EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 5.7.2018

COM(2018) 524 final

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Ensimmäinen kaksivuotiskertomus edistymisestä unionin tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisessä

1.JOHDANTO

Komissio käynnisti hieman yli vuosi sitten keskustelun 1 viidestä mahdollisesta skenaariosta Euroopan unionin (EU) kehittämiseksi. EU:n on vastattava lukuisiin haasteisiin, kuten globalisaatioon, vaikutuksiin, joita uusilla teknologioilla on yhteiskuntaan, turvallisuuskysymyksiin ja populismin nousuun. Komissio uskoo, että tulliliitolla 2 , joka juhlii tänä vuonna 50-vuotista taipalettaan, on tärkeä rooli näihin haasteiden vastaamisessa. Siksi tulliliiton edelleen kehittäminen on erittäin tärkeää.

Tulliliitto on yksi EU:n varhaisimmista saavutuksista, ja sitä voidaan pitää yhtenä sen tärkeimmistä menestystarinoista. Tulliliiton ansiosta EU on voinut paitsi poistaa sisärajansa myös ryhtyä kilpailemaan muun maailman kanssa. EU:n sisämarkkinoilla kaikki EU:hun sijoittautuneet yritykset voivat myydä tavaroitaan ja investoida kaikkialla EU:ssa ilman sisärajoja. Tämä ei olisi mahdollista ilman tulliliiton tarjoamaa tullitonta toimintaympäristöä ja sen roolia tuonnin ja viennin valvojana. Kansainvälisesti EU on nyt maailman suurin kauppaliittoutuma. Sen osuus joka maailmankaupasta on 15 prosenttia 3 . Näin ollen EU:lla on paljon vahvempi neuvotteluasema kolmansiin maihin nähden kuin yhdelläkään sen jäsenvaltioista olisi yksinään.

Tulliliitto on kehittynyt huomattavasti näiden viidenkymmenen vuoden aikana, ja tulliviranomaisten tehtäväkirjo raja-alueilla on nykyisin laaja. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset pyrkivät yhteistyössä helpottamaan kauppaa ja vähentämään byrokratiaa, keräämään tuloja kansallisille ja EU:n budjeteille 4 ja suojelemaan kansalaisia ​​terrori-, terveys‑, ympäristö- ja muita uhkia vastaan. Näiden laajojen toimintavaltuuksien vuoksi tulliviranomaiset ovat tällä hetkellä käytännössä päävastuussa tavaroiden valvonnasta EU:n ulkorajoilla.

Edessä on kuitenkin monia haasteita. Uusiin kehityssuuntauksiin ja teknologioihin – digitalisaatioon, verkottumiseen, esineiden internetiin, data-analyysiin, tekoälyyn ja lohkoketjuteknologiaan – liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Uusia liiketoimintamalleja, kuten sähköistä kaupankäyntiä ja toimitusketjun optimointia, on helpotettava. Samaan aikaan kuitenkin julkiseen talouteen kohdistuu paineita, maailmankaupan volyymi kasvaa 5 , petokset ja salakuljetus ovat jatkuva ja yhä suurempi huolenaihe 6 7 ja rikollisuutta ja turvallisuusuhkia esiintyy edelleen yli valtioiden rajojen. Muiden politiikan alojen strategiat vaikuttavat tulliviranomaisten tehtäviin ja laajentavat niitä. Resursseja ja rahoitusta tarvitaan erityisesti sähköisten järjestelmien kehittämiseen ja ylläpitämiseen, sillä ne ovat nykyisin erittäin tärkeitä tulliliiton toiminnan kannalta. Samaan aikaan on käsiteltävä ensi sijassa monia tulliin liittyviä vaikutuksia, joita aiheutuu siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta. Kaikki tämä lisää EU:n tulliviranomaisiin kohdistuvaa painetta.

Viime vuosina on näiden haasteiden ratkaisemiseksi kehotettu soveltamaan yhtenäisempää lähestymistapaa tulliliittoon sekä tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa yleistä hallinnointia. Euroopan parlamentti 8 on korostanut riskiä siitä, ​​että jäsenvaltioiden erilaiset sähköiset tullijärjestelmät voivat aiheuttaa hajanaisuutta, ylimääräisiä hallinnollisia rasitteita ja viivästyksiä, jotka haittaavat tavaroiden liikkumista rajojen yli. Euroopan tilintarkastustuomioistuin 9 on todennut, että tuontimenettelyjen tehoton toteuttaminen ja oikeuskehyksen puutteet vaikuttavat haitallisesti EU:n taloudellisiin etuihin. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea 10 on muun muassa todennut, että tullilainsäädännön tehokas soveltaminen edellyttää, että minimoidaan jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten tulkintaerojen mahdollisuus.

Komissio ehdotti vuonna 2016 antamassaan tiedonannossa EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä (jäljempänä ’hallinnointitiedonanto’) 11 ratkaisuja näihin haasteisiin. Ratkaisuja voisivat olla yhteisten tullisääntöjen yhtenäisempi ja yhdenmukaisempi soveltaminen, joka perustuisi parannettuihin toimenpide- ja operaatiorakenteisiin kumppanuuden puitteissa, tulliviranomaisten tehokkaampi yhteistyö muiden rajavalvonta- ja turvallisuusviranomaisten kanssa sekä kattavampi pitkän aikavälin strategia sähköisten tullijärjestelmien kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Maaliskuussa 2017 Euroopan unionin neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä 12 hallinnointitiedonantoon ja kehotti komissiota antamaan kahden vuoden välein kertomuksen, joka sisältää päivitettyjä tietoja erityisesti niistä aloista, jotka neuvoston mielestä tarvitsevat erityishuomiota.

Tätä taustaa vasten tässä tiedonannossa tarkastellaan tulliliiton tähänastista toimintaa ja määritellään ensisijaiset tulevaisuuden kysymykset. Tämän tiedonannon avulla on tarkoitus edistää vuoropuhelua kaikkien niiden sidosryhmien kanssa, mukaan lukien kansalaiset, yritykset, jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja muut EU:n toimielimet, joiden panos tulliliiton jatkuvalle menestykselle on välttämätön.

2.TAUSTA

Tulliviranomaisten rooli

Maailma on muuttunut dramaattisesti tulliliiton viidenkymmenen olemassaolovuoden aikana, ja niin on myös jäsenvaltioiden tulliviranomaisten rooli. Tulliviranomaiset ovat kyseisenä ajanjaksona paitsi jatkaneet EU:n ja sen jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamista myös ottaneet huomattavan menestyksekkäästi vastuun rajanäkökohtien täytäntöönpanosta useilla muilla EU:n yhteisillä politiikan aloilla. Kaikki EU:hun saapuvat tai sieltä lähtevät tavarat ovat tullivalvonnan alaisia, ja niille voidaan suorittaa tullitarkastuksia.

