeusvaikutus.

Yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti valmistettujen tuotteiden voidaan olettaa olevan niitä koskevan lainsäädännön vaatimusten mukaisia 7 . Käyttämällä yhdenmukaistettuja standardeja valmistajat voivat hyötyä yksinkertaistetusta vaatimustenmukaisuuden arviointiprosessista. Tällä tavoin yhdenmukaistetut standardit pienentävät valmistajien, ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista ja hallinnollista rasitusta ja lisäävät oikeusvarmuutta tuotteiden unionin lainsäädännön vaatimusten mukaisuudesta. Tällaiset oikeusvaikutukset ja oikeusvarmuus ovat ratkaisevan tärkeitä pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on niiden ansiosta mahdollisuus valmistaa kilpailukykyisesti huipputuotteita 8 .

Siksi komission on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdenmukaistettujen standardien sisältöön. Euroopan unionin tuomioistuin on entisestään vahvistanut tätä vaatimusta uusimmassa oikeuskäytännössään, kuten asiassa C-613/14 James Elliott Construction Limited vastaan Irish Asphalt Limited 9 . Tässä tuomiossa tuomioistuin selkeytti yhdenmukaistettujen standardien roolia ja oikeudellista asemaa toteamalla, että yhdenmukaistettu standardi ”kuuluu unionin oikeuteen”, vaikka se olisi riippumattoman yksityisen organisaation laatima ja sen käyttö pysyisi vapaaehtoisena.

Lisäksi tuomioistuin toi esiin, että komissio vastaa yhdenmukaistettujen standardien käynnistämis-, hallinnointi- ja valvontaprosesseista. Komissio on siksi velvollinen seuraamaan tarkasti yhdenmukaistettujen standardien laatimisprosessia ja arvioimaan, vastaavatko ne yhdenmukaistetun unionin lainsäädännön ja/tai standardointipyyntöjen vaatimuksia varmistaakseen, että yhdenmukaistetut standardit ovat täysin voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Tämä koskee standardien teknisten näkökohtien lisäksi myös muita eurooppalaisessa standardointiasetuksessa määriteltyjä seikkoja, kuten standardien laatimisprosessin osallistavuutta. Komission tarkoituksena on täyttää nämä velvoitteet mahdollisimman nopealla ja tehokkaalla tavalla.

2.    Standardointiasetuksen ja merkityksellisten oikeuskäytäntöjen täytäntöönpano

Standardointiasetuksen 10 voimaantulovuoden 2013 jälkeen ja Euroopan unionin tuomioistuimen useiden tuomioiden myötä komissio on käynnistänyt lukuisia aloitteita säädöskehyksen täytäntöönpanon tukemiseksi ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän käytännön toimivuuden tehostamiseksi.

Standardointiasetuksen 11 mukaisesti komissio on hyväksynyt eurooppalaista standardointia koskevia vuotuisia työohjelmia, joissa korostetaan yhdenmukaistettujen standardien merkittävyyttä, niiden oikeusvaikutusta (vaatimustenmukaisuusolettama) ja niiden laatua sekä oikea-aikaisuutta. Näiden ohjelmien puitteissa on suunniteltu yhdenmukaistettujen standardien laatimistyötä ja lisäksi niissä on tehty erityisiä ehdotuksia eurooppalaisen standardointijärjestelmän hallinnoinnin parantamiseksi esimerkiksi priorisoimalla Euroopan unionin rahoitusosuutta eurooppalaisille standardointielimille osoittamalla suoraa teknistä tukea yhdenmukaistettujen standardien kehittämiseen. Lisäksi komissio on antanut unionin vuotuisissa työohjelmissa eurooppalaisille standardointielimille selvät ohjeet vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteiskunnan sidosryhmien osallistumista eurooppalaiseen standardointiprosessiin.

Komissio on myös tehnyt useita aloitteita standardointipolitiikan avoimuuden lisäämiseksi ja siihen pääsyn helpottamiseksi. Varmistaakseen standardointiasetuksen virheettömän täytäntöönpanon komission yksiköt ovat antaneet ohjeita standardointipyyntöjen roolista, laatimisesta, hyväksymisestä ja toteuttamisesta vuoden 2015 asiakirjassa ”Vademecum on European standardisation” 12 .. Tämä asiakirja on laadittu täysimittaisessa kumppanuudessa ja yhteistyössä eurooppalaisten standardointielimien, pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteiskunnan sidosryhmien kanssa sekä yhdessä jäsenvaltioiden ja teollisuuden kanssa. Komissio on myös laatinut yhteisen mallin yhdenmukaistettuja standardeja koskevien viitetietojen julkaisemiseksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä sekä vuoden 2016 ohjeasiakirjan ”Verification of conditions for the publication of references of harmonised standards in the Official Journal” 13 ..

