I. JOHDANTO

Tämä on viidestoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia. Se on tilannekatsaus, jossa käsitellään kehitystä seuraavien kahden pääpilarin alalla: terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden ja niiden tukimekanismien torjunta sekä puolustusvalmiuden ja selviytymiskyvyn parantaminen kyseisten uhkien varalta.

Eurooppa-neuvosto totesi Salisburyn hermomyrkkyiskun jälkeen maaliskuussa 2018 1 , että ”EU:n on vahvistettava toimintakykyään kemiallisten, biologisten, säteilyyn ja ydinaineisiin (’CBRN’) liittyvien riskien varalta, myös tiivistämällä yhteistyötä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Naton kesken”. Se pyysi komissiota ja korkeaa edustajaa jatkamaan tätä työtä ja raportoimaan edistymisestä kesäkuussa 2018 pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen mennessä. Tämä raportti on osa komission toimia tähän pyyntöön vastaamiseksi. Samalla esitetään yhteinen tiedonanto selviytymiskyvyn ja valmiuksien kehittämisestä hybridiuhkien varalta 2 ja yhteinen kertomus hybridiuhkien torjumista koskevan yhteisen kehyksen täytäntöönpanosta (heinäkuu 2017 – kesäkuu 2018) 3 . Tässä raportissa luodaan katsaus jo toteutettuihin ja tuleviin toimiin, joilla pannaan täytäntöön toimintavalmiuden parantamisesta kemialliseen, biologiseen sekä säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyviä riskejä vastaan lokakuussa 2017 hyväksytty toimintasuunnitelma 4 . Toimenpiteet ovat osa turvallisuusunioniin liittyvää toimenpidekokonaisuutta, jonka tarkoituksena on parantaa suojelua ja selviytymiskykyä terrorismia vastaan. Toimintasuunnitelma perustuu ennaltaehkäisevään toimintamalliin ja näkemykseen, jonka mukaan kemiallisten ja biologisten sekä säteily- ja ydinaineisiin liittyvien riskien toteutuminen ei ole kovin todennäköistä, mutta mahdollisella iskulla olisi huomattavat ja pitkään kestävät vaikutukset. Salisburyn isku sekä kasvava huoli siitä, että terroristit ovat kiinnostuneita kemiallisista, biologisista, säteily- ja ydinaineista ja valmiita käyttämään niitä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella 5 , osoittavat kuitenkin, että kyseisiin aineisiin liittyvä uhka on todellinen. Tämä korostaa tarvetta panna toimintasuunnitelma täytäntöön kattavasti ja kiireellisesti sekä ottaa erityisesti huomioon kemialliset uhat.

Tässä raportissa esitetään myös, miten terroristisen verkkosisällön poistamisessa on edistytty maaliskuussa 2018 annetun komission suosituksen 6 jälkeen. Lisäksi tarkastellaan, miten komissio on edistynyt radikalisoitumisen ehkäisemistä koskevissa toimissa radikalisoitumista käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän esittämän loppuraportin jälkeen. Liègessä 29. toukokuuta 2018 tapahtunut isku korostaa jälleen kerran, miten tärkeää on ehkäistä radikalisoitumista, sillä Belgian viranomaisten mukaan tekijä oli ollut yhteydessä radikalisoituneisiin henkilöihin. Tässä raportissa yksilöidään myös toimia, joilla parannetaan rautateiden henkilöliikenteen turvallisuutta. Lisäksi tässä tarkastellaan muiden ensisijaisten aloitteiden täytäntöönpanoa, erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Komissio esittääkin yhdessä tämän raportin kanssa kaksi muutosehdotusta. Niiden avulla lainsäädäntövallan käyttäjät voivat päästä yhteisymmärrykseen asiasta vuoden loppuun mennessä. Tässä raportissa tarkastellaan myös matkustajarekisteridirektiivin täytäntöönpanotilannetta 25. toukokuuta 2018 asetetun täytäntöönpanomääräajan umpeuduttua, toimia kyberturvallisuuden parantamiseksi ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi sekä turvallisuuden ulkoisen ulottuvuuden viimeaikaista kehitystä.

Vuosia 2021–2027 koskevaa monivuotista rahoituskehystä (Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia) varten annetuissa komission ehdotuksissa 7 otetaan myös huomioon, että uudet turvallisuusuhat edellyttävät uusia ratkaisuja. Ehdotuksissa korostetaan, että turvallisuusasiat ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä ja monialaisia, minkä vuoksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja EU:n tason toimia. Komissio ehdottaa, että sisäiseen turvallisuuteen osoitettua rahoitusta kasvatettaisiin 1,8-kertaiseksi verrattuna nykyiseen rahoituskehyskauteen 2014–2020. Uusiin turvallisuushaasteisiin vastataan useissa alakohtaisissa lainsäädäntöehdotuksissa, jotka esitetään osana monivuotista rahoituskehystä.

II. TOIMINTAVALMIUDEN PARANTAMINEN KEMIALLISEEN, BIOLOGISEEN SEKÄ SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUTEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ VASTAAN

1.Edistyminen toimintasuunnitelman toteuttamisessa

Kemiallisiin, biologisiin, radioaktiivisiin ja ydinaineisiin (CBRN-aineet) liittyvät turvallisuhat ovat monimutkaisia, ja ne voivat kehittyä nopeasti, kuten Salisburyn hermomyrkkyisku osoittaa. Terroristijärjestöt eivät ole käyttäneet Euroopassa CBRN-aineita, mutta on uskottavia viitteitä siitä, että niiden aikomuksena saattaisi olla CBRN-materiaalien tai aseiden hankkiminen ja että järjestöt kartuttavat parhaillaan kyseisten materiaalien käyttöä koskevaa tietämystä ja valmiuksia. Jotta voidaan vastata näihin uhkiin, lokakuussa 2017 esitettiin toimintasuunnitelma toimintavalmiuden parantamiseksi kemialliseen, biologiseen sekä säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyviä riskejä vastaan. Toimintasuunnitelmassa keskitytään asiantuntemuksen ja valmiuksien yhdistämiseen EU:n tasolla, jotta toimintavalmiutta voidaan parantaa kaikkialla unionissa. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa on saavutettu konkreettista edistystä, ja useilla aloilla on toteutettu toimenpiteitä toimintasuunnitelman neljän tavoitteen saavuttamiseksi: CBRN-materiaalien saatavuuden heikentäminen. CBRN-vaaratilanteisiin valmistautumisen ja reagoinnin tehostaminen, sisäisten ja ulkoisten yhteyksien vahvistaminen EU:n tärkeimpien alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa CBRN-turvallisuuden alalla ja CBRN-riskien tuntemuksen parantaminen.

Ensinnäkin osana toimiaan CBRN-materiaalien saatavuuden vaikeuttamiseksi unioni tehostaa tulliviranomaisten toimenpiteitä, joilla pyritään estämään CBRN-materiaalien laiton maahantulo. Lastitietojärjestelmät ovat olennaisen tärkeitä kansainvälisten toimitusketjujen seurannan ja riskiperusteisten tarkastusten tehostamiseksi. Näistä syistä komissio parantaa merkittävästi lastitietojen ennakkoilmoitusjärjestelmää ja tullin riskinhallintajärjestelmää ja muuttaa nykyiset löyhästi toisiinsa yhteydessä olevat kansalliset järjestelmät laaja-alaiseksi integroiduksi tietojärjestelmäksi. Uuden järjestelmän perustana on yhteinen kauppatietorekisteri, joka pystyy vastaanottamaan laadukkaampia reaaliaikaisia rahtitietoja. Se yhdistää kansallisten tulliviranomaisten riskienarviointijärjestelmät toisiinsa. Uuteen järjestelmään yhdistetään tuhansia uusia osapuolia, kuten huolitsijat, logistiikkapalvelujen tarjoajat tai postialan toimijat, jotka toimivat kansainvälisen logistiikan alalla eri liikennemuodoissa. Ne tarjoavat järjestelmään arvokasta rahtitietoa, jota ei ole tällä hetkellä saatavilla. Järjestelmän tarkoituksena on kattaa kaikki tullialan riskit, myös CBRN-materiaalien aiheuttamat uhkat.