Tulliviranomaiset ovat ottaneet etulinja-aseman erityisesti terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. New Yorkin World Trade Centeriin vuonna 2001 tehdyn hyökkäyksen jälkeen EU teki tullilainsäädäntöön turvallisuusnäkökohtia koskevan muutoksen 13 . Muutoksen myötä koko EU:ssa otettiin käyttöön yhteiset riskiperusteet lastien ennakkoriskianalyysiä varten sekä yhteinen riskinhallintajärjestelmä 14 . Niiden avulla tulliviranomaiset voivat jakaa tietoa ja tuloksia operatiivisista riskeistä, mikä puolestaan mahdollistaa nopean reagoinnin kaikkiin kriisitilanteisiin toimitusketjussa. Lisäksi tulliviranomaiset valvovat sellaisten suurten käteismäärien liikkeitä, joita yksittäiset matkustajat tuovat EU:hun ja vievät sen ulkopuolelle, erottamattomana osana EU:n toimia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi. Tulliviranomaiset tekevät myös tiivistä yhteistyötä muiden raja- ja turvallisuusviranomaisten kanssa näiden uhkien torjumiseksi.

Tullitoiminta lukuina 15 Tulojen periminen ·Kansallisten tulliviranomaisten mukaan vuonna 2016 tulleja oli maksamatta 537 miljoonan 16 euron arvosta. Tämä määrä palautetaan EU:n talousarvioon. Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ·Vuonna 2016 EU:n tulliviranomaiset takavarikoivat EU:ssa lähes 6 300 ampuma-asetta, yli miljoona kappaletta ammuksia ja yli 1 500 kappaletta räjähteitä. ·Samana vuonna tulliviranomaiset takavarikoivat lähes 300 tonnia huumeita (aikaisempaa enemmän kokaiinia ja synteettisiä huumeita). Pika- ja postilähetyksistä takavarikoitujen huumausaineiden määrä kasvoi 23 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna, ja se oli yhteensä 13 tonnia. ·Tulliviranomaiset käsittelevät käteisrahan valvonnan alalla vuosittain keskimäärin 100 000 ilmoitusta. Tämä vastaa 60–70 miljardin euron ilmoitettua kokonaismäärää. Tulliviranomaiset myös havaitsevat ilmoittamatta jätettyä tai väärin ilmoitettua käteisrahaa keskimäärin noin 300 miljoonan euron arvosta joka vuosi 17 . Immateriaalioikeuksien suojaaminen – väärennettyjen tuotteiden ja kulttuuriesineiden takavarikointi ·Tulliviranomaiset onnistuivat pysäyttämään vuonna 2016 yli 41 miljoonaa väärennettyä tuotetta, jotka rikkoivat immateriaalioikeuksia. Tuotteiden arvioitu arvo oli lähes 672 miljoonaa euroa (ne olivat lähinnä savukkeita, leluja ja elintarvikkeita). ·Samana vuonna tulliviranomaiset paljastivat 96 tapausta, joissa rikolliset yrittivät salakuljettaa eurooppalaisia kulttuuriaarteita pois EU:sta. Kauppavirtojen hallinta EU:n rajojen yli ·Tulliviranomaiset käsittelevät EU:ssa yli 9 tulli-ilmoitusta yli 100 000 euron arvosta joka sekunti. Tulleja kannetaan yhteensä 25 miljardia euroa vuodessa.  ·EU:n elinkeinonharjoittajat toimittavat nykyään 99 prosenttia tulli-ilmoituksista sähköisesti. Meneillään olevan unionin tullikoodeksin sähköisten järjestelmien käyttöönoton myötä ne voivat pian käyttää näitä sähköisiä järjestelmiä myös liiketoimintansa muilla osa-alueilla. ·Tulliselvityksen tekeminen on nykyään erittäin nopeaa: myös vakiomenettelyn mukaisesti (eli ilman yksinkertaistettuja menettelyjä) tehdyt tulli-ilmoitukset on yleensä (93 prosentissa tapauksista vuonna 2016) selvitetty tunnin kuluessa.

Oikeuskehys 

Vaikka tullilainsäädäntö hyväksytään EU:n tasolla, sen täytäntöönpanosta vastaavat jäsenvaltioiden kansalliset tulliviranomaiset. Unionin tullikoodeksi on toiminut vuodesta 2016 lähtien ajantasaisena ja kattavana oikeuskehyksenä tullisäännöille ja -menettelyille EU:n tullialueella. Tullikoodeksi on mukautettu nykykaupan realiteetteihin ja maailmanlaajuisiin standardeihin EU:hun sijoittautuneiden yritysten kansainvälisen liiketoiminnan helpottamiseksi. Uuden tullikoodeksin mukaisessa siirtymisessä täysin sähköisiin tullimenettelyihin on edistytty merkittävästi. 18 Tulliviranomaiset soveltavat myös yli 60:ntä muun alan kuin tullialan säädöstä osana tehtäväänsä panna täytäntöön rajanäkökohtia, jotka liittyvät EU:n muihin yhteisiin politiikan aloihin. Lainsäädäntö ja muut kuin lainsäädäntövälineet mahdollistavat sen, että EU:n tulliviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä toistensa kanssa turvallisuus- ja rahoitusriskien torjumiseksi. Lisäksi monien kolmansien maiden kanssa on tehty kansainvälisiä yhteistyösopimuksia.

Sähköiset järjestelmät

Komissio ja jäsenvaltiot ovat vuodesta 2008 lähtien tehneet yhteistyötä sähköisten järjestelmien kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi tullitoiminnan tueksi. 19 . Nämä järjestelmät kattavat erilaisia tullimenettelyjä, kuten tulli-ilmoitukset, tavaroiden liikkumisen, kuten lähetykset EU:hun ja EU:sta, sekä tulliviranomaisten ja komission välisen tietojenvaihdon 20 . Ne sisältävät myös joitakin yhteisiä tietokantoja, kuten tariffitietokantoja. Seitsemäntoista sähköisen järjestelmän kehittäminen 21 unionin tullikoodeksissa määriteltyjen prosessien hallinnoimiseksi on merkittävä edistysaskel sähköisessä tullistrategiassa. Se on myös välttämätön toimi, jonka ansiosta tulliviranomaiset kykenevät suoriutumaan tehtävistään ja helpottamaan kauppaa.

Kaupan helpottaminen

Tulliviranomaisten tehtävänkuvaus 22 perustuu yksinkertaiseen yleisperiaatteeseen: luodaan tasapaino tullivalvonnan ja laillisen kaupan helpottamisen välille, jotta EU:n kukoistaa ja EU:ssa syntyy kilpailukykyisiä yrityksiä. Unionin tullikoodeksilla pyritään saavuttamaan tämä tasapaino siten, että yksinkertaistetaan sääntöjä ja menettelyjä ja otetaan käyttöön sitovien takeiden ja vahvistettujen turvallisuussääntöjen kaltaisia elementtejä.