Vuoden 2015 sisämarkkinoita koskevan strategian 14 ja 1. kesäkuuta 2016 hyväksytyn standardointipaketin 15 mukaisesti komissio on laatinut yhteisen vision eurooppalaista standardointia varten yhteisessä standardointialoitteessaan (”yhteinen aloite”), jota sidosryhmät ja kaikki jäsenvaltiot tukevat laajasti. Yhteisen aloitteen tavoitteena on varmistaa ketterät, joustavat ja osallistavat puitteet unionin määrätietoisille toimille eurooppalaisen standardointijärjestelmän nykyaikaistamiseksi, jotta järjestelmä voisi säilyttää suosionsa ja pysyä kehityksen tasalla esimerkiksi digitalisaation edetessä ja jotta nopeutettaisiin standardien laatimista ja parannettaisiin priorisointia niin, että markkinoiden ja käyttäjien tarpeisiin vastattaisiin oikea-aikaisesti. Yhteisen aloitteen tietyt toimet on tarkoitettu lisäämään tietoisuutta yhdenmukaistetuista standardeista ja parantamaan niiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Yhteisessä aloitteessa tarkastellaan myös standardien roolia vastattaessa talouden digitaaliseen muutokseen liittyviin haasteisiin. Talouden digitaalinen muutos aiheuttaa tarpeen nopeuttaa eurooppalaisen standardoinnin muutosta, jotta sen avulla voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin varsinkin alueilla, kuten esineiden internet, massadata, kehittynyt valmistus, robotiikka, 3D-tulostus, lohkoketjuteknologiat ja tekoäly. Nykyaikainen, ketterä ja osallistava eurooppalainen standardointijärjestelmä, joka kykenee reagoimaan nopeasti uuteen kehitykseen, auttaa nopeuttamaan näiden uusien teknologioiden levittämistä.

Komissio ja eurooppalaiset standardointielimet hyväksyivät vuonna 2017 yhteisen toimintasuunnitelman yhdenmukaistetuista standardeista, joiden viitetietoja ei ole komission kielteisen arvion jälkeen julkaistu virallisessa lehdessä. Tämän kysymyksen ottivat esille REFIT-foorumi 16 ja useat sidosryhmät, koska se vaikuttaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän moitteettomaan toimintaan. Tähän huolenaiheeseen vastaamiseksi komissio on priorisoinut näiden yhdenmukaistettujen standardien käsittelyruuhkan nopeaa purkamista yhteistyössä eurooppalaisten standardointielimien kanssa. Jäljellä olevan ruuhkan purkaminen kuuluu edelleen komission prioriteetteihin.

Vaatimusten mukaisten yhdenmukaistettujen standardien viitetietojen virallisessa lehdessä julkaisemisen oikea-aikaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi on hyödyllistä tunnistaa esille tulevat ongelmat mahdollisimman aikaisin standardien kehittämisprosessin aikana. Komissio on laatinut tätä tarkoitusta varten konsultointikehyksen. Konsultit tarjoavat komission yksiköille teknistä tukea yhdenmukaistettujen standardien luonnosten arvioinnissa, mikä vahvistaa komission kykyä valvoa yhdenmukaistettujen standardien merkityksellisen lainsäädännön mukaisuutta.

Parantaakseen julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden koordinointia standardoinnin yhteydessä komissio ja eurooppalaiset standardointielimet ovat käyneet säännöllisiä jäsenneltyjä vuoropuheluja. Vuoropuheluissa on keskitytty eurooppalaisen standardoinnin teknisiin ja politiikkaan liittyviin näkökohtiin mukaan lukien kysymykset, jotka koskevat yhdenmukaistettujen standardien laatua ja niiden vaikutusta yrityksiin, markkinoihin ja kuluttajiin.

Lainsäätäjien osallistumisen tehostamiseksi eurooppalaisen standardoinnin prioriteettien asettamiseen komissio järjesti kesäkuussa 2018 toimielinten välisen vuoropuhelun. Vuoropuheluun osallistui korkean tason edustajia Euroopan unionin toimielimistä, standardointielimistä, yrityksistä (mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset) ja muista asianomaisista sidosryhmistä, kuten kuluttajista, työntekijöistä ja ympäristöjärjestöistä. Vuoropuhelussa keskityttiin prioriteettikysymyksiin, joilla on merkitystä yhdenmukaistettujen standardien kehittämisprosessissa, ja tämän alueen tuleviin prioriteetteihin, kuten digitalisointiin ja voimakkaasti lisääntyvään yhteistyötalouteen.