Jotta voidaan parantaa myös kriisivalmiuksia ja selviytymiskykyä, jäsenvaltiot ovat kehittäneet valmiuksiaan havaita CBRN-materiaalit, jotta CBRN-iskujen torjumista voidaan edistää. Kansallisten asiantuntijoiden yhteenliittymä teki komission aloitteesta analyysin mittauslaitteiden puutteista noin 70 erilaisen CBRN-skenaarion yhteydessä. Puuteanalyysin perusteella laadittu raportti on jaettu jäsenvaltioille ja siitä on keskusteltu niiden kanssa. Analyysi auttaa jäsenvaltioita ohjaamaan tulevia tutkimustarpeita, ja sen avulla jäsenvaltiot voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä havainnointistrategioista ja toteuttaa operatiivisia toimenpiteitä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Analyysi osoittaa myös selvästi, että mittauslaitteita varten tarvitaan EU:n laajuiset tekniset standardit. Komissio aikoo toimia analyysin tulosten pohjalta ja hyödyntää toimintasuunnitelman mukaisesti perustettua neuvoa-antavaa CBRN-ryhmää 8 CBRN-mittauslaitteiden EU:n laajuisen standardoinnin toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi myös laadittava inventaario keskeisistä lääketieteellisistä vastatoimista sekä laboratorio-, hoito- ja muista valmiuksista. Komissio kartoittaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa säännöllisesti näiden vastatoimien saatavuutta kaikkialla EU:ssa, jotta sitä voidaan parantaa ja jotta vastatoimet saadaan CBRN-iskujen tapauksessa nopeasti käyttöön. Varautuminen CBRN-iskuihin ja niiden seurausten hallintaan edellyttää jäsenvaltioiden ja niiden pelastuspalvelualan viranomaisten lujitettua yhteistyötä ja koordinointia. Unionin pelastuspalvelumekanismilla voi olla tässä prosessissa keskeinen asema Euroopan yhteisten varautumis- ja vastausvalmiuksien kehittämisessä.

CBRN-toimintasuunnitelmassa korostetaan myös tarvetta tiiviiseen yhteistyöhön keskeisten kansainvälisten kumppaneiden ja järjestöjen kanssa. Komissio järjestää 28.–29. kesäkuuta 2018 yhteistyössä Yhdysvaltojen energiaministeriön kanssa EU:n ja Yhdysvaltojen välisen seminaarin radioaktiivisten lähteiden turvallisuudesta. Lisäksi komissio parantaa CBRN-asioita koskevia institutionaalisia ja yhteisöjen valmiuksia Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa. Unioni toteuttaa konkreettisia toimia kehittääkseen Naton kanssa tiiviimpää yhteistyötä CBRN-alalla, myös siviilivalmiuden osalta. EU:n edustajat osallistuivat tarkkailijoina Naton järjestämään työpajaan, joka käsitteli siviili- ja sotilasviranomaisten yhteistyötä laajamittaisen CBRN-terroristi-iskun tapauksessa. Lisäksi EU ja Nato harkitsevat tietoisuuden lisäämiseen tähtäävän yhteisen koulutusmoduulin luomista CBRN-aineita koskevia päätöksiä tekeville tahoille. EU:n olisi myös kartoitettava toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin edistää kemiallisten aseiden käyttöä koskevien kansainvälisten sääntöjen ja normien noudattamista, esimerkiksi kemiallisten aseiden kieltosopimukseen perustuvan EU:n sanktiojärjestelmän avulla. Liikenteen alalla komissio ja jäsenvaltiot ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa vahvistaakseen EU:n ilmailun turvallisuusjärjestelmän valmiutta torjua CBRN-uhkia. Tämän työn tuloksena on laadittu luettelo ilmailua koskevien CBRN-uhkien torjumiseksi toteutettavista toimista.

CBRN-riskien tehokas torjunta edellyttää erityisasiantuntemusta kaikilla tasoilla, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää tehostaa asiantuntemuksen yhdistämistä ja jakamista. Parasta käytäntöä havainnollistavana esimerkkinä voidaan mainita Keski-Euroopan CBRNE 9 -koulutuskeskus, jonka kahdeksan jäsenvaltiota 10 perusti vuonna 2016 Budapestiin. Sen tavoitteena on jakaa, laajentaa ja syventää pelastustyöntekijöiden CBRNE-kysymyksiin liittyviä tietoja ja taitoja koulutuksen ja harjoitusten avulla. Komissio on hyväksynyt myös hanke-ehdotuksen, jolla tehostetaan tätä yhteistyötä perustamalla liikkuva pelastusyksikkö, jonka voi lähettää (pyynnöstä) paikalle CBRNE-iskun tai likaisten pommien käyttöön perustuvan iskun tapauksessa. Kriminalistiikka on yksi esimerkkiala, jolla on tarve luoda yhteisiä valmiuksia. Todisteiden kerääminen ja käsittely saastuneella alueella on erittäin haastava tehtävä, ja siihen tarvitaan erityisiä yksikköjä. Komission Yhteinen tutkimuskeskus valmistelee tämän alan aloitteita, jotka koskevat forensisen ydinmateriaalitutkinnan valmiuksia, jotta voitaisiin jakaa alan erityistietämystä. Edellä mainitun puuteanalyysin tulosten perusteella komissio tekee CBRN-alan neuvoa-antavan ryhmän kanssa yhteistyötä myös yksilöidäkseen alat, joilla havainnointikapasiteettia voidaan yhdistää.

Koulutus ja harjoitukset ovat keinoja, joilla voidaan tehokkaasti jakaa asiantuntemusta CBRN-riskeistä. EU-rahoitteisen eNotice-hankkeen myötä on otettu käyttöön yli 200 asiaan liittyvää koulutushanketta sisältävä tietokanta 11 , joka tarjoaa yleiskatsauksen koulutusmahdollisuuksista eri puolilla unionia. Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään käytettävissä olevia CBRN-koulutusmahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi komissio hyödyntää täysimääräisesti ydinturvan eurooppalaista koulutuskeskusta (EUSECTRA) ja on käynnistänyt laajan koulutuskampanjan EU:n tulliasiantuntijoille, jotka käyttävät pitkälle kehitettyjä säteilyn ja ydinaineiden mittauslaitteita ulkorajoilla, satamissa ja lentoasemilla. Komissio on lisäksi hyväksynyt hanke-ehdotuksen, jolla kehitetään yhdenmukaistettua CBRN-koulutusohjelmaa pelastustyöntekijöille ja lääketieteelliselle henkilökunnalle. Komissio järjesti alkuvuonna 2018 käytännön Chimera-suunnitteluharjoituksen, joka saattoi yhteen terveys-, pelastuspalvelu- ja turvallisuussektorin toimijoita koko EU:sta, jotta saatiin testattua rajat ylittävää valmius- ja reagointisuunnittelua kuvitteellisessa skenaariossa, johon liittyy jonkin tartuntataudin tarkoituksellinen levittäminen. Tämä EU:n laajuinen harjoitus tuki sektorien välistä valmiuksien kehittämistä sekä yhteentoimivuuden ja koordinoinnin parantamista terveydenhuollon, väestönsuojelun ja turvallisuusalan välillä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Asiantuntemuksen jakaminen ulottuu myös yksityissektorille, sillä CBRN-iskulla voi olla kauaskantoisia seurauksia yksityissektorin toimijoihin. Turvahenkilöstön tietoisuuden lisäämiseen pääasiassa ilmailualalla tähtäävän teollisuusvetoisen hankkeen 12 tuloksena on otettu käyttöön verkko-opetusväline, joka antaa olennaista tietoa niille, jotka ovat tekemisissä CBRN-materiaalien ja -aineiden kanssa.

2.Tehostetut toimet kemiallisten uhkien torjumiseksi

Kemikaalien mahdollinen käyttö terrori-iskuissa on yhä näkyvämmässä asemassa terroristisessa propagandassa. Tämä on lisännyt huolta, jonka aiheuttivat Australiassa heinäkuussa 2017 paljastunut terroristien suunnitelma ja äskettäinen kemikaalien käyttö teatterissa. Sen vuoksi komissio aikoo vauhdittaa kemiallisiin uhkiin liittyvien lisätoimien toteuttamista CBRN-toimintasuunnitelman yleisissä puitteissa. Se hyödyntää tuloksia, joita on saatu havaitsemisvalmiuksia koskevassa puuteanalyysissa ja parhaiden käytäntöjen vaihdossa CBRN-turvallisuuden neuvoa-antavassa ryhmässä.

Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa maaliskuussa 2018 pidetyssä luottamuksellisessa kokouksessa yksilöitiin useita kiireellisiä painopistealueita, joilla olisi lisättävä yhteistyötä kemiallisten uhkien torjumiseksi. Tämän perusteella komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä seuraavien toimien toteuttamiseksi vuoden 2018 loppuun mennessä:

·laaditaan yhteinen luettelo kemiallisista aineista, joihin liittyy erityisiä turvallisuusuhkia, jotta voidaan toteuttaa lisää toimia tällaisten aineiden saatavuuden rajoittamiseksi ja niiden havaitsemisvalmiuksien parantamiseksi; toukokuussa 2018 perustettu erityinen kemiallisten uhkien havaitsemista käsittelevä asiantuntijaryhmä laatii luettelon hyödyntämällä jäsenvaltioissa ja komission Yhteisessä tutkimuskeskuksessa käynnissä olevia tutkimuksia;

·käynnistetään vuoropuhelu toimitusketjuun kuuluvien yksityisten toimijoiden kanssa, jotta voidaan yhdessä puuttua räjähteiden lähtöaineina käytettävien kemikaalien muodostamiin kehittyviin ja muuttuviin uhkiin; tässä työssä lähtökohtana 13 ovat EU:n tasolla toteutetut toimet, joilla rajoitetaan räjähteiden lähtöaineiden saatavuutta; ensimmäiset näkemykset on jo vaihdettu lähtöaineita käsittelevässä pysyvässä komiteassa;

·nopeutetaan uhkaskenaarioiden tarkistamista ja olemassa olevien havainnointimenetelmien analysointia, jotta voidaan parantaa kemiallisten uhkien toteamista, niin että voidaan laatia jäsenvaltioille käytännön ohjeita havaitsemisvalmiuksien kehittämistä varten; tätä varten on perustettu edellä mainittu asiantuntijaryhmä käsittelemään esiin tulevia kemiallisia uhkia; tämän asiantuntijaryhmän työ voi edistää pidemmällä aikavälillä mittauslaitteiden standardointia;

·lisätään tietoisuutta pelastustyöntekijöiden ja erityisesti lainvalvontaviranomaisten ja pelastuspalveluhenkilöstön keskuudessa, jotta kemiallisen iskun varhaiset merkit voidaan tunnistaa ja niihin reagoida asianmukaisesti.

III. RADIKALISOITUMISEN TORJUMINEN

1.Terroristisen verkkosisällön torjunta

Terroristiseen verkkosisältöön puuttuminen on edelleen keskeinen haaste radikalisoitumisen ehkäisemisessä. Komissio antoi 1. maaliskuuta 2018 suosituksen 14 laittoman verkkosisällön torjumiseksi. Suosituksen pohjalta käynnistetynraportoinnin tavoitteena on seurata sekä alan yritysten että jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten kumppaneiden (kuten Europol) toimia, joilla pyritään rajoittamaan terroristisen verkkosisällön saatavuutta.

Tämän EU:n internetfoorumin (koostuu yhteensä 13 yrityksestä, joihin sisältyvät myös suurimmat sosiaalisen median yritykset 15 , 20 jäsenvaltiosta ja Europolista) sopimiin indikaattoreihin perustuvan ensimmäisen raportointikierroksen alustavien havaintojen mukaan avoimuus on lisääntynyt jonkin verran, sillä lisää tietoja on saatu useammilta yrityksiltä. Tietoja on saatu myös sellaisilta yrityksiltä, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet EU:n internetfoorumiin.

Lisäksi useammat yritykset toteuttavat ennakoivia toimenpiteitä terroristisen sisällön tunnistamiseksi, ja tällaista sisältöä poistetaankin yhä enemmän. Ne toimijat, jotka ovat kehittäneet automaattisia välineitä terroristisen sisällön (mukaan lukien aiemmin poistettu sisältö) tunnistamiseksi, ovat onnistuneet nopeuttamaan terroristisen sisällön poistamista alustoiltaan, ja lisäksi on tunnistettu ja poistettu suuria määriä arkistoitua aineistoa. Avainsanatietokanta on alan yritysten yhteenliittymän perustama väline, jonka tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä terroristisen sisällön levittämisen estämiseksi eri alustoilla. Tietokannan jäsenten lukumäärä ja tietokannan kattaman terroristisen sisällön määrä kasvavat jatkuvasti. Tietokantaan on nyt liitetty 13 yritystä, ja se sisältää 80 000 kuva-tunnistetta ja 8 000 video-tunnistetta. Jotkin yritykset ovat antaneet ensimmäistä kertaa palautetta avainsanatietokannan vaikutuksista sisällön poistamiseen, mutta eri alustoilta on saatava enemmän palautetta ja sen on oltava yksityiskohtaisempaa ja järjestelmällisempää.

Myös jäsenvaltioiden ilmoitukset ovat edelleen tärkeä osa vastatoimia. Niiden jäsenvaltioiden määrä, jotka ilmoittavat terroristisesta sisällöstä internetyrityksille, kasvaa edelleen. Internetsisältöä seuraava Europolin yksikkö (IRU) jatkaa ilmoituskäytännön kehittämistä EU:ssa erityisesti koordinoimalla ja keventämällä prosessia. Internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekevä EU:n yksikkö teki vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä 8 103 ilmoitusta, joista 89 prosenttia johti sisällön poistamiseen. Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin 5 708 ilmoitusta aiempaa useammalle pienelle ja vähemmän tunnetulle yritykselle. Näistä 61 prosenttia johti sisällön poistamiseen. Niiden yritysten tapauksessa, jotka ovat olleet pitkään yhteydessä internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekeviin yksiköihin, ilmoitusten hyväksymisaste on pysynyt vakaana ja useimmiten ilmoituksista 90–100 prosenttia on johtanut sisällön poistamiseen. Nopeus, jolla yritykset ilmoittavat reagoivansa ilmoituksiin, vaihtelee eri alustoilla alle tunnista vuorokausiin. Sekä suurten että pienten yritysten onkin edelleen parannettava reagointinopeuttaan, jotta ne voivat noudattaa asianmukaisesti suositusta, jonka mukaan terroristinen sisältö olisi poistettava tunnin kuluessa ilmoituksesta.

Ilmoituksia koskevia täysin systematisoituja palautemekanismeja ei ole vielä käytössä, vaikka jäsenvaltiot ovatkin saaneet useilta yrityksiltä vastaanottoilmoituksia ja joitakin vahvistuksia toteutetuista toimista. Vain yksi yritys toimittaa täydelliset tiedot ilmoituksen vastaanottamisesta, ajasta ja toteutetusta toimenpiteestä. Jotta voitaisiin parantaa yhteistyötä ja koordinointia lainvalvontaviranomaisten ja yritysten välillä, internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekevä EU:n yksikkö otti vuonna 2016 käyttöön internetsisällöstä ilmoittamista koskevan hallintasovelluksen. Tähän mennessä mukana on kolme jäsenvaltiota, ja toiset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa.

Komissio on käynnistänyt vaikutustenarvioinnin määrittääkseen, onko nykyinen lähestymistapa riittävä vai tarvitaanko laittoman verkkosisällön nopeaa ja ennakoivaa havaitsemista ja poistamista varten lisätoimenpiteitä, kuten mahdollisia lainsäädäntötoimia, joilla täydennetään nykyistä sääntelykehystä. Suositukseen perustuva raportointi otetaan huomioon tässä arvioinnissa.

Europolin yhteydessä toimiva internetsisältöä koskevia ilmoituksia tekevä yksikkö johti Daeshin propagandakoneistoon kohdistuvaa koordinoitua monikansallista työtä, johon osallistui kuusi jäsenvaltiota sekä Yhdysvallat ja Kanada. Tämä yhteistyöhanke (johon huipentui runsaan kahden vuoden aikana 29 maassa tehty työ) haittasi merkittävästi Daeshin propagandatoimia ja -infrastruktuuria, ja sen avulla saatiin myös huomattava määrä digitaalista todistusaineistoa.

2. Radikalisoitumista käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän työn jatkotoimet

Terroristisen verkkosisällön torjuntatoimien rinnalla EU:n tasolla jatketaan työtä, jolla tuetaan radikalisoitumisen ehkäisemistä jäsenvaltioissa ja niiden paikallisyhteisöissä. Radikalisoitumista käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä perustettiin 16 heinäkuussa 2017 antamaan suosituksia kaikkien sidosryhmien välisen koordinoinnin ja yhteistyön parantamisesta. Asiantuntijaryhmä esitti loppuraporttinsa 17 18. toukokuuta 2018. Siihen sisältyy monenlaisia suosituksia konkreettisista toimista, joilla puututaan prioriteettialojen haasteisiin, kuten vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen (mukaan lukien vapautumisen jälkeiset jatkotoimet ja tuomioiden hallinnointi), viestintä ja verkkopropaganda, eri sidosryhmien välinen yhteistyö paikallistasolla, koulutus ja sosiaalinen osallisuus, tuki erityistä huomiota vaativille ryhmille (erityisesti nuorten radikalisoituminen ja konfliktialueilta palaavat lapset) ja ulkoinen ulottuvuus. Raportissa tunnustetaan EU:n aloitteiden, kuten radikalisoitumisen torjuntaverkoston (RAN), Euroopan strategisen viestinnän verkoston (ESCN) ja EU:n internetfoorumin, lisäarvo ja saavutukset. Siinä kehotetaan vahvistamaan näitä aloitteita ja niiden välistä koordinointia samalla kun luodaan tiiviimmät yhteydet kaikkien asianosaisten sidosryhmien, myös kentällä työskentelevien toimijoiden, poliittisten päättäjien ja tutkijoiden välille. Raportissa korostetaan, että EU:n tasolla toteutettavat toimet on saatettava vastaamaan paremmin jäsenvaltioiden tarpeita.