Eräänä turvallisuusnäkökohtia koskevana muutoksena otettiin käyttöön niin sanottu valtuutetun talouden toimijan järjestelmä, joka on tärkeä tullivalvonnan ja kaupan helpottamisen väline 23 . Valtuutetuille talouden toimijoille myönnetään joitakin etuja (esimerkiksi harvemmat rajatarkastukset, helpompi raportointi, pienempi riskiluokitus jne.) vastineeksi läheisestä yhteistyöstä tulliviranomaisten kanssa toimitusketjun turvallisuuden varmistamiseksi. Yritysten, jotka haluavat hyötyä tästä järjestelmästä, on läpäistävä EU:n lainsäädännössä säädetty tiukka sertifiointiprosessi. Niiden on oltava myös valmiita toteuttamaan lisätoimia. Näin ne voivat osoittaa tulliviranomaisille täyttävänsä kaikki velvoitteensa ja edistävänsä aktiivisesti kansainvälisten toimitusketjujen turvallisuutta. Unionin tullikoodeksilla parannettiin järjestelmän etuja, ja siinä vaadittiin, että tulevat valtuutetut talouden toimijat noudattavat tiukkoja lisäehtoja. Valtuutettuja talouden toimijoita oli vuoden 2016 lopulla lähes 16 000, ja niiden osuus toimitusketjusta oli 77 prosenttia samana vuonna.

Toimenpiteitä toteutetaan jatkuvasti, jotta voidaan tehostaa tämän järjestelmän yleistä hallinnointia ja taata yhtenäinen lähestymistapa tulliliiton sisällä. Tämä järjestelmä voi kuitenkin olla uskottava ja tehokas vain, jos jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia valvontatoimia ja reagoivat pikaisesti ongelmiin tai sääntöjenvastaisuuksiin. Tässä yhteydessä jäsenvaltiot vaihtavat jatkuvasti tietoa erityisistä riskeistä, jotka liittyvät valtuutettujen taloudellisten toimijoiden prosessin kaikkiin vaiheisiin.

3.YLEISKATSAUS TULLILIITON TOIMINTAAN ENSISIJAISILLA ALOILLA

Kuluneiden viidenkymmenen vuoden lukuisista saavutuksista huolimatta komissio on Euroopan parlamentin, tilintarkastustuomioistuimen ja neuvoston kanssa yhtä mieltä siitä, että on toteutettava lisätoimia sen varmistamiseksi, että tulliliitto kykenee vastaamaan haasteisiin myös jatkossa. Tässä luvussa selostetaan komission hallinnointitiedonannossaan esittämien ehdotusten ja neuvoston maaliskuussa 2017 antamien päätelmien mukaisesti, millaisia toimia viime vuosina on toteutettu tulliliiton toiminnan parantamiseksi. Tässä luvussa keskitytään ensisijaisiin aloihin, jotka neuvosto on määritellyt kyseisissä päätelmissä. Siinä viitataan myös meneillään olevaan työhön, jolla pyritään edistämään kutakin tarkasteltavana olevaa alaa.

I.Unionin tullikoodeksin täytäntöönpano

Tulliliiton menestyksekkään toiminnan kannalta on ratkaisevan tärkeää, että käytössä on nykyaikainen ja tehokas oikeuskehys, joka pannaan täytäntöön täysimääräisesti. Komissio raportoi 24  vastikään 1. toukokuuta 2016 lähtien sovelletun unionin tullikoodeksin täytäntöönpanon tilasta. Säädösten täytäntöönpano sujuu moitteettomasti. Talouden toimijoiden ja jäsenvaltioiden kanssa käydään säännöllisesti keskusteluja, jotta mahdolliset tulkinta- tai soveltamisongelmat voidaan ratkaista. Lisäksi komissio otti vuonna 2016 käyttöön viisitoista verkko-oppimismoduulia, jotka koskevat tullikoodeksia, jotta voidaan tukea kyseisen lainsäädännön käyttöönottoa ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa. Tullikoodeksin asianmukaisessa täytäntöönpanossa on tärkeä rooli myös suuntaviivoilla, joissa selitetään sääntöjen soveltamisen käytännön näkökohtia. Jäsenvaltiot ja kaupan edustajat ovat laatineet yhteistyössä komission kanssa kaikki tällaiset tarvittavat suuntaviivat. Ne jatkavat yhteistyötä näiden asiakirjojen päivittämiseksi tarpeen mukaan.

Suurin osa työstä, jonka tavoitteena on unionin tullikoodeksissa kaavailtujen sähköisten järjestelmien (joita on yhteensä seitsemäntoista) päivittäminen tai luominen, saatetaan päätökseen vuoteen 2020 mennessä. Jotkut järjestelmät otetaan kuitenkin käyttöön asteittain vuoteen 2025 mennessä 25  , ja ne ovat riippuvaisia rahoituksesta, jota myönnetään EU:n seuraavan sukupolven tullialan tukiohjelmista. Kaikki sähköiset järjestelmät on saatava käyttöön, jotta tulliviranomaiset voivat sekä hallita rahoitus- ja turvallisuusriskejä että helpottaa kauppaa.

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisilla on edessään merkittävä tehtävä: niiden on saatettava päätökseen monien edellisen tullialan oikeuskehyksen (yhteisön tullikoodeksi) aikana myönnettyjen lupien uudelleenarviointi toukokuuhun 2019 mennessä. Lupia myönnetään talouden toimijoille eri tarkoituksiin, lähinnä kuitenkin siksi, että ne voisivat soveltaa yksinkertaistettuja tai vähemmän raskaita tullimenettelyjä. Hyvä esimerkki tästä on lupa, jolla myönnetään valtuutetun talouden toimijan asema. Koska lupien myöntämisedellytykset ovat voineet muuttua unionin tullikoodeksissa – joissakin tapauksissa tiukemmiksi ja yhdenmukaisemmiksi – voimassa olevia lupia on arvioitava uudelleen uusien sääntöjen tiukan soveltamisen varmistamiseksi.

Komissio avustaa jäsenvaltioita ja elinkeinoelämän edustajia järjestämällä keskustelufoorumeita, joilla voidaan käsitellä kysymyksiä, jotka liittyvät toukokuuhun 2019 saakka kestävään lupien uudelleenarviointiin. Unionin tullikoodeksin täytäntöönpanon sekä uusien säännösten ja tietotekniikkajärjestelmien käyttöönoton on oltava ensisijainen tavoite myös tulevina vuosina.

II.Kattavan keskipitkän ja pitkän aikavälin strategian laatiminen tullialan tietojärjestelmille

Kuten komissio totesi hallinnointitiedonannossaan, entistä kehittyneempien EU:n laajuisten sähköisten tullijärjestelmien ylläpitokustannukset tulevat olemaan merkittävät tulevina vuosina. Tähän on löydettävä ratkaisuja. Lisäksi on ratkaistava pitkällä aikavälillä se, miten vältetään päällekkäiset toimet ja resurssit, kun sähköisiä järjestelmiä päivitetään kussakin jäsenvaltiossa. Sähköiset järjestelmät ovat kuitenkin välttämättömiä tulliliiton tehokkaan ja nykyaikaisentoiminnan kannalta.

Jäsenvaltiot ja komissio ovat käyneet laaja-alaisia ​​keskusteluja siitä, mikä olisi tehokkaampi, kustannustehokkaampi ja virtaviivaisempi lähestymistapa sähköisten järjestelmien hallinnointiin. Mahdollisia ratkaisuja voi löytyä, kun otetaan huomioon digitaalistrategia, mahdollisuudet eri alojen välisiin yhteentoimiviin lähestymistapoihin sekä teknologisten innovaatioiden vaikutukset tulevina vuosina.