Toimielinten välisessä vuoropuhelussa ja keskusteluissa eurooppalaisen standardointijärjestelmän keskeisten toimijoiden kanssa korostui tarve kehittää edelleen oikeusvarmuutta sen takaamiseksi, että standardointia koskevia unionin oikeudellisia puitteita, varsinkin standardointiasetusta, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja ohjeasiakirjoja, tulkitaan yhdenmukaisesti.

3.    Lisätoimet avoimuuden parantamiseksi, oikeusvarmuuden vahvistamiseksi ja käyttöönoton nopeuttamiseksi

Vaikka edistyminen on ollut huomattavaa, komissio toteaa, että pyrkimyksiä parantaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän toimintaa on jatkettava. Tätä tarkoitusta varten komissio ryhtyy kohdennettuihin, välittömiin toimiin eurooppalaisen standardointiprosessin avoimuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Tämä vahvistaa sidosryhmien ja käyttäjien oikeusvarmuutta ja selkeyttää eri toimijoiden rooleja ja vastuita.

Komissio tarkastelee parhaillaan sisäisiä päätöksentekoprosessejaan järkeistääkseen menettelyjä, jotka liittyvät yhdenmukaistettujen standardien viitetietojen julkaisemiseen virallisessa lehdessä 17 . Tämä tarkastelu perustuu komission sisäisiin menettelytapasääntöihin kuuluviin parhaisiin käytäntöihin ja varmistaa tarvittavien päätösten koordinoidun, oikea-aikaisen ja perusteellisen valmistelun.

Selkeyttääkseen eri toimijoiden rooleja ja vastuita yhdenmukaistettujen standardien kehittämisen kaikissa vaiheissa komissio laatii ohjeasiakirjan.

Tässä nykyisiä asiakirjoja 18 täydentävässä ohjeessa selitetään erityisesti sisällöllisiä ja menettelyllisiä näkökohtia standardointipyynnön uudessa formaatissa, jota komissio kehittää parantaakseen standardien laatimisen avoimuutta ja ennustettavuutta. Siinä selkeytetään myös komission ja sen asiantuntijakonsulttien roolia. Asiakirja tarjoaa lisäohjeistusta yhdenmukaistettujen standardien arviointiprosessin johdonmukaisuuden ja nopeuden parantamiseksi kaikilla asianomaisilla sektoreilla.

Parantaakseen eurooppalaisten standardointielinten kehitettävinä olevien yhdenmukaistettujen standardien arvioinnin koordinointia jo sen varhaisessa vaiheessa komissio jatkaa Yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellisen panoksen hyödyntämistä ja lujittaa samalla yhteyksiään standardien laatimisesta vastaaviin teknisiin komiteoihin jokin aika sitten käyttöön otetun asiantuntijakonsulttijärjestelmän välityksellä. Tavoitteena on maksimoida arviointien nopeus, laatu ja tarkkuus prosessin laadun kohentamiseksi ja sen varmistamiseksi, että yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot julkaistaan mahdollisimman pian virallisessa lehdessä. Toimenpiteisiin kuuluu seuraavaa:

-yhteyksien lujittaminen asianmukaisten yhdenmukaistamislainsäädännöstä vastaavien komission yksiköiden sekä yhdenmukaistettujen standardien laatimisesta vastaavien teknisten komiteoiden välillä,

-asiantuntijakonsulttien joukon ja heidän osaamisalueidensa kirjon laajentaminen laadukkaiden arviointien ja järjestelmän vahvuuden edellyttämän asiantuntemuksen varmistamiseksi,

-toimintamenettelyjen rakenteen ja tehtävien asiantuntijakonsulteille jakamisen tarkentaminen,

-keskittyminen konsulttien panoksen jatkuvaan laadunvalvontaan, asiantuntijakonsulteille suunnattujen koulutusohjelmien mukaanotto,

-arvioiden horisontaalisen johdonmukaisuuden parantaminen käyttämällä järkeistettyä ohjausta kaikilla sektoreilla,

-mahdollisten eturistiriitojen asianmukainen hallinnointi.