Komissio suhtautuu loppuraporttiin myönteisesti, koska siinä yksilöidään aloja, jotka edellyttävät kiireellisiä toimia jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla. Komissio noudattaa erityisesti suositusta perustaa EU:n laajuinen yhteistyömekanismi, jolla varmistetaan jäsenvaltioiden tiiviimpi osallistuminen radikalisoitumisen torjuntatyöhön. Tämä EU:n yhteistyömekanismi muodostuu uudesta johtoryhmästä, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja komission yhteyteen perustettavasta radikalisoitumisen koordinointi- ja tukirakenteesta.

Komissio toteuttaa välittömästi seuraavat toimet asiantuntijaryhmän suositusten noudattamiseksi:

·Komissio antaa päätöksen perustaa johtoryhmä, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista (EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori ja Euroopan ulkosuhdehallinto osallistuvat tarkkailijoina), jotta voidaan varmistaa, että EU:n toimet tällä alalla saatetaan vastaamaan paremmin jäsenvaltioiden tarpeita ja politiikan painopistealueita. Lisäksi komissio tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuden osallistua tiiviimmin strategisten suuntaviivojen laatimiseen. Johtoryhmän ensimmäinen kokous on tarkoitus pitää viimeistään marraskuussa 2018.

·Komission yhteyteen perustetaan vahvistettu koordinointi- ja tukirakenne tällä hetkellä käytettävissä olevien rajallisten resurssien mukaisesti. Loppuraportissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi on erityisen tärkeää, että jäsenvaltiot osallistuisivat vaadittavan asiantuntemuksen hankkimiseen. Tätä varten komissio kehottaa jäsenvaltioita esittämään ehdotuksia koordinointi- ja tukirakenteen palvelukseen kuluitta määräaikaisesti siirrettävistä henkilöistä. Yhdessä johtoryhmän kanssa se muodostaa radikalisoitumisen torjuntaa koskevan EU:n yhteistyömekanismin.

·Komissio järjestää terrorismin ehkäisemisen alan kansallisten päättäjien verkoston kokouksen ennen lokakuuta 2018. Näin voidaan helpottaa jäsenvaltioiden välisen yhteydenpidon lisäämistä ja keskustella konkreettisista jatkotoimenpiteistä.

Komissio panee merkille asiantuntijaryhmän suosituksen radikalisoitumisen torjuntaa koskevan EU:n yhteistyömekanismin arvioinnista vuoden 2019 kuluessa. Se pyrkii esittämään tällaisen arvioinnin tulokset joulukuuhun 2019 mennessä, mutta on tietoinen siitä, että ehdotettuja toimenpiteitä ei ole vielä kenties kokonaisuudessaan toteutettu siihen mennessä.

Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto antoi 22. toukokuuta 2018 suosituksen 18 yhteisten arvojen edistämisestä kouluissa. Sen tarkoituksena on vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta paikallisella ja kansallisella tasolla, kuten komissiokin on esittänyt 19 . Tässä suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan lisää toimia kriittisen ajattelun ja medialukutaidon parantamiseksi kouluissa.

IV. KONKREETTISET LYHYEN AIKAVÄLIN TOIMENPITEET RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI

Liikenteen solmukohdat sekä rautatiet ja junat ovat erittäin riskialtis kohde, sillä infrastruktuuri on suunniteltu avoimeksi. 20 Tällä hetkellä eurooppalaisia junia käyttää päivittäin 26 miljoonaa matkustajaa, ja junaliikenteen ennakoidaan kasvavan noin 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Rautatieliikenteen matkustajien, työntekijöiden ja infrastruktuurin suojaaminen jatkuvasti kehittyviltä turvallisuusuhilta on keskeinen ja jatkuva haaste. Rautatieliikenteen on pysyttävä turvallisena ja suojattuna Euroopassa.

Eurooppa tarvitsee nykyaikaisen rautateiden turvallisuusjärjestelmän, joka perustuu riskinarviointiin ja jonka avulla voidaan reagoida nopeasti ja oikeasuhteisesti uusiin uhkiin mutta säilyttää rautatieliikenteen palveluiden saatavuus. Jotta voitaisiin nostaa turvallisuuden tasoa, pitää eurooppalaiset rautatieliikenteen palvelut saatavilla ja avoimina matkustajille ja välttää sisämarkkinoiden toiminnan tarpeettomat esteet, jäsenvaltioiden olisi parannettava tietojenvaihtoa ja lisättävä tietoisuutta, valmiuksia ja kapasiteettia, joilla voidaan reagoida terrori-iskuihin. Yksittäisten jäsenvaltioiden ilman varhaisen vaiheen koordinointia käyttöönottamat toimenpiteet voivat luoda esteitä ja aiheuttaa kustannuksia pidemmän matkustusajan, junavuorojen peruuttamisen ja rautatiekeskuksiin pääsyn ruuhkautumisen muodossa.

EU:n rautatieliikenteen matkustajille on taattava yhtäläinen turvallisuuden taso maasta ja liikenteenharjoittajasta riippumatta. EU-tason toiminnalla, jolla varmistetaan kaikkien asianomaisten toimijoiden rajatylittävä koordinointi, voidaan edistää yhtäläistä turvallisuuden suojan tasoa kaikkialla EU:ssa.

Tämän vuoksi komissio ehdottaa joitakin konkreettisia lyhyen aikavälin toimia, joilla parannetaan rautatieliikenteen matkustajien turvallisuutta EU:ssa (ks. liite I). EU:n terrorisminvastainen paketti hyväksyttiin 18. lokakuuta 2017. Siinä ilmoitettiin toimenpiteistä julkisten tilojen suojelun tehostamiseksi 21 . Tässä ehdotetut toimet perustuvat niihin ja asiaa koskeviin erillisiin selvityksiin, jotka osoittavat, että olisi toteutettava toimia EU:n rautateiden turvallisuuden parantamiseksi, erityisesti kansainvälisten palvelujen osalta. 22 Nämä toimet perustuvat myös komission, jäsenvaltioiden ja EU INTCENin tekemän riskinarvioinnin tuloksiin.

Rautatieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi on määritetty sekä EU:n että kansallisen tason toimia. EU:n tasolla komissio ehdottaa, että perustetaan EU:n rautatieliikenteen matkustajien turvallisuusfoorumi, jonka avulla luodaan tehokas yhteistyöympäristö ja annetaan suosituksia, joilla jäsenvaltioita autetaan koordinoimaan rautatieliikenteen turvaamistoimia tehokkaasti. Foorumi tarjoaa tukea keräämällä ja vaihtamalla keskeisiä tietoja rautatieliikenteen turvallisuudesta, rajat ylittävien rautatieliikennepalvelujen turvallisuuden optimoinnista ja koordinointimekanismista, jotta vältetään yksipuolisten päätösten tekeminen kansallisella tasolla. Se myös auttaa jäsenvaltioita ja rautatiealan sidosryhmiä arvioimaan yhdessä uusia uhkia ja turvallisuushäiriöitä sekä toteuttamaan asianmukaisia koordinoituja vastatoimia. Lisäksi komissio kehittää tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja asianomaisten virastojen kanssa rautatieliikenteen turvallisuuteen liittyviä riskejä koskevan yhteisen riskinarviointimenetelmän EU:n tasolla.

Ehdotettuja toimia testataan käytännössä. Komissio ottaa käyttöön vuotuiset toimet, joilla mekanismin tehokkuutta testataan erilaisissa skenaarioissa. Tämä voitaisiin yhdistää nykyisiin EU:n rahoittamiin rautatiepoliisiverkoston harjoituksiin. Komissio raportoi näiden toimien toteuttamisesta ja voi harkita kaikkia paremman sääntelyn periaatteiden mukaisia aiheellisia toimenpiteitä, joilla kehitetään hankkeita tai korjataan mahdollisesti havaittuja puutteita.