Komissio on äskettäin hyväksynyt kertomuksen 26 tullialan tietotekniikkastrategiasta. Tämä auttaa kohdentamaan tarvittavaa keskustelua lähivuosina. Tässä yhteydessä on ensisijaisesti perustettava ˮkatalysaattoriryhmäˮ, jossa on edustajia jäsenvaltioista, joita asia koskee, ja komissiosta ja joka tarkastelee mainitussa kertomuksessa esitettyjä erityiskysymyksiä. Kuten kertomuksessa todetaan, tavoitteena on oltava toteuttamiskelpoisen pitkän aikavälin skenaarion luominen ja etenemissuunnitelman laatiminen sen saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä toteutetaan uusia pilottihankkeita, tehdään huolellista synergioihin tähtäävää työtä muiden toimijoiden kanssa sekä laaditaan asianmukaisia oikeudellisia analyysejä ja kustannus-hyötyarvioita. Komissio on valmis osallistumaan tähän työhön aktiivisesti.

III.Tulliliiton hallinnoinnin kehittäminen

Neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että tulliliitto tarvitsee pitkäaikaisen kaikenkattavan toimintalinjan ja yhteisen vision operatiivisesta hallinnoinnista. Tämä mahdollistaa tarvittavien päätösten tekemisen yksittäisillä politiikan aloilla osallistavalla ja kumppanuuteen perustuvalla tavalla eri sidosryhmien kanssa niin, että kaikkien tarpeet otetaan huomioon.

Yksi niistä ryhmistä, jotka tulevat vaikuttamaan tulliliiton yhteiseen hallinnointiin, on komission tullipääjohtajien neuvoa-antava ryhmä (jäljempänä ’tullipoliittinen ryhmä’). Tullipoliittisen ryhmän osallistuminen unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien täytäntöönpanopäivien uudelleentarkasteluun on ajankohtainen esimerkki siitä, miten komission ja jäsenvaltioiden välinen vahvistettu kumppanuus voi tukea tullialan painopisteiden tehokasta hallinnointia. Komissio ehdottaa, että kyseiselle ryhmälle annetaan selkeämpi ja yksityiskohtaisempi rooli tulliliittoon liittyvässä työssä.

Komissio on käynnistänyt prosessin, jonka avulla tullipoliittinen ryhmä muutetaan muodolliseksi asiantuntijaryhmäksi, jolla on selkeät tehtävät ja selkeä työjärjestys 27 .

IV.Tulliliiton suorituskyvyn arviointivälineen kehittäminen edelleen

Jatkuva toimenpiteiden seuranta sekä mahdollisten vaikutusten analysointi ja arviointi ovat tulliliiton hallinnoinnin olennaisia osia. Tätä varten komissio on pyrkinyt kehittämään tulliliiton suorituskyvyn arviointivälinettä, joka auttaa ohjaamaan toimintalinjan muotoilua ja strategista päätöksentekoa. Tämän välineen avulla olisi voitava arvioida järjestelmällisesti tulliliiton suorituskykyä suhteessa sen strategisiin tavoitteisiin. Vaikuttavuuden, tehokkuuden ja yhtenäisyyden perusteiden avulla voidaan analysoida tärkeimpiä kehityssuuntauksia ja tunnistaa siten alat, joilla on parantamisen varaa. Tämä väline on myös välttämätön tietoisuuden lisäämiseksi tärkeimpien sidosryhmien ja laajemman yleisön parissa tulliliiton saavutuksista ja lisäarvosta.

Tulliliiton suorituskyvyn arviointivälineellä arvioidaan tulliliiton toimintaa keskeisten suorituskykyindikaattorien perusteella useilla eri aloilla. Näitä ovat muun muassa taloudellisten etujen suojaaminen, EU:n kansalaisten turvallisuuden varmistaminen sekä sen arvioiminen, missä määrin tullialantoimet lisäävät EU:n kasvua ja kilpailukykyä. Vaikka tulliliiton suorituskyvyn arviointi on jo osoittanut arvonsa, sitä on kehitettävä edelleen, jotta voidaan vahvistaa datapohjaista toimintalinjan muotoilua. Tämä voidaan toteuttaa muun muassa kehittämällä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita ja lisäämällä vertailuarvojärjestelmien sekä nykyaikaisten analyysimenetelmien ja -välineiden käyttöä. Tässä työssä on otettava huomioon synergiat tulliviranomaisten, komission, muiden rajavalvonnasta vastaavien viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotta voidaan mahdollistaa tietolähteiden uudelleenkäyttö ja välttää mahdolliset päällekkäisyydet. 

V.Keskitetty palvelupiste

Komissio jatkaa työtä toimintaympäristön luomiseksi keskitettyä tullipalvelupistettä varten EU:ssa. Tällaisessa toimintaympäristössä talouden toimijat voisivat toimittaa vakiomuodossa tiedot, joita vaaditaan erilaisissa sääntelytarkoituksissa (esimerkiksi eläinlääkintään, terveyteen ja ympäristöön liittyvät tarkoitukset), useille eri vastaanottajille yhdenmukaistettujen yhteyspisteiden kautta. EU:n tasolla keskitetty tullipalvelupiste voi hyödyttää monella eri tavoin sekä elinkeinonharjoittajia että sääntelyviranomaisia. Tällä monimutkaisella alalla on pyrittävä välttämään päällekkäisyydet ja tarpeettomat kustannukset. Tämän vuoksi komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet ottavansa käyttöön keskitetyn tullipalvelupisteiden toimintaympäristön vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa asetetaan saataville välineitä, joilla EU:n varmennejärjestelmät liitetään yhteen kansallisten järjestelmien kanssa, jotta jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat hyväksyä automaattisesti muiden viranomaisten sähköiset varmenteet. Niitä varten luodaan myös tietokanta EU:n tasolla. Mahdollisessa toisessa vaiheessa voitaisiin pyrkiä kehittämään puitteet, joilla tuetaan yhtenäisen ja johdonmukaisen toimintaympäristön luomista keskitetyn tullipalvelupisteen toiminnoille EU:ssa.

Komissio jatkaa työtä EU:n tason toimintaympäristön luomiseksi keskitettyä tullipalvelupistettä ja harkitsee tältä pohjalta mahdollisia lisätoimia.

VI.Tulli- ja verotusyhteistyön parantaminen

Tulli- ja veroviranomaisten välisen yhteistyön parantaminen on ratkaisevan tärkeää, varsinkin kun otetaan huomioon se, että tulliviranomaiset varmistavat arvonlisäveron ja valmisteverojen asianmukaisen soveltamisen tavaroiden tuonnissa. Neuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja komissio ovat useissa yhteyksissä korostaneet yhteistyön hyötyjä. Näitä ovat parempi tasapaino valvonnan ja kaupan helpottamisen välillä, ristiriitojen poistaminen sääntöjen väliltä, petosten torjunnan tukeminen ja hallinnon yksinkertaistaminen. Viime vuonna tämän suhteen saavutettiin merkittävää edistystä.