Päätelmät

Eurooppalaisella standardointijärjestelmällä on ollut sisämarkkinoiden kehityksessä ratkaisevan tärkeä merkitys. Vaatimustenmukaisuusolettama suhteessa asiaa koskevaan unionin lainsäädäntöön merkitsee tärkeää oikeusvarmuutta kaikille standardien käyttäjille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Vuonna 2013 voimaan tulleella standardointiasetuksella otettiin käyttöön järjestelmän toimijoiden uusi roolien ja velvollisuuksien jako julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvassa järjestelmässä. Asetuksella vahvistettiin myös vahva osallistavuusvaatimusten kehys, joka mahdollistaa pienten ja keskisuurten yritysten, kuluttajien ja työntekijöiden etujen sekä ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon standardointiprosessissa. Euroopan standardointijärjestelmän kaikkien kumppaneiden yhteinen tavoite on varmistaa, että standardointiasetusta ja muita asiaa koskevia unionin säädöksiä sovelletaan mahdollisimman tehokkaasti.

Komissio vastaa yhdenmukaistettujen eurooppalaisten standardien arvioinnista. Komission on myös varmistettava, että kaikki nämä standardit ovat unionin asiaa koskevan yhdenmukaistetun lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö on vahvistanut tämän vastuun tärkeyden ja korostanut sen oikeudellisia vaikutuksia.

Vaikka nykyinen järjestelmä on toimiva, komissio tunnustaa lisäparannusten tarpeen. Edellä esitettyjen neljän toimen toteuttaminen aloitetaan välittömästi edistyksen saavuttamiseksi yhdenmukaistettujen standardien osallistavuudessa, oikeusvarmuudessa ja ennustettavuudessa sekä niiden sisämarkkinoille tuomien etujen nopeassa saavuttamisessa. Innovaatio ja kansalaisten sekä ympäristön suojelu ovat tässä yhteydessä myös keskeisiä tavoitteita. Komissio jatkaa työtä yhdessä kaikkien asianomaisten kumppaneiden kanssa sen varmistamiseksi, että eurooppalainen standardointi, joka on täysin toimivien sisämarkkinoiden yksi kulmakivi, on jatkossakin tuloksekasta.

(1)

COM(2018) 772.

(2)

Esimerkiksi unionin kiertotalouden kehittäminen edelleen vaatii korkeiden laatustandardien asettamista uusiomateriaaleille, kuten muoveille tai jäteperäisille lannoitteille.

(3)

Yhdenmukaistetut standardit koskevat myös sosiaalisen osallisuuden kysymyksiä, kuten esteettömyyttä. Eurooppalaisessa esteettömyyssäädöksessä vaatimustenmukaisuusolettama luodaan käyttämällä standardeja.

(4)

Tiedonanto ei koske muun tyyppisiä standardeja, kuten kansainvälisiä standardeja, eurooppalaisia (yhdenmukaistamattomia) standardeja, kansallisia standardeja, teknisiä eritelmiä jne.

(5)

EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12–33.

(6)

Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI).

(7)

Unionin lainsäädännössä on useita muitakin asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 määrättyä järjestelmää heijastavia säädöksiä, kuten asetus (EU) N:o 305/2011 (rakennustuoteasetus) ja direktiivi 2001/95/EY (yleinen tuoteturvallisuusdirektiivi). Selvyyden vuoksi niitä ei tarkastella erikseen tässä tiedonannossa. Tässä tiedonannossa esitetyt yleiset näkökohdat koskevat kuitenkin myös kyseisiä säädöksiä.

(8)

Rakennustuotealaan sovelletaan merkittäviä poikkeamia yleisistä standardointikäytänteistä.

(9)

Katso myös esimerkiksi asiat T-474/15 Global Garden Products ja C-630/16 Anstar.

(10)

Korvaa direktiivissä 98/34/ETY olevat standardointia koskevat säännökset.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 8 artikla.

(12)

SWD(2015)205 final, 27.10.2015, http://ec.europa.eu/growth/single-market/european-standards/vademecum_en

(13)

http://www.cc.cec/Ares/ext/documentInfoDetails.do?documentId=080166e5ae43cdde

(14)

COM(2015) 550 final.

(15)

COM(2016) 358 final.

(16)

REFIT-foorumin lausunto XXII.2.b.

(17)

Komissio tekee nämä päätökset 1. joulukuuta 2018 alkaen nopeutetussa kirjallisessa menettelyssä.

(18)

Vademecum on standardisation, Blue Guide jne.