V. MUIDEN TURVALLISUUTTA KOSKEVIEN ENSISIJAISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN

1.Tavoitteena tietojärjestelmien yhteentoimivuus

EU:n tavoitteena ovat vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät turvallisuuden, rajavalvonnan ja muuttoliikkeen hallinnan tueksi. EU:n tiedonhallinnassa ja tietojenvaihdossa havaittujen puutteiden korjaaminen on sen kiireellinen ja ensisijainen tavoite. Keskeinen osa tästä ovat komission joulukuussa 2017 esittämät tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat ehdotukset 23 , jotka ovat parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltävinä. Toimielimet ovat sopineet yhteisessä julistuksessaan EU:n lainsäädäntöprioriteeteista, että niiden yhteisenä tavoitteena on päästä ehdotuksista sopimukseen ennen vuoden 2018 loppua. Aikaisempien ilmoitustensa 24 mukaisesti komissio esittää tämän vuoksi yhdessä tämän raportin kanssa kaksi yhteentoimivuutta koskevaa muutettua ehdotusta. Ne sisältävät tarvittavat muutokset joulukuussa 2017 annettuihin yhteentoimivuutta koskeviin ehdotuksiin, jotka liittyvät tuolloin vielä neuvoteltavina olleisiin oikeudellisiin välineisiin. Komissio pyytää lainsäätäjiä sisällyttämään muutetut ehdotukset meneillään olevaan yhteentoimivuutta koskevien ehdotusten tarkasteluun, jotta kolmikantakokoukset voitaisiin aloittaa viipymättä.

Muutetuissa ehdotuksissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston viimeaikainen edistyminen turvallisuuteen, rajaturvallisuuteen ja muuttoliikkeen hallintaan liittyviä yhteentoimivia EU:n tietojärjestelmiä koskevien lainsäädäntöehdotusten käsittelyssä. Lainsäädäntövallan käyttäjät pääsivät 25. huhtikuuta 2018 lopulliseen poliittiseen sopimukseen EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) 25 perustamisesta, mikä mahdollistaa laittomien muuttajien ja EU:hun ilman viisumia matkustavien henkilöiden etukäteistarkastukset. Lainsäädäntövallan käyttäjät pääsivät 12. kesäkuuta 2018 poliittiseen sopimukseen myös kolmesta lainsäädäntöehdotuksesta 26 , joilla vahvistetaan Schengenin tietojärjestelmää eli Euroopassa eniten käytettyä turvallisuus- ja rajavalvontatietojen vaihtojärjestelmää. Tämä lisää Euroopan kansalaisten turvallisuutta kehittämällä järjestelmän kykyä torjua terrorismia ja valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta, parantaa rajaturvallisuutta ja muuttoliikkeen hallintaa sekä varmistaa tehokkaan tietojenvaihdon jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi lainsäädäntövallan käyttäjät pääsivät 24. toukokuuta 2018 poliittiseen sopimukseen lainsäädäntöehdotuksesta 27 , jolla vahvistetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavaa eurooppalaista virastoa, eu-LISAa. Vahvistettu toimivalta mahdollistaa sen, että virasto voi kehittää ja ottaa käyttöön teknisiä ratkaisuja, joiden avulla asianomaiset tietojärjestelmät saadaan yhteentoimiviksi. Koska näistä kolmesta aloitteesta päästiin yhteisymmärrykseen ja edistyttiin keskusteluissa lainsäädäntöehdotuksesta 28 , jolla eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä laajennetaan koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, komission oli mahdollista esittää edellä mainitut muutetut yhteentoimivuutta koskevat ehdotukset, joilla kyseisiin säädöksiin liittyvät tarvittavat muutokset sisällytetään joulukuussa 2017 esitettyihin yhteentoimivuutta koskeviin ehdotuksiin.

Yhteentoimivuutta koskevat muutetut ehdotukset eivät sisällä turvapaikanhakijoihin ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvän Eurodac-tietokannan muutoksia, koska keskusteluja toukokuussa 2016 esitetystä, Eurodac-järjestelmän vahvistamiseen tähtäävästä lainsäädäntöehdotuksesta 29 ei ole vielä saatu päätökseen. Tämänhetkisen Eurodac-järjestelmän nykyinen rakenne ei sovi teknisesti osaksi yhteentoimivia tietojärjestelmiä, koska siinä säilytetään ainoastaan biometrisiä tietoja ja viitenumeroja, mutta ei muita henkilötietoja (esim. nimi/nimet, ikä, syntymäaika), joiden perusteella voitaisiin havaita, jos samoihin biometrisiin tietoihin on linkitetty useita henkilöllisyyksiä. Toukokuussa 2016 annetulla lainsäädäntöehdotuksella pyritään laajentamaan Eurodacin käyttötarkoitusta EU:n alueella laittomasti oleskelevien ja sinne laittomasti tulleiden kolmansien maiden kansalaisten tunnistamiseen. Siinä säädetään erityisesti henkilötietojen, kuten nimen (nimien), iän, syntymäajan ja kansallisuuden, ja henkilöasiakirjojen säilyttämisestä tietokannassa. Nämä henkilötiedot ovat välttämättömiä sen varmistamisessa, että Eurodac pystyy edistämään yhteentoimivuuden tavoitteita ja voi toimia sen teknisessä kehyksessä. Tämä päämäärä korostaa lainsäätäjien tarvetta päästä pikaisesti yhteisymmärrykseen lainsäädäntöehdotuksesta. Ennen kuin Eurodacin vahvistamista koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta päästään yhteisymmärrykseen, EU:ssa laittomasti oleskelevien ja sinne laittomasti tulleiden kolmansien maiden kansalaisten tiedot eivät voi olla osa yhteentoimivia EU:n tietojärjestelmiä. Sen jälkeen kun lainsäädäntövallan käyttäjät ovat päässeet yhteisymmärrykseen ehdotuksesta Eurodacin vahvistamiseksi tai kun asiassa on edistytty riittävästi, komissio esittää tähän liittyvät muutokset yhteentoimivuutta koskeviin ehdotuksiin kahden viikon kuluessa.

Komissio esitti 16. toukokuuta 2018 lainsäädäntöehdotuksen 30 viisumitietojärjestelmän (VIS) vahvistamisesta, jotta voidaan paremmin vastata muuttuviin turvallisuus- ja maahanmuuttohaasteisiin ja parantaa EU:n ulkorajojen valvontaa. Vaikka nykyinen viisumitietojärjestelmä sisältyy jo joulukuussa 2017 esitettyjen yhteentoimivuutta koskevien ehdotusten piiriin, toukokuun 2018 lainsäädäntöehdotus viisumitietojärjestelmän vahvistamisesta mahdollistaisi sen, että järjestelmässä voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti ehdotettuja yhteentoimivuusratkaisuja. Ehdotuksessa säädetään tietokantoihin tehtävistä tehostetuista tarkastuksista, joilla ehkäistään viisumien myöntämiseen liittyviä muuttoliike- ja turvallisuusriskejä, ja vahvistetaan valmiuksia ehkäistä rikoksia ja siten parantaa turvallisuutta ja paikata tietoaukkoja.

2.Matkustajarekisteritietoja koskevan direktiivin täytäntöönpano

Matkustajarekisteritietoja (PNR) koskeva direktiivi 31 on ratkaisevan tärkeä, jotta unioni voi toimia yhdessä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden uhkaa vastaan. Määräaika direktiivin täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa päättyi 25. toukokuuta 2018. Tähän mennessä (7. kesäkuuta 2018) 14 jäsenvaltiota on ilmoittanut komissiolle toimenpiteistä, jotka ne ovat toteuttaneet saattaakseen direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään. 32 Loput 13 jäsenvaltiota eivät ole vielä ilmoittaneet kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistään. 33 Tarvittava lainsäädäntö on yhdeksässä jäsenvaltiossa parlamentin hyväksyttävänä. Yhdessä jäsenvaltiossa ensisijainen täytäntöönpanoa koskeva primaarilainsäädäntö on jo annettu, mutta niiden johdetun oikeuden säädösten käsittely, joita direktiivin saattaminen kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä edellyttää, on vielä kesken. Niistä jäsenvaltioista, jotka eivät ole vielä ilmoittaneet direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään, viidellä on voimassa olevaa lainsäädäntöä, jonka nojalla ne voivat kerätä PNR-tietoja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Niiden lainsäädäntökehystä on kuitenkin vielä muutettava, jotta se olisi täysin direktiivin mukainen.