Jäsenvaltiot sopivat joulukuussa 2017 28 , että yksinkertaistetaan alv-sääntöjä niiden yritysten osalta, jotka myyvät tavaroitaan verkossa kuluttajille, ja muotoillaan ne tehokkaammin. Ne sopivat myös, että poistetaan alv-vapautus EU:n ulkopuolelta tulevien pienten lähetysten tuonnin osalta, koska se johtaa epäreiluun kilpailuun ja vääristymiseen EU:n yritysten vahingoksi. Tulli- ja veroviranomaisten kanssa käydään parhaillaan keskusteluja, sillä uusien sääntöjen mukaan tulliviranomaisilla tulee olemaan merkittävä vastuu alv:n soveltamisesta tuontiin.

Marraskuussa 2017 komissio hyväksyi ehdotuksen 29 , jolla alv-järjestelmää vahvistetaan siten, että se suojaa petoksilta entistä paremmin, ja jolla torjutaan laajamittaisia alv-petoksia. Ehdotuksella pyritään parantamaan tulli- ja veroviranomaisten yhteistyötä, kun on kyse alv:n kantamisesta EU:n ulkopuolelta tulevassa tuonnissa. Näin voidaan estää tullimenettelynä 42 tunnetun kauppaa helpottavan toimenpiteen väärinkäyttö. Ehdotuksella pyritään puuttumaan ongelmiin, jotka Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsi ja jotka todettiin myös Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimuksissa tämän tullimenettelyn täytäntöönpanosta.

Neuvottelut ovat käynnissä neuvostossa, ja sopimus tästä aloitteesta on tärkeä osa tullin toimintaohjelmaa tulevina vuosina. Lainsäädäntötoimenpiteisiin olisi liitettävä jäsenvaltioiden vero- ja tulliviranomaisten konkreettinen sitoumus luoda tarvittavat yhteistyökanavat.

Lisäksi tulevalle Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) 30  annetaan valtuudet tutkia EU-petoksia ja muita rikoksia, jotka vaikuttavat unionin taloudellisiin etuihin, kuten tullipetoksia ja vakavia alv-petoksia, ja nostaa niistä syytteen. PIF-direktiivillä 31 , joka hyväksyttiin 5. heinäkuuta 2017, yhdenmukaistetaan näiden rikosten määritelmät, seuraamukset ja vanhentumisajat.

Komissio ja jäsenvaltioiden tulliviranomaiset jatkavat intensiivistä työtä valmistautuakseen vuoteen 2021, jolloin nyt voimassa oleva alv-vapautus 32 päättyy niiden tavaroiden osalta, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta ja joiden arvo on alle 22 euroa. Tämän seurauksena tulliviranomaiset saattavat joutua kantamaan alv:n suuremmasta määrästä tuontitavaroita.

VII.Kaupan ottaminen huomioon EU:n tullilainsäädäntötyössä myös jatkossa

Kaupalla on edelleen ratkaiseva merkitys sen varmistamisessa, että tullimenettelyt ja -säännöt ovat toimivia ja luovat asianmukaisen tasapainon laillista kauppaa harjoittavien toimijoiden vaatimusten ja tehokkaan valvonnan välille. Komissio on kehittänyt edelleen mekanismia, jolla vahvistetaan kaupan panosta eri menettelyvaiheissa, ja tätä varten tarkastellut uudelleen tärkeimmän kuulemiselimen eli kaupan alan yhteydenpitoryhmän tehtävänkuvausta. Tämän pääfoorumin lisäksi komissio edistää yhteisiä tulli- ja elinkeinoalan keskusteluja lainsäädännön kehittämisen ja täytäntöönpanon eri vaiheissa.

Kaupan alan yhteydenpitoryhmän tarkistetusta tehtävänkuvauksesta sovittiin vuonna 2017, jolloin se myös julkaistiin.​ 33 Ennakoiva lähestymistapa on kaupan puolelta välttämätön sen varmistamiseksi, että tästä tiiviimmästä yhteistyöstä saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Komissio puolestaan ​​käyttää näitä uusia yhteistyöjärjestelyjä jatkaakseen säännöllisten kuulemisten järjestämistä kaupan edustajien kanssa.

VIII.Tulliviranomaisten operatiivisen ja hallinnollisen yhteistyön tiivistäminen

Komissio katsoo, että kansallisten tulliviranomaisten välinen syvempi operatiivinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää. Mitä tulee EU:n yhteiseen riskinhallintajärjestelmään tullivalvonnan alalla, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota operatiivisiin yhteistyövalmiuksiin, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri hyöty investoinneista uusiin tietoihin, järjestelmiin ja sääntöihin.

Vaikka tullilainsäädännön täytäntöönpano on yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla, kokonaisuudessaan sen yhtenäinen täytäntöönpano kuuluu tulliliitolle. Tulli 2020 -ohjelma tarjoaa organisatoriset, metodologiset ja rahoitukselliset puitteet kansallisten tulliviranomaisten väliselle yhteistyölle, jotta voidaan varmistaa syvempi yhdentyminen operatiivisella tasolla. Lisäarvoa syntyy erityisesti sähköisten järjestelmien alalla, koska ohjelma mahdollistaa Euroopan laajuisten järjestelmien kehittämisen ja käytön. Ohjelmalla on huomattavaa lisäarvoa myös yhteistyöhankkeissa, kuten hankeryhmissä, joista monet ovat tuottaneet arvokasta tulosta tulliliitolle. 34

Tulli 2020 -ohjelman uutuus ovat asiantuntijaryhmät, jotka pyrkivät saavuttamaan tuloksia siten, että rajattu määrä maita tekee tiiviimpää yhteistyötä tietyillä aihealueilla. Monet vuonna 2016 perustetuista asiantuntijaryhmistä saavuttivat lupaavia tuloksia vuonna 2017. Tässä yhteydessä voidaan mainita kansalliset tullilaboratoriot, jotka yhdistelevät asiantuntemustaan ja käyttävät yhteisesti laitteitaan näytteiden analysoimista ja tulosten jakamista varten, sekä CELBET (ks. jäljempänä oleva laatikko). Näistä lupaavista tuloksista huolimatta joidenkin asiantuntijaryhmien potentiaalia ei ole täysin hyödynnetty. Kesällä 2017 tehty kysely osoittaa, että tämä saattaa johtua raskaasta hallinnollisesta rasitteesta, joka liittyy asiantuntijaryhmien perustamiseen ja johtamiseen.

CELBET (itäisen ja kaakkoisen maarajan tullitoimintaa käsittelevä asiantuntijaryhmä 35 )   CELBET tuo yhteen 11 itäistä ja kaakkoista jäsenvaltiota 36 , joilla on maarajaa, 18 kuukauden ajaksi. EU myöntää yhteisrahoitusta kustannuksiin, jotka ovat 927 000 euroa. Lupaavia tuloksia on saatu seuraavilla aloilla: ·Riskienhallinta: riskiprofiilien yhteinen luominen ja arviointi käytön jälkeen. ·Operatiivinen valvonta: muiden kuin kaupallisten rajanylityspaikkojen kartoitus ja yhteisten tehostamistoimien toteuttaminen valituilla maarajoilla. ·Laitteet ja hankinnat: luettelon laatiminen kaikista valvontalaitteista, jotka ovat käytettävissä raja-asemilla sekä analyysin tekeminen typologiasta ja puutteista. ·Koulutus: analyysin tekeminen koulutuksen puutteista ja koulutusmateriaalin valmistelu rajavartio- ja tulliviranomaisia varten. ·Suorituskyvyn mittaus ja arviointi: rajanylityspaikkojen keskeisten suorituskykyindikaattorien laadinta. ·Yhteistyö rajavartioviranomaisten ja naapurimaiden kanssa: suositukset tietojenvaihdon parantamiseksi maarajojen rajanylityspaikkoihin liittyvässä työssä.

