1.TAUSTA

Neuvosto voi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, jäljempänä ’alv-direktiivi’, 395 artiklan mukaan antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta jäsenvaltiolle luvan ottaa käyttöön tästä direktiivistä poikkeavia erityistoimenpiteitä arvonlisäveron (alv) kantamisen yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten veropetosten taikka veron kiertämisen estämiseksi. Koska tällä menettelyllä vahvistetaan poikkeuksia alv:hen sovellettaviin yleisiin periaatteisiin, poikkeusten olisi Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oltava oikeasuhteisia ja soveltamisalaltaan rajoitettuja.

Italia pyysi komission 19. heinäkuuta 2016 saapuneeksi kirjaamalla kirjeellä lupaa toteuttaa alv-direktiivin 193 artiklasta poikkeava toimenpide, jolla sovelletaan käännetyn verovelvollisuuden järjestelmää tavaraluovutuksiin ja palvelusuorituksiin, joita tekevät konsortioille niiden jäsenet. Koska Italian toimittamat tiedot eivät olleet riittäviä pyynnön arviointia varten, komissio lähetti Italialle useita kirjeitä, joissa pyydettiin lisäselvennyksiä, ja Italian ja komission välillä käytiin useita suullisia keskusteluja kyseisestä pyynnöstä. Komissio antoi alv-direktiivin 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Italian pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 28. maaliskuuta 2018 päivätyllä kirjeellä. Se ilmoitti Italialle 3. huhtikuuta 2018 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki pyynnön arviointiin tarvitsemansa tiedot.

Alv-direktiivin 193 artiklan mukaisesti verovelvollinen, joka suorittaa tavaroiden luovutuksen, on pääsääntöisesti velvollinen maksamaan arvonlisäveron veroviranomaisille. Italian pyytämän poikkeuksen tarkoituksena on asettaa kyseinen velvollisuus verovelvollisille (tässä tapauksessa konsortioille), joille niiden jäsenet tekevät luovutuksia tai suorituksia (niin kutsuttu käännetyn verovelvollisuuden järjestelmä). Pyydetyn poikkeuksen tarkoituksena on veropetosten torjunta.

2.KÄÄNNETTY VEROVELVOLLISUUS

Alv-direktiivin 193 artiklan mukaan arvonlisäveron maksamisvelvollisuus kuuluu tavaran luovuttavalle tai palvelun suorittavalle verovelvolliselle. Käännetyn verovelvollisuuden tarkoituksena on siirtää maksamisvelvollisuus sille verovelvolliselle, jolle tavarat luovutetaan tai palvelu suoritetaan.

Kun henkilö, jolle tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan, nimetään arvonlisäverovelvolliseksi, luovuttaja tai suorittaja ei veloita ja vastaanota arvonlisäveroa asiakkaalta. Luovuttaja tai suorittaja ei sen vuoksi voi kadota arvonlisäveron kanssa maksamatta sitä valtiolle. Tässä mielessä käännetyn verovelvollisuuden järjestelmä on todettu vaikuttavaksi väliaikaiseksi välineeksi petosten torjunnassa.

3.PYYNTÖ

Italia pyysi alv-direktiivin 193 artiklasta poikkeavaa erityistä toimenpidettä, jolla sovelletaan käännetyn verovelvollisuuden järjestelmää tavaraluovutuksiin ja palvelusuorituksiin, joita tekevät konsortioille 1 2 niiden jäsenet.

Italia esittää pyynnössään, että käännetyn verovelvollisuuden käyttöönotto tavaraluovutuksiin ja palvelusuorituksiin konsortion jäsenten ja konsortion välillä varmistaisi veropetosjärjestelyjen välittömän torjumisen, kuten sen, että konsortion jäsenet jättävät arvonlisäveron ilmoittamatta ja/tai maksamatta valtiolle. Se voisi lisäksi toimia pelotteena mahdollisille petoksentekijöille, ja verovalvonnasta tulisi tehokkaampaa tarkastettavien konsortioiden rajallisen määrän vuoksi.

4.KOMISSION KANTA

Kun komissio vastaanottaa 395 artiklan mukaisia pyyntöjä, se tarkastelee niitä siltä kannalta, täyttyvätkö niiden hyväksymisen perusedellytykset eli yksinkertaistaako ehdotettu erityistoimenpide verovelvollisia ja/tai verohallintoa koskevia menettelyjä tai estääkö ehdotus tietyntyyppistä verovilppiä tai veron kiertämistä. Komissio on aina suhtautunut tällaisiin tapauksiin rajoittavasti ja varovaisesti varmistaakseen, että poikkeukset eivät heikennä yleisen alv-järjestelmän toimintaa ja että ne ovat soveltamisalaltaan rajallisia sekä tarpeellisia ja oikeasuhteisia.

Erinä tapahtuvan maksamisen järjestelmästä voidaan näin ollen poiketa vain viimeisenä keinona hätätilanteissa. Tällöin on annettava takeet siitä, että myönnetty poikkeus on välttämätön ja luonteeltaan poikkeuksellinen.

Huolimatta useista komission pyynnöistä Italia ei ole osoittanut konsortioiden ja niiden jäsenten välisestä suhteesta aiheutuvien mahdollisten petosongelmien luonnetta eikä laajuutta.

On vaikea nähdä, miten alv-petoksiin liittyviä ongelmia voi syntyä konsortioiden ja niiden jäsenten välisessä suhteessa; konsortion oletetaan toimivan jäsentensä puolesta. Lisäksi tämä erityinen suhde huomioon ottaen Italian pitäisi voida puuttua petoksiin riittävillä valvontatoimenpiteillä. Joka tapauksessa komissio on edelleen valmis pyydettäessä antamaan Italialle tarvittavaa apua alv-petoksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Näin ollen, koska Italia ei ole osoittanut, että poikkeavaa toimenpidettä pyydetään petosten torjumiseksi tai verovelvollisia ja/tai verohallintoa koskevien menettelyjen yksinkertaistamiseksi, niin kuin alv-direktiivin 395 artiklassa edellytetään, pyyntö ei täytä kyseisessä artiklassa vahvistettuja edellytyksiä.

5.PÄÄTELMÄ

Edellä mainittujen tekijöiden perusteella komissio vastustaa Italian pyyntöä.