PNR-direktiivin mukaan kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä on ilmoitettava sen 18 artiklan nojalla. Direktiivissä säädetään lisäksi erityisistä ilmoituksista, jotka koskevat sen soveltamista EU:n sisäisiin lentoihin (2 artikla), matkustajatietoyksiköiden perustamista (4 artikla) ja luetteloa toimivaltaisista viranomaisista, joilla on oikeus pyytää ja ottaa vastaan matkustajatietoyksiköltä PNR-tietoja (7 artikla). Kaikki 27 jäsenvaltiota 34 ovat toimittaneet komissiolle PNR-direktiivin 7 artiklan 3 mukaisesti luettelon toimivaltaisista viranomaisista, joilla on oikeus pyytää tai ottaa vastaan PNR-tietoja tai näiden tietojen käsittelyn tuloksia. Jäsenvaltioista 19 on ilmoittanut komissiolle 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti aikovansa soveltaa direktiiviä EU:n sisäisiin lentoihin, ja lisäksi 21 jäsenvaltiota on ilmoittanut 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti matkustajatietoyksikön perustamisesta.

Jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimiin direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöään ja saattaakseen päätökseen tarvittavat institutionaaliset järjestelyt. Lisäksi ne ovat edistyneet sellaisten teknisten ratkaisujen kehittämisessä, joita tarvitaan PNR-tietojen säilyttämiseen, käsittelyyn ja analysointiin. Jo 24 jäsenvaltiolla on käytössään PNR:n tekninen ratkaisu, ja loput kolme etenevät tarvittavan infrastruktuurin käyttöönoton eri vaiheissa. Prosessi, jolla luodaan yhteydet lentoliikenteen harjoittajiin, jotta PNR-tietoja voidaan siirtää matkustajatietoyksiköille, on edistynyt hyvin 12 jäsenvaltiossa. Lisäksi 11 muussa jäsenvaltiossa vähintään yksi lentoliikenteen harjoittaja toimittaa jo reaaliaikaisia PNR-tietoja matkustajatietoyksikölle.

Kaiken kaikkiaan komissio toteaa, että PNR-direktiivin täytäntöönpanossa on edistytty merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Koska tämä väline on ratkaisevan tärkeä EU:n yhteiselle toiminnalle terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjumiseksi, komissio hyödyntää kaikkia käytettävissään olevia toimenpiteitä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi, tarvittaessa myös rikkomusmenettelyä. Direktiivin puutteellinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä heikentää koko EU:n PNR-järjestelmän tehokkuutta, vähentää lentoliikenteen harjoittajien oikeusvarmuutta viivyttämällä yhden EU:n laajuisen PNR-järjestelmän luomista ja haittaa henkilötietojen tehokasta suojelua koko EU:ssa. Komissio tukee jatkossakin kaikkia jäsenvaltioita niiden pyrkiessä saattamaan päätökseen PNR-järjestelmiensä kehittämisen, muun muassa helpottamalla tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa täytäntöönpanomääräajan jälkeen. Jäsenvaltioiden kanssa pidettiin 7. kesäkuuta 2018 ensimmäinen kokous, jossa keskusteltiin PNR-direktiivin soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä.

3.Kyberturvallisuus ja kyberuhat

Komissio toteuttaa yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa edelleen toimia, jotka esitettiin syyskuussa 2017 annetussa yhteisessä tiedonannossa 35 Resilienssi, pelote ja puolustus: vahvan kyberturvallisuuden rakentaminen EU:lle.

Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden oli 9. toukokuuta 2018 mennessä saatettava verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Se on ensimmäinen EU:n laajuinen oikeudellisesti sitova kyberturvallisuutta koskeva säännöstö, jolla varmistetaan yhteinen korkeatasoinen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus kaikkialla EU:ssa.

Viides Euroopan laajuinen kyberkriisiharjoitus, Cyber Europe 2018, järjestettiin 6.–7. kesäkuuta 2018, ja sen koordinoinnista vastasi Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA). 36 Harjoitus järjestettiin EU:n ja EFTA:n jäsenvaltioiden tiimeille, jotka vastaavat tietotekniikan turvallisuudesta, toiminnan jatkuvuudesta ja kriisinhallinnasta. Harjoituksessa oli yli 1 000 osallistujaa. Skenaario liittyi lentoliikenteeseen, jolloin mahdollisia toimijoita ovat siviili-ilmailuviranomaiset, lennonvarmistuspalvelun tarjoajat, lentoasemayhtiöt ja lentoliikenteen harjoittajat, ja myös muille aloille voi aiheutua vaikutuksia.

Kansalaisten altistuminen laajamittaiselle disinformaatiolle, niin harhaanjohtavalle kuin suorastaan väärälle tiedolle, on toinen vakava kyberuhkien muoto ja suuri haaste Euroopalle. Komissio antoi 26. huhtikuuta 2018 tiedonannon Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa 37 . Siinä komissio esittelee toimintasuunnitelman ja itsesääntelyvälineitä, joilla voidaan torjua verkossa olevan disinformaation leviämistä ja vaikutuksia Euroopassa ja varmistaa eurooppalaisten arvojen ja demokraattisten järjestelmien suoja. Esimerkkeinä esitetyistä erityistoimenpiteistä voidaan mainita disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt verkkoalustoille ja -mainostajille, riippumattoman faktantarkastajaverkoston tukeminen ja toimenpiteet, joilla edistetään laadukasta journalismia ja medialukutaitoa. Disinfromaatiota käsittelevän monisidosryhmäfoorumin ensimmäinen kokous pidettiin 29. toukokuuta 2018, ja foorumi sitoutui kunnianhimoiseen etenemissuunnitelmaan, jotta varmistetaan säännöstön hyväksyminen 17. heinäkuuta 2018.

Verkkotunnuksia hallinnoivalla ICANN-organisaatiolla (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) on keskeinen rooli verkkotunnusjärjestelmää koskevan julkisen politiikan tavoitteiden tukijana. Komissio muistuttaa 38 , että ICANNin olisi vauhditettava toimiaan, joilla varmistetaan, että se noudattaa täysimääräisesti yleistä tietosuoja-asetusta Whois-palvelun uudistuksen jälkeen. Samalla sen olisi varmistettava, että Whois-palvelumallissa säilyvät yleiseen etuun liittyvät keskeiset toiminnot, jotka ulottuvat lainvalvonnasta kyberturvallisuuteen ja immateriaalioikeuksien suojaan. Tämän tavoitteen vuoksi komissio jatkaa ICANNin ja Euroopan tietosuojaneuvoston 39 välisten keskustelujen edistämistä, jotta voidaan aikaansaada molemmat tavoitteet täyttävä uusi malli. Komissio kehottaakin ICANNia ottamaan vastuun jäljellä olevien kysymysten ratkaisemisesta. ICANNin hallitus hyväksyi 17. toukokuuta 2018 gTLD-rekisteritietojen (nk. yleiset aluetunnukset) tilapäisen standardin, jota sovelletaan 25. toukokuuta 2018 alkaen ja jonka tarkoituksena on varmistaa yleisen tietosuoja-asetuksen noudattaminen. Vaikka tilapäinen standardi jättää avoimeksi useita kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi Whois-tietojen käyttöä laillisiin tarkoituksiin (kuten lainvalvontaan kuuluvaan tutkintaan), ICANNin hallitus sitoutui jatkamaan yhteistyötä alan toimijoiden kanssa kattavan ja pysyvän ratkaisun kehittämiseksi ja ottamiseksi käyttöön. 40 Euroopan tietosuojaneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta 2018 julkilausuman, jossa tunnustetaan ICANNin toteuttamat toimet sen varmistamiseksi, että Whois-palvelu on yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen. Tietosuojaneuvosto jatkaa kuitenkin ICANNin edistymisen seuraamista, jotta varmistetaan lainsäädännön vaatimusten asianmukainen noudattaminen. 41 Kattavan mallin puuttuminen Whois-palvelun osalta voi haitata vakavasti lainvalvontaviranomaisten kykyä tutkia rikoksia, kyberrikollisuus mukaan luettuina. Komissio seuraakin edelleen tarkasti, että ICANN tarjoaa pian asianmukaisen mallin, jolla mahdollistetaan Whois-tietojen käyttö laillisia tarkoituksia varten.