Tulliliiton toiminta ja tulliliittoa täytäntöönpanevien kansallisten tulliviranomaisten syvempi yhdentyminen riippuu täysin tulliohjelmasta. Kun otetaan huomioon koko maailman, Euroopan unionin ja tulliliiton haasteet, on ratkaisevan tärkeää, että tätä ohjelmaa jatketaan myös vuoden 2020 jälkeen.

Komissio on esittänyt äskettäin seuraavat ehdotukset: i) uusi tulliohjelma, jolla luodaan vankka perusta tulliliiton haasteisiin vastaamiseksi, erityisesti syventämällä nykyisiä yhteistyömekanismeja ja valmiuksien kehittämistä, ja ii) tullivalvontalaitteita koskeva rahasto, jolla pyritään edistämään yhdenmukaista tullivalvontaa.

4.EDESSÄ OLEVAT ENSISIJAISET KYSYMYKSET

Tulliliitto ei voi olla staattinen. Markkinat, kauppa ja teknologiat ovat dynaamisia, ja tulliliiton on tuettava tätä kehitystä. Näin ollen jäsenvaltioiden tullihallinnot eivät voi pelkästään edetä edellisessä luvussa kuvatuilla aloilla, vaan niiden on myös pohdittava strategioita tulevalle kehitykselle, uusia lähestymistapoja ja erilaisia toimintatapoja, varsinkin kun otetaan huomioon paineet, joita niukemmat resurssit ja mahdollisesti suurempi tuleva vastuualue aiheuttavat. Tätä taustaa vasten komissio esittää jäljempänä luettelon ensisijaisista kysymyksistä, joita on käsiteltävä lähitulevaisuudessa erilaisilla tullialan foorumeilla.

a) Brexitin hallinnointi. Yhdistyneen kuningaskunnan muuttuminen kolmanneksi maaksi unionista ja sen tulliliitosta eroamisen seurauksena vaikuttaa merkittävästi kaikkiin tullimenettelyihin. Sen varmistaminen, että EU:sta eroaminen tapahtuu hallitusti ja muutokset, kuten tullimenettelyjen muutokset, pannaan täytäntöön, vaikuttaa komission ja jäsenvaltioiden resursseihin erityisesti sen vuoksi, että itse eroon liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Komissio tarkastelee tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tulliprosesseja ja ‑menettelyjä määrittääkseen lainsäädäntöön ja tietotekniikkaan liittyviä sekä muita näkökohtia, joita on käsiteltävä Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisen yhteydessä. On selvää, että tullitietojärjestelmiä on mukautettava, mikä voi johtaa lisäkustannuksiin ja suurempaan kysyntään resursseista ja yhteistyöstä sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä että jäsenvaltioiden välillä. Mukautuksia on tehtävä myös taloudellisten toimijoiden puolella. Sidosryhmille tiedottamisen ensimmäisenä vaiheena on julkaistu ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisen seurauksista tullialalle ja välilliseen verotukseen (alv ja valmisteverot) liittyvistä asiaankuuluvista näkökohdista.

b) Valvonnan tehostaminen ja petosten torjunta. Koska tullien ja alv:n kiertäminen on kompensoitava jäsenvaltioiden suuremmilla maksuosuuksilla EU:n budjettiin ja koska sen siten maksavat viime kädessä EU:n veronmaksajat, on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot pyrkivät tehostamaan valvontaa. Tullialan yhteisen lähestymistavan varmistamiseksi taloudellisten riskien hallinnan alalla koko EU:ssa komissio on äskettäin antanut päätöksen yhteisistä taloudellisten riskien kriteereistä ja standardeista 37 . Koska rajatylittävä toiminta on laajaa, menestyksekäs petostentorjunta saattaa edellyttää uusia ja erilaisia tapoja valvoa tavaroita. Tällaisia ovat esimerkiksi tietojärjestelmien käytön optimointi, jotta valvonta voidaan kohdentaa paremmin riskiliiketoimiin, ja luottamuksen lisääminen luotettaviin elinkeinonharjoittajiin ja heidän tietoihinsa, unohtamatta kuitenkaan testattuja ja luotettavia valvontamenetelmiä tilanteissa, joissa ne ovat tarkoituksenmukaisia.

 

c) EU:n tullilainsäädännön tiukempi seuranta. Tullilainsäädännön yhdenmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa on ratkaisevan tärkeää, koska rikolliset, jotka käyttävät hyväkseen ulkorajojen heikkoja kohtia, saattavat aiheuttaa ongelmia koko tulliliitolle. Komission odotetaan seuraavan yhteisten tullisääntöjen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja tarvittaessa toteuttavan toimia sen varmistamiseksi, että yhteisiä sääntöjä noudatetaan. Vaikka rikkomismenettelyt ovat tärkeä väline tässä yhteydessä, niitä on pidettävä viimeisenä keinona. Siksi komissio toteuttaa myös yhteistyö- ja valmiuksienkehittämistoimia jäsenvaltioissa, mukaan lukien vertaisseuranta. Tarkoituksena on edistää parhaita käytäntöjä ja lisätä yleistä tietoisuutta tullisäännöistä. Komission nykyistä toimintalinjaa tulliliiton seurannan alalla tarkastellaan parhaillaan uudelleen. Tavoitteena on saada parempi yleiskuva koko prosessista kaikkien osapuolten osalta ja käyttää resursseja paremmin.

d) Tulliviranomaisten toiminnan tehostaminen. Laajempi yhteistyö paikan päällä olevien operatiivisten yksikköjen välillä, myös vero- ja tulliviranomaisten välillä, voisi tehostaa niukkojen resurssien käyttöä. Tulli 2020 -hankkeista saadut kokemukset osoittavat, että jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyö tällä alalla tuottaa suurta lisäarvoa. Siihen olisi pyrittävä myös esimerkiksi tutkittaessa uusia data-analyysitekniikoita, testattaessa yhteistyömenetelmiä ja määritettäessä mahdollisia kapasiteettitarpeita. Näin voidaan tukea jäsenvaltioita rajatylittävien riskien kohdentamisessa tulliselvityksen ja jälkitarkastuksen alalla.

e) Innovaatioiden hyödyntäminen. Uusi digitaalinen todellisuus uusilla liiketoimintamalleillaan, toimintatavoillaan, automaatiollaan, hajanaisuudellaan ja arvoketjumuutoksillaan vaikuttaa EU:n kilpailukykyyn, oikeudenmukaisuuteen, johon EU pyrkii, sekä turvallisuuteen EU:ssa. On erittäin tärkeää pysyä ajan tasalla uusista teknologioista ja hyödyntää niitä, erityisesti data-analyysiä ja uutta lohkoketjulähestymistapaa, kuten jäsenvaltioiden kanssa on jo useaan otteeseen keskusteltu. Monialainen yhteistyö ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä vaatimuksia, jotka tukevat kaikkea teknologista kehitystä. Uudet eurooppalaiset ja kansainväliset standardit voivat myös olla tarpeen.

f) Tullin sähköisten järjestelmien optimointi ja käyttö. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön lisääminen sähköisten järjestelmien alalla on välttämätöntä, jotta voidaan vähentää kokonaiskustannuksia ja poistaa päällekkäisyydet järjestelmien kehittämis-, ylläpito- ja toimintakustannuksista. Jäsenvaltiot ovat jo korostaneet toivovansa keskitetympiä järjestelmiä ja yhteistyöratkaisuja, kuten komission kertomuksessa tullialan tietotekniikkastrategiasta esitetään. 38 Kyseisen kertomuksen mukaan komissio aikoo lyhyellä aikavälillä analysoida aktiivisesti eri vaihtoehtoja tällä alalla.

g) Verkkokaupan haasteisiin vastaaminen. Sähköisestä kaupankäynnistä tulliviranomaisille aiheutuvat haasteet ovat hyvin tiedossa jo nyt. Tavaroita ostetaan verkossa suuria määriä EU:n ulkopuolelta. Tulliviranomaisten haasteena on toteuttaa asiaan liittyvä valvonta ja kerätä sovellettavat tullit. Erityisesti EU:hun tuotujen vähäarvoisten tavaroiden määrä kasvaa vuosittain 10–15 prosenttia. Tulliviranomaisten ensisijaisena tehtävänä on toteuttaa tehokkaita valvontatoimenpiteitä petosten torjumiseksi, mutta ne myös keräävät sovellettavia tulleja kyseisistä tuoduista tavaroista. Lisäksi niiden on samanaikaisesti tuettava ja helpotettava tämäntyyppisen kaupankäynnin kehittymistä, koska se tuo suurta hyötyä yrityksille ja kansalaisille. Komissio on tukenut aktiivisesti elinkeinonharjoittajia, jotta nämä voivat valmistautua vuoteen 2020 mennessä turvallisuussyistä tarvittavaan saapumista edeltävien tietojen sähköiseen toimittamiseen, kuten unionin tullikoodeksissa säädetään.

h) Tulliliiton hyödyntäminen EU:n turvallisuuden parantamiseksi. EU:n turvallisuuden parantamiseen tähtääviin toimiin kuuluu se, että tarkastellaan, miten poliisi-, rajavalvonta- ja tulliviranomaisten yhteisiä toimintalinjoja voitaisiin sovittaa yhteen paremmin, jotta voidaan osaltaan torjua vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia sekä parantaa suojelua erityisesti EU:n ulkorajoilla. Lisäksi olisi tutkittava lähemmin, millä aloilla voitaisiin tehdä käytännön yhteistyötä operatiivisella tasolla rajatarkkailijoiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa. Tulliviranomaiset ovat turvallisuus- ja lainvalvontaviranomaisten tärkeä kumppani rajatylittävien uhkien torjunnassa, koska niillä on johtava asema tavaroiden valvonnan alalla unionin ulkorajoilla ja erityisvastuu lastien ennakkoriskianalyysistä.

i) Kansainvälisten suhteiden kehittäminen edelleen. Vuonna 2017 kolmansista maista EU:hun suuntautuva tuonti oli 1879 miljardia euroa ja EU:sta kolmansiin maihin suuntautuva vienti 1859 miljardia euroa 39 . Ulkomaankaupan volyymi kasvaa jatkuvasti. Tämä edellyttää EU:n ja kolmansien maiden välisen yhteistyön jatkamista ja lisäämistä, jotta voidaan parantaa tullimääräysten noudattamista ja helpottaa samalla EU:n kauppaa muun maailman kanssa. Tässä yhteydessä on myös vahvistettava toimitusketjuja kansainvälisellä tasolla Maailman tullijärjestön foorumin puitteissa siten, että lujitetaan edelleen valtuutetun talouden toimijan asemaa. Ratkaisevan tärkeää on myös edistää valtuutetun talouden toimijan ohjelmien vastavuoroista tunnustamista kumppanimaiden kanssa. Tällainen tunnustaminen on jo voimassa Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin, Sveitsin ja Norjan kanssa. Tavoitteena on edistää valtuutetun talouden toimijan aseman laajempaa käyttöönottoa.

5.YHTEENVETO

Tulliliitto on risteyskohdassa. Oikeuskehys on uusi, työtavat ovat uusia ja tietotekniset välineet ovat uusia. Lähivuosina on pyrittävä sovittamaan nämä osatekijät yhteen johdonmukaisella tavalla, joka edistää sääntöjen noudattamista ja kohdentuu riskialoihin. Samalla on otettava huomioon muut politiikan alat, erityisesti turvallisuus, jotta voidaan vahvistaa EU:n yhteisiä toimintatapoja.

Tulliliiton kehittäminen on dynaaminen prosessi, Viime vuosina on edistytty monilla aloilla tulliliiton hallinnoinnin parantamiseksi. Työskentelyä näillä aloilla on jatkettava. Komissio kuitenkin katsoo, että EU:n tulliviranomaisten on tarkasteltava uusia ensisijaisia ​​kysymyksiä tulevien haasteiden ratkaisemiseksi. Näitä ovat seuraavat:

·brexitin hallinnointi

·valvonnan tehostaminen ja petosten torjunta

·EU:n tullilainsäädännön tiukempi seuranta

·tulliviranomaisten toiminnan tehostaminen

·innovaatioiden hyödyntäminen

·tullin sähköisten järjestelmien optimointi ja käyttö

·verkkokaupan haasteisiin vastaaminen

·tulliliiton hyödyntäminen EU:n turvallisuuden parantamiseksi

·kansainvälisten suhteiden kehittäminen edelleen

Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tukemaan tätä kertomusta ja odottaa aktiivista yhteistyötä näiden toimielinten kanssa jatkotoimien yhteydessä.

(1)

 COM(2017) 2025.

(2)

 Tulliliitto koostuu Euroopan unionin 28 jäsenvaltiosta, joistakin Yhdistyneen kuningaskunnan alueista, jotka eivät ole osa Euroopan unionia, ja Monacosta. 

(3)

 Tilastojen mukaan EU28-maiden kokonaiskaupan arvo vuonna 2016 oli 3,5 biljoonaa euroa eli 9,5 miljardia euroa päivässä (lähde: Eurostat).

(4)

 Tullien osuus EU:n koko talousarviosta on 14 prosenttia; 20 miljardia euroa vuonna 2016 yhteensä 25 miljardista eurosta kannettuja tulleja.

(5)

 Maailmankauppa alkoi elpyä voimakkaasti ja tasaisesti vuoden 2016 jälkipuoliskolla: vuotuinen kaupan kasvu oli 4,5 prosenttia vuonna 2017, kun se oli vain 1,5 prosenttia vuonna 2016 (kevään 2018 ennuste, huomautus 1: kannanotto (Euroopan komission talouden ja rahoituksen pääosasto).