4.Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen

Rikolliset ja terroristit toimivat useissa eri jäsenvaltioissa ja voivat siirtää varoja pankkitililtä toiselle muutamassa tunnissa valmistellakseen tekojaan taikka siirtääkseen tai pestäkseen rikoksen tuottamaa hyötyä. Tämän vuoksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen on merkittävä osa työtä toimivan turvallisuusunionin aikaansaamiseksi. Neuvosto antoi 14. toukokuuta 2018 direktiivin, jolla vahvistetaan EU:n sääntöjä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi. Tämä ns. viides rahanpesun vastainen direktiivi lisää yritysten ja rahastojen omistuksen läpinäkyvyyttä, jotta voidaan estää läpinäkymättömien rakenteiden avulla tapahtuva rahanpesu ja terrorismin rahoitus. Se kehittää rahanpesun selvittelykeskusten työtä helpottamalla tiedonsaantia keskitettyjen pankkitilirekisterien kautta. Siinä puututaan myös terrorismin rahoituksen riskeihin, jotka liittyvät virtuaalivaluuttojen ja ennalta maksettujen maksuvälineiden anonyymiin käyttöön. Lisäksi se varmistaa yhteisen korkeatasoisen suojan suuririskisistä kolmansista maista peräisin oleville rahoitusvirroille.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät 30. toukokuuta 2018 poliittiseen sopimukseen direktiiviehdotuksesta 42 , jolla torjutaan rahanpesua rikosoikeudellisin keinoin ja jolla yhdenmukaistetaan rahanpesurikosten määrittelyä.

Kun komissio antoi terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamista koskevan toimintasuunnitelman 43 , neuvosto pyysi helmikuussa 2016 komissiota ”tutkimaan, olisiko tarpeellista asettaa asianmukaisia rajoituksia tietyt raja-arvot ylittäville käteismaksuille”. Komissio konsultoi tämän perusteella epävirallisesti jäsenvaltioita, antoi ulkopuolisen konsultin tehtäväksi asiaa koskevan selvityksen tekemisen ja järjesti asiasta julkisen kuulemisen maalis-toukokuussa 2017. Komissio julkaiseekin yhdessä tämän raportin kanssa kertomuksen käteismaksuja koskevien rajoitusten vaikutuksista. Tulosten perusteella on voitu päätellä, että käteismaksuja koskevat rajoitukset eivät haittaisi merkittävästi terrorismin rahoitusta, mutta ne voisivat olla hyödyllisiä rahanpesun torjunnassa. Komissio ei aio tässä vaiheessa valmistella lainsäädäntöehdotusta aiheesta.

5.Ulkoinen ulottuvuus

Pienaseet ja kevyet aseet sekä laittomat ampuma-aseet edistävät edelleen epävakautta ja väkivaltaa sekä Euroopan unionissa ja sen lähialueilla että laajemminkin. Tämän vuoksi komissio ja korkea edustaja ehdottavat neuvostolle vuonna 2005 laaditun EU:n pienasestrategian tarkistamista. Siinä olisi otettava huomioon uusi turvallisuustilanne, vuoden 2005 jälkeiset EU:n aloitteet ja tavanomaisten aseiden valvonnan muutokset: asekauppasopimuksen voimaantulo, YK:n ampuma-asepöytäkirjan tekeminen, ampuma-aseita koskevan EU:n lainsäädännön tarkistaminen, komission vuoden 2015 turvallisuusagendaan 44 perustuvat toimet naapurimaiden kanssa sekä EU:n toimintapoliittisen syklin puitteissa tehty työ. Ajantasaistetulla pienasestrategialla pyritään ohjaamaan kollektiivisia ja koordinoituja eurooppalaisia toimia, joilla ehkäistään ja torjutaan ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laitonta hankkimista terroristien, rikollisten ja muiden luvattomien toimijoiden toimesta. Pienasestrategiassa tuetaan vahvistettuja kansainvälisiä ja EU:n tason normeja sekä ampuma-aseiden, pienaseiden, kevyiden aseiden ja ampumatarvikkeiden valvonnan ja jäljitettävyyden parantamista niiden elinkaaren aikana.

G7-maiden turvallisuusministerit tapasivat 23.–24. huhtikuuta 2018 Torontossa keskustellakseen G7-maiden turvallisuusyhteistyöstä ja yhteisistä toimista kehittyvien terroriuhkien torjumiseksi. Turvallisuusministerien Torontossa esittämissä sitoumuksissa 45 keskitytään julkisten tilojen suojeluun, toimintavalmiuteen CBRN-riskejä vastaan, terroristisen verkkosisällön torjumiseen, kyberturvallisuuden parantamiseen ja ihmiskaupan torjuntaan. Turvallisuusministerien ja ulkoministerien yhteisessä kokouksessa hyväksyttiin yhteiset sitoumukset, jotka koskevat terrorismiin syyllistyvien vierastaistelijoiden ja tähän liittyvien matkustajien hallintaa 46 sekä demokratian puolustamista ja ulkomaisten uhkien torjumista 47 .

Neuvosto antoi 14. toukokuuta 2018 päätöksen, jolla hyväksytään pilottihanke, jonka tavoitteena on rikollisuutta koskevia tietoja käsittelevän yksikön perustaminen EUNAVFOR MED Sophia -operaation yhteyteen. Rikollisuutta koskevia tietoja käsittelevän yksikön on tarkoitus toimia samalla aluksella, jossa Sophia-operaation joukkojen esikunta toimii. Näin kaikki asianomaiset toimijat voivat työskennellä yhdessä helpottaakseen tietojen vastaanottamista ja keräämistä sekä niiden oikea-aikaista ja kaksisuuntaista vaihtoa EUNAVFOR MED Sophia -operaation, asiaankuuluvien oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä, jotta tietoja voidaan käyttää analyyseihin ja operatiivisiin tarkoituksiin. Tällaisia tietoja ovat operaation toimeksiantoon liittyvät kysymykset, joita ovat muun muassa siirtolaisten salakuljetus, ihmiskauppa, laiton asekauppa, öljyn laiton vienti ja operaation joukkojen omasuoja.

Sofian huippukokous Länsi-Balkanin johtajien kanssa pidettiin 17. toukokuuta 2018. Huippukokouksessa vahvistettiin alueen eurooppalaiset tulevaisuudennäkymät ja esitettiin yhteistyön lujittamiseksi useita konkreettisia toimia, erityisesti turvallisuuden ja oikeusvaltion osa-alueilla, Länsi-Balkanin strategiaan 48 sisältyvän turvallisuus- ja muuttoliikeasioita koskevan lippulaiva-aloitteen mukaisesti.

Bulgaria järjesti puheenjohtajakaudellaan Sofiassa 22.–23. toukokuuta 2018 oikeus- ja sisäasioita käsittelevän EU:n ja Yhdysvaltojen ministerikokouksen. EU ja Yhdysvallat keskustelivat terrorismin vastaisista toimista. Keskusteluissa keskityttiin tehokkaaseen tietojen jakamiseen, radikalisoitumisen ehkäisemiseen, internetin käytön estämiseen terrorismitarkoituksiin ja valppauteen kemiallisiin, biologisiin, säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvien uhkien torjunnassa, erityisesti ilmailun turvallisuuteen ja julkisiin tiloihin kohdistuviin kehittyviin kemiallisiin uhkiin.

Brysselissä järjestettiin 25. toukokuuta 2018 ensimmäistä kertaa korkealla tasolla EU:n ja YK:n välinen vuoropuhelu terrorismin torjunnasta. EU ja YK keskustelivat pyrkimyksistä tehdä yhteistyötä terrorismin ehkäisemisessä ja torjunnassa. Keskusteluissa keskityttiin useisiin temaattisiin ja maantieteellisiin painopisteisiin, kuten terrorismiin syyllistyviin vierastaistelijoihin ja terrorismin uhreihin.

EU:n ja Naton henkilöstö järjesti 29. toukokuuta 2018 Brysselissä ensimmäisen vuoropuhelun terrorismin torjunnasta. Vuoropuhelu liittyi vuoden 2016 yhteisen julkilausuman meneillään olevaan toimeenpanoon. Keskusteluissa käsiteltiin terrorismiin syyllistyvien vierastaistelijoiden paluuseen ja uudelleensijoittamiseen liittyviä haasteita sekä toimia terrorismin torjuntavalmiuksien lisäämiseksi Irakissa, Afganistanissa, Bosnia ja Hertsegovinassa ja Tunisiassa.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi 4. kesäkuuta 2018 kahdeksan päätöstä, joilla komissio valtuutetaan aloittamaan neuvottelut EU:n sekä Algerian, Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, Tunisian ja Turkin välillä tehtävistä sopimuksista, jotka koskevat henkilötietojen vaihtoa Europolin ja kyseisten maiden toimivaltaisten viranomaisten välillä vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi.

Kanada antoi toukokuun 2018 lopussa neuvotteluvaltuudet EU:n ja Kanadan välisen matkustajarekisteritietoja koskevan sopimuksen tarkistamiseksi. Tämän jälkeen komissio ja Kanada toteuttivat välittömästi tarvittavat valmistelut muodollisten neuvottelujen käynnistämiseksi tätä varten. Neuvottelujen on määrä käynnistyä 20. kesäkuuta 2018.