(6)

 valmisteveropetosten torjuntaa koskevassa neuvoston edistysraportissa (11760/17, 8. syyskuuta 2017) todetaan, että varovaisten arvioiden mukaan tupakkatuotteiden salakuljetus maksaa jäsenvaltioille ja EU:lle joka vuosi yli 10 200 miljoonaa euroa menetettyinä verotuloina. Samanaikaisesti tullitoimipaikoissa EU:n rajanylityspaikoilla on vakavaa vajetta valvontalaitteista ja -järjestelmistä.

(7)

 Europolin ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston tekemät tutkimukset osoittavat, että jopa viisi prosenttia kaikesta EU:hun suuntautuvasta tuonnista – 85 000 miljoonan euron arvosta – on väärennettyjä ja laittomasti valmistettuja tuotteita. Tuotemerkit, jotka kärsivät eniten immateriaalioikeuksien loukkauksista, on rekisteröity ensisijaisesti Euroopan unionissa (2017 Situation Report on Counterfeiting and Piracy in the European Union, Europolin ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, kesäkuu 2017).

(8)

Päätöslauselma unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien käsittelystä – 2016/3024.

(9)

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 19/2017.

(10)

INT/814.

(11)

 COM(2016) 813 final.

(12)

 Neuvoston päätelmät EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä (asiakirja 7585/1/17 REV 1).

(13)

 Yhteisön tullikoodeksi, joka on sittemmin korvattu unionin tullikoodeksilla. Unionin tullikoodeksi mahdollistaa monenlaisten uhkien riskiperusteisen valvonnan (mukaan lukien riskit, jotka liittyvät turvallisuuteen sekä ympäristön, terveyden ja kuluttajien suojeluun), ja sillä tuetaan tulliviranomaisten pyrkimyksiä havaita ja estää vakavia rikoksia ja terrorismia tavaroiden liikkumisen alalla riippumatta siitä, onko tullisääntöjä rikottu vai ei.

(14)

 Yhteinen riskinhallintajärjestelmä on tarjonnut tulliviranomaisten käyttöön uusia yhteisiä välineitä. Tällainen on muun muassa tullialan riskinhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan jakaa tietoa ja tuloksia operatiivisista riskeistä. Tämä auttaa tunnistamaan erittäin liikkuvaa rajatylittävää rikollisuutta ja reagoimaan nopeasti kaikkiin kriisitilanteisiin toimitusketjussa. Tullialan riskienhallintajärjestelmästä saatujen kokemusten perusteella on yksilöity avainalat, joilla on parantamisen varaa. Neuvoston joulukuussa 2014 hyväksymä asiakirja, joka kattaa tullialan riskienhallintaa koskevan Euroopan unionin strategian ja toimintasuunnitelman, sisältää kattavan asialuettelon riskienhallinnan vahvistamiseksi seitsemällä alalla. 

(15)

https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/facts_figures_en.pdf

(16)

 Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta – vuosikertomus 2016, SWD(2017)266 final, 21.7.2017.

(17)

 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Vaikutusten arviointi – Accompanying the document Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on controls on cash entering or leaving the Union and repealing Regulation (EC) No 1889/2005, SWD(2016)470 final.

(18)

Kertomus unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosta, COM(2018) 39 final.

(19)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 70/2008/EY, tehty 25 päivänä tammikuuta 2008, paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä (EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21).

(20)

Tämä kattaa esimerkiksi rajapinnan petostentorjunnan tietojärjestelmään (AFIS) joka sisältää erilaisia sovelluksia, joiden avulla jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat havaita ja torjua tullipetoksia.

(21)

 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/578, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2016, unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevan työohjelman vahvistamisesta.

(22)

 UTK, 3 artikla.

(23)

Valtuutetun talouden toimijan käsite otettiin käyttöön Maailman tullijärjestön (WCO) SAFE-standardien puitteissa vuonna 2005. Se on kansainvälisesti tehokkaaksi tunnustettu toimitusketjun turvallisuusväline, jolla pyritään helpottamaan kansainvälistä kauppaa. Sitä käytetään yhä enemmän vertailuarvona luotettavia elinkeinonharjoittajia koskevien ohjelmien luomisessa muilla aloilla, erityisesti siviili-ilmailun ja merenkulun turvallisuuden sekä kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan ja verotuksen alalla.

(24)

 Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosta ja komissiolle siirretyn delegoitujen säädösten antamisvallan käyttämisestä unionin tullikoodeksin 284 artiklan mukaisesti.

(25)

COM (2018) 85 final, 2. maaliskuuta 2018.

(26)

COM(2018) 178 final.

(27)

Annetaan viite, jos tämä on saatu päätökseen ennen käsillä olevan kertomuksen hyväksymistä.

(28)

http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/12/05/vat-on-electronic-commerce-new-rules-adopted/ 

(29)

 COM(2017) 706 final. 

(30)

Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.

(31)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(32)

Direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017.

(33)

  https://ec.europa.eu/taxation_customs/general-information-customs/customs-trade-consultations_en

(34)

Muun muassa liikenteen, uhkien ja resurssien analysointi ulkorajojen yli;

sellaisten asiantuntijaverkostojen luominen esimerkiksi lento-, meri- ja maaliikennettä varten, jotka jakavat hyviä käytänteitä ja tarkastelevat riskianalyysin perustana olevia operatiivisia tai teknologisia kysymyksiä;

prototyyppi yhteisestä palvelusta, joka tukee merikonttien kohdennettua tullivalvontaa;

tuontivalvontajärjestelmän uudistusohjelma, joka tarjoaa uuden yhteistyöfoorumin tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaelinten välillä rahtien ennakkoriskianalyysejä varten. Näin pyritään parantamaan ilmoitettujen tietojen laatua ja mahdollistamaan ilmoitettujen tietojen ja riskialttiiden tietojen reaaliaikainen jakaminen (mukaan lukien valvontatulokset).

(35)

Ks. CELBET-hankeraportti, laadittu 26. syyskuuta 2017 (Work Package 3.1 ”Making an inventory of currently deployed control and detection equipment”), ja siihen sisältyvät tulokset (Subtask 3.2.1 ”Gap analysis for each Border Crossing Point (BCP))”. Raportin päätelmän (ks. s. 15) mukaan [EU:n ulkorajan 174:stä maarajan ylityspaikasta tehdyn] selvityksen tärkein tulos on, ettei tilanne laitteiden ja infrastruktuurin suhteen ole ihanteellinen. Raportin mukaan kaikkein huolestuttavinta on se, ettei 53 prosentissa rajanylityspaikoista ole käytössä rekisterikilpien tai konttikoodien automaattisia tunnistusjärjestelmiä (ANPRS), jotka ovat riskienhallinnan vankka perusta ja tehokas väline. Lisäksi 46 prosentissa rajanylityspaikoista ei ole käytössä lukulaitteita kuorma-autojen ja tavaravaunujen sekä niiden lastin tarkastamista varten. Rajanylityspaikoista 51 prosentissa ei ole käytössä edes käsikäyttöisiä laitteita.

(36)

Viro (koordinaattori), Suomi, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Kreikka ja Kroatia.

(37)

Viite, jos tämä on saatu päätökseen ennen raportin hyväksymistä.

(38)

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle tullialan tietotekniikkastrategiasta – COM(2018) 178 final.

(39)

Tulliliiton suorituskyky – Vuosikertomus 2016.