VI. PÄÄTELMÄT

Tässä kertomuksessa kuvataan jatkuvaa edistymistä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia, jäsenvaltioiden tukemista terrorismin, vakavan rikollisuuden ja kyberuhkien torjunnassa sekä kansalaisten turvallisuuden korkean tason edistämistä. Komissio kehottaa lainsäätäjiä pyrkimään nopeasti sopimukseen kaikista niistä lainsäädäntöehdotuksista, joista keskustellaan parhaillaan ja joiden tarkoituksena on parantaa edelleen kansalaisten turvallisuutta, kuten yhteisessä julistuksessa EU:n lainsäädäntöprioriteeteista 2018–2019 edellytetään.

Komissio pitää tämän työn jatkamista prioriteettinaan ja valmistautuu erityisesti 20. syyskuuta 2018 Salzburgissa pidettävään valtion- ja hallitusten päämiesten epäviralliseen kokoukseen, jossa on tarkoitus käsitellä sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä osana EU-johtajien asialistaa.

(1)

http://www.consilium.europa.eu/media/33457/22-euco-final-conclusions-en.pdf

(2)

JOIN(2018) 16 final (12.6.2018).

(3)

JOIN(2018) 14 final (12.6.2018).

(4)

COM(2017) 610 final (18.10.2017).

(5)

Terrorismitilannetta ja -suuntauksia koskeva Europolin TE-SAT-selvitys 2017, s. 16, www.europol.europa.eu/sites/default/files/documents/tesat2017.pdf Ks. myös kemiallisten aseiden kieltojärjestön pääjohtajan julkilausumat: www.globaltimes.cn/content/1044644.shtml

(6)

C(2018) 1177 final (1.3.2018).

(7)

COM(2018) 321 final (2.5.2018).

(8)

Jotta jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä voidaan helpottaa, komissio on perustanut CBRN-turvallisuuskoordinaattoreista koostuvan uuden CBRN-turvallisuuden neuvoa-antavan ryhmän. Turvallisuuskoordinaattorit toimivat CBRN-asioita käsiteltäessä komission yhteystahona kussakin jäsenvaltiossa. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa 2018 ja kokoontuu jälleen heinäkuussa 2018 keskustelemaan CBRN-politiikan kehityksestä EU:n tasolla ja koordinoimaan jäsenvaltioiden toteuttamia toimia.

(9)

CBRNE-lyhenteellä tarkoitetaan kemiallisia, biologisia ja radiologisia aineita, ydinmateriaalia sekä räjähteitä.

(10)

Tšekki, Saksa, Kroatia, Unkari, Itävalta, Puola, Slovakia ja Slovenia.

(11)

https://www.h2020-enotice.eu/static/roster.html

(12)

”eTraining Against CBRN Terrorism: the development of a CBRN Online Training” (viitenumero – HOME/2013/ISEC/AG/CBRN/4000005269). Hankkeelle myönnettiin taloudellista tukea rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskeva erityisohjelmasta.

(13)

Komissio on toteuttanut määrätietoisia toimia sellaisten räjähteiden lähtöaineiden saatavuuden vähentämiseksi, joita voidaan käyttää väärin kotitekoisten räjähteiden valmistamiseksi. Nämä toimet ovat osa turvallisuusunioniin kuuluvia toimia, joiden tarkoituksena on kaventaa terroristien ja rikollisten toimintaedellytyksiä. Komissio antoi lokakuussa 2017 suosituksen välittömistä toimenpiteistä räjähteiden lähtöaineiden väärinkäytön estämiseksi nykyisten sääntöjen pohjalta (suositus C(2017) 6950 final, 18.10.2017). Sen pohjalta komissio esitti huhtikuussa 2018 ehdotuksen, jolla tarkistetaan ja lujitetaan voimassa olevaa asetusta (EU) N:o 98/2013 räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä (COM(2018) 209 final, 17.4.2018). Lisätietoja varten ks. neljästoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia (COM(2018) 211 final, 17.4.2018).

(14)

Kuten todettiin neljännessätoista raportissa edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia (COM (2018) 211 final, 17.4.2018).

(15)

Niistä 33 yrityksestä, joihin komissio otti yhteyttä.

(16)

http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetail&groupID=3552&NewSearch=1&NewSearch=1

(17)

http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetail&groupID=3552

(18)

Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä, http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-8015-2018-INIT/fi/pdf

(19)

Kolmastoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia (COM(2018) 46 final, 24.1.2018).

(20)

Yhdestoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia (COM(2017) 608 final, 18.10.2017).

(21)

COM(2017) 612 final (18.10.2017).

(22)

Steer, Davies ja Gleave, ”Study on options for the security of European high-speed and international rail services”, Euroopan komission yksiköiden tilaama tutkimus, joulukuu 2016: http://europa.eu/!mM86yp

(23)

COM(2017) 793 final ja COM(2017) 794 final (12.12.2017).

(24)

Ks. neljästoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia (COM(2018) 211 final, 17.4.2018). Joulukuussa 2017 esitetyt tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat lainsäädäntöehdotukset sisältävät jo tarvittavat muutokset Schengenin rajasäännöstön, tulevan rajanylitystietojärjestelmän ja viisumitietojärjestelmän säädöksiin. Ne eivät sisällä tarvittavia muutoksia muihin säädöksiin (Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmää, Eurodac-järjestelmää, Schengenin tietojärjestelmää, kolmansien maiden kansalaisten eurooppalaista rikosrekisteritietojärjestelmää ja laaja-alaisen tietojärjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista vastaavaa eurooppalaista virastoa koskevat asetukset), joista neuvoteltiin Euroopan parlamentissa ja neuvostossa yhteentoimivuutta koskevien ehdotusten esittämisen aikaan.

(25)

COM(2016) 731 final (16.11.2016).

(26)

COM(2016) 881 final, 882 final ja 883 final (21.12.2016).

(27)

COM(2017) 352 final (29.6.2017).

(28)

COM(2017) 344 final (29.6.2017).

(29)

COM(2016) 272 final (4.5.2016).

(30)

COM(2018) 302 final (16.5.2018).

(31)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/681, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 132–149).

(32)

Belgia, Irlanti, Italia, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Puola, Saksa, Slovakia, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä ovat julkisesti saatavilla Eur-Lex-tietokannassa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/NIM/?uri=CELEX:32016L0681

(33)

Tanska ei osallistu PNR-direktiiviin.

(34)

Tanska ei osallistu PNR-direktiiviin.

(35)

JOIN(2017) 450 final (13.9.2017).

(36)

Ks. lisätietoja osoitteessa http://www.cyber-europe.eu/

(37)

COM(2018) 236 final (26.4.2018).

(38)

Neljännessätoista raportissa edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia (COM(2018) 211 final, 17.4.2018) komissio raportoi Whois-palvelun kehittämistoimien edistymisestä, erityisesti kun otetaan huomioon yleisen tietosuoja-asetuksen soveltaminen 25. toukokuuta 2018 alkaen.

(39)

Korvaa 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän.

(40)

ICANNin hallitus vahvisti tämän lähestymistavan komissiolle 23. toukokuuta 2018 lähettämässään kirjeessä: https://www.icann.org/resources/pages/correspondence

(41)

https://edpb.europa.eu/news/news/2018/european-data-protection-board-endorsed-statement-wp29-icannwhois_fi

(42)

COM(2016) 826 final (21.12.2016).

(43)

COM(2016) 50 (2.2.2016).

(44)

COM(2015) 624 final (2.12.2015).

(45)

https://g7.gc.ca/en/g7-presidency/themes/building-peaceful-secure-world/g7-ministerial-meeting/chairs-statement-security-ministers-meeting/g7-security-ministers-commitments-paper/

(46)

https://g7.gc.ca/en/g7-presidency/themes/building-peaceful-secure-world/g7-ministerial-meeting/managing-foreign-terrorist-fighters-associated-travellers/

(47)

https://g7.gc.ca/en/g7-presidency/themes/building-peaceful-secure-world/g7-ministerial-meeting/defending-democracy-addressing-foreign-threats/

(48)

COM(2018) 65 final (6.2.2018). Tähän kuuluvat seuraavat: tehostetaan yhteistyötä terrorismin torjuntaa ja radikalisoitumisen ehkäisemistä varten, lisätään yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ensisijaisilla aloilla, joita ovat esimerkiksi ampuma-aseet, huumausaineet, siirtolaisten salakuljetus ja ihmiskauppa, ja laaditaan uudistettu toimintasuunnitelma, joka koskee yhteistyötä ampuma-aseiden laittoman kaupan torjumiseksi.